M: Goertz Alphacore kaapelit ja PS Audio Ultimate Outlet virtasuodin
jani.p...@jippii.fi
(EURO)versiona. On uudempaa mallia ja uudenveroisessa kunnossa.
Myydään regeneroivan virtafiltterin alta tarpeettomana. Sai aika
hyvät arviot HE-newsissä, ja itse olen ollut erittäin tyytyväinen.
Laitteessa on 2 lähtöä, mutta itse olen jakanut niitä ulkoisella
jakoblockilla hyvin tuloksin. Virtaa tästä voi laittaa läpi sen
mitä pistorasiasta yleensäkin löytyy. Suojaa laitteita myös
transienteilta. Kts. http://www.psaudio.com/
Uuden hinta Suomessa lienee lähemmäs 700 euroa, voi kysyä
maahantuojalta (Audist Oy) tarvittaessa.
Hp. 350e
-----------
Myytävänä lähes käyttämättömän (alle 50h soitettu)
uudenkarheat Goertz Python MI2 kaiutinkaapelit. Johdinmateriaalina
kierretty kupari ja liittiminä banaaniliittimet (tehdasterminoitu).
Kaapeli on sisäisesti tuplajohdotettu! Pituus 2 x 3,0 metriä.
Kts. http://www.alphacore.com/new_serpents.htm
Ovh. 494e. Lisätietoja pyydettäessä, koekäyttö mahdollista
kuuntelijan laskuun.
Nopeimmalle nyt vain 320e tai paras tarjous.
Ääni on hintaluokkansa parhaimmistoa.
Myydään koska nykyinen vahvistinkonfiguraatio vaatii kahdet erilliset
kaapelit sisäisen tuplajohdotuksen sijaan.
Ota yhteyttä: jani.p...@netti.fi
Matti Kaki
>
>
>Myytävänä mainio PS AUDIO ULTIMATE OUTLET high-current
>(EURO)versiona.
- Improves depth
- Enhaces soundstage
- Cleans the top end of any audio equipment
- Video is dramatically improved
- Lowers the system's noise floor
Siis uskotko, Jani, _ihan_oikeasti_ tällaiseen?
Miten ihmeen huono täytyy vahvistimen virtalähteen olla jos
tarvitaan filtteriä jolla pudotetaan pois verkkohäiriöitä?
>-----------
>
>Myytävänä lähes käyttämättömän (alle 50h soitettu)
>uudenkarheat Goertz Python MI2 kaiutinkaapelit. Johdinmateriaalina
>kierretty kupari ja liittiminä banaaniliittimet (tehdasterminoitu).
>Kaapeli on sisäisesti tuplajohdotettu! Pituus 2 x 3,0 metriä.
>
>Kts. http://www.alphacore.com/new_serpents.htm
>
>Ovh. 494e. Lisätietoja pyydettäessä, koekäyttö mahdollista
>kuuntelijan laskuun.
>
>Nopeimmalle nyt vain 320e tai paras tarjous.
HEH. "uudenkarheat Goertz Python MI2 kaiutinkaapelit". Kuluvatko ne?
--
Matti Kaki at iki dot fi http://www.sci.fi/~oh2bio
=========== Location: 60.414 N 25.097 E ===========
Navigare Necesse Est - Vivere Non Est Necesse
jani.p...@jippii.fi
vahvistimen muuntajaa ole ihan järkevää. Uskokoon mainosteksteihin
kuka tahtoo. Ei laitetta tarvitse kuitenkaan ostaa kuin sikaa
säkissä - koekuuntelu onnistuu.
Kaapelit ovat tosiaan käytännössä uudet. En niitä tilatessa
osannut vielä aavistaa, että tulen hankkimaan monopäätevahvistimet
biampingia varten. Nyt sisäisesti tuplajohdotettu kaapeli ei
tietenkään kelpaa, pitää tilata erilliset kaapelit. Ja tietysti
kaapelit kuluvat ajan kanssa, ei siinä mitään. Jotkut puhuvat myös
eristemateriaalien sisäänajoista. Jälleen vastuu lukijalla.
Kyseessä oli myynti-ilmoitus, eli tarjouksia tai lisätietopyyntöjä
otetaan vastaan osoitteessa jani.p...@netti.fi
Nuuska
- tuleeko kahvista paremman makuista?
- onnistuuko hirttäytyminen?
- nopeutuuko tietokone?
- aukeaako sähköinen autotallinovi kinoksessakin?
- latautuuko ruohonleikkuri paremmaksi ja jaksaako kahlata paksummassa
lehtikasassa?
- kysymyksiä, kysymyksiä, kysymyksiä, kysymyksiä, kysymyksiä,....
Yx Muikkunen vaan Mansesta - NÄÄS
Matti Kaki
>
>
>Eiköhän niiden verkkohäiriöiden pudottaminen jo ennen sitä
>vahvistimen muuntajaa ole ihan järkevää. Uskokoon mainosteksteihin
>kuka tahtoo. Ei laitetta tarvitse kuitenkaan ostaa kuin sikaa
>säkissä - koekuuntelu onnistuu.
On toki mutta ne poistetaan yleensä hyvässä laitteessa itsessään.
Tuskin tuolla on mitään muuta kuin tavallinen erotusmuuntaja ja
joitain surgeprotectoreja sisällä. Vai oletko kurkannut sisään?
Eikä joka paikassa verkkosähkö ole niin huonoa, että sitä pitää
erikseen alkaa suodattaa ennen (hyvälaatuisia) laitteita. Ehkä
jokin teollisuuskiinteistö (kuten Salkkarien "studio") voivat
olla sellaisia paikkoja joissa verkkosignaalin päällä ratsastaa
jos vaikka mitä. Tosin hakkurivirtalähteiden lisääntyminen tekee
tuossakin tuhojaan.
Oikeasti, mitä eroa äänessä kuulee? En nyt tarkoita mahdollisten
sirinöiden häviämistä vaan muutosta itse äänenlaadussa. Heleyttä?
Kai sinulla on suojattu verkkojohto seinästä? :-)
Paul Keinanen
<oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote:
>In article <1128689379....@z14g2000cwz.googlegroups.com>, jani.p...@jippii.fi says...
>>
>>
>>Eiköhän niiden verkkohäiriöiden pudottaminen jo ennen sitä
>>vahvistimen muuntajaa ole ihan järkevää. Uskokoon mainosteksteihin
>>kuka tahtoo. Ei laitetta tarvitse kuitenkaan ostaa kuin sikaa
>>säkissä - koekuuntelu onnistuu.
>
> On toki mutta ne poistetaan yleensä hyvässä laitteessa itsessään.
Tämä on tietysti aivan totta, jos laite on aivan itsenäinen ilman
kytkentöjä muihin laitteisiin.
Toki jos järjestelmän pitää toistaa virheettömästi esim. rajujen
ukkosmyrskyjen tai pienimuotoisen ydinsodan aikana (EMP), sijoitaisin
karkeasuojat vähän kauemmaksi suojattavasta laitteesta :-).
> Tuskin tuolla on mitään muuta kuin tavallinen erotusmuuntaja ja
> joitain surgeprotectoreja sisällä. Vai oletko kurkannut sisään?
Kunhan siellä on kyllästyvä muuntaja, jossa käämit ovat riittävän
kaukana toisistaan suurtaajuisen kapasitiivisen kytkeytymisen
välttämiseksi, siitä voi olla jopa jotain hyötyä.
Balansoimattomien audiojärjestelmien ongelmathan muodostuvat siitä,
jos osa järjestelmästä on kiinni jossain saastuneessa maassa esim.
keskusantennin maitten kautta ja verkkopuolellakin on voimakkaita
kapasitiivisia kytkentöjä, silloin kaikenlaisia tasoitusvirtoja kulkee
signaalikaapeleiden vaippojen kautta, jotka summautuvat itse
signaaliin, erityisesti käytettäessä balansoimattomia liityntöjä (RCA
liittimet).
> Eikä joka paikassa verkkosähkö ole niin huonoa, että sitä pitää
> erikseen alkaa suodattaa ennen (hyvälaatuisia) laitteita. Ehkä
> jokin teollisuuskiinteistö (kuten Salkkarien "studio") voivat
> olla sellaisia paikkoja joissa verkkosignaalin päällä ratsastaa
> jos vaikka mitä. Tosin hakkurivirtalähteiden lisääntyminen tekee
> tuossakin tuhojaan.
Hakkurivirtalähteitä on nykyisin joka paikassa ja niillä on taipumus
generoida varsin voimakkaita 150 Hz harmoonisia aaltoja. Balansoidussa
kolmivaihejärjestelmässä nollajohtimen (N) virran pitäisi olla nolla,
mutta kun mukana on paljon 3. harmoonista, nämä summautuvat
nollajohtimeen samanvaiheisesti. Tämän takia on jopa nollajohtimia
jouduttu vahvistamaan ylikuumenemisen välttämiseksi.
Siitä voidaan toki keskustella, onko tällainen erotusmuuntaja järkevä,
vai päästäisiinkö samaan lopputulokseen kytkemällä _kaikki_ A/V
laitteet samaan suojamaadoitettuun pistorasiaan ja huolehtimalla
siitä, että järjestelmä ei saa maita muita reittejä pitkin, kuten
keskusantenniverkon maiden kautta.
Balansoiduissa liitynnöissä voidaan sietää aikamoisia
maapotentiaalieroja, ilman että se olisi kuultavissa.
Paul
Matti Kaki
=========================================================================
Oli tuolla kotihifissä tällainen ilmoitus:
"Myytävänä mainio PS AUDIO ULTIMATE OUTLET high-current
(EURO)versiona. On uudempaa mallia ja uudenveroisessa kunnossa.
Myydään regeneroivan virtafiltterin alta tarpeettomana. Sai aika
hyvät arviot HE-newsissä, ja itse olen ollut erittäin tyytyväinen.
Laitteessa on 2 lähtöä, mutta itse olen jakanut niitä ulkoisella
jakoblockilla hyvin tuloksin. Virtaa tästä voi laittaa läpi sen
mitä pistorasiasta yleensäkin löytyy. Suojaa laitteita myös
transienteilta. Kts. http://www.psaudio.com/
Uuden hinta Suomessa lienee lähemmäs 700 euroa, voi kysyä
maahantuojalta (Audist Oy) tarvittaessa."
=========Ø
Myytävänä lähes käyttämättömän (alle 50h soitettu)
uudenkarheat Goertz Python MI2 kaiutinkaapelit. Johdinmateriaalina
kierretty kupari ja liittiminä banaaniliittimet (tehdasterminoitu).
Kaapeli on sisäisesti tuplajohdotettu! Pituus 2 x 3,0 metriä.
Kts. http://www.alphacore.com/new_serpents.htm
Ovh. 494e. Lisätietoja pyydettäessä, koekäyttö mahdollista
kuuntelijan laskuun.
Nopeimmalle nyt vain 320e tai paras tarjous.
Ääni on hintaluokkansa parhaimmistoa.
Ota yhteyttä: jani.p...@netti.fi
==========================================================================
>On Fri, 07 Oct 2005 22:58:02 +0300, Matti Kaki
><oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote:
>
>>In article <1128689379....@z14g2000cwz.googlegroups.com>, jani.p...@jippii.fi says...
>>>
>>>
>>>Eiköhän niiden verkkohäiriöiden pudottaminen jo ennen sitä
>>>vahvistimen muuntajaa ole ihan järkevää. Uskokoon mainosteksteihin
>>>kuka tahtoo. Ei laitetta tarvitse kuitenkaan ostaa kuin sikaa
>>>säkissä - koekuuntelu onnistuu.
>>
>> On toki mutta ne poistetaan yleensä hyvässä laitteessa itsessään.
>
>Tämä on tietysti aivan totta, jos laite on aivan itsenäinen ilman
>kytkentöjä muihin laitteisiin.
>
>Toki jos järjestelmän pitää toistaa virheettömästi esim. rajujen
>ukkosmyrskyjen tai pienimuotoisen ydinsodan aikana (EMP), sijoitaisin
>karkeasuojat vähän kauemmaksi suojattavasta laitteesta :-).
>
>> Tuskin tuolla on mitään muuta kuin tavallinen erotusmuuntaja ja
>> joitain surgeprotectoreja sisällä. Vai oletko kurkannut sisään?
>
>Kunhan siellä on kyllästyvä muuntaja, jossa käämit ovat riittävän
>kaukana toisistaan suurtaajuisen kapasitiivisen kytkeytymisen
>välttämiseksi, siitä voi olla jopa jotain hyötyä.
Meninpä sitten hieman tarkemmin tutkimaan asiaa ja sivulta löytyi
kuva laitteen sisältä. Ei siellä mitään muuntajaa ole. Ainoastaan
ferriittirengas jonka ympäri piuhat on kytketty. Siis tavallinen
häiriönpoistin. Tehty varistoreilla ja transzorbeilla.
http://www.psaudio.com/products/ultimate_outlet_highcurrent.asp
http://www.psaudio.com/products/images/160_9.jpg
"Doubling the size of the wire gauge on the High Current model
vs. the Standard UO cuts the DC resistance of the wire in half
providing a much 'shorter' and direct path for the AC line
oltage to reach your equipment. The AC impedance of this
circuit remains identical, thus the cleaning action of the
High Current Ultimate is just as spectacular as the Standard
Ultimate Outlet."
Mitäs tuohon enää sanoisi? :-)
Myyvät myös "AV-Grade" pistorasioita alkaen 49 USD. Kukaan ei
kuitenkaan huomatuta, että tuossa filtterissä on sisääntulossa
aivan tavallinen "konttorikonepistoke".
- Cleans the soundstage
- Open, airy, top end
- Improves midrange bloom
- Will not degrade over time
- Improved connectivity
- Lowers apparent noise floor
- AV Grade
"I received my three power ports yesterday and I`d like to
report my initial listening experience: Astonishing! The
fact is the seventh veil has been lifted by your most
inexpensive product!"
Kun laitteen kotisivulla kerrotaan: Provides isolation" niin se on
jo vaarallinen ilmoitus koska laite _ei_toimi_ erotusmuuntajana.
http://www.psaudio.com/products/ultimate_outlet.asp
==========================================================================
>Balansoimattomien audiojärjestelmien ongelmathan muodostuvat siitä,
>jos osa järjestelmästä on kiinni jossain saastuneessa maassa esim.
