Termostaatti ja kulutus
markus_fin
vedenlämpömittarin mukaan. "Ennen" mittarin viisari oli vaakatasossa,
nyt selkeästi alaviistossa, ja siinä pysyy, vaikka ajaisi kuinka
pitkän matkan tahansa, oli kesä tai talvi. Tosin viisari myös nousee
yli vaakatason, kun auto käy paikallaan tyhjäkäyntiä. Eli siitä
ilmeisesti voi tehdä johtopäätöksen, että mittari ja anturi on
kunnossa. Jäähdytysveden termostaatti on vanha, mutta en ole uusinut
sitä, koska kuvittelen, että ainoa mahdollinen haitta kylmänä
käymisestä on bensankulutuksen lisääntyminen, ja edelleen kuvittelen,
että viileämpänä käyminen jotenkin säästää moottoria. Pitääkö tämä
paikkansa? Voiko noin parinkymmenen asteen (arvio mittarinäytöstä) ero
vedenlämmössä näkyä bensankulutuksessa kaasarikoneella? Kannattaako
termostaatti vaihtaa, vai onko kylmempänä käymisestä mahdollisesti
jotain hyötyä, esim. kannentiivisteen keston suhteen tms?
m_f
PenttiL
"markus_fin" <marku...@hotmail.com> wrote in message
news:6279154e.02112...@posting.google.com...
Yleisesti ottaen on sitä parempi, mitä kuumempana kone käy, ellei se sitten
käy niin kuumana, että siitä paikat kärsivät. Jatkuvasti liian kylmänä käyvä
kone mm. karstoittaa paikat eikä varsinkaan talvisaikaan mm. moottoriöljyn
sekaan päässeet polttoaine-, ym. jäämät haihdu ja pala sieltä pois vaan
heikentävät öljyn ominaisuuksia joka mm. edesauttaa koneen kulumista.
Samoin koneen rakenteesta riippuen saattavat erilaiset kylmästarttisysteemit
maata päällä ja kone käy jatkuvasti liian rikkaalla.
-Pentti
M Ranta
"markus_fin" <marku...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:6279154e.02112...@posting.google.com...
Moottori on suunniteltu käymään normaalilämpöisenä, eli niin, että mittari
on n. puolivälissä. Eli kone ei kärsi siitä, että käy oikean lämpöisenä.
Oikein toimivalla termarilla saat vielä lisäksi paljon lämpimämpää ilmaa
auton sisälle, ja nopeammin.
-Mika-
Ville Vieri
<6279154e.02112...@posting.google.com>...
> että viileämpänä käyminen jotenkin säästää moottoria. Pitääkö tämä
> paikkansa?
Tehon kannalta optimaalinen moottorin käyntilämpötila moottorille
on välillä 70...80 astetta. Kone on kuitenkin riittävän lämmin että
karstaa ei muodostu liikoja ja voitelu toimii, ja toisaalta viileässä
moottorissa on parempi sylinterien täytösaste. Sarjatuotantoautojen
termostaatit ovat siksi niin kuumia, että lämppäri olisi tehokas
pienelläkin (=halvalla) kennolla.
Oikea lämpötila riippunee moottorista, lueskelin jostain Fiatin TC:lle
eri lämpötiloissa tehtyjä dynomittauksia ja paras lämpötila taisi olla
74 astetta.
--
Ville Vieri
Remove 'antispam' when replying via email.
http://www.ele.tut.fi/~vvieri/autot.htm
Jukka Niemimaa
marku...@hotmail.com says...
>
>Moottori on käynyt jo pidemmän aikaa alilämpöisenä, ainakin
Voit kokeilla mittarin toimivuuden maattamalla anturin johdon. Mittarin
pitäisi näyttää maksimia. Toisaalta esim. vanhoissa Fordeissa anturi on
usein ollut viallinen ja antanut todellista alhaisempia lukemia.
Jukka
Kari Monkala
> moottorissa on parempi sylinterien täytösaste. Sarjatuotantoautojen
> termostaatit ovat siksi niin kuumia, että lämppäri olisi tehokas
> pienelläkin (=halvalla) kennolla.
Oliko kenties niinkin, että jokin päästökomponentti on pienempi
lämpimämmällä koneella?
--
Ville Vieri
<as7bib$3su$1...@news.cc.tut.fi>...
> Oliko kenties niinkin, että jokin päästökomponentti on pienempi
> lämpimämmällä koneella?
Voi olla... tosin ainakin typen oksidipäästöjen vuoksi palolämpötiloja
pyritään pikemminkin pienentämään. Mutta tuskimpa moottorin
lämmöllä on palolämpöihin kauheasti vaikutusta.
Toisaalta, jos täytösaste olisi kuumana huonompi niin sitten
päästöt saattaisi olla pienemmät.
No, pitänee lopettaa tämä mutuilu ennenkuin tulee sanottua
jotain vielä typerämpää....
Hannu Multanen
"Ville Vieri" <antispa...@ele.antispam.tut.fi> kirjoitti viestissä
news:01c29763$6303dff0$ed5b3a0a@fisub-va-w0540...
...
> Tehon kannalta optimaalinen moottorin käyntilämpötila moottorille
> on välillä 70...80 astetta. Kone on kuitenkin riittävän lämmin että
> karstaa ei muodostu liikoja ja voitelu toimii, ja toisaalta viileässä
> moottorissa on parempi sylinterien täytösaste. Sarjatuotantoautojen
> termostaatit ovat siksi niin kuumia, että lämppäri olisi tehokas
> pienelläkin (=halvalla) kennolla.
> --
> Ville Vieri
> Remove 'antispam' when replying via email.
> http://www.ele.tut.fi/~vvieri/autot.htm
Nämä lausunnot aiheuttivat spekulaatio-haluja:
Olisiko niin, että sylinterillä/kannella kuitenkin olisi jokin
optimilämpötila, esim.
120 astetta _sisäpinnasta_ mitattuna.
Kun moottoria sitten huudatetaan dynamometrissä täydellä teholla, tarvitaan
viileämpää
jäähdytysvettä tämän lämpötilan kurissa pitämiseen.
Normaaliajossa sitten esim. 90-asteinen vesi olisi riittävän viileää
jäähdyttämiseen, kun
myös lämpötehon tuotto on pienempi (lämpöteho lienee melko suoraan
verrannollinen
käytettyyn akselitehoon ainakin ylemmillä tehoalueilla..?)
HM
M Ranta
"Ville Vieri" <antispa...@ele.antispam.tut.fi> kirjoitti viestissä
news:01c29763$6303dff0$ed5b3a0a@fisub-va-w0540...
> > paikkansa?
>
> Tehon kannalta optimaalinen moottorin käyntilämpötila moottorille
> on välillä 70...80 astetta.
Joo. Siinä vaiheessa ehkä, kun moottori on loppuun viritetty.
Normaalikäytössä normaalimoottorilla kannattaa luottaa siihen tehtaan
insinööriin, joka koneen on suunnitellut. Eli käyttää sitä termostaattia,
joka koneeseen suositeltu.
Kone on kuitenkin riittävän lämmin että
> karstaa ei muodostu liikoja ja voitelu toimii,
Kyllähän se polttoaine parhaiten palaa kuumassa. Eli aiheuttaa karstaa
vähiten, kun kone on kunnolla lämmin. Öljytkin ovat suunniteltu kuumiin
lämpöihin.
ja toisaalta viileässä
> moottorissa on parempi sylinterien täytösaste.
Perustuen mihin tosiasiaan? Teoria toimii ehkä jotenkin, jos puhutaan
V-moottoreista, joissa jäähdytyneste lämmittää imusarjaa jatkuvasti.
Tavallisessa rivimoottorissa moottorin jäähdytysnesteen lämpö ei vaikuta
sylinterin täyttöön.
Sarjatuotantoautojen
> termostaatit ovat siksi niin kuumia, että lämppäri olisi tehokas
> pienelläkin (=halvalla) kennolla.
Höpöhöpö. Kyllä sitä lämpöä hyttiin saataisiin muutenkin, jos tarve olisi.
Ne lämpimät termarit ovat tänne pohjoisen kylmiin oloihin, jotta kone
saadaan edes joskus lämpimäksi.
>
> Oikea lämpötila riippunee moottorista,
Kyllä. Mutta ei pidä itse lähteä arvuuttelemaan mikä mahtaisi olla oikea
lämpö. Luotetaan vaan insinöörin ja maahantuojan suosituksiin.
lueskelin jostain Fiatin TC:lle
> eri lämpötiloissa tehtyjä dynomittauksia ja paras lämpötila taisi olla
> 74 astetta.
Niin kuin joku jo mainitsi: Pitkässä rasituksessa auton seistessä paikallaan
kaasu pohjassa.
-Mika-
M Ranta
> Mutta tuskimpa moottorin
> lämmöllä on palolämpöihin kauheasti vaikutusta.
Miksi sitten pitää moottorissaan kylmempää termaria, kuin suositellaan?
-Mika-
Otso Pulli
Ruiskupeleissä tuolla voi huija seosta rikkaammaksi. Yleensä myös
vähentää nakutusherkkyyttä. Toisinpäin pitämällä termarin kunnossa pitää
kulutuksen aisoissa. 350 TBI chevy vei viallisella termarilla 2-4l
enemmän matka-ajossa kelien viilentyessä nollan tienoille. Termarin
vaihto auttoi.
> -Mika-
-Otso-
Simo Laakso
wrote something like this about "Re: Termostaatti ja kulutus" on
sfnet.harrastus.autot.tee-itse:
>> Tehon kannalta optimaalinen moottorin käyntilämpötila moottorille
>> on välillä 70...80 astetta.
>
>Joo. Siinä vaiheessa ehkä, kun moottori on loppuun viritetty.
>Normaalikäytössä normaalimoottorilla kannattaa luottaa siihen tehtaan
>insinööriin, joka koneen on suunnitellut. Eli käyttää sitä termostaattia,
>joka koneeseen suositeltu.
Sarjatuotantoautoista puhuttaessa se insinööri on ihan 100% varmasti tehnyt
komporomissin termostaatin suhteen niin että kone ei käy liian kuumana mutta
lämmityslaite on kuitenkin riittävän tehokas. Tehon ja koneen toiminnan kannalta
alkuperäistä kylmempi termostaatti on parempi, olen lukenut ihan samaa kuin
herra Vieri.
>Kyllähän se polttoaine parhaiten palaa kuumassa. Eli aiheuttaa karstaa
>vähiten, kun kone on kunnolla lämmin. Öljytkin ovat suunniteltu kuumiin
>lämpöihin.
Onko sulla osoittaa jotain faktatietoa tästä mikä on bensiinin palamiselle
hyötysuhteen kannalta optimilämpötila?
>ja toisaalta viileässä
>> moottorissa on parempi sylinterien täytösaste.
>
>Perustuen mihin tosiasiaan? Teoria toimii ehkä jotenkin, jos puhutaan
>V-moottoreista, joissa jäähdytyneste lämmittää imusarjaa jatkuvasti.
>Tavallisessa rivimoottorissa moottorin jäähdytysnesteen lämpö ei vaikuta
>sylinterin täyttöön.
Moottorin jäähdytysnesteen lämpö kulkee käsikädessä kannen ja koko koneen
lämpötilan kanssa joten ihan taatusti vaikuttaa myös täyttöön sen verran kun
lämpötilalla yleensä siihen on vaikutusta (melko pieni taitaa olla ero esim
lämpötilan muuttuessa 5 astetta).
>Sarjatuotantoautojen
>> termostaatit ovat siksi niin kuumia, että lämppäri olisi tehokas
>> pienelläkin (=halvalla) kennolla.
>
>Höpöhöpö. Kyllä sitä lämpöä hyttiin saataisiin muutenkin, jos tarve olisi.
>Ne lämpimät termarit ovat tänne pohjoisen kylmiin oloihin, jotta kone
>saadaan edes joskus lämpimäksi.
Sarjatuotantoautoissa otetaan aina huomioon kustannukset ja on huomattavasti
edullisempaa laittaa koneeseen vähän kuumempi termostaatti kuin vaikkapa
lämmityslaitteeseen tehokkaampi eli isompi kenno sikäli mikäli sillä edes
saataisiin sama hyöty. Ei se haalea vesi ilmaa kuumaksi lämmitä vaikka kenno
olisi metrin halkaisijaltaan. Lämpimät (yli 90C) termarit on asia erikseen, ne
todellakin on vain tänne arktiseen ilmastoon tarkoitettu mutta se "vakio"
tehtaan yleensä noin 88 asteinenkin on pelkän moottorin kannalta ajateltuna
turhan kuuma.
("`-''-/").___..--''"`-._
`6_ 6 ) `-. ( ).`-.__.`) SiMO LAAkSO
(_Y_.)' ._ ) `._ `. ``-..-'
_..`--'_..-_/ /--'_.' ,' e-mail: simo....@myrealbox.com
(il),-'' (li),' ((!.-'
Rambe
oireet.
Matka-ajossa ajoviima riittää pitämään koneen viileämpänä, tyhjäkäynnillä
taas vesipumppu ei
kierrätä jäähdytysnestettä riittävästi ja lämmöt nousevat yli optimin.
Vesipumpun hajoaminen taasen voi tulla hyvinkin kalliiksi.
Lienee helpoiten todettavissa kokeilemalla jäähdyttimeltä lähtevän ja sinne
tulevan vesiletkun
lämpötilaeroja. Mikäli eroa ei juurikaan ole, ei vesi myöskään pahemmin
kierrä.
Letkut voivat sitten olla todella kuumia (kuten termostaatin lämpöarvokin
kertoo),
joten kannattaa suojata kädet riittävän hyvin...
*********
"markus_fin" <marku...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:6279154e.02112...@posting.google.com...
M Ranta
"Simo Laakso" <simo....@myrealbox.com> kirjoitti viestissä
news:seofuuocchba5aeqt...@4ax.com...
>
> Sarjatuotantoautoista puhuttaessa se insinööri on ihan 100% varmasti
tehnyt
> komporomissin termostaatin suhteen niin että kone ei käy liian kuumana
mutta
> lämmityslaite on kuitenkin riittävän tehokas. Tehon ja koneen toiminnan
kannalta
Kyllä se insinööri olisi varmasti kehitellyt jonkun muun lämmityssysteemin,
jos viileä kone olisi lämmintä parempi.
> alkuperäistä kylmempi termostaatti on parempi, olen lukenut ihan samaa
kuin
> herra Vieri.
Ohhoh. Ja senkö voi pääsääntöisesti oman tuntemuksen mukaan vaihtaa
kylmemmäksi?
>
> Onko sulla osoittaa jotain faktatietoa tästä mikä on bensiinin palamiselle
> hyötysuhteen kannalta optimilämpötila?
SE lämpötila, jonka moottorinsuunnittelija on moottorilleen määritellyt.
>
> Moottorin jäähdytysnesteen lämpö kulkee käsikädessä kannen ja koko koneen
> lämpötilan kanssa joten ihan taatusti vaikuttaa myös täyttöön sen verran
kun
> lämpötilalla yleensä siihen on vaikutusta (melko pieni taitaa olla ero
esim
> lämpötilan muuttuessa 5 astetta).
Nii-in. Eli ei mitään.
>
> Sarjatuotantoautoissa otetaan aina huomioon kustannukset ja on
huomattavasti
> edullisempaa laittaa koneeseen vähän kuumempi termostaatti kuin vaikkapa
> lämmityslaitteeseen tehokkaampi eli isompi kenno sikäli mikäli sillä edes
> saataisiin sama hyöty. Ei se haalea vesi ilmaa kuumaksi lämmitä vaikka
kenno
> olisi metrin halkaisijaltaan.
Miksi kuitenkin esim. Espanjan Cliossa Lämpömittari oli jatkuvasti puolessa
välissä? On vaikea uskoa, että eri maihin menevissä autoissa olisi eri
termarit ja lämpömittarinanturit. Esim. FAE:n (anturivalmistaja)
tehtaankirjassa löytyy vain lämpöarvoiltaan yhdenmallisia antureita. Eli
sarjatuotanto autoissa on samat termarit ja anturit joka maassa ainakin
euroopan sisällä. Afrikka, tai muut todella kuumat maat voivat olla eri
asia.
Ei tehtaat ajattele Suomalaista kaupassa kävijää termostaatin lämpöä
miettiessään, vaan moottorin toimintaa.
Lämpimät (yli 90C) termarit on asia erikseen, ne
> todellakin on vain tänne arktiseen ilmastoon tarkoitettu mutta se "vakio"
> tehtaan yleensä noin 88 asteinenkin on pelkän moottorin kannalta
ajateltuna
> turhan kuuma.
>
Ei pidä tuijottaa pelkästään termarissa lukevaan astelukuun. Tai ainakaan
lähteä mutun perusteella kylmempää termaria vaihtamaan tehon lisäyksen
toivossa.
Se termarin kyljessä oleva luku ei ole moottorin käyntilämpötila.
Lämpötilaan vaikuttaa jäähdytysjärjestelmän muukin toiminta.
Juuri laitoimme Kaverin autoon 92 asteisen termostaatin, koska kirjat
semmoisen sinne käskevät laittaa. Auton mittarissa on puolessavälissä luku
80, ja siihen mittari tällä hetkellä nousee. VAnha termari aukesi liian
aikaisin (oli rikki) ja ruiskukin pisti koneeseen liian tuhtia seosta. Nyt
kone käy paremmin.
Eli älkää menkö itse määrittelemään jonkun lukemanne virikirjan perusteella
autollenne sopivaa termaria. Uskokaa moottorin suunnittelijaan
-Mika-
M Ranta
"Rambe" <raimo.v...@takemeoff.pp.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:68UF9.469$bm1...@read3.inet.fi...
> Käsittääkseni myös kulunut vesipumppu voi aiheuttaa mainitsemasi kaltaiset
> oireet.
> Matka-ajossa ajoviima riittää pitämään koneen viileämpänä, tyhjäkäynnillä
> taas vesipumppu ei
> kierrätä jäähdytysnestettä riittävästi ja lämmöt nousevat yli optimin.
> Vesipumpun hajoaminen taasen voi tulla hyvinkin kalliiksi.
>
ulos.
Lämmöthän ovat normaalit, kunhan ei mene punaiselle. Eli ylikin puolivälin
saa mennä, kunhan flekti vaan toimii sitten tarvittaessa. Siis silloin, kun
jäähdyttimestä loppuu viileä vesi.
-Mika-
Simo Laakso
wrote something like this about "Re: Termostaatti ja kulutus" on
sfnet.harrastus.autot.tee-itse:
>Kyllä se insinööri olisi varmasti kehitellyt jonkun muun lämmityssysteemin,
>jos viileä kone olisi lämmintä parempi.
>
>> alkuperäistä kylmempi termostaatti on parempi, olen lukenut ihan samaa
>kuin
>> herra Vieri.
>
>Ohhoh. Ja senkö voi pääsääntöisesti oman tuntemuksen mukaan vaihtaa
>kylmemmäksi?
En neuvo ketään vaihtamaan yhtään mitään jos ei asioista ole tietoa, käyttäkää
vaan autonne merkkihuollossa ja ajelkaa tyytyväisenä. Kaikille tämä ei
kuitenkaan riitä, vaan sitä autoa tekee mieli parannella omien mieltymysten
mukaan.
>> Onko sulla osoittaa jotain faktatietoa tästä mikä on bensiinin palamiselle
>> hyötysuhteen kannalta optimilämpötila?
>
>SE lämpötila, jonka moottorinsuunnittelija on moottorilleen määritellyt.
On edelleen kompromissi..
>> Moottorin jäähdytysnesteen lämpö kulkee käsikädessä kannen ja koko koneen
>> lämpötilan kanssa joten ihan taatusti vaikuttaa myös täyttöön sen verran
>kun
>> lämpötilalla yleensä siihen on vaikutusta (melko pieni taitaa olla ero
>esim
>> lämpötilan muuttuessa 5 astetta).
>
>Nii-in. Eli ei mitään.
On sillä kuitenkin vaikutusta vaikka se olisi pientä. Huipputehoa haettaessa
varmasti vaikuttaa asiaan.
>> Sarjatuotantoautoissa otetaan aina huomioon kustannukset ja on
>huomattavasti
>> edullisempaa laittaa koneeseen vähän kuumempi termostaatti kuin vaikkapa
>> lämmityslaitteeseen tehokkaampi eli isompi kenno sikäli mikäli sillä edes
>> saataisiin sama hyöty. Ei se haalea vesi ilmaa kuumaksi lämmitä vaikka
>kenno
>> olisi metrin halkaisijaltaan.
