Q: Refleksiputkien lukumäärä?
Sami Kilkkilä
Olen rakentamassa subbaria, ja mieleeni tuli kysymys
refleksiputkien lukumäärästä.
Yleinen mitoitussääntöhän on, että putki/putket tuli-
si olla halkaisijaltaan mahdollisimman suuri(a). Näin
siksi, jotta ilman virtauksesta ei aiheutuisi ylimää-
räisiä häiriöääniä. Putken pituus kuitenkin kasvaa
halkaisijan kasvaessa (viritystaajuuden pysyessä sama-
na), joten määrättömästi halkaisijaa ei voi kasvattaa.
Ja itse asiaan/ongelmaan:
Elementti: Peerless XLS-10
Kotelo: n. 55 litraa
Viritystaajuus: 23 Hz
100 millistä putkea käytettäessä tarvittava pituus
on 72cm. Tuon pituinen putki on kuitenkin hieman han-
kala saada mahtumaan kotelon sisälle. Yksi ratkaisu
olisi käyttää kahta 50 millistä putkea, jolloin pi-
tuudeksi riittäisi 36cm. Mitoitusohjelma antaa molem-
missa tapauksissa ilman virtausnopeudeksi 0.1 x äänen
nopeus (@200W), joten virtausäänien suhteen ratkaisut
ovat samanlaisia, vai ovatko? Entä liittyykö kahden
putken käyttöön jotain ongelmia, joiden vuoksi kannat-
taisi pysytellä yhden putken mallissa? Koska en itse
ole kovin hyvin perehtynyt ko. aihealueeseen, päätin
kysyä asiaa teiltä (viisaammilta? ;-).
- Sami
Samu Sirkiä
<sami.kilkkila@_StOpSpAm_nokia.com> wrote:
>Yleinen mitoitussääntöhän on, että putki/putket tuli-
>si olla halkaisijaltaan mahdollisimman suuri(a). Näin
>siksi, jotta ilman virtauksesta ei aiheutuisi ylimää-
>räisiä häiriöääniä. Putken pituus kuitenkin kasvaa
>halkaisijan kasvaessa (viritystaajuuden pysyessä sama-
>na), joten määrättömästi halkaisijaa ei voi kasvattaa.
Joo ei, rajaa en tiedä.. joku vielä viisaampi kertokoot.. :)
>Ja itse asiaan/ongelmaan:
> Elementti: Peerless XLS-10
> Kotelo: n. 55 litraa
> Viritystaajuus: 23 Hz
>
>100 millistä putkea käytettäessä tarvittava pituus
>on 72cm. Tuon pituinen putki on kuitenkin hieman han-
>kala saada mahtumaan kotelon sisälle. Yksi ratkaisu
>olisi käyttää kahta 50 millistä putkea, jolloin pi-
>tuudeksi riittäisi 36cm. Mitoitusohjelma antaa molem-
>missa tapauksissa ilman virtausnopeudeksi 0.1 x äänen
>nopeus (@200W), joten virtausäänien suhteen ratkaisut
>ovat samanlaisia, vai ovatko?
2x50mm putkilla kokonaispinta-ala on pienempi ja siten sopiva putken
pituus lyhyempi.
Virtausvastus kuitenkin lisääntyy useamman putken käytössä verrattuna
yhteen putkeen samalla poikkipinta-alalla. Voit vertailla sitä
summittaisesti laskemalla putkien sisäpinnan pinta-alan. Suurempi
pinta-ala = suurempi vastus jos siis putkien kokonaispoikkipinta-ala
on sama. Ilmalla on tällöin tavallaan sama kanava kuljettavanaan mutta
enemmän jarruttavaa seinämää.
Jos nyt yhtään laskin oikein niin pinta-aloiltaan 2kpl 50mm putkea on
likipitäen sama kuin yksi 70mm putki. Muistathan laskuissasi käyttää
aina sisähalkaisijaa.
**********************************************************************
Samu Sirkiä
Audioteknikko
Sibelius-Akatemia
ssi...@NospaMsiba.fi
Ilmari Ylitalo
Samu Sirkiä <ssi...@NospaMsiba.fi> wrote in message
news:3a91891f...@news.siba.fi...
yhteensä n. 39cm2.
Koska pinta-alan kaava on (pii)*r^2, (jossa r=ympyrän säde)ei ole sama
käyttää kahta 50mm putkea kuin yhtä 100mm.
2 noin 70 millistä putkea vastaa yhtä 100millistä.
