Korvalle liikaa?
Olli Saikko
Kun noita vahvistimien tehoja yrittaa vertailla niin tulee vain
hulluksi.
Kuinka monta Wattia on ihmiskorvalle liikaa esim. 6 ohmin kajarilla
jonka herkkyys on vaikkapa 90dB?
Mika olisi sopivan kokoinen vahvistin normaalikajareille, esim KEF Coda
9:eille?
Kuinka pienilla vahvistimilla kyseisia kajareita viitsii viela soittaa?
Olen ajatellut
SONY STR-D 365
Jatkuva lahtoteho DIN 4 Ohm 2 x 90W
Jatkuva lahtoteho DIN 8 Ohm 2 x 70W
Riittaneekohan KEF Coda 9:eille?
Eikos isommat vahvarit tuo lahinna parempaa aanta, ei kovempaa...?
huolto
In article <msg24663.thr-...@online.tietokone.fi>,
Olli_...@online.tietokone.fi says...
>
>Kun noita vahvistimien tehoja yrittaa vertailla niin tulee vain
>hulluksi.
>Kuinka monta Wattia on ihmiskorvalle liikaa esim. 6 ohmin kajarilla
>jonka herkkyys on vaikkapa 90dB?
>Mika olisi sopivan kokoinen vahvistin normaalikajareille, esim KEF Coda
>9:eille?
Koska kaiuttimesi ovat noin herkat niille riittaa pienin kunnollinen
vahvistin.
Ystavallani on Cyrus one (25W 8 ohm) ja kaiuttimina rakentamani Hifi 50/3
min.8 0hm ja 85dB 1W=epaherkat aanta tuli todella rittavasti omakoti talossa,
mutta kun lainasin sille omaa riisi ex-paatettani (isoin integroitu Onkyo)
niin paine kasvoi tuskin huomattavasti-->ostin itselleni Rotel:in 50W
paatevahvistimen ja rakentelin huippu-passiivi etusen(Alps,Elma,Tiffany).
Itsellani on Hifin D-5 dibolit,jotka ovat hintaansa nahden mielestani
loistavat,sanovat mita tahansa Santun Pöpi opetuslapset ns.high
endistit,jotka kuuntelevat vain jotain kitaran nappailya(ainakin messuilla),
ettei vain paase perille onnettomasta sointi tasapainosta,kuminoista ja
puuttuvasta alapaasta
>Kuinka pienilla vahvistimilla kyseisia kajareita viitsii viela soittaa?
noin.4W 8 0hm.
>Olen ajatellut
>SONY STR-D 365
>Jatkuva lahtoteho DIN 4 Ohm 2 x 90W
>Jatkuva lahtoteho DIN 8 Ohm 2 x 70W
>
Unohda nuo DIN tehot lahempana ovat jatkuvat pienella saralla
kokokaista+hetkelliset(musiikki=hetkellisia).
riittaneekohan KEF Coda 9:eille?
Pienemmatkin riittavat,joko uskot?
teeppas nain: hae koekuunteluun 2-3 eri kokoita vahvistinta,esim pikku
Cyrus,Rotel,Onix ja iso ja pieni Sony,kun olet sokkaillut Sonyn luomassa
nappula helvetissa ja todennut todellisen tehon tarpeen paadyt ehka
Onix:iin??
>
>Eikos isommat vahvarit tuo lahinna parempaa aanta, ei kovempaa...?
Eipas vaan OLEMATTOMASTI enemman painetta,enemman nappuloita(integroituahan
ajattelit?),teknisia kikkailuja(=Gibratar runko,saadettava loudnes,muovisia
muuntajan kuoria=huonompi jaahdytys),lisaa liitantoja=miksi yli 6-8kpl
Osta vahvistin joka riittaa tarpeeseesi ja lopulla rahalla musiikkia/
konserttilippuja
Samu Ilonen,henkilo ilman kuulovauriota
huolto
> Jos oletetaan Onkyosta irtoavan 100W, niin tehon nelinkertaistaminenhan
> toisi noin 6 dB lisää äänenpainetta, jos en väärin laskenut. Ei kai
> se niin hirveä lisä ole, vaikka pitäisi tietysti olla havaittava.
>
Onhan se havaittavissa mutta mielestani niin huonosti ettei se riita
mielestani perusteeksi +1000mk-2000mk? lisakustannukseen?
>
Eikös se Rotelkin ole Japanista kotoisin?
Onhan se,mutta valmistajan tavoitteisiin ei olekuulunut tahan asti valmistaa
valourkuja vaan korkea luokkaisia ja jarkevia musiikki laitteita.
>
>
>: Eipas vaan OLEMATTOMASTI enemman painetta,enemman
nappuloita(integroituahan
>: ajattelit?),teknisia kikkailuja(=Gibratar runko,saadettava
loudnes,muovisia
>: muuntajan kuoria=huonompi jaahdytys),lisaa liitantoja=miksi yli 6-8kpl
>
> Kyllä liitäntöjä saa olla vaikka 100 kpl, ei niistä haittaakaan ole ja
> jos ostaa laitteen vuodessa niin ei nuo nyt niin kauaa riitä.
Miksei?Tv,cd,cc,radio,md,lp,mita muuta?
Ihmettelen kun yleensa ostetaan laitteet niin vahvistin pitaa olla min.
100W,cd mijoona toimintoa,ja jos rahaa jaa niin halvimmat kaiuttimet joita ei
tietenkaan koe kuunnella ja kaikki Mustasta porssista!
Jos rahaa on 4000mk=minimi,niin laittaisin kylla 2000mk kauttimiin ja
lopuilla saakin esim. sony:n halvimmat cd+vahvistimen.
P.S. Oletko pongannut Rotellin pikku integroitua hinta alle 1300mk=laite
jonka Hifi saisi testata.
Samu
Petri Kekkonen
: Kuinka monta Wattia on ihmiskorvalle liikaa esim. 6 ohmin kajarilla
: jonka herkkyys on vaikkapa 90dB?
Riippu korvasta, sen etäisyydestä kaiuttimeen, altistusajasta, signaalin
sisällöstä ja ympäristön akustiikasta. Ehkä jostain muustakin.
: Mika olisi sopivan kokoinen vahvistin normaalikajareille, esim KEF Coda
: 9:eille?
Jaa-a. Olisihan kauppiaidenkin helppo suositella ihmisille sopivia
vahvareita, jos tuon joku tietäisi. Kuuntelutottumukset ja huone-
akustiikka sekä musiikki vaikuttaavat TODELLA paljon. 1W voi riittää
hyvin tai sitten tarvitset kymmeniä/satoja.
: Jatkuva lahtoteho DIN 4 Ohm 2 x 90W
: Jatkuva lahtoteho DIN 8 Ohm 2 x 70W
: Riittaneekohan KEF Coda 9:eille?
Luulisi riittävän, mutta varmasti sitä ei voi sanoa ennen kuin
kokeilet.
: Eikos isommat vahvarit tuo lahinna parempaa aanta, ei kovempaa...?
Mitä ymmärrät isommalla? Jos isompi==tehokkaampi niin kyllä soi
kovempaa niin kauan kuin kaiuttimissa riittää kapasiteettia.
Parempi ääni on asia erikseen, koko/teho tuskin siihen välttämättä
vaikuttaa. Korkea hinta tietysti takaa yleensä paremman rakenteellisen
laadun.
-= Petri.K...@oulu.fi - -= RockFord =- - +358-(9)50-5570955 =-
-= Space Physics Group, Dept of Phys. Sciences, Univ. of Oulu, Finland =-
-= "Passion Love Sex Money - Violence Religion Injustice Death" - PSB =-
Petri Kekkonen
: Ystavallani on Cyrus one (25W 8 ohm) ja kaiuttimina rakentamani Hifi 50/3
: min.8 0hm ja 85dB 1W=epaherkat aanta tuli todella rittavasti omakoti talossa,
: mutta kun lainasin sille omaa riisi ex-paatettani (isoin integroitu Onkyo)
: niin paine kasvoi tuskin huomattavasti-->ostin itselleni Rotel:in 50W
Jos oletetaan Onkyosta irtoavan 100W, niin tehon nelinkertaistaminenhan
toisi noin 6 dB lisää äänenpainetta, jos en väärin laskenut. Ei kai
se niin hirveä lisä ole, vaikka pitäisi tietysti olla havaittava.
Eikös se Rotelkin ole Japanista kotoisin?
: Eipas vaan OLEMATTOMASTI enemman painetta,enemman nappuloita(integroituahan
: ajattelit?),teknisia kikkailuja(=Gibratar runko,saadettava loudnes,muovisia
: muuntajan kuoria=huonompi jaahdytys),lisaa liitantoja=miksi yli 6-8kpl
Kyllä liitäntöjä saa olla vaikka 100 kpl, ei niistä haittaakaan ole ja
jos ostaa laitteen vuodessa niin ei nuo nyt niin kauaa riitä.
Sonylla on taipumusta noihin kikkailuihin, ei kaikilla muilla.
: Osta vahvistin joka riittaa tarpeeseesi ja lopulla rahalla musiikkia/
: konserttilippuja
Oikein!
Petri Kekkonen
: Onhan se havaittavissa mutta mielestani niin huonosti ettei se riita
: mielestani perusteeksi +1000mk-2000mk? lisakustannukseen?
Eipä varmaan jos sitä äänenpaineen lisää ei tunne tarvitsevansa.
: Onhan se,mutta valmistajan tavoitteisiin ei olekuulunut tahan asti valmistaa
: valourkuja vaan korkea luokkaisia ja jarkevia musiikki laitteita.
No mulla on Onkyon laitteita, mutta en tykkää myöskään "valouruista",
CD:stä pidän näytön pois ja surroundprosessorin näyttöä olen himmentänyt
tummahkolla kalvolla.
: Miksei?Tv,cd,cc,radio,md,lp,mita muuta?
Video, ld, DAT, DCC, tietokone, surround-prosessori, equ, kelanauhuri,
EL-dekki, + kaikki ensivuosituhannen keksinnöt...
Siis ei mulla noin monelle ole tarvetta nyt, mutta kyllä ahistais
jos ois vaan pari liitäntää vapaana.
: Jos rahaa on 4000mk=minimi,niin laittaisin kylla 2000mk kauttimiin ja
: lopuilla saakin esim. sony:n halvimmat cd+vahvistimen.
Tuohon voin yhtyä aika pitkälle.
: P.S. Oletko pongannut Rotellin pikku integroitua hinta alle 1300mk=laite
: jonka Hifi saisi testata.
En. Oiskin kyllä ihan kiva kantaa joskus kotiin joku tollanen halpa
integroitu ja katsoa mitä se sanois. Todennäköisesti riittäis hyvin
tehojen puolesta, ja toimintojenkin jos ois kaukosäätö.
Kalle Kivimaa
"Olli" == Olli Saikko <Olli_...@online.tietokone.fi> writes:
Olli> Kuinka monta Wattia on ihmiskorvalle liikaa esim. 6 ohmin kajarilla
Olli> jonka herkkyys on vaikkapa 90dB?
Siis varmaankin 90dB/1W@1m? Jos oletetaan kaiuton tila ja
suositelluksi jatkuvan äänenpaineen rajaksi 100dB ja
kuunteluetäisyydeksi 4 metriä, niin saadaan tulokseksi 32W. Jos taas
lasketaan kipukynnyksen (120dB) mukaan, päästäänkin jo "huimiin"
4kW:iin.
Olli> Kuinka pienilla vahvistimilla kyseisia kajareita viitsii viela soittaa?
Kerrostaloasunnossa soitettaessa et oikeastaan liian "pientä"
vahvistinta löydäkään, pari wattia riittää hyvin.
Olli> Eikos isommat vahvarit tuo lahinna parempaa aanta, ei kovempaa...?
No jaa, isompia vahvistimia ei tarvitse ajaa (juuri koskaan)
toiminta-alueen yläosassa, jolloin särö vähenee. Ei siitä muuta
hyötyä ole.
--
* "Let's see if we can spot any colorful exotic natives in colorful *
* exotic costumes singing colorful exotic songs with their colorful *
* exotic hands out for bakshoesh." - Zebadiah Carter *
* PGP public key available - try finger kil...@niksula.cs.hut.fi *
Arto Niskanen
Olli Saikko (Olli_...@online.tietokone.fi) wrote:
: Kun noita vahvistimien tehoja yrittaa vertailla niin tulee vain
: hulluksi.
: Kuinka monta Wattia on ihmiskorvalle liikaa esim. 6 ohmin kajarilla
: jonka herkkyys on vaikkapa 90dB?
Metrin päästä kuuneltuna yksi watti, kun kaiutin antaa metrin päähän
yhden watin tuloteholla 90 dB. 85 dB:n melussa täytyy pitää
kuulosuojaimia, muistakaa.
-A
--
* ar...@rhea.otol.fi T4is .sigtunare has beem checkt againnst spellign
erorrs using Mikkro$oft Wörd's spell chekking.
Antti Huhtala
In article <87buhyw...@kivimka1-pc.tmt.tele.fi>, Kalle Kivimaa <Kalle....@iki.fi> says:
>
>"Olli" == Olli Saikko <Olli_...@online.tietokone.fi> writes:
>Olli> Kuinka monta Wattia on ihmiskorvalle liikaa esim. 6 ohmin kajarilla
>Olli> jonka herkkyys on vaikkapa 90dB?
>
>Siis varmaankin 90dB/1W@1m? Jos oletetaan kaiuton tila ja
>suositelluksi jatkuvan äänenpaineen rajaksi 100dB ja
>kuunteluetäisyydeksi 4 metriä, niin saadaan tulokseksi 32W. Jos taas
>lasketaan kipukynnyksen (120dB) mukaan, päästäänkin jo "huimiin"
>4kW:iin.
Mitenkäs tollanen lasketaan???
Kalle Kivimaa
"Antti" == Antti Huhtala <antti....@pp.inet.fi> writes:
Antti> Mitenkäs tollanen lasketaan???
Tiedetään että:
Tehon kaksinkertaistaminen lisää äänenpainetta 3dB.
Etäisyyden kaksinkertaistaminen pienentää äänenpainetta 3dB
(puolipallokentta, täydessä vapaakentässä == pallo äänenpaine putoaa
6dB/etäisyyden tuplaus).
Sitten vain todetaan, että 100dB-90dB=10dB. Yhden metrin päässä 100dB
äänenpaineeseen tarvitaan siis n. 3 tuplausta == 8W. Sitten mennään
kaksi puolitusta kauemmaksi --> äänenpaine 94dB --> nostetaan takaisin
100dB:iin kahdella tuplauksella == 32W.
Ja nämä siis kaiuttomassa huoneessa, normaalikuuntelutilassa
tarvittavat tehot ovat pienempiä.
Kari Tiihonen
Olli Saikko wrote:
>
> Kun noita vahvistimien tehoja yrittaa vertailla niin tulee vain
> hulluksi.
Korva ei kuuntele watteja, eikä kaiuttimista edes tule watteja, vaan
pelkkää äänenpainetta, eli dB. Hiljainen huone on 15dB, puheääni 60dB,
melu 80dB, kova musiikki 100dB, kipuraja 130dB... keskimäärin ja
tilasta ja äänestä ja vaikka mistä riippuen. Yleensä musiikin tason
nostaminen puheäänen kanssa samaan (hieman häiritseväksi) ottaa
vahvistimesta noin 1W tehon.
Jos kaiuttimesi herkkyys on 90dB ja vahvistimesi teho vaikka 50W,
tarvitset 87dB herkkyyksiseen kaappiin 100W vahvistimsen saadaksesi
yhtä suuren äänenpaineen, eli tehoa tarvitaan tuplasti aina 3dB
portain, eli edelleen 84dB -> 200W, 81dB -> 400W jne. Siten on
helppo huomata, että herkkyydellä on aika suuri merkitys.
Olet varmasti huomannut, että 10W radionauhurin ääni tuntuu todella
kovalta, vaikka 100W kotistereot eivät sitä kovemmallakaan tasolla
tee -> korva reagoi huonoon ääneen voimakkaammin. Myös huonolaatuinen
tai epämiellyttävä (esim. bandi josta ei pidä) aiheuttaa kuulovaurion
helpommin kuin laadukas kiinnostava musiikki, jota ei niin kovasti
mielletä meluksi. Tällä on erittäin suuri merkitys terveydellisesti,
eikä liian kovaa (varsinkaan pitkään) kannata koskaan kuunnella.
Korvien 'soiminen' on selvä merkki osittaisesta vammautumisesta.
Äänen paineen kaksinkertaistaminen edellyttää sen kavattamista
10dB, eli vaikka 100dB 50W vahvistimesta edellyttää nostoa noin
110dB ja 600W tasolle. Lisäksi ongelmana laadukkaassa toistossa
on transientit, jotka edellyttävät 10dB marginaalia maksimiin,
eli keskimääräinen kuunteluteho pitäisi olla vain 10% täydestä,
eli 50W vahvistimella vain 5W. Musiikista jne. riippuen.
