12 V akun lataaminen 24 V laturilla.
riku raita
vastauksia. Siis, voiko 24 V laturilla ladata 12 V akkuja. Mitä
ongelmia tulee jos tulee ja mitä ei saatehdä latauksessa.
Kestosippi ite (Jorma Gronlund)
napajännitteeksi tulee se 24V
eli laturista akku 1:n plussaan ja akku 2:n miinukseen.
(Sarjassa akut on yhdistetty akku 1:n miinuksesta akku 2:n plussaan)
--
Kestosippi, (Jorma Grönlund)
JOS
riku raita <riku....@hel.fi> wrote in message
news:9b159148.02011...@posting.google.com...
> Olen tätä udellut jo aikaisemminkin, mutten ole ehtinyt lukemaan
> vastauksia. Siis, voiko 24 V laturilla ladata 12 V akkuja. Mitä
> ongelmia tulee jos tulee ja mitä ei saatehdä latauksessa.
Oletan, että kyseessä ovat lyijyakut, joita ladataan vakiojännitteellä. NiCd
yms akuille nämä ohjeet eivät päde.
24V laturilla ei voi ladata 12V akkua. Akku keittää ja vaurioituu.
Vaihtoehdot ovat:
Laita sarjaan kaksi 12V akkua ja lataan niitä 24V laturilla. Akkujen
nimelliskapasiteetin tulee olla sama. Akut eivät välttämättä lataudu
molemmat täyteen, mutta hätäratkaisuksi tämä kelpaa.
Pudotat 24V laturin lähtöjännitteen tasolle 13.8V. Pudotukseen ei voi
käyttää sarjavastusta vaan pudotus on tehtävä vakavoimalla jännite.
Sarjavastuksen yli vaikuttava jännite muuttuu virran suhteessa ja jännitteen
pudotus ei ole vakio. Tämä tarkoittaa siis käytännössä uuden akkulaturin
suunnittelua.
Ostat 12V akkulaturin, joka ei paljon maksa.
Jan Andersson
alta 100mk ja kestää yhden latauskerran. (kokemusta useammalta
valmistajalta)
Ostin sitten kunnon 700mk laturin jossa on starttiapu mukana. Ei ole
vuosikausiin tarvinnut
murehtia. Jos jotain häikkää tulee, on siinä ylikuormasuoja, joku
lämpösulakkeen tapainen joka sammuttaa koko vehkeen. Muutaman minuutin
kuluttua virta tulee takaisin.
Maksanut itsensä takaisin moninkertaisesti. Starttiapu on erittäin
hyödyllinen ominaisuus.
Jan
Jeejee
Voit ainakin ruveta AGA:n alihankkijaksi,tuotteena vety....
Jos tämä nyt on ainoa tapa ladata akkua,niin laita edes niitä akkuja
kaksi sarjaan (12 V ) jos sattuu kaapissa olemaan toinne akku
joutilaana.
Rz
Jeejee
Jan Andersson wrote:
***Mulla on ollut jo toistakymmentä vuotta kotimainen AKKUMATTI 12V/4A
laturi,eikä ongelmia.Nämä nykyiset lienee jotain vinkuintia kapineita?
JMi
Jos laitat akun kanssa sarjaan 12v lampun, niin voit ladata
lamppu+akku -systeemiä 24v laturilla. Lampun teho määrää latausvirran.
tv. JMi
Jan Andersson
Jep. olet oikeassa. Vanhat Matit, jos niitä vielä on, ovat kestäneet
isältä pojalle meidän perheessä. Kunnes poika (mä) poltti sen omaa
tyhmyyttään käytössä johon sitä ei oltu suunniteltu. Bah.. 15 vuotiaat
pitäis lailla kieltää :-)
Jan
Timo Viljanen
> ***Mulla on ollut jo toistakymmentä vuotta kotimainen AKKUMATTI 12V/4A
> laturi,eikä ongelmia.
Samanlaiset kokemukset.