Sami Kilkkilä
Nuo esittämäni vaihtoehdot (2x50mm / 1x100mm) olivat vain
eräänlaisia 'heittoja'. Toki voin käyttää myös esim. 2x60mm
tai 1x90mm putkia. Ja toki tiedän, että 2x50mm putkien koko-
nais(poikki)pinta-ala vastaa suunnilleen yhden 70millisen
putken poikkipinta-alaa. Esittämäni esimerkki oli laskettu
WinISD ohjelmalla, joka on vapaasti noudettavissa osoittees-
ta: http://www.linearteam.dk/winisd.html
Sinänäsä hyvä pointti oli tuo virtausvastuksen lisääntyminen.
Toisaalta, putken (sisä)pintamateriaali taitaa vaikuttaa tuo-
hon enemmän kuin putkien lukumäärä....
- Sami
Sami Kilkkilä
Ehkei nyt sentään neliö_senttimetrejä_ ;->
- Sami
Juha J. Ulvila
> Ja toki tiedän, että 2x50mm putkien koko- nais(poikki)pinta-ala vastaa
> suunnilleen yhden 70millisen putken poikkipinta-alaa.
Ei riitä. Itselläni on 20Hz viritetty kotelo Peerless XLS-10 70mm
refleksiputkella. Testiäänillä 30Hz on siedettävä, mutta 20Hz kuuluu
lähinnä sivuäänet putkesta :(
Täytynee tukkia putki ja suunnitella jotain sähköistä korjausta.
--
jiji
The Token fell out of the ring. Call us when you find it.
Sami Kilkkilä
Kuulostaa hieman oudolta... HiFi lehden kokeilussa kotelo (50l)
oli viritetty 25 hertsiin, ja -6db:n taso oli 20Hz. Minkä kokoi-
nen kotelo sulla on?
Itse laskeskelin, että sopiva konfiguraatio voisi olla kaksi
kappaletta 50mm x 50cm putkia, jolloin viritystaajuudeksi 55l
kotelossa tulee 20Hz. Virtausnopeuksien perusteella tuo näyt-
täisi olevan parempi ratkaisu kuin yksi 70mm putki (0.11 vs.
0.23 x äänen nopeus (@200W)). Tuo 0.23 on aika suuri lukema,
ja voi osaltaa selittää virtausäänien kuulumisen sinun tapauk-
sessasi...
- Sami
Arttu B.
jatkuu kotelossa toiseen suuntaan.
Näin tein itse, ja sain 65cm putken mahtumaan 80 litran koteloon erittäin
hyvin.
Ilmari Ylitalo
Sami Kilkkilä <sami.kilkkila@_StOpSpAm_nokia.com> wrote in message
news:3A92198A.251CC43E@_StOpSpAm_nokia.com...
>
> Ehkei nyt sentään neliö_senttimetrejä_ ;->
>
muunsin vaan 25mm ja 50mm halkaisijat senteiksi kun laskin.
Sami Kilkkilä
yksi putki olisi parempi kuin kaksi putkea. Kahdella (taivu-
tetulla) putkella viritystaajuuden saisi aika helposti 20
hertsiin...
- Sami
Sami Kilkkilä
Ei pitäisi näköjään harrastaa matematiikkaa ennenkuin on
herännyt ;-) Siis tottakai nuo lukemasi olivat aivan oikein.
Samu Sirkiä
<sami.kilkkila@_StOpSpAm_nokia.com> wrote:
>Mutta lieneekö olemassa jotain seikkoja, joiden perusteella
>yksi putki olisi parempi kuin kaksi putkea. Kahdella (taivu-
>tetulla) putkella viritystaajuuden saisi aika helposti 20
>hertsiin...
Putkien lukumäärän kasvattaminen tulisi ajatella vain pinta-alaa
lisäävänä tekijänä. Eli jos 100mm putki ei riitä niin laitetaan 2kpl
100mm putkia. Eli useamman putken käyttö on perusteltua vain silloin
kun yksi vastaavan halkaisijan tötterö ei riitä tai yhtä sitä isompaa
ei koteloon saa esim mutkalle mielekkäällä tavalla. Itse putkien
lukumäärän lisääminen ei koskaan vähennä niiden pituutta. Päin
vastoin. Tässä sun tapauksessa lyheneminen on pinta-alan vähenemisen
seurausta ja niinkuin on todettua saat sen aikaiseksi yhdelläkin
putkella.
Itse koteloonhan voi rakentaa refleksikanavan myös levystä esim
kotelon pohjalle josta se aukeaa etulevyn alalaidasta ulos ja
sisäpuolella kiertää vaikka takaseinää pitkin ylös asti. Ihan tarpeen
mukaan.
Sami Kilkkilä
> Putkien lukumäärän kasvattaminen tulisi ajatella vain pinta-alaa
> lisäävänä tekijänä.
????
> Eli jos 100mm putki ei riitä niin laitetaan 2kpl
> 100mm putkia.
Tässä ko. tapauksessa voidaan ajatella, että yksi _50_mm putki ei riitä,
joten niitä tarvitaan kaksi.
