info
Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss
Klo 19.12 tänään 19.4 aurinko siirtyy Härän tähtikuvioon
7 views
Skip to first unread message
Pertti
Apr 19, 2012, 3:07:51 AM4/19/12
to
Härän tähtikuviossa on kirkkaan Aldebaran tähden ympärillä Hyadien
tähtijoukko siitä "koilliseen" on Seulasten avoin tähtijojukko. Ne
ovat suhteellisen lähellä maata. Se on kookas ja 500 valovuoden
päässä.
OIkealle härän tähitkuviosta ovat OInas, yläpuolella on Ajomies ja
Perseus. Vasemmalla alhaalla Orion eli Väinämoissen viikate.
tähtijoukko siitä "koilliseen" on Seulasten avoin tähtijojukko. Ne
ovat suhteellisen lähellä maata. Se on kookas ja 500 valovuoden
päässä.
OIkealle härän tähitkuviosta ovat OInas, yläpuolella on Ajomies ja
Perseus. Vasemmalla alhaalla Orion eli Väinämoissen viikate.
Heikki Heinonen
Apr 20, 2012, 7:16:40 AM4/20/12
to
Rauno Viljanen
Apr 20, 2012, 3:23:29 PM4/20/12
to
tulossa isoja planetoideja kohti. Sellaisessa rytinässä voisi mennä
korvat puhki.... niin kyllä myös rannekello ihan korjaamattomaan
kuntoon... ja myös taskussa ollut kännykkä täysin paskak's... ja monilta
vielä.
Seulasten tähtijoukkohan syntyi sata miljoonaa vuotta sitten. Täällä
maapallolla saivat dinot tarkastella ja seurailla seulasten syntyä.
Muuten oli onnistuneesti sanottu, että Seulaset ovat "suhteellisen
lähellä Maata". Tästä tiedosta voidaan lukea suoraan, että kaukaisempia
ja paljonkin kaukaisempia kohteita on. No heti paljain silmin näkyvä
Andromedahan on parin miljoonan valovuoden päässä.
Kun nyt mennään ajoituksiin, niin sitä tekevät lukuisat eri alojen
asiantuntijat. Heitä on melkoinen remmi. Näiden asiantuntijoiden
saamat tiedot täytyy yhdistää jotta niistä saadaan yhteenveto. Tietojen
täytyy sopia toisiinsa. Astronomit tutkivat avaruutta,
kasvitieteilijät kasveja, eläinten tutkijat eläimiä jne. Kaiken päälle
eri lajeille on omat erikoistuneet tutkijansa jne. Näiden kaikkien
tutkijoiden ajoitukset täytyy passata yhteen jotta yhteenvetojen teko
olisi mitenkään mahdollista.
Jos kaikki ei naksahda kohdalleen, niin silloin riittää uusia innokkaita
tutkijoita jotka haluavat saada nimensä tieteen historiaan.
Puakki
Apr 20, 2012, 9:39:03 PM4/20/12
to
20.4.2012 22:23, Rauno Viljanen kirjoitti:
> 19.4.2012 10:07, Pertti kirjoitti:
>> Härän tähtikuviossa on kirkkaan Aldebaran tähden ympärillä Hyadien
>> tähtijoukko siitä "koilliseen" on Seulasten avoin tähtijojukko. Ne
>> ovat suhteellisen lähellä maata. Se on kookas ja 500 valovuoden
>> päässä.
"Lähinnä" on Härkä, loistaa Turśs Härkämäessä Pyytti OY:n kerrostalon
> 19.4.2012 10:07, Pertti kirjoitti:
>> Härän tähtikuviossa on kirkkaan Aldebaran tähden ympärillä Hyadien
>> tähtijoukko siitä "koilliseen" on Seulasten avoin tähtijojukko. Ne
>> ovat suhteellisen lähellä maata. Se on kookas ja 500 valovuoden
>> päässä.
päädyssä
>> OIkealle härän tähitkuviosta ovat OInas, yläpuolella on Ajomies ja
>> Perseus. Vasemmalla alhaalla Orion eli Väinämoissen viikate.
>>
> Hyvä ettei sen pahempaa. Minä kun jo pelästyin että sieltä olisi tulossa
> isoja planetoideja kohti. Sellaisessa rytinässä voisi mennä korvat
> puhki.... niin kyllä myös rannekello ihan korjaamattomaan kuntoon... ja
> myös taskussa ollut kännykkä täysin paskak's... ja monilta vielä.
>
> Seulasten tähtijoukkohan syntyi sata miljoonaa vuotta sitten. Täällä
> maapallolla saivat dinot tarkastella ja seurailla seulasten syntyä.
>
> Muuten oli onnistuneesti sanottu, että Seulaset ovat "suhteellisen
> lähellä Maata". Tästä tiedosta voidaan lukea suoraan, että kaukaisempia
> ja paljonkin kaukaisempia kohteita on. No heti paljain silmin näkyvä
> Andromedahan on parin miljoonan valovuoden päässä.
>
> Kun nyt mennään ajoituksiin, niin sitä tekevät lukuisat eri alojen
> asiantuntijat. Heitä on melkoinen remmi. Näiden asiantuntijoiden saamat
> tiedot täytyy yhdistää jotta niistä saadaan yhteenveto. Tietojen täytyy
> sopia toisiinsa. Astronomit tutkivat avaruutta,
avaruuden etäisyyksiä mitatessa. Mutta siinä syntyi paradoksi maapallo
on vanhempi kuin Galaksi. Caltechissa huoneeseeni syöksyi kolleega
huutaen: Nyt on ratkennut Cepheidien onkelmat, niitä onkin kahtakokoa'
Tämä kaikki selvisi jo 65 vuotta sitten, siihen aikaan kun minä luin
astronomiaa Yrjö Karilaan Pikkujättiläisestä,_eppäilin silloin ja
eppäelen vieläkin.
Eräs nyyssikaveri tiesi nyt Cepheidijä olevankin jo 4:ä lajia! joten
mittaus on yhä epävarmempaa...
Erääss Ursan vihkossa oli korjaus, tähden etäisyys lisääntyi puolella,
valon magniduuduutit tietysti samoin
> kasvitieteilijät kasveja, eläinten tutkijat eläimiä jne. Kaiken päälle
> eri lajeille on omat erikoistuneet tutkijansa jne. Näiden kaikkien
> tutkijoiden ajoitukset täytyy passata yhteen jotta yhteenvetojen teko
> olisi mitenkään mahdollista.
>
> Jos kaikki ei naksahda kohdalleen, niin silloin riittää uusia innokkaita
> tutkijoita jotka haluavat saada nimensä tieteen historiaan.
oppituolista ja viisinkertaisesta palkasta Caltechiin nähden.
Pelottiko Fermin varjo? Hän teki atomipommia Fermin assistenttina?
Raimo Suonio
Apr 21, 2012, 6:28:49 AM4/21/12
to
Itse Puakki virkkoi, noin nimesi:
> Fyysikko Feynman "vitsailee" jossain: 'Cepheidi-muuttujat ovat
> apuna avaruuden etäisyyksiä mitatessa. Mutta siinä syntyi
> paradoksi maapallo on vanhempi kuin Galaksi. Caltechissa
> huoneeseeni syöksyi kolleega huutaen: Nyt on ratkennut Cepheidien
> onkelmat, niitä onkin kahtakokoa'
> Tämä kaikki selvisi jo 65 vuotta sitten, siihen aikaan kun minä
> luin
> astronomiaa Yrjö Karilaan Pikkujättiläisestä,_eppäilin silloin ja
> eppäelen vieläkin.
> Eräs nyyssikaveri tiesi nyt Cepheidijä olevankin jo 4:ä lajia!
> joten mittaus on yhä epävarmempaa...
> Erääss Ursan vihkossa oli korjaus, tähden etäisyys lisääntyi
> puolella, valon magniduuduutit tietysti samoin
Voihan nenä sinun kanssasi. Olet ilmeisen pitkän elämäsi aikana
lukenut huomattavan paljon ja kaikenlaista. Ja kunnioitettavalla
tavalla myös muistat rikkaan valikoiman anekdootteja.
Mutta ymmärrys lukemastasi on jäänyt kumman vajavaiseksi. Vai oletko
sinäkin niitä, jotka nauttivat voidessaan olla eri mieltä
mahdollisimman älykkäiden ja mittavia tuloksia tehneiden ihmisten
kanssa? Ikään kuin se osoittaisi sinut noitakin ihmisiä älykkäämmäksi.
Jos huomataan, että etäisyyksiä on mitattu mittakepillä, jonka pituutta
ei olekaan tiedetty oikein, ja sitten huomataan, että mittakeppejä
onkin neljä erilaista ja niiden eri pituudet saadaan varmistettua, niin
millä ihmeen logiikalla "mittaus on yhä epävarmempaa"?
--
Raimo Suonio, Hyvinkää, Finland
http://www.nic.fi/%7Ersuonio/
Oikeinkirjoitusohjeita news- ja web-kirjoittajille:
http://www.nic.fi/%7Ersuonio/oikeinkirjoitus/
> Fyysikko Feynman "vitsailee" jossain: 'Cepheidi-muuttujat ovat
> apuna avaruuden etäisyyksiä mitatessa. Mutta siinä syntyi
> paradoksi maapallo on vanhempi kuin Galaksi. Caltechissa
> huoneeseeni syöksyi kolleega huutaen: Nyt on ratkennut Cepheidien
> onkelmat, niitä onkin kahtakokoa'
> Tämä kaikki selvisi jo 65 vuotta sitten, siihen aikaan kun minä
> luin
> astronomiaa Yrjö Karilaan Pikkujättiläisestä,_eppäilin silloin ja
> eppäelen vieläkin.
> Eräs nyyssikaveri tiesi nyt Cepheidijä olevankin jo 4:ä lajia!
> joten mittaus on yhä epävarmempaa...
> Erääss Ursan vihkossa oli korjaus, tähden etäisyys lisääntyi
> puolella, valon magniduuduutit tietysti samoin
lukenut huomattavan paljon ja kaikenlaista. Ja kunnioitettavalla
tavalla myös muistat rikkaan valikoiman anekdootteja.
Mutta ymmärrys lukemastasi on jäänyt kumman vajavaiseksi. Vai oletko
sinäkin niitä, jotka nauttivat voidessaan olla eri mieltä
mahdollisimman älykkäiden ja mittavia tuloksia tehneiden ihmisten
kanssa? Ikään kuin se osoittaisi sinut noitakin ihmisiä älykkäämmäksi.
Jos huomataan, että etäisyyksiä on mitattu mittakepillä, jonka pituutta
ei olekaan tiedetty oikein, ja sitten huomataan, että mittakeppejä
onkin neljä erilaista ja niiden eri pituudet saadaan varmistettua, niin
millä ihmeen logiikalla "mittaus on yhä epävarmempaa"?
--
Raimo Suonio, Hyvinkää, Finland
http://www.nic.fi/%7Ersuonio/
Oikeinkirjoitusohjeita news- ja web-kirjoittajille:
http://www.nic.fi/%7Ersuonio/oikeinkirjoitus/
Puakki
May 25, 2012, 9:23:52 PM5/25/12
to
21.4.2012 13:28, Raimo Suonio kirjoitti:
> Itse Puakki virkkoi, noin nimesi:
>
>> Fyysikko Feynman "vitsailee" jossain: 'Cepheidi-muuttujat ovat
>> apuna avaruuden etäisyyksiä mitatessa. Mutta siinä syntyi
>> paradoksi maapallo on vanhempi kuin Galaksi. Caltechissa
>> huoneeseeni syöksyi kolleega huutaen: Nyt on ratkennut Cepheidien
>> onkelmat, niitä onkin kahtakokoa' Tämä kaikki selvisi jo 65 vuotta
>> sitten, siihen aikaan kun minä
>> luin astronomiaa Yrjö Karilaan Pikkujättiläisestä,_eppäilin silloin ja
>> eppäelen vieläkin.
>> Eräs nyyssikaveri tiesi nyt Cepheidijä olevankin jo 4:ä lajia!
>> joten mittaus on yhä epävarmempaa...
>> Erääss Ursan vihkossa oli korjaus, tähden etäisyys lisääntyi
>> puolella, valon magniduuduutit tietysti samoin
>
> Voihan nenä sinun kanssasi. Olet ilmeisen pitkän elämäsi aikana lukenut
> huomattavan paljon ja kaikenlaista. Ja kunnioitettavalla tavalla myös
> muistat rikkaan valikoiman anekdootteja.
>
> Mutta ymmärrys lukemastasi on jäänyt kumman vajavaiseksi. Vai oletko
> sinäkin niitä, jotka nauttivat voidessaan olla eri mieltä mahdollisimman
> älykkäiden ja mittavia tuloksia tehneiden ihmisten kanssa? Ikään kuin se
> osoittaisi sinut noitakin ihmisiä älykkäämmäksi.
Mutta "aena soppii eppäellä", matki kapt. Kaarna lähettiään...
> Itse Puakki virkkoi, noin nimesi:
>
>> Fyysikko Feynman "vitsailee" jossain: 'Cepheidi-muuttujat ovat
>> apuna avaruuden etäisyyksiä mitatessa. Mutta siinä syntyi
>> paradoksi maapallo on vanhempi kuin Galaksi. Caltechissa
>> huoneeseeni syöksyi kolleega huutaen: Nyt on ratkennut Cepheidien
>> onkelmat, niitä onkin kahtakokoa' Tämä kaikki selvisi jo 65 vuotta
>> sitten, siihen aikaan kun minä
>> luin astronomiaa Yrjö Karilaan Pikkujättiläisestä,_eppäilin silloin ja
>> eppäelen vieläkin.