Matalat äänet tarvitsevat enemmän tehoa. Jos kaiuttimesi eivät
niitä liiemmälti toista, ne vievät tehoa silti, ja lisäksi
saatat haluta vielä vääntää bassonupista lisää potkua...
Kaikesta tästä sinun pitäisi :) pystyä päättelemään, että tehon
tarve kasvaa eksponentiaalisesti halutessasi lisää äänenpainetta.
Jos pärjäät normaaleilla kuuntelutehoilla 50W riittää, mutta jos
haluat kuunnella oikeasti kovaa puhtaalla äänellä 500W on seuraava
porras. Unohtamatta kaiuttimisen herkkyyden merkitystä, jolloin
vaihtamalla 10dB herkempään saadaan sama vaikutus.
> Eikos isommat vahvarit tuo lahinna parempaa aanta, ei kovempaa...?
Usein pieni herkkyys kaiuttimissa tarkoittaa huonoa jakosuodinta,
ja vahvistimissa teho ja laatu kasvavat käsi kädessä. Nämä asiat
eivät kuitenkaan kulje mitenkään käsi kädessä. 10W radionauhurilla
voi soittaa 1000W PA-kaiuttimia, ja 1000W vahvistimella vaikka
kuulokkeita. Kysymys on vaan siitä, millainen maksimipaine saadaan.
___
mailto:ka...@icon.fi
Kari Tiihonen
Marcus E Engdahl wrote:
>
> In article <31D9EE...@icon.fi>, Kari Tiihonen <ka...@icon.fi> wrote:
>
> >Usein pieni herkkyys kaiuttimissa tarkoittaa huonoa jakosuodinta,
>
Kyllä.
> Onko monimutkainen jakosuodin automaattisesti huono ja miksi?
Ei, yleensä komponenttien määrä kielii paremmasta suunnittelusta,
ja siten myös laadusta.
> Vaihevirheen takiako?
Jakotaajuuksien vaihevirheet ovat yksi suunnittelijoiden päänvaivoista.
Jakosuodinhan toimii vaihetta kääntämällä, ja sehän myös kuuluu väkisin.
> Hifi-lehden rakennussarjakaiuttimissahan on varsin pienet
> herkkyydet ja monimutkaiset jakosuotimet, eikö?
Kyllä. Paras olisi, jos jakosuodin olisi erittäin yksinkertainen ja siten
kokonaisrakenne herkkä. Silloin vaan taajuusvaste on harvoin riittävän
tasainen, ellei kokonaisuutta olle tehty alusta loppuun samaa määränpäätä
varten (esim. Epos on tällainen kaiutin). Käyttämällä valmiita elementtejä
joudutaan tekemään valtavasti kompromisseja.
___
mailto:ka...@icon.fi
Kari Tiihonen
Petteri Luukkanen wrote:
>
> Kari Tiihonen wrote:
> >
> > Myös huonolaatuinen
> > tai epämiellyttävä (esim. bandi josta ei pidä) aiheuttaa kuulovaurion
> > helpommin kuin laadukas kiinnostava musiikki, jota ei niin kovasti
> > mielletä meluksi. Tällä on erittäin suuri merkitys terveydellisesti,
> > eikä liian kovaa (varsinkaan pitkään) kannata koskaan kuunnella.
> >
> ja musiikin nautittavuudella (psykologinen ilmio) on keskenaan ?
Kyllä saa. Useissakin tutkimuksissa on selvitelty kuulon psykologista
toimintaa. Niissä on selvinnyt esim. juuri se, että samalla voimakkuudella
oleva epämiellyttävä musiikki koetaan liian voimakkaaksi, epämiellyttäväksi
ja se aiheuttaa helpommin kuulovaurioita kuin miellyttävä musiikki. Siten
mielimusiikkiaan voi todellakin kuunnella kovempaa kuin sellaista, josta
ei pidä.
Korvan toimintaahan ei vieläkään täysin tunneta. Yksi mielenkiintoisimpia
ilmiöitä on mielestäni sen kyky kuulla suunnat edestä, takaa ja ylhäältä.
> Tahan saakka kun kuulovaurioriskia on arvioitu vain desibelien ja
> altistusajan perusteella...
Peruslähtökohtana se onkin oikein. Tämä oli vain rajatapaus. Melu
harvoin on miellyttävää.
___
mailto:ka...@icon.fi
Petteri Luukkanen
Kari Tiihonen wrote:
>
> Myös huonolaatuinen
> tai epämiellyttävä (esim. bandi josta ei pidä) aiheuttaa kuulovaurion
> helpommin kuin laadukas kiinnostava musiikki, jota ei niin kovasti
> mielletä meluksi. Tällä on erittäin suuri merkitys terveydellisesti,
> eikä liian kovaa (varsinkaan pitkään) kannata koskaan kuunnella.
>
Saisikos perusteluja mita tekemista kuulovauriolla (fysiologinen ilmio)
ja musiikin nautittavuudella (psykologinen ilmio) on keskenaan ?
Tahan saakka kun kuulovaurioriskia on arvioitu vain desibelien ja
altistusajan perusteella...
- Petteri
Marcus E Engdahl
>Metrin päästä kuuneltuna yksi watti, kun kaiutin antaa metrin päähän
>yhden watin tuloteholla 90 dB. 85 dB:n melussa täytyy pitää
>kuulosuojaimia, muistakaa.
85dB melussa pitää käyttää suojaimia mikäli siinä oleskellaan 8 tuntia
päivässä. Kovempaakin voidaan kuunnella mikäli kuunteluaikaa lyhennetään.
YTHS:n korvalääkärin mukaan jonkun helsinkiläisen diskon lattialla voi
mittausten mukaan oleskella 3 minuuttia ilman kuulovaurion vaaraa...
Marcus
---
Marcus E Engdahl meng...@beta.hut.fi
http://www.hut.fi/~mengdahl/index.html
Marcus E Engdahl
>Usein pieni herkkyys kaiuttimissa tarkoittaa huonoa jakosuodinta,
Eikö pieni herrkkyys kieli lähinnä monimutkaisesta jakosuotimesta? Onko
monimutkainen jakosuodin automaattisesti huono ja miksi? Vaihevirheen
takiako? Hifi-lehden rakennussarjakaiuttimissahan on varsin pienet
herkkyydet ja monimutkaiset jakosuotimet, eikö?
Marcus
Olli Laine
Olli Saikko wrote:
>
>
> Eikos isommat vahvarit tuo lahinna parempaa aanta, ei kovempaa...?
Subjektiivinen kokemus: kavin joskus Munkkiniemen audiofiilissa
kuuntelemassa Hifi 12/2 -kaiuttimia (mulla on samanlaiset kotona). Ne oli
kytketty Adcomin about kilowatin paatteisiin. Mielestani soivat todella
hyvin, eika soitettu mitenkaan julman kovaa. Varsinkin bassot tuntuvat
soivan paremmin, kun on riittavasti tehoa styrkkarissa.
Ola
--
Olli Laine
University of Technology, Helsinki
Finland
*************************************************************************************
Kalle Kivimaa
"Kari" == Kari Tiihonen <ka...@icon.fi> writes:
Kari> Korvan toimintaahan ei vieläkään täysin tunneta. Yksi mielenkiintoisimpia
Kari> ilmiöitä on mielestäni sen kyky kuulla suunnat edestä, takaa ja ylhäältä.
Eihän tässä ole mitään ihmeellistä. Aivot osaavat prosessoida
luonnollisista äänistä pienet taajuusvasteen muutokset, jotka
aiheutuvat korvalehden epäsymmetrisyydestä. Näppärä insinööri tekee
saman systeemin kohtalaisen helposti (kokeilkaapa vaikka kuulokkeilla
kuunneltaviksi tarkoitettuja 3D-lokaatiodemoja, joita tulee
äänikorttien mukana, ja miettikää, mitä saisi aikaan ihan oikealla
panostuksella).
Matti Aitomaa
>
> >Kyllä saa. Useissakin tutkimuksissa on selvitelty kuulon psykologista
> >toimintaa. Niissä on selvinnyt esim. juuri se, että samalla voimakkuudella
> >oleva epämiellyttävä musiikki koetaan liian voimakkaaksi, epämiellyttäväksi
> >ja se aiheuttaa helpommin kuulovaurioita kuin miellyttävä musiikki. Siten
> >mielimusiikkiaan voi todellakin kuunnella kovempaa kuin sellaista, josta
> >ei pidä.
>
> luullaan. Ristiriitaisia tutkimustuloksia, huomaan ma.
> Olin alkukesästä äänentoistoa käsittelevällä kursilla, ja siellä alan ammattilaiset,
päivittäin melussa työskentelevät, sanoivat että musiikkityylillä ei korvan kannalta
ole mitään väliä. Ketä tässä nyt sitten todellakin uskoa.
BTW Mitä väliä sillä on miten voimakkaaksi ihminen musiikin kokee. Kyllähän korva on
ihan sataprosenttisesti mekaaninen laite, joka vaurioituu mekaanisesti, eikä siinä
pitäisi tunteilla olla mitään tekemistä.
Hannu H{rk|nen
On Wed, 03 Jul 1996 20:41:38 +0300, Kari Tiihonen <ka...@icon.fi> wrote:
>Kyllä saa. Useissakin tutkimuksissa on selvitelty kuulon psykologista
>toimintaa. Niissä on selvinnyt esim. juuri se, että samalla voimakkuudella
>oleva epämiellyttävä musiikki koetaan liian voimakkaaksi, epämiellyttäväksi
>ja se aiheuttaa helpommin kuulovaurioita kuin miellyttävä musiikki. Siten
>mielimusiikkiaan voi todellakin kuunnella kovempaa kuin sellaista, josta
>ei pidä.
Luin juuri jostain, etta asia _ei_ ole nain, vaikka niin yleisesti
luullaan. Ristiriitaisia tutkimustuloksia, huomaan ma.
Tuo selittaisi kylla sen, minka takia mulla edistyy muka kuulo-
vaurio yha nopeammin. Minusta on naet tullut eraanlainen paranoidi,
joka luulee, etta jokainen epamiellyttava aani tuhoaa jokusen
neliomillin solukkoa. Nain se menee: Voimakkaat aanet ovat haitallisia
ja aanet, joista en pida, tuntuvat voimakkaammilta. --> Lahes
kaikki aanet ovat epamiellyttavia. --> Lahes kaikki aanet ovat
voimakkaita. --> Lahes kaikki aanet heikentavat kuuloani. Life is
good !
Tulee muuten mieleen, etta voisiko korvien soiminen ("tinnitys"?)
johtua ainakin osittain siitakin, etta televisiovastaanotin
viheltaa jatkuvasti korkealla taajuudella ? Kyseessa ei siis
olisikaan viela kuulovaurio.
-Hannu, jolla jostain
syysta soi korvissa
oisin, kun on muuten
hiljaista
-------------------------------------------------------------------------------
"When I open my eyes, I must sigh... I must despise the world
which does not know that music is a higher revelation than all wisdom
and philosophy."
- Ludwig V. Beethoven
Marcus E Engdahl
In article <4rf65b$i...@pan.otol.fi>, Hannu H{rk|nen <h...@lyseo.otol.fi> wrote:
>On Wed, 03 Jul 1996 20:41:38 +0300, Kari Tiihonen <ka...@icon.fi> wrote:
> Tuo selittaisi kylla sen, minka takia mulla edistyy muka kuulo-
> vaurio yha nopeammin. Minusta on naet tullut eraanlainen paranoidi,
> joka luulee, etta jokainen epamiellyttava aani tuhoaa jokusen
> neliomillin solukkoa. Nain se menee: Voimakkaat aanet ovat haitallisia
> ja aanet, joista en pida, tuntuvat voimakkaammilta. --> Lahes
> kaikki aanet ovat epamiellyttavia. --> Lahes kaikki aanet ovat
> voimakkaita. --> Lahes kaikki aanet heikentavat kuuloani. Life is
> good !
> Tulee muuten mieleen, etta voisiko korvien soiminen ("tinnitys"?)
> johtua ainakin osittain siitakin, etta televisiovastaanotin
> viheltaa jatkuvasti korkealla taajuudella ? Kyseessa ei siis
> olisikaan viela kuulovaurio.
> -Hannu, jolla jostain
> syysta soi korvissa
> oisin, kun on muuten
> hiljaista
Kehoitan sinua tutkailemaan uutisryhmää alt.support.tinnitus. Tilaa jossa
ympäristön äänet kuullaan häiritsevän voimakkaana kutsutaan nimellä
hyperacusis. Itselläni korvat soivat miedosti aina, taso on hieman noussut
viime vuosien aikana ehkäpä melualtistuksesta johtuen. Yleisesti tinnituksen
aiheuttajia on monia, esm. se että hermojärjestelmä syystä tai toisesta
vahvistaa korvien luonnollista vinkunaa jota esiintyy yli 90% ihmisistä.
Itselläni neuvo 'älä kiinnitä siihen huomiota' on toiminut vaikka aluksi
tuo oli tietenkin hankalaa koska olin huolestunut kuulostani.
Don't worry :-)
Antti S Toivonen
Marcus E Engdahl (meng...@lk-hp-28.hut.fi) wrote:
: 85dB melussa pitää käyttää suojaimia mikäli siinä oleskellaan 8 tuntia
: YTHS:n korvalääkärin mukaan jonkun helsinkiläisen diskon lattialla voi
: mittausten mukaan oleskella 3 minuuttia ilman kuulovaurion vaaraa...
Kaverit mittasivat pari vuotta sitten KY:ltä keskimääräiseksi meluksi
ravintolaillan aikana 104 ja 102 desibeliä. Molemmilla oli mittarit
mukana, mutta 104 desibeliä tulokseksi saanut oli pidempään
tanssilattialla.
Ei ihme, että korvat soivat tuollaisen illan jälkeen...
-Antti
--
Antti Toivonen - a...@iki.fi Running Linux since september 1993
URL http://www.iki.fi/ast/ "If it works, don't fix/touch it"
Arto Niskanen
: >Metrin päästä kuuneltuna yksi watti, kun kaiutin antaa metrin päähän
: >yhden watin tuloteholla 90 dB. 85 dB:n melussa täytyy pitää
: >kuulosuojaimia, muistakaa.
: 85dB melussa pitää käyttää suojaimia mikäli siinä oleskellaan 8 tuntia
: päivässä. Kovempaakin voidaan kuunnella mikäli kuunteluaikaa lyhennetään.
: YTHS:n korvalääkärin mukaan jonkun helsinkiläisen diskon lattialla voi
: mittausten mukaan oleskella 3 minuuttia ilman kuulovaurion vaaraa...
.ja jos {{nenpaine on niin suuri, ett{ {{ni tuntuu v{r{htelyn{ kehossa
taikka ihossa, {{ni saa aikaan ainakin v{liaikaisen kuulon heikkenemisen.
Hmmm... haitannevatkohan subwoofereiden alle 16 Hz:n taajuudet, jos ne
tuntuvat v{rin{n{.. varmaan.. alle 16 Hz:n kuuleminen heikkenee... :)
Arto Niskanen
Hannu H{rk|nen (h...@lyseo.otol.fi) wrote:
: On Wed, 03 Jul 1996 20:41:38 +0300, Kari Tiihonen <ka...@icon.fi> wrote:
: Tulee muuten mieleen, etta voisiko korvien soiminen ("tinnitys"?)
: johtua ainakin osittain siitakin, etta televisiovastaanotin
: viheltaa jatkuvasti korkealla taajuudella ? Kyseessa ei siis
: olisikaan viela kuulovaurio.
TinnitUs.
TV:n juovataajuus on todellinen melunl{hde. Er{{n kerran tutussa (tosi,
olin siell{ t|iss{..) huollossa olivat hankkineet dB-mittarin ja
mittasivat sill{ juovap{{teasteen lineaarisuuskelan vierest{
{{nenpaineen. 85 dB oli l|ytynyt. Kyseinen kela oli kyll{ rikki, ja
lakkauksen j{lkeen {{nenpaine taisi olla en{{ 45 dB.
Jotkut wanhat, tyristorijuovap{{tteiset, runsaasti keloja sis{lt{v{t TV:t
pit{v{t kyll{ sellaista meteli{, ett{ pahaa tekee. Parin metrin p{{ss{
sellaisesta seistess{ni haen p{{lle sellaista paikkaa ja asentoa, ett{
vinkuna pist{isi mahdollisimman v{h{n. T{m{ tosin vain, kun TV:n
takakansi on auki ja kuuntelen sit{ takaa.