> Eli useamman putken käyttö on perusteltua vain silloin
> kun yksi vastaavan halkaisijan tötterö ei riitä tai yhtä sitä isompaa
> ei koteloon saa esim mutkalle mielekkäällä tavalla.
Juuri tästä on kyse.
> Itse putkien
> lukumäärän lisääminen ei koskaan vähennä niiden pituutta. Päin
> vastoin. Tässä sun tapauksessa lyheneminen on pinta-alan vähenemisen
> seurausta ja niinkuin on todettua saat sen aikaiseksi yhdelläkin
> putkella.
Ilman virtausnopeuteen (putken sivuäänet) vaikuttaa myös putken (tai
putkien) pituus. Näinollen virtausnopeus kahdessa 50mm putkessa ei
ole sama kuin yhdessä 70mm putkessa. Ko. tapauksessa virtausnopeudet
ovat suurinpiirtein samat seuraavissa vaihtoehdoissa:
- 2 x 50mm
- 1 x 100mm
Ja 100mm putkesta tulisi liian pitkä 55 litran koteloon.
> Itse koteloonhan voi rakentaa refleksikanavan myös levystä esim
> kotelon pohjalle josta se aukeaa etulevyn alalaidasta ulos ja
> sisäpuolella kiertää vaikka takaseinää pitkin ylös asti. Ihan tarpeen
> mukaan.
Liian hankala toteuttaa. Ja toisaalta, pyöreä putki lienee toiminnan
kannaltakin parempi ratkaisu.
- Sami
Samu Sirkiä
<sami.kilkkila@_StOpSpAm_nokia.com> wrote:
>Ilman virtausnopeuteen (putken sivuäänet) vaikuttaa myös putken (tai
>putkien) pituus. Näinollen virtausnopeus kahdessa 50mm putkessa ei
>ole sama kuin yhdessä 70mm putkessa. Ko. tapauksessa virtausnopeudet
>ovat suurinpiirtein samat seuraavissa vaihtoehdoissa:
> - 2 x 50mm
> - 1 x 100mm
>Ja 100mm putkesta tulisi liian pitkä 55 litran koteloon.
Mihin väliin se 1x70mm sijoittuu sun tapauksessa? Sillä on sama
pinta-ala yhtenäisenä kuin 2x50mm putkilla yhteensä. Pituudethan siis
ovat teoreettisesti samat.
Jarkko Kainulainen
> Ja 100mm putkesta tulisi liian pitkä 55 litran koteloon.
>
Jos puhutaan alkuperäisestä ongelmasta, niin XLS-10 vaatii täysin
suhinattomaan toistoon 100mm tai suuremman putken tai vastaavan refleksi
kanavan. Itselläni on 43 litran kotelossa 85mm putki ja olen törmännyt
tilanteisiin missä tuokin ääntelee (siis todellisella elokuvamateriaalilla
puhumattakaan testisignaaleista). Siis tuo puhuminenkin 50mm putkista
subbarien tapauksessa tuntuu jo huvittavalta (vaikka niitä olisi kaksi
tai enemmän):)
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
~ Jarkko Kainulainen ~
~ Research Assistant, don't ask why... ~
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Sami Kilkkilä
On tietysti mukava kuulla, että huvittaa.... ;->
Vakavasti puhuen, Jotta virtausnopeus (mainitsemassasi
tapauksessa) olisi kahdella putkella sama kuin yhdellä
85mm putkella, olisivat putket halkaisijaltaan n. 40mm.
Eli kyllä mielestäni 50mm putkista voi puhua aivan pe-
rustellusti.
- Sami
Sami Kilkkilä
Käyttämäni mitoitusohjelman mukaan virtausnopeudet 2x50 vs. 1x70
ovat: 0.1 vs. 0.2 (@200W). 0.2 machilla virtausäänet kuuluu var-
masti, joten 1x70mm lienee poissuljettu vaihtoehto.
Koska vastaukset ovat olleet niin sanoakseni vääriin kysymyksiin,
niin tässä kertauksen vuoksi kysymykseni tiivistettynä:
"Aiheutuuko kahden refleksiputken käytöstä jotain haittoja ver-
rattuna yhden putken käyttämiseen?"
- Sami
Risto Repo
>
> Käyttämäni mitoitusohjelman mukaan virtausnopeudet 2x50 vs. 1x70
> ovat: 0.1 vs. 0.2 (@200W). 0.2 machilla virtausäänet kuuluu var-
> masti, joten 1x70mm lienee poissuljettu vaihtoehto.