>> Eräs nyyssikaveri tiesi nyt Cepheidijä olevankin jo 4:ä lajia!
>> joten mittaus on yhä epävarmempaa...
>> Erääss Ursan vihkossa oli korjaus, tähden etäisyys lisääntyi
>> puolella, valon magniduuduutit tietysti samoin
>
> Voihan nenä sinun kanssasi. Olet ilmeisen pitkän elämäsi aikana lukenut
> huomattavan paljon ja kaikenlaista. Ja kunnioitettavalla tavalla myös
> muistat rikkaan valikoiman anekdootteja.
>
> Mutta ymmärrys lukemastasi on jäänyt kumman vajavaiseksi. Vai oletko
> sinäkin niitä, jotka nauttivat voidessaan olla eri mieltä mahdollisimman
> älykkäiden ja mittavia tuloksia tehneiden ihmisten kanssa? Ikään kuin se
> osoittaisi sinut noitakin ihmisiä älykkäämmäksi.
"mittavia tuloksia tehnyt" em. Feynman tuskaili:Mennäkö
Challencer-komiteaan, vai ei.
Rva. Feynman ratkaisi asian: 'Tietysti menet, että on edes yksi joka
tekee jotain, eikä vain kuuntele'.
Komitean johtaja "unohti kopioda Feynmannin tutkimuksen, ja jakaa sen
muille jäsenille", joten tuollaiset henkilöt ovat hankalia teamissa.
Challencerin matkaanlähdön aikaan oli -10C pakkanen, otettiin riski
koska oli jo sovittu presidentin juttelevan avaruudessa olevien kanssa..
>
> Jos huomataan, että etäisyyksiä on mitattu mittakepillä, jonka pituutta
> ei olekaan tiedetty oikein, ja sitten huomataan, että mittakeppejä onkin
> neljä erilaista ja niiden eri pituudet saadaan varmistettua, niin millä
> ihmeen logiikalla "mittaus on yhä epävarmempaa"?
Näyttää siltä että ainoa varma matkojen mittakeppinä on käyttää
> Jos huomataan, että etäisyyksiä on mitattu mittakepillä, jonka pituutta
> ei olekaan tiedetty oikein, ja sitten huomataan, että mittakeppejä onkin
> neljä erilaista ja niiden eri pituudet saadaan varmistettua, niin millä
> ihmeen logiikalla "mittaus on yhä epävarmempaa"?
maapallon janaa, jos puolenvuoden aikana saadaan suuntimat, ja kulmaa ei
havaita, kohde on liian kaakana.
Sitten vielä tämä "kaareva avaruus", kuinka monta massiivista kohdetta
valo meille tullessa on sivunnut?
Nuo "mittavia tuloksia" tehneet astronomit toistelevat kuinka Materia
hajaantuu avaruuteen, lopulta kaikki sammuu, ja tulee pimeä.
Ovatko nämä astronomian piirissä eläviä "sopuleita"?
Joku sentään väittää Andromedan galaksin olevan törmäyskurssilla
meitin kanssa...
Toivoa on...
Otto J. Makela
May 26, 2012, 7:17:04 AM5/26/12
to
Puakki <kiukkol...@gmail.com> wrote:
> "mittavia tuloksia tehnyt" em. Feynman tuskaili: Mennäkö Challencer
> -komiteaan, vai ei. Rva. Feynman ratkaisi asian: 'Tietysti menet, että
> on edes yksi joka tekee jotain, eikä vain kuuntele'. Komitean johtaja
> "unohti kopioda Feynmannin tutkimuksen, ja jakaa sen muille jäsenille",
> joten tuollaiset henkilöt ovat hankalia teamissa. Challencerin
> matkaanlähdön aikaan oli -10C pakkanen, otettiin riski koska oli jo
> sovittu presidentin juttelevan avaruudessa olevien kanssa..
Kyseessä siis Challenger-avaruussukkulaonnettomuuden tutkintaan
> "mittavia tuloksia tehnyt" em. Feynman tuskaili: Mennäkö Challencer
> -komiteaan, vai ei. Rva. Feynman ratkaisi asian: 'Tietysti menet, että
> on edes yksi joka tekee jotain, eikä vain kuuntele'. Komitean johtaja
> "unohti kopioda Feynmannin tutkimuksen, ja jakaa sen muille jäsenille",
> joten tuollaiset henkilöt ovat hankalia teamissa. Challencerin
> matkaanlähdön aikaan oli -10C pakkanen, otettiin riski koska oli jo
> sovittu presidentin juttelevan avaruudessa olevien kanssa..
presidentin asettama Rogers-komitea, jossa oli myös mm. Neil Armstrong,
Sally Ride ja Chuck Yeager. Lämpötila sukkulan lähtöä edeltävänä iltana
oli alimmillaan -8 °C, lähtöhetkellä -2.2 ja -1.7 °C välillä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Space_Shuttle_Challenger_disaster#Ice
http://en.wikipedia.org/wiki/Rogers_Commission_Report#Role_of_Richard_Feynman
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, ICBM: N 60 10' E 24 55' */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * */
Rauno Viljanen
May 26, 2012, 7:24:51 PM5/26/12
to
26.5.2012 4:23, Puakki kirjoitti:
>>
>
> Joku sentään väittää Andromedan galaksin olevan törmäyskurssilla meitin
> kanssa...
> Toivoa on...
>
Totta on. Andromeda lähestyy Linnunrataamme n. 500 000 km/tuntinopeutta
>>
>
> Joku sentään väittää Andromedan galaksin olevan törmäyskurssilla meitin
> kanssa...
> Toivoa on...
>
joka hetki. Tämä tarkoittaa eräitä kertoja kiväärin luotia suurempaa
nopeutta. Tehokkaan kiväärin luodin lähtönopeus on n.
1000 metriä sekunnissa. Tämä on helppo suhteuttaa Andromedan
lähestymisnopeuteen.
Siis 140 km/s se lähestyy kunnes Andromeda ja Linnunrata sulautunevat
samaksi galaksiksi. Andromeda siis tulee kohti 140 000 metrin
sekuntinopeutta.....
Ei siis syytä huoleen, koska ihmistä mitä todennäköisimmin ei ole enää
täällä vastaanottamassa. Andromedan laskettu saapumisaika tänne on n. 3
miljardin vuoden kuluttua.
Puakki
May 27, 2012, 1:38:20 AM5/27/12
to
26.5.2012 14:17, Otto J. Makela kirjoitti:
> Puakki<kiukkol...@gmail.com> wrote:
>
>> "mittavia tuloksia tehnyt" em. Feynman tuskaili: Mennäkö Challencer
>> -komiteaan, vai ei. Rva. Feynman ratkaisi asian: 'Tietysti menet, että
>> on edes yksi joka tekee jotain, eikä vain kuuntele'. Komitean johtaja
>> "unohti kopioda Feynmannin tutkimuksen, ja jakaa sen muille jäsenille",
>> joten tuollaiset henkilöt ovat hankalia teamissa. Challencerin
>> matkaanlähdön aikaan oli -10C pakkanen, otettiin riski koska oli jo
>> sovittu presidentin juttelevan avaruudessa olevien kanssa..
>
Feynmanin kirjassa mainitaan Warrenin-komitean saamattomuus..
> Puakki<kiukkol...@gmail.com> wrote:
>
>> "mittavia tuloksia tehnyt" em. Feynman tuskaili: Mennäkö Challencer
>> -komiteaan, vai ei. Rva. Feynman ratkaisi asian: 'Tietysti menet, että
>> on edes yksi joka tekee jotain, eikä vain kuuntele'. Komitean johtaja
>> "unohti kopioda Feynmannin tutkimuksen, ja jakaa sen muille jäsenille",
>> joten tuollaiset henkilöt ovat hankalia teamissa. Challencerin
>> matkaanlähdön aikaan oli -10C pakkanen, otettiin riski koska oli jo
>> sovittu presidentin juttelevan avaruudessa olevien kanssa..
>
> Kyseessä siis Challenger-avaruussukkulaonnettomuuden tutkintaan
> presidentin asettama Rogers-komitea, jossa oli myös mm. Neil Armstrong,
> Sally Ride ja Chuck Yeager. Lämpötila sukkulan lähtöä edeltävänä iltana
> oli alimmillaan -8 °C, lähtöhetkellä -2.2 ja -1.7 °C välillä.
päiväkirjoissa, muisti saattaa pettää"/kenr. Airo.
"Vitsailiko mr Feynmman edelleen?" Tai antoiko vääriä tietoja
kirjassaan, väittäessään 'challencerin lähtöhetkellä lämpötilan olleen
-10C kun aikaisemmin oli saanut olla vain -2C'.
Apua R.F. sai komitean jäsen kenr. Kutyna:lta? joka koetti hillitä
Feynmanin intoa kuiskaamalla:'perämies - kapteenille: ei vielä, vasta
sitten kun se dia on esillä!'
Feynman pelkäsi jääveden lämpenevän liian nopeasti, jäävedessä likosi
vinkan puristuksessa nuo o-renkaat, joiden kohdalta tuprusi mustaasavua
raketin startatessa.
Noiden O-renkaiden litistymistä pakkasessa Feynman piti
todennäköisimpänä onnettomuuden syynä.
>
> http://en.wikipedia.org/wiki/Space_Shuttle_Challenger_disaster#Ice
> http://en.wikipedia.org/wiki/Rogers_Commission_Report#Role_of_Richard_Feynman
Siis Komitean johtaja Rogers "unohti" ottaa kopiot Feynmanin
tutkimuksista, ja jakaa ne muille jäsenille.
Sota-teollinen-kompleksi toteuttaa USA:n rakettiohjelmat, joten
tiedemiesten on oltava lojaaleja määrääjille, jos aikovat menestyä alallaan
Puakki
May 27, 2012, 1:44:47 AM5/27/12
to
Toiveajattelun mukaan Aurinkomme kestää vielä 5 miljardia vuotta, joten
muutakin elämää voisi olla
Otto J. Makela
May 27, 2012, 9:14:09 AM5/27/12
to
Puakki <kiukkol...@gmail.com> wrote:
> o...@iki.fi (Otto J. Makela) wrote:
>> Kyseessä siis Challenger-avaruussukkulaonnettomuuden tutkintaan
>> presidentin asettama Rogers-komitea, jossa oli myös mm. Neil
>> Armstrong, Sally Ride ja Chuck Yeager. Lämpötila sukkulan
>> lähtöä edeltävänä iltana oli alimmillaan -8 °C, lähtöhetkellä
>> -2.2 ja -1.7 °C välillä.
>
Gleickin elämänkertakirjassa "Genius" sekä Ralph Leightonin
muistiinpanemassa "What do you care what other people think?"
annetaan sukkulan laukaisun lämpötilaksi 29 °F (-1.7 °C). Sulavien
jääpalojen lämpötila on 32 °F (0 °C), yllä antamani luvut ovat
vuorostaan Wikipediasta.
> o...@iki.fi (Otto J. Makela) wrote:
>> Kyseessä siis Challenger-avaruussukkulaonnettomuuden tutkintaan
>> presidentin asettama Rogers-komitea, jossa oli myös mm. Neil
>> Armstrong, Sally Ride ja Chuck Yeager. Lämpötila sukkulan
>> lähtöä edeltävänä iltana oli alimmillaan -8 °C, lähtöhetkellä
>> -2.2 ja -1.7 °C välillä.
>
> "Vitsailiko mr Feynmman edelleen?" Tai antoiko vääriä tietoja
> kirjassaan, väittäessään 'challencerin lähtöhetkellä lämpötilan olleen
> -10C kun aikaisemmin oli saanut olla vain -2C'.
Sekavan ajatuksenvirtasi lukeminen on varsin tylsää. Ainakin James
> kirjassaan, väittäessään 'challencerin lähtöhetkellä lämpötilan olleen
> -10C kun aikaisemmin oli saanut olla vain -2C'.
Gleickin elämänkertakirjassa "Genius" sekä Ralph Leightonin
muistiinpanemassa "What do you care what other people think?"
annetaan sukkulan laukaisun lämpötilaksi 29 °F (-1.7 °C). Sulavien
jääpalojen lämpötila on 32 °F (0 °C), yllä antamani luvut ovat
vuorostaan Wikipediasta.
Rauno Viljanen
Jun 3, 2012, 4:19:50 PM6/3/12
to
Joitakin iki-kilkkejä, russakoita, ehkä rotta, tai kenties vain joitakin
bakteereja?... niitä voi vielä silloin olla elossa. Joka tapauksessa
tuo kohtaaminen on niin kaukana tulevaisuudessa ettei se mitenkään
kosketa meitä.
PLUS... kuinka kohti tuo Andromeda tulee, vai meneekö se sittenkin
sivuun. Sitä ei tiedetä.
Mutta jos se tulee kohti, niin galaksistamme tulee suurempi. Törmäyksiä
varmaan sattuu, meillä voi olla kaksi kuuta ja asteroidivyöhyke yms
mukavaa. Tai iso galaksi pyyhkäisee sivusta ohi, osa jää tänne ja osa
menee menojaan tai?...
Paljon pahempia ja akuutimpia ongelmia ovat ihmisten aikaansaannokset jo
aivan lähitulevaisuudessa.
> Toiveajattelun mukaan Aurinkomme kestää vielä 5 miljardia vuotta, joten
> muutakin elämää voisi olla
>
Meidän ihmisten ongelma on vähentää syntyvyys _paljon_ kuolleisuutta
pienemmäksi vaikka pakkokeinoin. Meidän ongelmamme on välttää liika
saastuminen joka kaikki voi uhata tulevaisuuttamme jopa vuosikymmenien
sisällä.