>keskusantennin maitten kautta ja verkkopuolellakin on voimakkaita
>kapasitiivisia kytkentöjä, silloin kaikenlaisia tasoitusvirtoja kulkee
>signaalikaapeleiden vaippojen kautta, jotka summautuvat itse
>signaaliin, erityisesti käytettäessä balansoimattomia liityntöjä (RCA
>liittimet).
Tässä on edullisempaa ja oikeampaa suunnitella laitteet kunnolla.
Hyvä apu on jo antennin maan (ja kuuman karvan) katkaisu mikäli
maavirrat haittaavat.
>> Eikä joka paikassa verkkosähkö ole niin huonoa, että sitä pitää
>> erikseen alkaa suodattaa ennen (hyvälaatuisia) laitteita. Ehkä
>> jokin teollisuuskiinteistö (kuten Salkkarien "studio") voivat
>> olla sellaisia paikkoja joissa verkkosignaalin päällä ratsastaa
>> jos vaikka mitä. Tosin hakkurivirtalähteiden lisääntyminen tekee
>> tuossakin tuhojaan.
>
>Hakkurivirtalähteitä on nykyisin joka paikassa ja niillä on taipumus
>generoida varsin voimakkaita 150 Hz harmoonisia aaltoja. Balansoidussa
>kolmivaihejärjestelmässä nollajohtimen (N) virran pitäisi olla nolla,
>mutta kun mukana on paljon 3. harmoonista, nämä summautuvat
>nollajohtimeen samanvaiheisesti. Tämän takia on jopa nollajohtimia
>jouduttu vahvistamaan ylikuumenemisen välttämiseksi.
Siksi studioympäristössä kulkeekin oma "tekninen" maa joka on
erittäin tukeva. Yleensä kuparikiskoa johon kaikki tekniset
laitteet kytketään. Salkkarien "studio" on teollisuusrakennus
jossa ongelma oli varsin hankala. Siellä sitten vedettiin
erikseen ylimääräinen tekninen maa mutta se toteutettiin aika
ohuella touvilla. Senkin jälkeen piti käyttää erotusmuuntajia
kun laitteet "brummasivat". Ongelma on se, että laitteet ovat
aika laajalla alueella ja sähkö on epäpuhdasta.
>Siitä voidaan toki keskustella, onko tällainen erotusmuuntaja järkevä,
>vai päästäisiinkö samaan lopputulokseen kytkemällä _kaikki_ A/V
>laitteet samaan suojamaadoitettuun pistorasiaan ja huolehtimalla
>siitä, että järjestelmä ei saa maita muita reittejä pitkin, kuten
>keskusantenniverkon maiden kautta.
>
>Balansoiduissa liitynnöissä voidaan sietää aikamoisia
>maapotentiaalieroja, ilman että se olisi kuultavissa.
Miksikähän näissä hifisysteemeissä ei käytetä balansointia?
Se olisi hyvä ratkaisu. Tosin muuntajien käyttö nostaa
kustannuksia paljon jos halutaan käyttää hyvälaatuisia
ja asiallisia muuntajia.
Lisätty oleellinen kotiteatteriryhmä mukaan koska tämä on
lähinnä sinne kuuluvaa eikä ihan tavallista kotistereota.
Paul Keinanen
<oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote:
>In article <55udk11l82q2gptht...@4ax.com>, kein...@sci.fi says...
>>> Eikä joka paikassa verkkosähkö ole niin huonoa, että sitä pitää
>>> erikseen alkaa suodattaa ennen (hyvälaatuisia) laitteita. Ehkä
>>> jokin teollisuuskiinteistö (kuten Salkkarien "studio") voivat
>>> olla sellaisia paikkoja joissa verkkosignaalin päällä ratsastaa
>>> jos vaikka mitä. Tosin hakkurivirtalähteiden lisääntyminen tekee
>>> tuossakin tuhojaan.
>>
>>Hakkurivirtalähteitä on nykyisin joka paikassa ja niillä on taipumus
>>generoida varsin voimakkaita 150 Hz harmoonisia aaltoja. Balansoidussa
>>kolmivaihejärjestelmässä nollajohtimen (N) virran pitäisi olla nolla,
>>mutta kun mukana on paljon 3. harmoonista, nämä summautuvat
>>nollajohtimeen samanvaiheisesti. Tämän takia on jopa nollajohtimia
>>jouduttu vahvistamaan ylikuumenemisen välttämiseksi.
>
> Siksi studioympäristössä kulkeekin oma "tekninen" maa joka on
> erittäin tukeva. Yleensä kuparikiskoa johon kaikki tekniset
> laitteet kytketään.
Sama juttu teollisessa instrumentoinnissa, jossa on usein rakennettu
erillinen TE (Technical earth) verkko, kun tuo tavallinen PE suojamaa
on yleensä hakkuripowereiden verkkosuodinten saastuttama.
>>Balansoiduissa liitynnöissä voidaan sietää aikamoisia
>>maapotentiaalieroja, ilman että se olisi kuultavissa.
>
> Miksikähän näissä hifisysteemeissä ei käytetä balansointia?
Sitä minäkin olen ihmetellyt. Olisikohan tässä jotain putkikauden
perinnettä edelleen mukana :-).
> Se olisi hyvä ratkaisu. Tosin muuntajien käyttö nostaa
> kustannuksia paljon jos halutaan käyttää hyvälaatuisia
> ja asiallisia muuntajia.
Muuntaja on tietysti ihan välttämätön, jos signaaleja siirretään
rakennuksesta toiseen, joiden maapotentiaalit saattavat vaihdella
kilovolttitolkulla salamaniskun aikana.
Toisaalta tilanteissa, jossa nykyisin käytetään balansoimattomia
yhteyksiä RCA-liittimellä, riittäisi vallan hyvin se, että kunkin
laitteen sisäänmenossa olisi tavanomainen operaatiovahvistin
kytkettynä differentiaaliasteeksi, koska tyypillisessä
kotijärjestelmässä maapotentiaalierot eivät kasva niin suuriksi, että
opparin yhteismuotoisen jännitteen alue ylittyisi.
Toki differentiaalivahvistimen yhteismuotoiden häiriön vaimennus on
riippuvainen vastusten tarkkuuksista, mutta en usko, että esim. jonkun
"high end" tuotteen hinta kasvaisi tolkuttomasti, jos jokaisessa
sisäänmenokanavassa käytettäisiin 0,1 % metallikalvovastuksia
kunnollisen yhteismuotoisen häiriövaimennuksen aikaansaamiseksi.
Paul
Matti Kaki
>>>Balansoiduissa liitynnöissä voidaan sietää aikamoisia
>>>maapotentiaalieroja, ilman että se olisi kuultavissa.
>>
>> Miksikähän näissä hifisysteemeissä ei käytetä balansointia?
>
>Sitä minäkin olen ihmetellyt. Olisikohan tässä jotain putkikauden
>perinnettä edelleen mukana :-).
Tai sitten laitteessa pitää olla ne RCA:t jotta menisi kaupaksi.
Toisaalta mikäänhän ei estä laittamasta niitä XLR:ien lisäksi.
jani.p...@jippii.fi
kaapeleita omassa systeemissäni muilta osin paitsi vinyylisoittimen
osalta, josta ei kyseistä optiota löydy.
Mitään maadoitusongelmista aiheutuvia ongelmia ei ole, enkä ole
niitä varten laitetta hankkinutkaan. Eikä se niitä edes ratkaise.
Kyseessä on siis suodin, joka suodattaa verkkosähköstä harmoonisia
komponentteja ja toimii samalla ylijännitesuojana. Se millaisena
laitteen äänenlaatu koetaan riippunee henkilöstä, muusta
laitteistosta sekä verkkosähkön laadusta kulutuspaikalla. Laitteen
voi hyvin sijoittaa myös sille laitteelle joka mielestäsi häiritsee
eniten kodin sähköjärjestelmässä. Suodin toimii valmistajan mukaan
kaksisuuntaisesti, eli estää myös siihen kytkettyjen laitteiden
häiriöiden siirtymisen verkkoon päin.
Nuuskalle voisi vastata että ota laite kokeiluun niin tiedät.
Äänenlaatuun liittyen on ehkä helpointa lukea tämä testi:
http://highendnews.tripod.com/reviews/PS_Audio_Ultimate_Outlet.htm
Käsittääkseni laite toimii toki myös kotiteatteripuolella, eli
laitteen perään voi kytkeä videotykin ja vastaavat lelut mitä
taloudesta löytyy. Joidenkin mielestä kuvanlaatu on parantunut. Itse
en ole kantaa, koska en ole kokeillut.
Niin ja käytän filtterin kanssa suojattuja Supra Lorad
-verkkokaapeleita. Ovat ainakin kenttien osalta todistetusti
tavanomaista alumiinisukalla suojattua verkkokaapelia parempia -
suosittelen.
Teemu Räikkönen
huonoa sähköä. Itse siis olen Helsingissä, ja lähimmät ongelmapaikat
ovat löytyneet tuosta Tuusulan teollisuusalueen paikkeilta sekä
Hyvinkäältä, jossa on jopa laitteet tietokonelaitteita myöten oikeasti
temppuilleet parilla ihmisellä, sen sijaan että mahdollinen äänenlaatu
huononisi tai vastaavaa.
Jännitteen filtteröinti on ihan järkevää, jos haluaa saada kaiken
suodatettavissa olevan ylimääräisen moskan pois. Ei se varmasti ainakaan
huononna laitteiston toimintaa. Saattaa joskus tehdä jopa toiminnan
optimaalisemmaksi.
Matti Kaki
>
>
>Ei nyt varsinaisesti liity asiaan, mutta käytän kyllä balansoituja
>kaapeleita omassa systeemissäni muilta osin paitsi vinyylisoittimen
>osalta, josta ei kyseistä optiota löydy.
>
>Mitään maadoitusongelmista aiheutuvia ongelmia ei ole, enkä ole
>niitä varten laitetta hankkinutkaan. Eikä se niitä edes ratkaise.
>Kyseessä on siis suodin, joka suodattaa verkkosähköstä harmoonisia
>komponentteja ja toimii samalla ylijännitesuojana. Se millaisena
>laitteen äänenlaatu koetaan riippunee henkilöstä, muusta
>laitteistosta sekä verkkosähkön laadusta kulutuspaikalla. Laitteen
>voi hyvin sijoittaa myös sille laitteelle joka mielestäsi häiritsee
>eniten kodin sähköjärjestelmässä. Suodin toimii valmistajan mukaan
>kaksisuuntaisesti, eli estää myös siihen kytkettyjen laitteiden
>häiriöiden siirtymisen verkkoon päin.
Tietenkin se toimii "kaksisuuntaisesti" mutta voisi siellä olla
häiriönpoistoon vielä lisääkin komponetteja tuohon hintaan.
>Nuuskalle voisi vastata että ota laite kokeiluun niin tiedät.
>
>Äänenlaatuun liittyen on ehkä helpointa lukea tämä testi:
>
>http://highendnews.tripod.com/reviews/PS_Audio_Ultimate_Outlet.htm
Miksei mukana ei ollut tavallisia ferriittitankoja joiden
ympärille olisi kiertänyt verkkojohdon? Tuo ei täyttäne
minkäänlaisen testin speksejä vaan se on ainoastaan yhden
henkilkön kokeiluihin perustuva mielipide.
Mikä tuossa laitteessa maksaa? Komea ulkonäkö? Sisällä ei
ole _mitään_ kallista. Feriittirengas ja kuparilankaa sekä
jokunen oheiskomponentti. Hassuinta on se, että tavallisen
ja tukevamman välillä on kuparilangan paksuus. Miksei siinä
halvemmassa ole jo valmiiksi paksumpaa kuparilankaa? Sillä
olisi hintaeroa ehkä pari senttiä. Edellyttäen tietysti, että
ferriittirengas on sama. Ferriittirenkaat eivät ole kalliita.
>Niin ja käytän filtterin kanssa suojattuja Supra Lorad
>-verkkokaapeleita. Ovat ainakin kenttien osalta todistetusti
>tavanomaista alumiinisukalla suojattua verkkokaapelia parempia -
>suosittelen.
"Alumiinisukalla suojattuja verkkokaapeleita"? Oikeastiko?
Se HiFi-verkkojohdon häiriönpoisto perustuu siihen, että
piuhat on kierretty toistensa ympäri niin, että muodostuu
induktanssia joka toimii häiriönpoistimena. Siinä ei ole
yhtään mitään taikaa.
Lauri Tischler
ei onnistu :)
Paul Keinanen
>Ei nyt varsinaisesti liity asiaan, mutta käytän kyllä balansoituja
>kaapeleita omassa systeemissäni muilta osin paitsi vinyylisoittimen
>osalta, josta ei kyseistä optiota löydy.
Tuohan on hyvin valitettavaa levysoittimen osalta, sillä ehdottomasti
levysoittimen tapauksessa balansoinnista saavutettaisiin suurin hyöty.
Ensinnäkin signaalijännitteet ovat hyvin pieniä, jolloin häiriöiden
vaikutus on kaikkein suurin, lisäksi teknisessä mielessä äänirasian
kela on täysin neutraali sen suhteen, käytetäänkö balansoitua vai
balansoimatonta liityntää.
Jos kaupalliset vaatimukset pakottavat käyttämään RCA liittimiä,
mikään ei silti olisi estänyt käyttämään balansoitua johdatusta
äänirasiassa, äänivarressa ja itse levysoittimessa ja vasta
RCA-liittimessä vetää toinen karva maihin. Tällöin vahvistimissa,
joissa on kelluvat RCA-liittimien rungot olisi voinut käuttää
differentiaalista sisäänmenoa ja ainoa haitta olisi ollut se, että
kaapelivaippaan kytkeytyy häiriöitä vain toiseen johtimeen, josta ei
olisi ollut paljoa haittaa, jos tämä puoli on pienen impedanssin
kautta maissa.
>Mitään maadoitusongelmista aiheutuvia ongelmia ei ole, enkä ole
>niitä varten laitetta hankkinutkaan. Eikä se niitä edes ratkaise.
>Kyseessä on siis suodin, joka suodattaa verkkosähköstä harmoonisia
>komponentteja ja toimii samalla ylijännitesuojana.
Ylijännitesuojaus on sinänsä ihan hyvä hankintaperuste.
On kuitenkin aikamoista päänsä pensaaseen laittamista, jos väittää,
että maadoitusongelmia ei ole, mutta vaiheen saastuminen on ongelma.