Kayttamasi ohjelma taitaa laskea vaarin. Virtausnopeuteen ei
pitaisi vaikuttaa muun kuin pinta-alan rippumatta siita
miten se pinta-ala on jaettu eri kokoisille putkille. Reikien
pienentyessa ja lukumaaran kasvaessa tosin kasvaa myos refleksi-
kanavan resistanssi ja refeleksikotelo alkaa pikkuhiljaa muuttua
umpikoteloksi. 1x70 tai 2x50 mm tapauksissa talla ei viela
pitaisi olla suurempaa vaikutusta.
> Koska vastaukset ovat olleet niin sanoakseni vääriin kysymyksiin,
> niin tässä kertauksen vuoksi kysymykseni tiivistettynä:
> "Aiheutuuko kahden refleksiputken käytöstä jotain haittoja ver-
> rattuna yhden putken käyttämiseen?"
Kanavan resistanssi kasvaa, katso edellinen kohta. Johtuen
suuremmasta maarasta putkien seinia ja putken paita, useam-
man putken ratkaisu aiheuttaa enemman suhinaa ja puhinaa ja
muuta turbulenssia.
Risto W
Juha J. Ulvila
> Käyttämäni mitoitusohjelman mukaan virtausnopeudet 2x50 vs. 1x70
> ovat: 0.1 vs. 0.2 (@200W).
Ööh, maalaisjärjellä ajatellen virtausnopeus on sama kun poikkipinta-ala
on sama. Kerro kaava?
> "Aiheutuuko kahden refleksiputken käytöstä jotain haittoja ver-
> rattuna yhden putken käyttämiseen?"
No ainakin kahdella putkella putken seinämien pinta-ala on suurempi ja
kitkaa tulee enemmän. Onko tästä haittaa jääkööt viisaampien
pohdittavaksi...
--
jiji
Flat tire on station wagon with tapes. ("Never underestimate the bandwidth of a station wagon full of tapes hurling down the highway" Andrew S. Tanenbaum)
Samu Sirkiä
<risto...@nosp.datex-ohmeda.com> wrote:
>Kayttamasi ohjelma taitaa laskea vaarin. Virtausnopeuteen ei
>pitaisi vaikuttaa muun kuin pinta-alan rippumatta siita
>miten se pinta-ala on jaettu eri kokoisille putkille. Reikien
>pienentyessa ja lukumaaran kasvaessa tosin kasvaa myos refleksi-
>kanavan resistanssi ja refeleksikotelo alkaa pikkuhiljaa muuttua
>umpikoteloksi. 1x70 tai 2x50 mm tapauksissa talla ei viela
>pitaisi olla suurempaa vaikutusta.
Joo näin on, teoriassa yksi putki on aina parempi kuin useampi ja syyt
selititkin. WinISD saattaa lasketella luikuria ja järjen käyttö on
salluttua tässäkin :)
Matti Raiski
> Eli kyllä mielestäni 50mm putkista voi puhua aivan pe-
> rustellusti.
No voihan niistä puhua, mutta kukaan täysjärkinen ei sellaisia laita
subbariin kaveriksi XLS-10:lle.
Vaihtoehtoja on siis tasan kaksi jos tavallisen bassorefleksikotelon
haluat:
1) jos et halua tehdä subbaristasi tuhisevaa nuhapumppua niin laita nyt
ihmeessä _yksi_ kookkaampi putki ja molempiin päihin vielä kunnon
pyöristykset tai aeroportit. Jos ei putki sovi koteloon suorana niin
sitten vain rautakaupasta 2 kpl ~90-asteen kulmayhteitä.
2) jos haluat subbaristasi tuhisevan nuhapumpun niin laita 50mm:n putket
Valinta oman mielen mukaan...
--
Matti Raiski, matti....@luukku.com
-------------------------------------------------------------------
Mitähän tuoltakin löytyy-> http://nautilus.tky.hut.fi/malmi/
-------------------------------------------------------------------
Ilmari Ylitalo
Sami Kilkkilä <sami.kilkkila@_StOpSpAm_nokia.com> wrote in message
>
> On tietysti mukava kuulla, että huvittaa.... ;->
>
> Vakavasti puhuen, Jotta virtausnopeus (mainitsemassasi
> tapauksessa) olisi kahdella putkella sama kuin yhdellä
> 85mm putkella, olisivat putket halkaisijaltaan n. 40mm.
> Eli kyllä mielestäni 50mm putkista voi puhua aivan pe-
> rustellusti.
>
2*40mm mahtuisi molemmat 85mm putken sisään, ja vaikka kitkat olisi
mimmoisia, virtausnopeus 2*40mm putkissa on taatusti enemmän kuin 1*85mm...
Ilmari Ylitalo
jokulla tarkoitan sellaista henkilöä joka _oikeasti_ tietää vastauksen.
Oletetaan että halkaisijaltaan 100mm oleva refleksiputki haluttaisiin
kahdella halk. 70mm putkella (jolloin 1*100mm ja 2*70mm pinta-alat ovat n.
samat). Alkuperäisen 100mm:n putken pituus olkoon vaikkapa 50cm.