Miten käy uskontojen, ja miten hoidetaan mahdollinen islamin peikko jne,
jne...
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
Jun 5, 2012, 2:04:04 AM6/5/12
to
In sfnet.keskustelu.evoluutio Rauno Viljanen <rauno.v...@kolumbus.fi.invalid> wrote:
> PLUS... kuinka kohti tuo Andromeda tulee, vai meneekö se sittenkin
> sivuun. Sitä ei tiedetä.
> Mutta jos se tulee kohti, niin galaksistamme tulee suurempi. Törmäyksiä
> varmaan sattuu, meillä voi olla kaksi kuuta ja asteroidivyöhyke yms
> mukavaa. Tai iso galaksi pyyhkäisee sivusta ohi, osa jää tänne ja osa
> menee menojaan tai?...
Tuossa on sinulla kyllä jonkinlainen suuruudenluokkien sokeus. Jos
> PLUS... kuinka kohti tuo Andromeda tulee, vai meneekö se sittenkin
> sivuun. Sitä ei tiedetä.
> Mutta jos se tulee kohti, niin galaksistamme tulee suurempi. Törmäyksiä
> varmaan sattuu, meillä voi olla kaksi kuuta ja asteroidivyöhyke yms
> mukavaa. Tai iso galaksi pyyhkäisee sivusta ohi, osa jää tänne ja osa
> menee menojaan tai?...
toinen galaksi törmää meidän galaksiimme (tai edes "ppyhkäisee läheltä")
kyseessä on kyllä _aivan_ eri kokoluokan asiat kuin joku toinen
kuu/asteroidivyöhyke tjsp.
> Paljon pahempia ja akuutimpia ongelmia ovat ihmisten aikaansaannokset jo
> aivan lähitulevaisuudessa.
mutta eivät kosketa taviksen elämää eikä edes ihmiskunnan olemassaoloa
mitenkään.
--
Kaj
Pertti
Jun 5, 2012, 2:08:28 AM6/5/12
to
On Jun 5, 9:04 am, kaj.stenb...@helsinki.fi.invalid wrote:
Nykykäsityksen mukaan törmäyksessä ei tapahdu mitään kamalaa,
Galaksit vain harvana "tähtiaineena" sulautuvat rauhallisesti
toisiinsa.
Pertti
Galaksit vain harvana "tähtiaineena" sulautuvat rauhallisesti
toisiinsa.
Pertti
Timo Pietilä
Jun 5, 2012, 2:11:48 AM6/5/12
to
Timo Pietilä
Timo Pietilä
Jun 5, 2012, 2:20:20 AM6/5/12
to
kaj.st...@helsinki.fi.invalid wrote:
> In sfnet.keskustelu.evoluutio Rauno Viljanen <rauno.v...@kolumbus.fi.invalid> wrote:
>
>> PLUS... kuinka kohti tuo Andromeda tulee, vai meneek� se sittenkin
> In sfnet.keskustelu.evoluutio Rauno Viljanen <rauno.v...@kolumbus.fi.invalid> wrote:
>
>> sivuun. Sit� ei tiedet�.
>
>> Mutta jos se tulee kohti, niin galaksistamme tulee suurempi. T�rm�yksi�
>> varmaan sattuu, meill� voi olla kaksi kuuta ja asteroidivy�hyke yms
>> mukavaa. Tai iso galaksi pyyhk�isee sivusta ohi, osa j�� t�nne ja osa
>> menee menojaan tai?...
>
> Tuossa on sinulla kyll� jonkinlainen suuruudenluokkien sokeus. Jos
> toinen galaksi t�rm�� meid�n galaksiimme (tai edes "ppyhk�isee l�helt�")
> kyseess� on kyll� _aivan_ eri kokoluokan asiat kuin joku toinen
> kuu/asteroidivy�hyke tjsp.
Jepjep. Galaksit ovat maailmankaikkeuden isoimpia objekteja. Andromedan
galaksi n�kyy kokonaisuudessaan t�htitaivaalla suurempana kuin Kuu. Se
vain on kovin himme� kohde joten sen havaitseminen on hiukan hankalaa.
Timo Pietil�
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
Jun 5, 2012, 8:29:56 AM6/5/12
to
In sfnet.harrastus.astronomia Timo Pietilä <timo.p...@helsinki.fi> wrote:
varmalla mutulla esittäisin että vaikka fyysisiä törmäyksiä ei ehkä
tulisi kovin paljon (ehkä vain muutama miljoona?) niin
gravitaatiovaikutukset siitä että galaksi "liukuu" toisen lävitse
aiheuttaisia merkittäviä muutoksia esim. aikojen saatossa vakiintuneisiin
planeettaratoihin.
Onko kellään tarjota tietoon ja laskelmiin perustuvaa käsitystä
tukemaan/kumoamaan tätä mutuani?
--
Kaj
> Pertti wrote:
> > Nykykäsityksen mukaan törmäyksessä ei tapahdu mitään kamalaa,
> > Galaksit vain harvana "tähtiaineena" sulautuvat rauhallisesti
> > toisiinsa.
> Kas, Pertti on ottanut lääkkeensä, koska tuo oli ihan täyttä asiaa.
Onkohan noin? Totaalisen tietämättömyyden siivettämällä
> > Nykykäsityksen mukaan törmäyksessä ei tapahdu mitään kamalaa,
> > Galaksit vain harvana "tähtiaineena" sulautuvat rauhallisesti
> > toisiinsa.
> Kas, Pertti on ottanut lääkkeensä, koska tuo oli ihan täyttä asiaa.
varmalla mutulla esittäisin että vaikka fyysisiä törmäyksiä ei ehkä
tulisi kovin paljon (ehkä vain muutama miljoona?) niin
gravitaatiovaikutukset siitä että galaksi "liukuu" toisen lävitse
aiheuttaisia merkittäviä muutoksia esim. aikojen saatossa vakiintuneisiin
planeettaratoihin.
Onko kellään tarjota tietoon ja laskelmiin perustuvaa käsitystä
tukemaan/kumoamaan tätä mutuani?
--
Kaj
Rauno Viljanen
Jun 5, 2012, 1:57:02 PM6/5/12
to
5.6.2012 9:04, kaj.st...@helsinki.fi.invalid kirjoitti:
> In sfnet.keskustelu.evoluutio Rauno Viljanen<rauno.v...@kolumbus.fi.invalid> wrote:
>
>> PLUS... kuinka kohti tuo Andromeda tulee, vai meneekö se sittenkin
>> sivuun. Sitä ei tiedetä.
>
>> Mutta jos se tulee kohti, niin galaksistamme tulee suurempi. Törmäyksiä
>> varmaan sattuu, meillä voi olla kaksi kuuta ja asteroidivyöhyke yms
>> mukavaa. Tai iso galaksi pyyhkäisee sivusta ohi, osa jää tänne ja osa
>> menee menojaan tai?...
>
> Tuossa on sinulla kyllä jonkinlainen suuruudenluokkien sokeus. Jos
> toinen galaksi törmää meidän galaksiimme (tai edes "ppyhkäisee läheltä")
> kyseessä on kyllä _aivan_ eri kokoluokan asiat kuin joku toinen
> kuu/asteroidivyöhyke tjsp.
>
Emme voi vielä tietää miten käy, vaikka kaksi suurta mustaa aukkoa
> In sfnet.keskustelu.evoluutio Rauno Viljanen<rauno.v...@kolumbus.fi.invalid> wrote:
>
>> PLUS... kuinka kohti tuo Andromeda tulee, vai meneekö se sittenkin
>> sivuun. Sitä ei tiedetä.
>
>> Mutta jos se tulee kohti, niin galaksistamme tulee suurempi. Törmäyksiä
>> varmaan sattuu, meillä voi olla kaksi kuuta ja asteroidivyöhyke yms
>> mukavaa. Tai iso galaksi pyyhkäisee sivusta ohi, osa jää tänne ja osa
>> menee menojaan tai?...
>
> Tuossa on sinulla kyllä jonkinlainen suuruudenluokkien sokeus. Jos
> toinen galaksi törmää meidän galaksiimme (tai edes "ppyhkäisee läheltä")
> kyseessä on kyllä _aivan_ eri kokoluokan asiat kuin joku toinen
> kuu/asteroidivyöhyke tjsp.
>
kohtaisivat. Niidenhän on sanottu imevän kaiken puoleensa. Joku
vetovoima galaksien keskustoissa kuitenkin on, koska galaksi pysyy
koossa. Ja kun katselee galaksin sädettä, niin sen vetovoiman täytyy
olla kova.
Joka tapauksessa galaksimme ei enää sen jälkeen ole entisensä.
>> Paljon pahempia ja akuutimpia ongelmia ovat ihmisten aikaansaannokset jo
>> aivan lähitulevaisuudessa.
>
> Totta, nuo galaksien mahd. törmäämiset ovat tieteellisesti kiinnostavia,
> mutta eivät kosketa taviksen elämää eikä edes ihmiskunnan olemassaoloa
> mitenkään.
>
etäisyydet ja kulkunopeudet on saatu selville. "Asia ei ole
ajankohtainen" sano sanomalehden päätoimittaja.
Rauno Viljanen
Jun 5, 2012, 2:09:11 PM6/5/12
to
Jos musta aukko liukuu toiseen galaksiin, niin sen tielle ja lähelle
osuvat planeetat ja auringot imetään. Mitä siitä ainemäärästä yhdessä
kehittyy? Osa menee läpi, mutta osa jää kiertämään jotakin sopivasti
kohdalle osuvaa uutta kohdetta.
Mutta mitä tapahtuu jos kaksi mustaa aukkoa osuu yhteen? Siitä ei ole
mitään muuta kuin pelkkää mutua. Onneksi meitä ei ole täällä silloin
hikoilemassa.
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
Jun 5, 2012, 2:29:11 PM6/5/12
to
In sfnet.keskustelu.evoluutio Rauno Viljanen <rauno.v...@kolumbus.fi.invalid> wrote:
> Mutta mitä tapahtuu jos kaksi mustaa aukkoa osuu yhteen? Siitä ei ole
> mitään muuta kuin pelkkää mutua.
Itse asiassa _tiedän_ että tästä on (tieteessä) olemassa paljon enemmän
> mitään muuta kuin pelkkää mutua.
kuin mutua.
Minä ja sinä emme tiedä asiasta mitään, ero löytyy siitä että minä
uskon että alan asiantuntijat osaavat enemmän kuin mminun mutuni.
--
Kaj
Rauno Viljanen
Jun 5, 2012, 2:37:35 PM6/5/12
to
l�hennell�, niin se ei en�� ole himme�. Ja kun se tulee oikein l�helle,
niin t�htitaivaallemme ilmestyy kovastikin lis�� t�hti�.
Mutta mit� tapahtuu siell� mink� l�pi Andromedan keskusta pyyhk�isee?
Aika pahaa sanoisin. Ja mit� tapahtuu, jos kahden galaksin mustat aukot
kohtaavat? Uskoisin sen vetovoiman kasvavan? Siin� tapauksessa
seurauksena lienee totaalinen katastrofi.
T�llainen t�ysosuma on kuitenkin ��rimm�isen ep�todenn�k�inen (jos sill�
en�� mink��nlaista merkityst� omalle pallollemme on).
Timo Salmi
Jun 5, 2012, 2:43:59 PM6/5/12
to
On 05.06.2012 21:29 kaj.st...@helsinki.fi.invalid wrote:
> Minä ja sinä [RV] emme tiedä asiasta mitään, ero löytyy siitä että
> minä uskon että alan asiantuntijat osaavat enemmän kuin minun
> mutuni.
Osuvasti ilmaistu! Ja samalla näitä keskusteluja laajalti kattavasti.
All the best, Timo
--
Prof. (emer.) Timo Salmi, Vaasa, Finland.
http://www.netikka.net/tsneti/homepage.php
> Minä ja sinä [RV] emme tiedä asiasta mitään, ero löytyy siitä että
> minä uskon että alan asiantuntijat osaavat enemmän kuin minun
> mutuni.
Osuvasti ilmaistu! Ja samalla näitä keskusteluja laajalti kattavasti.
All the best, Timo
--
Prof. (emer.) Timo Salmi, Vaasa, Finland.
http://www.netikka.net/tsneti/homepage.php
Rauno Viljanen
Jun 5, 2012, 3:20:14 PM6/5/12
to
5.6.2012 15:29, kaj.st...@helsinki.fi.invalid kirjoitti:
> In sfnet.harrastus.astronomia Timo Pietil�<timo.p...@helsinki.fi> wrote:
>> Pertti wrote:
>
>>> Nykyk�sityksen mukaan t�rm�yksess� ei tapahdu mit��n kamalaa,
>>> Galaksit vain harvana "t�htiaineena" sulautuvat rauhallisesti
>>> toisiinsa.
>
>> Kas, Pertti on ottanut l��kkeens�, koska tuo oli ihan t�ytt� asiaa.
>
> Onkohan noin? Totaalisen tiet�m�tt�myyden siivett�m�ll�
> varmalla mutulla esitt�isin ett� vaikka fyysisi� t�rm�yksi� ei ehk�
> tulisi kovin paljon (ehk� vain muutama miljoona?) niin
> gravitaatiovaikutukset siit� ett� galaksi "liukuu" toisen l�vitse
> aiheuttaisia merkitt�vi� muutoksia esim. aikojen saatossa vakiintuneisiin
> planeettaratoihin.
>
Tuo on p�iv�nselv� asia. Kysymys ei ole vain "purjehtimisesta" kun
siihen liittyy koossa pit�v� gravitaatiokentt�.
> Onko kell��n tarjota tietoon ja laskelmiin perustuvaa k�sityst�
> tukemaan/kumoamaan t�t� mutuani?