Timo
Jan Andersson
(jotain kiinalaisia) tallille. Ampeerimittareita noista ruuvailin joskus
irti ja loput heitin mäkeen. Niin ja ne hauenlauat talteen kans.
Kumpaisillakaan ylijäämähiluilla en ole mitään tehnyt.
BTW, kun te 6A latureidenne kanssa tissuttelette menemään yön yli
latausta, niin mä töräytän isomman vaihteen päälle ja lataan 40A. :-)
Starttiapu siitä vielä yli. Eroa on kuin yöllä ja päivällä. Auton omat
laturit on vain hieman järeämpiä, 45-75A tai jotain.
Jan
Sami Setälä
> > laturi,eikä ongelmia.Nämä nykyiset lienee jotain vinkuintia kapineita?
>
> Jep. olet oikeassa. Vanhat Matit, jos niitä vielä on, ovat kestäneet
> isältä pojalle meidän perheessä.
Meillä taitaa olla vielä vanhempi "Pallo Salama" tms sellainen punainen
pyöreä härveli, on kanssa palvellut isältä pojalle ja toimii myös edelleen.
Amppeereitakin tuosta taitaa irrota kokonaiset kuusi.
-Sami-
Timo Viljanen
> BTW, kun te 6A latureidenne kanssa tissuttelette menemään yön yli
> latausta, niin mä töräytän isomman vaihteen päälle ja lataan 40A. :-)
Mutta eihän tuolla saa akkua edes täyteen!
Timo
Mika Iisakkila
> ***Mulla on ollut jo toistakymmentä vuotta kotimainen AKKUMATTI 12V/4A
> laturi,eikä ongelmia.Nämä nykyiset lienee jotain vinkuintia kapineita?
Mulla taas on varmaan 15 kiloa painava laboratoriovirtalähde :-)
Ei siitä saa kuin 3A max, mutta lämpenee silläkin ihan miehekkäästi...
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Hannu Pyssysalo
Ennen vanhaan ladattiin radion akkuja (2...48 V) sarjavastuksen avulla
suoraan 110 V tasavirtaverkosta. Viimeinen tasavirtaverkko oli jossain päin
Helsinkiä 1960-luvulla. Muualta ne oli purettu ennen sotia.
Kahden sarjaan kytketyn 12 V akun lataaminen ei onnistu, elleivät akut ole
samanlaiset, samanikäiset, ja yhtä tyhjät. Ensin täyttyvä akku alkaa
kuplimaan. Virta voi nousta yli pienemmän akun suositusten. Muutaman
sarjassalatauskerran jälkeen akut tosin ovat samanlaiset. Huonommat kuin
huonompi akuista alunperin.
Sopiva määrä lamppuja tai muita sarjavastukseksi, ettei latausvirta käy
liian suureksi. Jarruvalon polttimo rajaa virran pariin ampeeriin,
parkkivalon polttimo noin puoleen ampeeriin. Kaksi rinnankytkettyä
jarruvalon polttimoa rajaa virran yleisesti hyväksytyn neljän ampeerin
tietämiin, riippuen polttimoista, akusta ja laturista. Ilman sarjavastusta
tuhoaa 24 V laturi 12 V akun, ellei laturin sulake pala ensin. Latausvirtaa
pitää ehdottomasti valvoa toimivalla ampeerimittarilla. Akun napoihin
kannattaa kytkeä volttimittari, jos löytyy. Lataus pitää lopettaa, tai
sarjavastusta pitää suurentaa, jos mittari näyttää yli 14 V. Latausta pitää
valvoa vähintään puolen tunnin välein, koska 24 V laturi keittää täyteen
tulleen 12 V akun hetkessä, vaikka sarjavastusta käytetään. Myös
latausvirtaa pitää tarkkailla, ja lisätä sarjavastusta, jos virta ylittää
akun Ah-määrän jaettuna 8 h:lla, tai laturin suurimman sallitun virran.
Pienellä virralla lataaminen ei vahingoita akkua, mutta kestää kauan.