Sekä vaihe että nolla ovat nykyisin varsin saastuneita ja jos jonkun
laitteen verkkomuuntajassa on kovin suuri kapasitanssi ensiön ja
toision välillä, jommassa kummassa johtimessa oleva häiriö pääsee
tämän hajakapasitanssin kautta vuotamaan laitteen runkoon (ellei
muuntajassa ole kunnollista staattista suojausta), joka sitten
balansoimattomissa signaalikaapeleiden vaipoissa summautuvat itse
signaaliin.
Asiallisesti suunnitellussa audio tai videolaitteessa nämä asiat on jo
suunnitteluvaiheesa otettu huomioon, eli rakennettu riittävä vaimennus
verkosta tulevia häiriöitä vastaan asianmukaisella verkkosuotimella ja
riittävän pienellä kapsitiivisella kytkennällä.
Käytettäessä balansoitua signaalinsiirtoa, nämä vaatimukset ovat
huomattavasti lievempiä.
Minua ainakin huvittavat todistajalausunnot, joiden mukaan
käytettäessä "high end " laitetta X ulkoisella verkkosuotimella Y
äänenlaatu parani merkittävästi. Jos tämä voidaan verifioida jollain
objektiivisella kuuntelukokeella, silloinhan tuo yksinkertaisesti
merkitsee sitä, että laitteen X suunnittelija on kelvoton, eikä koko
laitetta olisi pitänyt päästää markkinoille, ellei siihen olisi
alunperinkin integroitu _ainakin_ verkkosuotimen Y ominaisuudet.
Paul
Paul Keinanen
<oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote:
> Meninpä sitten hieman tarkemmin tutkimaan asiaa ja sivulta löytyi
> kuva laitteen sisältä. Ei siellä mitään muuntajaa ole. Ainoastaan
> ferriittirengas jonka ympäri piuhat on kytketty. Siis tavallinen
> häiriönpoistin. Tehty varistoreilla ja transzorbeilla.
>
> http://www.psaudio.com/products/ultimate_outlet_highcurrent.asp
Tuota en edes onnistunut lataamaan.
> http://www.psaudio.com/products/images/160_9.jpg
Kiinnitin ensin huomiota siihen, että nuo johtimet olivat varsin
heppoisia. Mietin vain sitä, että jos tuon laiitten laittaa
pistorasiaan, joka on 16 A sulakkeen perässä, mahtaisikohan tuo verkon
sulake edes palaa oikosulkutilanteessa :-).
Muita tekstejä (High End News) lukemalla jäin siihen käsitykseen, että
laitteessa olisi oma sulake, joka tosiaan voisi olla laitteen
takaseinässä oleva möykky. Eli tässä mielessä sähkö- ja
paloturvallisuus näyttäisi olevan kunnossa.
Tosin artikkelista päätellen sulake ei ole "signaalitiellä" mikä
viittaisi siihen, että sulake suojaa vain Transzorbeja, eli pääväylä
on suojaamaton oikosulun varalta.
Eniten hämmästytti kuvassa se, että ainakin kuorman puolella oli
pelkkä IEC liitin, eli suojamaata ei voi tuoda laitteen lävitse, eli
jos kuormana olevassa laitteessa on itsessään kunnollinen verkkosuodin
(joka kaikissa korkealuokkaisissa laitteissa pitäisi olla, mutta
käytännössä ei ole), niin se vaatii kunnolla toimiakseen myös
suojamaan.
Lisäksi hyvissä laitteissa on verkkomuuntajassa staattinen suoja
ensiön ja toision välillä, joka kytketään PE suojamaahan. Tosin
staattisella suojauksella varustettuja verkkomuuntajia näkee nykyisin
enimmäkseen vain lääketieteellisen elektroniikan puolella.
Tuo High End Newsin heitto 20-70 kg erotusmuuntajista on lähinnä
huvittava. Olen viimeksi törmännyt tuonkokoisiin erotusmuuntajiin, kun
piti erääseen neurobiologiseen laboratorioon saada tietokone, joka
tuohon aikaa kulutti sähköä omakotitalon sähkökiukaan verran, ilman
että mitattavat hermosignaalit olisivat häiriintyneet
verkkosähköstä:-). Tuossa ideana oli se, että erotusmuuntajassa
otettiin käytännössä ulos 2x110 V, jolloin verkkojohdoista aiheutuneet
sähkö- ja magneettikentät kumosivat toisensa hyvin pitkälle. Vaikka
valmistajan mukaan laite vaati 220/380 kolmivaihesähköä, vähän koneen
sisäisiä johdatuksia muuttamalla se saatiin toimimaan
yksivaihesähkölläkin, joten balansoitu syöttö mahdollistui.
Joka tapauksessa 2 kVA erotusmuuntaja painaa tuon 20 kg verran ja on
suunnilleen pölynimurin kokoinen. Tosin epäilen, ettei kovin monella
"high-end" harrastajalla ole päätevahvistimia, jotka tarvitsisivat 2
kVA (10 A jatkuva virta) sähkönsyöttöä.
Paul
Paul Keinanen
<oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote:
> "Alumiinisukalla suojattuja verkkokaapeleita"? Oikeastiko?
> Se HiFi-verkkojohdon häiriönpoisto perustuu siihen, että
> piuhat on kierretty toistensa ympäri niin, että muodostuu
> induktanssia joka toimii häiriönpoistimena. Siinä ei ole
> yhtään mitään taikaa.
Minua tuontyyppisissä kaapeleissa huolestuttaa eniten se, että jos
kaapelia kuormittaa isolla virralla, estääkö tuo alumiinisukka lämmön
johtumista ympäristöön, vai kuumenevatko johtimet jo melko pienilläkin
virroilla vaarallisen korkeaksi.
----
Joissakin tässä säikeessä viitatussa artikkelissa puhuttiin myös, että
laite on saavuttanut "CE hyväksynnän" muka jonkinlaisena laadun
takeena. Käytännössähän CE hyväksyntä on valmistajan itse antama
vaatimusten mukaisuus vakuutus. Toki valheellisesta vakuutuksesta voi
joissakin Euroopan maassa joutu jopa vankilaan.
Ilman CE merkintäähän ei elektronisia laitteita edes saa myydä EU:n
alueella.
Paul
Matti Kaki
>> "Alumiinisukalla suojattuja verkkokaapeleita"? Oikeastiko?
>> Se HiFi-verkkojohdon häiriönpoisto perustuu siihen, että
>> piuhat on kierretty toistensa ympäri niin, että muodostuu
>> induktanssia joka toimii häiriönpoistimena. Siinä ei ole
>> yhtään mitään taikaa.
>>
>Matti, Matti.. sinä yrität nyt käännyttää hifi-uskovaista,
>ei onnistu :)
Niinpä. Taitaa olla sen verran uskossa ettei onnistu. Ja mitäs
siinä jos on onnellinen. Yritän vaan valistaa, ettei kukaan muu
hurahtaisi. Tämäkin uskonto kun on selleinen joka vie rahat kuten
niin moni muukin erikoinen lahko. :-)
Matti Kaki
>Muita tekstejä (High End News) lukemalla jäin siihen käsitykseen, että
>laitteessa olisi oma sulake, joka tosiaan voisi olla laitteen
>takaseinässä oleva möykky. Eli tässä mielessä sähkö- ja
>paloturvallisuus näyttäisi olevan kunnossa.
>
>Tosin artikkelista päätellen sulake ei ole "signaalitiellä" mikä
>viittaisi siihen, että sulake suojaa vain Transzorbeja, eli pääväylä
>on suojaamaton oikosulun varalta.
Jotenkin itsekin pääsin tällaiseen käsitykseen.
http://www.psaudio.com/products/ultimate_outlet_overview.asp
>Eniten hämmästytti kuvassa se, että ainakin kuorman puolella oli
>pelkkä IEC liitin, eli suojamaata ei voi tuoda laitteen lävitse, eli
>jos kuormana olevassa laitteessa on itsessään kunnollinen verkkosuodin
>(joka kaikissa korkealuokkaisissa laitteissa pitäisi olla, mutta
>käytännössä ei ole), niin se vaatii kunnolla toimiakseen myös
>suojamaan.
Se kyllä taitaa olla jenkkiläinen maadoitettu rasia joten
kyllä se maa läpi menee. Muuten se olisikin tosi pommi.
Matti Kaki
>
>
>On 8 Oct 2005 14:18:45 -0700, jani.p...@jippii.fi wrote:
>
>>Ei nyt varsinaisesti liity asiaan, mutta käytän kyllä balansoituja
>>kaapeleita omassa systeemissäni muilta osin paitsi vinyylisoittimen
>>osalta, josta ei kyseistä optiota löydy.
>
>Tuohan on hyvin valitettavaa levysoittimen osalta, sillä ehdottomasti
>levysoittimen tapauksessa balansoinnista saavutettaisiin suurin hyöty.
>Ensinnäkin signaalijännitteet ovat hyvin pieniä, jolloin häiriöiden
>vaikutus on kaikkein suurin, lisäksi teknisessä mielessä äänirasian
>kela on täysin neutraali sen suhteen, käytetäänkö balansoitua vai
>balansoimatonta liityntää.
Etenkin kun se tulee jo valmiiksi balansoituna äänivarren alapäähän.
Tässä on kyllä ihmeellinen väkisinmuunnos joka näkyy liki kaikissa
soittimissa. Olisi helppoa ja järkevää asentaa esivahvistin heti
niiden piuhojen päähän jolloin säästyttäisiin monelta murheelta.
Tässä voisi olla yksi käyttökelpoinen vahvistin mutta pelkään,
että hinta on kohtuuton. Kruunuradio edustaa Suomessa mutten
löytänyt kyseistä tuotetta heidän sivuiltaan. Mitähän maksaa?
http://www.dact.com/html/ct100_manual.html
Jos laitteen speksit pitävät paikkansa niin pitäisi olla
ihan hyvä verme. Jos nyt vaan piirilevy on oikein suunniteltu.
Mutta jos hinta on paljon yli 100 euroa niin sitten saa jäädä.
Ainakin Pro-Ject petti odotukset speksien toteumisen suhteen.
Aiemmin olen tyytyväisenä käyttänyt halpis RIAA-korjainta mutta
nyt olen saanut MC-rasian (Ortofon MC20SuperII) sekä melko
laadukkaan pyörittimen (Dual Golden One) ja tekisi mieli saada
myös sovitukset kuntoon.
Jos joku tietää mistä saisin Dualiin äänivarren laakerit niin
olisin kiinnostunut. Ne ovat tipahtaneet pois ja olen korvannut
ne muovinpaloilla. Ne ovat sellaiset aivan hengettömät, pyöreät
napit joissa lienee pieni reikä. Vähän kuin kellon rubiinilaakeri.
Samppa
> In article <t872f.96$tW...@read3.inet.fi>, lw...@iki.fi says...
>
>
>>> "Alumiinisukalla suojattuja verkkokaapeleita"? Oikeastiko?
>>> Se HiFi-verkkojohdon häiriönpoisto perustuu siihen, että
>>> piuhat on kierretty toistensa ympäri niin, että muodostuu
>>> induktanssia joka toimii häiriönpoistimena. Siinä ei ole
>>> yhtään mitään taikaa.
>>>
>>
>>Matti, Matti.. sinä yrität nyt käännyttää hifi-uskovaista,
>>ei onnistu :)
>
>
> Niinpä. Taitaa olla sen verran uskossa ettei onnistu. Ja mitäs
> siinä jos on onnellinen. Yritän vaan valistaa, ettei kukaan muu
> hurahtaisi. Tämäkin uskonto kun on selleinen joka vie rahat kuten
> niin moni muukin erikoinen lahko. :-)
>
Vaikuttaa kovasti samanlaiselta kuin Volvon omistaminen... :)
jani.p...@jippii.fi
verme. Jos nyt vaan piirilevy on oikein suunniteltu."
On todistetusti hyvä verme. Hinta on muistaakseni noin 1000 euron
pintaan, tarkemmat tiedustelut Kruunuradiosta. Sieltä voi kysyä myös
Dualin laakereita.
Matti Kaki
Jassoo. No on siinä osattu reippaasti ylihinnoitella ihan tavallista
elektroniikkaa. Mutta kysytään noita lakruja sieltä. Kiitos vinkistä.
jani.p...@jippii.fi
kun sulla on noin paljon tuota energiaa, niin mitäs jos menisit
kiusaamaan tuonne HIFI-lehden puolelle noita kaapelihörhöjä minun
myynti-ilmoitusten sijaan. ;)
http://www.hifilehti.fi/keskustelu/tm.asp?m=49243
Varaa sitten reilusti aikaa tuon linkin kanssa...
Matti Kaki
>
>
>Matti,
>
>kun sulla on noin paljon tuota energiaa, niin mitäs jos menisit
>kiusaamaan tuonne HIFI-lehden puolelle noita kaapelihörhöjä minun
>myynti-ilmoitusten sijaan. ;)
>
>http://www.hifilehti.fi/keskustelu/tm.asp?m=49243
Taitaa olla moderoitu paikka joten artikkelit voivat hävitä. :-)
jani.p...@jippii.fi
häiriösuojauksesta ja kaapeleihin asennettavista passiivikomponentein
(RC, LC) toteutetuista suodattimista, joille on kertynyt hintaa
semmoiset 7000 euroa per 2 mustaa boksia.
Ja jopa pari riviä lanka-antenneista. :)
Lauri Tischler
> Joo, mutta tuolla on nyt ihan asiallista keskustelua kaapeleiden
> häiriösuojauksesta ja kaapeleihin asennettavista passiivikomponentein
> (RC, LC) toteutetuista suodattimista, joille on kertynyt hintaa
> semmoiset 7000 euroa per 2 mustaa boksia.
Äkkiä laskettuna tuossa on kaksi nollaa liikaa, ehkä jopa kolme.
Matti Kaki
No jos käyttäisi kultapäällystettyä platinalankaa, niin... :-)
jani.p...@jippii.fi
henkilöitä, jotka ovat sitä mieltä, että lineaarisen LC-suotimen
suunnittelu kaiutinkaapeliin on niin haastava toimenpide, että se
selittää hinnan.
Tässäpä yksi purettuna näytiksi:
Matti Kaki
Täytyy sanoa, että kerrankin tällainen veti minut hiljaiseksi. :-/
Jouko Holopainen
> In article <1128968054.7...@g47g2000cwa.googlegroups.com>, jani.p...@jippii.fi says...