100 Hz:n TV:t ovat t{ss{ suhteesa vahvoilla. Niiden juovataajuus on
tupla, eli 31250 Hz, kuuloalueen yl{puolella. Samoin kaikki
PeeSeiden/tietokoneiden monitorit VGA:sta yl|sp{in VGA mukaanluettuna.
Niist{ kuuluu vain pystypoikkeutuksen surina. Tulis nyt {kki{ ne litteet
aktiivimatriisi-LCD-n{yt|t, niin ei kuuluisi inahdustakaan!
: -Hannu, jolla jostain
: syysta soi korvissa
: oisin, kun on muuten
: hiljaista
Oi voi voi voi voi voi voi voi voi voi voi voi voi voi voi voi voi voi
voi.
Marcus E Engdahl
In article <4rfvcr$o...@pan.otol.fi>, Arto Niskanen <ar...@rhea.otol.fi> wrote:
>Marcus E Engdahl (meng...@lk-hp-28.hut.fi) wrote:
>: 85dB melussa pitää käyttää suojaimia mikäli siinä oleskellaan 8 tuntia
>: päivässä. Kovempaakin voidaan kuunnella mikäli kuunteluaikaa lyhennetään.
>: YTHS:n korvalääkärin mukaan jonkun helsinkiläisen diskon lattialla voi
>: mittausten mukaan oleskella 3 minuuttia ilman kuulovaurion vaaraa...
>
>.ja jos {{nenpaine on niin suuri, ett{ {{ni tuntuu v{r{htelyn{ kehossa
>taikka ihossa, {{ni saa aikaan ainakin v{liaikaisen kuulon heikkenemisen.
Käsittääkseni alabassoja voi aivan rauhassa soittaa niin että se tuntuu
kehossa, korvalla kyllä kuulee onko ääni liian kovalla vai ei.
Marcus E Engdahl
>BTW Mitä väliä sillä on miten voimakkaaksi ihminen musiikin kokee. Kyllähän korva on
>ihan sataprosenttisesti mekaaninen laite, joka vaurioituu mekaanisesti, eikä siinä
>pitäisi tunteilla olla mitään tekemistä.
Ihmisissä sattuu olemaan kätevä vaurioita ehkäisevä mekanismi nimeltä kipuaistimus.
Tomi Holger Engdahl
>100 Hz:n TV:t ovat t{ss{ suhteesa vahvoilla. Niiden juovataajuus on
>tupla, eli 31250 Hz, kuuloalueen yl{puolella. Samoin kaikki
>PeeSeiden/tietokoneiden monitorit VGA:sta yl|sp{in VGA mukaanluettuna.
>Niist{ kuuluu vain pystypoikkeutuksen surina. Tulis nyt {kki{ ne litteet
>aktiivimatriisi-LCD-n{yt|t, niin ei kuuluisi inahdustakaan!
Älä ole vielä liian toiveikas. Kyllä taustavalaistusta LCD-näytöstäkin
saadaan melua aikaan. Nimittäin niitä taustavalaistuksen loisteputkia
ajetaan usean kilohertsin taajuudella joka kehitetään hakkuripiirillä
jossa on pieni muuntaja.
--
--------------------------------------------------------------------------
! Tomi.E...@hut.fi ! Electronics, Computers, DJ, Multimedia, Video, !
! th...@cc.hut.fi ! WWW, Computer Graphics, Demos, Lights, Lasers !
-------------------------------------------------------------------------
You can find more info and links at http://www.hut.fi/~then/index.html
Tomi Holger Engdahl
In article <4rg94u$b...@nntp.hut.fi> meng...@lk-hp-28.hut.fi (Marcus E Engdahl) writes:
>>.ja jos {{nenpaine on niin suuri, ett{ {{ni tuntuu v{r{htelyn{ kehossa
>>taikka ihossa, {{ni saa aikaan ainakin v{liaikaisen kuulon heikkenemisen.
>kehossa, korvalla kyll{ kuulee onko {{ni liian kovalla vai ei.
Alabassot eivät ole korvalle erityisen vaarallisia, koska ne eivät
siirry tehokkaasti korvasaan johtuen sen akustisista ominaisuuksista.
Normaaleilla äänentoistolaitteilla on hankala saada aikaan niin voimakkaita
bassosignaaleita, että ne olisivat kovin vaarallisia korvalle. Ainoa,
jossa pytyy helposti tekemään korvalle vaarallisia äänenpaineita
bassoilla on pienet suljetut tilat (esim. auto) jossa sopivasti
sijoitettu kaiutin saa koko tilaan voimakkaan paineenvaihtelun,
mikä suurilla voimakkuuksilla on vaaraksi tärykalvoille. Korvalla ei ole
hyvää suojautumismekanismia suurille nopeille paineenvaihteluille.
Kari Tiihonen
Kalle Kivimaa wrote:
>
> "Kari" == Kari Tiihonen <ka...@icon.fi> writes:
> Kari> Korvan toimintaahan ei vieläkään täysin tunneta. Yksi mielenkiintoisimpia
> Kari> ilmiöitä on mielestäni sen kyky kuulla suunnat edestä, takaa ja ylhäältä.
>
> Eihän tässä ole mitään ihmeellistä.
No hienoa. Pitänee heittää noille tutkimusta tekeville professoreille
vinkki, että ottavat sinuun yhteyttä. Varmaan vituttaa, kun on kymmenen
vuotta tehnyt turhaa duunia... :)
> Aivot osaavat prosessoida
> luonnollisista äänistä pienet taajuusvasteen muutokset, jotka
> aiheutuvat korvalehden epäsymmetrisyydestä.
Suuntakuva muuten syntyy, vaikka ei olisi korvanlehtiä.
___
mailto:ka...@icon.fi
Kari Tiihonen
> >toimintaa. Niissä on selvinnyt esim. juuri se, että samalla voimakkuudella
> >oleva epämiellyttävä musiikki koetaan liian voimakkaaksi, epämiellyttäväksi
> >ja se aiheuttaa helpommin kuulovaurioita kuin miellyttävä musiikki. Siten
> >mielimusiikkiaan voi todellakin kuunnella kovempaa kuin sellaista, josta
> >ei pidä.
>
> Luin juuri jostain, etta asia _ei_ ole nain, vaikka niin yleisesti
> luullaan. Ristiriitaisia tutkimustuloksia, huomaan ma.
Totta, tämäkin on mahdollista. Perustin postaukseni vain itse oppimaani.
Jos näin on, olisi kuitenkin kiva kuulla siitä muutakin kuin vain 'jostain'.
> Tulee muuten mieleen, etta voisiko korvien soiminen ("tinnitys"?)
> johtua ainakin osittain siitakin, etta televisiovastaanotin
> viheltaa jatkuvasti korkealla taajuudella ? Kyseessa ei siis
> olisikaan viela kuulovaurio.
Soimista on erilaista. Kun puheesikin kuulostaa metalliselta, olet pulassa.
___
mailto:ka...@icon.fi
Hannu H{rk|nen
On Thu, 04 Jul 1996 20:47:39 +0300, Kari Tiihonen <ka...@icon.fi> wrote:
>> Luin juuri jostain, etta asia _ei_ ole nain, vaikka niin yleisesti
>> luullaan. Ristiriitaisia tutkimustuloksia, huomaan ma.
>Totta, tämäkin on mahdollista. Perustin postaukseni vain itse oppimaani.
>Jos näin on, olisi kuitenkin kiva kuulla siitä muutakin kuin vain 'jostain'.
Lahteeni oli tuskin paikallista sanomalehtea kummempi. Pieni
artikkeli oli taas kerran kuulosta. Olisinko lukenut saunaa
lammittaessani...
>Soimista on erilaista. Kun puheesikin kuulostaa metalliselta, olet pulassa.
Ei kuulosta viela, mutta huomenna kuitenkin kuulostaa -- nyt kun
tiedan etta se voi sellaiselta kuulostaa, ja etta se on paha asia.
-Hannu
Tomi Holger Engdahl
In article <SAMKALIN.9...@lorien.tuug.utu.fi> samk...@lorien.tuug.utu.fi (Sami Kalinainen) writes:
>> > Aivot osaavat prosessoida
>> > luonnollisista {{nist{ pienet taajuusvasteen muutokset, jotka
>> > aiheutuvat korvalehden ep{symmetrisyydest{.
>> Suuntakuva muuten syntyy, vaikka ei olisi korvanlehti{.
>Min{ olen ollut siin{ luulossa, ett{ {{nil{hteen paikantaminen
>perustuu korviin tulevan {{nen vaihe-erojen analysointiin
>aivostossa. T{h{n perustuu mm. QSound < http://www.qsound.com/ >.
Korvassa on käytössä kaksi erillistä menetelmää suuntakuulolle.
Mukkatkin edellä olevat artikkelit siis ovat oikeassa. Nimittäin
suuntakuulo matalilla äänillä perustuu vaihe-eron mittaamiseen.
Tämä menetelmä toimii kunnolla vaan matalilla äänillä.
Toinen menetelmä perustuu taas pään ja korvanlehtien
taajuusvastetta muuttaviin ominaisuuksiin ja tällä menetelmällä
suuuntakuulo toimii suuremmilla taajuuksilla.
Kalle Kivimaa
Kolmiulotteinen vai tason suuntakuva? Kyllähän ne pään muutkin muodot
siihen vaikuttavat, mutta jos koko pää poistetaan (tai muutetaan palloksi),
et saa korviin mitään lisäinformaatiota, millä prosessoida äänilähteen
korkeuden.
Ismo Suihko
From article <4rb2e0$b...@tampere.tampere.fi>, by t...@tampere.fi (huolto):
>>: muuntajan kuoria=huonompi jaahdytys),lisaa liitantoja=miksi yli 6-8kpl
>>
>> Kyllä liitäntöjä saa olla vaikka 100 kpl, ei niistä haittaakaan ole ja
>> jos ostaa laitteen vuodessa niin ei nuo nyt niin kauaa riitä.
>
> Miksei?Tv,cd,cc,radio,md,lp,mita muuta?
2 videonauhuria, kotimikro, ... mutta ei LP:tä
Kun saisi PHONO-liitännän normaalitasoiseksi, jotta siihenkin
saisi liitettyä jotain. Onko kukaan tehnyt tuota muutosta
YAMAHA AVC-30 -vahvistimeen? Siinähän on (vain) 8 tuloliitännät
äänelle, joista yhdet tosiaan ovat käyttökelvottomat, kun ne on
varattu LP:lle (tosin sen ymmärtää, kun tuon vahvistimen tekoaikaan,
vuosikymmenen alussa, jotkut kuuntelivat LP:täkin :).
PHONO-liitännän saisi kai muutettua normaalitasoiseksi
ihan vain poistamalla vahvistimen sisältä sitä varten siellä olevat
ylimääräiset signaalinkäsittelyt?? Osaisipa vielä elektroniikkaa...
Nim. maksaisin jopa jotain lisäliitännöistä (ei nyt kovin paljoa kuitenkaan)
--
Ismo Suihko, isu...@cs.joensuu.fi
huolto
I
>Subjektiivinen kokemus: kavin joskus Munkkiniemen audiofiilissa
>kuuntelemassa Hifi 12/2 -kaiuttimia (mulla on samanlaiset kotona). Ne oli
>kytketty Adcomin about kilowatin paatteisiin. Mielestani soivat todella
>hyvin, eika soitettu mitenkaan julman kovaa. Varsinkin bassot tuntuvat
>soivan paremmin, kun on riittavasti tehoa styrkkarissa.
>
>Ola
Väittäisin että moinen ero johtuu joka psyykkisistä syistä (isompi on
parempaa sanoi se entinenkin muija) tai siitä että vahvistimen suunnittelussa
oli käytetty korviakin toisin kuten vertailu laitteessa (joku Pinohiiri?).
Samu
P.S.Entäs huoneakustiikka!
Petri -The Eye- Kuittinen
> Tulee muuten mieleen, etta voisiko korvien soiminen ("tinnitys"?)
> johtua ainakin osittain siitakin, etta televisiovastaanotin
> viheltaa jatkuvasti korkealla taajuudella ?
Varmaan t{m{ voi olla yksi syy. Ainakin min{ ole huomannut vastaavaa.
TV-vastaanottimen vinkuna voi olla hyvinkin voimakas {{ni. Hanki
100 Hz:n t|ll|, niin p{{set tuosta ongelmasta.
Sinun kannattaa lukea verkosta l|ytyv{ Tinnitus FAQ.
http://www.cccd.edu/faq/tinnitus.html
Tsekkaa my|s uutisryhm{:
alt.support.tinnitus
> Kyseessa ei siis olisikaan viela kuulovaurio.
Mene ihmeess{ heti korval{{k{rille ja kuulotestiin! Liiallinen
melualtistus ja kuulovaurio on yleisin syy tinnitykseen.
Itse k{vin kuulotestiss{, koska minunkin korvani soivat. Kuulostani ei
l|ytynyt mit{{n vikaa, sen sijaan l{{k{ri ja min{ ep{ilemme, ett{ vika
on purennassa (ns. TMJ syndrooma, josta lis{{ tuossa Tinnitus
FAQ:ssa). Korvat vinkuvat aina kun puren hampaat yhteen tai painan
leukaa johonkin suuntaan. Voin muuttaa tinnytyksen taajuutta ja
voimakkuutta liikuttamalla leukaani millimetrin luokkaa. Leukaa
avattaessa esintyy usein my|s kipua. Homma paheni kun minulta
poistettiin oikealta puolelta kaksi viisauden hammasta. Seuraavaksi
olenkin menossa hammasl{{k{rin juttusille.
/eye
--
<(O)> Petri Kuittinen, alias The Eye of Brainwash Company <(O)>
<(O)> ADDRESS: Timpurinkuja 1 C 39, SF-02600 Espoo, Finland <(O)>
<(O)> EMAIL: e...@niksula.cs.hut.fi, PHONE: 90-5472380 <(O)>
~Computers are unreliable, but humans are even more unreliable.
Petri -The Eye- Kuittinen
In article <4rfq1n$d...@oravannahka.Helsinki.FI> asto...@cc.Helsinki.FI (Antti S Toivonen) writes:
>Kaverit mittasivat pari vuotta sitten KY:lt{ keskim{{r{iseksi meluksi
>ravintolaillan aikana 104 ja 102 desibeli{. Molemmilla oli mittarit
>mukana, mutta 104 desibeli{ tulokseksi saanut oli pidemp{{n
>tanssilattialla.
Samanlaisia tuloksia on saatu muissakin Helsingin nuorisodiskoissa.
Melun m{{r{ tanssilattialla on keskim{{rin siin{ 105 dB:n paikkeilla.
T{llaisessa melussa ei ole turvallista oleskella pari minuuttia
pitemp{{ ilman kuulosuojaimia. Min{ k{yt{n aina eareja kun k{yn
diskossa, mutta nekin vaimentavat keski{{nitaajuuksia vain noin 10 dB,
mik{ kymmenkertaistaa "turvallisen" oleskeluajan (--> puoli tuntia).
Tuollaisissa paikossa ty|skentelev{t ihmiset ja DJ:t mahtanevat olla
puolikuuroja.
Petri -The Eye- Kuittinen
>Hmmm... haitannevatkohan subwoofereiden alle 16 Hz:n taajuudet, jos ne
>tuntuvat v{rin{n{.. varmaan.. alle 16 Hz:n kuuleminen heikkenee... :)
Harva subwoofer toistaa noin alhaisia taajuuksia ja todella harvalla
CD-levyll{ on alle 20 Hz:n menevi{ (voimakkaita) {{ni{.
Muistan l{{k{rin joskus selitt{neneen, ett{ 8-16 Hz:t taajuudet ovat
suurilla {{nenpaineilla haitallisia sis{elimille eli en suosittelisi
tuotakaan.
Tomi Holger Engdahl
In article <1996Jul5.0...@cs.joensuu.fi> isu...@cs.joensuu.fi (Ismo Suihko) writes:
>PHONO-liit{nn{n saisi kai muutettua normaalitasoiseksi
>ihan vain poistamalla vahvistimen sis{lt{ sit{ varten siell{ olevat
>ylim{{r{iset signaalink{sittelyt?? Osaisipa viel{ elektroniikkaa...
Useisa vahvistimissa tuollainen levysoitinliitännän esivahvistin
ja RIAA-korjaus on jotenkin ohitettavissa. Jos ei taidot riitä
vahvitimen modifioimiseen, niin sitten voi kokeilla toista ratkaisua:
Kytkevahvistimen levysoitinsisääntulon ja linjasisääntulon väliin
sopiva sovituspalikka, joka kumoaa tuon RIAA-vahvistinpiirin vaikutuksen.
