Hifi-lehti ja vahvistimien äänelliset erot
Mika Koivusalo
>
Onko jollain (vaikka sisäpiirin) tietoa mistä tuo Hifi-lehden
linjanmuutos johtuu, siis kun ennen testeissä vahvistimet oli
samalta kuulostavia ja nyt joka vehkeessä on aivan erilainen
soundi? Voiko siis vanhoihin vahvistin testeihin enää luottaa?
Sillä aikoinaan testissä esim. päätevahvistimet oli laitettu
vain tehon mukaan paremmuusjärjestykseen.
<
Kuuntelijat ovat yksittäisiä ihmisiä, jotka kertovat vahvistintesteissä ja
kaiutintesteissä subjektiiviset kuuntelulausuntonsa omissa nimissään
persoonina. Subjektiiviset lausunnot ja arviot eivät ole mittauksia.
Mittausten ja kuuntelulausuntojen painoarvon voi kukin sitten itse päättää.
Samoin sen, kummat ovat merkityksellisempiä, kaiuttimien vai vahvistimien
erot.
Mika Koivusalo
Pekka Tuomela
Anders Weckströn kirjoitti:
>Virallista tietoa linjanmuutoksesta ei tietenkään ole. Tunnen kuitenkin
sen >verran hyvin tekijät ja olosuhteet, että voin esittää seuraavan
hypoteesin.
Tämä hypoteesi menee sen verran fiktion puolelle, että pari täsmennystä on
paikallaan. HIFI-lehden toimituksen peruslinja on välittää lukijoille
tietoa niin oikeassa muodossa kuin se on mahdollista, eikä se ole
muuttunut. Trendikkyys ei vaikuta testituloksiin.
Laitteita kuunnellaan nykyisissä HIFI-lehden testeissä entistä enemmän ja
monipuolisemmin. Jos kuuntelijat havaitsevat eroja, kerromme tietysti
siitä. Sokkotestit ovat erittäin hyödyllisiä psykologisten tekijöiden
eliminoimisessa, ja HIFI-lehti käyttää niitä säännöllisesti.
Nämä ovat selkeitä tosiasioita, joita ei tarvitse lähteä arvailemaan, koska
on mahdollista kysyä suoraan asianosaisilta.
Pekka Tuomela
HIFI-lehti
Lauri Kotilainen
Anders Weckström kirjoitti (numerointi allekirjoittaneen):
>1. HIFI-lehdellä on uusi high-endiin kenossa oleva avustaja. Hän uskoo
> oikeasti vahvistimien välisiin eroihin.
>2. Lehden nykyinen päätoimittaja on
> saanut tehtäväkseen tehdä harrastusmyönteisempää kaupallisempaa aviisia.
>3.Vahvistimet soivat aina eri tavalla paitsi sokkotesteissä. Siksi uusi
linja vaatii niin sanottuja subjektiivisia testejä.
1. HIFI-lehdellä on useita uusia avustajia. Jotkut heistä ovat high
endistejä, jotkut eivät.
2. Ihan tuollaista tehtävää en muista saaneeni. Lehdestä taisi kuitenkin
tulla
"harrastusmyönteisempi", sillä HIFI-lehden levikki on kasvanut jokseenkin
tasan 50% kahden vuoden aikana.
3. Vahvistimet soivat eri tavoin myös sokkotestissä. Esimerkiksi
tuoreimmassa HIFI-lehdessä (numero 8/97, sivut 14-20) julkaistussa
vahvistintestissä käytettiin sokkokuuntelua.
Kirjoitin myös mainitun numeron 8/98 pääkirjoituksessa sivulla 5 jotakin
vahvistinsuunnittelijan valinnoista, jotka voivat vaikuttaa vahvistinten
ääniin. Olin menneisyydessä erään vahvistinvalmistajan
suunnittelulaboratoriossa töissä, ja sielläkin näitä asioita kovasti
pohdittiin.
Lauri Kotilainen, HIFI-lehden päätoimittaja
Leo Backman
Lauri Kotilainen writes:
>3. Vahvistimet soivat eri tavoin myös sokkotestissä. Esimerkiksi
>tuoreimmassa HIFI-lehdessä (numero 8/97, sivut 14-20) julkaistussa
>vahvistintestissä käytettiin sokkokuuntelua.
Harri Slip kysyy:
HIFI-lehden 8/97 vahvistintestissä eroja siis kuultiin myös sokkotestissä?
Lehden mukaan kuuntelu tapahtui sokkona eikä kuuntelijoille annettu mitään
tietoa testattavista vahvistimista. Lisäksi kuuntelijoilla sanottiin olleen
mahdollisuus käyttää vertailulaitteena HIFI-lehden 6-7/97 testissä olleita
vahvistimia. OK! Haluaisin kuitenkin tietää miten varmistettiin, että erot
ovat kuultuja eivätkä luultuja. Eli sokkotestiksi ei vielä riitä, että joku
kuuntelee verhon taakse sijoitettua vahvistinta ja antaa "kynän laulaa".