>
> Täytyy sanoa, että kerrankin tällainen veti minut hiljaiseksi. :-/
Joo, enää ei voi sanoa etteikö kaiutinkaapeleissa voi kuulla eroja :-(
Tosin tässä tapauksessa 1mm lampunjohtokin olisi se parempi ...
--
@jhol
Paul Keinanen
Tuossa oli toisessa päässä napojen välissä 31,7 ohmia ja 1 nF
sarjassa, joten tämän RC suotimen rajataajuus (-3 dB piste) on 5 MHz
luokkaa, eli sitä suuremmilla taajuuksilla siinä on 31 ohmin kuorma
johtimien välillä, kun taas pienemmillä taajuuksilla resistanssi
kasvaa taajuuden pienentyessä. Esim. 20 kHz taajuudella
kondensaattorin reaktanssi on 8 kohmin luokkaa, eli käytännössä
kaiutinlinjan kuormitus on melko pieni.
Tuon 2,5 uH sarjainduktanssin reaktanssi on 20 kHz taajuudella n. 0,3
ohmia. Jos diskanttielementin resistanssi on 4 ohmia, aiheutuu tuosta
sarjareaktanssista n. 0,6 dB vaimennus 20 kHz taajuudella. Jos
käytössä on joku piezolementti, joka on hyvin kapasitiivinen ja
impedanssi usein paljon alle 4 ohmia, on vaimennus vielä paljon tuota
suurempi.
5 MHz taajuudella tuon 2,5 uH reaktanssi on n. 80 ohmia. Yhdessä 31,7
ohmin vastuksen kanssa tästä muodostuu RL alipäästösuodin, joka
vaimentaa tätä suurimpia taajuuksia -6 dB/oktaavi. Näillä taajuuksilla
tuo 1 nF kondensaattori on käytännössä oikosulussa.
Tuolla induktanssilla saattaisi olla merkitystä tilanteessa, jossa
vahvistin on diskantilla epästabiili, jos kuorma on kovin
kapasitiivinen, esim. piezoelementti. Kaksinapaisella jännitesyötöllä
varustetuissa vahvistimissa (jossa ei siis ole valtavaa
sarjakondensaattoria kaiutinlähdössä) on ainakin 30 vuotta käytetty
kaiutinlähdössä pientä sarjainduktansssia (usein käämitty 1 ohm 1 W
tehovastuksen ympärille, jonka rinnalle se on kytketty) eristämään
korkeilla taajuuksilla vahvistimen takaisinkytkentälenkki
nahdollisilta kapasitiivisilta kuormilta, eli vahvistimen näkemä
impedanssi on suurilla taajuuksilla vähintäin tuon kelarunkona
käytetyn vastuksen suuruinen.
Joissakin vahvistimissa (sekä todella halvoissa massatuotanto-
laitteissa että joissakin "high end" laitteissa, kun kaikki suodatus
on muka pahasta) tätä asiaa ei ole hoidettu, tällaisen kaapelin
lisääminen saattaa rauhoittaa vahvistimen ja vaikuttaa äänenlaatuun
kaikilla taajuuksilla. Loppupäätelmä on kuitenkin se, että itse
vahvistin on kelvoton, jos se tarvitsee tällaisia ulkoia apuja
toimiakseen kunnolla.
Tässä kytkennässä kaapelin kytkentäsuunnalla on merkitystä, tosin
kytkentäsuuntasuositus jäi minulle epäselväksi.
Jos oletetaan että kaiutin pitäisi kytkeä vasempaan reunaan ja
vahvistin oikeaan reunaan (vastuksen ja kondensaattorin päähän),
silloinhan tuo näyttäisi ihan kunnolla suunnitellulta vahvistimen
lähtökytkennältä. Tuo RC kytkentä toimisi Zobel piirinä, eli
muodostaisi edes jonkinlaisen kuorman hyvin korkeille taajuuksille,
varsinkin jos diskanttielementti ei kuormita tai kaiuttimet on
kytketty irti esim. kuulokekuuntelun takia. Tällainen piiri siis
stabiloisi vahvistinta ja parantaisi äänenlaatua kaikilla
taajuuuksilla esim. kuulokekuuntelussa.
Kuitenkin 5 MHz rajataajuus on tolkuttoman korkea Zobel piirille ja
lisäksi Zobel piirin pitäisi olla vahvistimen sisällä ja myös
kytkettynä silloin kun ollaan kuulokekuuntelussa, mutta tämä
kaapelissa oleva suodin ei tietenkään silloin ole kytkettynä kun sitä
tarvittaisiin.
Kun Zobel piiri takaa minimikuormituksen korkeillakin tajuuksilla,
vastaavasti sarjainduktanssi huolehtii siitä, ettei impedanssi laske
liian alas korkeilla taajuuksilla.
Jos joku vahvistin tarvitsee tällaisia ulkoisia apuja toimiakseen
kunnolla, on kyllä syytä epäillä vahvistimen tekijän
ammattipätevyyttä.
Jos taas vahvistin kytketään vasempaan reunaan ja kaiutin oikeaan
reunaan, tuo voisi toimia radiohäiriövaimentimena, jos kaikki
komponentit ovat 10-30 cm päässä itse vahvistimesta (tai tietysti
oikein suunnitelluissa laitteissa itsessään), silloin oikealta tulevat
suurtaajuusvirrat oikosulkeutuisivat kondensaattorin kautta. Tosin tuo
31,7 ohmin vastus on käsittämättömän suuri, sen olisi voinut pienentää
kymmenysosaan tai oikosulkea kokonaan kunnollisen suodatuksen
aikaansaamiseksi.
Häiriösuojausohjeissa suositellaan sarjainduktanssin lisäämistä
vahvistinulostulon ja häiriönsuodatuskondensaattorin väliin, jotta
vältettäisiin stabiliusongelmilta rihkamalaitteiden kanssa. Tässä
tapauksessa tuo 31,7 ohmin vastus olisi kuitenkin taannut
minimikuorman suurillakin tajuuksilla, joten sekään ei tässä
tapauksessa selitä tuota sarjainduktanssia.
Jos tuon viritelmän on tarkoitus toimia RF-suotimena, se on
sellaiseksi harvinaisen huono.
Onkohan tässä virityksessä ollut tarkoitus "todistaa", että kyllä
kaiutinjohdoillakin on eroa päinvastaisista väitteistä huolimatta :-).
Paul
Lauri Tischler
> On 10 Oct 2005 11:14:14 -0700, jani.p...@jippii.fi wrote:
>
>
>>Niin minähän olen hinnasta aivan samaa mieltä Laurin kanssa. On vaan
>>henkilöitä, jotka ovat sitä mieltä, että lineaarisen LC-suotimen
>>suunnittelu kaiutinkaapeliin on niin haastava toimenpide, että se
>>selittää hinnan.
>>
>>Tässäpä yksi purettuna näytiksi:
>>
>>http://cable.tcnerd.com/whymit.asp
>
--- klip ---
> Jos tuon viritelmän on tarkoitus toimia RF-suotimena, se on
> sellaiseksi harvinaisen huono.
>
> Onkohan tässä virityksessä ollut tarkoitus "todistaa", että kyllä
> kaiutinjohdoillakin on eroa päinvastaisista väitteistä huolimatta :-).
Olipas hyvä ja asiantunteva selitys, etenkin mieltä jäi lämmittämään
'kaapeliammattitermien' 'klangi' ja 'heleys' puuttuminen :)
Kiitos Paul.
jani.p...@jippii.fi
homman on tarkoitus toimia häiriösuotimena korkeilla taajuuksilla.
Lisäksi tarkoitus on, että se ei vaikuta yhtään hyötysignaliin
(siis audiokaistalle). Kaapeli kytketään siis siten kuten se on
piirretty, kaiutinkuorma tulee komponenttipäähän. Ei tosin kovin
lähelle terminaaleja sielläkään, kuten kuvasta näkyy.
Väite oli, että kaiutinkaapelin aikaansaama äänenlaadun muutos
johtuu siitä, että suodin poistaa häiriötaajuudet jotka voivat
aiheuttaa audiokaistalle kuultavia värittymiä.
Matti Kaki
>
>
>Paul,
>
>homman on tarkoitus toimia häiriösuotimena korkeilla taajuuksilla.
>Lisäksi tarkoitus on, että se ei vaikuta yhtään hyötysignaliin
>(siis audiokaistalle). Kaapeli kytketään siis siten kuten se on
>piirretty, kaiutinkuorma tulee komponenttipäähän. Ei tosin kovin
>lähelle terminaaleja sielläkään, kuten kuvasta näkyy.
Niinhän http://www.transparentcable.com väittää:
"Housed within those distinctive "black boxes" on our audio cables
are special passive electrical networks that reject noise."
Lisäksi he kertoilevat seuraavaa:
"When used with the best video components, Transparent Video Cables
are able to transfer video signals that are amazingly close to high
quality film reproduction."
"Why We Don't Use Transformers
Transformers can help control AC line noise, improve isolation,
and regulate voltage; however, most transformers used in audiophile
power conditioning devices have serious drawbacks. Because most of
these transformers are not really large enough for the task (even
for preamps or some preamp stages of digital processors), they limit
current capability and introduce modulation distortions. Many of
them also have unacceptable levels of noise radiating from the
transformers. A transformer that is large enough to meet today's
high end audio power consuming requirements would have to be a very
large and heavy commercial grade device - too noisy and cumbersome
for most home audio installations."
"Transparent has extensively examined the issues involved in the
accurate transmission of digital signals through cabling.
The dielectric (insulating) materials must
store and release energy uniformly."
Tuo ylläoleva kuulosti tosi hyvältä.
>Väite oli, että kaiutinkaapelin aikaansaama äänenlaadun muutos
>johtuu siitä, että suodin poistaa häiriötaajuudet jotka voivat
>aiheuttaa audiokaistalle kuultavia värittymiä.
No kerropas sitten miten ne korkeat taajuudet voisivat aiheuttaa
yhtään mitään passiivikaiuttimessa? Mikäli kyse on useiden MHz:ien
taajuuksista niin mistä ihmeestä ne suurtaajuiset häiriöt sitten
tulisivat niin voimakkaina että niillä olisi yhtään mitään merkitystä?
Mikäli kaiutinpiuhoissa olisi kova suurtaajuusjännite niin kyllä se
on se vahvistin joka siinä ennemminkin on hätää kärsimässä eikä
suinkaan kaiutin. Näitä häiriöitä poistetaan yleensä kietomalla
kaiutinjohto ferriittisauvan ympärille.
Jos kyse on hieman yli 20 kHz taajuuksista niin eivätkös Hifistit
juuri nimenomaan halua, että heidän laitteistonsa, kaiutinta myöten,
toistaa niin ylös kuin mahdollista. Eli ainakin johonkin 100 kHz
saakka jotta kyseiset taajuudet olisivat "aistittavissa"?
=====================================================================
http://www.mitcables.com/pdf/2.2burn-in.pdf
After the two-week period is over, the signature MIT image will
appear, revealing microdynamics and subtle time-related cues,
such as instrument voicing, recording-venue acoustics, and spatial
effects. These developments can be dramatic so please be patient!
N o t e : Your system will reach its full potential only when the
entire chain is interfaced with MIT cables. Further improvements
can be achieved with MIT’s Z-Series AC line conditioning system.
=====================================================================
Siis... hyvänen aika sentään. Aika fiksu ohje sikäli, että
kahden viikon aikana kuuntelija on tottunut ääneen ja alkanut
pitää sitä hyvänä. Yleensä tähän liittyy muutos uudenlaiseen
systeemiin mutta kai se toimii niinkin päin, että ensi ei
kuule mitään eroa mutta kahden viikon päästä se jo jyllää.
jani.p...@jippii.fi
erottaisin tässä tarkastelussa nyt sivuilla esitetyn mainostekstin ja
ne todelliset faktat, jotka kaapeleihin liittyy. Mainostekstejä kun
löytyy vastaavaa sorttia ihan kaikkialta. Sen sijaan itse kaapelin
todellista käyttäytymistä häiriötilanteissa ei ole taidettu
pahemmin tutkia. Millaisin menetelmin se mielestäsi onnistuisi
järkevästi? Entä simulointi sijaiskytkennöillä?
Tuo radiotaajuuksien häiritsevä vaikutus perustuu ilmeisesti
harmoonisiin komponentteihin, jotka voivat levitä audiokaistalle.
Miksei myös keskinäismodulaatio, joka nyt ei noin suurilla
taajuuksilla taida olla kovin todennäköistä (radiokaistat
leveämpiä kuin audiokaista?). Ja sitten on kaikenlaisia ihmeellisiä
teorioita. Esimerkiksi:
http://highendnews.tripod.com/technology/kaapelit_tanskanen.htm
Matti Kaki
jani.p...@jippii.fi says...
>
>
>Matti,
>
>erottaisin tässä tarkastelussa nyt sivuilla esitetyn mainostekstin ja
>ne todelliset faktat, jotka kaapeleihin liittyy. Mainostekstejä kun
>löytyy vastaavaa sorttia ihan kaikkialta. Sen sijaan itse kaapelin
>todellista käyttäytymistä häiriötilanteissa ei ole taidettu
>pahemmin tutkia. Millaisin menetelmin se mielestäsi onnistuisi
>järkevästi? Entä simulointi sijaiskytkennöillä?
Hyvin todennäököisesti firmat eivät ole niitä millään tavalla
testanneet tai mitanneet vaan myyvät hienoilla ylisanoilla
tuotetta joka tuskin edes oikeasti toimiikaan. Tätäkö tarkoitat?
Simulointi sijaiskytklennöillä toki antaa vastauksia mutta koska
laitteisto on niin monen komponentin summa niin ei sillä oikeaa
tilannetta saa selville.
Siis onko oikeasti olemassa mitään sellaistra tilannetta, että
tuollaista tarvittaisiin?
>Tuo radiotaajuuksien häiritsevä vaikutus perustuu ilmeisesti
>harmoonisiin komponentteihin, jotka voivat levitä audiokaistalle.
>Miksei myös keskinäismodulaatio, joka nyt ei noin suurilla
>taajuuksilla taida olla kovin todennäköistä (radiokaistat
>leveämpiä kuin audiokaista?).
Kun audiolaite suunnoitellaan, se pitää tehdä niin ettei sen
läpi pääse mitään radiotaajuuksia vaan ainoastaan ne taajuudet
mitä tarvitaan äänentoistoon. Tämähän on aivan kaiken perusta.