Tällaiseen kytkentään löytyvät ohjeet osoitteesta
http://www.hut.fi/~then/circuits/phono.html
Tällä ulkoisella kytkennällä on se haitta, että se on häiriöherkkä
ja lisää kohinaa, kun signaali pitää ensin vaimentaa ja sitten
RIAA-esivahvistin vahvistaa sitä roimasti.
Heikki Mikkola
On Wed, 3 Jul 1996, Olli Laine wrote:
> Subjektiivinen kokemus: kavin joskus Munkkiniemen audiofiilissa=20
> kuuntelemassa Hifi 12/2 -kaiuttimia (mulla on samanlaiset kotona). Ne oli=
=20
> kytketty Adcomin about kilowatin paatteisiin. Mielestani soivat todella=
=20
> hyvin, eika soitettu mitenkaan julman kovaa. Varsinkin bassot tuntuvat=20
> soivan paremmin, kun on riittavasti tehoa styrkkarissa.=20
On tyypillist=E4, ett=E4 kaikki kaiuttimet kuulostavat liikkeiss=E4 paremmi=
lta,=20
mik=E4 usein johtuu ainakin "hifi"-myym=E4l=F6iss=E4 k=E4ytett=E4vist=E4 ak=
ustiikkaa=20
parantavista tekij=F6ist=E4. Monesti akustolevyt yms. on viel=E4p=E4 piilot=
ettu=20
asiakkaalta niin taitavasti, ett=E4 t=E4m=E4 olettaa kaiuttimen soivan ilma=
n=20
muuta samalla tavalla kotiin vietyn=E4. Totta kai hyv=E4n kaiuttimen=20
t=E4ytyykin p=E4=E4st=E4 ominaisuuksiinsa jo sit=E4 myyt=E4ess=E4, mutta mu=
istakaa aina=20
tarkkailla, josko kuunteluhuoneen seinill=E4 roikkuu ryijyj=E4 tai katto on=
=20
paneloitu mystisesti. Ainakin, jos kotopuolessa paistavat paljaat=20
kivisein=E4t ja katto.
___ Heikki Mikkola ________________________________________________________=
__
eMail: hmik...@paju.oulu.fi phone: +358- (9)400- 584 268
http://raita.oulu.fi/~hmikkola tel./fax: +358- (9)60- 319 919
----------------------------------------------------- "Dum spiro, spero." -=
--
Finger me in order to get my PGP Public key for secured mail!
Miska Hakala TKKK
Petri -The Eye- Kuittinen (e...@hutcs.cs.hut.fi) wrote:
:
: Harva subwoofer toistaa noin alhaisia taajuuksia ja todella harvalla
: CD-levyll{ on alle 20 Hz:n menevi{ (voimakkaita) {{ni{.
Minä muistelisin, että CD-levyllä on ainoastaan dataa välillä 20 Hz - 20 kHz.
Korjatkaa ihmeessa, jos tiedätte paremmin.
- Miska
____
o/____\o Miska Hakala - mi...@iki.fi
(o=OO=o) http://www.iki.fi/miska/
[]----[] http://www.iki.fi/miska/bimmer.htm
Markus Varsta
Joissain konserttimusiikkilevyissa on matalia taajuuksia.
Esim siina telarcin 1812 Alkusoitossa on ne kanuunan laukaukset
ilman ylipaastosuotoa ja sielta loytyy kuuleman mukaan
taajuudet aina 5:een herziin. Myos urkulevyissa on varmaankin
alle 20 Hz taajuuksia. Kevyen musiikin levyissa on varmaan
suurin osa alle 40 herzin tauhkasta suodatettu pois nain
ainakin meille kertoi yksi MTV:n aanittaja muutama vuosi
takaperin.
-Oho -
Ari Tamminen
e...@hutcs.cs.hut.fi (Petri -The Eye- Kuittinen) wrote:
>In article <4rfvcr$o...@pan.otol.fi> ar...@rhea.otol.fi (Arto Niskanen) writes:
>>Hmmm... haitannevatkohan subwoofereiden alle 16 Hz:n taajuudet, jos ne
>>tuntuvat v{rin{n{.. varmaan.. alle 16 Hz:n kuuleminen heikkenee... :)
>suurilla {{nenpaineilla haitallisia sis{elimille eli en suosittelisi
>tuotakaan.
Eilen juuri luin muistaakseni Sonic Statesta (http://www.sonicstate.com/),
että Jimmy Cauty (kyllä, se entinen The KLF-mies) oli herättänyt suurta
pahennusta kotikonnuillaan rakentamallaan "ääniaseella", Cauty oli
ostanut jostain pari panssaroitua ääniaseautoa, joissa oli ollut vielä
osa äänilaitteista paikallaan. Netistä löytämiensä ohjeiden ja kuvausten
perusteella Cauty oli rakentanut laitteiston toimimaan taas.
Tehoa oli kuulemma 25000 W ja systeemi pukkasi jotain matalataajuista
ääntä ulos. Lehmät ja lampaat lähistöllä olivat häiriintyneet, ja
olipa joku juuri poikinut lehmä vasikoineen kuollutkin tämän äänen
takia omistajan mukaan.
Cauty oli soittanut tuota systeemiään 45 minuuttia ja ei aio
ainakaan ihan heti kokeilla uudestaan. Eivät olleet paikalliset ihmiset
oikein pitäneet äänestä. Haluaisivat kai häätää koko Cautyn pois
alueelta, eivätkä ymmärrä miehen nykyisiä ääniaseauto-harrastuksia.
Autot olivat jutun mukaan maksaneet jossain poistomyynnissä yhtensä
n. 2000 puntaa, mutta äänilaitteiston uudelleenrakentaminen kymmeniä
tuhansia puntia. Eli ei mitään halpaa hupia - sinne ne menee KLF-levyjen
tuotot...
-Ari
Otto J. Makela
> Tulee muuten mieleen, etta voisiko korvien soiminen ("tinnitys"?)
> johtua ainakin osittain siitakin, etta televisiovastaanotin
> viheltaa jatkuvasti korkealla taajuudella ? Kyseessa ei siis
> olisikaan viela kuulovaurio.
>
> -Hannu, jolla jostain
> syysta soi korvissa
> oisin, kun on muuten
> hiljaista
Periaatteessa juu, vain harvoilla ihmisillä kuuloalue loppuu ennen 16kHz.
Mutta ei televisio kyllä minnekään ääntele jos se ei ole päällä.
--
/* * * Otto J. Makela <ot...@cc.jyu.fi> * * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 41 613 847, BBS: +358 41 211 562 (V.32bis/USR-HST,24h/d) */
/* Mail: Cygn.k.7 E 46/FIN-40100 Jyvaskyla/Finland, ICBM: 62.14N 25.44E */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * * * * * */
J Pekka Makela
Tomi Holger Engdahl <th...@neppari.cs.hut.fi> wrote:
> In article <4rg94u$b...@nntp.hut.fi> meng...@lk-hp-28.hut.fi (Marcus E Engdahl) writes:
> >>.ja jos {{nenpaine on niin suuri, ett{ {{ni tuntuu v{r{htelyn{ kehossa
> >>taikka ihossa, {{ni saa aikaan ainakin v{liaikaisen kuulon heikkenemisen.
> >K{sitt{{kseni alabassoja voi aivan rauhassa soittaa niin ett{ se tuntuu
> >kehossa, korvalla kyll{ kuulee onko {{ni liian kovalla vai ei.
>
> Alabassot eivät ole korvalle erityisen vaarallisia, koska ne eivät
> siirry tehokkaasti korvasaan johtuen sen akustisista ominaisuuksista.
> Normaaleilla äänentoistolaitteilla on hankala saada aikaan niin voimakkaita
> bassosignaaleita, että ne olisivat kovin vaarallisia korvalle.
..eri asia on sitten mahdolliset muut terveydelliset haitat:
jostain syystä kovin moni basisti päätyy tyräleikkaukseen. Eikä
kysymys luultavasti ole vain siitä että bassokamat painavat.
--
--j Pekka Mäkelä------------------------...@Helsinki.Fi--
--Lintupolku 9 as. 1-----------------------http://www.Helsinki.Fi/~jpmakela/--
--01450 Vantaa, Finland--------------------------------tel. +358-0-87 22 014--
--------"I never told the truth so I can never tell a lie."------(Tom Waits)--
Sami Kalinainen
In article <31DC03...@icon.fi> Kari Tiihonen <ka...@icon.fi> writes:
> From: Kari Tiihonen <ka...@icon.fi>
> Newsgroups: sfnet.harrastus.audio+video
> Date: Thu, 04 Jul 1996 20:44:58 +0300
> Organization: Internet Finland
> Reply-To: ka...@icon.fi
>
> Kalle Kivimaa wrote:
> >
> > "Kari" == Kari Tiihonen <ka...@icon.fi> writes:
> > Kari> Korvan toimintaahan ei vieläkään täysin tunneta. Yksi mielenkiintoisimpia
> > Kari> ilmiöitä on mielestäni sen kyky kuulla suunnat edestä, takaa ja ylhäältä.
> >
> > Eihän tässä ole mitään ihmeellistä.
>
> No hienoa. Pitänee heittää noille tutkimusta tekeville professoreille
> vinkki, että ottavat sinuun yhteyttä. Varmaan vituttaa, kun on kymmenen
> vuotta tehnyt turhaa duunia... :)
>
> > Aivot osaavat prosessoida
> > luonnollisista äänistä pienet taajuusvasteen muutokset, jotka
> > aiheutuvat korvalehden epäsymmetrisyydestä.
>
> Suuntakuva muuten syntyy, vaikka ei olisi korvanlehtiä.
>
Minä olen ollut siinä luulossa, että äänilähteen paikantaminen
perustuu korviin tulevan äänen vaihe-erojen analysointiin
aivostossa. Tähän perustuu mm. QSound < http://www.qsound.com/ >.
Aivot toimivat siis OSP:nä (Organic Signal Processor) -
hih keksin tuon just. Taajuusvasteen muutoksilla taas havaitaan
liikettä (esim. doppler-ilmiö).
Minähän en asiasta mitään tiedä, mutta tämä on minun käsitykseni.
--
Sami Kalinainen <samk...@utu.fi>
Arto Niskanen
Tomi Holger Engdahl (th...@neppari.cs.hut.fi) wrote:
: >100 Hz:n TV:t ovat t{ss{ suhteesa vahvoilla. Niiden juovataajuus on
: >tupla, eli 31250 Hz, kuuloalueen yl{puolella. Samoin kaikki
: >PeeSeiden/tietokoneiden monitorit VGA:sta yl|sp{in VGA mukaanluettuna.
: >Niist{ kuuluu vain pystypoikkeutuksen surina. Tulis nyt {kki{ ne litteet
: >aktiivimatriisi-LCD-n{yt|t, niin ei kuuluisi inahdustakaan!
: Älä ole vielä liian toiveikas. Kyllä taustavalaistusta LCD-näytöstäkin
: saadaan melua aikaan. Nimittäin niitä taustavalaistuksen loisteputkia
: ajetaan usean kilohertsin taajuudella joka kehitetään hakkuripiirillä
: jossa on pieni muuntaja.
Olenpas toiveikas, ähäkutti! Kävi mielessä mainita, että nykyaikana
pienitehoistenkin laitteiden virtalähteet toteutetaan
hakkuriperiaatteella, ja hakkurista lähtee korkeataajuista ääntä.
Ajattelin jättä pilkkuun sekantumisen vähemmälle, mutta kun täällä on
pikkutarkkaa porukkaa kuulolla (hups.. :), jatketaan sitten syvällisempiä:
Ääntä lähtee myös LCD-näytön verkko-osasta ja taustavalon hakkurista.... 50
.. 200 kHz:n taajuista ääntä. Ei haitanne parempaakaan kultakorvaa. Jos
taustavalon hakkuri on vielä tahdistettu verkko-osaan, ei kuuloalueelle
osu koskaan niiden erotaajuuskaan, koska se on nolla hertsiä.
Mika Koivusalo
>Minä muistelisin, että CD-levyllä on ainoastaan dataa välillä 20 Hz -
20 kHz.
>Korjatkaa ihmeessa, jos tiedätte paremmin.
Yläraja on suunnilleen 20 kHz, mutta alaraja on DC (tasavirta) eli 0
hertsiä. Harvemmalla levyllä mennään näin alas, mutta CD ei siis aseta
alarajataajuuden rajoitusta. Voi myös olla, että CD-soittimissa alapää
rajoittuu luonnostaan. Yleensä ainakin tasavirta on estetty jollakin
kondensaattorilla. CD-levyillä saattaa olla DC-offsettia hiukan.
Mika Koivusalo
HIFI-lehti
Kari Tiihonen
Petri -The Eye- Kuittinen wrote:
>
> Tuollaisissa paikossa ty|skentelev{t ihmiset ja DJ:t mahtanevat olla
> puolikuuroja.
Ainakin mitä äänenlaatuun tulee niin DJ:t ovat umpikuuroja.
___
mailto:ka...@icon.fi
Kari Tiihonen
>
> Kolmiulotteinen vai tason suuntakuva? Kyllähän ne pään muutkin muodot
> siihen vaikuttavat, mutta jos koko pää poistetaan (tai muutetaan palloksi),
> et saa korviin mitään lisäinformaatiota, millä prosessoida äänilähteen
> korkeuden.
Sen enempää pään kuin kurvanlehtien muotokaan ei selitä ylös-alas -kuulon
toimintaa. Eikä taajuusvasteen muutos, varsinkaan jos ei ole muutosta vaan
ainoastaan esim. pään yläpuolelta tuleva ääni ilman vertailukohtaa.
Vasen-oikea on helppo selittää moninkin eri tavoin, kuten täällä onkin tehty.
___
mailto:ka...@icon.fi
Kari Tiihonen
Heikki Mikkola wrote:
>
> On Wed, 3 Jul 1996, Olli Laine wrote:
>
> > Subjektiivinen kokemus: kavin joskus Munkkiniemen audiofiilissa
>
> mikä usein johtuu ainakin "hifi"-myymälöissä käytettävistä akustiikkaa
> parantavista tekijöistä. Monesti akustolevyt yms. on vieläpä piilotettu
> asiakkaalta niin taitavasti, että tämä olettaa kaiuttimen soivan ilman
> muuta samalla tavalla kotiin vietynä. Totta kai hyvän kaiuttimen
> täytyykin päästä ominaisuuksiinsa jo sitä myytäessä, mutta muistakaa aina
> tarkkailla, josko kuunteluhuoneen seinillä roikkuu ryijyjä tai katto on
> paneloitu mystisesti. Ainakin, jos kotopuolessa paistavat paljaat
No mitä sitten pitäisi tehdä, jos myyjä 'huijaa' ja on paneloinut salaisella
pehmusteella kuunteluhuoneensa? Todeta, ettei nämä kuitenkaan soi kotona yhtä
hyvin, ja jättää ostamatta? Vai ostaa myymälästä, jossa on yhtä huono akustiikka
kuin kotona, ja jossa kaikki kuulostavat huonoilta?
Itse kutsuisin 'piilottamista' sisustamiseksi ja
'huijaamista' taas ammattitaidoksi.
Kaiuttimien erot saadaan parhaiten esiin vaativissa olosuhteissa. Siksi
hyvä kuunteluhuone tuo ne paremmin esiin. Myös erot pysyvät suhteellisen
samanlaisina, jos et vertaa aivan suuntakuvioltaan erilaisia kaiuttimia,
jotka on tarkoitus ostaa kaikuiseen huoneeseen.
___
mailto:ka...@icon.fi
Jukka Järnberg
var...@castor.it.lut.fi (Markus Varsta) wrote:
>> Petri -The Eye- Kuittinen (e...@hutcs.cs.hut.fi) wrote:
>> :
>> : Harva subwoofer toistaa noin alhaisia taajuuksia ja todella harvalla
>> : CD-levyll{ on alle 20 Hz:n menevi{ (voimakkaita) {{ni{.
>>
>> Minä muistelisin, että CD-levyllä on ainoastaan dataa välillä 20 Hz - 20 kHz.
>> Korjatkaa ihmeessa, jos tiedätte paremmin.
>>
>> - Miska
>> ____
>> o/____\o Miska Hakala - mi...@iki.fi
>> (o=OO=o) http://www.iki.fi/miska/
>> []----[] http://www.iki.fi/miska/bimmer.htm
>Ave !!
>
> Joissain konserttimusiikkilevyissa on matalia taajuuksia.