Hiljaa hyvä tulee. Lataus pitää lopettaa viimeistään silloin, kun neste
alkaa selvästi kuplimaan. Ennen lataamista pitää akku tarvittaessa
vesittää, ja korkit jättää avattuna paikoilleen. Latausjohdot pitää
kiinnittää kunnolla, koska kipinöinti on tavallista voimakkaampaa 24 V
laturia käytettäessä.
Akku pitää ladata erittäin hyvin tuuletetussa tilassa, ja latausjohtoja ei
kipinöintivaaran takia saa irrottaa tai kiinnittää, jos laturin töpseli on
seinässä. Tuuletus estää vetykaasun kertymisen akun läheisyyteen.
Syystalvella tutussa tamperelaisessa autokorjaamossa räjähti ladattavana
ollut akku latausjohdon nipistintä liikutettaessa, ilmeisesti kipinästä.
Kolmesta korjaamolla oleskelleesta kaksi menetti tajuntansa, kolmaskin lensi
räjähdyspaineesta nurin. Yksi osallisista loukkasi itsensä kaatuessaan niin
pahoin, että joutui turvautumaan lääkäriin. Happo turmeli kaikkien
haalarit. Silmälasit ja varmuuden vuoksi naaman edessä pidetty käsi
suojasivat lähinnä olleen silmät happoroiskeilta ja lentäviltä
akunkappaleilta. Eivät akut usein räjähtele, mutta jälki on tuhoisaa
roiskuvan rikkihapon takia.
t.HannuP
"riku raita" <riku....@hel.fi> wrote in message
news:9b159148.02011...@posting.google.com...
JOS
JMi <oh6...@sral.fi> wrote in message news:a244oq$ho1$1...@news.kolumbus.fi...
resistanssiin avulla. Kun ladattava akku täytyy, sen ottama virta pienenee.
Tällöin sarjavastuksen yli vaikuttava jännite pienenee ja vastaavasti akun
yli vaikuttava jännite kohoaa. Lopulta kun akku on täynnä (jos lataus sinne
saakka kestää) sen ottama virta on nolla ja sen yli vaikuttaa laturin 24V.
Jokin osa palaa melko varmasti tällä menetelmällä.
Jos akun meinaa ladata sarjavastuksella, on vastus arvoa suurennettava
latatauksen edetessä jatkuvasti. Varustuksena pitää siis olla jännite- ja
virtamittarit. Huomaa myös, että vastuksen pitää kestää siihen jäävä teho.
P.S. Itselläni on kiinalainen 12V 4A akkulaturi, jossa on mittari.
Harakiristä 139 mk. Neljä vuotta on kestäny - on ollut hintansa väärtti.
Laturin merkki on muistaakseni joku Bjoijang...
JMi
lampun
> resistanssiin avulla. Kun ladattava akku täytyy, sen ottama virta
pienenee.
> Tällöin sarjavastuksen yli vaikuttava jännite pienenee ja vastaavasti akun
=> Kun akku ja lamppu ovat sarjassa, niiden molempien läpi kulkee
samansuuruinen virta. Akun napajännitteen noustessa läpikulkeva virta
pienenee.Ym.kappaleen viimeinen lause ei pidä paikkaansa. Jos lappu on esim.
10W tehoinen, se rajaa virran alle ampeerin suuruiseksi, mikä ei ole suuri
latausvirraksi. Toimii.
> Jos akun meinaa ladata sarjavastuksella, on vastus arvoa suurennettava
> latatauksen edetessä jatkuvasti. Varustuksena pitää siis olla jännite- ja
> virtamittarit. Huomaa myös, että vastuksen pitää kestää siihen jäävä teho.
=> No ei tarvitse. Mikäli akun jännite laskisi latauksen kuluessa, tällöin
vastusta pitäisi lisätä virran rajaamiseksi . Kannattaa palauttaa mieleen
Ohmin laki R=U/I ja miten kokonaisvastus lasketaan osavastusten ollessa
sarjassa ja rinnan.
> P.S. Itselläni on kiinalainen 12V 4A akkulaturi, jossa on mittari.