>Ja sitten on kaikenlaisia ihmeellisiä
>teorioita. Esimerkiksi:
> http://highendnews.tripod.com/technology/kaapelit_tanskanen.htm
Tuo artikkeli pikaisella vilkaisulla vaikutti hyvin asialliselta.
En sitä sanasta sanaan lukenut mutta vastannevat omia käsityksiaäni.
Siinä tulivat suurinpiirtein ne asiat jotka häiriöihin vaikuttavat.
Mitähän mahdat tarkoittaa "ihmeellisellä teorialla"?
jani.p...@jippii.fi
viitteitä.
Mutta siellä mainitaan mm. seuraavaa:
"Vaikka RFI- ja EMI-häiriöt ovatkin useimmiten hyvin matalatasoisia
verrattuna hyötysignaalin maksimiamplitudiin, niin ne sotkevat ja
peittävät monesti ratkaisevan paljon matalatasoista informaatiota:
sävyjä, pieniä ääniä, kaikuja ja äänikuvallisia piirteitä."
Ja toisaalta viitataan seuraavasti:
"Jotkut laitevalmistajat ovat ottaneet markkinointiin mukaan myös
mittaustietojen esittämisen. Näiltä osin ainakin Cardas Audion
sivujen mittaustulokset vaikuttavat luotettavilta,
http://www.cardas.com, josta avataan Insights ja edelleen Measuring
Cable Resonance. Transparentilta löytyy hieman vähemmän
yksityiskohtaista tietoa,
http://www.transparentcable.com/design/destech_networks.html.
Edellisten kaapelivalmistajien kotisivuilla on muutoinkin melko paljon
audiotietoa."
Lasse Saikkonen
> Jännitteen filtteröinti on ihan järkevää, jos haluaa saada kaiken
> suodatettavissa olevan ylimääräisen moskan pois. Ei se varmasti ainakaan
> huononna laitteiston toimintaa. Saattaa joskus tehdä jopa toiminnan
> optimaalisemmaksi.
>
Eikös tuommoinen filtteröinti kannata tehdä UPSilla, jossa otto ja anto
on erotettu toisistaan akuilla? Ainoa tapa saada siistiä verkkovirtaa on
generoida se itse tasasähköstä, eikö?
Lazarus
Janne Panu
"Lasse Saikkonen" <laz...@removethis.cygate.fi> wrote in message
news:1gQ2f.450$Yu7...@reader1.news.jippii.net...
eiköös Mark Levinson tee just noin?(isommis päätteis) eli
230VAC=>DC=>suodatus=>230VAC=>DC=>suodatus=>käyttöön
Jouko Holopainen
> Eikös tuommoinen filtteröinti kannata tehdä UPSilla, jossa otto ja anto
> on erotettu toisistaan akuilla? Ainoa tapa saada siistiä verkkovirtaa on
> generoida se itse tasasähköstä, eikö?
Siistin verkkovirran generointi tasasähköstä ei ole kovinkaan helppoa.
Mutta miksi tähän pitäisi alun alkaenkaan ryhtyä? Miksei voida "vaatia"
että audiolaitteen virtalähde osaa tehdä (vähintään) yhtähyvän suodatuksen?
Jotenkin minusta kuulostaa paljon helpommalta tehdä siistiä tasasähköä
epäsiististä verkkosähköstä kuin siistiä verkkosähköä tasasähköstä.
--
@jhol
Jouko Holopainen
> eiköös Mark Levinson tee just noin?(isommis päätteis) eli
> 230VAC=>DC=>suodatus=>230VAC=>DC=>suodatus=>käyttöön
En tiedä tekeekö mutta minusta muutos DC => AC aiheuttaa enemmän
häiriöitä kuin se poistaa. Sillä eihän se poista mitään.
Suom: 230VAC=>DC=>suodatus=>DC=>suodatus=>käyttöön kuulostaisi minusta
radikaalisti paremmalta idealta.
Olettaen että DC-DC muunnos tehdään (jos tehdään laisinkaan) vaikka
lineaariregulla (m.m. ripple rejection >50dB).
--
@jhol
Matti Kaki
jani.p...@jippii.fi
mitään sen kummallisempaa kuin muissakaan
kulutuselektroniikkalaitteissa. Häiriösieto ja häiritsevyys pysyvät
siis ihan sallituilla tasoilla, ellei mitään virheellisiä
komponentteja ole eksynyt mukaan. Häiriöääniä ei ole ja
mittaustulokset ainakin omista laitteistani ovat sitä tasoa, että
cd-soittimen dynamiikka-alue ylittyy signaalikohinasuhteen osalta.
Tuossa keskustelussa kuitenkin korostettiin sitä (ei tosin minun
mielipiteeni), että kaikenlainen lisäsuodatus on vain hyvä asia, eli
kun suodattimia laitetaan jonoon (olivat suotimet sitten
kaiutinkaapelissa tai verkkosuotimessa) niin se jyrkentää suotoa.
Näin siis teoriassa, ottamatta mitenkään kantaa siihen, onko asia
kuultavissa vai ei. Mutta onko teoriakaan silti ihan näin
yksiselitteinen?
Matti Kaki
jani.p...@jippii.fi says...
>
>
>Niin todetaan nyt vielä tähän että laitteiden muuntajissa tuskin on
>mitään sen kummallisempaa kuin muissakaan
>kulutuselektroniikkalaitteissa. Häiriösieto ja häiritsevyys pysyvät
>siis ihan sallituilla tasoilla, ellei mitään virheellisiä
>komponentteja ole eksynyt mukaan. Häiriöääniä ei ole ja
>mittaustulokset ainakin omista laitteistani ovat sitä tasoa, että
>cd-soittimen dynamiikka-alue ylittyy signaalikohinasuhteen osalta.
Yleensä ongelmat tulevat esim. maavirroista sun muista. Kun
laite on väärin suunniteltu niin maavirta (brummi) pääsee
kulkemaan vahvistimen printillä minne sitä ei saa päästää.
>Tuossa keskustelussa kuitenkin korostettiin sitä (ei tosin minun
>mielipiteeni), että kaikenlainen lisäsuodatus on vain hyvä asia, eli
>kun suodattimia laitetaan jonoon (olivat suotimet sitten
>kaiutinkaapelissa tai verkkosuotimessa) niin se jyrkentää suotoa.
>Näin siis teoriassa, ottamatta mitenkään kantaa siihen, onko asia
>kuultavissa vai ei. Mutta onko teoriakaan silti ihan näin
>yksiselitteinen?
Ei ole mitään järkeä laittaa suotimia suotimien perään mikäli
homma on hallittavissa jollain muulla tavalla kuten oikealla
suunnitelulla. Jos joudutaan lisäämään jälkeenpäin filttereitä
niin jossain on mennyt pieleen eikä sitä pidä suotimilla korjata
vaan etsimällä se syy ja korjaamalla aiheuttaja. Vasta kun mikään
muu ei auta voidaan laittaa filsuja tarpeen mukaan. Laitteissa
on itsessään niitä filttereitä yleensä oikeissa paikoissa mutta
huonosti suunnitelluisssa laitteissa voi ongelmia tulla. Silloin
pitäisi ottaa laite uudelleen labrattavaksi ja tehdä _siihen_
muutoksia eikä korjata vikaa ulkopuolisilla kilkkeillä.
Matti Kaki
>mitään sen kummallisempaa kuin muissakaan
>kulutuselektroniikkalaitteissa. Häiriösieto ja häiritsevyys pysyvät
>siis ihan sallituilla tasoilla, ellei mitään virheellisiä
>komponentteja ole eksynyt mukaan. Häiriöääniä ei ole ja
>mittaustulokset ainakin omista laitteistani ovat sitä tasoa, että
>cd-soittimen dynamiikka-alue ylittyy signaalikohinasuhteen osalta.
Yleensä ongelmat tulevat esim. maavirroista sun muista. Kun
laite on väärin suunniteltu niin maavirta (brummi) pääsee
kulkemaan vahvistimen printillä minne sitä ei saa päästää.
>Tuossa keskustelussa kuitenkin korostettiin sitä (ei tosin minun
>mielipiteeni), että kaikenlainen lisäsuodatus on vain hyvä asia, eli
>kun suodattimia laitetaan jonoon (olivat suotimet sitten
>kaiutinkaapelissa tai verkkosuotimessa) niin se jyrkentää suotoa.
>Näin siis teoriassa, ottamatta mitenkään kantaa siihen, onko asia
>kuultavissa vai ei. Mutta onko teoriakaan silti ihan näin
>yksiselitteinen?
Ei ole mitään järkeä laittaa suotimia suotimien perään mikäli
homma on hallittavissa jollain muulla tavalla kuten oikealla
suunnitelulla. Jos joudutaan lisäämään jälkeenpäin filttereitä
niin jossain on mennyt pieleen eikä sitä pidä suotimilla korjata
vaan etsimällä se syy ja korjaamalla aiheuttaja. Vasta kun mikään
muu ei auta voidaan laittaa filsuja tarpeen mukaan. Laitteissa
on itsessään niitä filttereitä yleensä oikeissa paikoissa mutta
huonosti suunnitelluisssa laitteissa voi ongelmia tulla. Silloin
pitäisi ottaa laite uudelleen labrattavaksi ja tehdä _siihen_
muutoksia eikä korjata vikaa ulkopuolisilla kilkkeillä.
Jouko Holopainen
> Niin todetaan nyt vielä tähän että laitteiden muuntajissa tuskin on
> mitään sen kummallisempaa kuin muissakaan
> kulutuselektroniikkalaitteissa.
Meinaatko että vahvistimen muuntaja on samanlainen kuin kahvinkeittimen?
Vai meinaatko että se "periaatteessa" on samanlainen?
Vai meinaatko että AC=>DC muunnos vahvistimessa ei ole "sen kummallisempi"?
> Häiriösieto ja häiritsevyys pysyvät
> siis ihan sallituilla tasoilla, ellei mitään virheellisiä
> komponentteja ole eksynyt mukaan.
Olen erittäin, suunnattoman pettynyt jos vahvistemeni virtalähteen
häiriönsieto on yhtä hyvä kuin mikroaaltouunini.
Olen erittäin pettynyt jos (verkko)häiriöiden suodatus ei ole useita
kymmenia desibelejä parempi.
Olettaisin H&K:n osaavan edes tämän verran.
> Tuossa keskustelussa kuitenkin korostettiin sitä (ei tosin minun
> mielipiteeni), että kaikenlainen lisäsuodatus on vain hyvä asia, eli
> kun suodattimia laitetaan jonoon (olivat suotimet sitten
> kaiutinkaapelissa tai verkkosuotimessa) niin se jyrkentää suotoa.
Tästä voi olla montaa eri mieltä.
> Näin siis teoriassa, ottamatta mitenkään kantaa siihen, onko asia
> kuultavissa vai ei. Mutta onko teoriakaan silti ihan näin
> yksiselitteinen?
*Teoriassa* kaikenlainen suodattaminen kaiutinkaapeleissa on huonosta.
--
@jhol
jani.p...@jippii.fi
En tietenkään. Järeähkö toroidi, tasasuuntaussilta, reippaasti
kapasitanssia, regulointia ja (usein) jopa jonkinlaista
häiriösuodatusta mukaan ympättynä löytyy laadukkaista
hifilaitteista. Huonosti suunnittelemalla mitä vaan voi sössiä se ei
ole uutta, mutta minua ei nyt se päivänselvänä asiana kiinnosta
pätkääkään vaan se, miksi hyvin suunnitelluissa laitteissa
lisäsuodatuksesta olisi hyötyä.
>Tästä voi olla montaa eri mieltä.
Perustelut näille monille mielipiteille?
>*Teoriassa* kaikenlainen suodattaminen kaiutinkaapeleissa on huonosta.
Miksi?
Matti Kaki
jani.p...@jippii.fi says...
>
>
>>Meinaatko että vahvistimen muuntaja on samanlainen kuin kahvinkeittimen?
>
>En tietenkään. Järeähkö toroidi, tasasuuntaussilta, reippaasti
>kapasitanssia, regulointia ja (usein) jopa jonkinlaista
>häiriösuodatusta mukaan ympättynä löytyy laadukkaista
>hifilaitteista.
Kyllä häiriönsuodatusta löytynee melkein laitteesta kuin laitteesta.
Nuo yllä luettelemasi ovat ihan normaaleja vaatimuksia.
>Huonosti suunnittelemalla mitä vaan voi sössiä se ei
>ole uutta, mutta minua ei nyt se päivänselvänä asiana kiinnosta
>pätkääkään vaan se, miksi hyvin suunnitelluissa laitteissa
>lisäsuodatuksesta olisi hyötyä.
Kunnolla suunnitelluissa laitteissa ei tarvita mitään lisäsuodatuksia.
>>*Teoriassa* kaikenlainen suodattaminen kaiutinkaapeleissa on huonosta.
>
>Miksi?
Miksi ei olisi? Ja mihin ihmeeseen sellaista tarvittaisiin mikäli
laitteet on valmiiksi oikein suunniteltu? Jos puhutaan jostain
LIDL:in 50 euron sarjasta niin ehkä sellaisessa mutta kunnollisessa
Hifilaitteessa ei sellaiseen pitäisi olla mitään oikeaa tarvetta.
Paul Keinanen
<jh...@iki.finland.invalid> wrote:
>Jotenkin minusta kuulostaa paljon helpommalta tehdä siistiä tasasähköä
>epäsiististä verkkosähköstä kuin siistiä verkkosähköä tasasähköstä.
Onhan sitä tehty jo sata vuotta siistiä vaihtojännitettä
tasajännitteestä moottorigeneraattoreilla.
Kas kun alan harrastajat eivät ole keksineet laittaa kellariin
moottorigeneraattoria syöttämään puhdasta sähköä HiFi-laitteilleen.
Tällöin suojatuista verkkojohdoista voisi olla jotain järkeäkin.
Voidaan tietysti keskustella suoravedon ja hihnavedon eduista ja
haitoista.
Kun generaattorin akseliin vielä laittaa ison vauhtipyörän, kestää se
lyhyitä uudelleenkytkennän (1 s) jännitekatkoksiakin.
Paul
Matti Kaki
says...