> Esim siina telarcin 1812 Alkusoitossa on ne kanuunan laukaukset
> ilman ylipaastosuotoa ja sielta loytyy kuuleman mukaan
> taajuudet aina 5:een herziin. Myos urkulevyissa on varmaankin
> alle 20 Hz taajuuksia. Kevyen musiikin levyissa on varmaan
> suurin osa alle 40 herzin tauhkasta suodatettu pois nain
> ainakin meille kertoi yksi MTV:n aanittaja muutama vuosi
> takaperin.
ainaskin yle suodatti kaiken <50Hz ennen digitaaliseen
ohjelmansiirtoon siirtymistään /dev/nulliin :) nykyistä en tiijä
>
>-Oho -
Jukka Järnberg, Aarnikuja 2, 33710 Tampere, FINLAND
e-mail: j...@sci.fi | http://www.sci.fi/~jjg
: j...@dmi.cs.tut.fi | http://dmiwww.cs.tut.fi/~jjg
tel home: +358 31 3182 864 | tel work: +358 31 3183 482
FAX: +358 31 3586 763 | Cellular: +358 40 5566 919
Pekka Tuomela
>> >Usein pieni herkkyys kaiuttimissa tarkoittaa huonoa jakosuodinta,
>>
>> Eikö pieni herrkkyys kieli lähinnä monimutkaisesta jakosuotimesta?
>Kyllä.
>> Onko monimutkainen jakosuodin automaattisesti huono ja miksi?
>Ei, yleensä komponenttien määrä kielii paremmasta suunnittelusta,
>ja siten myös laadusta.
>> Vaihevirheen takiako?
>Jakotaajuuksien vaihevirheet ovat yksi suunnittelijoiden päänvaivoista.
>Jakosuodinhan toimii vaihetta kääntämällä, ja sehän myös kuuluu
väkisin.
>> Hifi-lehden rakennussarjakaiuttimissahan on varsin pienet
>> herkkyydet ja monimutkaiset jakosuotimet, eikö?
>Kyllä. Paras olisi, jos jakosuodin olisi erittäin yksinkertainen ja
siten
>kokonaisrakenne herkkä. Silloin vaan taajuusvaste on harvoin riittävän
>tasainen, ellei kokonaisuutta olle tehty alusta loppuun samaa
määränpäätä
>varten (esim. Epos on tällainen kaiutin). Käyttämällä valmiita
elementtejä
>joudutaan tekemään valtavasti kompromisseja.
Edellä olevaan mielipiteenvaihtoon on aiheellista lisätä muutama
täsmennys.
Pieni herkkyys ei merkitse välttämättä huonoa eikä hyvää jakosuodinta.
Jos jakosuodin on suunniteltu oikein, kaiuttimen kokonaisherkkyys
riippuu siitä, mikä on bassoelementin käyttökelpoinen herkkyys.
Pitää kyllä yleensä paikkansa, että jos jakosuodin on tehty esimerkiksi
säästösyistä vähin osin, herkkyys kasvaa. Sointitasapaino on sitten eri
asia.
Kaiutin voidaan toteuttaa onnistuneesti myös vähin osin, jos elementit
on mahdollista valita sopivasti. Tällöinkin herkkyys määräytyy
käytettävissä olevan bassoalueen tason mukaan.
Vaihetoistosta on yllättävän paljon väärinkäsityksiä. Jakosuodinta ja
kaiutinelementtejä on aina tarkasteltava kokonaisuutena. On huomattava,
ettei elementtienkään vaihevaste ole suora.
Ihanteellinen jakosuodin on suunniteltu siten, että kaiutin tuottaa
mahdollisimman tasaisen taajuusvasteen ja on minimivaiheinen
(ryhmäviive on nolla). Yksinkertainen suodin ei siten merkitse
välttämättä parempaa vaihetoistoa kuin monimutkainen suodin.
Yleinen vaihevirheen aiheuttaja on se, että etäisyydet
kuuntelupisteestä eri elementteihin ovat erisuuruiset.
Pekka Tuomela
HIFI-lehti
Petri -The Eye- Kuittinen
In article <OTTO.96J...@tukki.jyu.fi> ot...@tukki.jyu.fi (Otto J. Makela) writes:
>Periaatteessa juu, vain harvoilla ihmisill{ kuuloalue loppuu ennen 16kHz.
>Mutta ei televisio kyll{ minnek{{n {{ntele jos se ei ole p{{ll{.
Vain harvoilla?!?
Empiiristen havaintojeni mukaan suurin osa keski-ik{isist{ tai sit{
vanhemmista ihmisist{ ei kuule laisinkaan tuota n. 15,6 kHz
TV-vinkunaa.
Mun akustiikan oppikirjan mukaan keskiverto nuorempi aikuinen ei kuule
kovinkaan paljoa yli 15 kHz:n ja todella harva kuulee koko 16 - 20000
Hz taajuusalueen kunnolla (kaikki "kultakorvat" eiv{t tietenk{{n halua
my|nt{{ t{t{).
Tero Nieminen
Kari> Heikki Mikkola wrote:
Kari> Kaiuttimien erot saadaan parhaiten esiin vaativissa
Kari> olosuhteissa. Siksi hyvä kuunteluhuone tuo ne paremmin
Kari> esiin.
Toisaalta, jos kuuntelet kaiuttimiasi kotonasi, voisi ainakin
kuvitella, että paras testiympäristö olisi silloin omassa
kuunteluhuoneessa? Joten ei muuta kuin kajarit kotiin
kuunneltavaksi..
--
Tero Nieminen Olen sitä mieltä mitä olen,
t...@silakka.norssi.jyu.fi mitä se mulle kuuluu.
Heikki Mikkola
On 8 Jul 1996, Petri -The Eye- Kuittinen wrote:
> Mun akustiikan oppikirjan mukaan keskiverto nuorempi aikuinen ei kuule
> kovinkaan paljoa yli 15 kHz:n ja todella harva kuulee koko 16 - 20000
> Hz taajuusalueen kunnolla (kaikki "kultakorvat" eiv{t tietenk{{n halua
> my|nt{{ t{t{).
Kuka muistaa mill=E4 taajuusalueella siritt=E4v=E4t hein=E4sirkat?
Tunnetusti esim. i=E4n my=F6t=E4 heikkentynyt kuulo indikoituu selke=E4sti =
juuri=20
sill=E4, ett=E4 henkil=F6 ei en=E4=E4 kuule hein=E4sirkkojen sirityst=E4. O=
n jopa=20
laadittu taulukoita, joista ilmenee miss=E4 i=E4ss=E4 kyseisi=E4 taajuuksia=
ei=20
en=E4=E4 kuule. T=E4m=E4h=E4n on tietenkin puppua. Kuulo on yksil=F6llinen =
asia, eik=E4=20
se suinkaan heikkene kaikilla samaan tahtiin.
T=E4m=E4n sain viime kes=E4n=E4 kokea omakohtaisestikin. Tytt=F6yst=E4v=E4n=
i otti=20
puheeksi voimakkaan hein=E4sirkkojen sirityksen, jota en itse=20
kertakaikkiaan voinut kuulla. Ik=E4ni tuskin on syy t=E4h=E4n (olen 22=20
v.), mutta ollessani aikoinaan DJ-hommissa altistuin usein varsin=20
huomattaville =E4=E4nenpaineille ja kuuloni lie turmeltui osin t=E4ss=E4=20
yhteydess=E4. Her=E4=E4 vain kysymys, ett=E4 mit=E4k=F6h=E4n muuta kaikkea =
minulta j=E4=E4=20
kuulematta (verrattuna tietenkin normaalikuuloiseen ihmiseen)ja mik=E4=20
olikaan hein=E4sirkkojen siritys taajuudeltaan?
ps. kuunneltuani erilaisia testi-CD-levyjen siniaaltoja ja=20
vertailtuani tuloksia sitten kavereideni kanssa, en ole huomannut=20
mainittavaa eroa korkeampien taajuuksien kuulemisessa.
Harri Ilmari Toivonen
> Olli> Eikos isommat vahvarit tuo lahinna parempaa aanta, ei kovempaa...?
>
> No jaa, isompia vahvistimia ei tarvitse ajaa (juuri koskaan)
> toiminta-alueen yläosassa, jolloin särö vähenee. Ei siitä muuta
> hyötyä ole.
En tiedä, mutta maalaisjärkeillen eikö isomman vahvistimen dynamiikka aivan pienillä
tehoilla ole huonompi kuin pienen vahvistimen dynamiikka esimerkiksi 1/3 tehoilla. Tämä
siksi, että suuren vahvistimen sisäinen resistanssi on suuri, jos volume on vain aavistuksen
auki, koska niissä on yleensä jännite suurempi ja uskalla epäillä myös lineaarisuutta, koska
ei liikuta millään nimellisalueella.
Ainakaan liian suurta vahvistinta ei kannata hankkia, koska niissä saa pitää volumea liian
vähän auki, jotta riittävä ohjausvirta tulisi ulos. Lisäksi pieni lisäys aiheuttaa liian
suuren paineen kasvun - ainakin mulla. Miksi Volumet-namiskat eivät ole logaritmisia ja jos
ovat niin miksei paljon enemmän? Itselläni ainakin hiljaa kuunneltaessa tausta kaiuttimet
'lähtevät' soimaan myöhemmin kuin pääkaiuttimet, joka tietysti voinee johtua myös
kaiuttimien erilaisesta herkkyydestä tms. ominaisuuksista. Taustakaiuttimet soivat todella
kireästi aivan pienillä tehoilla.
Lisäksi dynamiikka on kuitenkin minusta tärkeämpää kuin jatkuva teho (se DIN)! Jatkuvaa
tehoa ei kuunnella koskaan, mutta dynamiikan huomaa aivan välittömästi.
Harri
Petri Kekkonen
: En tiedä, mutta maalaisjärkeillen eikö isomman vahvistimen dynamiikka aivan pienillä
: siksi, että suuren vahvistimen sisäinen resistanssi on suuri, jos volume on vain aavistuksen
Ei mene ihan jakeluun. Mitä tarkoitat sisäisellä resistanssilla tässä?
: auki, koska niissä on yleensä jännite suurempi ja uskalla epäillä myös lineaarisuutta,
: koska ei liikuta millään nimellisalueella.
Kyllä luulisi jokaisen audiovahvistimen suunnittelussa pidettävän välttämättömänä
lineaarisuutta myös kaikkein pienemmillä tehoilla.
: Ainakaan liian suurta vahvistinta ei kannata hankkia, koska niissä saa pitää volumea liian
: vähän auki, jotta riittävä ohjausvirta tulisi ulos. Lisäksi pieni lisäys aiheuttaa liian
: suuren paineen kasvun - ainakin mulla. Miksi Volumet-namiskat eivät ole logaritmisia ja jos
En tiedä mitä tarkoitat riittävällä ohjausvirralla, mutta volume-nuppelit on tietysti
asia erikseen. Ainakin Onkyolla on pienemmässä integroidussa kaverilla huomattavasti
"nopeampi" volume kuin itselläni. Ja on lisäksi vielä oliko se nyt 20 dB:n vaimennus-
nappula.
: Lisäksi dynamiikka on kuitenkin minusta tärkeämpää kuin jatkuva teho (se DIN)! Jatkuvaa
: tehoa ei kuunnella koskaan, mutta dynamiikan huomaa aivan välittömästi.
Sotket nyt dynamiikan ja dynaamisen tehon.
/ Petri.K...@oulu.fi - RockFord - http://satellite.oulu.fi/~petri \
| Space Physics Group, Dept of Phys. Sciences, Univ. of Oulu, Finland |
\ "Passion Love Sex Money - Violence Religion Injustice Death" - PSB /
Kari Tiihonen
Harri Ilmari Toivonen wrote:
>
> > Olli> Eikos isommat vahvarit tuo lahinna parempaa aanta, ei kovempaa...?
> >
> > No jaa, isompia vahvistimia ei tarvitse ajaa (juuri koskaan)
> > toiminta-alueen yläosassa, jolloin särö vähenee. Ei siitä muuta
> > hyötyä ole.
>
> tehoilla ole huonompi kuin pienen vahvistimen dynamiikka esimerkiksi 1/3 tehoilla.
Ei. Itseasiassa ihan päinvastoin, jos tarkoitat keskimääräistä tehoa. Kevyellä musiikilla
voisi sanoa, että 1/10 teholla musiikki soi varmasti täydellä dynamiikalla. Sen jälkeen
vahvistin alkaa rajoittamaan huippuja.
> Tämä
> siksi, että suuren vahvistimen sisäinen resistanssi on suuri, jos volume on vain aavistuksen
> auki, koska niissä on yleensä jännite suurempi ja uskalla epäillä myös lineaarisuutta, koska
> ei liikuta millään nimellisalueella.
Ei se säätö lisää vahvistimen vahvistusta... ajattelepa vaikka päätevahvistinta, sehän on
täysillä kokoajan, mutta sisään tulevan signaalin tasoa pidetään niin alhaalla, ettei se
tule uloskaan täysillä. Siten itse vahvistimen ominaisuudet (esim. lepovirta) ovat aivan
samat äänenvoimakkuudesta riippumatta.
> Ainakaan liian suurta vahvistinta ei kannata hankkia, koska niissä saa pitää volumea liian
> vähän auki, jotta riittävä ohjausvirta tulisi ulos.
Ohjausvirtaa? Tarkoitatko kaiuttimille menevää virtaa? Sen määrä riippuu juuri kuuntelun
voimakkuudesta., eikä sillä ole mitään(!) tekemistä vahvistimen kanssa, oli tehoa sitten
1 tai 1000 wattia.
> Lisäksi pieni lisäys aiheuttaa liian suuren paineen kasvun - ainakin mulla.
Usein tehottomilla laitteilla säädin tehdäänkin näin, jotta kuuntelija saisi kuvan paljon
suuremmasta tehosta, kun jo puolessa välissä soi täysiä niin millainenkohan voimakkuus
on kun nuppi on pohjassa...?
> Miksi Volumet-namiskat eivät ole logaritmisia ja jos ovat niin miksei paljon enemmän?
Jos vahvistimessasi on -20dB MUTE, käytä sitä.
> Itselläni ainakin hiljaa kuunneltaessa tausta kaiuttimet
> 'lähtevät' soimaan myöhemmin kuin pääkaiuttimet, joka tietysti voinee johtua myös
> kaiuttimien erilaisesta herkkyydestä tms. ominaisuuksista. Taustakaiuttimet soivat todella
> kireästi aivan pienillä tehoilla.
Tämä on korviesi aiheuttama harha, jonka vuoksi joku keksi joskus Loudness-säätimen.
> Lisäksi dynamiikka on kuitenkin minusta tärkeämpää kuin jatkuva teho (se DIN)! Jatkuvaa
> tehoa ei kuunnella koskaan, mutta dynamiikan huomaa aivan välittömästi.
Et taida edes tietää mitä dynamiikka tarkoittaa. Voit kyllä sanoa, että musiikki kuulostaa
dynaamisemmalta, mutta todellisuudessa laitteito tuskin voi dynamiikkaa rajoittaa ilman
sitä varten erikseen tehtyjä laitteita (kuten radioasemilla käytetään).
Yleensä laatu seuraa vahvistimen tehoa ja hintaa. Lähes kaikista vahvistimista voi löytää
sointieroja, kunhan vaan tietää mitä kuunnella. Se onkin se vaikein paikka. Tavalliselle
ihmiselle kaikki viinit ovat hyvin samanlaisia, mutta asiantuntija pystyy sanomaan jopa
valmistuspaikan pelkän maun perusteella. Sama pätee vahvistimiin... jos osaat ne erottaa
toisistaan hyvä, jos et, hyvä sekin, ei tarvitse maksaa turhista. Tosin ero on ja pysyy.
Viimeksi kun itse vaihdoin n. 9000,- maksaneen JVC Dolby Surround -viritinvahvistimeni
Onkyon ProLogic -malliin teho laski noin puoleen. Tämä oli helppo huomata passiivisen
subbarin ryytyessä aikaisemmin, se kun on ilman jakaria olevien pääkaiuttimien rinnalla.
Siten kuorma on aika kova. OK, kovin suurta muuta eroa en odottanutkaan, mutta yllätys
oli melkoinen kun soundi parani vähän, ja stereokuva PALJON. On mukava joskus huomata
itsekin sellaisia eroja, joita ei todellakaan uskoisi löytävänsä omista laitteista.
"Kunnon HiEnd-mies maksaa mitä tahansa pienestäkin erosta." (c) minä 1986 :)
___
mailto:ka...@icon.fi
Harri Ilmari Toivonen
Petri Kekkonen wrote:
>
> : En tiedä, mutta maalaisjärkeillen eikö isomman vahvistimen dynamiikka aivan pienillä
> : tehoilla ole huonompi kuin pienen vahvistimen dynamiikka esimerkiksi 1/3 tehoilla. Tämä
> : siksi, että suuren vahvistimen sisäinen resistanssi on suuri, jos volume on vain aavistuksen
>
No piti tietysti kirjoittaa impedanssi, mutta...
> En tiedä mitä tarkoitat riittävällä ohjausvirralla, mutta volume-nuppelit on tietysti
> asia erikseen. Ainakin Onkyolla on pienemmässä integroidussa kaverilla huomattavasti
> "nopeampi" volume kuin itselläni. Ja on lisäksi vielä oliko se nyt 20 dB:n vaimennus-
> nappula.
