Onko Amphion Creon jotenkin tukkoinen ...
Jampero
hankinpa Hifi-lehden testivoittajat Amphion Creonit ja kytkin ne vanhaan
Luxmanin vahvariin ja
Sony:n CD-soittimeen. Kaikki pelaa hyvin, mutta .... miksi ääni tuntuu
jotenkin ohuelta ja tukkoiselta verrattuna vanhoihin kunnon Boston Acoustics
A100 kaiuttimiini?
Onko tehtaalla tullut jokin valmistusvirhe vai miksi minusta ääni on
jotenkin väkinäiseltä ... ja
vaisulta verrattuna lähes mihin tahansa toiseen kaiuttimeen?
Pitäisikö jo vaihtaa systeemin muita laitteita tai oikein kaapeleita?
Mikä muuten on se teoria, jonka mukaan jotkin kaapelit toistavat ääntä
paremin kuin toiset?
Missä vika vai laitanko kajarit heti kiertoon???
t. Jampero
Jussi Uosukainen
Eikö Hifi ostajan 101 sano että kaikki uudet laitteet pitää koekuunnella
olemassaolevan järjestelmän kanssa?
/jussi
Jani Salonen
>>
> Eikö Hifi ostajan 101 sano että kaikki uudet laitteet pitää koekuunnella
> olemassaolevan järjestelmän kanssa?
Näinhän se menee, ei ne testivoittajat ole automaattisesti parhaat.
Kuuntele, vertaile ja rakentele oma mielipiteesi, ja kuuntele nimenomaan
_omalla_ setilläsi. Näin saat kuvan kuinka kaiuttimet omassa luukussasi
ja omalla oheislaitteistollasi toimivat.
--
/}
@###{]::::::Jani Salonen::::::>
\}
Marko K
"Jani Salonen" <sal...@yggdrasil.goto10.fiu> wrote in message
news:slrnbv2v31...@yggdrasil.goto10.fi...
Nykyisin on monessa asiassa valloillaan tämä "ostan testivoittajan - ne on
parhaat - saan kavereilta respektiä" -buumi.
Toki sen ymmärtää, jos on ostamassa leipäkonetta joiden toiminta on
selkeästi ympäristöstä riippumatonta.
Tai jos ei ole aikaa eikä halua perehtyä asiaan niin helpommalla pääsee kun
kantaa kotiin testivoittajan.
Tämä tästä ja uudenvuoden viettoon..
-mk-
Hessu
Eli kaiuttimet alkavat toimia suunnitellulla tavalla vasta joskus reilun
sadan tunnin kuuntelun jälkeen. Älä kysy minulta mikä siinä täytyy
sisäänajaa ja mikä muuttuu, mutta näin väittävät. Luin joskus myös jonkun
arvostelun Argon2:sta joissa koekuuntelija pettyi pahasti, kun kaiuttimet
eivät soineetkaan yhtä hyvin kuin oli aikaisemmin demossa kuullut. Sitten
jonkin ajan jälkeen ääni parani, ja tarkisti tämä arvostelija itsekin
Amphionilta että kaiuttimet vaativat todellakin vähän käyttöä ennen kuin
ovat parhaimmillaan.
Hessu
Bomb...@poista.hytti.uku.fi
Sisäänajoon uskoo ken haluaa :) Omasta kokemuksestani voisin kuitekin
kertoa seuraavaa: Ostin pari vuotta sitten Amphion Xenonit. Liikkeen
demopari oli kämpilläni viikonlopun yli ja toki tykästyin soundiin. Uusia
kaiuttimia sitten ensi kerran kuunnellessani ihmetys oli suuri: Eihän ne
tällaisilta kuulostaneet, soundi oli tunkkainen/muuten outo. Jonkun viikon
niitä luukuttelin ja johan alkoi lyyti kirjoittaa. Tuossa edelleen soivat,
enkä ihan heti pois vaihtaisi :). Itse en kyllä ihan hevillä tuota
sisäänajoa allekirjoita, mutta jotain tuossa kuitenkin tapahtui.
Meilelläni veikkailisin kuitenkin oman korvan tottumista tuohon uuteen
ääneen. Jäi kuitenkin ihmetyttämään tuo ero demoparin ja omien kaiuttimien
välillä. Toki saattaa olla että tää oli sitä psykologiaa: Jollainhan
useamman tonnin kaiuttimien osto oli perusteltava :)
Juho
Aki Honkasuo
Elementtien ripustuksien materiaali muotoutuu käytön aikana. Tuoreiden
kaiuttinelementtien ripustusmateriaali on jäykkää ja mm. tästä syystä
kaiuttimet ei soi _aivan_ niin kuin kaiuttimet on haluttu soivan. Eri asia
on se että kuinka moni ihminen on niin kultakorva(tm) että osaa eron
huomata. Veikkaan että tuo kaiuttimen sisään ajo on suurimmalla osalla
itseasiassa lähinnä korvien totuttelua uusiin kaiuttimiin (psykologinen
vaikutus). Aika harva jaksaa sisään ajaa kaiuttimia ennen koe kuunteluita
ja itse melkein sanoisin tuota sisäänajo-ohjeistusta "hifisti-ihmisten
höpötykseksi" :)
--
Aki "Aksu" Honkasuo Peace, Love E-Mail: honkasuo lut fi
Punkkerikatu 1 B 30 and Voice: +358 (0)50 533 5336
Fin-53850 Lappeenranta Free Software http://www.lut.fi/~honkasuo/
Jampero
vanhentamisen kuuntelemalla kaiuttimia useita tunteja päivässä. Lisäksi
hankin uudet kaapelit, joihin sitten menikin aimo annos rahaa (yht. 350e) ja
kyllä se kannattikin.
Nyt kaikki muut kaiuttimet ovat alkaneet ärsyttää koska ne korostavat
selvästi
ääniä ja tuovat soittimet liian lähelle ikäänkuin pintaan. Alan pikkuhiljaa
ymmärtää
mistä Hifi-lehden kultakorvat puhuvat!!!
Mutta yksi asia on jäänyt vaivaamaan:
Itse kuuntelen pääasiassa klassista ja jatsia mutta kun eräs tuttu tuli
käymään
ja hänellä oli mukanaan muutama rock-levy aloimme testata Creoneja
sellaisellakin
musalla.
Mistä johtuu, että rock-musiikilla Creon ei oikein tunne pääsevän
oikeuksiinsa vaan
ääni puuroutuu ja muuttuu epäselväksi? Myös tuo bassopuoli vaikuttaa
ohuelta.
Ja tämän olen kyllä omin korvin kuullut koska vertailimme äänentoistoa
kaverini
B&W:n kaiuttimiin ja ne kuulosivat kyllä paremmilta.
t. Jampero
"Aki Honkasuo" <honk...@lut.fi-fo.invalid> wrote in message
news:buhm7i$8kf$1...@juuri.cc.lut.fi...
otti....@jippii.fi
Kaikissa Amphioneissa käytetään ilmeisesti ferrofluidilla vaimennettua
korkeaäänielementtiä keskialueella siten, että jakootaajuus on
tyypillisesti
1500Hz ja joissakin malleissa jo niinkin alhaalla kuin 1200Hz!!!