Kuinka pitkiä tulisi 70mm:n putkien olla, jotta viritys pysyisi samana?
Järki sanoo, että saman mittaisia. Mutta olen ymmärtänyt/lukenut/kuullut,
että 70mm putkien tulisi itse asiassa olla 100cm pitkiä. Jos joku nyt tuntee
varmasti tietävänsä asian, olisin kiinnostunut tietämään asian oikean
laidan...
P.S. WinISD yms. laskelmat eivät kiinnosta, kun niissä ei tuntunut olevan
järkeä, kun itsekin joskus laskeskelin.
Janne Ahonen
>
> Jos nyt joku voisi kertoa minulle asian, jota olen jo pitkään ihmetellyt, ja
> jokulla tarkoitan sellaista henkilöä joka _oikeasti_ tietää vastauksen.
Mielestäni tiedän (tai sitten joku todistakoon seuraavan vääräksi).
> Oletetaan että halkaisijaltaan 100mm oleva refleksiputki haluttaisiin
> kahdella halk. 70mm putkella (jolloin 1*100mm ja 2*70mm pinta-alat ovat n.
> samat). Alkuperäisen 100mm:n putken pituus olkoon vaikkapa 50cm.
> Kuinka pitkiä tulisi 70mm:n putkien olla, jotta viritys pysyisi samana?
>
> Järki sanoo, että saman mittaisia. Mutta olen ymmärtänyt/lukenut/kuullut,
> että 70mm putkien tulisi itse asiassa olla 100cm pitkiä. Jos joku nyt tuntee
> varmasti tietävänsä asian, olisin kiinnostunut tietämään asian oikean
> laidan...
Onko tämä tieto peräisin "luotettavasta lähteestä", vai onko se vain
sitkeä huhu?
Kyllä tässä akustiikan teoria on järjen kannalla, nimittäin viritystaajuus
määräytyy ainoastaan l/A suhteen mukaan, joten jos yhteinen pinta-ala
ja pituus pysyy samana, niin viritystaajuuskin on sama. Ainakaan
lukemassani akustiikan oppikirjassa (Teknillinen Akustiikka,
Jarmo Toivanen, Otakustantamo) tuosta ei puhuttu mitään vaikka
akustiset piirielementit siinä käsiteltiinkin melko perusteellisesti..
Eli sitten perustelut:
Helmholz-resonaattori koostuu akustisesta induktanssista ja kapasitanssista.
Qb
------>----+
|
+----+----+
| |
3 |
La 3 --+-- Ca
3 --+--
3 |
| |
+----+----+
|
|
-+-
La = roo*l/A (akustinen induktanssi / kg/m^4)
Ca = V/(roo*c^2) (akustinen kapasitanssi / m^4*s^2/kg)
Jossa roo=ilman tiheys/kg/m^3, (n. 1,2 kg/m^3), c äänen nopeus ilmassa
(n. 345 m/s), A=refleksiaukon pinta-ala/m^2, l = värähtelevän
ilmapatsaan pituus ja V=kotelon tilavuus/m^3.
Näiden resonanssitaajuus on (sähkötekniikasta tunnetusti)
f = 1/(2*pi*sqrt(La*Ca))
Sievennetään yhteen ja saadaan kaavaksi (ilman "Pekka Tuomelan" vakioita :)
f = c/(2*pi)*sqrt(A/(l*V))
Joten ainakin tuon mukaan viritystaajuus pitäisi pysyä samana jos
A/l suhde ei muutu. Kytkentään toinen refleksiputki tulisi tietenkin
tuon siinä ennestään olevan putkea edustavan kelan rinnalle.
Tietenkin "end correction" (värähtelevän ilmapatsaan tuoma lisäpituus)
on pienempi pienemmällä putkella, mutta ei putken pituus kyllä
kaksinkertaiseksi kyllä pitäisi muuttua. Laskekaapa vaikka itse
ylläolevilla perusteilla.
Esimerkkilasku:
Oletetaan vielä lisäksi, että kotelon tilavuus on 50 litraa, joten
saadaan viritystaajuudeksi 100mm putkella:
A=pi*r^2=3.142*(50*10^-3 m)^2=7.855*10^-3 m^2
joten
f = 345/(2*3.142)*sqrt(7.855*10^-3/((0.5+0.085)*0.05))=28.5 Hz
ja kahdella putkella sama viritystaajuus saadaan putken pituudella
A=2*pi*r^2=2*3.142*(35*10^-3 m)^2=7.6979*10^-3 m^2
l=c^2*A/(f^2*(2*pi)^2*V)-le
=345^2*7.6979*10^-3/(28.5^2*(2*3.142)^2*0.05)-0.85*70*10^-3
=0.51 m
joten hiukan joutuu putkea pidentämään, vaikkakaan ei kyllä kovin
paljon. Toivottavasti ei tullut tehtyä typerää laskuvirhettä :)
Ilman virtausnopeus putkessa riippuu periaatteessa ainoastaan putken
halkaisijasta, tosin halkaisijan mukana muuttuva virtausvastus
muuttaa hiukan akustista piiriä, jolloin virtausnopeuden muutos hiukan
poikkeaa ennustetusta. Lisäksi yleisesti käytetyt ekvivalenttimallit
"hajoavat käsiin" nopeuden ylittäessa 0.3 machia (~100m/s).