>
Minun ymm�rt��kseni se gravitaatiovoima on t�llaisissa tapauksissa
ehdottomasti vaarallisin. Sen muutoksethan muokkaavat kaiken uuteen uskoon.
> In sfnet.harrastus.astronomia Timo Pietil�<timo.p...@helsinki.fi> wrote:
>> Pertti wrote:
>
>>> Nykyk�sityksen mukaan t�rm�yksess� ei tapahdu mit��n kamalaa,
>>> Galaksit vain harvana "t�htiaineena" sulautuvat rauhallisesti
>>> toisiinsa.
>
>> Kas, Pertti on ottanut l��kkeens�, koska tuo oli ihan t�ytt� asiaa.
>
> Onkohan noin? Totaalisen tiet�m�tt�myyden siivett�m�ll�
> varmalla mutulla esitt�isin ett� vaikka fyysisi� t�rm�yksi� ei ehk�
> tulisi kovin paljon (ehk� vain muutama miljoona?) niin
> gravitaatiovaikutukset siit� ett� galaksi "liukuu" toisen l�vitse
> aiheuttaisia merkitt�vi� muutoksia esim. aikojen saatossa vakiintuneisiin
> planeettaratoihin.
>
Tuo on p�iv�nselv� asia. Kysymys ei ole vain "purjehtimisesta" kun
siihen liittyy koossa pit�v� gravitaatiokentt�.
> Onko kell��n tarjota tietoon ja laskelmiin perustuvaa k�sityst�
> tukemaan/kumoamaan t�t� mutuani?
>
Minun ymm�rt��kseni se gravitaatiovoima on t�llaisissa tapauksissa
ehdottomasti vaarallisin. Sen muutoksethan muokkaavat kaiken uuteen uskoon.
Baggie
Jun 6, 2012, 11:04:23 AM6/6/12
to
Tue, 05 Jun 2012 22:20:14 +0300, Rauno Viljanen kirjutas:
>Minun ymm�rt��kseni se gravitaatiovoima on t�llaisissa tapauksissa
>ehdottomasti vaarallisin. Sen muutoksethan muokkaavat kaiken uuteen uskoon.
Ja h�psis. Tai mit� v�lii. Koko tapahtuma vie miljoonia vuosia. Kukaan
>Minun ymm�rt��kseni se gravitaatiovoima on t�llaisissa tapauksissa
>ehdottomasti vaarallisin. Sen muutoksethan muokkaavat kaiken uuteen uskoon.
yksil� ei siit� voi n�hd� kuin harsomaisen ohuen siivun. Koko homma on
kuin katselisi etanoitten kilpajuoksua miljoonakertaisesti
hidastettuna. Mist��n "t�rm�yksest�" ei voi oikein puhua, kyse on
l�hinn� yhteensulautumisesta. Ja planeettojen ratoihin tuo vaikuttaa
vain siin� marginaalisessa tapauksessa, ett� t�hdet sattuvat joutumaan
t�rm�yskurssille. Kuten jo aiemmin todettiin, galaksit ovat niin
harvaa rokkaa, ett� t�htien v�liss� on v�himmill��nkin pari valovuotta
typ�tyhj�� avaruutta laskettuna toisen t�hden uloimmasta planeetasta
toisen t�hden uloimpaan planeettaan. Aurinkokunnan halkaisija ei ole
kuin valotuntien suuruinen korkeintaan.
--
Baggie
Jos puhuu paskaa, ei kannata sy�d� sanojaan. // T.V�rlund
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
Jun 6, 2012, 11:38:23 AM6/6/12
to
In sfnet.keskustelu.evoluutio Baggie <mka...@pp.inet.fish.invalid> wrote:
> Tue, 05 Jun 2012 22:20:14 +0300, Rauno Viljanen kirjutas:
> >Minun ymm�rt��kseni se gravitaatiovoima on t�llaisissa tapauksissa
> >ehdottomasti vaarallisin. Sen muutoksethan muokkaavat kaiken uuteen uskoon.
> Ja h�psis. Tai mit� v�lii. Koko tapahtuma vie miljoonia vuosia. Kukaan
> yksil� ei siit� voi n�hd� kuin harsomaisen ohuen siivun. Koko homma on
> kuin katselisi etanoitten kilpajuoksua miljoonakertaisesti
> hidastettuna. Mist��n "t�rm�yksest�" ei voi oikein puhua, kyse on
> l�hinn� yhteensulautumisesta.
Olkoon hidasta. Se miljoona vuotta tarkoittaa silti ett� _jos_ kaksi
> Tue, 05 Jun 2012 22:20:14 +0300, Rauno Viljanen kirjutas:
> >Minun ymm�rt��kseni se gravitaatiovoima on t�llaisissa tapauksissa
> >ehdottomasti vaarallisin. Sen muutoksethan muokkaavat kaiken uuteen uskoon.
> Ja h�psis. Tai mit� v�lii. Koko tapahtuma vie miljoonia vuosia. Kukaan
> yksil� ei siit� voi n�hd� kuin harsomaisen ohuen siivun. Koko homma on
> kuin katselisi etanoitten kilpajuoksua miljoonakertaisesti
> hidastettuna. Mist��n "t�rm�yksest�" ei voi oikein puhua, kyse on
> l�hinn� yhteensulautumisesta.
planeetankokoista esineit� t�rm��v�t nopeus voi olla (hatusta) 100 000
km/h. Kyll� siin� t�m�ht��..
[...]
> Kuten jo aiemmin todettiin, galaksit ovat niin
> harvaa rokkaa, ett� t�htien v�liss� on v�himmill��nkin pari valovuotta
> typ�tyhj�� avaruutta laskettuna toisen t�hden uloimmasta planeetasta
> toisen t�hden uloimpaan planeettaan. Aurinkokunnan halkaisija ei ole
> kuin valotuntien suuruinen korkeintaan.
Atomi on suurinpiirtein "tyhj�", sen verran kaukana toisistaan palikat
ovat. Atomeista koostuva esine, vaikkapa rautakanki, on siis suurimmalta
osin "tyhj��". Kummiskin kyll� kolisee jos kahta rautakankea ly�d��n
yhteen.
--
Kaj
Harri Tavaila
Jun 6, 2012, 3:20:37 PM6/6/12
to
5.6.2012 21:09, Rauno Viljanen kirjoitti:
> 5.6.2012 9:08, Pertti kirjoitti:
>> On Jun 5, 9:04 am, kaj.stenb...@helsinki.fi.invalid wrote:
>>> In sfnet.keskustelu.evoluutio Rauno
>>> Viljanen<rauno.vilja...@kolumbus.fi.invalid> wrote:
> En usko tuohon koska galaksien keskustassa on pirunmoinen vetovoima. Jos
> musta aukko liukuu toiseen galaksiin, niin sen tielle ja lähelle osuvat
> planeetat ja auringot imetään.
Otetaanpa tähän taas sitä suuruusluokkaa...
> 5.6.2012 9:08, Pertti kirjoitti:
>> On Jun 5, 9:04 am, kaj.stenb...@helsinki.fi.invalid wrote:
>>> In sfnet.keskustelu.evoluutio Rauno
>>> Viljanen<rauno.vilja...@kolumbus.fi.invalid> wrote:
> En usko tuohon koska galaksien keskustassa on pirunmoinen vetovoima. Jos
> musta aukko liukuu toiseen galaksiin, niin sen tielle ja lähelle osuvat
> planeetat ja auringot imetään.
Linnunradan keskustassa olevan mustan aukon läpimitta on pienempi kuin
Merkuriuksen radan halkaisija. Jos vaikka Andromedan galaksin
keskusytimen aukko kulkisikin Linnunradan läpi niin geometrinen
todennäköisyys osua kohdalle ei ole merkitsevästi suurempi kuin toisen
tähden osuminen Merkuriusta lähemmäksi Aurinkoa. Sitä ei ole tapahtunut
niinä neljänä miljardina vuotena, jotka Aurinkokunta on tässä galaksissa
kiertänyt (jos olisi Aurinkokunta olisi aika eri näköinen).
Tietysti tuolla mustalla aukolla on melko tavalla enemmän massaa ja
vetovoimaa - mutta merkitsevää on vain se onko kohtuullisen kapeassa
putkessa (halkaisija valovuosia) olevalla kohteella riittävästi
sivuttaissuuntaista liikemäärää ollakseen ajautumatta liian lähelle
tuota keskusmassaa - ja mikä on liian lähellä. Siinä suhteessa
musta-aukko saattaa olla jopa vähemmän vaarallinen, kuin tavalliset
tähdet, joiden lukumäärä on suurempi.
> Mutta mitä tapahtuu jos kaksi mustaa aukkoa osuu yhteen? Siitä ei ole
> mitään muuta kuin pelkkää mutua.
kuitenkin lähdetään siitä, että fysiikan kuvaus mustien aukkojen
olemuksesta on oikea voidaan tilanne kyllä ymmärtää ja kertoa mitä siitä
syntyy: yksi, entistä suurempi musta-aukko.
H Tavaila
Raimo Suonio
Jun 6, 2012, 5:31:39 PM6/6/12
to
Itse virkkoi, noin nimesi:
> Hmm, toimiikohan varmasti noin? Tulee vain mieleen:
> Atomi on suurinpiirtein "tyhjä", sen verran kaukana toisistaan
> rautakankea lyödään yhteen.
Tähdet ja aurinkokunnat ovat sähköisesti varsin neutraaleja eikä niiden
välillä ole sellaista poistovoimaa, joka tehokkaasti estää atomien
negatiivisesti varautuneita elektroniverhoja tunkeutumasta toistensa
reviirille. Analogia on siis varsin huono.
> Hmm, toimiikohan varmasti noin? Tulee vain mieleen:
> palikat ovat. Atomeista koostuva esine, vaikkapa rautakanki, on
> siis suurimmalta osin "tyhjää". Kummiskin kyllä kolisee jos kahta
> rautakankea lyödään yhteen.
Tähdet ja aurinkokunnat ovat sähköisesti varsin neutraaleja eikä niiden
välillä ole sellaista poistovoimaa, joka tehokkaasti estää atomien
negatiivisesti varautuneita elektroniverhoja tunkeutumasta toistensa
reviirille. Analogia on siis varsin huono.
Akseli Mäki
Jun 9, 2012, 7:01:00 AM6/9/12
to
kaj.st...@helsinki.fi.invalid wrote:
>In sfnet.keskustelu.evoluutio Baggie <mka...@pp.inet.fish.invalid> wrote:
>> Tue, 05 Jun 2012 22:20:14 +0300, Rauno Viljanen kirjutas:
>> >Minun ymmärtääkseni se gravitaatiovoima on tällaisissa tapauksissa
>In sfnet.keskustelu.evoluutio Baggie <mka...@pp.inet.fish.invalid> wrote:
>> Tue, 05 Jun 2012 22:20:14 +0300, Rauno Viljanen kirjutas:
>> >ehdottomasti vaarallisin. Sen muutoksethan muokkaavat kaiken uuteen uskoon.
>> Ja höpsis. Tai mitä välii. Koko tapahtuma vie miljoonia vuosia. Kukaan
>> yksilö ei siitä voi nähdä kuin harsomaisen ohuen siivun. Koko homma on
>> kuin katselisi etanoitten kilpajuoksua miljoonakertaisesti
>> hidastettuna. Mistään "törmäyksestä" ei voi oikein puhua, kyse on
>> lähinnä yhteensulautumisesta.
>Olkoon hidasta. Se miljoona vuotta tarkoittaa silti että _jos_ kaksi
>planeetankokoista esineitä törmäävät nopeus voi olla (hatusta) 100 000
>km/h. Kyllä siinä tömähtää..
Suurin osa tähdista ja planeetoista kuitenkin "osuisi" toisiaan ei täysin
"head on" vaan korkeintaan läheltä viistäen, jolloin enimmäkseen tapahtuu
vaan niiden ratojen poikkeumia eikä varsinaisia törmäyksiä.
Lisäksi ajatelllaan vaikkapa että ominaisuuksiltaan hyvin tunnetut Saturnus
ja Uranus törmäävät täysin kohtisuoraan toisiinsa samalla nopeudella.
Kuinka kovaa ne "tömähtävät"? Kumpikin kun on pääasiassa vetyä niin
(ymmärtääkseni) Saturnus vaan imisi Uranuksen varsin vähäeleisesti
itseensä.
Todennäköisempi osuma olisi sellainen jossa ne vain osittain osuisivat
toisiinsaan ja "rikkoisivat" toisiaan. Kaikkein todennäköisin(ja siten
yleisin) interaktio kahden planeetan yms. välillä olisi vain vähäinen
muutos kummankin liikesuuntaan.
>Atomi on suurinpiirtein "tyhjä", sen verran kaukana toisistaan palikat
>ovat. Atomeista koostuva esine, vaikkapa rautakanki, on siis suurimmalta
>osin "tyhjää". Kummiskin kyllä kolisee jos kahta rautakankea lyödään
>yhteen.
Niin, mutta vain siinä erikoistapauksessa että ne rauta-atomit ovat
>yhteen.
kiinteässä olomuodossa.
Timo Pietilä
Jun 9, 2012, 8:02:52 AM6/9/12
to
Akseli Mäki wrote:
> Lisäksi ajatelllaan vaikkapa että ominaisuuksiltaan hyvin tunnetut Saturnus
> ja Uranus törmäävät täysin kohtisuoraan toisiinsa samalla nopeudella.
>
> Kuinka kovaa ne "tömähtävät"? Kumpikin kun on pääasiassa vetyä niin
> (ymmärtääkseni) Saturnus vaan imisi Uranuksen varsin vähäeleisesti
> itseensä.