Elementti
on sitten laitettu toimimaan omatekoiseen torvirakenteeseen ... eli
"suuntaimeen", jolla saadaan ehkä 2dB lisää herkkyyttä (ja U/D/D
vaikutus?).
No, tuollaisella noin 1" korkeäänielementillä tulee olemaan kova työ
tuottaa riittävää äänenpainetta alle 2000Hz taajuuksilla. Jos äänen
painetta tarvitaan lisää, kartion liikeradan rajat tulevat vastaan ja
kaiutin yksinkertaisesti ei kykene toistamaan tulevaa signaalia
tarvittavalla
dynaamiikalla. Tästä syystä Amhion Creonin on mainittu olevan
"lievästi
tukkoinen" vaikka se onkin mielestäni ylettömän tukkoinen eikä se
toista
musiikin dynamiikkaa todenmukaisesti. Tästä johtuu myös nk.
verhoutunut sointi?
Korkeaääninen on todennäköisesti Seasin T1212:
http://www.seas.no/seas_line/tweeters/H1212.pdf.
MLLSA käyrässä näkyy muuten elementin luontaisen resonanssin (ilman
ferrofluidia)taajuudella oleva (n. 1500Hz) hitaasti vaimenava
värähtely. Kuuluukohan tuo myös?
T1212 on speksattu toimimaan 1500Hz - 20000Hz alueella ... jos
jakotaajuus
tuodaan niinkin alas kuin 12000hz, niin mitä tapahtuu? Saattaa olla
että
elementtejä poksahtelee ... mutta toisaalta eihän näitä kaiuttimia
tohdi kovalla
äänenpaineella luukuttaakkaan.
T1212 herkkyys on muuten 92dB + 2dB torvesta -> elementtiä on
vaimennettu
vastuksilla n. 7dB jotta saadaan 87dB herkkyys ... eli aika paljon.
Eikä
sekään auta kun fysiikan lait ovat vastaan kunnollista toimintaa juuri
niillä
kriittisillä keskiäänitajuuksilla, joilla Amphion briljeeraa.
Miksi muuten ei laitettu kunnollista keskiäänielementtiä ja
yläjakotaajuutta
vaikka 5000Hz:iin? Tällaisia kaiuttimia on maailmalla vaikka kuinka
paljon
ja silloinhan ei kikkailemalla saatua (U/D/D) markkinointietua ei
saada
käytöön. Ja onko todisteita siitä, että jakotaajuus 2000-3000Hz
alueella on
ongelma? Hyviä kaksitiekaiutimia on varsin paljon tarjolla ...
selvästi parempia
kolmitiekaiuttimia saa sitten hakea kissojen ja koirien kanssa.
t. Otti
PS. Ehkä Amphionien keskiääni on suunniteltu joidenkin uusien
kotimaisten fysiikan teorioden mukaan ... katso vaikka:
http://www.newphysics.fi/?sivu=02&msgid=00149F56-000F52ED
No, Amphionien äänentoisto on kuitenkin peräisin sieltä itsestään ...
PS2. Jamperon kantsii laittaa pömpelit äkkiä myyntiin ettei vaan tuo
korva
adaptoidu pysyvästi A:n pönttöjen tunkkaisuutteen ....
PS3. Kiitos vaan Hifilehden pojille. Onko annettu konsulttiapua?
"Jampero" <jam...@miukumauku.fi> wrote in message news:<G2JUb.8600$k4.1...@news1.nokia.com>...
Guruguru
Luin tuon litanian vasta nyt, kyllä siinä on ihan asiaa. Kaiuttimet
purkista riipuen ajetaan sisään ja soundi muuttuu muutaman kymmenen
tunnin aikana.
Onneksi ei itte tarvinnu ajella purkkeja sisään kun ostin esittely
kappaleet.
Niinkin hullulta kun se kuulostaa niin sama ilmiö liittyy myös
kaapeleihin,
riippuen piuhasta/säikeistä ja kuunneltavan musiikin voimakkuudesta
menee ajeluun aikaa max. 5-10 tuntia. Ite olin melkosen skeptinen
noita kaapeleita kohtaan kunnes sitten jouduin repimään kaapelit veke
ja taivuttelemaan ne uudelleen hieman eri suuntiin ja eri kohdista.
Aluksi luulin että jotain on pahasti vialla, mutta pikkuhiljaa soundi
sitten normalisoitui ja alkoi kuulostaa tutulta. En varmaan olisi
huomannut niin radikaalia eroa jos en olisi kuunnellut musiikkia juuri
ennen irti repimistä. Kaikkia piuhoja ei tarvitse ajella sisään
(tiedän ainostaan yhden jota ei tarvii) tai ns. sisään luukutuksesta
ei ole mitään hyötyä. Ostamani Goertz MI 1 on sellainen, piuha kiinni
ja soundi on sitten siinä, se ei enää muutu. Koko ilmiö liittyy
jotenkin magnetoitumiseen (ns. kyllästyminen vissiinki) ja elektrodien
hakeutumiseen saman suuntaiseen asetelmaan (atomi tasolla)
kestomagneetin tavoin. Nyt tais mennä jo hiukan iteltäkin yli!!!
Kaapelivalmistajien käyttämällä "kulkusuunta nuolella" on myöskin
väliä.
Osa kaapeleista johtaa sähköä toiseen suuntaan paremmin kuin toiseen
(erot hyvin minimaalisia), mutta suurimmalla osalle ei ole sitten niin
vähäisintäkään väliä, kummin päin sen paikalleen paiskaa. "Kulkusuunta
nuolella" ei ole muuta käyttöä kuin se että molemmat kanavat tulee
asennettua samoin päin (musiikki on täydellistä vaihtosähköä ja
napaisuus vaihtuu tämän tuosta). Jos vahvistimessa on ei toivottua
offsettia, niin tilanne on taasen toinen, ulos isku saattaa olla
voimakkuudeltaan suurempi kuin sisään veto. Tähän kaapeli vaikuttaa
soundillisesti jos johtaa sähköä paremmin toiseen suuntaan kuin
toiseen.
"Väärin" kytkettynä toinen kanava saa eri arvoisen jännitetason, mikä
suoraan vaikuttaa kanavatasapainoon.