Käsilläni on tässä JAESin paperi nimeltä "Maximizing Performance from
Loudspeaker Ports" (tekijät: Alex Salvatti, Doug Button ja Allan Devantier),
jossa on käsitelty tässä threadissa käsiteltyä aihetta laajemmaltikkin.
Siinä on tutkittu mm. erilaisten pyöristysten vaikutusta
säröön ja kompressioon. Lopputulos oli se, että pienikin pyöristys
putken päissä on eduksi. (Tämä kai on yleisesti hyväksytty fakta.)
> P.S. WinISD yms. laskelmat eivät kiinnosta, kun niissä ei tuntunut olevan
> järkeä, kun itsekin joskus laskeskelin.
Ohjelmien tuloksia kannattaa aina hiukan epäillä. Toivottavasti et
"laskelmilla" tarkoittanut tämänkaltaisia perusteluja. Itse aina
epäilen "totuuksia" joihin ei löydy minkäänlaisia fysikaalisia
perusteita, joten toivottavasti tästä oli edes jotain hyötyä. Tietenkin
varman vastauksen saisi rakentamalla em. kotelot oikeasti ja suorittamalla
mittaukset, mutta se on ainakin minulle liian työläs/kallis vaihtoehto,
joten siihen asti kun joku esittää hyvät perustelut, miksi ylläoleva
ei pidä paikkaansa, pidän sitä oikeana teoriana.
--
Janne Ahonen | Phone: +358 17 3613 215
Aittolammentie 3 as 7 | GSM: +358 40 5433 172
70780 Kuopio | e-mail: jah...@mbnet.fi (personal)
Finland | janne....@espotel.fi (work)
Marko Hietala
ilmastointiputkia voi jossain määrin taivutella, mutta materiaali on kovin
hentoa. Putken lienee tarpeen olla mahdollisimman jäykkää, mutta mikä on
sopivan jäykkää näin matalilla taajuuksilla?
Miten tarkkaa putken mitoitus on? Jos käytän mutkaa, alkaa putken _tarkan_
pituuden mittaaminen olla vähän hankalaa...
+Marko
Markku Tikkanen
> 1) jos et halua tehdä subbaristasi tuhisevaa nuhapumppua niin laita nyt
> ihmeessä _yksi_ kookkaampi putki ja molempiin päihin vielä kunnon
> pyöristykset tai aeroportit. Jos ei putki sovi koteloon suorana niin
> sitten vain rautakaupasta 2 kpl ~90-asteen kulmayhteitä.
> 2) jos haluat subbaristasi tuhisevan nuhapumpun niin laita 50mm:n putket
Pieni välikysymys: onko haittaa, jos refleksiputken ulkopää ei ole kotelon
tasalla? Omissa 6/2:ssani on hieman liian pieni putki, kun en löytänyt
sopivankokoista (halkaisijaltaan) putkea, vaan hieman liian ahdasta.
Ajattelin (koska putki on takana näkymättömissä) puhinaa kuunneltuani
ostaa vaikka ylikokoista putkea ja sijoittaa sen kaiuttimen _sisälle_
oikeaoppisesti jättäen liiat putket ulos. Onko haittaa, toimiiko?
Siis:
|----------|
| |
| -----------
|
| -----------
| |
|----------|
Ainakin läpimitan kasvaminen vähentäisi puhinoita ja pituuden ja
läpimitan suhde pysyisi samana (sama viritystaajuus) - ainoa mahdollinen
ongelma lienee tuo putken ulkonema. Gurut, kommentoikaa, kiitos!
tiki
Sami Kilkkilä
Tuosta syystä lienee järkevämpää käyttää yhtä isoa putkea kuin
kahta pienempää. Eli siis virtausnopeuden pienentyminen 2 vs. 1
ei olekaan pelkästään hyvä juttu, koska se johtuu virtausvastuk-
sen kasvusta(?). Olettaen, että poikkipinta-ala on molemmissa
tapauksissa sama.