>
>Miksi kuitenkin esim. Espanjan Cliossa Lämpömittari oli jatkuvasti puolessa
>välissä? On vaikea uskoa, että eri maihin menevissä autoissa olisi eri
>termarit ja lämpömittarinanturit. Esim. FAE:n (anturivalmistaja)
>tehtaankirjassa löytyy vain lämpöarvoiltaan yhdenmallisia antureita. Eli
>sarjatuotanto autoissa on samat termarit ja anturit joka maassa ainakin
>euroopan sisällä. Afrikka, tai muut todella kuumat maat voivat olla eri
>asia.
Eipä pidä paikkaansa, Espanjan Cliosta en tiedä (sehän on ranskalainen) mutta
autoissa joihin itse olen tutustunut on poikkeuksetta ollut jo uutena Suomeen
tuotavassa mallissa kuumempi termari kuin vaikkapa keskieuroopan mallissa.
Lämpömittarinanturi on tietenkin sama, kai sen mittarin pitää oikein näyttää
olipa se auto sitten Lapissa taikka Gibraltarilla.
>Ei pidä tuijottaa pelkästään termarissa lukevaan astelukuun. Tai ainakaan
>lähteä mutun perusteella kylmempää termaria vaihtamaan tehon lisäyksen
>toivossa.
>
>Se termarin kyljessä oleva luku ei ole moottorin käyntilämpötila.
Ei olekaan vaan lämpötila jolloin termostaatti aukeaa.
>Lämpötilaan vaikuttaa jäähdytysjärjestelmän muukin toiminta.
Tottakai.
>Juuri laitoimme Kaverin autoon 92 asteisen termostaatin, koska kirjat
>semmoisen sinne käskevät laittaa. Auton mittarissa on puolessavälissä luku
>80, ja siihen mittari tällä hetkellä nousee. VAnha termari aukesi liian
>aikaisin (oli rikki) ja ruiskukin pisti koneeseen liian tuhtia seosta. Nyt
>kone käy paremmin.
>
>Eli älkää menkö itse määrittelemään jonkun lukemanne virikirjan perusteella
>autollenne sopivaa termaria. Uskokaa moottorin suunnittelijaan
Ihan miten vaan.. jokainen toimikoon niinkuin parhaaksi näkee.
Mika Iisakkila
> Miten vesipumppu kuluu? Laakerin kulumisen ymmärrän, silloin tulee vedet
> ulos.
Siivet rapautuvat, erityisesti jos sattuvat olemaan muovia. Se on
keskipakopumppu, ja teho alkaa laskea kun siipipesän ja -pyörän
välykset kasvavat.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
M Ranta
>
> En neuvo ketään vaihtamaan yhtään mitään jos ei asioista ole tietoa,
käyttäkää
> vaan autonne merkkihuollossa ja ajelkaa tyytyväisenä. Kaikille tämä ei
> kuitenkaan riitä, vaan sitä autoa tekee mieli parannella omien
mieltymysten
> mukaan.
Voihan autoa itsekin korjata/huoltaa, oikein. ;) Ei sitä tehoa tavallisessa
autossa tule viileämmällä termarilla. Vasta kun moottori on viritetty ja
liian lämmön kanssa on ongelmia.
>
> Eipä pidä paikkaansa, Espanjan Cliosta en tiedä (sehän on ranskalainen)
mutta
> autoissa joihin itse olen tutustunut on poikkeuksetta ollut jo uutena
Suomeen
> tuotavassa mallissa kuumempi termari kuin vaikkapa keskieuroopan mallissa.
> Lämpömittarinanturi on tietenkin sama, kai sen mittarin pitää oikein
näyttää
> olipa se auto sitten Lapissa taikka Gibraltarilla.
No joo. Kattelin oman auton korjausopasta ja siellä termarin
avautumislämmöksi ilmoitettiin 82 astetta. Autokeskus täällä Suomessa
suosittaa 88 asteista. Eli kai sitten joissain autoissa on maakohtaisia
eroja.
Tuo viime lomareissulla Espanjassa vuokralla ollut Clio kuitenkin piti
lämpömittarinsa aina keskellä, rasituksesta riippumatta. Kuten pitävät
Suomessakin. Eli tästä päättelemme, että termarit ovat (ja anturit) samoja
lämpimässä ja Suomen maassa. Espanjassa olisi varmasti enemmän käyttöä
teholle, kuin lämmölle auton sisällä, jos tehoa jonkun teorian mukaan tulisi
lisää viileällä termarilla tavallisessa moottorissa.
-Mika-
Sami Riitaoja
>>Moottorin jäähdytysnesteen lämpö kulkee käsikädessä kannen ja koko koneen
>>lämpötilan kanssa joten ihan taatusti vaikuttaa myös täyttöön sen verran
>
> kun
>
>>lämpötilalla yleensä siihen on vaikutusta (melko pieni taitaa olla ero
>
> esim
>
>>lämpötilan muuttuessa 5 astetta).
>
>
> Nii-in. Eli ei mitään.
Joo ei tuskin tuo vaikutus täytökseen on kummoinenkaan, mutta koneen
nakutusherkkyys lähtee kasvamaan kannen lämpötilan mukana huimaa
vauhtia. Tosin nykyiset lastu/anturirohjatut moottorinohjauksen soveltuu
tilanteeseen kuin tilanteeseen mutta mekaanisesti ohjatusta laitteesta
kun nappaa kaiken irti niin kone on pidettävä mahdollisimman kylmänä, ja
muutenkin kuin termarilla koska se nakutus alkaa tietyssä lämpötilassa
termostaatista riippumatta. Ja modernilla ohjaustekniikalla varustettu
autohan vähentää sytkäennakkoa automaagisest lämpötilan noustessa, jos
nakutusraja on lähellä käytetyllä bensalla niin vähän kylmempi termari
voi tuoda jokusen kaakin lisää.
Sami Riitaoja
> Kannattaako
>>termostaatti vaihtaa, vai onko kylmempänä käymisestä mahdollisesti
>>jotain hyötyä, esim. kannentiivisteen keston suhteen tms?
No ei siitä kylmempänä käymisestä yksinään ole kyllä mitään hyötyä,
tosin parinkymmenen asteen sisällä normaalista käyntilämmöstä siitä
tuskin on varsinaisesti haittaakaan itse moottorille, talvipakkasilla
itse kuskille kylläkin.
Sami Riitaoja
> Kannattaako
> termostaatti vaihtaa, vai onko kylmempänä käymisestä mahdollisesti
> jotain hyötyä, esim. kannentiivisteen keston suhteen tms?
No ei siitä kylmempänä käymisestä yksinään ole kyllä mitään hyötyä,
markus_fin
"Sami Riitaoja" <sami.r...@kolumbus.fi> kirjoitti viestissä
news:asahnv$ss3$4...@phys-news1.kolumbus.fi...
* * *
Tuota mielipuolta olen itsekin. Kiitos kaikille faktoista ja ajattelua
generoivista spekulaatioista. Ostin uuden termostaatin ja laitoin
paikoilleen. Täytyy katsoa värähtääkö viisari vaakaan ja paraneeko
lämmitys.
m_f
Mikko Mertanen
> Miten vesipumppu kuluu? Laakerin kulumisen ymmärrän, silloin tulee vedet
> ulos.
>
> Lämmöthän ovat normaalit, kunhan ei mene punaiselle. Eli ylikin puolivälin
> saa mennä, kunhan flekti vaan toimii sitten tarvittaessa. Siis silloin, kun
> jäähdyttimestä loppuu viileä vesi.
>
> -Mika-
>
>
En tiedä mikä oli vikana isäukon Daihatsu Rockyn vesipumpussa, jonka
vaihdoin. Vaikka siipipyörä oli aivan ehjä, silti uusi pumppu sai lämmöt
kuriin. Kesällä jouduimme poistamaan termostaatin, ettei keitä
jatkuvasti. Uusi vesipumppu ja takaisin paikalleen laitettu termostaatti
ovat toimineet nätisti. Edellinen pumppu oli peltisellä siipipyörällä ja
nyt paikoilleen laitettu on valurautaisella. Olisikohan tuo edellisen
pumpun siipipyörä ollutkin väärän muotoinen tms? Mitään muuta selitystä
en oireille keksi.
Mikko Mertanen
>
> Sarjatuotantoautoissa otetaan aina huomioon kustannukset ja on huomattavasti
> edullisempaa laittaa koneeseen vähän kuumempi termostaatti kuin vaikkapa
> lämmityslaitteeseen tehokkaampi eli isompi kenno sikäli mikäli sillä edes
> saataisiin sama hyöty. Ei se haalea vesi ilmaa kuumaksi lämmitä vaikka kenno
> olisi metrin halkaisijaltaan. Lämpimät (yli 90C) termarit on asia erikseen, ne
> todellakin on vain tänne arktiseen ilmastoon tarkoitettu mutta se "vakio"
> tehtaan yleensä noin 88 asteinenkin on pelkän moottorin kannalta ajateltuna
> turhan kuuma.
>
> ("`-''-/").___..--''"`-._
> `6_ 6 ) `-. ( ).`-.__.`) SiMO LAAkSO
> (_Y_.)' ._ ) `._ `. ``-..-'
> _..`--'_..-_/ /--'_.' ,' e-mail: simo....@myrealbox.com
> (il),-'' (li),' ((!.-'
Kannattaa muistaa, että talvikeleillä ajettaessa moottoria jäähdytetään
melkoisella teholla tuon lämmityslaitteen ansiosta, riippumatta
termostaatin asennosta. Tuo talvikäyttöön riittävän
termostaatinlämpöarvo riippuu niin paljon autosta. Esim. mun Saab
900i:ssä on 88 termostaatti. Saabin keulaa ei tarvii edes peittää
olipahan pakkanen miten kova tahansa. Sitäpaitti pahvien laittaminen
tonne olisikin hemmetin hankalaa.
Joissakin autoissa pelkkä ajoviima talvikeleillä jäähdyttää moottoria
niin paljon, ettei käyntilämpötilaa meinaa saavuttaa millään. Esim. Opel
Ascona 1.3S -87. Termostaatti on kokoajan kiinni. Eilen juuri tutkailin
tilannetta, kun lämmöt ei nousseet reilu 10km ajon jälkeen -20asteen
pakkasella. Ylävesiputki oli kylmä, eli termari oli kiinni. Pitänee
lähteä taas virittelemään pahveja keulan peitoksi, että äitimuori ei
jäädy Asconansa koppiin.
M Ranta
"markus_fin" <marku...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:_5aG9.2930$vY1.1...@reader1.news.jippii.net...
>
> Tuota mielipuolta olen itsekin. Kiitos kaikille faktoista ja ajattelua
> generoivista spekulaatioista. Ostin uuden termostaatin ja laitoin
> paikoilleen. Täytyy katsoa värähtääkö viisari vaakaan ja paraneeko
> lämmitys.
>
termarista on ainakin iloa, kun tupaan tulee kunnolla lämmintä.
-Mika-
Simo Laakso
something like this about "Re: Termostaatti ja kulutus" on
sfnet.harrastus.autot.tee-itse:
>En tiedä mikä oli vikana isäukon Daihatsu Rockyn vesipumpussa, jonka
>vaihdoin. Vaikka siipipyörä oli aivan ehjä, silti uusi pumppu sai lämmöt
>kuriin. Kesällä jouduimme poistamaan termostaatin, ettei keitä
>jatkuvasti. Uusi vesipumppu ja takaisin paikalleen laitettu termostaatti
>ovat toimineet nätisti. Edellinen pumppu oli peltisellä siipipyörällä ja
>nyt paikoilleen laitettu on valurautaisella. Olisikohan tuo edellisen
>pumpun siipipyörä ollutkin väärän muotoinen tms? Mitään muuta selitystä
>en oireille keksi.
Peltisellä siipipyörällä olevat on vaan yleisesti huonoja, ei siihen muuta
selitystä ole. Alkuperäinen pumppu taitaa olla useimmissa jos ei kaikissa
autoissa valurautaisella tai vastaavanmallisella muovisella pyörällä.
Ville Vieri
<as7qhh$l9q$1...@phys-news1.kolumbus.fi>...
> Joo. Siinä vaiheessa ehkä, kun moottori on loppuun viritetty.
vaikutusta antotehoon, antoi juuri tuon suuntaisia lukemia. Moottori
ei ollut loppuun asti viritetty.
Jos jollakulla on omakohtaisia kokemuksia tai on löytänyt tutkimuksia
aiheesta, kiinnostaisi nähdä ne. Aihe on mielestäni kiinnostava.
> Normaalikäytössä normaalimoottorilla kannattaa luottaa siihen tehtaan
> insinööriin,
Tästä olen kanssasi samaa mieltä, eli mieluiten vakioautoon vakio-osia.
> Öljytkin ovat suunniteltu kuumiin lämpöihin.
Öljyjen optimi toimintalämpötila on 90..100 astetta, ainakin
virityskirjallisuuden mukaan. Käytännössä öljyn lämmöt on aina hiukan
vesilämpöjen yläpuolella. Liukasteen laadusta sitten riippuu, onko tämä
ongelma.
>> ja toisaalta viileässä
>> moottorissa on parempi sylinterien täytösaste.
> Perustuen mihin tosiasiaan?
Siihen että kaasut harvenevat lämmetessään. Riippuu sitten moottorin
rakenteesta, onko tällä kuinka paljon vaikutusta, eli miten pitkä on
imupuolen lämpenevä osuus.
Lisäksi pienempi lämpötila pienentää nakutustaipumusta.
> V-moottoreista, joissa jäähdytyneste lämmittää imusarjaa jatkuvasti.
Myös useissa iäkkäämmissä rivimoottoreissa. Kysyjä ei maininnut
autonsa merkkiä/mallia, puhui vain kaasarikoneesta.
> > pienelläkin (=halvalla) kennolla.
> Höpöhöpö. Kyllä sitä lämpöä hyttiin saataisiin muutenkin, jos tarve
olisi.
Tarkoittanet 'jos rahaa olisi'. Isompi kenno maksaa, ja on fyysisesti
suurempi. Koska auton valmistussarjasta vain pieni osa viedään tänne
susirajan pohjoispuolelle, miksi varustaa koko autosarja sen mukaan
mitoitetulla lämmityslaitteella, tai tehdä useita variaatioita?
Lisäksi kuluttajaa tuskin kiinnostanee se muutaman hevosvoiman
ero, mikä moottorin lämpöä nostamalla menetetään, kun siitä
ei muuten ole pannulle haittaa.
Lisäksi ison lämppärin kennon käyttö aiheuttaa sen ongelman, että
kylmällä säällä moottori ei lämpene kunnolla. Pienellä kennolla
motti lämpenee tuolloin edes jotenkin järkeville lukemille.
Fakta on, että etelän maihin vietäviin autoihin asennetaan kylmemmät
termarit. Samasta syystä aiemmin myytiin myös erikseen kesä- ja
talvitermareita.
> Ne lämpimät termarit ovat tänne pohjoisen kylmiin oloihin, jotta kone
> saadaan edes joskus lämpimäksi.
Mikäli jäähdytysjärjestelmä toimii oikein, niin kyllä moottori lämpenee
kylmälläkin säällä normaali lämpötilaansa.
> Kyllä. Mutta ei pidä itse lähteä arvuuttelemaan mikä mahtaisi olla oikea
> lämpö. Luotetaan vaan insinöörin ja maahantuojan suosituksiin.
Tuohon kommentoinkin jo ylempänä, eli tarkoitus oli vain vastata
akateemiseen kysymykseen moottorille optimaalisesta lämpötilasta.
> Pitkässä rasituksessa auton seistessä paikallaan kaasu pohjassa.
Dynomittauksissa ei ole kyse kauhean pitkistä rasituksista, ja auton
annetaan hieman jäähtyä mittausten välillä, jos halutaan vertailukelpoisia
tuloksia.
Ville Vieri
> Kyllä se insinööri olisi varmasti kehitellyt jonkun muun
lämmityssysteemin,
> jos viileä kone olisi lämmintä parempi.
moottorin lämpöjä hieman? Ei se tehohävikki niin suuri ole
että se normaali kuluttajaa haittaisi, eikä pieni lämpötilan nosto
heikennä luotettavuuttakaan.
> Ja senkö voi pääsääntöisesti oman tuntemuksen mukaan vaihtaa
> kylmemmäksi?
Vakioautossa pitäisin vakiotermaria - ainakin jos en toteaisi tehoetua
dynomittauksella, mutta moottoria virittäessä kannattaa tietenkin miettiä
lämpötilakin uusiksi.
> Miksi kuitenkin esim. Espanjan Cliossa Lämpömittari oli jatkuvasti
puolessa
> välissä?
Auton oma lämpömittari on tarkkuudeltaan korkeintaan suuntaa
antava. Etenkin vaihtelut yksilöstä toiseen on todella isoja. Ja
tuollainen 5 asteen heitto menee jo pelkän lämpöanturin
toleranssin piikkiin. Katso vaikka Boschin taulukoita
resistanssiarvoille.
Epätarkkuus on helppo päätellä kun katsoo miten mittari on
toteutettu.
> Ei tehtaat ajattele Suomalaista kaupassa kävijää termostaatin lämpöä
Miksi tehtaan luetteloissa on sitten erilaisia vaihtoehtoja
termostaateille?
Oma kantani on, että nuo autoihin kesätermareina myytävät on
lämmintä ilmastoa varten, enemmän moottorin kannalle
kallistuva kompromissi, ja talvitermarit lämmityslaitteelle.
Merkkiliikkeessäkin oli ainakin emännän autoon (Escort -98)
kahta mallia.
M Ranta
>
> Auton oma lämpömittari on tarkkuudeltaan korkeintaan suuntaa
> antava. Etenkin vaihtelut yksilöstä toiseen on todella isoja. Ja
> tuollainen 5 asteen heitto menee jo pelkän lämpöanturin
> toleranssin piikkiin. Katso vaikka Boschin taulukoita
> resistanssiarvoille.
Mutta kun se lämpömittari silti näyttää Espanjan ja Suomen Cliossa sitä
puoliväliä. Miten se on mahdollista, jos anturit ovat samoja, mutta Espanjan
Cliossa olisi viileämpi termostaatti. Ei mitenkään. Kyllä 6 tai 10 astetta
näkyy lämpömittarissa. (82c,88c tai 92c) Kaikkien uusien autojen
lämpömittarit näyttävät puoliväliä, ja usko pois, niin pitääkin. Ne
mittareiden yksilöerot tulevat vuosien käytön myötä.
>
> Epätarkkuus on helppo päätellä kun katsoo miten mittari on
> toteutettu.
Ei niissä mittareissa suuria eroja ole uutena.
> Miksi tehtaan luetteloissa on sitten erilaisia vaihtoehtoja
> termostaateille?
Siksi, että termostaatteja valmistaa vain muutama tehdas.
Moottorinvalmistaja sitten valitsee itselleen sopivan muotoisen ja
lämpöisen, ja tekee sitten termostaattikotelon termarille sopivaksi.
Termostaatista saadaan halvempi, kun sitä ei tarvitse erikseen joka
moottoriin tehdä. Tästä samasta syystä jotkut varaosakirjat tarjoavat kesä
ja talvitermareita, vaikka käytännössä on vain yksi oikea termostaatti,
ainakin Euroopan sisällä. Afrikka voi olla eri asia, en ole käynyt
katsomassa autoja siellä.
>
> Oma kantani on, että nuo autoihin kesätermareina myytävät on
> lämmintä ilmastoa varten, enemmän moottorin kannalle
> kallistuva kompromissi, ja talvitermarit lämmityslaitteelle.
> Merkkiliikkeessäkin oli ainakin emännän autoon (Escort -98)
> kahta mallia.
Pakkohan niitten on merkkiliikkeessä mukautua markkinoihin. Kun nyt asiakas
käy ostamassa merkkiliikkeestä saman termarin, kuin olisi saanut jostain
muusta varaosaliikkeestä huomattavasti halvemmalla. Kun halvemmissa
varaosaliikkeissä myydään erilämpöisiä termareita, niin merkkiliikkeenkin on
myytävä, vaikka varsinaisesti on olemassa vain yksi oikea lämpö termarille.
-Mika-
M Ranta
>
>
> Tästä olen kanssasi samaa mieltä, eli mieluiten vakioautoon vakio-osia.
Niitä termareita, joita maahantuoja suosittaa autoon.
> Öljyjen optimi toimintalämpötila on 90..100 astetta, ainakin
> virityskirjallisuuden mukaan. Käytännössä öljyn lämmöt on aina hiukan
> vesilämpöjen yläpuolella. Liukasteen laadusta sitten riippuu, onko tämä
> ongelma.
Tuo lämpö on mitattu mistä? öljypohjassahan on viileämpää öljyä, kuin
kannessa.
>
> Lisäksi pienempi lämpötila pienentää nakutustaipumusta.
Huippuun viritetyssä autossa ehkä. Tai ehkä niissä, joissa on
nakutuksentunnistin, jolla sytytysjärjestelmä säätää jatkuvasti sytytyksen
oikeaksi.