Englannin kielisellä puolella on tiukka debate aiheesta, että
kannattaako ja miksi/miksei pitäisi raskaan sarjan tehdas valmisteisia
kaappeja modifioida sisäisesti. Kantsii tsekata jos kiinnostaa
http://groups.google.com/groups?hl=fi&lr=&ie=UTF-8&group=rec.audio.high-end
"B&W Nautilus 804 inner wiring modification"
T:Riku
"Jampero" <jam...@miukumauku.fi> wrote in message news:<G2JUb.8600$k4.1...@news1.nokia.com>...
kse
> Niinkin hullulta kun se kuulostaa niin sama ilmiö liittyy myös
> kaapeleihin,
> riippuen piuhasta/säikeistä ja kuunneltavan musiikin voimakkuudesta
> menee ajeluun aikaa max. 5-10 tuntia. Ite olin melkosen skeptinen
> noita kaapeleita kohtaan kunnes sitten jouduin repimään kaapelit veke
> ja taivuttelemaan ne uudelleen hieman eri suuntiin ja eri kohdista.
> Aluksi luulin että jotain on pahasti vialla, mutta pikkuhiljaa soundi
> sitten normalisoitui ja alkoi kuulostaa tutulta. En varmaan olisi
> huomannut niin radikaalia eroa jos en olisi kuunnellut musiikkia juuri
> ennen irti repimistä. Kaikkia piuhoja ei tarvitse ajella sisään
> (tiedän ainostaan yhden jota ei tarvii) tai ns. sisään luukutuksesta
> ei ole mitään hyötyä. Ostamani Goertz MI 1 on sellainen, piuha kiinni
> ja soundi on sitten siinä, se ei enää muutu. Koko ilmiö liittyy
> jotenkin magnetoitumiseen (ns. kyllästyminen vissiinki) ja elektrodien
> hakeutumiseen saman suuntaiseen asetelmaan (atomi tasolla)
> kestomagneetin tavoin. Nyt tais mennä jo hiukan iteltäkin yli!!!
Kannattaa ehdottomasti myös tarkistaa maan magneettikentän suunta
etteivät kaiutin kaapelit tule vahingossa saman suuntaisiksi
magneettikentän kanssa! Pahimmassa tapauksessa hapettoman kuparin
alkeismagneetit järjestyvät niin, että kyllästyminen estyy ja kaapelin
suuntaavuus voimistuu haitallisesti. Lisäksi, jos tätä ei huomaa pian
korjata, kidehilan alkeiskopit voivat pysyvästi deformoitua ja
kaapelit ovat lopullisesti pilalla. Itsekin olin yllättynyt miten
voimakkaasti tuo voi vaikuttaa äänen laatuun. Muuton jälkeen
ihmettelin saundin tukkoisuutta vaikka olinkin mielestäni tarkistanut
magneettikentän voimaviivojen suunnan kompassilla. Kun kunnon
sisäänajokaan ei auttanut, tarkistin magneettikentän uudestaan - olin
epähuomiossa ajatellut kompassin erannonkorjauksen väärinpäin ja
piuhat olivat kuin olivatkin juuri magneettikentän suutaiset (asunnon
seinä on juuri hankalan suuntainen). Kannattaisi vissiin hankkia
kompassi, jossa ei ole korjattu erantoa (muistaakseni jollain kaapelin
valmistajalla on joskus ollut tällaisia myynnissäkin), ettei toista
kertaa kävisi moista mokaa.
No, muutin hieman kaapeleiden suuntaa ja väänsin ne loivalle
sinikäyrälle ja johan ääni kirkastui! Samalla korjaantui myös
stereokuvan vääristymä - olin jo luullut, että päätevahvistimien kivet
olisivat lievästi vaurioituneet muutossa, koska balanssi oli
pielessä. Vikahan oli tietysti siinä, että magneettikentässä toisen
kanavan kaapeli ylikyllästyi ja toinen alikyllästyi - koita siinä
sitten saada stereokuva kohdalleen!
Oikeastaan tuo sinikäyrälle vääntö oli ihan hyvä idea - koska seinän
suunta on tosiaankin hieman hankala (melkein magneetikentän
suuntainen), voimakkaiden revontulien aiheutamat magneetikentän
häiriöt aiheuttivat selviä vaihe-eron vaihteluita diskantteihin. Nyt
niistäkin on sitten päästy eroon eikä enää tarvitse seurata auringon
flare-tiedotuksia, että voisi suunnitella kuuntelupäivät.
--
kse
Jamppa
Amphionin Creon(2) on suhteelisen neutraali kaiutin ja kun vertaa
esim.aiempaan pariisi, niin sointitasapainohan on aivan erilainen.
Itse olen kuullut aikaisempaa Creonia ja Helium2:sia, sekä Xenoneita.
Täytyy todeta että kaikki ovat suuresti "äänite riippuvaisia". Huonot
ääniteet toistuvat myös huonosti ja saatavat aiheuttaa
kuunteluväsymystä. Tärkeintä kuitenkin on että hyvät äänitteet myös
toistuvat hyvin.
AMpion ei kieltämättä ole maailman musikaalisin merkki, mutta
alkuperäinen hifikäsitteen mukainen toistohan ei oikeastaan ole
tavoitella musikaalisuutta, vaan alkuperäisen kaltaista esitystä.
Joku ketjussa mainitsi sisäänajon merkitystä ja kokemuksesta on
todettava että mikään kaiutin ei ole parhaimmillaan, juuri paketista
repäistynä.
Olisikos kannattanut kuitenkin ottaa Creonit kotikuunteluun ja testata
sopiiko settiisi ja makuusi ennen kuin ostit? Vinkki vinkki: ei
kannata aina uskoa hifilehden "kultakorvien" kirjoituksia. Itse olen
havainnut esim.vahvistimissa suuria eroja heidän "testituloksiinsa"
verrattuna.
Olisikohan Dynaudiolta (testin kakkonen,vai oliko se kolmonen)
löytynyt paremmin makuusi istuvat toistimet???????
Guruguru
No heipä hei kse
Teit just ittestäs aika pellen, moni on varmaan hakannu päätänsä
seinään sun kanssas aikasemminki.
Ystävällisin terveisin
RSN
otti....@jippii.fi
> Juu moro vaan,
>
> Amphionin Creon(2) on suhteelisen neutraali kaiutin ja kun vertaa
> esim.aiempaan pariisi, niin sointitasapainohan on aivan erilainen.
>
> Itse olen kuullut aikaisempaa Creonia ja Helium2:sia, sekä Xenoneita.
> Täytyy todeta että kaikki ovat suuresti "äänite riippuvaisia". Huonot
> ääniteet toistuvat myös huonosti ja saatavat aiheuttaa
> kuunteluväsymystä. Tärkeintä kuitenkin on että hyvät äänitteet myös
> toistuvat hyvin.
Creonissa tää korkeaäänikaiuttimen jakotaajuus on tuotu 1500Hz:iin.
Kun tiedetään, että kaiuttimen kartion pinta-ala on n. 7.5 neliösenttiä
ja sen lineaarinen liikealue p-p on 0.5mm (kts esim. SEAS T1212 speksi),
niin voimme Toivasen Teknillisen Akustiikan kirjan kaavan (3.62) mukaan
laskea maksimaaliselle säröttömälle huippuäänenpaineelle arvon 104dB 1m
etäisyydellä (näillä 1200Hz:n rajataajuuden Amphioneilla se on 100dB).