> Harakiristä 139 mk. Neljä vuotta on kestäny - on ollut hintansa väärtti.
> Laturin merkki on muistaakseni joku Bjoijang...
=> Jep, 12V laturin hankinta on parempi tapa kuin viritellä lamppuja ja
vastuksia... ;-)
JMi
JOS
> => Kun akku ja lamppu ovat sarjassa, niiden molempien läpi kulkee
> samansuuruinen virta. Akun napajännitteen noustessa läpikulkeva virta
> pienenee.Ym.kappaleen viimeinen lause ei pidä paikkaansa. Jos lappu on
esim.
> 10W tehoinen, se rajaa virran alle ampeerin suuruiseksi, mikä ei ole suuri
> latausvirraksi. Toimii.
Huomaa, että lyijyakkua pitää ladata vakiojännitteellä. Jos akun
nimellisjännite on 12 V ja sen latausjännitteen on oltava koko
lataustapahtuman ajan noin 13.8 V riippumatta latausvirtapiirissä kulkevasta
virrasta. Etuvastuksen (tässä tapauksessa 14.4 Ohmin lamppu) resistanssi
pysyy kaiken aikaa vakiona. Koska sama virta menee myös etuvastuksen läpi,
muuttuu sen yli oleva jännite suhteessa virtaan. Vaikka lampun teho on 10W
se ei vakavoi akulle tulevaa latausjännitettä vaan rajoittaa virtaa.
> => No ei tarvitse. Mikäli akun jännite laskisi latauksen kuluessa, tällöin
> vastusta pitäisi lisätä virran rajaamiseksi . Kannattaa palauttaa mieleen
> Ohmin laki R=U/I ja miten kokonaisvastus lasketaan osavastusten ollessa
> sarjassa ja rinnan.
>
Akun jännite laskisi latauksen aikana? (=purkaus?) Sarjassa vastuksen
lasketaan yhteen, mutta huomaa, että akun näennäinen resistanssi ei muutu
lineaarisesti lataustapahtuman aikana. Jos lamppua käyttää etuvastuksena,
sen on oltava mitoitettu niin, että akku ei pääse keittämään.
Jeejee
Rz
Jeejee
Hannu Pyssysalo wrote:
> Terve!
>
> Ennen vanhaan ladattiin radion akkuja (2...48 V) sarjavastuksen avulla
> suoraan 110 V tasavirtaverkosta. Viimeinen tasavirtaverkko oli jossain päin
> Helsinkiä 1960-luvulla. Muualta ne oli purettu ennen sotia.
***Olet oikeassa,ja tuo paikka oli Kulosaari, 125 V tasajännite verkko.**
Jan Andersson
Kyllä se täyteen luulis menevän.. Ampeerit vaikuttavat karkeasti
yksinertaistettuna lataamiseen kuluvaa aikaa..
Jan
JMi
> nimellisjännite on 12 V ja sen latausjännitteen on oltava koko
> lataustapahtuman ajan noin 13.8 V riippumatta latausvirtapiirissä
kulkevasta
> virrasta>
=> Tämä oli mulle uusi asia. Niissä akkulatureissa, mitä minulla on ollut,
ei ole ollut jännitteen regulointia...ainoastaan tasasuuntaus. Niiden
muuntajat olivat pienitehoisia ja jännite muuttui kuormituksen mukaan ja
muistaakseni tyhjäkäyntijännite oli n. 18V.
. Jos lamppua käyttää etuvastuksena,
> sen on oltava mitoitettu niin, että akku ei pääse keittämään.
=> Jep, samaa mieltä. Tuosta 24V laturista ei tainut olla mainintaa, miten
tehokas se on. alle 100VA ei taida jaksaa akusta perunakattilaa tehdä, mutta
jos on kyse pikalaturista, niin sellaisen kanssa en lamppu/vastusvirityksiä
menisi kokeilemaan.
JMi
JOS
JMi <oh6...@sral.fi> wrote in message news:a2666s$jbt$1...@news.kolumbus.fi...