>
>
>On Tue, 11 Oct 2005 20:46:51 +0300, Jouko Holopainen
><jh...@iki.finland.invalid> wrote:
>
>>Jotenkin minusta kuulostaa paljon helpommalta tehdä siistiä tasasähköä
>>epäsiististä verkkosähköstä kuin siistiä verkkosähköä tasasähköstä.
>
>Onhan sitä tehty jo sata vuotta siistiä vaihtojännitettä
>tasajännitteestä moottorigeneraattoreilla.
Viikon paras. :-)
>Kas kun alan harrastajat eivät ole keksineet laittaa kellariin
>moottorigeneraattoria syöttämään puhdasta sähköä HiFi-laitteilleen.
>Tällöin suojatuista verkkojohdoista voisi olla jotain järkeäkin.
Naapurini on suunnitellut laittavansa verkkokäyttöisen moottorin
pyörittämään tasavirtageneraattoria ja väliakseliin vauhtipyörän
tasaamaan verkkojännitteen mahdolliset nopeat vaihtelut.
mus...@mailinator.com
> Naapurini on suunnitellut laittavansa verkkokäyttöisen moottorin
> pyörittämään tasavirtageneraattoria ja väliakseliin vauhtipyörän
> tasaamaan verkkojännitteen mahdolliset nopeat vaihtelut.
Mihin naapurisi tarvitsee tasasähköä?
Sami N
Lasse Saikkonen
>
> Jotenkin minusta kuulostaa paljon helpommalta tehdä siistiä tasasähköä
> epäsiististä verkkosähköstä kuin siistiä verkkosähköä tasasähköstä.
Varmasti olisikin, mutta kun nyt puhuttiin hifilaitteista. Tietääkseni
hifilaitteet pääosin käyttävät verkkojännitettä toimiakseen. Voithan
sinä toki tehdä oman ultimate labravirtalähteen ja ottaa laitteiden omat
muuntajat pois, niin saat niin kaunista ääntä, että lasti lentää.
Lazarus
Paul Keinanen
<jh...@iki.finland.invalid> wrote:
>Jotenkin minusta kuulostaa paljon helpommalta tehdä siistiä tasasähköä
>epäsiististä verkkosähköstä kuin siistiä verkkosähköä tasasähköstä.
Ei sen siistin verkkosähkön tekeminen nyt niin kummallista ole.
Otetaan vaikka 100 W/4 ohm audiovahvistin ja laitetaan sen perään
muuntaja, jossa on 20 V ja 230 V käämit ja kytketään kaikki
pienlaitteet tuon muuntajan 230 V puolelle. Jos vähäsäröistä
signaaligeneraattoria ei satu olemaan, laitetaan CD-soittimeen
testilevy, jossa on 50 Hz raita ja toistetaan sitä jatkuvasti.
Oikein high end verkkosähkön aikaansaamiseen voidaan tietysti käyttää
A-luokan vahvistinta.
Myös putkivahvistimet ovat varteenotettavia vaihtoehtoja, sillä onhan
monessa päätemuuntajassa jo käämi 100 V linjaa varten, se vain
täytyisi käämiä uudelleen 230 V jännitteelle. Putkivahvistimissa
takaisinkytkentälenkkikin otetaan yleensä päätemuuntajan toision
puolelta, jolloin saadaan kumottua muuntajaraudan epälinearisuudesta
johtuva särö.
Paul
P.S.
Ja ennen kuin joku alkaa ihan tosissaan tällaisia kokeilemaan,
muistutettakoon, että tällä tavalla tuotettu 230 V on yhtä tappavaa
kuin seinästä saatava 230 V, jos muuntajaa ajavassa vahvistimessa on
muutamaa wattia enempää tehoa.
Mika Ristolainen
>
> Otetaan vaikka 100 W/4 ohm audiovahvistin ja laitetaan sen perään
> muuntaja, jossa on 20 V ja 230 V käämit ja kytketään kaikki
> pienlaitteet tuon muuntajan 230 V puolelle. Jos vähäsäröistä
Tiedossa eriomaisen huono hyötysuhde :-)
> signaaligeneraattoria ei satu olemaan, laitetaan CD-soittimeen
> testilevy, jossa on 50 Hz raita ja toistetaan sitä jatkuvasti.
Tiedossa noin 1h välein sähkökatko :-)
Onneksi en ole seurannut mistä puhutaan...
--
-MR- / Mika Ristolainen
Poista ".poista" ja ".invalid" vastatessasi mailiin"
Matti Kaki
mus...@mailinator.com says...
Vahvistimen käyttöjännitteeksi. Mihis muuhunkaan?
Jouko Holopainen
> Järeähkö toroidi, tasasuuntaussilta, reippaasti
> kapasitanssia, regulointia ja (usein) jopa jonkinlaista
> häiriösuodatusta mukaan ympättynä löytyy laadukkaista
> hifilaitteista.
Minä itse uskon hakkureiden ylivoimaisuuteen. Niille pienet häiriöt
verkkovirrassa ovat yhdentekeviä.
Hakkurit vaativat ehdottomasti parempaa suunnittelua, mutta on jo
nykyään melko "pässinlihaa".
>>Tästä [suodattimien tarpeellisuudesta] voi olla montaa eri mieltä.
>
> Perustelut näille monille mielipiteille?
Jos suodattimia on riittävästi ei kaiuttimesta kuulu pihahdustakaan.
Jos suodatin ei sovi tuntemattomalle epälineaariselle kuormalle
(kaiutin) hyvin niin lopputulos on arvan heittoa.
Ja verkkosuodatin ... ilman muuta ylijännitesuoja on hyvä. Jokin
transienttisuojakin käy. Ferriittitankokin menettelee.
Mutta ehdottomasti parhaaseen lopputulokseen päästään, kuten Matti on
kertonut, suunnittelelmalla se vahvistin kunnolla.
>>*Teoriassa* kaikenlainen suodattaminen kaiutinkaapeleissa on huonosta.
>
> Miksi?
Koska äärettömän hyvää alipäästösuodatinta on mahdotonta tehdä.
Koska suodatin aiheuttaa sarjaimpedanssia jne joita mielestäni
kaapelissa ei tarvita.
Koska, kuten Matti on kertonut, jos vahvistin on kunnolla suunniteltu ja
tehty niin suodattimia ei tarvita.
--
@jhol
Jouko Holopainen
> Jouko Holopainen wrote:
>> Jotenkin minusta kuulostaa paljon helpommalta tehdä siistiä tasasähköä
>> epäsiististä verkkosähköstä kuin siistiä verkkosähköä tasasähköstä.
>
> Varmasti olisikin, mutta kun nyt puhuttiin hifilaitteista. Tietääkseni
> hifilaitteet pääosin käyttävät verkkojännitettä toimiakseen.
Tietääkseni _hifi_laittet osaavat suodattaa verkkohäiriöitä radikaalisti
(useita kymmeniä desibelejä) paremmin kuin mikään verkkosuodatin.
> Voithan
> sinä toki tehdä oman ultimate labravirtalähteen ja ottaa laitteiden omat
> muuntajat pois, niin saat niin kaunista ääntä, että lasti lentää.
Ei tarvitse tehdä itse, labravirtalähteen saanee n. 10keurolla. Voit
säätää sekä jännitteen että maksimivirran kymmenyksen tarkkuudella.
"Eikä siinä kaikki", laite myös mittaa kuluvan virran!
Kymmenelle nopeimmalle keittiöveitsisarja kaupan päälle!
--
@jhol
mus...@mailinator.com
> In article <1129116225.6...@g49g2000cwa.googlegroups.com>,
> mus...@mailinator.com says...
> >
> >
> >Matti Kaki kirjoitti:
> >
> >> Naapurini on suunnitellut laittavansa verkkokäyttöisen moottorin
> >> pyörittämään tasavirtageneraattoria ja väliakseliin vauhtipyörän
> >> tasaamaan verkkojännitteen mahdolliset nopeat vaihtelut.
> >
> >Mihin naapurisi tarvitsee tasasähköä?
>
> Vahvistimen käyttöjännitteeksi. Mihis muuhunkaan?
No, niinpä tietysti...;)
Naapurisi kannattaisi ehkä käyttää pyörittävänä moottorina
tahtimoottoria, niin pysyy nopeus tasaisena ilman vauhtipyörääkin
kuormituksen vaihdellessa. Generaattorin jälkeen tulee tietysti akut
tasaamaan jännitettä ja vahvarin lähelle / sisälle riittävästi
kapasitanssia.
Olisikohan HE-piireissä tilausta tuollaisille virtalähteille...;)
Sami N
Nuuska
Omakotiasuja saa tällä tavalla jättää keskuslämmityskattilan pois ja käyttää
kaiken ylijäämälämmön taloonsa - eipä mene hukkaan. Lämpiminä kesäpäivinä
tietenkin, mutta kyllä silloinkin käyttövettä lämmitetään.
"Reiskan ALVI-putiikista kokonaisvaltainen viihtyvyysratkaisu torppaanne"
( ALVI = Audio-Lämpö-Vesi-Ilmastointi )
Mikalle kehotus lukea koko ketju. Sisältää uskomattoman määrän humoristista
soopaa ja ihan asiallisia argumentteja.
ja "USKOVAISILLE" tiedoksi : käyttäkää rahanne puolestani mihin haluatte,
kunhan lapset jätetään rauhaan.
Nuuska
"Mika Ristolainen" <-mr-....@iki.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:Fr73f.12061$_k2.1...@news2.nokia.com...
Janne Panu
"Nuuska" <nuuskat...@sci.fi> wrote in message
news:dijc0m$g9k$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Tervehdys
>
>
> Omakotiasuja saa tällä tavalla jättää keskuslämmityskattilan pois ja
käyttää
> kaiken ylijäämälämmön taloonsa - eipä mene hukkaan. Lämpiminä kesäpäivinä
> tietenkin, mutta kyllä silloinkin käyttövettä lämmitetään.
>
> "Reiskan ALVI-putiikista kokonaisvaltainen viihtyvyysratkaisu torppaanne"
> ( ALVI = Audio-Lämpö-Vesi-Ilmastointi )
>
>
> Mikalle kehotus lukea koko ketju. Sisältää uskomattoman määrän
humoristista
> soopaa ja ihan asiallisia argumentteja.
>
> ja "USKOVAISILLE" tiedoksi : käyttäkää rahanne puolestani mihin haluatte,
> kunhan lapset jätetään rauhaan.
>
> Nuuska
>
aloitti, ihan asiallisen myynti-ilmoituksen perään. Eli eipä olis ketään
taaskaan häiritty, jos anti-hifi-saarnaajat olisivat malttaneet pysyä...
Jouko Holopainen
> Tais vaan olla niin, että antihifi-uskovaisten keskittymä tämänkin jappasun
> aloitti, ihan asiallisen myynti-ilmoituksen perään. Eli eipä olis ketään
> taaskaan häiritty, jos anti-hifi-saarnaajat olisivat malttaneet pysyä...
Myynti-ilmoitus ei ole koskaan asiallinen tässä ryhmässä.
"antihifi" :-D
--
@jhol
Paul Keinanen
<oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote:
> Naapurini on suunnitellut laittavansa verkkokäyttöisen moottorin
> pyörittämään tasavirtageneraattoria ja väliakseliin vauhtipyörän
> tasaamaan verkkojännitteen mahdolliset nopeat vaihtelut.
Tasavirtageneraattoreissa on jonkinlainen kommutaattori, joka kääntää
virran aina samoin päin. Kommutaattorilla on kuitenkin taipumus
kipinöidä, jonka seurauksena tasajännitteessä saattaa olla jotain
piikkejä.
Paul
jani.p...@jippii.fi
>Miksi ei olisi? Ja mihin ihmeeseen sellaista tarvittaisiin mikäli
laitteet on valmiiksi oikein suunniteltu?
Tuossa mainittiin että teoriassa. Kysyn miksi, minkä teorian mukaan?
jani.p...@jippii.fi
miten mahtaa olla tuon cd-muuntajahässäkän kuormitettavuus?
Riittääkö tuo 100 Wattia nyt kovinkaan pitkälle? Lisäksi jos
ensipuolen syöttö ei pysty pitämään jännitettä vakiona voi tuo
muuntajakin käyttäytyä mielenkiintoisesti.
Paul Keinanen
>miten mahtaa olla tuon cd-muuntajahässäkän kuormitettavuus?
>Riittääkö tuo 100 Wattia nyt kovinkaan pitkälle?
Suurin ongelmahan tulee siitä, että laitteiden käynnistyessä
kondensaattoreiden lataantuminen voi aiheutta aikamoisen
kuormituspiikin. Toisaalta, jos vahvistimessa on ylikuormitussuojaus,
lataus nyt vain kestää vähän pitempään.
Eihän tällä tietenkään mitään tehovahvistimia ajeta, mutta toki
piensignaalilaitteita voisi näinkin ajaa. Pienlaitteiden arvokilvistä
näkee paljonko ne kuluttavat, joten jos yhteenlaskettu VA määrä jää
alle vahvistimen tehon, homman pitäisi toimia.
On huomattavaa, että jos muuntajaan ajaa leikkaantunutta signaalia
(liian suuren vahvistuksen tai virtarajoituksen takia), on syytä varoa
muuntajainduktanssien takaisinpotkua, eli vahvistimen lähdössä on
syytä olla estosuuntaiset diodit V+ ja V- jännitelähteisiin, ettei
vahvistin kärähdä.
>Lisäksi jos
>ensipuolen syöttö ei pysty pitämään jännitettä vakiona voi tuo
>muuntajakin käyttäytyä mielenkiintoisesti.
Jännite pysyy ensiöpuolella taatusti vakiona vahvistimen
takaisinkytkennän ansiosta (ellei virtarajoitus puutu peliin), joten
ainoastaan muuuntjan kuparihäviöt vaikuttavat jännitteen suuruuteen
(usein vain muutaman prosentin luokkaa).
Lisäksi on huomattava, että useimmat "100 W" vahvistimet eivät kestä
jatkuvasti tällaisia tehoja.
Vaikka tällaisilla asioilla on hauska spekuloida, on muistettava, että
syöttävä vahvistin saattaa vahingoittua ja tuotettuun 230 V
jännitteeseen pitää suhtautua samalla vakavuudella kuin
verkkojännitteeseenkin.
Paul
Nuuska
> Myynti-ilmoitus ei ole koskaan asiallinen tässä ryhmässä.
AAMEN
Pertti Kosunen
>>*Teoriassa* kaikenlainen suodattaminen kaiutinkaapeleissa on huonosta.