No, tää 100dB+ on tietysti huomattava äänenpaine mutta kannattaa ottaa
huomioon se seikka, että huippuäänet ovat luokkaa 20dB keskiarvon yläpuolella
ja niinpä sitten voidaankin sanoa, että Amphionien toisto alkaakin takkuilla
jo 80dB - 84dB / 1m keskimääräisellä äänenpaineella. Silloin, kun ne toistavat
esimerkiksi jonkin voimakkaan rummun lyönnin, korkeaäänikaiuttimen kartio
ylittää lineaarisen alueensa eikä sen jälkeen oikein tiedä mitä kaiuttimessa
tulee tapahtumaan .... mutta ei se varmaan ole kenenkään hallinnassa.
Käytännössä Amphionit kuulostavatkin dynaamiikkaa rajoittavilta ja tunkkaisilta
juuri tästä syystä. Jos nostat äänenpainetta esim. jazz ja rock musiikilla,
kaiuttimen toisto romahtaa ja jälki on varsin karmeaa kuuneltavaa.
> AMpion ei kieltämättä ole maailman musikaalisin merkki, mutta
> alkuperäinen hifikäsitteen mukainen toistohan ei oikeastaan ole
> tavoitella musikaalisuutta, vaan alkuperäisen kaltaista esitystä.
Silloin sitten pitää vaan kuunnella hyvin hiljaa ..... eikä ääni ole
silloinkaan ikävä kyllä erityisen hyvä. Johtuuko se sitten mutu-periaatteella
tehdystä nk. suuntaimesta ... eli torvirakenteesta .... ken tietää?
Amphionit soveltuvat erityisen huonosti kotiteatterikäyttöön, rock-
ja jazz-musiikille sekä klassiseen sinfoniamusiikkiin.
Mielestäni Amhioneissa on siis selvä tekninen suunnitteluvirhe!!!!
Nää kaiuttimet eivät yksinketaisesti voi soida hyvin ...
t. Otti
PS. Kylläpäs ottaa niin matalalta kun täytyy yrittää osoittaa, että
sillä keisarilla ei sittenkään ollut niitä vaatteita .... vaikka jotkut
on jossakin lehdessä niin väittäneet ....
PS2. Tuo maksimiäänenpaineen laskenta on muuten varsin optimistinen eli
antaa suuremman lukeman mitä käytännössä saavutetaan. Lisäksi tuon T1212
elementin ominaisuudet ovat varsin geneeriset eli ei varmaankaan löydy
parempaa 1" korkeaäänistä tähän paikkaan.
Jani Salonen
> Käytännössä Amphionit kuulostavatkin dynaamiikkaa rajoittavilta ja tunkkaisilta
> juuri tästä syystä. Jos nostat äänenpainetta esim. jazz ja rock musiikilla,
> kaiuttimen toisto romahtaa ja jälki on varsin karmeaa kuuneltavaa.
>
> Amphionit soveltuvat erityisen huonosti kotiteatterikäyttöön, rock-
> ja jazz-musiikille sekä klassiseen sinfoniamusiikkiin.
Perustuuko tuo nyt kokemukseen? Oletko kuunnellut kaikkia Amphionin malleja
rock-, jazz ja klassisella musiikilla?
> Mielestäni Amhioneissa on siis selvä tekninen suunnitteluvirhe!!!!
> Nää kaiuttimet eivät yksinketaisesti voi soida hyvin ...
Suunnitteluun ja sen virheisiin en ota kantaa, mutta kyllä Xenon ja Krypton
hyvin _soi_. Jätä ne oppikirjat ja mars mars kuuntelemaan...
Jani
<otti....@jippii.fi> wrote in message
news:301300fc.04031...@posting.google.com...
> Käytännössä Amphionit kuulostavatkin dynaamiikkaa rajoittavilta ja
tunkkaisilta
> juuri tästä syystä. Jos nostat äänenpainetta esim. jazz ja rock
musiikilla,
> kaiuttimen toisto romahtaa ja jälki on varsin karmeaa kuuneltavaa.
> ja jazz-musiikille sekä klassiseen sinfoniamusiikkiin.
> Mielestäni Amhioneissa on siis selvä tekninen suunnitteluvirhe!!!!
> Nää kaiuttimet eivät yksinketaisesti voi soida hyvin ...
>
> t. Otti
--koskeeko tämä päätelmä siis Amphion Creonia vai yleensä kaikkia
Amphioneita? Kumma juttu että Amphioneita on juuri kehuttu sinfonia ja
kotiteatterikäytössä yleisellä tasolla. Malleista en siis puhu mitään. Itse
olen harkinnut kotiteatterikäyttöön Amphion Argon 2 pääkajareiksi ja Helium
+ sivuille. Tämä Otti Matalan postaus vaan alkoi mietityttämään...
t:jani
tuomas
>
> Kun tiedetään, että kaiuttimen kartion pinta-ala on n. 7.5 neliösenttiä
> ja sen lineaarinen liikealue p-p on 0.5mm (kts esim. SEAS T1212 speksi),
> niin voimme Toivasen Teknillisen Akustiikan kirjan kaavan (3.62) mukaan
> laskea maksimaaliselle säröttömälle huippuäänenpaineelle arvon 104dB 1m
> etäisyydellä (näillä 1200Hz:n rajataajuuden Amphioneilla se on 100dB).
>
> antaa suuremman lukeman mitä käytännössä saavutetaan. Lisäksi tuon T1212
> elementin ominaisuudet ovat varsin geneeriset eli ei varmaankaan löydy
> parempaa 1" korkeaäänistä tähän paikkaan.
Otitkos huomioon maksimiäänenpaineen laskuissasi huomioon korkeaäänikaiuttimen kuormittamisen
exponentiaalitorvella?
"Torvi on akustinen muuntaja, millä muutetaan pieni säteilypinta suuremmaksi siten, että tilavuusnopeus
torven molemmissa päissä pysyy samana. Koska suuren säteilevän pinnan säteilyimpedanssi on resistiivisempi
kuin pienen säteilypinnan samalla taajuudella, niin samalla tilavuusnopeudella suuripintainen säteilijä
antaa enemmän akustista tehoa kuin pienipintainen säteilijä, etenkin matalilla taajuuksilla." Eero Lampio,
Sähköakustiikka
Kun suoralla taajuusvasteella olevaa diskanttielementtiä kuormitetaan exponentiaalitorvella, sen
taajuusvaste nousee n. 6dB/oktaavi matalia taajuuksia kohden, kunnes torven rajataajuuden alapuolella se
alkaa laskea n. 6dB/oktaavi. Kun vielä diskantin resonanssitaajuus on suunnilleen torven rajataajuudella ja
resonanssin hyvyysluku pieni, niin 18dB/okt. jakosuotimeen tarvitaan vain konkka, joka oikaiseen vasteen
päästökaistalla ja torven rajataajuuden alapuolella jyrkkyydeksi tulee tuo 18dB/oktaavi (torvi 6dB/okt. +
elementti 6dB/okt. + konkka 6dB/okt.).