Mulla oli itselläni auto, johon oli jälkiasennettu turbo. Ahtojen ollessa
0.5bar, ei nakutuksen kanssa ollut ongelmia. Sytytys ennakko oli normaali.
termarin lämpö 92c. Seoksia oli rikastettu, joka myös jäähdyttää moottoria
sisäisesti, jota pidänkin parempana jäähdytyskeinona, kuin kylmää termaria.
> Myös useissa iäkkäämmissä rivimoottoreissa. Kysyjä ei maininnut
> autonsa merkkiä/mallia, puhui vain kaasarikoneesta.
Tai vielä iäkkäämmissä samalle puolelle hengittävissä moottoreissa, joissa
imusarjaa lämmitetään pakokaasuilla.
> Tarkoittanet 'jos rahaa olisi'. Isompi kenno maksaa, ja on fyysisesti
> suurempi. Koska auton valmistussarjasta vain pieni osa viedään tänne
> susirajan pohjoispuolelle, miksi varustaa koko autosarja sen mukaan
> mitoitetulla lämmityslaitteella, tai tehdä useita variaatioita?
Onkohan se ilmaista, kun tuotantolinjalla tehdään muutama auto viikossa
pohjolan oloihin, ja sitten laitetaankin siihen eri termostaatti?
>
> Lisäksi kuluttajaa tuskin kiinnostanee se muutaman hevosvoiman
> ero, mikä moottorin lämpöä nostamalla menetetään, kun siitä
> ei muuten ole pannulle haittaa.
Tehdashan ilmoittaa autollensa tehon. Pitäisikö nyt esim. Saksalaisesta
autosta laskea muutama hevosvoima paperilla pois, kun se tehdäänkin pohjolan
oloihin, kun siihen on laitettu kuumempi termari? Ei kai sentään.
>
> Lisäksi ison lämppärin kennon käyttö aiheuttaa sen ongelman, että
> kylmällä säällä moottori ei lämpene kunnolla.
Tämä ongelma on nykydieseleissä, kun koneesta ei saada tarpeeksi
hukkalämpöä, että edes kone lämpenisi normaali käyntilämpöön. Sitä
vähäistäkin lämpöä jäähdytetään lämppärinkennolla. On pitänyt asentaa
lisälämmitin.
>
> Fakta on, että etelän maihin vietäviin autoihin asennetaan kylmemmät
> termarit.
Kyllä, ehkä. Päiväntasaajalle menevät autot ovat ehkä varustettu
viileämmillä termareilla. Mutta uskoisin, että suurin osa Euroopan sisälle
valmistettavista autoista on varustettu saman lämpöisillä termareilla,
ainakin nykyään.
Samasta syystä aiemmin myytiin myös erikseen kesä- ja
> talvitermareita.
Niitä myydään myös nykyään. Markkinoiden pyynnöstä. Vanhaan linttaan pitää
Suomessakin saada Afrikkaan tarkoitettu termari, koska syylärissä ei vesi
enää kulje kuin kolmessa putkessa. Samoin alitehoinen Taunus tarvitsee
viileämmän termarin, kun sillä hinataan jäähallin kokoista asuntovaunua
kesähelteellä. ;)
-Mika-
Ville Vieri
> Miten se on mahdollista, jos anturit ovat samoja,
toleranssi. Samanlaisia ne ovat, mutteivat samoja.
> Kaikkien uusien autojen lämpömittarit näyttävät puoliväliä,
> ja usko pois, niin pitääkin.
Ei mistään uskon asiasta tässäkään ole kyse. Mekaanisessa
mittarissa on tätä varten sen jousen esijännityksen säätö, jolla
mittari 'kalibroidaan' tehtaalla. Pelkästään anturin vastuselementin
tarkkuus on vain noin 5%, tämä yksin aiheuttaa asteiden heiton
mittarissa. Eikä sillä vesitermostaatillakaan tuota parempaan
tarkkuuteen päästä.
> Ne mittareiden yksilöerot tulevat vuosien käytön myötä.
Noissa mittareissa ei oikeastaan muuta tarkkuuteen
vaikuttavaa kulumista ole, kuin jousen kuoleentuminen.
Tämä taas todennäköisesti on lineaarisen liikkeen takia
mitoitettu sen verran löysäksi että se ei juuri ajan mukana
kuoleennu.
> Ei niissä mittareissa suuria eroja ole uutena.
On, ja juuri nämä mittarit laitetaan säätöihin uutena. Samalla
kompensoidaan se pieni lämpötilaero sen mukaan, millainen
termari autossa on ensiasennettuna. Tämän vuoksi suurimmassa
osassa autoja ei ole lainkaan lämpömittarissa asteikkoa. On
vain 'normaali' alue.
> lämpöisen, ja tekee sitten termostaattikotelon termarille sopivaksi.
Muutamia sellaisia malleja, joissa tulee puoli termostaattikoteloa
mukana, saa myös eri lämpötiloilla. Nämä eivät sovi kuin tiettyihin
malleihin.
> varaosaliikkeissä myydään erilämpöisiä termareita, niin merkkiliikkeenkin
on
> myytävä, vaikka varsinaisesti on olemassa vain yksi oikea lämpö
termarille.
En usko että merkkiliike siksi myisi erilaisia termareita, että asiakas
sen jättäisi pian ostamatta jos mielestään sopivaa ei löydy. Suurin osa
ostajista hankkii sen minkä myyjä suosittelee.
k...@semel.fi.spam.wonderful.spam
> Mutta kun se lämpömittari silti näyttää Espanjan ja Suomen Cliossa sitä
> puoliväliä. Miten se on mahdollista, jos anturit ovat samoja, mutta Espanjan
> Cliossa olisi viileämpi termostaatti. Ei mitenkään. Kyllä 6 tai 10 astetta
> näkyy lämpömittarissa. (82c,88c tai 92c) Kaikkien uusien autojen
> lämpömittarit näyttävät puoliväliä, ja usko pois, niin pitääkin. Ne
> mittareiden yksilöerot tulevat vuosien käytön myötä.
Olikos tuo termostaatin "lämpötila" se lämpötila, missä termostaatti
alkaa avautua? Sehän ei vielä kerro kaikkea lämpötilan säädöstä, kun
pitäisi tietää paljonko se on missäkin lämpötilassa auki
jne. Espanjassa ilma lienee keskimäärin lämpimämpää kuin Suomessa,
jolloin tarvitaan ilmeisesti hieman aiemmin aukeava termostaatti,
jotta saadaan osapuilleen samanlainen vaste moottorin lämpötilan
muutoksiin ilman, että flektiä pitää olla koko ajan pyörittämässä.
Nykyaikainen ohjausboksi voi tehdä seokselle kaikenlaista lämpötilan
funktiona. Silloin kun Astrassani oli lambda heikossa kunnossa, niin
selvästi huomasi, että boksi tekee jotain seoksille siinä vaiheessa
kun boksi pistää flektin pyörimään, koska päästöarvot muuttuivat
selvästi. Arvojen muutos ei johtunut flektin aiheuttamasta
kuormituksen muutoksesta, koska sen vaikutus oli eliminoitu testeissä.
> Pakkohan niitten on merkkiliikkeessä mukautua markkinoihin. Kun nyt asiakas
> käy ostamassa merkkiliikkeestä saman termarin, kuin olisi saanut jostain
> muusta varaosaliikkeestä huomattavasti halvemmalla. Kun halvemmissa
> varaosaliikkeissä myydään erilämpöisiä termareita, niin merkkiliikkeenkin on
> myytävä, vaikka varsinaisesti on olemassa vain yksi oikea lämpö termarille.
Tässähän unohdettiin tyystin että jäähdyttimen kennon läpi virtaavan
ilman lämpötila vaikuttaa jäähdytystehoon ja että termostaatissa on
muitakin asentoja kuin kiinni ja auki. Tasaisessa lämpötilassa
varmasti on olemassa yksi "oikea" termostaatti, mutta kun sen pitäisi
pitää moottorin lämmöt kurissa osapuilleen kaikissa esiintyvissä
lämpötiloissa. Suomen -20C - +25C kelit ovat jäähdytyksen kannalta
erilaiset kuin Espanjan +5C - +35C.
--
Keijo Länsikunnas
Ville Vieri
> Niitä termareita, joita maahantuoja suosittaa autoon.
mieltä. :-)
> Tuo lämpö on mitattu mistä?
Puhutaan öljyn käyttölämpötilasta, eli periaatteessa tuo pitäisi
mitata sieltä missä voitelua tarvitaan. Käytännössä joutuu
mittailemaan esimerkiksi öljyn syöttökanavasta, ja lisätä
tuohon arvion mukaan muutama aste.
> öljypohjassahan on viileämpää öljyä, kuin kannessa.
Totta.
> > Lisäksi pienempi lämpötila pienentää nakutustaipumusta.
> Huippuun viritetyssä autossa ehkä.
Kaikissa. Kyllä vakiokuntoisenkin moottorin saa nakuttamaan,
etenkin kun se on iäkkäämpi ja karstoittunut.
> nakutuksentunnistin, jolla sytytysjärjestelmä säätää jatkuvasti
> sytytyksen oikeaksi.
Näissä uudemmissa moottoreissa, joissa sytytys adaptoituu
nakutustunnistimelta saatavan informaation mukaan, pienempi
nakutusherkkyys näkyy selvemmin lähtötehossa.
> Mulla oli itselläni auto, johon oli jälkiasennettu turbo. Ahtojen
> ollessa 0.5bar, ei nakutuksen kanssa ollut ongelmia. Sytytys
> ennakko oli normaali. termarin lämpö 92c.
Aikalailla samat speksit kuin 127:ssani viime kesänä... ei
nakutusta, 9:1 puristukset. Millä sopalla ajelit?
> Seoksia oli rikastettu, joka myös jäähdyttää moottoria
> sisäisesti, jota pidänkin parempana jäähdytyskeinona, kuin
> kylmää termaria.
Ahdetussa tuo onkin hyvä keino, kun pysytään kohtuullisissa
seoksissa. Tosin mikäli käyttäisit tuota rikastusta sekä
pudottaisit moottorin lämmöt jonnekin 80:n paikkeille niin
se todennäköisesti näkyisi siinä että kone jaksaisi olla
nakuttamatta hieman isommallakin ahtopaineella, kuin
92-asteisena.
> Onkohan se ilmaista, kun tuotantolinjalla tehdään muutama auto viikossa
> pohjolan oloihin, ja sitten laitetaankin siihen eri termostaatti?
Ei ilmaista välttämättä, mutta huomattavasti halvempaa kuin
lämppärin varioiminen. Nykyauto on muutenkin sullottu niin
täyteen tekniikkaa että sillä tosiaan on merkitystä, viekö lämppäri
vähemmän tilaa pienemmän kennon vuoksi.
> Tehdashan ilmoittaa autollensa tehon. Pitäisikö nyt esim. Saksalaisesta
> autosta laskea muutama hevosvoima paperilla pois,
Tehtaan ilmoittamilla teholukemilla on isohko toleranssi, jos
katsoo vakioautoille tehtyjä mittauksia. Helposti hukkuu
moottorin lämpötilasta johtuva ero tuonne, kun yleensä ei
ilmoiteta edes kaikkia olosuhteita ja parametrejä, jotka
vaikuttivat tehtaan mittaukseen. Normi määrittelee muutaman,
muttei kaikkea.
Monet autonvalmistajat lisäksi valehtelevat tehoja alakanttiin
että autot saadaan esimerkiksi Saksassa halvemmille
vakuutusluokille.
> Tämä ongelma on nykydieseleissä, kun koneesta ei saada tarpeeksi
> hukkalämpöä, että edes kone lämpenisi normaali käyntilämpöön.
Korostuneesti ongelma on esillä näissä, kyllä.
Yleensä missä tahansa autossa on havaittavissa selvä ero siinä
miten nopeasti auto lämpenee kylmästä, kun pitää lämppäriä
täysillä tai ei. Ja jos kenno on isompi, vaikutus käyntilämpötilaan
pääsemiseen kuluvaan aikaan on suurempi.
> valmistettavista autoista on varustettu saman lämpöisillä termareilla,
> ainakin nykyään.
Voihan se olla näinkin. Tällöin on tosin sitten kaikki autot optimoitu
lämmityslaitteen mukaan. Toisaalta tällä ei liene tavallisen autonostajan
kannalta merkitystä, toimiihan se moottori vähän kuumempanakin.
> Samoin alitehoinen Taunus tarvitsee viileämmän termarin, kun sillä
> hinataan jäähallin kokoista asuntovaunua kesähelteellä. ;)
Mutta tällöinhän puhutaan tahallisesta väärinkäytöstä, eikös
vain. ;-)
Harri H
"M Ranta" <hakka_...@roskaton.hotmail.com> wrote in message
news:asf9as$opo$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Niitä termareita, joita maahantuoja suosittaa autoon.
Mitä, etkö just aiemmin kirjoittanut että niitä osia mitkä suunnittelija on
tarkoittanut autoon. Pysytään nyt siinä kannassa mistä olet inttänyt...
> Tuo lämpö on mitattu mistä? öljypohjassahan on viileämpää öljyä, kuin
> kannessa.
Yleensä öljy kiertää moottorissa joten se sama öljy on siellä öljypohjassa
kannen jälkeen, eikä se öljy kovin paljoa ehdi jähtymään sillä välillä.
> Huippuun viritetyssä autossa ehkä. Tai ehkä niissä, joissa on
> nakutuksentunnistin, jolla sytytysjärjestelmä säätää jatkuvasti sytytyksen
> oikeaksi.
>
> Mulla oli itselläni auto, johon oli jälkiasennettu turbo. Ahtojen ollessa
> 0.5bar, ei nakutuksen kanssa ollut ongelmia. Sytytys ennakko oli normaali.
> termarin lämpö 92c. Seoksia oli rikastettu, joka myös jäähdyttää moottoria
> sisäisesti, jota pidänkin parempana jäähdytyskeinona, kuin kylmää
termaria.
Jaa, se on tietty jos jotain maamottoreita ahtaa. Oma tuplanokkainen
italiaano nakuttaa aika herkästi ja kyseessä on ihan tehtaan spekseissä
oleva kaasarimylly josta joutuu ennakkoa tiputtamaan tuon ehkäisemiseksi.
Niin ja termari on 82 asteinen, 88:lla vesi ei kierrä koska ei lämpene
riittävästi. Moottori on tehty kylklä ihan johonkin muuhun käyttöön kuin
Suomen talveen...
Tuosta seoksen rikastamisesta olen samaa mieltä, mutta senkin on oltava
kohdalla. Liika seoksen rikastaminen ei taas ole hyötyä, pitää hakea
tuostakin optimi jota todellakaan se tehtaan suunnittelija ei ole tehnyt.
Usko jo että moottorit tehdään tehtaalla kompromissinä...
> Tai vielä iäkkäämmissä samalle puolelle hengittävissä moottoreissa, joissa
> imusarjaa lämmitetään pakokaasuilla.
Kyllä näissäkin on imusarjassa yleensä vesikierto, tai kerroppa missä ei
ole.
> Onkohan se ilmaista, kun tuotantolinjalla tehdään muutama auto viikossa
> pohjolan oloihin, ja sitten laitetaankin siihen eri termostaatti?
Paljon halvempaa kuin koko sarjan mitoittaminen muutaman auton tähden. On se
kumma kun autoja myydään kanssa eri varustetasolla ja moottoreilla, olisi
paljon halvempaa jos kaikille kelpaisi auto samalla moottorilla
varustepaketilla... Mutta, eihän suunnitelijan pitänyt välittää
kustannuksista, se tekee just niin kuin tulee hyvä, eiks niin?
> Tehdashan ilmoittaa autollensa tehon. Pitäisikö nyt esim. Saksalaisesta
> autosta laskea muutama hevosvoima paperilla pois, kun se tehdäänkin
pohjolan
> oloihin, kun siihen on laitettu kuumempi termari? Ei kai sentään.
Tehdas ILMOITTAA tehon, eihän sen tarvite olla hepalleen just se sama mitä
dyno näyttää. Kas kun on käytössä sellaiset toleranssit, oletko joskus
niistä kuullut?
> Kyllä, ehkä. Päiväntasaajalle menevät autot ovat ehkä varustettu
> viileämmillä termareilla. Mutta uskoisin, että suurin osa Euroopan sisälle
> valmistettavista autoista on varustettu saman lämpöisillä termareilla,
> ainakin nykyään.
Mutta eikös siinä sun autossakin ollut eri termari kuin tehdas suosittaa,
taas menee asiat pikkasen ristiin.
-Harri-
Roy Björkstrand
> Onko sulla osoittaa jotain faktatietoa tästä mikä on bensiinin palamiselle
> hyötysuhteen kannalta optimilämpötila?
>
Jaa, teoreettisesti nimenomaan hyötysuhteen kannalta deltaT pitäisi
kaiketi maksimoida, ts. T1 ylös tai T2 alas. T1:sen korottamiseksi myös
"jäähdytys" (lämmön siirtyminen sylinteriseinän läpi) pitäisi minimoida
(ihannetapaus lienee puhtaasti adiabaattinen prosessipolku) jotta
mahdollisimman suuri osa lämpöenergiasta käytetään tilavuudenmuutokseen
(~männän tekemäksi mekaaniseksi työksi). Lämmönsiirtyminen on suoraan
verrannolinen lämpötilaeroon kaasun ja sylinterin välillä joten
olemattomalla jäähdytyksellä (~tosi kuumalla koneella) saavutetaan
teoriassa paras hyötysuhde. Käytännössä materiaalien (lämmön)kestävyys
tulee ensimmäisenä vastaan (vrt. keraamimoottoriprojektit). Käytännössä
asiaan vaikuttaa lukuisa joukko muita parametrejä.
Roy
Simo Laakso
<harri....@POISTAgruppofiatfinlandia.fi> wrote something like this about "Re:
Termostaatti ja kulutus" on sfnet.harrastus.autot.tee-itse:
>> Tai vielä iäkkäämmissä samalle puolelle hengittävissä moottoreissa, joissa
>> imusarjaa lämmitetään pakokaasuilla.
>
>Kyllä näissäkin on imusarjassa yleensä vesikierto, tai kerroppa missä ei
>ole.
Vastaan tähän vaikka pääasiassa olenkin kanssasi näistä asioista samaa mieltä..
tarkoitus on tuoda esiin tosiasioita eikä kieroilla :) Niin tuossa just ajoin
autolla jossa ei ole imusarjassa vesikiertoa, kone on Opelin CIH 2.0S, imusarja
ja pakosarja samalla puolella konetta ja vielä pultattu kiinni toisiinsa! Siinä
se vasta insinööri on fiksulla päällä ollut ;) No toimiihan se silti ihan
hyvin..
Mika Ristolainen
>
> Vastaan tähän vaikka pääasiassa olenkin kanssasi näistä asioista samaa mieltä..
> tarkoitus on tuoda esiin tosiasioita eikä kieroilla :) Niin tuossa just ajoin
> autolla jossa ei ole imusarjassa vesikiertoa, kone on Opelin CIH 2.0S, imusarja
> ja pakosarja samalla puolella konetta ja vielä pultattu kiinni toisiinsa! Siinä
> se vasta insinööri on fiksulla päällä ollut ;) No toimiihan se silti ihan
> hyvin..
Samaan sarjaan kuuluu myös pikkuvolvo 340 1.4l rellun koneella.
--
-MR-
Mika Ristolainen
Muisti palailee pätkittäin - ei ne volvossa taineet olla sentään kiinni
toisiinsa pultattuna....kait?
--
-MR-
Kari Monkala
> Kyllä näissäkin on imusarjassa yleensä vesikierto, tai kerroppa missä ei
> ole.
Kompakysymys? Siis auto jossa ei ole imusarjassa vesikiertoa? Vaikkapa
oma Peugeotini. Tyhmää sitä olisikin IC:n jälkeen lämmittää.
Ei ollut myöskään perinne-Skodan koneessa, mutta siinä oli sitten
pakosarja alapuolella lämmittämässä.
--
markus_fin
* * *
82ÅC. Lämpömittari ajossa edelleen samassa kuin ennen, eli vähän
alakenossa. Siis vanhakin termostaatti taisi olla kunnossa. Syy taitaa
olla lämpömittarin kuluminen tai anturi. Voisi laittaa uuden anturin
tai ainakin kiskaista vanha irti ja testata kiehuvalla vedellä.
Lämmityksen lievä vajavaisuus verrattuna siihen mitä se oli uutena
taitaa johtua lämmityskennon osittaisesta tukkeutumisesta, enpä muuta
keksi. Se, missä viisari on normaalilämmössä ei tietenkään ole
tärkeätä, kunhan mittari toimii.
m_f
M Ranta
"Harri H" <harri....@POISTAgruppofiatfinlandia.fi> kirjoitti viestissä
news:PdHG9.3270$vY1.1...@reader1.news.jippii.net...