> > Huomaa, että lyijyakkua pitää ladata vakiojännitteellä. Jos akun
> > nimellisjännite on 12 V ja sen latausjännitteen on oltava koko
> > lataustapahtuman ajan noin 13.8 V riippumatta latausvirtapiirissä
> kulkevasta
> > virrasta>
>
> => Tämä oli mulle uusi asia. Niissä akkulatureissa, mitä minulla on ollut,
> ei ole ollut jännitteen regulointia...ainoastaan tasasuuntaus. Niiden
> muuntajat olivat pienitehoisia ja jännite muuttui kuormituksen mukaan ja
> muistaakseni tyhjäkäyntijännite oli n. 18V.
Halvimmissa latureissa ei ole kuin muuntaja ja tasasuuntausdiodi. Tälläisen
laturin tyhjäkäyntijännite on esim. mainitsemasi 18V. Mutta kun aparaattiin
kytketään kuorma, eli ladattava akku on laitte mitoitettu niin, että jännite
laskee oikeaan arvoon. Jos mittaat jännitemittarilla tälläistä laturia,
pitää sen olla kuormitettu, jotta saat oikean lukeman. Tässä jännitteen
vakavointi perustuu siis juuri oikeaan mitoitukseen. Jos ladataan NiCd
kennoja niillä latausvirta pitää pitää vakiona ja jännite muuttuu - se onkin
toinen juttu....
> . Jos lamppua käyttää etuvastuksena,
> > sen on oltava mitoitettu niin, että akku ei pääse keittämään.
>
> => Jep, samaa mieltä. Tuosta 24V laturista ei tainut olla mainintaa,
miten
> tehokas se on. alle 100VA ei taida jaksaa akusta perunakattilaa tehdä,
mutta
> jos on kyse pikalaturista, niin sellaisen kanssa en
lamppu/vastusvirityksiä
> menisi kokeilemaan.
>
> JMi
>
"Lamppulatauksessa" käy niin, että 12V akku tosiaan latautuu ensin.
Latauksen nopeus riippuu lampun vastuksesta. Kun akku saavuttaa täyden
latauksen se pitää irrottaa latauksesta. Jos näin ei tehdä niin jännite sen
navoissa nousee kohti 24V. Autoissa käytettävä lyijyakku tuhoutuu jo
huomattavasti sitä ennen, noin 15 V paikkeilla.
Hyviä latauksia ;-)
Jussi Laaksonen
>
> Hannu Pyssysalo wrote:
>
> > Terve!
> >
> > Ennen vanhaan ladattiin radion akkuja (2...48 V) sarjavastuksen avulla
> > suoraan 110 V tasavirtaverkosta. Viimeinen tasavirtaverkko oli jossain päin
> > Helsinkiä 1960-luvulla. Muualta ne oli purettu ennen sotia.
>
> ***Olet oikeassa,ja tuo paikka oli Kulosaari, 125 V tasajännite verkko.**
>
No kyl Turuski... tosin vain joku kerrostalo, jonka kellarissa oli
220/110V muuntaja, ja iso sellainen. Ja oli tosiaan käytössä "pitkälle
60-luvulle". Sähkö..eiku energialaitoksen miehet joskus tällaista
muistelivat kun heitä jututin.
Sami Setälä
> nimellisjännite on 12 V ja sen latausjännitteen on oltava koko
> lataustapahtuman ajan noin 13.8 V riippumatta latausvirtapiirissä
kulkevasta
> virrasta.
Höpö höpö.
Tuliterän Boschin akun mukanakin tulee ohje, että "Akkua ladattaessa
latausvirraksi valitaan noin kymmenesosa akun kapasiteetista. Kun
napajännite ei ole noussut kahteen tuntiin, akku on täynnä." Toisin sanoen
yhtä hyvin voidaan ladata kiinteällä virralla, ja akun täyttyminen todetaan
jännitteen nousun loppumisesta.