-t
otti....@jippii.fi
> On 15 Mar 2004 10:03:56 -0800, otti....@jippii.fi <otti....@jippii.fi> wrote:
>
> > Käytännössä Amphionit kuulostavatkin dynaamiikkaa rajoittavilta ja tunkkaisilta
> > juuri tästä syystä. Jos nostat äänenpainetta esim. jazz ja rock musiikilla,
> > kaiuttimen toisto romahtaa ja jälki on varsin karmeaa kuuneltavaa.
> >
> > Amphionit soveltuvat erityisen huonosti kotiteatterikäyttöön, rock-
> > ja jazz-musiikille sekä klassiseen sinfoniamusiikkiin.
>
> Perustuuko tuo nyt kokemukseen? Oletko kuunnellut kaikkia Amphionin malleja
> rock-, jazz ja klassisella musiikilla?
Athenea, Creoneja ja Xenonia oon kuunnellu ja niissähän on se tyypillinen
outo Amphion saundi kaikissa.
>
> > Mielestäni Amhioneissa on siis selvä tekninen suunnitteluvirhe!!!!
> > Nää kaiuttimet eivät yksinketaisesti voi soida hyvin ...
>
> Suunnitteluun ja sen virheisiin en ota kantaa, mutta kyllä Xenon ja Krypton
> hyvin _soi_. Jätä ne oppikirjat ja mars mars kuuntelemaan...
No, ensin kuuntelin ja ihmettelin kaiuttimien huonoa ääntä. Sitten aloin
miettiä mistä moinen surkeus oiken voisi johtua ... ja loppujen lopuksi
sylttytehdas on helppo löytää ... eli kyseisen korkeaäänielementin väärä
käyttö.
Olen seurannut kotimaista kaiutintehtailua jo yli 25v ajan ja tässä on
kyseessä räikein munaus mitä muistan.
Mutta, jos pidät ko. verhoutunutta ja tukahtunutta ääntä hyvänä äänenä niin
sanotaanhan että "kukin tulkoon uskollaan autuaaksi" ja sillä selvä.
Minä kierrän Amphionit kaukaa.
Vai onko nyt niin että jos kaiutin toistaa äänen vaivalloisesti ja
tukahtuneesti niin eräät audiofiilit juhlivat sitä suurena voittona?
Kaikkein kaupallisimmatkin makeat studioäänitteet alkavat kuulostaa
Cheskyn kotiäänitteiltä!!! Jippii!!!! Jippii!!!
t. Otti
otti....@jippii.fi
Heh, kyseessä on nk. "suuntain" eli ilmeisesti ihan mutu periaatteella
tehty
torvirakenne, joka kokemukseni perusteella nostaa elementin herkkyyttä
1-2dB.
Kyseistä torven ylipäästöilmiötä ei ilmene koska torvi ei aiheuta
riittävän
suurta äänenpaineen vahvistumista. Lisäksi korkeaäänielementin
yliajaminen
tapahtuu sen aktiivisella alueella ja jos tämä kuvaamasi vaimennus
tulisi
torven vaikutuksesta siinä olisi sitten aikamoinen monttu
toistokäyrässä ...
ja sitähän ei ole havaittu.
Torvi muuten lisää yleensä kaiuttimen ääneen keskialueella selvän
honotuksen ... josta esimerkkinä ovat myös nämä Kefin
ja Seasin koaksiaalikaiuttimet (joista niistäkin jotkut tykkää).
Jakosuodattimesta en voi puhua mitään koska en sen rakennetta tunne.
Tässä
tapauksessa sen tulisi olla "tiiliseinä" tyyppiä, jotta juuri
jakotaajuuden
alapuolella olevat taajuudet eivät pääsisi laittamaan kartiota
tilttiin. Tästä
syystä Amphion on vaimentanut korkeaäänielementtiä huomattavasti mutta
sehän
ei vaikuta elementin kykyyn tuottaa äänenpainetta. 1" keskiääninen on
ongelma siksi, että kartion pinta-ala on yksinkertaisesti liian pieni
jotta voitaisiin tuottaa korkeampia äänenpaineita puhtaasti.
Otti
tuomas
> Heh, kyseessä on nk. "suuntain" eli ilmeisesti ihan mutu periaatteella
> tehty
> torvirakenne, joka kokemukseni perusteella nostaa elementin herkkyyttä
> 1-2dB.
Ainakin vanhemmissa malleissa se näyttää vallan exponentiaalitorvelta...
Kaikenmaailman mutusuuntaimilla saa aikaan vaan jakosuodinsuunnittelun kannalta ikäviä mutkia taajuusvasteeseen.
> Torvi muuten lisää yleensä kaiuttimen ääneen keskialueella selvän
> honotuksen ... josta esimerkkinä ovat myös nämä Kefin
> ja Seasin koaksiaalikaiuttimet (joista niistäkin jotkut tykkää).
>
justjoo
> 1" keskiääninen on
> ongelma siksi, että kartion pinta-ala on yksinkertaisesti liian pieni
> jotta voitaisiin tuottaa korkeampia äänenpaineita puhtaasti.
>
...paitsi jos sitä kuormitetaan torvella:)
>
> Otti
Miika Kahelin
Äkkiseltään molemmat jutu vaikuttivat ihan yhtä järkeviltä.
Korva tottuu pikkuhiljaa kaikenlaiseen ja jos oiken uskoo ja haluaa,
niin saattaa se soundi alkaa kuullostaa jopa paremmalta.
Miika
Snauzer
Se, että "asiantunteva" kotimainen julkaisu on saanut sinut ko kaiuttimet
valitsemaan ei tee niistä hyviä. So sorry!
Kuuntelemalla Amphionin ongelmat selviävät helposti. Tai sitten ei, mutta
sitten on sama mitkä kaiuttimet valitsit.
"tuomas" <turb...@netscape.net> kirjoitti viestissä
news:4058548F...@netscape.net...
otti....@jippii.fi
> otti....@jippii.fi wrote:
>
> > Heh, kyseessä on nk. "suuntain" eli ilmeisesti ihan mutu periaatteella
> > tehty
> > torvirakenne, joka kokemukseni perusteella nostaa elementin herkkyyttä
> > 1-2dB.
>
> Ainakin vanhemmissa malleissa se näyttää vallan exponentiaalitorvelta...
> Kaikenmaailman mutusuuntaimilla saa aikaan vaan jakosuodinsuunnittelun kannalta ikäviä mutkia taajuusvasteeseen.
>
> > Torvi muuten lisää yleensä kaiuttimen ääneen keskialueella selvän
> > honotuksen ... josta esimerkkinä ovat myös nämä Kefin
> > ja Seasin koaksiaalikaiuttimet (joista niistäkin jotkut tykkää).