>
> Miksi?
Vähentääkö mikään komponentti säröä, eikös kaikki vain lisää?
jani.p...@jippii.fi
tarkentaisitko vielä tuota kun sanoit, että tuo tuolla sivuilla
esitetty suodin ei ole mielestäsi hyvä rf-suodatukseen? Millä tavoin
se on puutteellinen ja millä tavoin sitä voisi mielestäsi
parannella?
Asiaa voi ajatella ilmeisesti myös siirtolinjana. Ei audiokaistalla,
mutta korkeilla taajuuksilla. Silloinhan tuon suotimen paikka
kaapelissa muuttuu myös merkittäväksi kaapelin ominaisuuksien ja
kuorman lisäksi. Ilmeisesti tuollainen suodin kuitenkin vaimentaa
jonkun verran resonanssipiikkejä tuolla MHz-tasolla.
Paul Keinanen
>tarkentaisitko vielä tuota kun sanoit, että tuo tuolla sivuilla
>esitetty suodin ei ole mielestäsi hyvä rf-suodatukseen? Millä tavoin
>se on puutteellinen ja millä tavoin sitä voisi mielestäsi
>parannella?
Varttiaallon antennin säteilyresistanssi on jotain 75 ohmin luokkaa ja
kaapelipituuksilla, jotka ovat häiriötaajuudella reilusti alle
neljännesaallon, on säteilyresistanssi vielä paljon pienempi.
Oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että tietyllä taajuudella
säteilyrestistanssi olisi 32 ohmia, silloin tuo kaapelissa oleva
kondensaattori on aika lailla tehoton, koska sen kanssa on sarjassa
tuo 31,7 ohmin vastus. Tuossa on siis vain vaivaiset 6 dB vaimennus
hyvinkin suurilla taajuuksilla.
RF-suodatuksessa pitäisi häiriön tulosuunnassa (siis ilmeisesti
kaiuttimelta päin indusoituneita radioöhäiriöitä) pitäisi olla ensin
vastassa sarjainduktanssi ja sitten poikittain kondensaattori. Nythän
tuo sarjainduktanssi on väärällä puolella ja kondensaattorin edessä
aivan turhan suuri vastus. Lisäksi RF suodatukseen kannattaa käyttää
häviöllisiä ferriitejä, jotka tehokkaasti vaimentavat kelan ja
kondensaattorin muodostaman värähtelypiirin Q-arvoa.
Paul
Tomi Holger Engdahl
Ei tule ainakaan itselläni mieleen yhtään säröä vähentävää komponenttia.
--
Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)
Take a look at my electronics web links and documents at
http://www.epanorama.net/
jani.p...@jippii.fi
mikä voidaan kuulla. Nuo Paulin esittämät arviot on ehkä ihan
paikkansapitäviä, mutta kyllä tuo Transparentin suodin jotain tekee.
Kolinummen Arto simuloi seuraavat käppyrät:
http://koti.kontu.la/jsalonen/cgi/board_att.pl?action=9643811129194378
Suodin oli asetettu noin 1/4 kohdalla kaiuttimesta. Kaiuttimellehan nuo
resonanssit ei tee mitään, mutta vahvistimelle kuulemma voi tehdäkin
(transistorien epäideaalisuudet MHz taajuuksilla).
Matti Kaki
jani.p...@jippii.fi says...
Siis hetkinen. Mistä ihmeestä nuo valtavat, yli megan taajuudet tulevat?
Ei noita voi oikein suunnitellussa vahvistimessa olla elleivät ne tule
jostain ulkopuolisesta lähettimestä tai vastaavasta. Mistä oikein on
kyse tuossa simuloinnissa?
Matti Kaki
Siis hetkinen. Mistä ihmeestä nuo valtavat, yli megan taajuudet tulevat?
jani.p...@jippii.fi
siis kyse on siirtofunktiosta, joka on mallinnettu kaapelin (parametrit
taisi olla jostain Linkwitzin tutkimuksesta) sekä tuon täällä
linkitetyn suotimen kanssa. Häiriötaajuus voi ilmaantua
järjestelmään vaikkapa taivaalta.
Matti Kaki
jani.p...@jippii.fi says...
Mistähän nyt kertoilet? Voisitko liittää mukaan pätkän siitä
mitä olet kommentoimassa niin tiedän mistä asiasta on kyse.
Täällä nyysseissä on tapana ottaa mukaan edellistä artikkelia
toisin kuin nettifoorumeilla. Thanx.
Oliko tässä kyse siitä yli megahertsisestä signaalista?
Ei tuolla tavalla voi mitään oikeasti tutkia. Mikä on
sen taajuuden spektri mitä on ajettu ja mihin se on ajettu
ja millä tasolla? Millainen on sen suurtaajuuden aaltomuoto?
Ja miksi sinne on ylipäätään ajettu jotain suurtaajuutta?
jani.p...@jippii.fi
"...Liitteenä on yksi simulaatiotulos, jonka äsken simuloin. Siinä
mallinnetaan kaapelin käyttäytymistä siirtolinjana niillä
reaktansseilla, mitkä olivat tuossa hra Linkwitzin FAQissa.
Dielektrisyys oletettu olevan n. 4.
Eli vaikka tuo kaapeli ei audiotaajuuksilla olekaan siirtolinja on se
sellainen suurilla taajuuksilla ja kokonaisuus satunnainen
resonanssirakenne. Jos kuorma on terminoitu isoon impedanssiin, kuten
tavallinen kaiuttimen induktanssi ja toinen pää pieneen impedanssiin
(kela rinnalla vastus) niin lopputulos voi näyttää tuolta.
Vahvistimessa nuo kuvan jännitepiikit näkyvät virtapiikkeinä. Jos
joku RF lähde sattuu kytkeytymään tuohon kaapeliin tai vahvistin
itse päättää puskea sinne tuon taajuista häiriötä niin tämä
häiriö voi hyvinkin vaikuttaa vahvistimen toimintaan..."
Matti Kaki
jani.p...@jippii.fi says...
Kuulostipa pätevältä. :-)
Matti Kaki
Jassoo. :-)
Pauli Leppälä
> A. Kolinummi kirjoitti HH.org palstalla 13.10.2005 seuraavasti:
>
> Eli vaikka tuo kaapeli ei audiotaajuuksilla olekaan siirtolinja on se
> sellainen suurilla taajuuksilla ja kokonaisuus satunnainen
> resonanssirakenne.
Eikös kännykkäliittymien oheisina olisi hyvä saada vähintäänkin
kaksitaajuuspiuhat stereoihin? Voisi hoitaa puhelut hifinä!
:-D
Pauli...
jani.p...@jippii.fi
voit toki esittää vastineeksi jotain pätevää jos olet eri mieltä.
Arto on kymmenkunta vuotta audiovahvistimia suunnitellut TTY:n tutkija.
Lauri Tischler
Tutkijoita on kaikenlaisia, toiset tutkii montako enkeliä mahtuu
joraamaan katrillia neulannupilla ja toiset tekee teorioita
kaikutinkaapeleista.
jani.p...@jippii.fi
juu, jos aihepiirinä on "Requirements of High-Quality Audio
Electronics Based on Human Perception" ja siihen liittyen mm.
elektrostaattipaneelien ja vahvistimien suunnittelu ja tutkiminen, niin
näkemystä luulisi löytyvän.
Sikäli tuo mitä lainasin ei missään kohtaa sano, että tuo
simuloitu ilmiö olisi selvästi kuultavissa. Se vain on yksi niistä
monista ilmiöistä, jotka saattavat ihan hyvinkin suunnitelluissa
laitteissa aiheuttaa jotakin.
Täällä vain ei kommenteista päätellen taida avarakatseisuus
tällaisten ilmiöiden tutkimiseen juuri riittää. Onneksi sentään
on yksi joka osaa perustellakin kommenttinsa, ja jonka sanomisia voi
arvostaakin. Jos ei ole mitään oikeaa sanottavaa, niin ehkä se
pitäisi jättää sanomatta kokonaan?
Janne Panu
tällaisten ilmiöiden tutkimiseen juuri riittää. Onneksi sentään
on yksi joka osaa perustellakin kommenttinsa, ja jonka sanomisia voi
arvostaakin. Jos ei ole mitään oikeaa sanottavaa, niin ehkä se
pitäisi jättää sanomatta kokonaan?
Jani, on täällä joitain henkilöitä, joita avarakatseisuus riittää, taitaa
olla itseasiassa vaan niin, että pahimmat putkinäöt ovat niittä
kovaäänisimpiä ja vähimmillä argumenteilla varustettuja.
Itse suurella mielenkiinnolla keskustelua seurannut.
Marko Poutiainen
> Jani, on täällä joitain henkilöitä, joita avarakatseisuus riittää, taitaa
> olla itseasiassa vaan niin, että pahimmat putkinäöt ovat niittä
> kovaäänisimpiä ja vähimmillä argumenteilla varustettuja.
Minusta on kornia, että nämä insinöörit, jotka nauravat muiden
"uskomuksille" ovat itse niin totaalisen jäykkäniskaisia, että eivät voi
edes harkita mitään muuta kuin sen, mitä oppikirjoissa sanotaan. Uskoa se
on sekin, varsinkin jos ei edes ole kunnolla sisäistänyt asiaa, kuten
joidenkin kohdalla selvästi on tilanne.
--
Marko Poutiainen | These are my principles.
m...@paju.oulu.fi | If you don't like them, I have others.
http://www.toffeeweb.com | -Groucho Marx
a
> Pertti Kosunen <pertti....@pp.nic.fi> writes:
>>Vähentääkö mikään komponentti säröä, eikös kaikki vain lisää?
>
>
> Ei tule ainakaan itselläni mieleen yhtään säröä vähentävää komponenttia.
Alipäästösuodin vähentää harmonista säröä. Sillä on tietysti myös ikävä
vaikutus taajuusvasteeseen.
Marko
a
>
> Siis hetkinen. Mistä ihmeestä nuo valtavat, yli megan taajuudet tulevat?
> Ei noita voi oikein suunnitellussa vahvistimessa olla elleivät ne tule
> jostain ulkopuolisesta lähettimestä tai vastaavasta. Mistä oikein on
> kyse tuossa simuloinnissa?
Kaiutin linjoissa on hyvinkin usein jokusen MHz häiriöitä. Itse
ihmettelin pitkään mistä ihmeestä vahvistin proto saa 2MHz värähtelyn
aikaiseksi. Loppujen lopuksi sain signaalin aikaan vaikka päätteen
printillä olevat sulakkeet oli poissa. Syyllisen uskon olevan ADSL
kantoaalto mikä säteilee koko puurakenteisen tönön seinissä kiertävistä
suojaamattomien puhelinnaruista.
Marko
a
Voi vaikuttaa ja vaikuttaakin MUTTA jos vahvistimen
suurtaajuuskompensointi on kunnolla tehty, ei vahvaimen pitäisi
hermostua pienestä häiriöstä. Itse käytän miller compensoinnin sijaan
VAS asteesta otettua suurtaajuustakaisinkytkentää diffiasteelle.
Tällöin päätetransistorien lähdöllä ei ole vaikutusta stabiiliuteen
(kovinkaan paljoa), eikä vahvistin harmistu kaiutin linjasta tulevasta
suurtaajuushäiriöstä.
Tyypillisesti vahvistimien lähdössä oleva kela(+vastus) heikentää
häiriöiden vaikutusta vahvistimen toimintaan mutta voisi olla
mielenkiintoista tutkia miten vahvistin käyttäytyy jos kela ja vastus
jätetään pois. Kela yhdessä kompleksisen jakosuotimen ja
kaiutinelementtine magnetomotorisen vastavoiman kanssa saa aikaan sen,
että kaiutinta ei kaikissa tilnteissa ohjatakaan jännitteellä ja ero
tietysti kuuluu särönä. Joissakin HiEnd vahvaimisssa ei tällaisia keloja
ole.
Marko
a
On täällä muitakin :-)
Jostain syystä en vain huomannut tulla mukaan keskusteluun aiemmin.
Toisaalta pitää aina muistaa, että vahvistin maailmassakin löytyy
jatkuvasti jotain uutta mistä aiemmin ei tiedetty.
Marko
Matti Kaki
jani.p...@jippii.fi says...
>
>
>Lauri,
>
>juu, jos aihepiirinä on "Requirements of High-Quality Audio
>Electronics Based on Human Perception" ja siihen liittyen mm.
>elektrostaattipaneelien ja vahvistimien suunnittelu ja tutkiminen, niin
>näkemystä luulisi löytyvän.
>
>Sikäli tuo mitä lainasin ei missään kohtaa sano, että tuo
>simuloitu ilmiö olisi selvästi kuultavissa. Se vain on yksi niistä
>monista ilmiöistä, jotka saattavat ihan hyvinkin suunnitelluissa
>laitteissa aiheuttaa jotakin.
Jotta voisi saada minkäänlaista kuvaa asiasta niin tarvittaisiin
muutakin tietoa kuin joitain käppyröitä. Tarvitsisi tietää kaikki
ne olosuhteet missä kyseinen simulointi on tehty. Tarvitaan myös
tieto siitä mistä tuo korkea taajuus tulee ja millainen se on
alunperin. Onko se laajakaistainen verhokäyrä vai mistä oikein
on kyse? Jotta tällaiseen voitaisiin ottaa kantaa niin täytyisi
tietää kaikki kyseiseen mittaukseen tai simulointiin vaikuttavat
seikat kuten laitteisto, ympäristötekijät jne.
Matti Kaki
>
>
>In sfnet.harrastus.audio+video.kotihifi Janne Panu
<janne...@ottaapoiiis.pp.inet.fi> wrote:
>
>> Jani, on täällä joitain henkilöitä, joita avarakatseisuus riittää, taitaa
>> olla itseasiassa vaan niin, että pahimmat putkinäöt ovat niittä
>> kovaäänisimpiä ja vähimmillä argumenteilla varustettuja.
>
>Minusta on kornia, että nämä insinöörit, jotka nauravat muiden
>"uskomuksille" ovat itse niin totaalisen jäykkäniskaisia, että eivät voi
>edes harkita mitään muuta kuin sen, mitä oppikirjoissa sanotaan. Uskoa se
>on sekin, varsinkin jos ei edes ole kunnolla sisäistänyt asiaa, kuten
>joidenkin kohdalla selvästi on tilanne.