Tuon kokoluokan törmäys olisi kaikkea muuta kuin vähäeleinen. Pelkkä
> Lisäksi ajatelllaan vaikkapa että ominaisuuksiltaan hyvin tunnetut Saturnus
> ja Uranus törmäävät täysin kohtisuoraan toisiinsa samalla nopeudella.
>
> Kuinka kovaa ne "tömähtävät"? Kumpikin kun on pääasiassa vetyä niin
> (ymmärtääkseni) Saturnus vaan imisi Uranuksen varsin vähäeleisesti
> itseensä.
kineettinen energia sytyttäisi semmoisen ilotulituksen ettei paremmasta
väliä ja materiaa lentäsi ympäriinsä paljon. Lisäksi Saturnuksen ja
Uranuksen kuut menisivät minne sattuu gravitaation muuttuessa.
Toki jokusen miljoonan vuoden jälkeen paikalla saattaisi olla vain vähän
aikaisempaa suurempi planeetta, mutta ei tuota millään voisi pieneksi
posaukseksi sanoa.
Timo Pietilä
Lume Laipio
Jun 9, 2012, 12:07:11 PM6/9/12
to
värähtelynä, eli kuulemanamme äänenä. Avaruudessahan ei ole välittäjäainetta
äänen etenemistä varten.
Saattaisihan sieltä suunnalta toki jonkinlaista ropinaa syntyä
kivisateen muodossa...ehh..
Puakki
Jun 11, 2012, 7:31:06 AM6/11/12
to
3.6.2012 23:19, Rauno Viljanen kirjoitti:
> 27.5.2012 8:44, Puakki kirjoitti:
>> 27.5.2012 2:24, Rauno Viljanen kirjoitti:
>>> 26.5.2012 4:23, Puakki kirjoitti:
>>>>>
>>>>
>>>> Joku sent��n v�itt�� Andromedan galaksin olevan t�rm�yskurssilla meitin
> 27.5.2012 8:44, Puakki kirjoitti:
>> 27.5.2012 2:24, Rauno Viljanen kirjoitti:
>>> 26.5.2012 4:23, Puakki kirjoitti:
>>>>>
>>>>
>>>> kanssa...
>>>> Toivoa on...
>>>>
>>> Totta on. Andromeda l�hestyy Linnunrataamme n. 500 000 km/tuntinopeutta
>>> joka hetki. T�m� tarkoittaa er�it� kertoja kiv��rin luotia suurempaa
>>> nopeutta. Tehokkaan kiv��rin luodin l�ht�nopeus on n.
>>> 1000 metri� sekunnissa. T�m� on helppo suhteuttaa Andromedan
>>> l�hestymisnopeuteen.
>>> Siis 140 km/s se l�hestyy kunnes Andromeda ja Linnunrata sulautunevat
>>> samaksi galaksiksi. Andromeda siis tulee kohti 140 000 metrin
>>> sekuntinopeutta.....
>>>
>>> Ei siis syyt� huoleen, koska ihmist� mit� todenn�k�isimmin ei ole en��
>>> sekuntinopeutta.....
>>>
>>> t��ll� vastaanottamassa. Andromedan laskettu saapumisaika t�nne on n. 3
>>> miljardin vuoden kuluttua.
>>>
>> Voisi sent��n olettaa joidenkin arkki-el�inten s�ilyv�n maankuoressa?
>>
> Tuli k�yty� Ven�j�ll�, joten kommentoidaan osa viesteist� j�lkik�teen.
>
>
> Joitakin iki-kilkkej�, russakoita, ehk� rotta, tai kenties vain joitakin
> bakteereja?... niit� voi viel� silloin olla elossa. Joka tapauksessa tuo
> kohtaaminen on niin kaukana tulevaisuudessa ettei se mitenk��n kosketa
> meit�.
>
> PLUS... kuinka kohti tuo Andromeda tulee, vai meneek� se sittenkin
> sivuun. Sit� ei tiedet�.
>
> Mutta jos se tulee kohti, niin galaksistamme tulee suurempi. T�rm�yksi�
> varmaan sattuu, meill� voi olla kaksi kuuta ja asteroidivy�hyke yms
> mukavaa. Tai iso galaksi pyyhk�isee sivusta ohi, osa j�� t�nne ja osa
> PLUS... kuinka kohti tuo Andromeda tulee, vai meneek� se sittenkin
> sivuun. Sit� ei tiedet�.
>
> Mutta jos se tulee kohti, niin galaksistamme tulee suurempi. T�rm�yksi�
> varmaan sattuu, meill� voi olla kaksi kuuta ja asteroidivy�hyke yms
> menee menojaan tai?...
>
N�ill� palstoilla on esitetty v�itt�m�:Andromeda voisi t�rm�t� meihin,
eik� tapahtuisi kummempia, koska v�limatkat ovat valtavia!??
"Valtava" on my�s galaksin vetovoima, Mustat aukot vet�� varmasti
toisiaan puoleensa, samoin suuret t�hdet
> Paljon pahempia ja akuutimpia ongelmia ovat ihmisten aikaansaannokset jo
>
>
>
>> Toiveajattelun mukaan Aurinkomme kest�� viel� 5 miljardia vuotta, joten
>> muutakin el�m�� voisi olla
>>
> Paljon tuota aikaisemmin el�m� tullee sammumaan t��lt� kokonaan.
>
> Meid�n ihmisten ongelma on v�hent�� syntyvyys _paljon_ kuolleisuutta
> pienemm�ksi vaikka pakkokeinoin.
Niinp�!
kiinalainen p��si sankariksi L�nness�, ja sai turvpaikan USA;ssa,
nostettuaa el�m�innin abortoinnista
Meid�n ongelmamme on v�ltt�� liika
> saastuminen joka kaikki voi uhata tulevaisuuttamme jopa vuosikymmenien
> sis�ll�.
Suurin ongelma n�ytt�� olevan voiton tavoittelu?
> Miten k�y uskontojen, ja miten hoidetaan mahdollinen islamin peikko jne,
> jne...
Ainakin ohjusiskut Pakistanissa ja Osaman muhaaminen eiv�t ole
tuottaneet kuin lis�� siviiliuhreja, ja vihaa l�nsimaita kohtaan
Suurempi peikko l�ytyy L�hi-Id�st�, saksalaisista sukellusveneista
tehd��n A-pommin laukaisualustoja, muutama on jo luovutettu ja lis��
annetaan
Puakki
Jun 11, 2012, 7:40:56 AM6/11/12
to
Yliopistossa ja tutkivansa mm. valkoisia k��pi�it�, jollaisessa materia
on niin painavaa, ett� sokeripalan kokoinen kappale sielt� painaisi tonnin.
Aurinkomme kohtalon sanotaan olevan Valkoiseksik��pi�ksi muuttuminen
tulevaisuudess�..
Puakki
Jun 11, 2012, 7:49:56 AM6/11/12
to
9.6.2012 15:02, Timo Pietil� kirjoitti:
> Akseli M�ki wrote:
>
>> Lis�ksi ajatelllaan vaikkapa ett� ominaisuuksiltaan hyvin tunnetut
>> Saturnus
>> ja Uranus t�rm��v�t t�ysin kohtisuoraan toisiinsa samalla nopeudella.
>> Kuinka kovaa ne "t�m�ht�v�t"? Kumpikin kun on p��asiassa vety� niin
>> (ymm�rt��kseni) Saturnus vaan imisi Uranuksen varsin v�h�eleisesti
>> itseens�.
>
> Tuon kokoluokan t�rm�ys olisi kaikkea muuta kuin v�h�eleinen. Pelkk�
> kineettinen energia sytytt�isi semmoisen ilotulituksen ettei paremmasta
> v�li� ja materiaa lent�si ymp�riins� paljon. Lis�ksi Saturnuksen ja
> Uranuksen kuut menisiv�t minne sattuu gravitaation muuttuessa.
>
Noin luultavasti k�visi?
Kuinka astronomit vakavissaan kertovat kahden galaksin t�rm�yksen
j�lkeen, toisesta galaksista j��neen j�ljelle vain "reik�leiv�n?"
Jos galaksin keskustan musta-aukko menee toisen mukaan, mik� voima pit��
reik�leip�� kasassa?
> Toki jokusen miljoonan vuoden j�lkeen paikalla saattaisi olla vain v�h�n
> aikaisempaa suurempi planeetta, mutta ei tuota mill��n voisi pieneksi
> posaukseksi sanoa.
>
Noita posauksia on ollut aina ja tulee olemaan.
Juutalaisten uskomukset saavat meid�t siihen luuloon, ett� kaikkeus on
syntynyt....
> Akseli M�ki wrote:
>
>> Lis�ksi ajatelllaan vaikkapa ett� ominaisuuksiltaan hyvin tunnetut
>> Saturnus
>> ja Uranus t�rm��v�t t�ysin kohtisuoraan toisiinsa samalla nopeudella.
>> Kuinka kovaa ne "t�m�ht�v�t"? Kumpikin kun on p��asiassa vety� niin
>> (ymm�rt��kseni) Saturnus vaan imisi Uranuksen varsin v�h�eleisesti
>> itseens�.
>
> Tuon kokoluokan t�rm�ys olisi kaikkea muuta kuin v�h�eleinen. Pelkk�
> kineettinen energia sytytt�isi semmoisen ilotulituksen ettei paremmasta
> v�li� ja materiaa lent�si ymp�riins� paljon. Lis�ksi Saturnuksen ja
> Uranuksen kuut menisiv�t minne sattuu gravitaation muuttuessa.
>
Noin luultavasti k�visi?
Kuinka astronomit vakavissaan kertovat kahden galaksin t�rm�yksen
j�lkeen, toisesta galaksista j��neen j�ljelle vain "reik�leiv�n?"
Jos galaksin keskustan musta-aukko menee toisen mukaan, mik� voima pit��
reik�leip�� kasassa?
> Toki jokusen miljoonan vuoden j�lkeen paikalla saattaisi olla vain v�h�n
> aikaisempaa suurempi planeetta, mutta ei tuota mill��n voisi pieneksi
> posaukseksi sanoa.
>
Noita posauksia on ollut aina ja tulee olemaan.
Juutalaisten uskomukset saavat meid�t siihen luuloon, ett� kaikkeus on
syntynyt....
Puakki
Jun 11, 2012, 7:57:48 AM6/11/12
to
Juuri tuollaisesta infernosta syntynee materiaa avaruuteen ja se
tiivistyy uusiksi t�hdiksi.
Valkoisten ja ruskeiden k��pi�t�htien t�ytyy kayd� uusiutumisprosessi
l�vitse, ett� ne muuttuu taas vedyksi ja muiksi aineiksi
Baggie
Jun 11, 2012, 10:17:52 AM6/11/12
to
Mon, 11 Jun 2012 14:57:48 +0300, Puakki kirjutas:
>> Mutta mit� tapahtuu siell� mink� l�pi Andromedan keskusta pyyhk�isee?
>> Aika pahaa sanoisin. Ja mit� tapahtuu, jos kahden galaksin mustat aukot
>> kohtaavat? Uskoisin sen vetovoiman kasvavan? Siin� tapauksessa
>> seurauksena lienee totaalinen katastrofi.
>
>Tarkoittanet uuden alku?
>Juuri tuollaisesta infernosta syntynee materiaa avaruuteen ja se
>tiivistyy uusiksi t�hdiksi.
>Valkoisten ja ruskeiden k��pi�t�htien t�ytyy kayd� uusiutumisprosessi
>l�vitse, ett� ne muuttuu taas vedyksi ja muiksi aineiksi
Hiukan ep�ilen, ett� tuosta syntyy mit��n muuta kuin uusi
>> Mutta mit� tapahtuu siell� mink� l�pi Andromedan keskusta pyyhk�isee?
>> Aika pahaa sanoisin. Ja mit� tapahtuu, jos kahden galaksin mustat aukot
>> kohtaavat? Uskoisin sen vetovoiman kasvavan? Siin� tapauksessa
>> seurauksena lienee totaalinen katastrofi.
>
>Tarkoittanet uuden alku?
>Juuri tuollaisesta infernosta syntynee materiaa avaruuteen ja se
>tiivistyy uusiksi t�hdiksi.
>Valkoisten ja ruskeiden k��pi�t�htien t�ytyy kayd� uusiutumisprosessi
>l�vitse, ett� ne muuttuu taas vedyksi ja muiksi aineiksi
neutronit�hti. Valkoisen k��pi�n massa on niin tiiviisti pakattu,
ettei sit� hajota palasiksi muu, kuin suora t�rm�ys toiseen valkeaan
k��pi��n.
Korjatkaa jos olen v��r�ss�, mutta suuressa gravitaatiokent�ss�
atomien rakenne romahtaa ja neutronit, protonit ja elektronit levi�v�t
tasaiseksi massaksi. Alkuaineita on hiukka hankala erottaa sellaisesta
sopasta.
Kahden valkean k��pi�n tai neutronit�hden t�rm��minen toisiinsa voisi
kyll� tuottaa mielenkiintoisia ilmi�it�, joita lukuisat tiedemiehet
haluaisivat seurata hinnalla mill� hyv�ns�. Gammas�teily� syntyisi
takuulla valtavia m��ri�, kun melkoinen osa massasta muuttuisi
kerralla s�teilyksi. Minikokoisia mustia aukkoja voisi synty�, vain
kadotakseen nopeaan tahtiin olemattomiin, Hawkingin s�teilyn
uuvuttamina.
--
Baggie
"Jos Jumala on olemassa, h�nell� on paljon vastattavaa teoistaan,
kun seisoo edess�ni viimeisell� tuomiolla." /E.Valtaoja/
Otto J. Makela
Jun 11, 2012, 1:19:44 PM6/11/12
to
Puakki <kiukkol...@gmail.com> wrote:
> Jos galaksin keskustan musta-aukko menee toisen mukaan,
> mik� voima pit�� reik�leip�� kasassa?