Suuritehoisissa vahvistimissa joudutaan jännite tiputtamaan enemmän kuin pienitehoisissa
vahvistimen päätekivien avulla, jolloin myös päätekivien impedanssi suurenee pienillä
tehoilla (vrt. vahvistimen sisäinen impedanssi ulostulossa). Kaiuttimien impedanssi pysyy
kuitenkin samana kokoajan - eikö?
Miten silloin käy dynaamisen tehon?
> : Lisäksi dynamiikka on kuitenkin minusta tärkeämpää kuin jatkuva teho (se DIN)! Jatkuvaa
> : tehoa ei kuunnella koskaan, mutta dynamiikan huomaa aivan välittömästi.
>
> Sotket nyt dynamiikan ja dynaamisen tehon.
Tarkoitatko, että dynamiikka tarkoittaa vain suppeasti kohinasuhdetta ja dynaaminen teho
vahvistimen kykyä seurata vahvistimen sisääntulon muutoksia lineaarisesti? Oli termi mikä
vain, niin olen tarkoittanut koko ajan tuota jälkimmäistä - sorry.
Voisitko vielä kertoa miksi jatkuva teho olisi merkityksellisempää musiikin kuuntelun
kannalta kuin dynaaminen teho?
Harri
Harri
Marcus E Engdahl
>Ei. Itseasiassa ihan päinvastoin, jos tarkoitat keskimääräistä tehoa. Kevyellä musiikilla
>voisi sanoa, että 1/10 teholla musiikki soi varmasti täydellä dynamiikalla. Sen jälkeen
>vahvistin alkaa rajoittamaan huippuja.
Tarkoitatko että 100W vahvarilla voi soittaa poppia 10W keskimääräisellä
teholla ellei halua huippujen leikkautuvan? Cool, mä kun olen aina
kuvitellut että 100W vahvistin on kerrostalossa turha...onhan se 10W
jatkuvaa tietenkin aika paljon..
Marcus
---
Marcus E Engdahl meng...@beta.hut.fi
http://www.hut.fi/~mengdahl/index.html
Petri -The Eye- Kuittinen
>Kuka muistaa mill=E4 taajuusalueella siritt=E4v=E4t hein=E4sirkat?
Eri maiden hein{sirkat siritt{v{t eri taajuudella. :-) Minulla ei
ollut referenssin{ muuta kuin ruotsalainen ammattik{ytt||n tehty
PowerFX-efekti CD-sarja (voin muuten suositella, jos yli 3000 mk:n
hinta ei ole este). Analysoin Cool Editilla PowerPF-efektilevyll{ 4
olevia sirkkoja nro 1 "cricket 1" (levyll{ oli kolme eri sirkkaa
:-)). Suurin taajuuspiikki on likimain taajuudella 4,5 kHz, seuraava 9
kHz ja seuraava 13,5 kHz. Cool Edit analysoi {{nen taajuudeksi 13445
Hz.
>Ik=E4ni tuskin on syy t=E4h=E4n (olen 22=20
>v.), mutta ollessani aikoinaan DJ-hommissa altistuin usein varsin=20
>huomattaville =E4=E4nenpaineille ja kuuloni lie turmeltui osin t=E4ss=E4=20
>yhteydess=E4.
>ps. kuunneltuani erilaisia testi-CD-levyjen siniaaltoja ja=20
>vertailtuani tuloksia sitten kavereideni kanssa, en ole huomannut=20
>mainittavaa eroa korkeampien taajuuksien kuulemisessa.
Yleens{ melu aiheuttaan selv{n kuulonalentuman n. 4 kHz:n tienoille,
ei suinkaan korkeimmille taajuuksille. Melun laatu vaikuttaa t{h{n
tietenkin. 4 kHz on siit{ ik{v{ taajuus, ett{ ett{ kuulonalentuma
t{ll{ alueella haittaa puheen ymm{rt{mist{.
Sinuna menisin ihan kunnon kuulotestiin. Siell{ ne mittaavat sinun
kuulosi 8 kHz:n asti. Korkeammilla taajuuksilla joudut luottamaan
omiin testeihin.
/eye
--
<(O)> Petri Kuittinen, alias The Eye of Brainwash Company <(O)>
<(O)> ADDRESS: Timpurinkuja 1 C 39, SF-02600 Espoo, Finland <(O)>
<(O)> EMAIL: e...@niksula.cs.hut.fi, PHONE: 90-5472380 <(O)>
~I like work; it fascinates me. I can sit and look at it for hours.
Hannu Maki-Laurila
Kari Tiihonen <ka...@icon.fi> wrote:
>Kyllä saa. Useissakin tutkimuksissa on selvitelty kuulon psykologista
>toimintaa. Niissä on selvinnyt esim. juuri se, että samalla voimakkuudella
>oleva epämiellyttävä musiikki koetaan liian voimakkaaksi, epämiellyttäväksi
>ja se aiheuttaa helpommin kuulovaurioita kuin miellyttävä musiikki. Siten
>mielimusiikkiaan voi todellakin kuunnella kovempaa kuin sellaista, josta
>ei pidä.
>mailto:ka...@icon.fi
Työterveyslaitoksen erikoislääkäri, lääketieteen kirurgian tohtori ja
Kuulonhuoltoliiton ylilääkäri Eero Akaan-Penttilä kertoi Tampereella
18.1.1996 järjestetyssä seminaarissa sanoin ja kuvin, että
äänimateriaalin laadulla ei ole merkitystä meluvaurion syntymisessä.
Desibelit ratkaisevat. Yksilöllisiä eroja vaurion syntymiskynnykseen
toki on, mutta ratkaiseva tekijä on äänenpaine eikä se, onko
materiaali mielimusiikkia vai kiviporan ääntä.
--
Kari Tiihonen
Hannu Maki-Laurila wrote:
>
> Työterveyslaitoksen erikoislääkäri, lääketieteen kirurgian tohtori ja
> Kuulonhuoltoliiton ylilääkäri Eero Akaan-Penttilä kertoi Tampereella
> 18.1.1996 järjestetyssä seminaarissa sanoin ja kuvin, että
> äänimateriaalin laadulla ei ole merkitystä meluvaurion syntymisessä.
> Desibelit ratkaisevat. Yksilöllisiä eroja vaurion syntymiskynnykseen
> toki on, mutta ratkaiseva tekijä on äänenpaine eikä se, onko
> materiaali mielimusiikkia vai kiviporan ääntä.
Olen erimieltä, samaten ovat monet lukemani tutkimukset.
Se ei tietenkään tee asiaa todeksi, mutta...
Professorit ovat jo Helsingin Sanomissakin munanneet itsensä
väittämällä paperikasseja luontoystävällisemmiksi kuin muovikasseja.
___
mailto:ka...@icon.fi
Kari Tiihonen
Harri Ilmari Toivonen wrote:
>
> Suuritehoisissa vahvistimissa joudutaan jännite tiputtamaan enemmän kuin pienitehoisissa
> vahvistimen päätekivien avulla, jolloin myös päätekivien impedanssi suurenee pienillä
> tehoilla (vrt. vahvistimen sisäinen impedanssi ulostulossa). Kaiuttimien impedanssi pysyy
> kuitenkin samana kokoajan - eikö?
Kyllä, mutta vaikutus on olematon, kuten esim. kaiutinjohdon lämpeneminenkin.
> Tarkoitatko, että dynamiikka tarkoittaa vain suppeasti kohinasuhdetta ja dynaaminen teho
> vahvistimen kykyä seurata vahvistimen sisääntulon muutoksia lineaarisesti? Oli termi mikä
> vain, niin olen tarkoittanut koko ajan tuota jälkimmäistä - sorry.
Dynaaminen teho tarkoittaa vanhanaikaisesti vahvistimen musiikkitehoa.
Muutoksien seuraamisen lineaarisuutta taas kuvataan säröillä.
> Voisitko vielä kertoa miksi jatkuva teho olisi merkityksellisempää musiikin kuuntelun
> kannalta kuin dynaaminen teho?
Ei olekaan, ainakaan kevyellä musiikilla. Kuten testitkin ovat näyttäneet, monet 100W
vahvistimet antavat jopa 4-500W hetkellistä tehoa. Silloin voisit sanoa, että sen
dynaaminen teho on 500W. Kuitenkin(!), jos vaihvistimien laatu on sama, ja kuuntelet
vaikka 1W teholla, soi 10W ja 100W vahvistin aivan samoin. Kuten myös 1000W vahvistin.
Toki pilkunnussinnalla voidaan sanoa, että esim. 1000W vahvistimen vahvistus on
suurempi ja siten kohinakin, mutta...
___
mailto:ka...@icon.fi
Jukka Järnberg
Harri Ilmari Toivonen <h...@utu.fi> wrote:
>> Olli> Eikos isommat vahvarit tuo lahinna parempaa aanta, ei kovempaa...?
>>
>> No jaa, isompia vahvistimia ei tarvitse ajaa (juuri koskaan)
>> toiminta-alueen yläosassa, jolloin särö vähenee. Ei siitä muuta
>> hyötyä ole.
>
>En tiedä, mutta maalaisjärkeillen eikö isomman vahvistimen dynamiikka aivan pienillä
>tehoilla ole huonompi kuin pienen vahvistimen dynamiikka esimerkiksi 1/3 tehoilla. Tämä
>siksi, että suuren vahvistimen sisäinen resistanssi on suuri, jos volume on vain aavistuksen
>auki, koska niissä on yleensä jännite suurempi ja uskalla epäillä myös lineaarisuutta, koska
>ei liikuta millään nimellisalueella.
>
>Ainakaan liian suurta vahvistinta ei kannata hankkia, koska niissä saa pitää volumea liian
>vähän auki, jotta riittävä ohjausvirta tulisi ulos. Lisäksi pieni lisäys aiheuttaa liian
>suuren paineen kasvun - ainakin mulla. Miksi Volumet-namiskat eivät ole logaritmisia ja jos
no perkeles ... onhan ne logaritmisiä
>ovat niin miksei paljon enemmän? Itselläni ainakin hiljaa kuunneltaessa tausta kaiuttimet
>'lähtevät' soimaan myöhemmin kuin pääkaiuttimet, joka tietysti voinee johtua myös
>kaiuttimien erilaisesta herkkyydestä tms. ominaisuuksista. Taustakaiuttimet soivat todella
>kireästi aivan pienillä tehoilla.
>
>Lisäksi dynamiikka on kuitenkin minusta tärkeämpää kuin jatkuva teho (se DIN)! Jatkuvaa
>tehoa ei kuunnella koskaan, mutta dynamiikan huomaa aivan välittömästi.
>
>
>Harri
Kari Tiihonen
Marcus E Engdahl wrote:
>
> In article <31E39F...@icon.fi>, Kari Tiihonen <ka...@icon.fi> wrote:
>
> >Ei. Itseasiassa ihan päinvastoin, jos tarkoitat keskimääräistä tehoa. Kevyellä musiikilla
> >voisi sanoa, että 1/10 teholla musiikki soi varmasti täydellä dynamiikalla. Sen jälkeen
> >vahvistin alkaa rajoittamaan huippuja.
>
> Tarkoitatko että 100W vahvarilla voi soittaa poppia 10W keskimääräisellä
> teholla ellei halua huippujen leikkautuvan? Cool, mä kun olen aina
> kuvitellut että 100W vahvistin on kerrostalossa turha...onhan se 10W
> jatkuvaa tietenkin aika paljon..
Just näin. Muista, että kyse on keskimääräisestä tehosta, ei huipputehosta.
___
mailto:ka...@icon.fi
Tomi Holger Engdahl
In article <31E352...@utu.fi> Harri Ilmari Toivonen <h...@utu.fi> writes:
>Ainakaan liian suurta vahvistinta ei kannata hankkia, koska niiss{ saa pit{{ volumea liian
>v{h{n auki, jotta riitt{v{ ohjausvirta tulisi ulos. Lis{ksi pieni lis{ys aiheuttaa liian
B-luokassa toimivassa vahvistimessa on ongelmana nollapistesärö, jonka
suusruus pysyy suunnilleen vakiona riippumatta vahvistimen ulostulotehosta.
Eli tuo nollapistesärö on suhteellisesti suurempi osa ääntä pienillä tehoilla.
A-luokan vahvistimessa ei tuota nollapistesäröä esiinny, mutta vahvistimen
hyötysuhde on heikko, koska päätetranistorien läpi kulkee koko ajan virtaa
(vahvistin kuluttaa merkittävän osan ottotehostaa, vaikka se ei syöttäisi
kauttimeen yhtään tehos). Mone nykyaikaiset hifivahvistimet toimivat joko
AB tai A-luokassa, millä voidana välttää tuo nollapistesärö.
>suuren paineen kasvun - ainakin mulla. Miksi Volumet-namiskat eiv{t ole logaritmisia ja jos
>ovat niin miksei paljon enemm{n? Itsell{ni ainakin hiljaa kuunneltaessa tausta kaiuttimet
Äänenvoimakkuussäätimet ovat äänentoistolaitteissa logaritmisia.
Se että miksi eivät ole jyrkemmin logaritmisia on sitten valmistajan
valinta.
--
--------------------------------------------------------------------------
! Tomi.E...@hut.fi ! Electronics, Computers, DJ, Multimedia, Video, !
! th...@cc.hut.fi ! WWW, Computer Graphics, Demos, Lights, Lasers !
-------------------------------------------------------------------------
You can find more info and links at http://www.hut.fi/~then/index.html
Harri Ilmari Toivonen
Kari Tiihonen wrote:
> Ei se säätö lisää vahvistimen vahvistusta... ajattelepa vaikka päätevahvistinta, sehän on
> täysillä kokoajan, mutta sisään tulevan signaalin tasoa pidetään niin alhaalla, ettei se
> tule uloskaan täysillä. Siten itse vahvistimen ominaisuudet (esim. lepovirta) ovat aivan
> samat äänenvoimakkuudesta riippumatta.
Niinpä, mutta jotenkinhan se suurempi jännite, joka tehokkaammissa vahvistimissa on, on
tiputettava kuunteluvoimakkuutta vastaamaan. Eli, jos jännite päätekiven Sourcessa on
vaikka 50V ja kuunteluun tarvitaan 5V, niin juuri päätevahvistin lisää impedanssia
ulostuloon vai mitenkä muuten ajattelit tuon jännitteen tipauttaa?!?
Tämä impedanssihan on sarjassa kaiuttimen impedanssin kanssa ja kysymykseni oli, että eikö
sellainen haittaa pienten yksityiskohtien toistoa niin, että muutokset toistuvat
vaimeammin?
> Et taida edes tietää mitä dynamiikka tarkoittaa. Voit kyllä sanoa, että musiikki kuulostaa
> dynaamisemmalta, mutta todellisuudessa laitteito tuskin voi dynamiikkaa rajoittaa ilman
> sitä varten erikseen tehtyjä laitteita (kuten radioasemilla käytetään).
Niii-in, laitteisto ei yleensä rajoita musiikin dynamiikkaa - tahtoo kuulla lisää?
Luinpa juuri eräästä ohjekirjasta Dolbyn toimintaperiaatteen:
Dolby-B:llä äänitettäessä vahvistetaan korkeita ääniä ja vaimennetaan niitä vastavasti
toistettaessa, mikä laajentaa dynamiikkaa. Dolby-C tekee samoin, mutta myös keskiäänillä.
Että silleen! Jos Dolby toimisi noin, niin miksi sitten Dolbyn kanssa äänitettäessä
voidaan käyttää suurempaa äänitystasoa kuin ilman - eikös nauha yliohjautuisi silloin.
Edelleen, jos dynamiikka lisääntyy sillä, että käytetään pienempi osa nauhan
kapasiteetista hyväksi, niin oltaisiin kai melkoinen keksintö tehtykin ellei sitten
dynamiikka ole pelkkä kohinasuhde (mitä se ei minusta ainakaan ole).
Sadeilmoillahan alkaa miettimään aivan kummallisia...
Harri
Harri Ilmari Toivonen
Tomi Holger Engdahl wrote:
> B-luokassa toimivassa vahvistimessa on ongelmana nollapistesärö, jonka
> suusruus pysyy suunnilleen vakiona riippumatta vahvistimen ulostulotehosta.
> Eli tuo nollapistesärö on suhteellisesti suurempi osa ääntä pienillä tehoilla.
Eli B-luokan vahvistimessako dynamiikka on huonompi suhteellisen pienillä tehoilla, jos
tässä dynamiikka tarkoittaa vahvistimen kykyä reagoida muutoksiin säröytymättä.