>
>
> > Niitä termareita, joita maahantuoja suosittaa autoon.
>
> Mitä, etkö just aiemmin kirjoittanut että niitä osia mitkä suunnittelija
on
> tarkoittanut autoon. Pysytään nyt siinä kannassa mistä olet inttänyt...
Öh. TArkoitin auton maahantuojaa, ja heidän suositusta termarille. Auton
maahantuoja myynee juuri niitä termareita, joita valmistaja suosittaa.
>
> > Tuo lämpö on mitattu mistä? öljypohjassahan on viileämpää öljyä, kuin
> > kannessa.
>
> Yleensä öljy kiertää moottorissa joten se sama öljy on siellä öljypohjassa
> kannen jälkeen, eikä se öljy kovin paljoa ehdi jähtymään sillä välillä.
No eiköhän se öljy kuitenkin ole erilämpöinen sylinterin seinämällä
ollessaa, kuin öljypohjassa ollessaan.
> Moottori on tehty kylklä ihan johonkin muuhun käyttöön kuin
> Suomen talveen...
Kuten Italialaiset yleensäkin...
> Usko jo että moottorit tehdään tehtaalla kompromissinä...
Uskon. Mutta en usko siihen, että termaria kannattaa ominpäin jonkun kirjan
perusteella vaihtaa.
>
> Kyllä näissäkin on imusarjassa yleensä vesikierto, tai kerroppa missä ei
> ole.
Mullekin tuli juuri Opel mieleen.
>
> Mutta eikös siinä sun autossakin ollut eri termari kuin tehdas suosittaa,
> taas menee asiat pikkasen ristiin.
Se termari, jonka tehdas/jälleenmyyjä suosittaa. Ei mene mikään ristiin.
-Mika-
Harri H
>
> Öh. TArkoitin auton maahantuojaa, ja heidän suositusta termarille. Auton
> maahantuoja myynee juuri niitä termareita, joita valmistaja suosittaa.
Mutta miksi maahantuoja poikkeaa tehtaan kannasta? Eli tehdäänkö ne autot
sittenkin erilaisiksi eri maihin vai? Näinhän se oikeesti on vaikka aiemmin
jotain muuta väitit.
> No eiköhän se öljy kuitenkin ole erilämpöinen sylinterin seinämällä
> ollessaa, kuin öljypohjassa ollessaan.
Totta kai niissä lämpötiloissa on eroa, mutta ero ei kuitenkaan ole mikään
dramaattinen.
> Kuten Italialaiset yleensäkin...
No eipä yleistetä taas yhden tapauksen jälkeen. Mutta on tuo auto lämpimämpi
kuin nykytiisselit...
> > Kyllä näissäkin on imusarjassa yleensä vesikierto, tai kerroppa missä ei
> > ole.
>
> Mullekin tuli juuri Opel mieleen.
Mutta mehän puhittiinkin nyt autoista. ;o) Ei mutta tuossa noin on mutta
ymmärtääkseni yleisempi on vesikeirto KAASUTINmoottorisessa imusarjassa.
> > Mutta eikös siinä sun autossakin ollut eri termari kuin tehdas
suosittaa,
> > taas menee asiat pikkasen ristiin.
>
> Se termari, jonka tehdas/jälleenmyyjä suosittaa. Ei mene mikään ristiin.
Menee siinä se että intit ettei moottoreita tehdä erilaisiksi eri maihin...
Ja mietippä niitä aiempia postauksia tähän viestiketjuun (mm. että mikäli
halutaan enemmän lämpöä niin tehdas laittaa koko mallisarjaan suuremman
lämppärinkennon) vaikkapa niin uskon että asia avautuu sinullekkin.
-Harri-
M Ranta
"Harri H" <harri....@POISTAgruppofiatfinlandia.fi> kirjoitti viestissä
>
> Mutta miksi maahantuoja poikkeaa tehtaan kannasta? Eli tehdäänkö ne autot
> sittenkin erilaisiksi eri maihin vai? Näinhän se oikeesti on vaikka
aiemmin
> jotain muuta väitit.
Tehdas antanee suosituksen maahantuojalle ilmastosta riippuen. Siihen, että
mittari näyttää joka maassa puoliväliä, hyväksyn selitykseksi sen mittarien
kalibroinnin, sillä anturi ovat samanarvoisia. Autot tehdään Afrikan
lämpöihin eri termarilla, kuin Siperiaan, mutta edelleen vaikea uskoa, että
Euroopan sisällä olisi suuria eroja.
>
> Totta kai niissä lämpötiloissa on eroa, mutta ero ei kuitenkaan ole mikään
> dramaattinen.
Mitä sitten tarkoitetaan dramaattisella? Öljy kuitenkin jäähtyy
öljypohjassa.
>
> No eipä yleistetä taas yhden tapauksen jälkeen. Mutta on tuo auto
lämpimämpi
> kuin nykytiisselit...
Ei nykydieselissä lämpö lopu, jos on lisälämmitin.
>
> Mutta mehän puhittiinkin nyt autoista. ;o)
Otin oikeuden, kun joku Kirjoitti sanat "Italia" ja "Auto" samassa
lauseessa...
>
> > > Mutta eikös siinä sun autossakin ollut eri termari kuin tehdas
> suosittaa,
> > > taas menee asiat pikkasen ristiin.
Eipä ollut. 92 asteista suositellaan.
>
> Menee siinä se että intit ettei moottoreita tehdä erilaisiksi eri
maihin...
Esim. Euroopan sisällä.
> Ja mietippä niitä aiempia postauksia tähän viestiketjuun (mm. että mikäli
> halutaan enemmän lämpöä niin tehdas laittaa koko mallisarjaan suuremman
> lämppärinkennon)
Insinööri kaikessa viisaudessaan kehittelisi jonkun muun systeemin.
vaikkapa niin uskon että asia avautuu sinullekkin.
>
Ei asian avautumisessa ole ongelmaa. Ja jopa uskon, että vaihtamalla 92
asteisen termarin 82 asteiseksi, saattaa sata heppaisessa autossa tuloksena
olla yksi hevosvoima lisää -Afrikassa.
-Mika-
M Ranta
>
> Kaikissa. Kyllä vakiokuntoisenkin moottorin saa nakuttamaan,
> etenkin kun se on iäkkäämpi ja karstoittunut.
Ja karstoittuu, kun ajetaan viallisella liian aikaisin avautuvalla
termarilla.
>
> > Mulla oli itselläni auto, johon oli jälkiasennettu turbo. Ahtojen
> > ollessa 0.5bar, ei nakutuksen kanssa ollut ongelmia. Sytytys
> > ennakko oli normaali. termarin lämpö 92c.
> Aikalailla samat speksit kuin 127:ssani viime kesänä... ei
> nakutusta, 9:1 puristukset. Millä sopalla ajelit?
98:a käytin.
> Ahdetussa tuo onkin hyvä keino, kun pysytään kohtuullisissa
> seoksissa. Tosin mikäli käyttäisit tuota rikastusta sekä
> pudottaisit moottorin lämmöt jonnekin 80:n paikkeille niin
> se todennäköisesti näkyisi siinä että kone jaksaisi olla
> nakuttamatta hieman isommallakin ahtopaineella, kuin
> 92-asteisena.
Ei pysy auton orkkisruisku enää mukana isommilla paineilla. Oli hukkaportti
jumissa jonkin aikaa, niin silloin nakutteli. Paineet 1bar.
> Voihan se olla näinkin. Tällöin on tosin sitten kaikki autot optimoitu
> lämmityslaitteen mukaan. Toisaalta tällä ei liene tavallisen autonostajan
> kannalta merkitystä, toimiihan se moottori vähän kuumempanakin.
Mutta se tietty lämpö pitää saavuttaa, jotta kone käy terveellisesti.
-Mika-
M Ranta
>
> Ei mistään uskon asiasta tässäkään ole kyse. Mekaanisessa
> mittarissa on tätä varten sen jousen esijännityksen säätö, jolla
> mittari 'kalibroidaan' tehtaalla. Pelkästään anturin vastuselementin
> tarkkuus on vain noin 5%, tämä yksin aiheuttaa asteiden heiton
> mittarissa. Eikä sillä vesitermostaatillakaan tuota parempaan
> tarkkuuteen päästä.
Siis onko eri maihin menevissä autoissa eri mittaristot termarin mukaan? Ei
kai ne enää kokoonpanolinjalla rupea mittareita kalibroimaan?
> Noissa mittareissa ei oikeastaan muuta tarkkuuteen
> vaikuttavaa kulumista ole, kuin jousen kuoleentuminen.
> Tämä taas todennäköisesti on lineaarisen liikkeen takia
> mitoitettu sen verran löysäksi että se ei juuri ajan mukana
> kuoleennu.
Tarkoitin erilaisia jännitehäviöitä..
> On, ja juuri nämä mittarit laitetaan säätöihin uutena. Samalla
> kompensoidaan se pieni lämpötilaero sen mukaan, millainen
> termari autossa on ensiasennettuna. Tämän vuoksi suurimmassa
> osassa autoja ei ole lainkaan lämpömittarissa asteikkoa. On
> vain 'normaali' alue.
Mutta silti mittari uudessa autossa näyttää aina puoltaväliä, kun kone on
ajettu lämpimäksi.
> Muutamia sellaisia malleja, joissa tulee puoli termostaattikoteloa
> mukana, saa myös eri lämpötiloilla. Nämä eivät sovi kuin tiettyihin
> malleihin.
Perinteisen näköisten termostaattien tehdaskirjaa katsoessaan huomaa, että
samanlaista termaria saa pääsääntöisesti kolmella eri lämmöllä.
> En usko että merkkiliike siksi myisi erilaisia termareita, että asiakas
> sen jättäisi pian ostamatta jos mielestään sopivaa ei löydy.
Semmoisen asiakkaan, joka luulee tietävänsä jotain autoista, on saatava itse
valita parista vaihtoehdosta. :-D
Suurin osa
> ostajista hankkii sen minkä myyjä suosittelee.
>
Onneksi.
-Mika-
Ville Vieri
> Ei kai ne enää kokoonpanolinjalla rupea mittareita kalibroimaan?
En tiedä missä vaiheessa kalibroivat, mutta mekaaniselle mittarielementille
tuo operaatio on kuitenkin tehtävä. Nykyautossa varmaan tuokin tieto
haistellaan moottorinohjausboksilta joten hienosäätö on helpompaa.
> Tarkoitin erilaisia jännitehäviöitä..
Miten nuo jännitehäviöt muuttuisivat ajan mukana? Jos liitosten
hapettumista
tarkoitat niin nuo yleensä johtaa siihen että mittarilukemat on ihan mitä
sattuu.
> Mutta silti mittari uudessa autossa näyttää aina puoltaväliä, kun kone on
> ajettu lämpimäksi.
Tuskin muutaman asteen ero edes näkyy lämpömittarissa, jonka tarkkuus on
lähinnä suuntaa antava. En huomannut eroa kun vertasin kaverin
samanlaisesta autosta (jossa on 92-asteinen termari) mittarinäyttämää,
emännän autoon,
johon laitoin 88-asteisen.
Ville Vieri
> termarilla.
asteen.
> Oli hukkaportti jumissa jonkin aikaa, niin silloin nakutteli.
Vähän pelkäsin kanssa omatekoisen hukkaporttiviritykseni
toimivuutta, ja asensin painekytkimen juuttumistilanteen
varalle. Tuota ei onneksi kuitenkaan tarvittu. :-)
> Mutta se tietty lämpö pitää saavuttaa, jotta kone käy terveellisesti.
Koneen kannalta tämä lämpötila sijaitsee 70...80 asteen välillä.
Ville Vieri
että
> Euroopan sisällä olisi suuria eroja.
vietävien varusteetkin poikkeavat huomattavasti toisistaan? Useissa
autoissa termostaatti sijaitsee vieläpä niin helpossa paikassa että se
voidaan aivan helposti asentaa kokoonpanolinjalla moottorin muiden
apulaitteiden kanssa.
> Otin oikeuden, kun joku Kirjoitti sanat "Italia" ja "Auto" samassa
> lauseessa...
Ajan ITALIALAISELLA AUTOLLA. Ärsyttääkö? ;-D
Toisaalta eipä mulla ooppelimiehiä vastaan mitään ole.
> Esim. Euroopan sisällä.
Mikäs tuosta Euroopan ja Afrikan rajasta tekee sitten niin maagisen?
Miksi Afrikkaan myytäviä autoja ei voitaisi tehdä samalla reseptillä
kuin Etelä-Euroopan?
> Insinööri kaikessa viisaudessaan kehittelisi jonkun muun systeemin.
Aivan. Hieman toisistaan poikkeavat moottorin lämpötilat.
> Ja jopa uskon, että vaihtamalla 92 asteisen termarin 82 asteiseksi,
> saattaa sata heppaisessa autossa tuloksena olla yksi hevosvoima
> lisää -Afrikassa.
Toivoakseni nyt ladot tiskiin faktaa miksi sama muutos vaikuttaisi
eri lailla eri mantereella. Mielestäni muutaman hevosvoiman tuo
tehoihin vaikuttanee täälläkin, mutta ero on joka tapauksessa niin
pieni että se hukkuu muihin tehoon vaikuttaviin seikkoihin. Toki
viripannusta viimeisiä hevosvoimia hakiessa tuollakin on merkitystä.
Spekulointiahan tämä on, mutta niinhän pitääkin. :-)
Harri H
>
> Tehdas antanee suosituksen maahantuojalle ilmastosta riippuen. Siihen,
että
> mittari näyttää joka maassa puoliväliä, hyväksyn selitykseksi sen
mittarien
> kalibroinnin, sillä anturi ovat samanarvoisia.
Mutta myös ilmastolla on merkitystä, eli lämpimässä ilmassa moottori käy
kuumenpana kuin kylmässä, eli onko sittenkään mittarissa eri kalibrointa.
Eli vaan ihan perus-fysiikkaa.
> Autot tehdään Afrikan
> lämpöihin eri termarilla, kuin Siperiaan, mutta edelleen vaikea uskoa,
että
> Euroopan sisällä olisi suuria eroja.
On niissä eroja, jopa jarrut ovat jossain autoissa eri
Pohjoiseuroopan -malleissa... Ja kerro muuten syy miksei eroja olisi?
> Mitä sitten tarkoitetaan dramaattisella? Öljy kuitenkin jäähtyy
> öljypohjassa.
No kerroppa kuinka paljon se siellä jähtyy, epäilisin eron olevan jokusen
asteen luokkaa. Eli siis ei puhuta mistään kymmenistä asteista.
> Ei nykydieselissä lämpö lopu, jos on lisälämmitin.
Tulipa se taas sieltä... Eipä ole vielä kaikkien diesel-autojen
vakiovarusteena. Pitääkö laittaa lisälämppäri kanssa omaan Aparaattiin niin
tulee jääkaapistakin verraton talviauto.
> Otin oikeuden, kun joku Kirjoitti sanat "Italia" ja "Auto" samassa
> lauseessa...
Virheitä sattuu. Mutta mitäpä Italiaanot ovatkaan koskaan autoista
ymmärtäneet, katsotaan vaikka ennemin tätä Suomen suurta autoteollisuutta ja
otetaan siitä mallia...
> > > > Mutta eikös siinä sun autossakin ollut eri termari kuin tehdas
> > suosittaa,
> > > > taas menee asiat pikkasen ristiin.
>
> Eipä ollut. 92 asteista suositellaan.
Jaa, ainakin itse niin aiemmin luin...
> Insinööri kaikessa viisaudessaan kehittelisi jonkun muun systeemin.
Kyllä insinööri kehittää vaikka mitä, se on eri asia kuka sen sitten maksaa.
Kyllä tuotekehittäjälle yrityksen johto asettaa aika tiukat linjat että mitä
mikin saa tulla maksamaan. Eipä noita lisälämppäreitäkään tiisseleihin
laitettaisi ellei tosiaan olisi muuta keinoa saada sieltä moottorista lämpöä
kylmiin maihin.
> Ei asian avautumisessa ole ongelmaa. Ja jopa uskon, että vaihtamalla 92
> asteisen termarin 82 asteiseksi, saattaa sata heppaisessa autossa
tuloksena
> olla yksi hevosvoima lisää -Afrikassa.
Ai ei vai... Mutta miten sitten teholle käy Australiassa tuolla samalla
muutoksella, tuleeko 2hp lisää?
-Harri-
Juha Lyytikainen
Monessa viestissä mainitaan että optimilämpö moottorille olisi
about 70 - 80 astetta. Missähän lämmöissä kone käynee jos
termari jämähtää kokonaan auki? Tuli tuollaisella ajeltua
vuoden verran ilman isompia haittoja. Jos kone on liian
kylmä niin luulisi ainakin öljyjen nokeentuvan nopeammin.
M Ranta
> Tuskin muutaman asteen ero edes näkyy lämpömittarissa, jonka tarkkuus on
> lähinnä suuntaa antava. En huomannut eroa kun vertasin kaverin
> samanlaisesta autosta (jossa on 92-asteinen termari) mittarinäyttämää,
> emännän autoon,
> johon laitoin 88-asteisen.
Mutta 82 asteisen ja 92 asteisen ero varmaankin jo näkyy mittarissa. Jos nyt
siis oletetaan, että Helsinkiin tuotavassa autossa olisi eri termari, kuin
Malagaan menevässä.
Mittausaluehan on jokseenkin pieni (mikä lisää tarkkuutta), koska mittari
näyttänee punaista, kun mennään yli sadan asteen lämpöihin, mutta 92
asteisella näyttää puoliväliä.
-Mika-
M Ranta
> Koneen kannalta tämä lämpötila sijaitsee 70...80 asteen välillä.
>
-Mika-
M Ranta
> Miksi etelä-euroopan malleissa ei olisi eri termarit kun eri maihin
> vietävien varusteetkin poikkeavat huomattavasti toisistaan? Useissa
> autoissa termostaatti sijaitsee vieläpä niin helpossa paikassa että se
> voidaan aivan helposti asentaa kokoonpanolinjalla moottorin muiden
> apulaitteiden kanssa.
No se mittaristokin pitäisi laittaa sen termarin lisäksi.
> Ajan ITALIALAISELLA AUTOLLA. ;-D
Mahdoton yhtälö.. :-D
> Miksi Afrikkaan myytäviä autoja ei voitaisi tehdä samalla reseptillä
> kuin Etelä-Euroopan?
Vaikka sitten niistä kustannuksista johtuen.
> Toivoakseni nyt ladot tiskiin faktaa miksi sama muutos vaikuttaisi
> eri lailla eri mantereella.
Ulkoilmanlämpö esim. vaikuttaa tehoihin. -30 asteinen ilma sisältää enemmän
happea, kuin +50 asteinen. Jos koneeseen imetään jatkuvasti +50 asteista,
niin silloin koneen käyntilämpöä voidaan hiukan tiputtaa ja tasoittaa
tilannetta, josta seuraa tuon yhden hevosvoiman lisä.
Mielestäni muutaman hevosvoiman tuo
> tehoihin vaikuttanee täälläkin, mutta ero on joka tapauksessa niin
> pieni että se hukkuu muihin tehoon vaikuttaviin seikkoihin. Toki
> viripannusta viimeisiä hevosvoimia hakiessa tuollakin on merkitystä.
>
> Spekulointiahan tämä on, mutta niinhän pitääkin. :-)
>
leikitään lisää ajatuksella. Miksiköhän auton jäähdytysjärjestelmässä
kehitetään painetta (maasta riippumatta), jos ei suuremman kiehumispisteen
toivossa?
Toisekseen minkään uuden auton moottoria ei ole suunniteltu käymää 70
asteisena. Ainakaan en usko, ennen kuin siitä näytetään tositietoa.
-Mika-
M Ranta
"markus_fin" <marku...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:6279154e.02120...@posting.google.com...
> * * *
> 82ÅC. Lämpömittari ajossa edelleen samassa kuin ennen, eli vähän
> alakenossa. Siis vanhakin termostaatti taisi olla kunnossa. Syy taitaa
> olla lämpömittarin kuluminen tai anturi. Voisi laittaa uuden anturin
> tai ainakin kiskaista vanha irti ja testata kiehuvalla vedellä.
> Lämmityksen lievä vajavaisuus verrattuna siihen mitä se oli uutena
> taitaa johtua lämmityskennon osittaisesta tukkeutumisesta, enpä muuta
> keksi. Se, missä viisari on normaalilämmössä ei tietenkään ole
> tärkeätä, kunhan mittari toimii.
>
> m_f
käytetään 82 asteista, joten voisi olla, että sait liian kylmän termarin.