Automaattilatureilla keskimäärin myöskin latausjännite nousee pikkuhiljaa
latauksen edistyessä samalla kun latausvirta laskee.
-Sami-
Pekka Ripatti
Jan Andersson <bug...@rocketmail.com> kirjaili 17 tammi 2002:
>
> Timo Viljanen wrote:
>>
>> Jan Andersson <bug...@rocketmail.com> wrote:
>>
>> > BTW, kun te 6A latureidenne kanssa tissuttelette menemään yön
>> > yli latausta, niin mä töräytän isomman vaihteen päälle ja lataan
>> > 40A. :-)
>>
>> Mutta eihän tuolla saa akkua edes täyteen!
>>
>
> Kyllä se täyteen luulis menevän.. Ampeerit vaikuttavat karkeasti
> yksinertaistettuna lataamiseen kuluvaa aikaa..
>
Niin luulisi. Todellisuudessa ampeerit vaikuttavat erityisesti veden
loppumiseen kuluvaan aikaan.
Onneksi akku itse osaa rajoittaa kepitystä, 14 voltilla ladattaessa
akku ei kauaa montaakaan ampeeria ota, sarjavastuksella rajoitetulla
laturilla ladattaessa virta pysyy pienempänä jolloin akkukaan ei
kuivu.
--
RPekka.
Jan Andersson
Pekka Ripatti wrote:
>
> Jan Andersson <bug...@rocketmail.com> kirjaili 17 tammi 2002:
>
> >
> > Timo Viljanen wrote:
> >>
> >> Jan Andersson <bug...@rocketmail.com> wrote:
> >>
> >> > BTW, kun te 6A latureidenne kanssa tissuttelette menemään yön
> >> > yli latausta, niin mä töräytän isomman vaihteen päälle ja lataan
> >> > 40A. :-)
> >>
> >> Mutta eihän tuolla saa akkua edes täyteen!
> >>
> >
> > Kyllä se täyteen luulis menevän.. Ampeerit vaikuttavat karkeasti
> > yksinertaistettuna lataamiseen kuluvaa aikaa..
> >
> Niin luulisi. Todellisuudessa ampeerit vaikuttavat erityisesti veden
> loppumiseen kuluvaan aikaan
Miksi 75A laturi ei sitten emännän kiisselissä kiehauta akkua tyhjiin
alta aikayksikön?
Ei mee jakeluun toi lause, zorry.
Auton akkun lataaminen sujuu helvetin paljon vikkelämmin jos se saa
latautua omassa ympäristössään, auton omalla laturilla. Ei karkaa vedet
minnekään ykskaks.
Mulla melkein samaan potkuun pääsee verkkovirtalaturi. Ainoa ero on
polttomoottorin puuttuminen laturin voimanläähteenä. 4A halpislaturilla
saat latailla puoli päivää.
Jan
J.P
"Jan Andersson" <bug...@rocketmail.com> wrote in message
news:3C4711CF...@rocketmail.com...
>
> Mulla melkein samaan potkuun pääsee verkkovirtalaturi. Ainoa ero on
> polttomoottorin puuttuminen laturin voimanläähteenä. 4A halpislaturilla
> saat latailla puoli päivää.
>
> Jan
Ei se akku sieltä auton laturiltakaan paljoa virtaa ota ainaskaan
pakkasella abbaut 1-3 A ellei sitten laturin jännite ole korkealla...
Janne Tolonen
-Janne
"Jan Andersson" <bug...@rocketmail.com> kirjoitti viestissä
news:3C4711CF...@rocketmail.com...
Pekka Ripatti
Jan Andersson <bug...@rocketmail.com> kirjaili 17 tammi 2002:
> Pekka Ripatti wrote:
>>
>> Jan Andersson <bug...@rocketmail.com> kirjaili 17 tammi 2002:
>>
>> > Kyllä se täyteen luulis menevän.. Ampeerit vaikuttavat karkeasti
>> > yksinertaistettuna lataamiseen kuluvaa aikaa..