> A-luokan vahvistimessa ei tuota nollapistesäröä esiinny, mutta vahvistimen
> hyötysuhde on heikko, koska päätetranistorien läpi kulkee koko ajan virtaa
> (vahvistin kuluttaa merkittävän osan ottotehostaa, vaikka se ei syöttäisi
> kauttimeen yhtään tehos). Mone nykyaikaiset hifivahvistimet toimivat joko
> AB tai A-luokassa, millä voidana välttää tuo nollapistesärö.
Onko AB-luokan vahvistin joku kompromissi näiden kahden välillä vai kokonaan
oma tyyppinsä?
Riippuuko luokka käytännössä päätekivien tyypistä eli onko ne fettejä vai transistoreja?
Harri
Petri Kekkonen
: > : siksi, että suuren vahvistimen sisäinen resistanssi on suuri, jos volume on vain aavistuksen
: vahvistimen päätekivien avulla, jolloin myös päätekivien impedanssi suurenee pienillä
: tehoilla (vrt. vahvistimen sisäinen impedanssi ulostulossa). Kaiuttimien impedanssi pysyy
Sun logiikalla tehokkaammassa vahvistimessa siis olisi aina huonompi
vaimennuskerroin. Ei pidä paikkaansa. Päinvastoin, isossa vahvarissa
on yleensä useampia päätekiviä ja suurempi vaimennuskerroin (eli
pienempi ulostuloimpedanssi).
: Tarkoitatko, että dynamiikka tarkoittaa vain suppeasti kohinasuhdetta ja dynaaminen teho
: vahvistimen kykyä seurata vahvistimen sisääntulon muutoksia lineaarisesti? Oli termi mikä
En. Dynamiikka on äänen pienimmän ja suurimman tason ero. Dynaaminen
teho on hetkellistä tehoa. Epälineaarisuus on säröä.
: Voisitko vielä kertoa miksi jatkuva teho olisi merkityksellisempää musiikin kuuntelun
: kannalta kuin dynaaminen teho?
En kun se ei ole.
Petri Kekkonen
: vaikka 50V ja kuunteluun tarvitaan 5V, niin juuri päätevahvistin lisää impedanssia
No ei varmasti kasva ulostuloimpedanssi pienillä tasoilla.
: Luinpa juuri eräästä ohjekirjasta Dolbyn toimintaperiaatteen:
: Dolby-B:llä äänitettäessä vahvistetaan korkeita ääniä ja vaimennetaan niitä vastavasti
: toistettaessa, mikä laajentaa dynamiikkaa. Dolby-C tekee samoin, mutta myös keskiäänillä.
Luitpa mistä luit niin Dolby EI ole dynamiikan laajennin, vaan
kompanderisysteemi joka parantaa signaali-kohina-suhdetta.
Tuon kirjoittajallakin on ollut termit sekaisin.
: Että silleen! Jos Dolby toimisi noin, niin miksi sitten Dolbyn kanssa äänitettäessä
: voidaan käyttää suurempaa äänitystasoa kuin ilman - eikös nauha yliohjautuisi silloin.
Tämän jätän enemmän C-kasettinauhoitusta harrastaneille.
Mika Iisakkila
>äänitettäessä voidaan käyttää suurempaa äänitystasoa kuin ilman -
>eikös nauha yliohjautuisi silloin.
Lukemasi ohjekirja on väärässä tai et ymmärtänyt sitä oikein. Sekä
Dolby B että C ovat pohjimmiltaan kompandereita, eli ennen äänitystä
dynamiikkaa latistetaan ja toistossa se levitetään takaisin. "Tason
vahvistamista" tuo tarkoittaa pelkästään heikkojen äänien kohdalla,
jolloin ne nauhoitettaessa nostetaan taustakohinan yläpuolelle ja
toistossa tiputetaan takaisin, jolloin kuuluva kohina samalla
vaimenee. Enpä itse asiassa muista kompressoiko kumpikaan voimakkaita
ääniä (= tason tiputus nauhoitettaessa), jolloin yliohjausvaraakin
saataisi lisää. Piirtäisin kuvan, jos jaksaisin.
--
angst
Harri Ilmari Toivonen
Mika Iisakkila wrote:
> Lukemasi ohjekirja on väärässä tai et ymmärtänyt sitä oikein. Sekä
> Dolby B että C ovat pohjimmiltaan kompandereita, eli ennen äänitystä
> dynamiikkaa latistetaan ja toistossa se levitetään takaisin. "Tason
> vahvistamista" tuo tarkoittaa pelkästään heikkojen äänien kohdalla,
> jolloin ne nauhoitettaessa nostetaan taustakohinan yläpuolelle ja
> toistossa tiputetaan takaisin, jolloin kuuluva kohina samalla
> vaimenee. Enpä itse asiassa muista kompressoiko kumpikaan voimakkaita
> ääniä (= tason tiputus nauhoitettaessa), jolloin yliohjausvaraakin
> saataisi lisää. Piirtäisin kuvan, jos jaksaisin.
Ei tarvi, tosta jo selviskin paljon enemmän kuin vastaavan pituisesta
sepustuksesta Pioneerin suomenkielisessä ohjekirjassa.
Harri
Marcus E Engdahl
In article <msg26967.thr-...@online.tietokone.fi>,
Mika Koivusalo <Mika_Ko...@online.tietokone.fi> wrote:
>Paljon näitä hetkelliseen tehoon erikoistuneita vahvistimia ei kyllä
>ole. Harmi sinänsä, sillä musiikki, myös rajusti kompressoitu rock,
>vaatisi juuri hetkellistä tehoa, ei jatkuvaa.
Jep, olisi mielenkiintoista tietää kuinka paljon oikein syvä syntetisoidun
bassorummun isku syö tehoa ´tavallisella´ kuunteluvoimakkuudella. Eikö
esimerkiksi Hifi-lehti voisi tehdä asiasta käytännöllisen empiirisen
mittauksen?
Mika Koivusalo
>Ei olekaan, ainakaan kevyellä musiikilla. Kuten testitkin ovat
näyttäneet, monet 100W
vahvistimet antavat jopa 4-500W hetkellistä tehoa. Silloin voisit
sanoa, että sen
dynaaminen teho on 500W. Kuitenkin(!), jos vaihvistimien laatu on sama,
ja kuuntelet
vaikka 1W teholla, soi 10W ja 100W vahvistin aivan samoin. Kuten myös
1000W vahvistin.
Toki pilkunnussinnalla voidaan sanoa, että esim. 1000W vahvistimen
vahvistus on
suurempi ja siten kohinakin, mutta...
<
Jos tarkkoja ollaan, niin hetkellinen teho ei ole mikään ihmeasia, joka
tulisi jostakin eksottisista muuntajista ja hienoista suotokonkista. Se
on pelkästään vahvistimen suunnittelutekninen juttu. Hetkellistä tehoa
ei saada normaalista vahvistimesta (mitä lähes kaikki vahvistimet siis
ovat), oli se sitten A tai B tai AB -luokka, kuin ehkä luokkaa 30-40
prosenttia yli vahvistimen nimellisen jatkuvan tehon.
Esimerkiksi 120 W vahvari antaa tyypillisesti noin 160-170 W
hetkellistä tehoa, 170 W noin 250-260 W. Enempää ei tule vaikka mitä
tekisi. Ei myöskään pidä lukea huolimattomasti valmistajien
markkinointiosaston kehittämiä mainoslauseita "Hetkellinen teho jopa
1000 W!", ellei samalla tarkista, että mihin kuormaan. Yleensä esim.
kahteen ohmiin, joka ei ole sama asia kuin sen vahvistimen 100 W teho 8
ohmin kuormaan. Sinänsä tietysti esim. em. mainoslause kyllä kertoo
vahvistimesta sen, että se on suunniteltu toimimaan alhaistenkin
impedanssien kanssa.
Lisää hetkellistä tehoa, eli sitä tehoa, jota oikeasti musiikin
kuuntelussa tarvitaan "hitsausmuuntajatehon" sijasta (joka on
tarkoitettu vain mittausinsinööreille jatkuvan tehon mittauksiin)
saadaan vain erikoisratkaisuin, joita on hyvin harvoissa vahvistimissa.
NAD on tunnettu kahden käyttöjännitten ja lisätransistorien käytöstä
hetkellisen tehon lisäämiseen. Alkuperäinen idea tulee muualta jostakin
hyvin kaukaa, mutta NAD on yksi harvoja, joka tätä tapaa on oikeasti
hyödyntänyt. Technicsin uusimmissa malleissa on myös taas otettu tämä
systeemi käyttöön.
Carver on toinen, jolla on vielä eksoottisempi kytkentäratkaisu
hetkellisen tehon lisäämiseksi. Heidän vahvistimensa eivät kaikki edes
selviä ilman sulakkeiden palamisia "perinteisistä" mittauksista. Se ei
tarkoita, että vahvistin ei olisi musiikilla tosi muskelipeli.
Paljon näitä hetkelliseen tehoon erikoistuneita vahvistimia ei kyllä
ole. Harmi sinänsä, sillä musiikki, myös rajusti kompressoitu rock,
vaatisi juuri hetkellistä tehoa, ei jatkuvaa.
Mika Koivusalo
HIFI-lehti
Herranen Henrik
In article <31E55A...@icon.fi> Kari Tiihonen <ka...@icon.fi> writes:
Nauhan tapauksessa sillä on oleellinen osa, koska dynamiikka on vain n. 60dB, C:llä 70.
Hyvässä C-kasettinauhurissa dynamiikka on ilman kohinanvaimenninta
60 dB, Dolby B:n kanssa 70 dB ja C:n kanssa 80 dB:tä. Tämä pätee
siis diskanteille. Bassoille Dolby ei tee mitään ja niinpä Dolby C:llä
äänitetty nauha jyrisee jonkin verran suurilla kuunteluvoimakkuuksilla.
Tätä ongelmaa ei ole dbx:llä, joka laajentaa dynamiikan 90 dB:n
tienoille, mutta jossa nk. pumppauskohina taas kuuluu selvemmin kuin
Dolbyllä.
- Leopold
--
http://www.cs.tut.fi/~leopold/Ld/FAQ/index.html -> alt.video.laserdisc FAQ)
http://www.cs.tut.fi/~leopold/Ld/VideoFormats.html -> comparison of video fmts
Kari Tiihonen
Harri Ilmari Toivonen wrote:
>
> Niinpä, mutta jotenkinhan se suurempi jännite, joka tehokkaammissa vahvistimissa on, on
> tiputettava kuunteluvoimakkuutta vastaamaan. Eli, jos jännite päätekiven Sourcessa on
> ulostuloon vai mitenkä muuten ajattelit tuon jännitteen tipauttaa?!?
Sourcessa? Tarkoitatko virtalähteen jännitettä? Vahvistimen vahvistus on aina sama
riippumatta millä voimakkuudella kuuntelet, samaten impedanssi. Haluttu jännite, esim.
5V saadaan aikaan syöttämällä sisään riittävän pieni jännite. Käydännössä äänenvoimakkuus-
säädin on aina vain vaimennin, jolla vahvistimen tehoa rajoitetaan.
> Tämä impedanssihan on sarjassa kaiuttimen impedanssin kanssa ja kysymykseni oli, että eikö
> sellainen haittaa pienten yksityiskohtien toistoa niin, että muutokset toistuvat
> vaimeammin?
Itseasiassa sanoin väärin... hyvässä vahvistimessa impedanssi on hetkestä riippuen
jopa negatiivinen. Pieni elektroniikan oppitunti voisi olla paikallaan, mutta ehkä
en jaksa nyt siihen ruveta.
> Niii-in, laitteisto ei yleensä rajoita musiikin dynamiikkaa - tahtoo kuulla lisää?
Puhuimme siis vahvistimista.
> Luinpa juuri eräästä ohjekirjasta Dolbyn toimintaperiaatteen:
> Dolby-B:llä äänitettäessä vahvistetaan korkeita ääniä ja vaimennetaan niitä vastavasti
> toistettaessa, mikä laajentaa dynamiikkaa. Dolby-C tekee samoin, mutta myös keskiäänillä.
Kyllä. Aivan korkeimpia Dolby-C vaimentaa venyttääkseen taajuusvastetta.
> Että silleen! Jos Dolby toimisi noin, niin miksi sitten Dolbyn kanssa äänitettäessä
> voidaan käyttää suurempaa äänitystasoa kuin ilman - eikös nauha yliohjautuisi silloin.
Miten niin voidaan?
> Edelleen, jos dynamiikka lisääntyy sillä, että käytetään pienempi osa nauhan
> kapasiteetista hyväksi, niin oltaisiin kai melkoinen keksintö tehtykin ellei sitten
> dynamiikka ole pelkkä kohinasuhde (mitä se ei minusta ainakaan ole).
Nauhan tapauksessa sillä on oleellinen osa, koska dynamiikka on vain n. 60dB, C:llä 70.
> Sadeilmoillahan alkaa miettimään aivan kummallisia...
On tervettä miettiä asioita. Osaamisen ja ymmärtämisen ero on valtava.
___
mailto:ka...@icon.fi
Kari Tiihonen
Petri Kekkonen wrote:
>
> Luitpa mistä luit niin Dolby EI ole dynamiikan laajennin, vaan
> kompanderisysteemi joka parantaa signaali-kohina-suhdetta.
> Tuon kirjoittajallakin on ollut termit sekaisin.
Öööh... Dolbyä käytettäessä saadaan nauhoituksesta ulos parempi
dynamiikka kuin ilman Dolbyä. Siksi sitä voisi sanoa dynamiikkaa
laajentavaksi, mutta vain verrattaessa sitä ilman Dolbyä tehtyyn
äänitteeseen.
___
mailto:ka...@icon.fi
Kari Tiihonen
Mika Koivusalo wrote:
>
> Jos tarkkoja ollaan, niin hetkellinen teho ei ole mikään ihmeasia, joka
> tulisi jostakin eksottisista muuntajista ja hienoista suotokonkista.
Itseasiassa nimenomaan on, kuten itsekin tekstissäsi toteat, jos puhutaan
merkityksellisistä lisäyksistä. Harva 25W vahvistin potkaisee kilowatin
tarvittaessa - samaan kuormaan. Citationista tuli kai 16 kilowattia.
> Se on pelkästään vahvistimen suunnittelutekninen juttu. Hetkellistä tehoa
> ei saada normaalista vahvistimesta (mitä lähes kaikki vahvistimet siis
> ovat), oli se sitten A tai B tai AB -luokka, kuin ehkä luokkaa 30-40
> prosenttia yli vahvistimen nimellisen jatkuvan tehon.
Juuri näin.
> NAD on tunnettu kahden käyttöjännitten ja lisätransistorien käytöstä
> hetkellisen tehon lisäämiseen. Alkuperäinen idea tulee muualta jostakin
> hyvin kaukaa, mutta NAD on yksi harvoja, joka tätä tapaa on oikeasti
> hyödyntänyt. Technicsin uusimmissa malleissa on myös taas otettu tämä
> systeemi käyttöön.
Itselläni on jo 70-luvulla Hitachin viritinvahvistin(!), jossa oli kahden
jännitteen pääte (suurempi kytketän tarvittaessa nopeasti päälle).
> Paljon näitä hetkelliseen tehoon erikoistuneita vahvistimia ei kyllä
> ole. Harmi sinänsä, sillä musiikki, myös rajusti kompressoitu rock,
> vaatisi juuri hetkellistä tehoa, ei jatkuvaa.
En muista, että olisin koskaan näynyt mittauksia putkivahvistimista
ja niiden hetkellisten tehojen arvoista. ARC:n etuasteessakin on yli
300V käyttöjännite ja linjatulon leikkaustaso on 80V, eli kapasiteettia
on enemmän kuin monissa päätteissä...
___
mailto:ka...@icon.fi
Kari Tiihonen
Harri Ilmari Toivonen wrote:
>
> Eli B-luokan vahvistimessako dynamiikka on huonompi suhteellisen pienillä tehoilla, jos
> tässä dynamiikka tarkoittaa vahvistimen kykyä reagoida muutoksiin säröytymättä.
Ei ei ei ei ei ei...
Trankuissa on lähellä 0-jännitettä epälineaarinen osa, josta pyritään eroon pitämällä
sitä kokoajan sen yläpuolella. Vahvistimien periaate on aina B, mutta lisäämällä
ns. lepovirtaa eli nostamalla kannan jännitettä se siirtyy enemmän ja enemmän A-luokkaan.
Käytännössä lepovirran suuruus määrää kuinka pitkään vahvistin toimii A-luokassa ja
sen jälkeen se jatkaa B-luokassa.