-Mika-
M Ranta
"Juha Lyytikainen" <juha.lyy...@elisa.fi> kirjoitti viestissä
news:3DF49ECE...@elisa.fi...
<Monessa viestissä mainitaan että optimilämpö moottorille olisi
<about 70 - 80 astetta.
Tuon ovat keksineet jostain virittäjän käsikirjasta.
<Missähän lämmöissä kone käynee jos
<termari jämähtää kokonaan auki? Tuli tuollaisella ajeltua
<vuoden verran ilman isompia haittoja. Jos kone on liian
<kylmä niin luulisi ainakin öljyjen nokeentuvan nopeammin.
Kylmällä (70-85 asteisella) koneella ajettaessa tulee monia ongelmia. Ainoa
hyöty joissain olosuhteissa on tuo 1% tehonnousu. Esim. tulpatkin toimivat
tietyllä lämpöalueella, johon ne ovat suunniteltu. Kone ei puhdistu noesta,
jos ei koskaan saavuta riittävää lämpöä.
-Mika-
M Ranta
"Harri H" <harri....@POISTAgruppofiatfinlandia.fi> kirjoitti viestissä
>
>
> Mutta myös ilmastolla on merkitystä, eli lämpimässä ilmassa moottori käy
> kuumenpana kuin kylmässä, eli onko sittenkään mittarissa eri kalibrointa.
> Eli vaan ihan perus-fysiikkaa.
Viime kesänä oli myös Suomessa lämmintä. Yhtä lämmintä, kuin Espanjassa.
Silti mittarit näyttävät aina puoltaväliä, jos järjestelmä on kunnossa.
>
> On niissä eroja, jopa jarrut ovat jossain autoissa eri
> Pohjoiseuroopan -malleissa... Ja kerro muuten syy miksei eroja olisi?
Ne kustannukset, joista onkin ollut puhetta. Mutta kerrotko viisaana mitä
eroja jarruissa mahtaa olla?
>
> Virheitä sattuu. Mutta mitäpä Italiaanot ovatkaan koskaan autoista
> ymmärtäneet, katsotaan vaikka ennemin tätä Suomen suurta autoteollisuutta
ja
> otetaan siitä mallia...
Niinno. Tuossa itänaapurissakin "autoja" tehdään, ja ne ovat jopa
lämpimiäkin. Länsinaapurissakin tehdään autoja, joita voi nähdä myös suuren
lätäkön takana -nekin ovat lämpimiä. On vaan tosiasia, että Italialainen
(tai etelä-eurooppalainen) auto ei yleensä toimi Suomessa.
> > Eipä ollut. 92 asteista suositellaan.
>
> Jaa, ainakin itse niin aiemmin luin...
Niin. Sitä 92, tai 88 asteista suositellaan moniin moottoreihin.
>
> Kyllä insinööri kehittää vaikka mitä, se on eri asia kuka sen sitten
maksaa.
> Kyllä tuotekehittäjälle yrityksen johto asettaa aika tiukat linjat että
mitä
> mikin saa tulla maksamaan. Eipä noita lisälämppäreitäkään tiisseleihin
> laitettaisi ellei tosiaan olisi muuta keinoa saada sieltä moottorista
lämpöä
> kylmiin maihin.
Lämmitin on sen vuoksi, että saadaan kone oikean lämpöiseksi. (88-95) Jos
olisi eduksi, että kone käy kylmänä, niin lisälämmitin voitaisiin kytkeä
vaikka lämmittämään pelkästään sisätiloja.
Ja vaikka siinä etelän autossa olisi 78 asteinen termari, niin ei se ikinä
käy niin kylmänä, kun se termarissa oleva luku on aukeamislämpö, ei
käyntilämpö.
-Mika-
markus_fin
"M Ranta" <hakka_...@roskaton.hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:at2fuh$a8p$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Mikähän asteluku mahtoi olla vanhassa termarissa? Aika harvoissa
autoissa
> käytetään 82 asteista, joten voisi olla, että sait liian kylmän
termarin.
* * *
Valitsin itse. Vanha oli 88 'C, ja se on "normaali" tai "talvi".
m_f
M Ranta
"markus_fin" <marku...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:zN5J9.978$U25.4...@reader1.news.jippii.net...
>
>
> * * *
> Valitsin itse. Vanha oli 88 'C, ja se on "normaali" tai "talvi".
>
> m_f
>
johtuu viisarin näyttämä. Nyt, kun laitoit kylmemmän termarin, niin viisari
ei nouse vieläkään puoliväliin, niin kuin kuuluisi. Eli mittari lienee
kunnossa, mutta viisari ei nouse, koska termari on liian kylmä. Tietämättä
tosin mikä autosi on, niin en usko, että tapauksessasi kylmästä termarista
on mitään hyötyä, jos ei haittaakaan. Normaalitermarilla saisit lisää lämpöä
auton sisälle, jos sitä tarvitsee.
Yleensä tuo 4-6 asteen ero termostaatissa vaikuttaa aika paljon auton
sisälle tulevaan lämpöön. Vaikka en vieläkään usko kylmällä koneella
saatavan vakiomoottorista lisää tehoa. ;-)
-Mika-
Ville Vieri
<3DF49ECE...@elisa.fi>...
> Monessa viestissä mainitaan että optimilämpö moottorille olisi
> about 70 - 80 astetta.
> Missähän lämmöissä kone käynee jos termari jämähtää
> kokonaan auki?
Vähän missä sattuu, riippuen ulkolämpötilasta, ajonopeudesta
(syylärin läpi vaikuttava ajoviima) ja muista seikoista.
> kylmä niin luulisi ainakin öljyjen nokeentuvan nopeammin.
Kuluminenkin on nopeampaa. Termari kannattaa vaihtaa
uuteen. Jos moottori on vakiokunnossa, niin vakiolämpöinen
termari. Jos viritetty, niin moottorin lämpötila kannattaa
yleensä valita vähän alhaisemmaksi.
Ville Vieri
> Mutta 82 asteisen ja 92 asteisen ero varmaankin jo näkyy mittarissa.
näyttämä voi olla pielessä 5 astetta yksilöstä toiseen (noille luvataan
yleensä 5% toleranssi).
> siis oletetaan, että Helsinkiin tuotavassa autossa olisi eri termari,
kuin
> Malagaan menevässä.
Ero voi nimellislämmöissä olla pienempikin kuin tuo 10 astetta... se
ei näy mittarissa mutta vaikuttaa ihan merkittävästi lämmityslaitteen
tehokkuuteen...
> Mittausaluehan on jokseenkin pieni (mikä lisää tarkkuutta),
Tuohan johtuu vain mittarin skaalauksesta, ei se pelasta esimerkiksi
anturin aiheuttamalta epätarkkuudelta, jonka mainitsin viestin
alussa.
> näyttänee punaista, kun mennään yli sadan asteen lämpöihin,
Usein punainen alue alkaa vasta 110 kohdalla johtuen paineistetun
veden suuremmasta kiehumispisteestä. Joissain autoissa jäähdyttimen
tuuletinkin potkaistaan päälle vasta 100:n tienoilla, joten tuonnehan
ne lämmöt sitten ruuhkassa seistessä joutuu..
Heh, tähän threadiin kirjoittelu alkaa kuulua jo joka aamun rutiineihin..
:-D
Ville Vieri
> Hohhoijjaa...
Tiedätkö mitä, tästä asiasta olen täsmälleen samaa mieltä.. :-D
Ville Vieri
> > Miksi Afrikkaan myytäviä autoja ei voitaisi tehdä samalla reseptillä
> > kuin Etelä-Euroopan?
> Vaikka sitten niistä kustannuksista johtuen.
rajaa siirretään Euroopan ja Afrikan välistä hieman pohjoisemmaksi...
no tämä nyt menee jo tosin offtopiciksi..
> Ulkoilmanlämpö esim. vaikuttaa tehoihin. -30 asteinen ilma sisältää
enemmän
> happea, kuin +50 asteinen.
Mutta nythän oli puhetta siitä että miksi Etelä-Euroopassa olisi
samat speksit kuin pohjoisessa, ja vastaavasti Afrikassa eri.
Ei Euroopassa Välimeren maissa yleensä ole -30 astetta,
itse asiassa usein yhtä kuuma kuin Afrikassakin.
Oikeastaan ei ole tarvetta vääntää näistä eri markkina-alueiden
rajoista, kun kerran jo myönsitkin että kuumempaan maahan
kylmempi termari.
> niin silloin koneen käyntilämpöä voidaan hiukan tiputtaa ja tasoittaa
> tilannetta, josta seuraa tuon yhden hevosvoiman lisä.
Juurihan toisaalla threadissa mainostit että moottorin lämpötilaa
ei juuri kannata käyttää vakiokuntoisen moottorin tehon säätöön?
No, tehoero on häviävän pieni joka tapauksessa, mutta täysin
akateemista spekulointiahan tämä keskustelummekin on.
> Miksiköhän auton jäähdytysjärjestelmässä kehitetään painetta
> (maasta riippumatta), jos ei suuremman kiehumispisteen
Nimenomaan suuremman kiehumispisteen toivossa. Jos termari
valitaan vaikka 92 asteiseksi niin jäähdyttimen tuuletin tulee
kytkeytyä vielä korkeammissa lämmöissä jotta flekti ei pyöri
matka-ajossa.
Toinen syy on se, että kannessa veden lämpötila on palotilojen
läheisyydessä vesikanavissa huomattavasti korkeampi, painetta
tarvitaan jotta vältetään paikallinen kiehuminen. Samasta syystä
kannesta purkautuvaan jäähdytysnestevirtaan sijoitetulla
termostaatilla on vielä sekin funktio, että se hieman kuristaa
nestevirtaa aikaansaaden pumpun avulla hieman suuremman
vesipaineen moottoriin. (tämänkään vuoksi ei ole fiksua poistaa
termostaattia...)
Tuntuu hassulta että vettä siirtävä keskipakopumppu kykenisi
tekemään painettakin, mutta näin ainakin erään Fiat-autoni :-)
tehtaan korjaamomanuska väittää.
> Toisekseen minkään uuden auton moottoria ei ole suunniteltu
> käymää 70 asteisena.
Ei tietenkään, vaatiihan jo lämmityslaitteen tehokkuuskin korkeampaa
lämpötilaa. ;-)
Ville Vieri
<at2hm3$d33$1...@phys-news1.kolumbus.fi>...
> Viime kesänä oli myös Suomessa lämmintä. Yhtä lämmintä,
> kuin Espanjassa. Silti mittarit näyttävät aina puoltaväliä, jos
> järjestelmä on kunnossa.
autoissa, vaikka syyskeleihin verrattuna.
> On vaan tosiasia, että Italialainen
> (tai etelä-eurooppalainen) auto ei yleensä toimi Suomessa.
Varmaan perustelet tämänkin väitteesi hyvin?
Vaikka aluksi itsekin olin skeptinen, omat kokemukseni
talviautoilusta Italian ihmeellä ovat pelkästään positiivisia.
Käyntiin lähtevyys kylmästä on parempi kuin entisessä
Corollassani, ja usein on saanut autella myös 'laatuautoja'
starttikaapelien kanssa.
Toisaalta eihän tämä omani mikään oikea italiaano ole,
kun siinä on vaan yksi nokka-akselikin.. ;-) onneksi
asiaan on tulossa muutos..
> Ja vaikka siinä etelän autossa olisi 78 asteinen termari, niin ei se
ikinä
> käy niin kylmänä, kun se termarissa oleva luku on aukeamislämpö, ei
> käyntilämpö.
Mikähän tämän sitten mielestäsi aiheuttaa, kun viestisi alussa
mainitsit moottorin lämpöjen olevan samat ulkolämpötilasta
riippumatta? Eihän jäähdytysjärjestelmässä ole muita
lämpötilariippuvia, vesikiertoon vaikuttavia elementtejä.
Harri H
>
> Viime kesänä oli myös Suomessa lämmintä. Yhtä lämmintä, kuin Espanjassa.
> Silti mittarit näyttävät aina puoltaväliä, jos järjestelmä on kunnossa.
Taitaapa olla Espanjassa välillä lämpimämpääkin kuin viime suvena Suomessa.
Mutta sulla on kyllä tosi tarkka arvio moottorin lämmöstä, mittarin
puoliväli. Itsellä auton oma mittari näyttää normaalisti sellaista n. 80-85
astetta, viime kesänä sellainen viisi astetta enemmän. Lukemien
paikaansapitävyydestä en mene valalle mutta eron tuolla näkee kun mittarissa
on muutakin kuin pelkkä yksi viiva.
> Ne kustannukset, joista onkin ollut puhetta. Mutta kerrotko viisaana mitä
> eroja jarruissa mahtaa olla?
Pohjoiseurooppaan tuotavissa oli toimivat takajarrut jarrut, etelemmässä
vissiin ei. Eli kyseessä Fiat Croma ja vapaastihengittävät North-Europe
mallit oli Girlingin takajarruilla kuten turbo ja absi-mallikin, muut
Bendixin takajarruilla. Mutta niistä kustannuksista, on halvempaa laittaa
pelkästään niihin autoihin mitkä oikeasti tarvii eri osia kuin koko sarjaan,
emmekös olleet juuri tästä eri mieltä. Itse olen ollut koko ajan sitä mieltä
että autot varustellaan eri varusteille eri markkina-alueille, mikäli nyt
ollaan asiasta päästy yhteisymmärrykseen niin turhan menidän täsä on
vaahdota. Ja eri markkina-alueilla tarkoitan myös Euroopan jakoa....
> Niinno. Tuossa itänaapurissakin "autoja" tehdään, ja ne ovat jopa
> lämpimiäkin. Länsinaapurissakin tehdään autoja, joita voi nähdä myös
suuren
> lätäkön takana -nekin ovat lämpimiä. On vaan tosiasia, että Italialainen
> (tai etelä-eurooppalainen) auto ei yleensä toimi Suomessa.
Heitäppä faktaa peliin tolle "tosiasialle". Onko muuten noin painavan
kommentin heittämiselle omia kokemuksia vai onko taas tätä kaverin kaverin
juttua. Ainakin omat kokemukset noista ovat todella positiivisia
lukuunottamatta tuota yhden yksilön kylmyyttä yli 10 asteen pakkasissa.
> Niin. Sitä 92, tai 88 asteista suositellaan moniin moottoreihin.
Eli mitä se tehtaan korjausmanuska siihen sitten suosittelee?
> Lämmitin on sen vuoksi, että saadaan kone oikean lämpöiseksi. (88-95) Jos
> olisi eduksi, että kone käy kylmänä, niin lisälämmitin voitaisiin kytkeä
> vaikka lämmittämään pelkästään sisätiloja.
Miksi se sitten ei ole vielä kaikissa uusissa dieseleissä, vaikkapa Nissanin
uudessa King Cabissa sitä ei taida olla.
> Ja vaikka siinä etelän autossa olisi 78 asteinen termari, niin ei se ikinä
> käy niin kylmänä, kun se termarissa oleva luku on aukeamislämpö, ei
> käyntilämpö.
Totta kai käyntilämpö on eri kuin aukeamislämpö, lisäksi asiaan vaikuttaa
termostaatin sijoitus ja muutenkin koko vesikierron kokonaisuus.
Termostaatti on vain yksi osa tossa kokonaisuudessa.
-Harri-
Juha Lyytikainen
>
> "Ville Vieri" <antispa...@ele.antispam.tut.fi> kirjoitti viestissä
> news:01c29f4c$7484db30$ed5b3a0a@fisub-va-w0540...
> > Miksi etelä-euroopan malleissa ei olisi eri termarit kun eri maihin
> > vietävien varusteetkin poikkeavat huomattavasti toisistaan? Useissa
> > autoissa termostaatti sijaitsee vieläpä niin helpossa paikassa että se
> > voidaan aivan helposti asentaa kokoonpanolinjalla moottorin muiden
> > apulaitteiden kanssa.
>
> No se mittaristokin pitäisi laittaa sen termarin lisäksi.
>
> > Ajan ITALIALAISELLA AUTOLLA. ;-D
>
> Mahdoton yhtälö.. :-D
>
>
> happea, kuin +50 asteinen. Jos koneeseen imetään jatkuvasti +50 asteista,
> niin silloin koneen käyntilämpöä voidaan hiukan tiputtaa ja tasoittaa
> tilannetta, josta seuraa tuon yhden hevosvoiman lisä.
Happimäärää suurempi vaikutus on varmaan ilmankosteudella.
Ilmankosteus muuttuu radikaalisti mentäessä pakkaselle. Kostea ilma on
siitä "parempaa" että se sitoo enemmän lämpöä palotapahtumassa ja
toisaalta vesihöyry antaa lisätehoa laajetessaan.
M Ranta
>
> > siis oletetaan, että Helsinkiin tuotavassa autossa olisi eri termari,
> kuin
> > Malagaan menevässä.
> Ero voi nimellislämmöissä olla pienempikin kuin tuo 10 astetta... se
> ei näy mittarissa mutta vaikuttaa ihan merkittävästi lämmityslaitteen
> tehokkuuteen...
Lämppärin tehokkuuteen vaikuttaa kyllä. Olen huomannut ihan käytännössä.
Siksi vaihdankin termarin aina, kun auto vaihtuu. Ei lopu lämpö sisältä.
>
> Heh, tähän threadiin kirjoittelu alkaa kuulua jo joka aamun rutiineihin..
> :-D
>
>
On tästä hyötyäkin. ;-)
-Mika-
M Ranta
> M Ranta <hakka_...@roskaton.hotmail.com> wrote in article
> <at2egt$7o7$1...@phys-news1.kolumbus.fi>...
> > Hohhoijjaa...
>
> Tiedätkö mitä, tästä asiasta olen täsmälleen samaa mieltä.. :-D
>
moottoreihin. Prätkä voi käydä nesteeltään 70 asteisena, mutta kone onkin
suunniteltu käymään niin, että neste on sen lämpöistä. Eli kun neste
pidetään 70 asteisena, niin palotilojen lämpö siirtyy oikeasssa suhteessa
nesteeseen. Jos mennää laittamaan koneeseen -joka on suunniteltu käymään
nesteeltään 90 asteisena- kylmä termari, niin kone käy liian kylmänä ->
kuluminen, karstoittuminen, käymishäiriöt yms.
-Mika-
M Ranta
>
>
> Oikeastaan ei ole tarvetta vääntää näistä eri markkina-alueiden
> rajoista, kun kerran jo myönsitkin että kuumempaan maahan
> kylmempi termari.
Tämä totta. Mutta onko niin, että kun haen Italiasta auton (en Italialaista
kulkinetta) Suomeen, niin joudun palelemaan, ellen vaihda termostaattia?
> Juurihan toisaalla threadissa mainostit että moottorin lämpötilaa
> ei juuri kannata käyttää vakiokuntoisen moottorin tehon säätöön?
Voi olla. Sitä kun aina päivän miettii asioita eri kantilta, niin saattaa
tulla kirjoiteltua ristiin meneviä kirjoituksia.
Olen silti sitä mieltä, että ei sillä termarilla haeta lisätehoja, vaan
sitä, että kone kävisi oikean lämpöisenä, joka ei ole sarjatuotantoautoissa
70 astetta.
>
> , mutta täysin
> akateemista spekulointiahan tämä keskustelummekin on.
Mutta rakentavaa. ;)
> Toisekseen minkään uuden auton moottoria ei ole suunniteltu
> käymää 70 asteisena.
Ei tietenkään, vaatiihan jo lämmityslaitteen tehokkuuskin korkeampaa
lämpötilaa. ;-)
Istuin tänään uudenkarhean tdi Passatin takapenkillä, ja lämpömittarissa oli
lukemat: 50, 90 ja 130. Tuo 90 oli mittarin keskellä ja sitä viisari näytti.
En millään jaksa uskoa, että lukemat Espanjassa olisivat: 30, 70 ja 110, vai
ovatko? Tai sitten siellä Afrikassa.
Tuo oli ajatuksella leikkiä, eihän kukaan (onneksi) ole vielä väittänyt
sarjatuotantoauton lämmöksi 70 astetta, vai onko?
-Mika-
M Ranta
>Happimäärää suurempi vaikutus on varmaan ilmankosteudella.
>Ilmankosteus muuttuu radikaalisti mentäessä pakkaselle. Kostea ilma on
>siitä "parempaa" että se sitoo enemmän lämpöä palotapahtumassa ja
>toisaalta vesihöyry antaa lisätehoa laajetessaan.
Mmjoo. Sadekelillä tuntui olevan enemmän potkua, kuin kuumalla aurinkoisella
säällä. Konekin kävi jotenkin paremmin sateella.
Olisiko Villellä tietoa/arvausta, miksi ahtopaineet nousevat kylmällä
ilmalla, vaikka säädöt olisivat samat?