> >
>
> justjoo
Tämä johtuu siitä, että ääreellisen mittaisen torven päästökaista
ei ole mitenkään siisti vaan torvi aina "soi". Tällaisella lyhyellä
torvella vaikutus on pieni ... mutta havaittava.
Tätä on helppo demota vaikka laittamalla kädet torvimaisesti oman
suun ympärille (kuten yrittäisit huutaa kauas) tai tekemällä torvi
vaikka paperilla/pahvilla.
Noissa koaksiaaleissa sitten vielä tapahtuu bassokartion liikkeen
ansiosta modulaatiota .....
>
> > 1" keskiääninen on
> > ongelma siksi, että kartion pinta-ala on yksinkertaisesti liian pieni
> > jotta voitaisiin tuottaa korkeampia äänenpaineita puhtaasti.
> >
>
> ...paitsi jos sitä kuormitetaan torvella:)
Tässä tapauksessa torvi nostaa herkkyyttä ne 1-2dB ja tietysti
vaimentaa
kaiuttimen toistoa juuri samalla arvolla päästökaistan ulkopuolella.
Koska kaiuttimen kartion yliohjaus tapahtuu päästökaistalla, ei tuolla
vaimennuksella ole mitään merkitystä.
Ai niin ... amphionisteille on olemassa yksi patenttiratkaisu:
Älä kytke kaiuttimeen yli 25W vahvistinta!!!! Silloin kartiota ei voi
periaatteessa laittaa tilttin ... siis Creonin tapauksessa mutta jos
jako
on laitettu 1200Hz:iin niin älä sitten käytä yli 10W vahvaria.
t. Otti.
janne panu
> Tämä johtuu siitä, että ääreellisen mittaisen torven päästökaista
> ei ole mitenkään siisti vaan torvi aina "soi". Tällaisella lyhyellä
> torvella vaikutus on pieni ... mutta havaittava.
>
> Tätä on helppo demota vaikka laittamalla kädet torvimaisesti oman
> suun ympärille (kuten yrittäisit huutaa kauas) tai tekemällä torvi
> vaikka paperilla/pahvilla.
Jaa, esim gradientin revolla en ole kuullut ko "honotusta"
noi ite tehdyt torvet ei milllään lailla korreloi johonkin koksin torveen.
Ettet ole kuunnellut vain kajareita, joissa keskialuehonoa on ihan huonosta
suunnittelusta johtuen? Sen aikaansaaminen nimittäin on kohtuu helppoa ..
Enemmän koaksiaaleissa on ongelmia diskantin rikkonaisuuden takia (ei optimi
torven muoto) kuin keskialueen kanssa. Siis siittä varsinaisesta
koaksiaalisuudesta johtuen.
> Noissa koaksiaaleissa sitten vielä tapahtuu bassokartion liikkeen
> ansiosta modulaatiota .....
Niin muuten tapahtuu ihan normaaleilla elementeillä tehdyssä kajarissa,
joissa elementit samassa etulevyssä ... Modulaatio tulee siittä, että
niissäkin se etulevy liikkuu. (kiitos J Salmi, kun tämän asian mulle
messuilla valotit).
Saila Uusnäkki
> vaimentaa kaiuttimen toistoa juuri samalla arvolla päästökaistan
ulkopuolella.
Creonin sähköinen vaste diskanttielementille on sellainen että 1.5kHz:n taso
on 18,0dB matalammalla 20kHz tasoon verrattuna.
Xenonin sähköinen vaste diskantille on 1.2kHz:ssä 18,8 dB alempana 20kHz:n
tasoon verrattuna.
Kuinka herra Matala oikein selittää tämän? Vai ymmärtääkö tämä pelle edes
mistä puhun?
On aina parempi tietää mistä puhuu, kuin pelkästään luulla tietävänsä.
Antti Louhivaara
otti....@jippii.fi
> > Tässä tapauksessa torvi nostaa herkkyyttä ne 1-2dB ja tietysti
> > vaimentaa kaiuttimen toistoa juuri samalla arvolla päästökaistan
> ulkopuolella.
>
> Creonin sähköinen vaste diskanttielementille on sellainen että 1.5kHz:n taso
> on 18,0dB matalammalla 20kHz tasoon verrattuna.
> Xenonin sähköinen vaste diskantille on 1.2kHz:ssä 18,8 dB alempana 20kHz:n
> tasoon verrattuna.
Niin ... elementti ja suuntain saa aikaan varmaan 94dB äänenpaineen
ilman
tuota vaimennusta. Olette pudottanut herkkyyttä 87dB:iin
passiviikomponentein eli melkein puolet tuosta tulee jo siitä syystä.
Se ei kuitenkaan auta jos on saatava aikaan riittävä äänenpaine 1500 -
2000hz alueelle 1" korkeaäänisellä (jonka lineaarinen liikealue on
+-0.25mm). Se on fysikaalinen mahdottomuus.
Eiks tämän ferrofluidin vaimennus vähän saata kärsiä ko. sähköisetä
vaimennuksesta?
Jääks toi ferrofluidin vaimentama kartio kuitenkin färräämmään
pikkasen sille elementin mekaaniselle luontaiselle taajuudelle
(n.1500Hz)? Ainakin H1212 elementin vesiputouskuvasta vois näin
päätellä.
http://www.seas.no/seas_line/tweeters/H1212.pdf
>
> Kuinka herra Matala oikein selittää tämän? Vai ymmärtääkö tämä pelle edes
> mistä puhun?
Ei tässä varmaan kukaan mitään pelleile vaan tarkoituksena on kyllä
ottaa selvää mistä syystä Amphionit soivat niin huonosti kuin soivat.
>
> On aina parempi tietää mistä puhuu, kuin pelkästään luulla tietävänsä.
>
> Antti Louhivaara
Kiva kuulla myös (syltty)tehtaan kommentti.
Otti.
PS. Mikä tää juttu siitä kommentistanne jossakin Kuopion messuilla
oikein oli.
Oliko TJ sanonut jotakin siihen suuntaan, että "jos kaiutin
keksittäisiin nyt semmoisena kuin me sen teemme (Krypton) ja joku
alkaisi tehdä niitä perinteisin metodein naurettaisiin nämä ulos
markkinoilta"?
Antti Louhivaara
> Niin ... elementti ja suuntain saa aikaan varmaan 94dB äänenpaineen
> ilman
> tuota vaimennusta. Olette pudottanut herkkyyttä 87dB:iin
> passiviikomponentein eli melkein puolet tuosta tulee jo siitä syystä.
> Se ei kuitenkaan auta jos on saatava aikaan riittävä äänenpaine 1500 -
> 2000hz alueelle 1" korkeaäänisellä (jonka lineaarinen liikealue on
> +-0.25mm). Se on fysikaalinen mahdottomuus.