Ei galakseja pid� kasassa se musta aukko, vaan koko sen massa
> Jos galaksin keskustan musta-aukko menee toisen mukaan,
> mik� voima pit�� reik�leip�� kasassa?
(plus mahdollinen pime� aine).
Rauno Viljanen
Jun 11, 2012, 1:30:25 PM6/11/12
to
valovuotta. Siten yksitt�isten aurinkokuntien v�lill� on tilaa
tajuttomastikin. Galaksin tiuha keskiosan ymp�rill� oleva alue on v�h�n
tiiviimp�� seutua (v�li ehk� 1-3 valovuotta).
Mutta meid�n tarvitsee tiirailla vain omaa Linnunrataamme (paljain
silmin n�kyy taivaan poikki sumumainen "vy�", joka on juuri oman
galaksimme keskustan ymp�rill� olevaa tiivist� aluetta. Tuo hieno
"sumu" koostuu lukemattomista auringoista. Aurinkoja kiertelee my�s
planeettoja, mutta ne eiv�t heikon valovoimansa ja pienen kokonsa vuoksi
erotu kirkkaiden aurinkojen seasta. Vaikka yksitt�isten aurinkokuntien
v�li on iso, roinaa taivaalla on kuitenkin niin paljon ett� t�rm�yksi�
riitt�isi paljonkin.
T��ll� on esitetty my�s sit�, ettei mustan aukon gravitaatio pid�k��n
galaksia koossa niinkuin ennen uskottiin, vaan koko galaksissa olevien
taivaankappaleiden kokonaismassa. N�in ollen mustassa aukossa ei
olisikaan kovin lujaa vetovoimaa.... tosin nyt on muistettava, ettemme
ole viel� suoraan p��sseet mittaamaan oman galaksimme keskustassa olevan
mustan aukon gravitaatiovoimaa.
On mielest�ni kovin ennenaikaista tehd� liian kovia kiistoja t�llaisista
asioista joita ei ole p��sty kuin l�hinn� laskemaan. T�llaiset v�itteet
voivat muuttua useampaankin kertaan koska ei ole koskaan keinoa miten
vied� havainnointiv�lineet Linnunradan keskustaan...
kahdenkymmenenviidentuhannen valovuoden p��h�n meist�.
Tarvitaan siis muita keinoja p��tell� tuo.
> "Valtava" on my�s galaksin vetovoima, Mustat aukot vet�� varmasti
> toisiaan puoleensa, samoin suuret t�hdet
>
mahdottomankin puoleensa. Nyt ollaan toista mielt�. Eip� hy�dyt�
kiistell� noista kun todellisuus ei tapellen kuitenkaan muutu. Uskonpa
vaan ettei v�h�ll� selvit� jos Andromeda tulee suoraan kohti.
>> Paljon pahempia ja akuutimpia ongelmia ovat ihmisten aikaansaannokset jo
>> aivan l�hitulevaisuudessa.
>>
>>> Toiveajattelun mukaan Aurinkomme kest�� viel� 5 miljardia vuotta, joten
>>> muutakin el�m�� voisi olla
>>>
>> Paljon tuota aikaisemmin el�m� tullee sammumaan t��lt� kokonaan.
>>
>> Meid�n ihmisten ongelma on v�hent�� syntyvyys _paljon_ kuolleisuutta
>> pienemm�ksi vaikka pakkokeinoin.
>
> Niinp�!
> kiinalainen p��si sankariksi L�nness�, ja sai turvpaikan USA;ssa,
> nostettuaa el�m�innin abortoinnista
>
Ven�j� ja Kiina... n�ytt�k�� kuka on kuka!!"
>> Meid�n ongelmamme on v�ltt�� liika
>> saastuminen joka kaikki voi uhata tulevaisuuttamme jopa vuosikymmenien
>> sis�ll�.
>
> Suurin ongelma n�ytt�� olevan voiton tavoittelu?
>
muidenkin rahoilla.
>> Miten k�y uskontojen, ja miten hoidetaan mahdollinen islamin peikko jne,
>> jne...
>
> Ainakin ohjusiskut Pakistanissa ja Osaman muhaaminen eiv�t ole
> tuottaneet kuin lis�� siviiliuhreja, ja vihaa l�nsimaita kohtaan
>
> Suurempi peikko l�ytyy L�hi-Id�st�, saksalaisista sukellusveneista
> tehd��n A-pommin laukaisualustoja, muutama on jo luovutettu ja lis��
> annetaan
>
Koska ihminen ei ole viel�k��n oppinut historiastaan mit��n, niin
j�lleen kerran tarvitaan siis samaa l��kett� kuin niin monia kertoja
aikaisemminkin.
Ainoa ero entisiin kertoihin lienee kontran k�ytt�: Eli koska ihminen
ei viel�k��n ole oppinut hallittua syntyvyyden s��nn�stely�, ja
ehdottomista uskonnoista luopumista, niin edess� on taas silmit�n
tappamisen aalto joka on vain pahempi kuin koskaan aikaisemmin. Jotta
homma pysyisi edes jotenkin kuosissa, olisiko vapaaehtoisia taluttajia?
Eik� sittenk��n? Meinasin vain, ett� yleinen raivohulluusepidemia on
kuitenkin se pahin ratkaisu (johon maailma on kerta toisensa j�lkeen
ajautunut).
T�llaiselta el�inlajilta olisi saatava kaikki k�tt� pitempi pois
kivikirveest� l�htien. My�s puunuijat ja katukivet ovat ihmisen k�siss�
liian vaarallisia ty�kaluja.
T�llaisenko apinalajin pit�isi viel� p��st� Marsiin?
Raimo Suonio
Jun 11, 2012, 6:50:32 PM6/11/12
to
Itse Rauno Viljanen virkkoi, noin nimesi:
> On aivan totta, ett� aurinkokuntien v�linen et�isyys toisesta on
> 4-6 valovuotta. Siten yksitt�isten aurinkokuntien v�lill� on
> tilaa tajuttomastikin. Galaksin tiuha keskiosan ymp�rill� oleva
> alue on v�h�n tiiviimp�� seutua (v�li ehk� 1-3 valovuotta).
>
> Mutta meid�n tarvitsee tiirailla vain omaa Linnunrataamme (paljain
> silmin n�kyy taivaan poikki sumumainen "vy�", joka on juuri oman
> galaksimme keskustan ymp�rill� olevaa tiivist� aluetta. Tuo hieno
> "sumu" koostuu lukemattomista auringoista. Aurinkoja kiertelee
> my�s planeettoja, mutta ne eiv�t heikon valovoimansa ja pienen
> kokonsa vuoksi erotu kirkkaiden aurinkojen seasta. Vaikka
> yksitt�isten aurinkokuntien v�li on iso, roinaa taivaalla on
> kuitenkin niin paljon ett� t�rm�yksi� riitt�isi paljonkin.
Teen yhden hyvin karkean laskelman todenn�k�isyydest�, jolla kahden
galaksin t�rm�yksess� t�rm��v�n galaksin t�hden l�helle tulo
vaikuttaa omaan Aurinkokuntaamme ehk� vaaraa aiheuttavasti.
Aurinkokunnan l�pimitta on luokkaa 12 valotuntia. Oletan, ett�
vieras t�hti voi aiheuttaa merkitt�v�n haitan tullessaan korkeintaan
valovuorokauden p��h�n, eli kahden valovuorokauden l�pimitan sis�lle.
Linnunradan l�pimitta on v�hint��n 100000 valovuotta. Voimme
ajatella Linnunradan kiekkoa ik��n kuin tikkatauluna, jonka l�pimitta
on 36,5 miljoonaa valop�iv�� ja jossa on 2 valop�iv�n l�pimittainen
t�pl�, johon osuminen aiheuttaisi vaaran. Tikan eli t�rm��v�n
galaksin t�hden todenn�k�isyys osua Linnunradassa riitt�v�n l�helle
Aurinkokuntaa on noin 3*10^-14. T�rm��v�ss� galaksissa on noin 100
miljardia t�hte�. Todenn�k�isyys, ett� jokin niist� aiheuttaa meille
vaaran, on noin 0,3 promillea.
Toki t�m� laskelma on todellakin karkea ja galaksit, kuten linkatut
animaatiot osoittavat, t�rm��v�t oikeastaan kolme, nelj� kertaa ennen
asettumistaan. Mutta ei se todellakaan ole niin hurjaa ja
katastrofaalista kuin maallikko kuvittelisi.
> T��ll� on esitetty my�s sit�, ettei mustan aukon gravitaatio
> pid�k��n galaksia koossa niinkuin ennen uskottiin, vaan koko
> galaksissa olevien taivaankappaleiden kokonaismassa.
Ei uskottu! Tiedemiehet, jotka ovat asian laskeneet, eiv�t ainakaan
Newtonista eli 1700-luvulta l�htien ole uskonneet mit��n tuollaista.
Se on vain maallikoiden k�sitys, joka on syntynyt
populaarijulkaisuiden ja sanomalehtien asiantuntemattomista ja
raflaavista kirjoituksista.
> N�in ollen
> mustassa aukossa ei olisikaan kovin lujaa vetovoimaa.... tosin nyt
> on muistettava, ettemme ole viel� suoraan p��sseet mittaamaan oman
> galaksimme keskustassa olevan mustan aukon gravitaatiovoimaa.
Se gravitaatiovoima on kuitenkin mitattu varsin tarkasti ep�suorin
menetelmin.
Sinun ja Puakin k�sitys gravitaation voimakkuudesta on
maallikkomainen ja vailla kunnollista tiet�myst�.
Linnunradan massa on karkeasti 100 miljardia Auringon massaa (Am).
Linnunradan keskustassa olevan mustan aukon massa on noin 3,6
miljoonaa Am. Aurinkomme massa on 1 Am. Kuun massa on noin
0,000000037 Am.
Gravitaation varsinainen kohteeseen muokkaavasti ja siis
mahdollisesti haitallisesti vaikuttava voima on vuorovesivoima.
Maapallon vuorovesivoiman ylivoimainen vaikuttaja on Kuu, pieni osa
on Auringon aiheuttamaa. Linnunrata tai sen musta aukko eiv�t
aiheuta mitattavissa olevaa vuorovesivoimaa. Siis t�ysin
p�invastainen j�rjestys kuin massojen j�rjestys. Ja arvaatte kai jo,
mist� se johtuu?
> On mielest�ni kovin ennenaikaista tehd� liian kovia kiistoja
> t�llaisista asioista joita ei ole p��sty kuin l�hinn� laskemaan.
Onko sinulla konkreettisia ja hyvin perusteltuja syit� ep�ill�
laskelmia? Jos on, voinet ne esitt��.
> Ennen katsottiin mustien aukkojen imev�n kaiken mahdollisen ja
> mahdottomankin puoleensa.
Ei katsottu! Tiedemiehet, jotka ovat asian laskeneet, eiv�t koskaan
ole uskonneet mit��n tuollaista. Se on vain maallikoiden k�sitys,
joka on syntynyt populaarijulkaisuiden ja sanomalehtien
asiantuntemattomista ja raflaavista kirjoituksista.
> Uskonpa vaan ettei v�h�ll� selvit� jos Andromeda tulee suoraan
> kohti.
Uskonpa, ett� sin� uskot. Mutta sill� ei ole paljonkaan merkityst�.
--
Raimo Suonio, Hyvink��, Finland
> On aivan totta, ett� aurinkokuntien v�linen et�isyys toisesta on
> 4-6 valovuotta. Siten yksitt�isten aurinkokuntien v�lill� on
> tilaa tajuttomastikin. Galaksin tiuha keskiosan ymp�rill� oleva
> alue on v�h�n tiiviimp�� seutua (v�li ehk� 1-3 valovuotta).
>
> Mutta meid�n tarvitsee tiirailla vain omaa Linnunrataamme (paljain
> silmin n�kyy taivaan poikki sumumainen "vy�", joka on juuri oman
> galaksimme keskustan ymp�rill� olevaa tiivist� aluetta. Tuo hieno
> "sumu" koostuu lukemattomista auringoista. Aurinkoja kiertelee
> my�s planeettoja, mutta ne eiv�t heikon valovoimansa ja pienen
> kokonsa vuoksi erotu kirkkaiden aurinkojen seasta. Vaikka
> yksitt�isten aurinkokuntien v�li on iso, roinaa taivaalla on
> kuitenkin niin paljon ett� t�rm�yksi� riitt�isi paljonkin.
galaksin t�rm�yksess� t�rm��v�n galaksin t�hden l�helle tulo
vaikuttaa omaan Aurinkokuntaamme ehk� vaaraa aiheuttavasti.
Aurinkokunnan l�pimitta on luokkaa 12 valotuntia. Oletan, ett�
vieras t�hti voi aiheuttaa merkitt�v�n haitan tullessaan korkeintaan
valovuorokauden p��h�n, eli kahden valovuorokauden l�pimitan sis�lle.
Linnunradan l�pimitta on v�hint��n 100000 valovuotta. Voimme
ajatella Linnunradan kiekkoa ik��n kuin tikkatauluna, jonka l�pimitta
on 36,5 miljoonaa valop�iv�� ja jossa on 2 valop�iv�n l�pimittainen
t�pl�, johon osuminen aiheuttaisi vaaran. Tikan eli t�rm��v�n
galaksin t�hden todenn�k�isyys osua Linnunradassa riitt�v�n l�helle
Aurinkokuntaa on noin 3*10^-14. T�rm��v�ss� galaksissa on noin 100
miljardia t�hte�. Todenn�k�isyys, ett� jokin niist� aiheuttaa meille
vaaran, on noin 0,3 promillea.