-Mika-
M Ranta
> Kyllä minä pientä vaihtelua huomasin kaikissa ajamissani
> autoissa, vaikka syyskeleihin verrattuna.
Niinno kyllähän tuo Passatinkin mittari osoitti, että mittausalue voi olla
laajakin: 50-130 astetta. Siinä ei kaiketi aina pienet erot näy. Yleensä
vaan 88-92 asteisella mittari on puolessavälissä ja kasikakkosella liian
alhaalla.
>
> > On vaan tosiasia, että Italialainen
> > (tai etelä-eurooppalainen) auto ei yleensä toimi Suomessa.
> Varmaan perustelet tämänkin väitteesi hyvin?
Eipä ole ammattiajossa juurikaan Italialaisia autoja, vaikka pelkän hinnan
ja takuun puolesta voisivat olla kilpailukelpoisia. Kun taas esim. Toyota
kestää hyvin ammattikäyttöäkin.
>
> Vaikka aluksi itsekin olin skeptinen, omat kokemukseni
> talviautoilusta Italian ihmeellä ovat pelkästään positiivisia.
> Käyntiin lähtevyys kylmästä on parempi kuin entisessä
> Corollassani, ja usein on saanut autella myös 'laatuautoja'
> starttikaapelien kanssa.
Nomut oletkin panostanut autoosi aika paljon, joka varmasti tuo
luotettavuutta?
>
> > Ja vaikka siinä etelän autossa olisi 78 asteinen termari, niin ei se
> ikinä
> > käy niin kylmänä, kun se termarissa oleva luku on aukeamislämpö, ei
> > käyntilämpö.
> Mikähän tämän sitten mielestäsi aiheuttaa, kun viestisi alussa
> mainitsit moottorin lämpöjen olevan samat ulkolämpötilasta
> riippumatta?
Ilmeisesti ne erot mittareiden kalibroinnissa? Kyllä se ulkoilma vaikuttaa.
En kiellä. Kuumalla kelillä 82 asteisella termarilla kone käy silti lähellä
90 astetta. -40 astetta, niin 92 asteinen termari saattaa olla kiinni
kokoajan, ja koneen lämmöt lähellä 90 astetta.
-Mika-
M Ranta
"Harri H" <harri....@POISTAgruppofiatfinlandia.fi> kirjoitti viestissä
>
>
> Pohjoiseurooppaan tuotavissa oli toimivat takajarrut jarrut, etelemmässä
> vissiin ei. Eli kyseessä Fiat Croma ja vapaastihengittävät North-Europe
> mallit oli Girlingin takajarruilla kuten turbo ja absi-mallikin, muut
> Bendixin takajarruilla.
Italialaisten logiikkaa?? ;-) Etelässä kumminkin on niitä vuoria, joilla
kunnon jarruja tarvittaisiin?
>
> > Niin. Sitä 92, tai 88 asteista suositellaan moniin moottoreihin.
>
> Eli mitä se tehtaan korjausmanuska siihen sitten suosittelee?
Niin siis olen puhunut täällä kahdesta eri autosta. Nykyisestä ja
edellisestä. Nykyiseen kauppakassiin Haynes ilmoittaa 82 asteisen,
maahantuoja ja varaosakirjat 88 asteista. Edelliseen autooni Haynes
ilmoittaa 88 asteisen, varaosakirjat 92 asteisen. Tuossa edellisessä
autossani oli se jälkiasennusturbo ja cooleri, jota jonkun asteikon mukaan
voitaisiin pitää virittämisenä. Se ei silti nakuttanut 92 asteisella
termarilla.
Haen edelleen sitä, että termostaattia ei voi virityskirjan perusteella
vaihtamaan täällä Suomen oloissa kylmempään tehon lisäyksen toivossa, vaan
tulisi pysytellä tehtaa antamissa rajoissa. Toki saa, mutta siitä on enemmän
haittaa, kuin hyötyä.
>
> > Lämmitin on sen vuoksi, että saadaan kone oikean lämpöiseksi. (88-95)
Jos
> > olisi eduksi, että kone käy kylmänä, niin lisälämmitin voitaisiin kytkeä
> > vaikka lämmittämään pelkästään sisätiloja.
>
> Miksi se sitten ei ole vielä kaikissa uusissa dieseleissä, vaikkapa
Nissanin
> uudessa King Cabissa sitä ei taida olla.
Ei ollut Passatissakaan. 406 Pösöön sen saa, kun ostaa automaattivaihteiston
dieselin jatkoksi.
Kai se termarin vaihto on sitten halvempaa, että saadaan kone oikean
lämpöiseksi. Se lisälämpö auton sisälle tulee kaupan päälle.
-Mika-
M Ranta
>
> >
> > Miksi se sitten ei ole vielä kaikissa uusissa dieseleissä, vaikkapa
> Nissanin
> > uudessa King Cabissa sitä ei taida olla.
>
minkä ikäistä tekiikkaa käyttävät. Oletan tekniikan olevan silti ajastaan
jäljessä ja siksi liian pienen hukkalämmön kanssa ei ole ongelmia, kuten ei
muissakaan esikammiodieseleissä.
Nykyiset suoraruiskudieselit ovat hyötysuhteeltaan niin hyviä, että kylmissä
oliossa ei saada konetta lämpimäksi ajamalla, kun vielä auton sisällekin
pitäisi saada lämmintä. Vanhemmat dieselit lämpenevät ajamalla. Toki
lämmittimellä on sekin hyöty, että kone lämpenee vaikka tyhjäkäynnillä, mitä
kai mikään dieseli ei tee ilman lisälämmitintä.
-Mika-
Ville Vieri
> nesteeltään 90 asteisena- kylmä termari, niin kone käy liian kylmänä ->
> kuluminen, karstoittuminen, käymishäiriöt yms.
Vaikka olenkin siitä kanssasi samaa mieltä että vakiokoneeseen ei
kannata alkaa vaihtelemaan kylmempää termaria, ei yli 70-asteinen
tuollaisia oireita vielä aiheuta...
Ville Vieri
> Tämä totta. Mutta onko niin, että kun haen Italiasta auton (en
Italialaista
> kulkinetta) Suomeen, niin joudun palelemaan, ellen vaihda termostaattia?
Viluisimmat yksilöt saattaisivat eron huomata.
Todennäköisesti palelemisesi johtuisi siitä että noista etelän malleista
puuttuu yleensä persgrillit... :-)
Asennevammaasi italialaisia autoja kohtaan en jaksa kommentoida..
tyytyväisen ei tarvitse selitellä. ;-)
> lukemat: 50, 90 ja 130. Tuo 90 oli mittarin keskellä ja sitä viisari
näytti.
> En millään jaksa uskoa, että lukemat Espanjassa olisivat: 30, 70 ja 110,
vai
> ovatko? Tai sitten siellä Afrikassa.
Ero ei varmaan ole oikeasti pariakymmentä astetta... ja miksi mittaria
päivittääkään kun sen tarkkuus kuitenkin on mitä on..
> sarjatuotantoauton lämmöksi 70 astetta, vai onko?
En ole tällaiseen törmännyt.. ehkä jossain alunperinkin korkeaviritteisessä
autossa?
Ville Vieri
> Olisiko Villellä tietoa/arvausta, miksi ahtopaineet nousevat kylmällä
> ilmalla, vaikka säädöt olisivat samat?
En ole samaa ilmiötä huomannut... toisaalta ahtopainemittarinikaan
ei ole kovin tarkka. Kiinnostava asia kuitenkin, pitää katsoa ensi
kesänä tarkemmin.
Ville Vieri
> Eipä ole ammattiajossa juurikaan Italialaisia autoja,
eikä pelkästään auton laatu... mutta tähän debattiin jo vastasinkin
tuolla toisessa päässä threadia - itse olen tyytyväinen ja se
riittää minulle.
Joskus tulee huvittuneena seurattua hiekkalaatikkotappelua eri
automerkkien puolustajien välillä - ihan niinkuin nämä nyt
varmaan seuraavat samanlaista moottorin lämpötiloista. ;-)
> Nomut oletkin panostanut autoosi aika paljon, joka varmasti tuo
> luotettavuutta?
Talviautona minulla on vuoden -84 mallinen Regata 100S, joka
ei juuri ylimääräistä huolenpitoa ole nauttinut. Toki öljynvaihdot, ym.
hoidan ajallaan. Auton hankintahinta oli 5 vuotta sitten 1000mk,
eikä autossa ole juuri esiintynyt vikoja. Samankaltainen tarina
aikaisemmalta Corollaltani, joka palveli 4 vuotta ennenkuin
maantiesuolaus pääsi tuon autoparan osalta tavoitteisiinsa.
Tuo harrastuneisuus ja panostus suuntautuu tällä hetkellä
ainoastaan kesällä liikenteessä oleviin...
Tosin sitten joskus seuraavaksi talviautokseni taidan hankkia
Mirafiorin, kun se on takavetoinen - 2l TC koneella, turbolla tai
ilman. Yksi aihio tallista jo löytyisikin. :-)
Harri H
>
> Italialaisten logiikkaa?? ;-) Etelässä kumminkin on niitä vuoria, joilla
> kunnon jarruja tarvittaisiin?
Siis jarrusaluloiden liukusysteemissä on eroa, toinen taitaa toimia paremmin
loskassa ja lumessa, männät etc. on kaikki saman kokoiset. Mutta niitä
perusteluita italiaanojen sopimatttomuudesta Suomen olosuhteisiin odotan
edelleen...
> Niin siis olen puhunut täällä kahdesta eri autosta. Nykyisestä ja
> edellisestä. Nykyiseen kauppakassiin Haynes ilmoittaa 82 asteisen,
> maahantuoja ja varaosakirjat 88 asteista. Edelliseen autooni Haynes
> ilmoittaa 88 asteisen, varaosakirjat 92 asteisen.
Kannattaa varmaan silloin mainita tosiaan asiasta niin kirjoituksessaikin on
edes jokin logiikka. Tarkoitatko varaosakirjoilla tarvikekataloogeja (joiden
luotettavuus on mitä sattuu) vai ihan tehtaan varaosaluetteloita?
> Haen edelleen sitä, että termostaattia ei voi virityskirjan perusteella
> vaihtamaan täällä Suomen oloissa kylmempään tehon lisäyksen toivossa, vaan
> tulisi pysytellä tehtaa antamissa rajoissa. Toki saa, mutta siitä on
enemmän
> haittaa, kuin hyötyä.
Ei, mutta ei välttämättä kuumenpaankaan harakiriosaluettelon perusteella.
Mutta siis tarve riippuu aina käyttötarkoituksesta ja siitä miten helposti
moottori ottaa damagea ylikuumenemisesta. Pidän tuota kuitenkin aika
vahingollisena moottorille. Omaanikin autoon harakirikataloogi tarjoaa
kanssa 88 ast. termaria talvelle mutta eipä moottori lämpeä talvella niin
paljoa että termari aukeaisi... Asiaan vaikuttaa tietty termari ei ole
kannessa vaan letkujen välissä kuten vaikkapa Vanhassa tiisselimesessä.
> Kai se termarin vaihto on sitten halvempaa, että saadaan kone oikean
> lämpöiseksi. Se lisälämpö auton sisälle tulee kaupan päälle.
Nyt puhutaan samasta asiasta, mutta mikäli moottori ei lämpeä niin paljoa
että termari aukeaa niin mitäs sit, ei kuumempi termari auta asiaa.
-HH-
Harri H
> En ole kovin perehtynyt Nissanin dieselin teko taitoihin, tai siihen mitä
ja
> minkä ikäistä tekiikkaa käyttävät. Oletan tekniikan olevan silti ajastaan
> jäljessä ja siksi liian pienen hukkalämmön kanssa ei ole ongelmia, kuten
ei
> muissakaan esikammiodieseleissä.
Kannatta ehkä sitten selvittää asioita ennen kuin päätään aukoo... No mä
autan pikkasen, ohessa katkelma Nissanin nettisivulta. Siis just ero on
uuden ja vanhan koneen välillä, vanhassa lämpö riitti mutta uudesta sitä ei
enää samalla tavalla tule.
"Uudessa Pick-Upissa on 2,5-litrainen
16-venttiilinen turbodieselmoottori, joka on varustettu polttoaineen
suoraruiskutuksella ja välijäähdyttimellä. Nissanin M-Fire-teknologiaan
perustuva dieselmoottoritekniikka parantaa polttoaineen ja ilman seosta
muuttamalla palamisprosessia. Tämän seurauksena moottorin teho ja vääntö
ovat lisääntyneet merkittävästi. Uuden moottorin teho on 133 hevosvoimaa (98
kW) ja vääntö 304 Nm. Polttoaineen kulutus on tehonlisäyksestä
huolimatta pudonnut 15%."
> Nykyiset suoraruiskudieselit ovat hyötysuhteeltaan niin hyviä, että
kylmissä
> oliossa ei saada konetta lämpimäksi ajamalla, kun vielä auton sisällekin
> pitäisi saada lämmintä. Vanhemmat dieselit lämpenevät ajamalla. Toki
> lämmittimellä on sekin hyöty, että kone lämpenee vaikka tyhjäkäynnillä,
mitä
> kai mikään dieseli ei tee ilman lisälämmitintä.
Ei se Pösökään ole vissiin mikään kammarikone (puhumattakaan
kansanvaunusta)? Mutta mikäli moottori ei kehitä lämpöä ei myöskään kuumenpi
termari auta asiaa, siksi siis lisälämppäri ainakin vilusille
skandinaaveille.
-HH-
M Ranta
>
> En ole samaa ilmiötä huomannut... toisaalta ahtopainemittarinikaan
> ei ole kovin tarkka. Kiinnostava asia kuitenkin, pitää katsoa ensi
> kesänä tarkemmin.
>
ahtopaineet nousta 0.65:een, vaikka kesällä samoilla säädöillä olisivat
0.5. Tehoja ei vaan yleensä saa talvella tiehen.
-Mika-
M Ranta
"Harri H" <harri....@POISTAgruppofiatfinlandia.fi> kirjoitti viestissä
>
> Mutta niitä
> perusteluita italiaanojen sopimatttomuudesta Suomen olosuhteisiin odotan
> edelleen...
Yhden hyvän perusteen olen jo ilmoittanut: Italialaisia autoja ei ole
ammattikäytössä. Italialaisten huonot puolet yleisesti tiedätkin varmasti
paremmin kuin minä, jos sellaisella ajelet.
>
> Kannattaa varmaan silloin mainita tosiaan asiasta niin kirjoituksessaikin
on
> edes jokin logiikka.
Asiat selviää myös, kun lukee kirjoitukseni. Turbosta puhuin edellisenä
autona ja tästä nykyisestä autonani.
Tarkoitatko varaosakirjoilla tarvikekataloogeja (joiden
> luotettavuus on mitä sattuu) vai ihan tehtaan varaosaluetteloita?
Neljän varaosatukun kirjojen perusteella saa käsityksen suosituksista. Voi
myös selvittää maahantuojalta suosituksen ja mennä varaosaliikkeeseen
ostamaan termarin.
>
> Ei, mutta ei välttämättä kuumenpaankaan harakiriosaluettelon perusteella.
> Mutta siis tarve riippuu aina käyttötarkoituksesta ja siitä miten helposti
> moottori ottaa damagea ylikuumenemisesta. Pidän tuota kuitenkin aika
> vahingollisena moottorille.
Kyllähän moottorin pitää kestää yli sadankin asteen lämmöt, tai ainakin
90-100. Jos ei kestä, niin korjataan, tai vaihdetaan merkkiä.
Omaanikin autoon harakirikataloogi tarjoaa
> kanssa 88 ast. termaria talvelle mutta eipä moottori lämpeä talvella niin
> paljoa että termari aukeaisi... Asiaan vaikuttaa tietty termari ei ole
> kannessa vaan letkujen välissä kuten vaikkapa Vanhassa tiisselimesessä.
Kyllähän se termari kuitenkin määrittää sen koneen lämmön. Jos laitat sinne
lämpimämmän, niin kyllähän se jossain vaiheessa lämpenee tarpeeksi
lämpimäksi. Kylmemmällä ei ikinä.
-Mika-
M Ranta
"Harri H" <harri....@POISTAgruppofiatfinlandia.fi> kirjoitti viestissä
>
>
> Kannattaa varmaan silloin mainita tosiaan asiasta niin kirjoituksessaikin
on
> edes jokin logiikka.
Missäs autossa sulla nyt on kylmä? Siinä Nissanissa, vai jossain
Italialaisessa. Niin, ei tule joka kirjoitukseen erikseen mainittua auton
merkkiä, jos sillä ei ole merkitystä.
-Mika-
M Ranta
> Eiköhän tuohon vaikuta maahantuojilta saatavat sopimuksetkin,
> eikä pelkästään auton laatu...
Taksissa on paljon automerkkejä, joita ei mitenkään erikoisesti markkinoida
taksiin. Eli taksissa käytetään autoja, joihin voi luottaa. Pelkkä takuukaan
ei riitä, jos auto on koko ajan korjaamolla.
mutta tähän debattiin jo vastasinkin
> tuolla toisessa päässä threadia - itse olen tyytyväinen ja se
> riittää minulle.
No se on tietysti totta, että on tärkeintä, että on autoonsa tyytyväinen.
Kaverikin kehui Ladaa ihan hyväksi autoksi, kunnes osti Tunuksen... :-D
>
> Tosin sitten joskus seuraavaksi talviautokseni taidan hankkia
> Mirafiorin, kun se on takavetoinen - 2l TC koneella, turbolla tai
> ilman. Yksi aihio tallista jo löytyisikin. :-)
Kaverilla oli joskus Racing Mirafiori (oisko joku 131?). Oli ihan komee
peli, mut se ruoste oli raiskannu. Ajeli sillä sitten pienen keulakolarin,
niin silti auto vietiin ostajan toimesta väkisin käsistä. Kaiketi suosittu
malli tietyissä piireissä?
-Mika-
Miika Seppänen
<hakka_...@roskaton.hotmail.com> wrote:
>Yhden hyvän perusteen olen jo ilmoittanut: Italialaisia autoja ei ole
>ammattikäytössä. Italialaisten huonot puolet yleisesti tiedätkin varmasti
>paremmin kuin minä, jos sellaisella ajelet.
Fiatilla ei ole sitten Croman ollut isoja malleja tuotannossa, eikä
Puntolla paljon taksiajoja ajella. Lanciaa ei Suomeen edes tuoda,
jäljelle jää vain Alfa (unohdetaan Maseratit sun muut.) Taksikäytössä
en todellakaan muista Alfaa nähneeni (90-luvun alussa sen sijaan
keltakuvulla varustetun Ladan perässä, olikohan oikea taksi?), mutten
toisaalta tunne Alfan isoja malleja niin, että voisin arvailla mitään
niiden soveltuvuudesta taksikäyttöön (diesel taitaa olla melko ehdoton
vaatimus.) Ivecoa ja Fiat Ducatoa sen sijaan olen hyvinkin paljon
nähnyt ammattiajossa, kutakuinkin päivittäin.
-Miika
Miika Seppänen
On Wed, 11 Dec 2002 17:34:49 GMT, Miika Seppänen
<miika.s...@saunalahti.fi> wrote:
>(90-luvun alussa sen sijaan
...ajoin...
>keltakuvulla varustetun Ladan perässä,
Ville Vieri
> Taksissa on paljon automerkkejä, joita ei mitenkään erikoisesti
markkinoida
automalleja, ja näitä on huonosti uusien Fiatien valikoimissa. Alfoja
taas näkyykin takseina.
> ei riitä, jos auto on koko ajan korjaamolla.
No näitähän vuodatuksia saakin lukea näistä nyyssigruupeista
'laatumerkeillä' ajavilta...
> Kaverikin kehui Ladaa ihan hyväksi autoksi, kunnes osti Tunuksen... :-D
No itse vaihdoin Toyotasta Fiatiin enkä kadu. Hyviä ovat olleet molemmat.
Muita perhepiirissä ylläpitämiäni autoja on olleet Fiat 128, VW Golf Caddy,
VW Jetta, 2kpl Opel Kadetteja sekä Citroėn BX. Näistä vain kahden
jälkimmäisen automallin kanssa on ollut isoja ongelmia.
> Kaverilla oli joskus Racing Mirafiori (oisko joku 131?).
131, aivan.
> Kaiketi suosittu malli tietyissä piireissä?
Kyllä, joskin alkaa olla jo aika harvinainen. Hulvattoman hauska takaveto.
Ville Vieri
Harri H
> Missäs autossa sulla nyt on kylmä? Siinä Nissanissa, vai jossain
> Italialaisessa. Niin, ei tule joka kirjoitukseen erikseen mainittua auton
> merkkiä, jos sillä ei ole merkitystä.
Ei mulla ole kylmä, taitaa se kylmyys vaivata jotain muuta enemmän.