Minä onneksi olenkin vaín teknikko. :-)
Avarakatseisuutta kyllä olen ainakin yrittänyt pitää yllä mutta
myöntää täytyy, että olen aika kiinni vanhoissa systeemeissä
ja uusien ideoiden hyväksyminen on kovan työn takana. Mutta jotta
näitä ilmiöitä voisi käsitellä ja pohtia niin siihen tarvitaan
muutakin kuin myyntipuheita ja omien aistien havainnoimia asioita.
Pitäisi saada tietää mihin kyseinen ilmiö perustuu koska kyseessä
ovat fysiikan ilmiöt eikä salatiede. Kaikki voidaan fysikaalisesti
selittää mutta selitysmallin löytyminen voi toki olla vielä hieman
hakusessa eikä ole välttämättä olemassa edes riittävän tarkkoja
mittausmenetelmiä asioista.
Mika Iisakkila
> Jotta voisi saada minkäänlaista kuvaa asiasta niin tarvittaisiin
> muutakin tietoa kuin joitain käppyröitä. Tarvitsisi tietää kaikki
> ne olosuhteet missä kyseinen simulointi on tehty.
Huonelämpötila +21°C, Kinnarps-konttorituoli ja simulaatiota ajavan
tietokoneen sähkö syötettynä APC-merkkisen UPS:in läpi?
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Samppa
> In article <ditbpj$vlr$3...@news.oulu.fi>, m...@paju.oulu.fi says...
>
>>
>>In sfnet.harrastus.audio+video.kotihifi Janne Panu
>
> <janne...@ottaapoiiis.pp.inet.fi> wrote:
>
>>>Jani, on täällä joitain henkilöitä, joita avarakatseisuus riittää, taitaa
>>>olla itseasiassa vaan niin, että pahimmat putkinäöt ovat niittä
>>>kovaäänisimpiä ja vähimmillä argumenteilla varustettuja.
>>
>>Minusta on kornia, että nämä insinöörit, jotka nauravat muiden
>>"uskomuksille" ovat itse niin totaalisen jäykkäniskaisia, että eivät voi
>>edes harkita mitään muuta kuin sen, mitä oppikirjoissa sanotaan. Uskoa se
>>on sekin, varsinkin jos ei edes ole kunnolla sisäistänyt asiaa, kuten
>>joidenkin kohdalla selvästi on tilanne.
>
>
> Minä onneksi olenkin vaín teknikko. :-)
>
> Avarakatseisuutta kyllä olen ainakin yrittänyt pitää yllä mutta
> myöntää täytyy, että olen aika kiinni vanhoissa systeemeissä
> ja uusien ideoiden hyväksyminen on kovan työn takana. Mutta jotta
> näitä ilmiöitä voisi käsitellä ja pohtia niin siihen tarvitaan
> muutakin kuin myyntipuheita ja omien aistien havainnoimia asioita.
Kun kyseessä on musiikin kuuntelu, niin se on ainakin meidän kodissa
*täysin* aistien varaista toimintaa. Vähän niin kuin seiniä peittävä
maali. Tällä tarkoitan sitä, että kun tietyt tekniset perusominaisuudet
täyttyy, niin loppu on aistinvaraista arviota. Kysy vaikka teidän
emännältä, ei sekään (oletettavasti) vaatinut skepsis ry:n selvitystä
siitä, että miksi sen valitsema maali/tapetti on *sopivin* teidän
seiniin. Joten vaikka maalilla/tapetilla on varmasti tietty tekninenkin
funktio, niin se useimmiten valitaan aistihavaintojen perusteella.
Muuten kait kaikki, niin volvot kuin talotkin, olisivat ferrexin
harmaita kun se takaa riittävän suojan. Musiikki kun kuulemma voi olla
*taidettakin* !
> Pitäisi saada tietää mihin kyseinen ilmiö perustuu koska kyseessä
> ovat fysiikan ilmiöt eikä salatiede. Kaikki voidaan fysikaalisesti
> selittää mutta selitysmallin löytyminen voi toki olla vielä hieman
> hakusessa eikä ole välttämättä olemassa edes riittävän tarkkoja
> mittausmenetelmiä asioista.
>
No jos olet jo pikkupoikana päättänyt että kaikki erot äänentoistossa on
mittarilla mitattavissa, niin mikäs siinä. Periaatteen mies. Kuuleminen
on vaan oikeasti aika subjektiivinen juttu johon vaikuttaa mm.
lämpötila, mielentila, kuuntelutuoli, huone, suolikaasun määrä jne. IMHO
jos se *kuullostaa* paremmalta, niin se on parempi. Tietysti budjetti
huomioiden. Ja ennen kaikkeä ainakin henkilökohtaisesti käyttämäni
mittaus- ja referenssi materiaali (musiikki ja puhe) on täysin
subjektiivisin perustein valittua. Mittareilla ja mittasingnaaleilla
tarkistetaan että vehje on ehjä, valinta musiikilla.
t:S
Matti Kaki
says...
Tämä oli paras kuulemani selitys. Ja paikkanasapitäväkin. :-)
>> Pitäisi saada tietää mihin kyseinen ilmiö perustuu koska kyseessä
>> ovat fysiikan ilmiöt eikä salatiede. Kaikki voidaan fysikaalisesti
>> selittää mutta selitysmallin löytyminen voi toki olla vielä hieman
>> hakusessa eikä ole välttämättä olemassa edes riittävän tarkkoja
>> mittausmenetelmiä asioista.
>No jos olet jo pikkupoikana päättänyt että kaikki erot äänentoistossa on
>mittarilla mitattavissa, niin mikäs siinä. Periaatteen mies. Kuuleminen
>on vaan oikeasti aika subjektiivinen juttu johon vaikuttaa mm.
>lämpötila, mielentila, kuuntelutuoli, huone, suolikaasun määrä jne. IMHO
>jos se *kuullostaa* paremmalta, niin se on parempi. Tietysti budjetti
>huomioiden. Ja ennen kaikkeä ainakin henkilökohtaisesti käyttämäni
>mittaus- ja referenssi materiaali (musiikki ja puhe) on täysin
>subjektiivisin perustein valittua. Mittareilla ja mittasingnaaleilla
>tarkistetaan että vehje on ehjä, valinta musiikilla.
Toki itsekin ilahduin uudesta levaristani verrattuna vanhaan joka
sekään ei ollut aivan kaikkein huonoin. Mutta kun kuunnellaan jotain
verkkojohtoja niin suhtaudun erittäin skeptisesti kuuloaistimuksiin
jotka kertovat niiden eroavuuksista äänen avaruuden tai yläpään
kirkkausen suhteen.
Matti Kaki
Tämä oli paras kuulemani selitys. Ja kyllä ihan paikkanasapitäväkin. :-)
Tosin kun HiFi merkitsee mahdollisimman luonnollista äänentoistoa
niin sillä ei ole mitään tekemistä taiteen kanssa. Olen sen verran
usein kuullut kun Hifistit jumputtavat klassista tai akustista
musiikkia sellaisella jytkeellä ettei kyseinen orkesteri vastaavaa
möykkää saa millään luonnollisesti aikaan.
>> Pitäisi saada tietää mihin kyseinen ilmiö perustuu koska kyseessä
>> ovat fysiikan ilmiöt eikä salatiede. Kaikki voidaan fysikaalisesti
>> selittää mutta selitysmallin löytyminen voi toki olla vielä hieman
>> hakusessa eikä ole välttämättä olemassa edes riittävän tarkkoja
>> mittausmenetelmiä asioista.
>No jos olet jo pikkupoikana päättänyt että kaikki erot äänentoistossa on
>mittarilla mitattavissa, niin mikäs siinä. Periaatteen mies. Kuuleminen
>on vaan oikeasti aika subjektiivinen juttu johon vaikuttaa mm.
>lämpötila, mielentila, kuuntelutuoli, huone, suolikaasun määrä jne. IMHO
>jos se *kuullostaa* paremmalta, niin se on parempi. Tietysti budjetti
>huomioiden. Ja ennen kaikkeä ainakin henkilökohtaisesti käyttämäni
>mittaus- ja referenssi materiaali (musiikki ja puhe) on täysin
>subjektiivisin perustein valittua. Mittareilla ja mittasingnaaleilla
>tarkistetaan että vehje on ehjä, valinta musiikilla.
Toki itsekin ilahduin uudesta levaristani verrattuna vanhaan joka
sekään ei ollut aivan kaikkein huonoin. Mutta kun kuunnellaan jotain
verkkojohtoja niin suhtaudun erittäin skeptisesti kuuloaistimuksiin
jotka kertovat niiden eroavuuksista äänen avaruuden tai yläpään
kirkkausen suhteen.
--
Samppa
Kuuluu samaan sarjaan alumiinivanteiden, spoilereiden ja kromattujen
pakoputken päiden kanssa, jos se näyttää/kuullostaa paremmalta, niin se
on parempi. Pääosin estetiikkaa/makuaisoita, hyötyä ainakaan
arkikäytössä vaikea mitata, kaupaksi käy ja tekevät omistajansa
onnelliseksi.
Yleensä kallis investointi on vaan tapana perustella mittauksin/testein
sun muin todistein, kun ei kehdata reilusti sanoa että "se nyt on vaan
*itun makee" :)
Lisäksi kyseessä on harrastus eikä muistaakseni yksikään kauppias ole
esiintynyt Karpossa, Poliisi-Teeveessä tai Kuningas kuluttajassa
pakotettuaan/huijattuaan asiakkaan ostamaan kalliit kaiutin johdot.
Puhutaan ennemmin vaikka naisten muodista, siinä sitä kangasneliömillile
kertyy hintaa, ja taatusti tuotettu halvimmalla mahdollisella tavalla
halvimmista materiaaleista. Kate on taatusti kohdallaan.
Noh, mulla nyt ei toi yläpää aina ole niin kirkas, avaruudesta oon kyllä
saanut mainintoja ;)
t:S
jani.p...@jippii.fi
nyt löytänyt uuden onnellisen omistajansa.
Matti Kaki
says...
>
>
>Matti Kaki kirjoitti:
>> In article <435370e3$0$31503$39db...@news.song.fi>,
qwe...@qwerty.fi.invalid
>> says...
>> Toki itsekin ilahduin uudesta levaristani verrattuna vanhaan joka
>> sekään ei ollut aivan kaikkein huonoin. Mutta kun kuunnellaan jotain
>> verkkojohtoja niin suhtaudun erittäin skeptisesti kuuloaistimuksiin
>> jotka kertovat niiden eroavuuksista äänen avaruuden tai yläpään
>> kirkkausen suhteen.
>>
>Kuuluu samaan sarjaan alumiinivanteiden, spoilereiden ja kromattujen
>pakoputken päiden kanssa, jos se näyttää/kuullostaa paremmalta, niin se
>on parempi.
No, aluvantet ovat oikeasti paremmat kuin peltivanteet koska
ne saadaan tehtyä tasapainoisemmiksi ja myös pitävät ryhtinsä.
Ja ovat renkaiden vaihdossa kevyemmät heitellä hyllylle. :-)
Matti Kaki
jani.p...@jippii.fi says...
>
>
>Kiitoksia mielenkiinnosta. PS-Audio Ultimate Outlet virtafiltteri on
>nyt löytänyt uuden onnellisen omistajansa.
Jouduitko paljon tinkimään artikkeleideni vuoksi?
Samppa
> In article <43538b59$0$12084$39db...@news.song.fi>, qwe...@qwerty.fi.invalid
> says...
>
>>
>>Matti Kaki kirjoitti:
>>
>>>In article <435370e3$0$31503$39db...@news.song.fi>,
>>
>>Kuuluu samaan sarjaan alumiinivanteiden, spoilereiden ja kromattujen
>>pakoputken päiden kanssa, jos se näyttää/kuullostaa paremmalta, niin se
>>on parempi.
>
>
> No, aluvantet ovat oikeasti paremmat kuin peltivanteet koska
> ne saadaan tehtyä tasapainoisemmiksi ja myös pitävät ryhtinsä.
> Ja ovat renkaiden vaihdossa kevyemmät heitellä hyllylle. :-)
>
Aloitetaanko uusi threadi tästä?
Alumiinivanne (HighEnd-versio) on järjettömän kallis, herkkä
naarmuuntumaan, vaatii omat pultit, tarkempi kiristymomentin suhteen,
pahimmillaan järjettömän vaikea tasapainoittaa, ja jos esim vain
kesäkumeilla, niin vähiin se heittely jää noin vuositasolla, saatetaan
varastaa herkemmin, kivat rouhia rotvallin reunaan, vaatii vararenkaalle
omat pultit mukaan, kalliit/hankalat huoltaa/pintakäsitellä,
hinta/hyöty suhde on lähellä nollaa.
Esim ajat identtisilla autoilla 3v/100.000km, toisessa amuliinit,
toisessa ei, osoita mittaamalla/nettisivuilla/testituloksilla testin
aikana kiistatta havaitut kuult... eikun siis tuntuvat erot.
"Oliskohan ollu siinä viitostien seitsemännessä mutkassa jotenkin ohut
tuntuma, pitää varmaan viikonloppuna käydä ajamassa 14 referenssi kurvia..."
Mulla ei ole sitäpaitsi ollut yhtään kpl "ryhditöntä" peltivannetta,
poislukien ne jotka on ajettu pahki 70km/h nopeudella lapsen pään
kokoiseen kiveen. Sama temppu muuten kevytmetallivanteella maksoi ihan
pikkuisen enemmän.
Vanteiden funktio on kuitenkin sama, ja HighEnd- vanteiden hinnalla
ostaa pakettiatolastillisen peltisiä joita voipi sitten koristella ja
tasapainoittaa mielensä mukaan, jopa korvata vaurioituneita. Ja rengas
pysyy auton alla ihan yhtä hyvin. Ja nimen omaan jos ajatellaan *vain*
tavallisen hifis... eikun autoilijan kannlta, jäävät konkreettiset erot
aikas pieniksi, vaitämmä. Jos et usko, niin kuikuile netistä oikeasti
hyvin tehtyjen vanteiden (alk. n. 1000eur/kpl) hintoja. Ja nehän vaatii
sitten ihan eri hifiluokan kumitkin.
Ja Matti, et kai sinä heittele niitä vanteita ;)
t:S
PS: Juu, on mullakin ollut alumiinista ja magnesiumista valmistettuja
vanteita. Ja on ne kivan näköisiä, ei muuta.