Luotettavista havainnoista voidaan puhua vasta sitten, kun henkilö vertaa
kahta vahvistinta A ja B (joita ei muuten tarvitse edes piilottaa verhon
taakse) ja kirjaa havaintonsa muistiin kaikessa rauhassa. Kun tämä on
tehty, seuraa sokkotestin kaikkein keskeisin osa: toinen vahvistimista
kytkeytyy testauslaitteistossa "näppäimen X alle". Henkilön on nyt osattava
kertoa onko hänen kuuntelemansa vahvistin X sama kuin A vai sama kuin B.
Jos tämä onnistuu niin usein, että valinnan oikeellisuus on tilastollisesti
luotettavaa, sokkokuuntelun tuloksia voidaan pitää todellisina. Jos oikeat
ja väärät vastaukset jakautuvat lähes tasan, sokkokuuntelun tulokset ovat
totta vain kuuntelijalle itselleen. Hyvä niinkin, mutta silloin ei voi
sanoa, että vahvistimet "soivat eri tavoin myös sokkotestissä". Eli oliko
Hifin 8/97 vahvistintestin kuuntelukoe ABX-sokkotesti vai oliko vahvistimet
vain piilotettu kuuntelijoiden silmiltä?
Vastauksella on suuri merkitys, sillä vain ensimmäisessä tapauksessa on
perusteltua väittää, että "vahvistimet soivat eri tavoin myös
sokkotestissä".
Harri Slip
Timo Jarvenpaa
In article <msg168067.thr...@online.tietokone.fi>,
Lauri.Ko...@online.tietokone.fi says...
> Kirjoitin myös mainitun numeron 8/98 pääkirjoituksessa sivulla 5 jotakin
> vahvistinsuunnittelijan valinnoista, jotka voivat vaikuttaa vahvistinten
> ääniin. Olin menneisyydessä erään vahvistinvalmistajan
> suunnittelulaboratoriossa töissä, ja sielläkin näitä asioita kovasti
> pohdittiin.
Mutta kai nyt joku mittauskin pitäisi löytyä kun nuo pelkät
kuuntelutestien kommentit ovat kovin tulkinnanvaraisia?
8/98 olleessa Sonyn CD:n testissä olleet purskemittaukset
sentään selittävät soittimen eri suotimien väliset
kuuntelutestissä havaitut erot. Miksi muuten samanlaista
mittausta ei ole tehty jo aikaisemmissa CD-soitin vertailuissa?
Pekka Tuomela
Harri Slip kirjoitti:
>Haluaisin kuitenkin tietää miten varmistettiin, että erot ovat kuultuja
eivätkä >luultuja. Eli sokkotestiksi ei vielä riitä, että joku kuuntelee
verhon taakse >sijoitettua vahvistinta ja antaa "kynän laulaa".
Esitit hyvin aiheellisen kysymyksen. Pelkkä sokkous ei tosiaankaan takaa
sitä, että kuulovaikutelmilla olisi yleispätevyyttä. Siksi järjestettin
varmistukseksi uusintakokeita, joissa kuuntelijalle ei kerrottu, mitä
edellisen kokeen laitteita kukin kuunneltava vahvistin vastasi. On selvää,
että vahvistimien väliset erot eivät ole suuria, muutenhan asiasta ei edes
kiisteltäisi. Yhdenmukaisuus tuloksissa ylitti kuitenkin selvästi sattuman
todennäköisyyden.
Miksi sitten ei ABX-testiä käytetty? Maailmassa on tehty suuri määrä
ABX-testejä, ja tiettävästi niistä yksikään ei ole riittävällä varmuudella
pystynyt osoittamaan niin sanottujen mystisten erojen olemassaoloa. Tästä
voi tehdä vain kaksi vaihtoehtoista johtopäätöstä: joko eroja ei ole tai
jokin havaintopsykologinen tekijä estää niiden ilmitulon ABX-testissä. Oli
kumpi tahansa totta, ABX-testeistä saadaan nollatulos. Niin olisi varmasti
tässäkin tapauksessa käynyt.
Numeroiden 6-7 ja 8/97 testit olivat ensimmäisiä lajiaan, ja epäilemättä ne
voitaisiin tehdä paremminkin. Tulevissa testeissä niistä saadut kokemukset
otetaan huomioon.
Pekka Tuomela
HIFI-lehti
Mika Koivusalo
>
Mutta kai nyt joku mittauskin pitäisi löytyä kun nuo pelkät
kuuntelutestien kommentit ovat kovin tulkinnanvaraisia?
8/98 olleessa Sonyn CD:n testissä olleet purskemittaukset
sentään selittävät soittimen eri suotimien väliset
kuuntelutestissä havaitut erot. Miksi muuten samanlaista
mittausta ei ole tehty jo aikaisemmissa CD-soitin vertailuissa?
<
Kuuntelutesti ei ollut ko. testissä, ainakin mitä jutusta lukemalla pystyy
päättelemään, luotettava sokko-sellainen, joten en vetäisi liian pitkälle
meneviä päätelmiä eri suotimien "valtavista" eroista.
Purskemittaus näyttää eroja, mutta miten ne ovat kuultavissa, erityisesti
vähemmän täydellisen pursketoistimen (kaiuttimen) läpi, on eri juttu.
nimim. myös samoja suotimia kuunnellut Koivusalo