Mielestäni mainitsin että tuo Aparaatti on kylmähkö yli 10 ast. pakkasessa
(perusmalli on paljon lämpimämpi, siis ihan oikeesti lämmin :o) mutta
siitähän puuttu toinen nokka-akseli) mutta tuollainen Nissani oli vielä
kylmempi.
-Harri-
Harri H
>
> Yhden hyvän perusteen olen jo ilmoittanut: Italialaisia autoja ei ole
> ammattikäytössä. Italialaisten huonot puolet yleisesti tiedätkin varmasti
> paremmin kuin minä, jos sellaisella ajelet.
Jos taksit on mielestäsi ainoa ammattiautolijaryhmä niin varmasti joku vetää
herneen nenään, toisten ammattiautolijoiden mielestä alla olevassa
yhdistelmässä on vähintään seitsemän akselia... Se miksi taksissa ei ole
paljoa italialaisia johtuu varmasti jo mainitusta kokoluokan
sopimattomuudesta ja tiiselin puutteesta maahantuojan valikoimasta. Näitä
muita ammattikäytössä olevia italiaanoja sitten löytyykin.
Itse olen tyytyväinen alla olevaan italiaanoon lukuunottamatta lievää
kylmyyttä yli 10ast pakkasissa, omaa kommentiasi et vieläkään perustellut
joten se voidaan pistää pahan luulosairauden piikkiin.
> Asiat selviää myös, kun lukee kirjoitukseni. Turbosta puhuin edellisenä
> autona ja tästä nykyisestä autonani.
Lainaus vanhasta viestistäsi:
> > Mutta eikös siinä sun autossakin ollut eri termari kuin tehdas
> suosittaa,
> > > taas menee asiat pikkasen ristiin.
Eipä ollut. 92 asteista suositellaan.
Siis kummasta tossa puhut, taidat kuitenkin puhua turbosta kun mä kysyn
autosta ainakin tän perusteella:
Niin siis olen puhunut täällä kahdesta eri autosta. Nykyisestä ja
edellisestä. Nykyiseen kauppakassiin Haynes ilmoittaa 82 asteisen,
maahantuoja ja varaosakirjat 88 asteista. Edelliseen autooni Haynes
ilmoittaa 88 asteisen, varaosakirjat 92 asteisen. Tuossa edellisessä
autossani oli se jälkiasennusturbo ja cooleri, jota jonkun asteikon
mukaan
voitaisiin pitää virittämisenä. Se ei silti nakuttanut 92 asteisella
termarilla.
Joten selviääkö asia kirjoituksesta?
> Neljän varaosatukun kirjojen perusteella saa käsityksen suosituksista. Voi
> myös selvittää maahantuojalta suosituksen ja mennä varaosaliikkeeseen
> ostamaan termarin.
Itsehän alussa manasit että noihin ei voi luottaa... Itse olen kanssa
asiasta samaa mieltä, harvinaiseen autoon kun hakee osia noiden perusteella
niin varaosamyyjiä pitää opastaa mikä sopii mihinkin.
> > Ei, mutta ei välttämättä kuumenpaankaan harakiriosaluettelon
perusteella.
> > Mutta siis tarve riippuu aina käyttötarkoituksesta ja siitä miten
helposti
> > moottori ottaa damagea ylikuumenemisesta. Pidän tuota kuitenkin aika
> > vahingollisena moottorille.
>
> Kyllähän moottorin pitää kestää yli sadankin asteen lämmöt, tai ainakin
> 90-100. Jos ei kestä, niin korjataan, tai vaihdetaan merkkiä.
Hetkellisesti yli sata mutta ei jatkuvasti. Sitten on parempi pysytellä
kotona sänkyssä viltin alla mikäli ei tarkene vaikka moottorin lämmöt jäisi
alle 90:nen... Mutta edelleen moottorin lämmöt käyttötarkoituksen ja
moottorin mukaan.
> Kyllähän se termari kuitenkin määrittää sen koneen lämmön. Jos laitat
sinne
> lämpimämmän, niin kyllähän se jossain vaiheessa lämpenee tarpeeksi
> lämpimäksi. Kylmemmällä ei ikinä.
Juu kun seisoo kaupungissa ruuhkassa paikallaan KAUAN. Maantiellä keulan
peittelee umpeen niin lämmöt saisi sinne 90:neen mutta tuo ei mua haittaa,
ihan riittävän lämmin siellä kuitenkin on, mulle. Mutta edelleen se termari
on vain yksi osa moottorin jäähdytysjärjestelmää...
-HH-
markus_fin
> "markus_fin" <marku...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
> news:zN5J9.978$U25.4...@reader1.news.jippii.net...
> >
> >
> > * * *
> > Valitsin itse. Vanha oli 88 'C, ja se on "normaali" tai "talvi".
> Eli se vanha saattoi aueta liian aikaisin (normaali kulumista), ja siitä
> johtuu viisarin näyttämä. Nyt, kun laitoit kylmemmän termarin, niin viisari
> ei nouse vieläkään puoliväliin, niin kuin kuuluisi. Eli mittari lienee
> kunnossa, mutta viisari ei nouse, koska termari on liian kylmä.
* * *
Sama tuli mieleen. Mittari on ajossa täsmälleen samassa kuin vanhalla
88-asteisella. Olisi pitänyt valita vaan se 88 asteinen, mutta otin
kylmemmän ehkä siksi, että luulin esim. kannentiivisteen ym. kestävän
pitempään. Kansiremontin kun haluaisi lykkääntyvän hamaan
tulevaisuuteen, auto on vanha.
>Tietämättä
> tosin mikä autosi on, niin en usko, että tapauksessasi kylmästä termarista
> on mitään hyötyä, jos ei haittaakaan.
* * *
Mazda 626 -87 GC 1,6 l. Itse olen järkeillyt tai lukenut haitaksi
mahdollisen bensankulutuksen kasvun, mutta nyt tuli uutta tietoa että
karstoittuminenkin lisääntyisi.
> Normaalitermarilla saisit lisää lämpöä
> auton sisälle, jos sitä tarvitsee.
>
> Yleensä tuo 4-6 asteen ero termostaatissa vaikuttaa aika paljon auton
> sisälle tulevaan lämpöön. Vaikka en vieläkään usko kylmällä koneella
> saatavan vakiomoottorista lisää tehoa. ;-)
* * *
Joo, itse en tehonlisäystä haekaan. Tärkeintä olisi koneen kesto,
bensankulutus ja lämmityslaitteen lämmöntuotto. Tuon viimemainitun
kanssa pitää vielä tehdä töitä, lämmitysteho on jostain syystä
oleellisesti huonompi kuin auton ollessa uusi. En jaksa uskoa, että se
johtuisi pelkästään tuosta 82 asteen uudesta termarista tai vanhasta
(ehkä) vuotavasta. Voisiko lämmityskennossa olla röhnää
tukkeuttamassa, kun sellaista ei kuitenkaan nesteessä ole. Kestäisikö
kenno puutarhaletkun paineen, jos vaan kylmästi irrottaisi konetilasta
lämmitysveden menon ja tulon ja huuhtelisi.
m_f
M Ranta
"Harri H" <harri....@POISTAgruppofiatfinlandia.fi> kirjoitti viestissä
>
>
> Itse olen tyytyväinen alla olevaan italiaanoon lukuunottamatta lievää
> kylmyyttä yli 10ast pakkasissa, omaa kommentiasi et vieläkään perustellut
> joten se voidaan pistää pahan luulosairauden piikkiin.
No joo. Eipä mulla ole ikinä Italialaista ollut. ;-) Jokunen Lancia ja Uno
on ollut lähipiirissä ja olen ollut liikaakin niiden kanssa tekemisissä.
Unot ovat karmeita. Toinen oli turbo ie ja toinen ykspiste ruiskulla. Toki
kaikissa autoissa on vikoja, en kiellä. On vaan helpompi ostaa joku vähemmän
eksoottinen auto kauppakassiksi, kun siihen saa sitten niitä osia
tarvittaessa helpommin, kuin esim. johonkin Lanssiin. Niin ja sitä Unoa ei
voi hyväksyä, vaikka sitten ihan periaatteesta. ;-D
>
> Lainaus vanhasta viestistäsi:
>
> > > Mutta eikös siinä sun autossakin ollut eri termari kuin tehdas
> > suosittaa,
> > > > taas menee asiat pikkasen ristiin.
>
> Eipä ollut. 92 asteista suositellaan.
>
> Siis kummasta tossa puhut,
"Ollut" sana on mennyttä aikaa, tai ainakin niin käsitin. "on", tai "ole" on
tätä hetkeä/aikaa. Kun kysyt "ollut", niin käsitin sinun puhuvan edellisestä
autostani. Tätä Suomen kielen helpoutta.
taidat kuitenkin puhua turbosta kun mä kysyn
> autosta ainakin tän perusteella:
>
> Niin siis olen puhunut täällä kahdesta eri autosta. Nykyisestä ja
> edellisestä. Nykyiseen kauppakassiin Haynes ilmoittaa 82 asteisen,
> maahantuoja ja varaosakirjat 88 asteista. Edelliseen autooni Haynes
> ilmoittaa 88 asteisen, varaosakirjat 92 asteisen. Tuossa edellisessä
> autossani oli se jälkiasennusturbo ja cooleri, jota jonkun asteikon
> mukaan
> voitaisiin pitää virittämisenä. Se ei silti nakuttanut 92 asteisella
> termarilla.
>
> Joten selviääkö asia kirjoituksesta?
Joko nyt selviää?
Se mitä olen yrittänyt selvittää on, että tämän aiheen aloittajan kannattaa
laittaa autoonsa lämmin termari, että saa termarin vaihdosta parhaan hyödyn.
Siis lämpimän auton, ja moottorin käymään sille tarkoitetulla lämmöllä.
Kylmempi termari ei tuo lisää tehoa tavalliseen autoon. Ja 88 asteinen ei
tuohoa moottoria, edes kesällä.
>
> Itsehän alussa manasit että noihin ei voi luottaa...
Enkä ole erimieltä vieläkään.
Itse olen kanssa
> asiasta samaa mieltä, harvinaiseen autoon kun hakee osia noiden
perusteella
> niin varaosamyyjiä pitää opastaa mikä sopii mihinkin.
No ei ihme, ne kirjat on tehnyt ihminen.
-Mika-
Harri H
>
> No joo. Eipä mulla ole ikinä Italialaista ollut. ;-) Jokunen Lancia ja Uno
> on ollut lähipiirissä ja olen ollut liikaakin niiden kanssa tekemisissä.
> Unot ovat karmeita. Toinen oli turbo ie ja toinen ykspiste ruiskulla. Toki
> kaikissa autoissa on vikoja, en kiellä. On vaan helpompi ostaa joku
vähemmän
> eksoottinen auto kauppakassiksi, kun siihen saa sitten niitä osia
> tarvittaessa helpommin, kuin esim. johonkin Lanssiin. Niin ja sitä Unoa ei
> voi hyväksyä, vaikka sitten ihan periaatteesta. ;-D
No tulipa se sieltä, eli tupakkapaikan juttuja. Miksi ne Unot nyt niin
karmeita olivat, ihmettelen vaan. Eikä ainakaan itsellä ole ollut ongelmia
saada osia Lanciaan, kunhan vain tietää mitä ostaa ja mistä... Joten se
siitä eksoottisuudesta.
> >
> > Lainaus vanhasta viestistäsi:
> >
> > > > Mutta eikös siinä sun autossakin ollut eri termari kuin tehdas
> > > suosittaa,
> > > > > taas menee asiat pikkasen ristiin.
> >
> > Eipä ollut. 92 asteista suositellaan.
> >
> > Siis kummasta tossa puhut,
>
> "Ollut" sana on mennyttä aikaa, tai ainakin niin käsitin. "on", tai "ole"
on
> tätä hetkeä/aikaa. Kun kysyt "ollut", niin käsitin sinun puhuvan
edellisestä
> autostani. Tätä Suomen kielen helpoutta.
Just juu...
> taidat kuitenkin puhua turbosta kun mä kysyn
> > autosta ainakin tän perusteella:
> >
> > Niin siis olen puhunut täällä kahdesta eri autosta. Nykyisestä ja
> > edellisestä. Nykyiseen kauppakassiin Haynes ilmoittaa 82 asteisen,
> > maahantuoja ja varaosakirjat 88 asteista. Edelliseen autooni Haynes
> > ilmoittaa 88 asteisen, varaosakirjat 92 asteisen. Tuossa edellisessä
> > autossani oli se jälkiasennusturbo ja cooleri, jota jonkun asteikon
> > mukaan
> > voitaisiin pitää virittämisenä. Se ei silti nakuttanut 92 asteisella
> > termarilla.
> >
> > Joten selviääkö asia kirjoituksesta?
>
> Joko nyt selviää?
Ei mutta muutama muu asia kyllä...
> Se mitä olen yrittänyt selvittää on, että tämän aiheen aloittajan
kannattaa
> laittaa autoonsa lämmin termari, että saa termarin vaihdosta parhaan
hyödyn.
> Siis lämpimän auton, ja moottorin käymään sille tarkoitetulla lämmöllä.
> Kylmempi termari ei tuo lisää tehoa tavalliseen autoon. Ja 88 asteinen ei
> tuohoa moottoria, edes kesällä.
Eipä taas yleistetä. Miten voit sanoa että lämpimin termari on aina se millä
se käy sille tarkoitetulla lämmöllä kun et tainnut tietää edes mistä autosta
oli kyse, edelleen se riippuu moottorista ja käyttötarkoituksesta.
> Enkä ole erimieltä vieläkään.
No tästä ollaan ihan täysin samaa mieltä.
-Harri-
M Ranta
"Harri H" <harri....@POISTAgruppofiatfinlandia.fi> kirjoitti viestissä
>
>
> No tulipa se sieltä, eli tupakkapaikan juttuja.
En polta tupakkaa. Ja se nyt vaan on yleisesti tiedossa, että italialaiset
ovat hiukan eksoottisia autoja. Toiset tykkää, toiset ei.
Miksi ne Unot nyt niin
> karmeita olivat, ihmettelen vaan.
Italia. Yksinkertainen selitys. Lämmityslaite alimitoitettu, ikkunat aina
huurussa, ruostuvat helposti. Ainoana hyvänä puolena on halvat varaosat,
mutta ei auta, kun niitä tarvitsee niin paljon.
Eikä ainakaan itsellä ole ollut ongelmia
> saada osia Lanciaan, kunhan vain tietää mitä ostaa ja mistä... Joten se
> siitä eksoottisuudesta.
Löytyykö Dedraan kone Keltaisesta pörssistä? Ei löydy. Olkoon vaan Tipon
koneella, mutta kun ei käy, kun on eksoottinen. Huolto-osat varmasti löytyy
kaikkiin autoihin kohtuullisesti, mutta kun muutakin tarvitaan.
>
> Eipä taas yleistetä. Miten voit sanoa että lämpimin termari on aina se
millä
> se käy sille tarkoitetulla lämmöllä kun et tainnut tietää edes mistä
autosta
> oli kyse, edelleen se riippuu moottorista ja käyttötarkoituksesta.
>
Lämpimin, mitä tehtaat suosittaa. Auton ja termarin valmistajatehtaat,
näihin kylmiin olosuhteisiin. Ei kuumaankaan suuntaan saa itse mennä
termaria muuttamaan.
Ei autoa auton merkkiä tarvitse tietääkään, jos ilmoitetaan näin: "Vanha oli
88 'C, ja se on "normaali" tai "talvi"." Eli aiheen aloittaja oli valinnut
82 asteisen termarin, ehkä siksi, että täällä kirjoitettiin sen antavan
tehoa lisää. Sillä seurauksella, että nyt kone ei lämpene normaaliin
(mittari puoliväliin) ja auto on kylmä sisältä, kuten sinunkin auto.
Aiheen aloittaja olisi varmasti ilmoittanut, jos hänen autonsa olisi rata-
tai kiihdytysajo käytössä, ja jos haluaa lisää tehoa loppuun viritettyyn
autoonsa. Aiheen aloittajan huolena oli, että kestääkö kone lämpöä. Ja
vastaus on: kyllä kestää normaalilämpöä, eli kunhan ei mene punaiselle.
Koneen kestävyyden kannalta ei ole merkitystä, jos käyttää 88 asteista hänen
tapauksessaan. Ennemminkin siitä on hyötyä, kun kone lämpimällä termarilla
puhdistaa itse itsensä karstasta, ja on lämmin sisältä.
-Mika-
M Ranta
"markus_fin" <marku...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:6279154e.0212...@posting.google.com...
>
> * * *
> Sama tuli mieleen. Mittari on ajossa täsmälleen samassa kuin vanhalla
> 88-asteisella. Olisi pitänyt valita vaan se 88 asteinen, mutta otin
> kylmemmän ehkä siksi, että luulin esim. kannentiivisteen ym. kestävän
> pitempään. Kansiremontin kun haluaisi lykkääntyvän hamaan
> tulevaisuuteen, auto on vanha.
No tuo auton vanhuus on aika suhteellista. ;-)
>
> * * *
> Mazda 626 -87 GC 1,6 l. Itse olen järkeillyt tai lukenut haitaksi
> mahdollisen bensankulutuksen kasvun, mutta nyt tuli uutta tietoa että
> karstoittuminenkin lisääntyisi.
Kaasutinkoneessa ei varmaankaan kulutus nouse, kuten jo todettiin. Jonkun
teorian mukaan tosin kuumassa koneessa ei tarvittaisi niin paljoa
polttoainetta, koska hyötysuhde parenee kuumassa polttoainetta poltettaessa.
Karstoittuminenkaan ei välttämättä ole suuri ongelma, jos autolla ajetaan
edes viikoittain vähän pidempi matka kone lämpimänä. Talvella vaan ne
ajomatkat ovat suhteellisen lyhyitä verrattuna esim. kesälomareissuihin
mottoritietä ajaen, ja olisi hyvä, että se lämpömittari talvellakin olisi
siellä puolivälissä, edes joskus. Autoissahan uutena mittari osoittaa
puoliväliä, joka on koneelle tarkoitettu normaalilämpö = oikea käyntilämpö.
Tuo normaalilämpö on vanhemmassakin autossa mahdollista saavuttaa oikealla
termarilla.
>
> * * *
> Joo, itse en tehonlisäystä haekaan. Tärkeintä olisi koneen kesto,
> bensankulutus ja lämmityslaitteen lämmöntuotto. Tuon viimemainitun
> kanssa pitää vielä tehdä töitä, lämmitysteho on jostain syystä
> oleellisesti huonompi kuin auton ollessa uusi. En jaksa uskoa, että se
> johtuisi pelkästään tuosta 82 asteen uudesta termarista tai vanhasta
> (ehkä) vuotavasta. Voisiko lämmityskennossa olla röhnää
> tukkeuttamassa, kun sellaista ei kuitenkaan nesteessä ole. Kestäisikö
> kenno puutarhaletkun paineen, jos vaan kylmästi irrottaisi konetilasta
> lämmitysveden menon ja tulon ja huuhtelisi.
>
Termostaatithan eivät ole yleensä kovin kalliita, mutta se vaihtotyö on oma
hommansa. Termari on yleensä silti helpoin tie onneen, lämmön suhteen. Veden
kanssa joutuu läträämään silloinkin, jos yrittää huuhdella järjestelmää.
Huuhtelusta saattaa olla hyötyä, jos autolla on ajettu pitkään vanhoilla
nesteillä. Eräs lämmitystehon laskija on erilaiset jäähdyttimen
paikkausaineet. Niitä ei yleensä pitäisi käyttää kuin äärimmäisessä hädässä.
Jos kenno ja syyläri ovat kunnossa, niin kestävät huuhtelun
vesijohtopaineella. Irroita vaan alavesiletku ja anna veden virrata
kennossa, koneessa ja jäähdyttimessä, jos on paikka missä operaatio on
mahdollista tehdä.
Eräs keino on kierrättää jäähdytinnestettä kennossa "väärään" suuntaan pari
viikkoa. Siis vaihtaa letkujen paikkaa kennon sisään- ja ulostulon kesken,
ja ajelee autolla parin viikon normaaliajot. Tällä saadaan vedessä olevan
kalkin aiheuttama "pannukivi" ja muut tukkeumat ehkä uudelleen liikkeelle,
ja lämpimämpi auto. Tässä konstissa on hyötynä myös suhteellisen vähäinen
jäähdytysnesteen kato työtä suoritettaessa, kunhan letkut irtoavat helposti
ja vaihto käy nopeasti ;).