Toki t�m� laskelma on todellakin karkea ja galaksit, kuten linkatut
animaatiot osoittavat, t�rm��v�t oikeastaan kolme, nelj� kertaa ennen
asettumistaan. Mutta ei se todellakaan ole niin hurjaa ja
katastrofaalista kuin maallikko kuvittelisi.
> T��ll� on esitetty my�s sit�, ettei mustan aukon gravitaatio
> pid�k��n galaksia koossa niinkuin ennen uskottiin, vaan koko
> galaksissa olevien taivaankappaleiden kokonaismassa.
Newtonista eli 1700-luvulta l�htien ole uskonneet mit��n tuollaista.
Se on vain maallikoiden k�sitys, joka on syntynyt
populaarijulkaisuiden ja sanomalehtien asiantuntemattomista ja
raflaavista kirjoituksista.
> N�in ollen
> mustassa aukossa ei olisikaan kovin lujaa vetovoimaa.... tosin nyt
> on muistettava, ettemme ole viel� suoraan p��sseet mittaamaan oman
> galaksimme keskustassa olevan mustan aukon gravitaatiovoimaa.
menetelmin.
Sinun ja Puakin k�sitys gravitaation voimakkuudesta on
maallikkomainen ja vailla kunnollista tiet�myst�.
Linnunradan massa on karkeasti 100 miljardia Auringon massaa (Am).
Linnunradan keskustassa olevan mustan aukon massa on noin 3,6
miljoonaa Am. Aurinkomme massa on 1 Am. Kuun massa on noin
0,000000037 Am.
Gravitaation varsinainen kohteeseen muokkaavasti ja siis
mahdollisesti haitallisesti vaikuttava voima on vuorovesivoima.
Maapallon vuorovesivoiman ylivoimainen vaikuttaja on Kuu, pieni osa
on Auringon aiheuttamaa. Linnunrata tai sen musta aukko eiv�t
aiheuta mitattavissa olevaa vuorovesivoimaa. Siis t�ysin
p�invastainen j�rjestys kuin massojen j�rjestys. Ja arvaatte kai jo,
mist� se johtuu?
> On mielest�ni kovin ennenaikaista tehd� liian kovia kiistoja
> t�llaisista asioista joita ei ole p��sty kuin l�hinn� laskemaan.
laskelmia? Jos on, voinet ne esitt��.
> Ennen katsottiin mustien aukkojen imev�n kaiken mahdollisen ja
> mahdottomankin puoleensa.
ole uskonneet mit��n tuollaista. Se on vain maallikoiden k�sitys,
joka on syntynyt populaarijulkaisuiden ja sanomalehtien
asiantuntemattomista ja raflaavista kirjoituksista.
> Uskonpa vaan ettei v�h�ll� selvit� jos Andromeda tulee suoraan
> kohti.
--
Raimo Suonio, Hyvink��, Finland
Puakki
Jun 15, 2012, 10:50:38 PM6/15/12
to
11.6.2012 17:17, Baggie kirjoitti:
> Mon, 11 Jun 2012 14:57:48 +0300, Puakki kirjutas:
>
>>> Mutta mitä tapahtuu siellä minkä läpi Andromedan keskusta pyyhkäisee?
> Mon, 11 Jun 2012 14:57:48 +0300, Puakki kirjutas:
>
>>> Aika pahaa sanoisin. Ja mitä tapahtuu, jos kahden galaksin mustat aukot
>>> kohtaavat? Uskoisin sen vetovoiman kasvavan? Siinä tapauksessa
>>> seurauksena lienee totaalinen katastrofi.
>>
>> Tarkoittanet uuden alku?
>> Juuri tuollaisesta infernosta syntynee materiaa avaruuteen ja se
>> tiivistyy uusiksi tähdiksi.
>>
>> Tarkoittanet uuden alku?
>> Juuri tuollaisesta infernosta syntynee materiaa avaruuteen ja se
>> Valkoisten ja ruskeiden kääpiötähtien täytyy kaydä uusiutumisprosessi
>> lävitse, että ne muuttuu taas vedyksi ja muiksi aineiksi
>
> Hiukan epäilen, että tuosta syntyy mitään muuta kuin uusi
> neutronitähti. Valkoisen kääpiön massa on niin tiiviisti pakattu,
> ettei sitä hajota palasiksi muu, kuin suora törmäys toiseen valkeaan
> kääpiöön.
Myös Super-Novan kerrotaan luhistuvan kasaan, sitten kun se on
räjäyttänyt uloimmat (vety) kerrokset avaruuteen.
>
> Korjatkaa jos olen väärässä, mutta suuressa gravitaatiokentässä
> atomien rakenne romahtaa ja neutronit, protonit ja elektronit leviävät
> tasaiseksi massaksi. Alkuaineita on hiukka hankala erottaa sellaisesta
> sopasta.
Juuri noin olen ajatellut "uuden alkavan", entisen on mentävä muusiksi
> sopasta.
>
> Kahden valkean kääpiön tai neutronitähden törmääminen toisiinsa voisi
> kyllä tuottaa mielenkiintoisia ilmiöitä, joita lukuisat tiedemiehet
> haluaisivat seurata hinnalla millä hyvänsä. Gammasäteilyä syntyisi
> takuulla valtavia määriä, kun melkoinen osa massasta muuttuisi
> kerralla säteilyksi. Minikokoisia mustia aukkoja voisi syntyä, vain
> kadotakseen nopeaan tahtiin olemattomiin, Hawkingin säteilyn
> uuvuttamina.
Aurinkomme, ja valkoiset kääpiöt ovat kai niitä Super-novan jäänteitä...
Baggie
Jun 17, 2012, 12:54:49 AM6/17/12
to
Sat, 16 Jun 2012 05:50:38 +0300, Puakki kirjutas:
>Aurinkomme, ja valkoiset kääpiöt ovat kai niitä Super-novan jäänteitä...
Ensinnäkin, kun aurinkomme on palanut loppuun, siitä tulee ensin
>Aurinkomme, ja valkoiset kääpiöt ovat kai niitä Super-novan jäänteitä...
punainen jättiläinen, joka sitten pikkuhiljaa kutistuu valkeaksi
kääpiöksi. Aurinkomme on niin pieni tähti, ettei sen massa riitä
supernovaräjähdykseen. Myös supernovaräjähdyksen lopputulos voi olla
valkea kääpiö, jos tähti on liian pieni puristuakseen mustaksi
aukoksi.
Siinä olet oikeassa, että aurinkokuntamme on supernovan tuotos. Vain
supernova pystyy ydinsynteesillään tuottamaan rautaa raskaampia
alkuaineita ja vain supernova kykenee paiskaamaan syntyneet aineet,
myös raskaammat, yli tähtienvälisen avaruuden.
Jonkin supernovan pölläyttämä pölypilvi, jossa on ollut kaikki
tarvitsemamme alkuaineet, on törmännyt vetypilveen, joka törmäyksen
seurauksena on romahtanut kasaan ja siitä kasaan painuneesta vedystä
on syntynyt aurinkomme. Osa supernovan pölystä on kasaantunut
planeetoiksi, jotka kiertävät aurinkoamme. Kuten Esko Valtaoja
kauniisti sanoo: "Olemme kaikki vain tähtipölyä".
--
Baggie
"I think it's much more interesting to live not knowing
than to have answers which might be wrong." /R.Feynman/
Timo Pietilä
Jun 18, 2012, 3:10:12 AM6/18/12
to
On 17.6.2012 7:54, Baggie wrote:
> Sat, 16 Jun 2012 05:50:38 +0300, Puakki kirjutas:
>
>> Aurinkomme, ja valkoiset kääpiöt ovat kai niitä Super-novan jäänteitä...
>
> Ensinnäkin, kun aurinkomme on palanut loppuun, siitä tulee ensin
> punainen jättiläinen, joka sitten pikkuhiljaa kutistuu valkeaksi
> kääpiöksi. Aurinkomme on niin pieni tähti, ettei sen massa riitä
> supernovaräjähdykseen. Myös supernovaräjähdyksen lopputulos voi olla
> valkea kääpiö, jos tähti on liian pieni puristuakseen mustaksi
> aukoksi.
Välistä jäi neutronitähti. Musta aukko lienee sangen harvinainen lopputulos.
> Sat, 16 Jun 2012 05:50:38 +0300, Puakki kirjutas:
>
>> Aurinkomme, ja valkoiset kääpiöt ovat kai niitä Super-novan jäänteitä...
>
> Ensinnäkin, kun aurinkomme on palanut loppuun, siitä tulee ensin
> punainen jättiläinen, joka sitten pikkuhiljaa kutistuu valkeaksi
> kääpiöksi. Aurinkomme on niin pieni tähti, ettei sen massa riitä
> supernovaräjähdykseen. Myös supernovaräjähdyksen lopputulos voi olla
> valkea kääpiö, jos tähti on liian pieni puristuakseen mustaksi
> aukoksi.
> on syntynyt aurinkomme. Osa supernovan pölystä on kasaantunut
> planeetoiksi, jotka kiertävät aurinkoamme. Kuten Esko Valtaoja
> kauniisti sanoo: "Olemme kaikki vain tähtipölyä".
Then I will tell you a great secret, Captain, perhaps the greatest of
all time. The molecules of your body are the same molecules that make up
this station, and the nebula outside-- that burn inside the stars
themselves. We are starstuff. We are the Universe made manifest, trying
to figure itself out.
-Delenn, Babylon 5
Timo Pietilä
Otto J. Makela
Jun 18, 2012, 3:50:19 AM6/18/12
to
Timo Pietilä <timo.p...@helsinki.fi> wrote:
> Baggie wrote:
>> Osa supernovan pölystä on kasaantunut
>> planeetoiksi, jotka kiertävät aurinkoamme. Kuten Esko Valtaoja
>> kauniisti sanoo: "Olemme kaikki vain tähtipölyä".
>
> Valtaoja plagioi:
>
> Then I will tell you a great secret, Captain, perhaps the greatest of
> all time. The molecules of your body are the same molecules that make
> up this station, and the nebula outside -- that burn inside the stars
Ehkäpä kuitenkin molemmat lainaavat Carl Sagania (1934-1996),
joka toistuvasti käytti näitä ideoita ja fraaseja mm. TV-sarjassaan
Cosmos: A Personal Voyage (1980):
Matter is much older than life. Billions of years before the Sun
and Earth even formed, atoms were being synthesized in the insides
of hot stars and then returned to space when the stars blew
themselves up. Newly formed planets were made of this stellar
debris. The Earth and every living thing are made of star stuff.
-- http://www.youtube.com/watch?v=iE9dEAx5Sgw
> Baggie wrote:
>> Osa supernovan pölystä on kasaantunut
>> planeetoiksi, jotka kiertävät aurinkoamme. Kuten Esko Valtaoja
>> kauniisti sanoo: "Olemme kaikki vain tähtipölyä".
>
> Valtaoja plagioi:
>
> Then I will tell you a great secret, Captain, perhaps the greatest of
> all time. The molecules of your body are the same molecules that make
> themselves. We are starstuff. We are the Universe made manifest,
> trying to figure itself out.
> -- Delenn, Babylon 5
> trying to figure itself out.
Ehkäpä kuitenkin molemmat lainaavat Carl Sagania (1934-1996),
joka toistuvasti käytti näitä ideoita ja fraaseja mm. TV-sarjassaan
Cosmos: A Personal Voyage (1980):
Matter is much older than life. Billions of years before the Sun
and Earth even formed, atoms were being synthesized in the insides
of hot stars and then returned to space when the stars blew
themselves up. Newly formed planets were made of this stellar
debris. The Earth and every living thing are made of star stuff.
-- http://www.youtube.com/watch?v=iE9dEAx5Sgw
Timo Pietilä
Jun 18, 2012, 3:57:09 AM6/18/12
to
On 18.6.2012 10:50, Otto J. Makela wrote:
> Timo Pietilä<timo.p...@helsinki.fi> wrote:
>
>> Baggie wrote:
>>> Osa supernovan pölystä on kasaantunut
>>> planeetoiksi, jotka kiertävät aurinkoamme. Kuten Esko Valtaoja
>>> kauniisti sanoo: "Olemme kaikki vain tähtipölyä".
>>
>> Valtaoja plagioi:
>>
>> Then I will tell you a great secret, Captain, perhaps the greatest of
>> all time. The molecules of your body are the same molecules that make
>> up this station, and the nebula outside -- that burn inside the stars
>> themselves. We are starstuff. We are the Universe made manifest,
>> trying to figure itself out.
>> -- Delenn, Babylon 5
>
> Ehkäpä kuitenkin molemmat lainaavat Carl Sagania (1934-1996),
Hyvin mahdollista. Sagan sopisi inspiraation lähteeksi JMS:lle (J.
> Timo Pietilä<timo.p...@helsinki.fi> wrote:
>
>> Baggie wrote:
>>> Osa supernovan pölystä on kasaantunut
>>> planeetoiksi, jotka kiertävät aurinkoamme. Kuten Esko Valtaoja
>>> kauniisti sanoo: "Olemme kaikki vain tähtipölyä".
>>
>> Valtaoja plagioi:
>>
>> Then I will tell you a great secret, Captain, perhaps the greatest of
>> all time. The molecules of your body are the same molecules that make
>> up this station, and the nebula outside -- that burn inside the stars
>> themselves. We are starstuff. We are the Universe made manifest,
>> trying to figure itself out.
>> -- Delenn, Babylon 5
>
> Ehkäpä kuitenkin molemmat lainaavat Carl Sagania (1934-1996),
Michael Straczynski).