Todennäköisesti tulen käyttämään subbariprojektissani yhtä 94mm
(ulkohalkaisija 100mm) putkea. Kahdella kulmapalalla (45 astetta)
saan koteloon mahtumaan n. 65cm putken, jolloin viritystaajuu-
deksi tulee 23Hz. Vuoraamalla putken sisäpinta vaahtomuovilla,
vritystaajuus laskee tuosta hieman... Lieneekö jostain saatavissa
putkea, jonka sisäpinnassa olisi samanlaisia kuoppia kuin golf-
palloissa? Tuo voisi vähentää pyörteisyyttä, ja siten myös vir-
tausääniä.
- Sami
Janne Ahonen
>
> Tuosta syystä lienee järkevämpää käyttää yhtä isoa putkea kuin
> kahta pienempää. Eli siis virtausnopeuden pienentyminen 2 vs. 1
> ei olekaan pelkästään hyvä juttu, koska se johtuu virtausvastuk-
> sen kasvusta(?). Olettaen, että poikkipinta-ala on molemmissa
> tapauksissa sama.
Itse asiassa nähdäkseni suurempi vastus johtuu suhteessa isommasta
"rajakerroksesta", jota on enemmän kahdessa pienessä putkessa
kuin yhdessä isossa. Joten tältä pohjalta yksi isompi putki on
parempi kuin kaksi pienempää. Pinta-ala ei ole niin tehokkaassa
käytössä kahdessa pienemmässä putkessa, joissa kummassakin
syntyy tuo "laahaava" rajakerros putken seinämiin, kuin isossa
jossa on vain yksi. Tyypillinen rajakerroksen paksuus on sen
JAES tutkimuksen mukaan luokkaa 1mm putken seinämästä.
> vritystaajuus laskee tuosta hieman... Lieneekö jostain saatavissa
> putkea, jonka sisäpinnassa olisi samanlaisia kuoppia kuin golf-
> palloissa? Tuo voisi vähentää pyörteisyyttä, ja siten myös vir-
> tausääniä.
Tähän vielä sellainen kommentti tuosta sisäpinnan karhentamisesta,
että tuossa mainitsemassani JAES tutkimuksessa tuosta ei yllättäen
todettu olevan mitään hyötyä, päinvastoin. Sileä putki oli suurilla
tasoilla ylivoimaisesti paras (pienin THD). Erot näyttäisivät olevan
luokkaa 10dB sileän putken hyväksi (isoilla tehoilla). Ainoastaan
hyvin kapealla tehovälillä karhennettu putki oli juuri ja juuri
parempi. Tässä ero karhean putken hyväksi on luokkaa 3 dB. Muuten
karkea putki oli huonompi. Tämä tulos ilmeisesti oli hiukan ollut
yllätys jopa tutkimuksen tekijöillekkin. Ilmeisesti samat
säännöt eivät kuitenkaan päde refleksiputkessa kuin golfpallossa,
(tai pätevät, mutta siitä ei ole siinä hyötyä) vaikka siinä oli jopa
kuvakin golfpallosta jossa virtaus oli sileässä pallossa huomattavasti
pyörteisempää kuin karhennetussa.
En tiedä onko ko. dokumentti miten copyrighted-materiaalia, joten
en uskalla laittaa sitä oikopäätä yleiseen levitykseen, koska sain sen
kaveriltani, joka myöskään ei ollut varma sen tekijänoikeuksista (sai sen
ilmeisesti yhdeltä tekijöistä). Vaikkakin se saattaisi katkaista siivet
joiltain huhuilta ja uskomuksilta. Ainakin sisältää tutkittua tietoa.
> - Sami
Juha Sinkko
tuo putken ulkonema olisi ihan ok. Siitä aiheutuvat ongelmat ovat sitten
lähinnä kosmeettisia.
- Juha -
Markku Tikkanen <mtik...@boom.hytti.uku.fi> wrote in message
news:972jqf$ef2$1...@luotsi.uku.fi...
Samu Sirkiä
<mtik...@boom.hytti.uku.fi> wrote:
>In sfnet.harrastus.audio+video.kotihifi Matti Raiski <matti....@luukku.com> wrote:
>> 1) jos et halua tehdä subbaristasi tuhisevaa nuhapumppua niin laita nyt
>> ihmeessä _yksi_ kookkaampi putki ja molempiin päihin vielä kunnon
>> pyöristykset tai aeroportit. Jos ei putki sovi koteloon suorana niin
>> sitten vain rautakaupasta 2 kpl ~90-asteen kulmayhteitä.
>
>> 2) jos haluat subbaristasi tuhisevan nuhapumpun niin laita 50mm:n putket
>
>Pieni välikysymys: onko haittaa, jos refleksiputken ulkopää ei ole kotelon
>tasalla? Omissa 6/2:ssani on hieman liian pieni putki, kun en löytänyt
>sopivankokoista (halkaisijaltaan) putkea, vaan hieman liian ahdasta.