On olemassa myös pelkkiä A-luokan vahvistimia, mutta ovat todella harvinaisia ja
käyvät melkoisen kuumina. Yksi suosittu tapa viritellä omia päätteitä on aina ollut
lepovirtojen nostaminen mahdollsimman ylös. Hankaluus vaan on siinä, että trankun
vahvistus kasvaa sen lämmetessä, ja tietyn rajan jälkeen alkaa kierre, joka päättyy
laitteen poksahtamiseen. Eli, jos säätelette, niin virtamittarin kanssa, sillä
on melkoinen yllätys todeta pidempään kovaa soitettuaan lepovirran olevan 10A.
___
mailto:ka...@icon.fi
Samu Ilonen
>Harri Ilmari Toivonen wrote:
Yksi suosittu tapa viritellä omia päätteitä on aina ollut
>lepovirtojen nostaminen mahdollsimman ylös. Hankaluus vaan on siinä, että
trankun
>vahvistus kasvaa sen lämmetessä, ja tietyn rajan jälkeen alkaa kierre, joka
päättyy
>laitteen poksahtamiseen. Eli, jos säätelette, niin virtamittarin kanssa,
sillä
>on melkoinen yllätys todeta pidempään kovaa soitettuaan lepovirran olevan
10A.
Oletkos ikina kuullut lampotilavakavoinnista???
SAMU
Harri Ilmari Toivonen
Kari Tiihonen wrote:
>
> Harri Ilmari Toivonen wrote:
> >
> > Niinpä, mutta jotenkinhan se suurempi jännite, joka tehokkaammissa vahvistimissa on, on
> > tiputettava kuunteluvoimakkuutta vastaamaan. Eli, jos jännite päätekiven Sourcessa on
> > vaikka 50V ja kuunteluun tarvitaan 5V, niin juuri päätevahvistin lisää impedanssia
> > ulostuloon vai mitenkä muuten ajattelit tuon jännitteen tipauttaa?!?
>
> Sourcessa? Tarkoitatko virtalähteen jännitettä? Vahvistimen vahvistus on aina sama
> riippumatta millä voimakkuudella kuuntelet, samaten impedanssi. Haluttu jännite, esim.
> 5V saadaan aikaan syöttämällä sisään riittävän pieni jännite. Käydännössä äänenvoimakkuus-
> säädin on aina vain vaimennin, jolla vahvistimen tehoa rajoitetaan.
Päätevahvistimen vahvistus on kyllä sama, mutta eihän ulostulon impedanssi silti ole!
Päätetransistorien kauttahan se virta kulkee kaiuttimiin ja niiden tehtävä on tiputtaa
jännite jostain vakiotasolta ohjausjännitteen mukaan. Se tipauttaminenhan tapahtuu
source-emitteri välin kanavaresistanssin avulla eli muuttamalla lähtöimpedanssia
vahvistimessa, koska se sama kanava on sarjassa kaiuttimien kanssa.
> Itseasiassa sanoin väärin... hyvässä vahvistimessa impedanssi on hetkestä riippuen
> jopa negatiivinen. Pieni elektroniikan oppitunti voisi olla paikallaan, mutta ehkä
> en jaksa nyt siihen ruveta.
Negatiivinen impedanssi?!? Suprajohteita, vai?
Tässä tämä oppitunti:
Impedanssi on sähköinen vastus, joka koostuu resistanssista sekä reaktanssista. Reaktanssi
on 90 asteen kulmassa reaalitasoon nähden ts resistanssiin nähden. Eli impedanssi on siis
vektorisuure, jonka arvo on sen pituus.
> > Että silleen! Jos Dolby toimisi noin, niin miksi sitten Dolbyn kanssa äänitettäessä
> > voidaan käyttää suurempaa äänitystasoa kuin ilman - eikös nauha yliohjautuisi silloin.
>
> Miten niin voidaan?
En osaa tuohon sanoa muuta kuin, että katso dekkisi ohjekirjasta. Tämän asian olen jo
todennut useasta sellaisesta, joissakin dekeissä on ollut jopa merkittynä tasomittareihin.
Omassani on Dolby-merkit +1 kohdassa tasonsäätimissä.
Lue Mika Iisakkilan kirjoitus Dolbyn toimintaperiaatteesta, jossa siis sanottiin, että vain
heikkoja ääniä vahvistetaan ja mahdollisesti voimakkaimpia ääniä vaimennetaan. (siis
nauhalle)
Mitä ilmeisimmin voimakkaampia ääniä vaimennetaan, koska yleensä Dolbyllä voi äänittää
hiukan suuremmalla äänitystasolla kuin ilman sitä äänen säröytymättä.
Nyt alkaakin jo kirkastumaan...
Harri
Pekka Tuomela
>Jep, olisi mielenkiintoista tietää kuinka paljon oikein syvä
syntetisoidun
>bassorummun isku syö tehoa ´tavallisella´ kuunteluvoimakkuudella. Eikö
>esimerkiksi Hifi-lehti voisi tehdä asiasta käytännöllisen empiirisen
>mittauksen?
Tehontarve on varmasti kiinnostava jutun aihe. Mitä tulee esittämääsi
kysymykseen, sen vastaus riippuu eniten siitä, mikä kukin pitää
'tavallisena kuunteluvoimakkuutena'. Oikea vastaus voi olla watista
tuhanteen wattiin.
Pekka Tuomela
HIFI-lehti
Tomi Holger Engdahl
In article <31E55F...@icon.fi> Kari Tiihonen <ka...@icon.fi> writes:
>laitteen poksahtamiseen. Eli, jos s{{telette, niin virtamittarin kanssa, sill{
>on melkoinen yll{tys todeta pidemp{{n kovaa soitettuaan lepovirran olevan 10A.
Onhan noissa lämpötilavakavointia käytetty, mutta sekin on varmasti
suunniteltu toimimaan oikein niillä virta-arvoilla joihin valmistaja
tehtaalla virittää laitteensa. Jos tuo lepovirta kasvaa kovasti, niin
sitten on laitteiden päätetansistorit vaarassa ja samalla kaiuttiemet.
Omakohtainen kokemus on erään vahvistimen vika joka poltti
kauttimen kelat. Laitteessa oli vikaa lepovirransäätökytkennän
toiminnassa (näin ainakin huollon mukaan).
Marcus E Engdahl
In article <msg27063.thr-...@online.tietokone.fi>,
Pekka Tuomela <Pekka_...@online.tietokone.fi> wrote:
Voitaisiin verrata tehontarvetta tarpeeseen näiden bassolyöntien välillä.
Minusta tuntuu että runsasbassoinen kevyt musiikki on vahvistimelle itse
asiassa varsin vaativaa soitettavaa, testaamalla tähänkin asiaan saisi
selvyyttä.
Kari Tiihonen
Harri Ilmari Toivonen wrote:
>
> Päätetransistorien kauttahan se virta kulkee kaiuttimiin ja niiden tehtävä on tiputtaa
> jännite jostain vakiotasolta ohjausjännitteen mukaan. Se tipauttaminenhan tapahtuu
> source-emitteri välin kanavaresistanssin avulla eli muuttamalla lähtöimpedanssia
> vahvistimessa, koska se sama kanava on sarjassa kaiuttimien kanssa.
Mikä hemmetti on Source? Kauttimien tehtävä on säädellä jotain jännitettä? Halooooo...
> Negatiivinen impedanssi?!? Suprajohteita, vai?
Ei, vahvistin vaan syö takaisin kaiuttimen varastoimaa energiaa, esim. keloista.
> Tässä tämä oppitunti:
> Impedanssi on sähköinen vastus, joka koostuu resistanssista sekä reaktanssista. Reaktanssi
> on 90 asteen kulmassa reaalitasoon nähden ts resistanssiin nähden. Eli impedanssi on siis
> vektorisuure, jonka arvo on sen pituus.
Kun kaikki olisi noin yksinkertaista Pioneeritkin kuulostaisivat HiFiltä.
> En osaa tuohon sanoa muuta kuin, että katso dekkisi ohjekirjasta.
Kasettidekki EI ole HiFi-laite. Ei eli ole kuin autossa, enkä ole sitä koskaan edes
käyttänyt, enkä tiedä mitä Dolbyjä siinä on.
> Tämän asian olen jo
> todennut useasta sellaisesta, joissakin dekeissä on ollut jopa merkittynä tasomittareihin.
> Omassani on Dolby-merkit +1 kohdassa tasonsäätimissä.
Jos siellä laitteen takanakin on Dolby-merkki, niin voiko sitten äänittää niin kovaa,
että mittarit kiertyvät ympäri...? Dolby tai ei, äänitysvoimakkuus on aika sama.
> Nyt alkaakin jo kirkastumaan...
Ei sinne päinkään.
___
mailto:ka...@icon.fi
Kari Tiihonen
Ari Tamminen
Mika Koivusalo wrote:
> Lisää hetkellistä tehoa, eli sitä tehoa, jota oikeasti musiikin
> ole. Harmi sinänsä, sillä musiikki, myös rajusti kompressoitu rock,
Eikös Protonin DPD (Dynamic Power on Demand) kytkentä ollut tuollainen
vastaava myös? Itsellänikin on noita Protonin autopäätteitä,
joissa jatkuva teho saattaa olla esim 2x35W mutta dynaaminen teho
2x140W (Proton D230) ja samalla tavalla D275, josta mitattiin ulos
dynaamista tehoa H/K:n tehokuutiomittapaikalla yli 300W/kanava,
vaikka jatkuvaa lähteekin vain 70W/kanava.
Protonia ei ole tosin muutamaan vuoteen näkynyt enää, onkohan
se mennyt joko konkkaan, vai onkohan vain maahantuonti lopetettu?
--
------------------------------------------------------------------
Ari Tamminen +358-0-5043843 home ari.ta...@pcb.mpoli.fi
Vantaa +358-0-51122067 work ari.ta...@ntc.nokia.com
Finland +358-50-5124481 GSM http://www.hamkk.fi/~tammiar1/
------------------------------------------------------------------
Juha Kuusama
Pekka_...@online.tietokone.fi (Pekka Tuomela) wrote:
>Tehontarve on varmasti kiinnostava jutun aihe. Mitä tulee esittämääsi
>kysymykseen, sen vastaus riippuu eniten siitä, mikä kukin pitää
>'tavallisena kuunteluvoimakkuutena'. Oikea vastaus voi olla watista
>tuhanteen wattiin.
Liikaa tehoa tuskin voi olla: Katselin tässä taannoin suurehkossa
huoneessa, 88 dB/W subbareilla Top Gunia; 2 x 125 W subbareille ei
ollut tarpeeksi, jotta jälkipoltto toistuisi oikealla voimakkuudella.
Seuraava vahvistin onkin jo työn alla, 2x330 W. Jotta hommassa olisi
jotain tolkkua, en aio ostaa Apollo13-leffaa :-).
Ja Wagnerin musiikkia en ole edes yrittänyt...
Toisaalta, eräässä spinettimusiikkilevyssä on ohje toistotasosta
(miksei näitä ole CD:n kansissa enempää: "raita 1, ajalla 10..20s
toistotaso 77 dBA kuuntelupaikalla"?!), ja pari wattia riittää
mainiosti.
Juha Kuusama
Sample Rate Systems Oy tel. + 358 31 254 2000
Finlaysoninkuja 19 fax + 358 31 254 2030
33720 Tampere, Finland e-mail: Juha.K...@samplerate.fi
Kari Tiihonen
Juha Kuusama wrote:
>
> Liikaa tehoa tuskin voi olla: Katselin tässä taannoin suurehkossa
> huoneessa, 88 dB/W subbareilla Top Gunia; 2 x 125 W subbareille ei
> ollut tarpeeksi, jotta jälkipoltto toistuisi oikealla voimakkuudella.
> Seuraava vahvistin onkin jo työn alla, 2x330 W. Jotta hommassa olisi
> jotain tolkkua, en aio ostaa Apollo13-leffaa :-).
Kaksi ongelmaa:
- jälkipolton äänenpaine ei tule subbarin taajuusalueelta.
- tehon nosto 125W -> 330W on äänenpaineessa naurettavat 4dB.
___
mailto:ka...@icon.fi
Herranen Henrik
In article <31E682...@icon.fi> Kari Tiihonen <ka...@icon.fi> writes:
Herranen Henrik wrote:
> Bassoille Dolby C ei tee mitään...
Tekee-pä.
No mitä?
Keijo Kasvi
isu...@cs.joensuu.fi (Ismo Suihko) wrote:
>PHONO-liitännän saisi kai muutettua normaalitasoiseksi
>ihan vain poistamalla vahvistimen sisältä sitä varten siellä olevat
>ylimääräiset signaalinkäsittelyt?? Osaisipa vielä elektroniikkaa...
Elektor 304 circuits (Bebek) kirjassa on esitetty inverse RIAA network
kytkentä, joka muuttaa esim. CD:n 200 mV --> 2 mV ja taajuusvasteen
käänteiseksi RIAA:han nähden. Kytkentä on passiivinen ja sisältää
vähän osia, mutta pitää koteloida metalliin, kumpikin kanava erikseen.
Kokeillut en ole kun ei ole ollut tarvetta.
Joissain vahvistimessa RIAA on omalla piirilevyllään heti liittimien
takana, jolloin ohitus voi olla helppoa.
Kari Tiihonen
Herranen Henrik wrote:
>
> In article <31E682...@icon.fi> Kari Tiihonen <ka...@icon.fi> writes:
> Herranen Henrik wrote:
> > Bassoille Dolby C ei tee mitään...
>
> Tekee-pä.
>
> No mitä?
No-eikun... :) niiden mukana tulee usein tuo HX, joka korjaa
voimakkaiden
bassoäänien pyrkimystä biasoida nauhaa. Siten särö pienenee. Pelkkä C ei
sitä tee.
___
mailto:ka...@icon.fi
Tero Nieminen
>>>>> "Hannu" == Hannu Maki-Laurila <sidi.mak...@tampere-talo.tampere.fi> writes:
In article <4s0ll2$q...@tampere.tampere.fi> sidi.mak...@tampere-talo.tampere.fi (Hannu Maki-Laurila) writes:
Hannu> Työterveyslaitoksen erikoislääkäri, lääketieteen kirurgian
Hannu> tohtori ja Kuulonhuoltoliiton ylilääkäri Eero
Hannu> Akaan-Penttilä kertoi Tampereella 18.1.1996 järjestetyssä
Hannu> seminaarissa sanoin ja kuvin, että äänimateriaalin laadulla
Hannu> ei ole merkitystä meluvaurion syntymisessä. Desibelit
Hannu> ratkaisevat. Yksilöllisiä eroja vaurion syntymiskynnykseen
Hannu> toki on, mutta ratkaiseva tekijä on äänenpaine eikä se,
Hannu> onko materiaali mielimusiikkia vai kiviporan ääntä.
Tuliko hän maininneeksi millä tavalla tuo äänenpaine pitäisi mitata,
että saataisiin todellista vaurioitumisriskiä kuvaavia
desibelilukemia. Lineaarinen mittaus tuskin antaa oikeata tulosta koko
kuuloalueella, eli lähinnä kiinnostaisi mitä painotusta
ko. mittauksessa pitäisi käyttää (olisiko se kenties sama B-painotus (?),
joka vastannee kutakuinkin korvan herkkyyttä eri taajuuksilla?).
--
Tero Nieminen Olen sitä mieltä mitä olen,
t...@silakka.norssi.jyu.fi mitä se mulle kuuluu.
Jokinen Matti
e...@hutcs.cs.hut.fi (Petri -The Eye- Kuittinen):
>Melun määrä tanssilattialla on keskimäärin siinä 105 dB:n paikkeilla.
>Tällaisessa melussa ei ole turvallista oleskella pari minuuttia
>pitempää ilman kuulosuojaimia. Minä käytän aina eareja kun käyn
>diskossa
Vahvistinlaitteiden kehittyessä täytynee earit korvata metsurien kuulo-
suojaimilla ja myöhemmin ehkä aktiivisilla vastamelukuulokkeilla. Mutta
amatööriasteella meillä ollaan kumminkin:
"The Hitch Hikers Guide to the Galaxy notes that Disaster Area, a pluto-
nium rock band from the Gagrakacka Mind Zones, are generally held to be
not only the loudest rock band in the Galaxy, but in fact the loudest
noise of any kind at all. Regular concert goers judge that the best
sound balance is usually to be heard from within large concrete bunkers
some thirty-seven miles from the stage, whilst the musicians themselves
play their instrumets by remote control from within a heavily insulated
spaceship which stays in orbit around the planet --- or more frequently
around a completely different planet.
Their songs are on the whole very simple and mostly follow the familiar
theme of boy-being meeting girl-being beneath a silvery moon, which then
explodes for no adequately explored reason.
Many worlds have now banned their act altogether, sometimes for artistic
reasons, but most commonly because the band's public address system
contravenes local strategic arms limitation treaties."
Douglas Adams: "The Restaurant at the End of the Universe",
part 2/5 of the Hitch Hikers Guide Trilogy
- Matti Jokinen