Otti Matala voisi opiskella sitä fysiikkaa aloittamalla vaikkapa akustisen
säteilyimpedanssin merkityksen sisäistämisestä. Harjoitustehtävä 1:
Kuinka liikepoikkeama muuttuu taajuuden funktiona kun systeemin
säteilyimpedanssi on:
a) induktiivinen
b) resistiivinen
c) kapasitiivinen
>
> PS. Mikä tää juttu siitä kommentistanne jossakin Kuopion messuilla
> oikein oli.
> Oliko TJ sanonut jotakin siihen suuntaan, että "jos kaiutin
> keksittäisiin nyt semmoisena kuin me sen teemme (Krypton) ja joku
> alkaisi tehdä niitä perinteisin metodein naurettaisiin nämä ulos
> markkinoilta"?
Petteri Koljonen sanoi sanatarkasti näin:
"Kun olimme Las Vegasissa messuilla tuli Doug Schneider sanomaan minulle
että jos kaiutin keksittäisiin nyt samanlaisena kuin te olette sen tehneet
ja joku alkaisi tehdä niitä perinteisin metodein naurettaisiin nämä ulos
markkinoilta".
Seisoin Jussi Toivasen kanssa Petterin vieressä hänen sanoessaan tämän joten
olen täysin varma että Toivanen kuuli saman kuin minä. En ryhdy edes
arvailemaan miksi Toivanen esittää asien hieman eri tavalla.
Antti Louhivaara
otti....@jippii.fi
> > Niin ... elementti ja suuntain saa aikaan varmaan 94dB äänenpaineen
> > ilman
> > tuota vaimennusta. Olette pudottanut herkkyyttä 87dB:iin
> > passiviikomponentein eli melkein puolet tuosta tulee jo siitä syystä.
> > Se ei kuitenkaan auta jos on saatava aikaan riittävä äänenpaine 1500 -
> > 2000hz alueelle 1" korkeaäänisellä (jonka lineaarinen liikealue on
> > +-0.25mm). Se on fysikaalinen mahdottomuus.
>
> Otti Matala voisi opiskella sitä fysiikkaa aloittamalla vaikkapa akustisen
> säteilyimpedanssin merkityksen sisäistämisestä. Harjoitustehtävä 1:
> Kuinka liikepoikkeama muuttuu taajuuden funktiona kun systeemin
> säteilyimpedanssi on:
> a) induktiivinen
> b) resistiivinen
> c) kapasitiivinen
Eiköhän se nyt olisi sitten sinun vuorosi esittää laskelmat siitä,
että tää 1" keskiääni-diskanttielementti ei mene epälineaariselle
alueelle, kuten pelkään.
Miten olette mitoittaneet esimerkiksi Creon2:n äänen paineen
1000-2000Hz alueella?
>
> >
> > PS. Mikä tää juttu siitä kommentistanne jossakin Kuopion messuilla
> > oikein oli.
> > Oliko TJ sanonut jotakin siihen suuntaan, että "jos kaiutin
> > keksittäisiin nyt semmoisena kuin me sen teemme (Krypton) ja joku
> > alkaisi tehdä niitä perinteisin metodein naurettaisiin nämä ulos
> > markkinoilta"?
>
> Petteri Koljonen sanoi sanatarkasti näin:
> "Kun olimme Las Vegasissa messuilla tuli Doug Schneider sanomaan minulle
> että jos kaiutin keksittäisiin nyt samanlaisena kuin te olette sen tehneet
> ja joku alkaisi tehdä niitä perinteisin metodein naurettaisiin nämä ulos
> markkinoilta".
Aika käsittämätön kommentti ... tulikohan siinä nyt käänösvirhe vai
puhuiko toi
Doug suomee ... mitäs toi "perinteisin metodein" nyt sitten oiken
tarkoittaa.
>
> Seisoin Jussi Toivasen kanssa Petterin vieressä hänen sanoessaan tämän joten
> olen täysin varma että Toivanen kuuli saman kuin minä. En ryhdy edes
> arvailemaan miksi Toivanen esittää asien hieman eri tavalla.
>
> Antti Louhivaara
Otti
Antti Louhivaara
> Eiköhän se nyt olisi sitten sinun vuorosi esittää laskelmat siitä,
> että tää 1" keskiääni-diskanttielementti ei mene epälineaariselle
> alueelle, kuten pelkään.
Kaikki tähän tarvittava tieto löytyy mm. mainitsemastasi Jarmo Toivasen
kirjasta. Ei tarvitse muuta kuin lukea kirjaa riittävästi. Ja ymmärtää
lukemaansa.
Tämä keskustelu loppuu osaltani tähän. Eiköhän tämä riitä taas muutamaksi
vuodeksi.
Antti Louhivaara
janne panu
kertokaa mullekkin mikä kirja ? ... en treadin alkua löytäny enään, kun
kaikki asiaan liittyvä kiinnostaa ...
otti....@jippii.fi
> Otti Matala voisi opiskella sitä fysiikkaa aloittamalla vaikkapa akustisen
> säteilyimpedanssin merkityksen sisäistämisestä. Harjoitustehtävä 1:
> Kuinka liikepoikkeama muuttuu taajuuden funktiona kun systeemin
> säteilyimpedanssi on:
> a) induktiivinen
> b) resistiivinen
> c) kapasitiivinen
Otti:
> Eiköhän se nyt olisi sitten sinun vuorosi esittää laskelmat siitä,
> että tää 1" keskiääni-diskanttielementti ei mene epälineaariselle
> alueelle, kuten pelkään.
Antti:
> Kaikki tähän tarvittava tieto löytyy mm. mainitsemastasi Jarmo Toivasen
> kirjasta. Ei tarvitse muuta kuin lukea kirjaa riittävästi. Ja ymmärtää
> lukemaansa.
> Tämä keskustelu loppuu osaltani tähän. Eiköhän tämä riitä taas muutamaksi
> vuodeksi.
Sun kannattaakin ehdottomasti lopettaa kirjoittelu koska olet varmaan
jo
esimiehesi mielestä paljastanut vähän liikaa ... mm. tuon
ällistyttävän
uutisen että Creonin ja Xenonin ylipäästön vaimennus on lähes 20dB
ilmotetulla
jakotaajuudella.
Janne Paunulle:
> kertokaa mullekkin mikä kirja ? ... en treadin alkua löytäny enään, kun
> kaikki asiaan liittyvä kiinnostaa ...
Suomenkielinen akustiikan perusteoksia on mm.
Jarmo Toivanen: Teknillinen Akustiikka, Otakustantamo 1978, Nr. 362,
joka
löytyy varmaan jostakin kirjastosta. Sitä Otti on lukenut sitä
kultaisella
70-luvulla.
No, ko. kirja on nähtävästi paljolti käännetty englenninkielisestä
opuksesta:
Leo L. Beranek: Acoustics, jonka Acoustical Society of America on
jukaissut
vuonna 1954 ja uudelleen korjattuna vuonna 1993.