Sitten on tietysti mahdollista, että lämmityslaitteen läppien vaijerit ovat
venyneet ja/tai säädöt muuttuneet. Kylmää ja kuumaa ilmaa sekoitetaan
lämmityslaitteessa läpällä. Jos tuo läppä on vähänkin raollaan ja ottaa
pakkasilmaa kuuman sekaan, niin "kyyti on kylmää". Eli läppä ei sulkeudu
väärien säätöjen vuoksi pelkästään kuumanilman kanavaan, vaan vuotaa, ja
ottaa kylmää sekaan. Säätö voi olla paikallaan senkin vuoksi, että läpässä
on tiivisteenä yleensä vaahtomuovia, joka painuu vuosien saatossa, eikä ole
enää niin tiivis kuin uutena.
Lämpö talviajossa on mielstäni tärkeää. Jo turvallisuudenkin kannalta. Ei
ole hyvä, jos ikkunat ovat aina huurussa, tai jopa jäässä, kuten
Italialaisissa autoissa usein... ;-D Ainakin Unossa. :-I
-Mika-
markus_fin
[...]
> Sitten on tietysti mahdollista, että lämmityslaitteen läppien vaijerit
ovat
> venyneet ja/tai säädöt muuttuneet. Kylmää ja kuumaa ilmaa sekoitetaan
> lämmityslaitteessa läpällä. Jos tuo läppä on vähänkin raollaan ja
ottaa
> pakkasilmaa kuuman sekaan, niin "kyyti on kylmää". Eli läppä ei
sulkeudu
> väärien säätöjen vuoksi pelkästään kuumanilman kanavaan, vaan vuotaa,
ja
> ottaa kylmää sekaan. Säätö voi olla paikallaan senkin vuoksi, että
läpässä
> on tiivisteenä yleensä vaahtomuovia, joka painuu vuosien saatossa,
eikä ole
> enää niin tiivis kuin uutena.
* * *
Kiitos vinkeistä. Täytyypä kolata itsensä tuonne kojetaulun alle ja
tarkistaa vipu-, läppä- ja hanasysteemit ensiksi.
m_f
Harri H
> En polta tupakkaa. Ja se nyt vaan on yleisesti tiedossa, että italialaiset
> ovat hiukan eksoottisia autoja. Toiset tykkää, toiset ei.
Helpollapa se eksoottisuus tulee. Se on totta että en halua ainakaan itse
ajaa autolla joita sopii 13 tusinaan, harmaa korolla ei sovi siksikään
mulle.
> Italia. Yksinkertainen selitys. Lämmityslaite alimitoitettu, ikkunat aina
> huurussa, ruostuvat helposti. Ainoana hyvänä puolena on halvat varaosat,
> mutta ei auta, kun niitä tarvitsee niin paljon.
Sä olet kyllä aika uskomaton ton Italiankammosi kanssa. Ei se tee autosta
huonompaa jos sä et siitä tykkää joten ei kannata yleistää. Unohdit muuten
mainita kohtuullisen hyvän ajettavuuden, siis kokoluokassan. Ai niin mutta
kaikki italialaisethan ovat hyviä ajettavia, siis toihan on itsestään
selvyys. Lähipiiriin tuli tuollainen Unski loppukesällä eikä varaosia ole
mennyt mitenkään ihmeellisesti, normaalit huolto-osat ja vesipumppu
varmuuden vuoksi. Tää on vissiin joku ihme yksilö kun ei ole pahsati
ruosteessakaan eikä sähkövikoja...
> Löytyykö Dedraan kone Keltaisesta pörssistä? Ei löydy. Olkoon vaan Tipon
> koneella, mutta kun ei käy, kun on eksoottinen. Huolto-osat varmasti
löytyy
> kaikkiin autoihin kohtuullisesti, mutta kun muutakin tarvitaan.
Onko keltsi joku virallinen varaosiaen ostopaikka, jos sieltä ei löydy niin
sit ei saa osia vai?? Ja kerro muuten miksi se Tipon kone kone käy (siis nyt
oli kyse vissiin 1,6:sesta Dedrasta) siihen? Kyllä siihen Lanciaan saa ihan
samalla tavalla osia kuin muihin autoihin...
> Lämpimin, mitä tehtaat suosittaa. Auton ja termarin valmistajatehtaat,
> näihin kylmiin olosuhteisiin. Ei kuumaankaan suuntaan saa itse mennä
> termaria muuttamaan.
No niin, nyt puhutaan samaa kieltä, siis moottorin valmistajan suosituksia
kannatta noudattaa.
> Ei autoa auton merkkiä tarvitse tietääkään, jos ilmoitetaan näin: "Vanha
oli
> 88 'C, ja se on "normaali" tai "talvi"." Eli aiheen aloittaja oli valinnut
> 82 asteisen termarin, ehkä siksi, että täällä kirjoitettiin sen antavan
> tehoa lisää. Sillä seurauksella, että nyt kone ei lämpene normaaliin
> (mittari puoliväliin) ja auto on kylmä sisältä, kuten sinunkin auto.
Onko lukutaidossa vikaa vai, mielestäni kirjoitti kyllä ihan jotain muuta
kuin lisätehon toivossa. Kyllä se vika varmasti jossain muualla on kuin
termarissa, noiden ero nyt kuitenkaan ei ole mikään hirveä.
> Aiheen aloittaja olisi varmasti ilmoittanut, jos hänen autonsa olisi rata-
> tai kiihdytysajo käytössä, ja jos haluaa lisää tehoa loppuun viritettyyn
> autoonsa. Aiheen aloittajan huolena oli, että kestääkö kone lämpöä.
Mutta mikäli on syytä tuota pelätä (en tiedä oliko tossa oikeesti sitä syytä
pelätä) niin varmaankaan silloin ei kannata nostaa moottorin
käyttölämpötilaa turhan korkeeksi.
> vastaus on: kyllä kestää normaalilämpöä, eli kunhan ei mene punaiselle.
> Koneen kestävyyden kannalta ei ole merkitystä, jos käyttää 88 asteista
hänen
> tapauksessaan. Ennemminkin siitä on hyötyä, kun kone lämpimällä termarilla
> puhdistaa itse itsensä karstasta, ja on lämmin sisältä.
Kyllä kestää normaalilämpöä, mutta se kun ei välttämättä ole kaikissa aina
sama. Varmasti olisi kannattanut tuossatapoauksessa valita se Ja kerroppa
oman auton moottorini käykin kylmänä (se termari on muuten 80ast.) niin
silti se ei ole karstoittunut, missä vika?
-Harri-
Harri H
"Harri H" <harri....@POISTAgruppofiatfinlandia.fi> wrote in message
news:TBeL9.3374$U25.1...@reader1.news.jippii.net...
No vielä itseäni korjaten kun mulle tuli kirjoitushäiriö, loppukappale
uusiksi...
Kyllä kestää normaalilämpöä, mutta se kun ei välttämättä ole kaikissa aina
sama. Varmasti olisi kannattanut tuossa tapauksessa valita se kuumempi
termari, sitä en kiellä. Ja kerroppa
miten on mahdollista että vaikka oman auton moottorini käykin kylmänä (se
Miika Seppänen
<hakka_...@roskaton.hotmail.com> wrote:
>Italia. Yksinkertainen selitys. Lämmityslaite alimitoitettu, ikkunat aina
>huurussa, ruostuvat helposti. Ainoana hyvänä puolena on halvat varaosat,
>mutta ei auta, kun niitä tarvitsee niin paljon.
Kyllä tuo ruoste-ongelma on ihan muussa maassa valmistetuissa
"autoissa", jos niikseen tulee:
www.autoliitto.fi => Autoilu, tekniikka ja testit => Ruoste =>
Pohjoismainen ruostevauriotutkimus. Fiat Punto näyttäisi olevan about
keskitasoa, siinä missä eräässäkin tulevassa teinisuosikissa on
odotettavissa massiivisempaa ruostumista. Emme elä enää 70-80 lukuja.
Vähän aikaa sitten vielä ajelin "eksoottisella italialaisella", eikä
ollut missään vaiheessa ongelmia huurtumisen kanssa, ja lämpöäkin
riitti, enkä edes asu etelässä. Ajettavuushan oli ihan omaa
luokkaansa, kuten suorituskykykin varsinkin moottorikokoon nähden.
Sähköikkunat ja keskuslukkokin toimivat läpi talvet.
>Löytyykö Dedraan kone Keltaisesta pörssistä? Ei löydy. Olkoon vaan Tipon
Löytyyhän niitä ajoittain. Mikäli siis tarviaa koko koneen, koneen
osia löytyy vieläkin paremmin. Ennen omaa italoa oli omakin
käsitykseni saapasvaltion autoteollisuuden tuotteista vähän samaa kuin
sinulla, mutta käsitykset muuttuivat, kun alkoi oikeasti tietää, mistä
puhuu.
-Miika
M Ranta
"Harri H" <harri....@POISTAgruppofiatfinlandia.fi> kirjoitti viestissä
>
>
> Unohdit muuten
> mainita kohtuullisen hyvän ajettavuuden, siis kokoluokassan. Ai niin mutta
> kaikki italialaisethan ovat hyviä ajettavia, siis toihan on itsestään
> selvyys.
En pidä Unoa hyvänä ajaa. Hyvää ajettavuutta ei myöskään edusta se, että
polkimet ovat liian oikealla ohjausakseliin nähden.
Lähipiiriin tuli tuollainen Unski loppukesällä eikä varaosia ole
> mennyt mitenkään ihmeellisesti, normaalit huolto-osat ja vesipumppu
> varmuuden vuoksi. Tää on vissiin joku ihme yksilö kun ei ole pahsati
> ruosteessakaan eikä sähkövikoja...
Toivon, että se et ole sinä, joka Unoa joutuu korjaamaan. ;-)
>
> Onko keltsi joku virallinen varaosiaen ostopaikka, jos sieltä ei löydy
niin
> sit ei saa osia vai??
"Virallinen"?? Hohhoijaa. Se että keltaisesta ei löydy osia, kertoo vaan
sen, että kun jotain hajoaa, niin sitten pitää ostaa kalliimmalla jostain
liikkeestä, kun yksityisiltä ei löydy. = Menee enemmän rahaa.
Ja kerro muuten miksi se Tipon kone kone käy (siis nyt
> oli kyse vissiin 1,6:sesta Dedrasta) siihen? Kyllä siihen Lanciaan saa
ihan
> samalla tavalla osia kuin muihin autoihin...
Kyllä, 1.6 Dedra. Kone on sama, kuin Tipossa, mutta käytetty Tipossa vain
muutamana vuotena. Eli kone maksoi käytettynäkin paljon. Dedraan ei ainakaan
saa samallalailla osia, kuin vaikka mainitsemaasi Corollaan, siis käytettyjä
halvempia osia, joita kauppakassiin monesti kannattaa ostaa.
>
> No niin, nyt puhutaan samaa kieltä, siis moottorin valmistajan suosituksia
> kannatta noudattaa.
Niin, ja ainakin vähän vanhempiin autoihin suositellaan lämpimämpää termaria
Suomen oloihin, kuin johonkin etelään. On siis olemassa kesätermari, esim.
82 astetta. Ja sitten on normaali ja talvi termari, esim. 88 astetta.
>
> Onko lukutaidossa vikaa vai, mielestäni kirjoitti kyllä ihan jotain muuta
> kuin lisätehon toivossa. Kyllä se vika varmasti jossain muualla on kuin
> termarissa, noiden ero nyt kuitenkaan ei ole mikään hirveä.
Joku vain rupesi kirjoittelemaan, että kylmemmällä termarilla saadaan
enemmän tehoa. Kokeile huviksesi, kuinka paljon 6 astetta termarin lämmössä
vaikuttaa auton sisälle tulevaan ilmaan. Voin kertoa, että aika paljon.
>
> Mutta mikäli on syytä tuota pelätä (en tiedä oliko tossa oikeesti sitä
syytä
> pelätä) niin varmaankaan silloin ei kannata nostaa moottorin
> käyttölämpötilaa turhan korkeeksi.
Ei turhan korkeaksi, vaan oikeaksi. Siis mittari puoliväliin, kuten on ollut
uutenakin.
>
> Kyllä kestää normaalilämpöä, mutta se kun ei välttämättä ole kaikissa aina
> sama. Varmasti olisi kannattanut tuossatapoauksessa valita se Ja kerroppa
> oman auton moottorini käykin kylmänä (se termari on muuten 80ast.) niin
> silti se ei ole karstoittunut, missä vika?
>
Kuinka usein katsot moottorisi sisään?? Eli onko siellä karstaa vai ei. Jos
se termari on oikea tämän maan oloihin, auton maahantuojan mukaan, niin
sittenhän kaikki on ok, paitsi, että palelet. Jos taas olet omin päin
laittanut mutu perusteella kylmän termarin autoosi esim. mallia "kesä", niin
karstoittuu ja kuluttaa enemmän polttoainetta.
-Mika-
Harri H
> En pidä Unoa hyvänä ajaa. Hyvää ajettavuutta ei myöskään edusta se, että
> polkimet ovat liian oikealla ohjausakseliin nähden.
No tolla ennekkoasenteella en yhtään ihmettelekkään. Niin ja se on kiinni
siitä mistä tykkää, itse arvosta jämäkkyyttä ja hyviä ajo-ominaisuuksia
todella paljon, joku vetelä lulla saa munt merisairaaksi.
> Toivon, että se et ole sinä, joka Unoa joutuu korjaamaan. ;-)
Kyllä se olen minä joka joutuu tuota autoa tarvittaessa korjaamaan, ja
mietippä sitä että kun tämä henkilö oli autoa ostamassa niin jopa
suosittelin tuollaista sille... Toisilla on uskallusta vissiin enemmän kuin
toisilla.
> "Virallinen"?? Hohhoijaa. Se että keltaisesta ei löydy osia, kertoo vaan
> sen, että kun jotain hajoaa, niin sitten pitää ostaa kalliimmalla jostain
> liikkeestä, kun yksityisiltä ei löydy. = Menee enemmän rahaa.
Yleensä ostan osat kyllä uusina lukuunottamatta joitain peltiosia ja
moottoria, noitakin löytyy Dedraan tarvittaessa. Mikä siitä Dedran koneesta
muuten hajosi kun se piti kokonaan vaihtaa?
> Kyllä, 1.6 Dedra. Kone on sama, kuin Tipossa, mutta käytetty Tipossa vain
> muutamana vuotena. Eli kone maksoi käytettynäkin paljon. Dedraan ei
ainakaan
> saa samallalailla osia, kuin vaikka mainitsemaasi Corollaan, siis
käytettyjä
> halvempia osia, joita kauppakassiin monesti kannattaa ostaa.
Perusmoottori vaan koko Tipon elinkaaren... Ei luulisi olevan vaikea homma
siirtää ruiskuvermeitä kaasarikoneseen koska siitähän tää homma sitten jäi
vissiin kiinni.
> Joku vain rupesi kirjoittelemaan, että kylmemmällä termarilla saadaan
> enemmän tehoa. Kokeile huviksesi, kuinka paljon 6 astetta termarin
lämmössä
> vaikuttaa auton sisälle tulevaan ilmaan. Voin kertoa, että aika paljon.
Sisään tulevan ilman lämpötila on 6 ast korkeampi, sitten kun moottori
saavuttaa sen korkeamman käyttölämmön. Ennen asialla ei ole mitään
merkitystä.
> Ei turhan korkeaksi, vaan oikeaksi. Siis mittari puoliväliin, kuten on
ollut
> uutenakin.
Tarkka tuo sinun määrittelysi oikeaksi käyttölämmöksi, eikö oli tarkempaa
puhua asteista...
> Kuinka usein katsot moottorisi sisään?? Eli onko siellä karstaa vai ei.
Silloin katoin kun kansi oli irti ja itse olin ajanut koneella ennen sitä
50tkm joten tiedän millä termarilla se oli ajettu, ei ollut karstoittunut.
> Jos
> se termari on oikea tämän maan oloihin, auton maahantuojan mukaan, niin
> sittenhän kaikki on ok, paitsi, että palelet. Jos taas olet omin päin
> laittanut mutu perusteella kylmän termarin autoosi esim. mallia "kesä",
niin
> karstoittuu ja kuluttaa enemmän polttoainetta.
Maahantuojan kannasta ei ole muistikuvaa, pitääkin katsoa se kotoa illalla.
Jotain ne oli siihen korjaamokirjaan raapustaneen kynällä. Tarvikekataloogin
mukaan tuo on mallia "kesä".
-HH-
M Ranta
"Harri H" <harri....@POISTAgruppofiatfinlandia.fi> kirjoitti viestissä
>
>
> No tolla ennekkoasenteella en yhtään ihmettelekkään. Niin ja se on kiinni
> siitä mistä tykkää, itse arvosta jämäkkyyttä ja hyviä ajo-ominaisuuksia
> todella paljon, joku vetelä lulla saa munt merisairaaksi.
On olemassa Uno, ja sitten on olemassa Turbo Uno. Eri autoja. Tavallinen Uno
ei ole alustaltaan hyvä, eikä jämäkkä. Sana pompottava kuvaa ajettavuutta
paremmin. Toki auto on malliltaan jo vanha, eikä siten voi suuria
odottaakaan. Punto tosin oli positiivinen yllätys. Sen kun vielä vaihtaa
ennen takuun loppumista, ja pitää taksirahaa taskussa, niin kyllä kai
Puntollakin pärjää. ;-D
>
> Kyllä se olen minä joka joutuu tuota autoa tarvittaessa korjaamaan, ja
> mietippä sitä että kun tämä henkilö oli autoa ostamassa niin jopa
> suosittelin tuollaista sille... Toisilla on uskallusta vissiin enemmän
kuin
> toisilla.
Mahtaa olla ystävyyssuhteet koetuksella...
>
> Yleensä ostan osat kyllä uusina lukuunottamatta joitain peltiosia ja
> moottoria, noitakin löytyy Dedraan tarvittaessa. Mikä siitä Dedran
koneesta
> muuten hajosi kun se piti kokonaan vaihtaa?
Jakohihna meni poikki. Se ei tietysti ole auton vika. Kansi ja mäntä
pskaksi.
>
> Perusmoottori vaan koko Tipon elinkaaren... Ei luulisi olevan vaikea homma
> siirtää ruiskuvermeitä kaasarikoneseen koska siitähän tää homma sitten jäi
> vissiin kiinni.
Kaasari- ja rusikukoneissa on yleensä eroja. Saattaa olla puristuksissa ja
nokka-akselissa ainakin.
Dedrassa oli pyörivä virranjakaja, joka Tipoissa oli vain parin vuoden ajan.
Muissa Tipoissa on virranjakajan tilalla puola. Eli tämä Dedran tapauksessa
oli helpompaa vaihtaa koko kone, kunhan semmoinen pitkän etsinnä tuloksena
löytyi, hintaan 5000 tmk. Saman ikäiseen Japanilaiseen, tai Saksalaiseen
Autoon koneen olisi saanut puoleen tuosta hinnasta.
Nyt olit jo hyvä neuvomaan, vaikka äsken et vielä tiennyt, että Dedrassa ja
Tipossa on melkein sama kone. Tästä jänkkäämisestä ei liene enää kenellekään
hyötyä.
En tuomitse Italialaisilla autoilla ajavia. Ajaahan jotkut Ladallakin. Lada
vaan olisi halvempi.
>
> Sisään tulevan ilman lämpötila on 6 ast korkeampi, sitten kun moottori
> saavuttaa sen korkeamman käyttölämmön. Ennen asialla ei ole mitään
> merkitystä.
Terve bensamoottori saavuttaa käyttölämmön nopeahkosti. Ainakin, jos
termostaatti on kunnossa ja käyttää lohkolämmitintä. Sisälle tulevan ilman
lämpöeroja en ole mitannut, mutta tuntuva kuitenkin.
> Tarkka tuo sinun määrittelysi oikeaksi käyttölämmöksi, eikö oli tarkempaa
> puhua asteista...
Mittarin puoliväli. Kyllä sen näkee sokeakin, milloin mittari osoittaa
puoliväliä. Mittari on kalibroitu näyttämään puoliväliä koneen ollessa
oikean lämpöinen.
>
> Silloin katoin kun kansi oli irti ja itse olin ajanut koneella ennen sitä
> 50tkm joten tiedän millä termarilla se oli ajettu, ei ollut karstoittunut.
Miksi hyvästä autosta pitää ottaa kansi irti? Vuotavat
vettiilivarrentiivisteet 150 tkm ajetussa autossa?
>
> Maahantuojan kannasta ei ole muistikuvaa, pitääkin katsoa se kotoa
illalla.
> Jotain ne oli siihen korjaamokirjaan raapustaneen kynällä.
Tarvikekataloogin
> mukaan tuo on mallia "kesä".
>
Normaalitermarista ei ole haittaa moottorillesi, ellei ole turbotettu ja
loppuun viritetty. Normaalitermarilla et saisi kuoleman tautia itsellesi ja
tyttöystävällesi... ;-)
-Mika-