>> >
>> Niin luulisi. Todellisuudessa ampeerit vaikuttavat erityisesti
>> veden loppumiseen kuluvaan aikaan
>
> Miksi 75A laturi ei sitten emännän kiisselissä kiehauta akkua
> tyhjiin alta aikayksikön?
>
Siksi ettei akku ota tuollaista virtaa vastaan. Se laturin kyljessä
ilmoitettu lukema on se virran arvo jonka laturi pystyy antamaa
jatkuvasti rikkoutumatta, joskus sieltä tulee jopa enemmän virtaa kuin
tuon nimellisarvon mutta silloin laturi ottaa jo lämpöjä aika paljon.
(omassa kinnerissä on huima 45A-laturi)
> Ei mee jakeluun toi lause, zorry.
>
Sehän ei taas onneksi ole minun vikani kun emme ole sukua ;)
> Auton akkun lataaminen sujuu helvetin paljon vikkelämmin jos se saa
> latautua omassa ympäristössään, auton omalla laturilla. Ei karkaa
> vedet minnekään ykskaks.
>
Taitaa vain olla kovin talvinen ilmiö tämä akun loppuminen, silloin
on kuitenkin suuri etu siitä että se akku on huoneenlämmössä kun
sitten ladatulla akulla yritetään sitä autoa käyntiin.
> Mulla melkein samaan potkuun pääsee verkkovirtalaturi. Ainoa ero on
> polttomoottorin puuttuminen laturin voimanläähteenä. 4A
> halpislaturilla saat latailla puoli päivää.
>
Niin saakin, tyhjää 60 Ah:n akkua saa varata 15 tuntia. Erona
pikalataukseen on lähinnä se että se akku jää ehjäksi.
--
RPekka.
JOS
Sami Setälä <sse...@surfeu.fi> wrote in message
news:a26rcj$3q4$1...@news.koti.tpo.fi...
>
> Höpö höpö.
>
> Tuliterän Boschin akun mukanakin tulee ohje, että "Akkua ladattaessa
> latausvirraksi valitaan noin kymmenesosa akun kapasiteetista. Kun
> napajännite ei ole noussut kahteen tuntiin, akku on täynnä." Toisin sanoen
> yhtä hyvin voidaan ladata kiinteällä virralla, ja akun täyttyminen
todetaan
> jännitteen nousun loppumisesta.
Höpö höpö=???
Henkilöautoissa käytettävää lyijyakkua varataan nimenomaan
vakiojännitteellä. Jotta akkuun menee virtaa, pitää latauslaitteen
lähtöjännitteen olla enemmän kuin akun napajännitteen. Lyijyakkua ei voi
ladata kiinteällä kiinteällä virralla! Jos lyijyakkua ladataan kiinteällä
virralla (=latauslaitteella, jossa on vakiovirtalähde, jollaista käytetään
NiCd-akkujen lataukseen), akku keittää ja tuhoutuu, jos laturissa riittää
tehoa. Halvimmissakin lyijyakkulatereissa on virtamittari, josta näkee, että
virta pienenee kaiken aikaa latauksen aikana.
Tässä tapauksessa "Boschin" laturin latausvirran valinta tarkoittaa laturin
antaman maksimivirran asetusarvoa, ei sitä virtaa, joka akkuun menee.
Otetaan esimerkiksi tyhjä 45Ah auton akku, jonka ominaisresistanssi sallii
akun ottavan vastaan 75 A latatausvirran. Tyhjän akun napajännite on hieman
alle 12V. Esim:
1. Käytämme tavallista "halpaa" 4 A laturia. Laturi lataa 13.8 V
jännitteellä ja latauksen alussa virta on 4 A ja pienenee sitten ajan myötä.
Akku tulee täyteen ja ei rasitu latauksen aikana.
2. Käytämme 100A teholaturia, jossa ei ole virran säätöä. Laturi lataa 13.8
V jännitteella ja latauksen alussa virta on 75A ja virta pienenee ajan
myötä. Akku tulee täyteen, mutta vettä haihtuu ja akku rasittuu latauksen
aikana. Monta tälläistä latausta lyhentää akun ikää.