Timo Pietilä
Baggie
Jun 18, 2012, 10:13:40 AM6/18/12
to
Mon, 18 Jun 2012 10:10:12 +0300, Timo Pietilä kirjutas:
>Valtaoja plagioi:
>
>Then I will tell you a great secret, Captain, perhaps the greatest of
>all time. The molecules of your body are the same molecules that make up
>this station, and the nebula outside-- that burn inside the stars
>themselves. We are starstuff. We are the Universe made manifest, trying
>to figure itself out.
>-Delenn, Babylon 5
Toki Valtaoja plagioi, mutta plagioinnin kohde on luultavimmin Joni
>Valtaoja plagioi:
>
>Then I will tell you a great secret, Captain, perhaps the greatest of
>all time. The molecules of your body are the same molecules that make up
>this station, and the nebula outside-- that burn inside the stars
>themselves. We are starstuff. We are the Universe made manifest, trying
>to figure itself out.
>-Delenn, Babylon 5
Michellin (?) piisi "Woodstock" vuodelta 1970 missä sanotaan:
"We are stardust, we are golden, and we gotta get ourselves to the
garden"
--
Baggie
Me olemme täyttä timanttia,
tosin osa on vielä hiiliasteella.
tapio linkosalo
Jun 18, 2012, 10:17:29 AM6/18/12
to
On 18.6.2012 17:13, Baggie wrote:
> Toki Valtaoja plagioi, mutta plagioinnin kohde on luultavimmin Joni
> Michellin (?) piisi "Woodstock" vuodelta 1970 missä sanotaan:
Yeah! Crosby, Stills, Nash & Young teki coverin tuosta biisistä, mutta
> Toki Valtaoja plagioi, mutta plagioinnin kohde on luultavimmin Joni
> Michellin (?) piisi "Woodstock" vuodelta 1970 missä sanotaan:
se on tosiaankin Mitchellin alunperin!
(Menkööt nyt myös astronomia-ryhmään, se on siellä yhtä off-topiccia
kuin evoluutiossakin :-)
-Tapio-
Timo Pietilä
Jun 19, 2012, 3:19:51 AM6/19/12
to
On 18.6.2012 17:13, Baggie wrote:
> Mon, 18 Jun 2012 10:10:12 +0300, Timo Pietilä kirjutas:
>
>> Valtaoja plagioi:
>>
>> Then I will tell you a great secret, Captain, perhaps the greatest of
>> all time. The molecules of your body are the same molecules that make up
>> this station, and the nebula outside-- that burn inside the stars
>> themselves. We are starstuff. We are the Universe made manifest, trying
>> to figure itself out.
>> -Delenn, Babylon 5
>
> Toki Valtaoja plagioi, mutta plagioinnin kohde on luultavimmin Joni
> Michellin (?) piisi "Woodstock" vuodelta 1970 missä sanotaan:
> "We are stardust, we are golden, and we gotta get ourselves to the
> garden"
Olisiko Mitchell sitten plagioinut Sagania vaiko päinvastoin?
>
>> Valtaoja plagioi:
>>
>> Then I will tell you a great secret, Captain, perhaps the greatest of
>> all time. The molecules of your body are the same molecules that make up
>> this station, and the nebula outside-- that burn inside the stars
>> themselves. We are starstuff. We are the Universe made manifest, trying
>> to figure itself out.
>> -Delenn, Babylon 5
>
> Toki Valtaoja plagioi, mutta plagioinnin kohde on luultavimmin Joni
> Michellin (?) piisi "Woodstock" vuodelta 1970 missä sanotaan:
> "We are stardust, we are golden, and we gotta get ourselves to the
> garden"
Jotenkin en usko että Valtaoja plagioi tuota (liian "epätieteellinen"
lähde), mutta fakta itsessään on sen verran vanha että sen hienous
lienee keksitty useaan otteeseen monen ihmisen toimesta ja puettu
sanoiksi yhtä monta kertaa ja suunnilleen samoin sanoin.
Timo Pietilä
Timo Salmi
Jun 19, 2012, 4:50:10 AM6/19/12
to
On 19.06.2012 10:19 Timo Pietilä wrote:
> Jotenkin en usko että Valtaoja plagioi tuota (liian "epätieteellinen"
> lähde), mutta fakta itsessään on sen verran vanha että sen hienous
> lienee keksitty useaan otteeseen monen ihmisen toimesta ja puettu
> sanoiksi yhtä monta kertaa ja suunnilleen samoin sanoin.
Täsmälleen. Ei tosiaankaan ole alkuperäisen tieteellisen tuloksen
> Jotenkin en usko että Valtaoja plagioi tuota (liian "epätieteellinen"
> lähde), mutta fakta itsessään on sen verran vanha että sen hienous
> lienee keksitty useaan otteeseen monen ihmisen toimesta ja puettu
> sanoiksi yhtä monta kertaa ja suunnilleen samoin sanoin.
esittämisestä omana tieteellisenä kontribuutiona ilman lähdeviitteitä.
Kyse on yleiseksi käyneestä sanoituksesta, joka on aika vakiintunut niin
popularisoituihin kirjoituksiin tieteestä kuin jopa iskelmätasolle.
Baggie
Jun 19, 2012, 6:30:21 AM6/19/12
to
Tue, 19 Jun 2012 10:19:51 +0300, Timo Pietilä kirjutas:
>Jotenkin en usko että Valtaoja plagioi tuota (liian "epätieteellinen"
>lähde), mutta fakta itsessään on sen verran vanha että sen hienous
>lienee keksitty useaan otteeseen monen ihmisen toimesta ja puettu
>sanoiksi yhtä monta kertaa ja suunnilleen samoin sanoin.
Hah! Jos on lukenut Esko Veen kirjan "Ihmeitä" tietää, että Esko
>Jotenkin en usko että Valtaoja plagioi tuota (liian "epätieteellinen"
>lähde), mutta fakta itsessään on sen verran vanha että sen hienous
>lienee keksitty useaan otteeseen monen ihmisen toimesta ja puettu
>sanoiksi yhtä monta kertaa ja suunnilleen samoin sanoin.
siteeraa mielellään William Blaken runoja ja ottaa esim. Nanna Suden
maalauksia esimerkiksi siitä, miten maailma rakennettu. (Esko on
naimisissa taidegalleristin kanssa). Joni Michellin piisit ovat olleet
kovia hittejä silloin, kun Esko aloitteli tähtitieteen opintojaan.
--
Baggie
Hakusanat: variaatio, introspektio, komsublimaatio,
jänispallo, suhteikko, flygelismi, hassukaava
Puakki
Jun 21, 2012, 12:40:46 AM6/21/12
to
18.6.2012 10:10, Timo Pietilä kirjoitti:
> On 17.6.2012 7:54, Baggie wrote:
>> Sat, 16 Jun 2012 05:50:38 +0300, Puakki kirjutas:
>>
>>> Aurinkomme, ja valkoiset kääpiöt ovat kai niitä Super-novan jäänteitä...
>>
>> Ensinnäkin, kun aurinkomme on palanut loppuun, siitä tulee ensin
>> punainen jättiläinen, joka sitten pikkuhiljaa kutistuu valkeaksi
>> kääpiöksi. Aurinkomme on niin pieni tähti, ettei sen massa riitä
>> supernovaräjähdykseen. Myös supernovaräjähdyksen lopputulos voi olla
>> valkea kääpiö, jos tähti on liian pieni puristuakseen mustaksi
>> aukoksi.
>
> Välistä jäi neutronitähti. Musta aukko lienee sangen harvinainen
> lopputulos.
>
"Harvinainen"?
> On 17.6.2012 7:54, Baggie wrote:
>> Sat, 16 Jun 2012 05:50:38 +0300, Puakki kirjutas:
>>
>>> Aurinkomme, ja valkoiset kääpiöt ovat kai niitä Super-novan jäänteitä...
>>
>> Ensinnäkin, kun aurinkomme on palanut loppuun, siitä tulee ensin
>> punainen jättiläinen, joka sitten pikkuhiljaa kutistuu valkeaksi
>> kääpiöksi. Aurinkomme on niin pieni tähti, ettei sen massa riitä
>> supernovaräjähdykseen. Myös supernovaräjähdyksen lopputulos voi olla
>> valkea kääpiö, jos tähti on liian pieni puristuakseen mustaksi
>> aukoksi.
>
> Välistä jäi neutronitähti. Musta aukko lienee sangen harvinainen
> lopputulos.
>
Jos jokaisen galaksin ytimenä on musta-aukko niitähän on tuhottomasti!
'Hublen kamera? suunnattiin tyhjään paikkaan avaruudessa, sielläkin
oli nähtävissä useita galaksijoukkoja'
>> on syntynyt aurinkomme. Osa supernovan pölystä on kasaantunut
>> planeetoiksi, jotka kiertävät aurinkoamme. Kuten Esko Valtaoja
>> kauniisti sanoo: "Olemme kaikki vain tähtipölyä".
>
maapallolla elävien ihmisten materia koottaisiin atomeina yhteen, siitä
koostuisi ainesta sokeripalan verran'
Tänään Tiededokumentti jatkuu klo:19.00. Aiheella Kuinka elämä syntyi?
Timo Pietilä
Jun 21, 2012, 2:27:25 AM6/21/12
to
On 21.6.2012 7:40, Puakki wrote:
> 18.6.2012 10:10, Timo Pietilä kirjoitti:
>> On 17.6.2012 7:54, Baggie wrote:
>>> Sat, 16 Jun 2012 05:50:38 +0300, Puakki kirjutas:
>>>
>>>> Aurinkomme, ja valkoiset kääpiöt ovat kai niitä Super-novan
>>>> jäänteitä...
>>>
>>> Ensinnäkin, kun aurinkomme on palanut loppuun, siitä tulee ensin
>>> punainen jättiläinen, joka sitten pikkuhiljaa kutistuu valkeaksi
>>> kääpiöksi. Aurinkomme on niin pieni tähti, ettei sen massa riitä
>>> supernovaräjähdykseen. Myös supernovaräjähdyksen lopputulos voi olla
>>> valkea kääpiö, jos tähti on liian pieni puristuakseen mustaksi
>>> aukoksi.
>>
>> Välistä jäi neutronitähti. Musta aukko lienee sangen harvinainen
>> lopputulos.
>>
> "Harvinainen"?
> Jos jokaisen galaksin ytimenä on musta-aukko niitähän on tuhottomasti!
> 'Hublen kamera? suunnattiin tyhjään paikkaan avaruudessa, sielläkin oli
> nähtävissä useita galaksijoukkoja'
Ja jokaisessa galaksissa miljardeja tähtiä joista tuhansia posahtaa
> 18.6.2012 10:10, Timo Pietilä kirjoitti:
>> On 17.6.2012 7:54, Baggie wrote:
>>> Sat, 16 Jun 2012 05:50:38 +0300, Puakki kirjutas:
>>>
>>>> Aurinkomme, ja valkoiset kääpiöt ovat kai niitä Super-novan
>>>> jäänteitä...
>>>
>>> Ensinnäkin, kun aurinkomme on palanut loppuun, siitä tulee ensin
>>> punainen jättiläinen, joka sitten pikkuhiljaa kutistuu valkeaksi
>>> kääpiöksi. Aurinkomme on niin pieni tähti, ettei sen massa riitä
>>> supernovaräjähdykseen. Myös supernovaräjähdyksen lopputulos voi olla
>>> valkea kääpiö, jos tähti on liian pieni puristuakseen mustaksi
>>> aukoksi.
>>
>> Välistä jäi neutronitähti. Musta aukko lienee sangen harvinainen
>> lopputulos.
>>
> "Harvinainen"?
> Jos jokaisen galaksin ytimenä on musta-aukko niitähän on tuhottomasti!
> 'Hublen kamera? suunnattiin tyhjään paikkaan avaruudessa, sielläkin oli
> nähtävissä useita galaksijoukkoja'
supernovana. Harvinainen.
Timo Pietilä
Puakki
Jun 21, 2012, 6:03:17 AM6/21/12
to
18.6.2012 17:13, Baggie kirjoitti:
> Mon, 18 Jun 2012 10:10:12 +0300, Timo Pietilä kirjutas:
>
>> Valtaoja plagioi:
>>
>> Then I will tell you a great secret, Captain, perhaps the greatest of
>> all time. The molecules of your body are the same molecules that make up
>> this station, and the nebula outside-- that burn inside the stars
>> themselves. We are starstuff. We are the Universe made manifest, trying
>> to figure itself out.
>> -Delenn, Babylon 5
>
> Toki Valtaoja plagioi, mutta plagioinnin kohde on luultavimmin Joni
> Michellin (?) piisi "Woodstock" vuodelta 1970 missä sanotaan:
> "We are stardust, we are golden, and we gotta get ourselves to the
> garden"
Runon avulla Omar Khaijjam on sanonut hyvin:'Kaikkeus luomakunta, on
> Mon, 18 Jun 2012 10:10:12 +0300, Timo Pietilä kirjutas:
>
>> Valtaoja plagioi:
>>
>> Then I will tell you a great secret, Captain, perhaps the greatest of
>> all time. The molecules of your body are the same molecules that make up
>> this station, and the nebula outside-- that burn inside the stars
>> themselves. We are starstuff. We are the Universe made manifest, trying
>> to figure itself out.
>> -Delenn, Babylon 5
>
> Toki Valtaoja plagioi, mutta plagioinnin kohde on luultavimmin Joni
> Michellin (?) piisi "Woodstock" vuodelta 1970 missä sanotaan:
> "We are stardust, we are golden, and we gotta get ourselves to the
> garden"
harhaa, pelkkää petosta, mieletöntä unta'
0 new messages