Myös John Borwickin kokoamaa kirjaa "Loudspeaker and Headphone
Handbook" voi
suositella lämpimästi.
Jaa ha ... Amphion-Anttin pyynnöstä "pellen" piti sitten selvittää
näitä
säteilyimpedansseja ... juu.
Tämä asia esitetään erilaisille värähtelijöille alan kirjoissa.
Lähinnä
normaalia kaiutinta katsotaan olevan äärettömällä pinnalla olevan
a-säteisen
männän, jonka säteilyimpedanssin reaaliosa on hyvin pieni matalilla
taajuuksilla kasvaen taajuden kasvaessa ja saavuttaessa maksiminsa kun
ka>=2 (kts. kuva 4-10 Toivasen kirjassa).
Säteilyimpedanssin reaaliosa on verrannollinen kaiuttimen säteilemään
tehoon kun kartio liikkuu vakioamplitudilla. Tämä taajuus on varsin
korkea sillä 1" korkeaäänisellä se on 7100Hz ja 10" bassollakin se
on n 1kHz!!!!
Reaktiivinen osa käsitetään yleensä nk. "takertuneeksi massaksi" eikä
se
juuri vaikuta äänenpaineeseen.
Miksi sitten tuo 10" basso toistaa ne 40Hz oiken suunnitellussa
kotelossa?
Siksi, että kaiutin on suunniteltu toimimaan ka<2 alueella ns.
massakontolloidussa moodissa, jossa kaiuttimen kartion liike kasvaa
mentäessä matalille taajuuksille (Kunnes tullaan mekaaniselle
resonanssitaajuudelle, jonka jälkeen toisto vaimenee).
Jos amplitudi on kääntäen verrannollinen taajuuden neliöön, niin
kaiutin
tuottaa vakioäänenpaineen ja siihen luonnolliseti myös pyrittään
suunnittelussa. Juuri tästä syystä 1" korkeäänikaiutinta ei tulisi
käyttää matalalla keskiäänialueella ... kuten Amphion tekee.
Eli ei tästä nyt sitten ainakaan löydy ratkaisua sille
yliohjausongelmalle.
Entä sitten suuntaimen/torven toiminta?
Torvi on toimintaperiaatteeltaan akustinen sovitin, jolla pyrittää
saamaan
tuo säteilyimpedanssi mahdollisimman resistiiviseksi pienemmillä
taajuuksilla
kuin mitä tuo edellinen analyysi teki. Samalla kuormitusimpedanssia
kasvatetaan jotta saadaan parempi hyötysuhde.
Äärettömän pitkä torvi toimii optimaalisesti, mutta realisoitavan
ääreellisen
torven toistokäytä on hyvin epätasainen juuri päästökaistan alussa
(kts.
kuvat 10-68 ja 10-69 Toivasen kirjassa). Torvet siis aina soivat ...
ovat
ne sitten "suuntaimia" tai koaksiaalielementin bassokartioita.
Muuten .. jos tuollaisen torven äänilähteen kartion liikettä ei ole
vaimennettu toistoalueen alapuolella niin ei tämä torvikaan sitä
mitenkään
estä liikkumasta.
Eli ei myöskään torvi mitenkään ratkaise yliohjausta jos kartion
liikettä ei
ole vaimennettu.
Eli Amphion-Antin jutut näiden sätelyimpedanssien antamasta
ratkaisusta eivät
pidä paikkansa.
Mikä sitten on esim. Creonin suuntaimen antama vahvistus?
Vahvistuksen maksimaalinen arvo on helppo aproksimoida laskemalla
torven
avaruuskulman suhde puoliavaruuteen (koska suuntain on lähes
kartiotorvi).
Koska torven pituus on n. 15mm ja suun läpimitta n. 130mm, tämä
vahvistus on
max 2.5dB. Eli se ei voi missään tapauksessa olla 9-10dB kuten
Hifilehden
palstalla väitettiin ja "opetettiin suuntaimen toimintaa".
Käytännössä vahvistus on max 2dB eikä suurilla taajuuksilla sitäkään
koska
elementti itse alkaa suunnata.
Miten torven alarajataajuus mitoitetaan?
http://melhuish.org/audio/hornshape.html
-> Creon2 torven alarajataajus on n. 850Hz ja vahvistus n. 2dB.
T1212 ja kaikki muut samantyyppiset Seas 1" korkeaäänikaiuttimet
toimivat
lineaarisella alueella kun kartion liike on +-0.25mm. Tätä suuremmilla
liikeradoilla kartion liike ei ole lineaarinen ja tyypilliseti liike
pysähtyy n. +-0.5mm etäisyydellä lepotilasta. 7.5cm2 kartio pystyy
tuottamaan lineaarisesti vain 100dB paineen 1500Hz:llä 1m päässä
(laskepas vaikka käyttäen hyväksi "Loudspeaker and Headphone
Handbook"in
kaavaa 2.78 ... niitä Lipschitz Excel-taulukkoja en käytäisi koske en
tunne
niiden perustaa).
Kun siihen lisätää tuo 2dB, saadaan maksimaaliseksi äänenpaineeksi 1m
etäisyydellä 102dB.
Tää ei tosiaankaan riitä kompleksisella musiikkisignaalilla, jossa on
transientteja ... siis rock, jazz, sinfoninen musiikki ja
kotietatteri.
T1212 herkkyys on 94dB ja jos siihen lisätään tuo 2dB saadaan 96dB.
Koska Creonin ilmoitettu herkkyys on 87dB (ja Hifilehden mittauksen
mukaan pikemminkin n. 85dB), niin korkeaäänistä on vaimennettu
tuollaiset
7 - 9 dB. Eikä siis ihme, että Amphionin suunnittelijat ovatkin
ilmoittaneet sähköisen vaimennuksen olevan 18dB rajataajuudella
1500Hz. Ja
kartio yliohjautuu silti helposti 1500 - 2000hz alueella.
No, en tunne kaiuttimen jakosuodinta ... mutta jos ylipäästön jyrkkyys
ei ole riittävä niin sanoisin että helvetti on irti ja kartio
seikkailee
tavalla, jota Amphionin suunnittelijat ei todellakaan tiedä (ja tää
threadin edellinen kommentti vahvistaa sen).
Ainakin Creonilla ko. yliohjaus on helppo todeta kuuntelemalla sopivaa
musaa. Luulenpa edelleen että Amphionien luontainen verhoutunut ja
dynamiikkaa rajoittava ääni johtuu juuri tästä yliohjaukseta.
t. Otti
PS. Jos rajataajuus on 1200Hz, on järkevää rakentaa tehokkaampi eli
pidempi torvi ... ja niin he ovat kai tehneetkin?
PS2. Jos tykkäät Amphionin saundista ... niin voit olla uskollasi
onnellinen ... mutta minä en halua Amphioneja läheisyyteeni.