>Ajattelin (koska putki on takana näkymättömissä) puhinaa kuunneltuani
>ostaa vaikka ylikokoista putkea ja sijoittaa sen kaiuttimen _sisälle_
>oikeaoppisesti jättäen liiat putket ulos. Onko haittaa, toimiiko?
Jos kotelon sisätilavuus ja viritystaajuus pysyy samana ei haittaa
siltä osin ole. Viritystaajuuden laskukaavassa olevaa korjausarvoa
sensijaan tulisi muuttaa jos putki ei pääty kotelon pintaan. Asiaa on
käsitelty jossain viimeisen vuoden aikana, en vain muista millään mikä
tämä tietolähde oli.. joku muu ehkä muistaa/tietää?
**********************************************************************
Samu Sirkiä
ssi...@NospaMsiba.fi
Tero Tapani Nieminen
> Siis tuo puhuminenkin 50mm putkista
> subbarien tapauksessa tuntuu jo huvittavalta (vaikka niitä olisi kaksi
> tai enemmän):)
Niitä pitäisi olla neljä, jotta edes pinta-ala olisi sama. Ja noissa
rajapinta-turbulensseissä kannattaa huomata, että kovin litteä
refleksikanava ei myöskään ole mitenkään optimi (pyöreä putki itse
asiassa on).
--
Tero Nieminen t...@cc.jyu.fi
Jyväskylän yliopisto p. (014) 260 3607
Atk-keskus MaD112
Tero Tapani Nieminen
> "Samu Sirkiä" wrote:
>
> > Putkien lukumäärän kasvattaminen tulisi ajatella vain pinta-alaa
> > lisäävänä tekijänä.
>
> ????
>
> > Eli jos 100mm putki ei riitä niin laitetaan 2kpl
> > 100mm putkia.
>
> Tässä ko. tapauksessa voidaan ajatella, että yksi _50_mm putki ei riitä,
> joten niitä tarvitaan kaksi.
Ei vaan neljä, koska muuten pinta-ala pienenee ja suhinat kasvaa
takuuvarmasti. Monella putkella kasvaa sekä turbulentin putkien
sisäpinnan että erityisesti putkien päiden suhde poikkipintaan: ei
hyvä. Yksi 71 millinen on parempi kuin kaksi 50 millistä ja yksi 100
parempi kuin neljä 50 millistä. Putket lyhenevät vain, jos
kokonaispinta pienenee.
> > Eli useamman putken käyttö on perusteltua vain silloin
> > kun yksi vastaavan halkaisijan tötterö ei riitä tai yhtä sitä isompaa
> > ei koteloon saa esim mutkalle mielekkäällä tavalla.
Ei monelle putkelle voi keksiä kuin korkeitaan kuuliustekijän
perusteeksi.
> > Itse putkien
> > lukumäärän lisääminen ei koskaan vähennä niiden pituutta. Päin
> > vastoin. Tässä sun tapauksessa lyheneminen on pinta-alan vähenemisen
> > seurausta ja niinkuin on todettua saat sen aikaiseksi yhdelläkin
> > putkella.
Tässä on asian ydin.
> Ilman virtausnopeuteen (putken sivuäänet) vaikuttaa myös putken (tai
> putkien) pituus. Näinollen virtausnopeus kahdessa 50mm putkessa ei
> ole sama kuin yhdessä 70mm putkessa. Ko. tapauksessa virtausnopeudet
> ovat suurinpiirtein samat seuraavissa vaihtoehdoissa:
> - 2 x 50mm
> - 1 x 100mm
> Ja 100mm putkesta tulisi liian pitkä 55 litran koteloon.
Putkenhan voi sijoittaa vaikka kokonaan kotelon ulkopuolelle, jos
ulkonäköseikat eivät ole esteenä. Tosin ei kotelon tilantarve tuolla
konstilla pienene.
> > Itse koteloonhan voi rakentaa refleksikanavan myös levystä esim
> > kotelon pohjalle josta se aukeaa etulevyn alalaidasta ulos ja
> > sisäpuolella kiertää vaikka takaseinää pitkin ylös asti. Ihan tarpeen
> > mukaan.
>
> Liian hankala toteuttaa. Ja toisaalta, pyöreä putki lienee toiminnan
> kannaltakin parempi ratkaisu.
Neliskanttisessa kanavassa turbulenssipintaa on enemmän kuin
pyöreässä. Samoin nurkat ovat ongelmallisia turbulenssien kannalta,
eikä taitokset tai mutkat yhtään helpota tilannetta (ei
pyöreässäkään), joten mutkien olisi oltava jouheita.
--
Tero Nieminen Olen sitä mieltä mitä olen,
t...@cc.jyu.fi mitä se mulle kuuluu.