3. Käytämme Boshin 100A automaatti teholaturia, josta asetamme
latausvirraksi akun nimelliskapasiteetin kymmenesosan eli 4.5 A. Laturi
lataa 13.8 V jännitteellä. Latauksen alussa virta on 4.5 A ja pienenee ajan
kuluessa. Akku tulee täyteen eikä rasitu latauksen aikana.
>
> Automaattilatureilla keskimäärin myöskin latausjännite nousee pikkuhiljaa
> latauksen edistyessä samalla kun latausvirta laskee.
>
Lyijyakun napajännite tosiaan nousee hieman latauksen aikana, edellisessä
esimerkissä napajännite lähestyy arvoa 13.8V. Mutta ainoa varma keino mitata
onko akku täysi vai tyhjä on mitata akkunesteen ominaispaino.
Jan Andersson
Pekka Ripatti wrote:
>
> Jan Andersson <bug...@rocketmail.com> kirjaili 17 tammi 2002:
>
> > Pekka Ripatti wrote:
> >>
> >> Jan Andersson <bug...@rocketmail.com> kirjaili 17 tammi 2002:
> >>
> >> > Kyllä se täyteen luulis menevän.. Ampeerit vaikuttavat karkeasti
> >> > yksinertaistettuna lataamiseen kuluvaa aikaa..
> >> >
> >> Niin luulisi. Todellisuudessa ampeerit vaikuttavat erityisesti
> >> veden loppumiseen kuluvaan aikaan
> >
> > Miksi 75A laturi ei sitten emännän kiisselissä kiehauta akkua
> > tyhjiin alta aikayksikön?
> >
> Siksi ettei akku ota tuollaista virtaa vastaan. Se laturin kyljessä
> ilmoitettu lukema on se virran arvo jonka laturi pystyy antamaa
> jatkuvasti rikkoutumatta,
no niinhän se mun verkkovirtalaturikin toimii, antaa sen minkä akku
ottaa.. ei se väkisin tunge.
> > Ei mee jakeluun toi lause, zorry.
> >
> Sehän ei taas onneksi ole minun vikani kun emme ole sukua ;)
hope so ;-)
jan
Jan Andersson
Jan
Pasi Eriksson
kuplimaan" Normaalisti, kun akku on tyhjä neste kuplii koko latauksen ajan,
se on normaalia. "ennen lataamista pitää akku tarvittaessa vesittää". Akku
vesitetään latauksen jälkeen, koska ladatessa akkuveden tiheys kasvaa ja se
kiehuu helposti yli!
--
P. Eriksson
Hannu Pyssysalo
Ihan hyviä täsmennyksiä. Minun olisi pitänyt kirjoittaa "lataus pitää
lopettaa viimeistään silloin, kun neste alkaa voimakkaasti kuplia".
Kupliminen voimistuu kovasti akun täyttyessä. Ennen latausta kannattaa
ainakin tarkistaa, etteivät levyt ole kuivilla. Lopullisen
pinnantarkistuksen voi tehdä latauksen jälkeen, mutta vasta sitten, kun
kaikki kuplat ovat poistuneet levyjen välistä.
http://www.uuhome.de/william.darden/ tietää akuista kaiken tarpeellisen.
t.HannuP
"Pasi Eriksson" <pasi.e...@kolumbus.fi> wrote in message
news:a2d1ar$5t3$1...@news.kolumbus.fi...
Mikko Mertanen
Meikällä oli akku syväpurkautunut. Akkuliikkeen diagnoosi. Sanoivat
"hoito-ohjeeksi" 2vrk yhtäsoittoa latausta lämpimässä tai 3 yötä. Minä
tein sen.. Nyt on paremmin pyörittänyt. Se piti tosiaan paikkaansa.
Laturin virtamittari näytti 4A kun laitoin lataukseen vaikka autolla oli
ajetti 20km! 2vrk päästä mittari näytti vieläkin vajaa 1A. Että näin.