auringonlasku/nousu?

kaj.st...@helsinki.fi.invalid

unread,

Jun 29, 2013, 2:23:34 AM6/29/13

to

Tuli tuossa katsottua erästä "QI"-jaksoa. Siinä esitettiin että kun
näkemämme aurinko koskettaa horisonttia oikeasti aurinko on jo
horisontin alla. Syy ilmiöön on refraktio.

Yritin googlata ja näyttäisi että tämä on pääpiirteittäin oikein,
lisätietona että koskee myöskin auringonnousua.

Oletan että meille ilmoitetut auringonnousu- ja laskuajat ovat nämä
"näennäiset".

Mutta kysymykseni kuuluu: miten refraktio vaikuttaa
auringon tuomaan lämpöön, jos ollenkaan? Onko tämä eri asia? Ihan oma
tuntumani kun on että aurinko ei tunnu lämmittävän heti kun aamulla nakyy,
kuten ei myöskään juuri ennen laskua?

--
Kaj

upsid...@downunder.com

unread,

Jun 29, 2013, 3:45:56 AM6/29/13

to

On Sat, 29 Jun 2013 06:23:34 +0000 (UTC),
kaj.st...@helsinki.fi.invalid wrote:

>Tuli tuossa katsottua erästä "QI"-jaksoa. Siinä esitettiin että kun
>näkemämme aurinko koskettaa horisonttia oikeasti aurinko on jo
>horisontin alla. Syy ilmiöön on refraktio.
>
>Yritin googlata ja näyttäisi että tämä on pääpiirteittäin oikein,
>lisätietona että koskee myöskin auringonnousua.
>
>Oletan että meille ilmoitetut auringonnousu- ja laskuajat ovat nämä
>"näennäiset".

Nykyisin julkaistavat auringon nousu- ja laskuajat ovat näitä
näennäisiä, mitattuna vielä auringon yläreunan mukaan. Vielä muutama
vuosikymmen (ennen tietokoneita) ajat annettiin auringon keskipisteen
mukaan huomioimatta ilmakehää.

>Mutta kysymykseni kuuluu: miten refraktio vaikuttaa
>auringon tuomaan lämpöön, jos ollenkaan? Onko tämä eri asia? Ihan oma
>tuntumani kun on että aurinko ei tunnu lämmittävän heti kun aamulla nakyy,
>kuten ei myöskään juuri ennen laskua?

Katso ensin tuo ilmamassavaimennus
http://en.wikipedia.org/wiki/Air_mass_%28solar_energy%29

Yhden mallin mukaan horisontissa olevasta auringosta tulisi edelleen
20 W/m², kun korkealla olevasta auringosta saadaan 1000 W/m²

kaj.st...@helsinki.fi.invalid

unread,

Jun 29, 2013, 4:31:15 AM6/29/13

to

Silmiin pisti että 80 asteessa saadaan vielä 500 (puolet maksimista), kun
90 asteessa se on enään tuo 20. Tuo mielestäni tukisi mutuani että
aamuin/illoin kuin aurinko näkyy juuri kokonaisena horisontin yläpuolella
valon määrä kyllä riittää näkemiseen, mutta lämpöä tulee toso huonosti?

--
Kaj

upsid...@downunder.com

unread,

Jun 29, 2013, 6:01:48 AM6/29/13

to

Kymmenen astetta horisontin yläpuolella on jo aika paljon.

Helppo tapa mitata korkeutta on laittaa käsi nyrkkiin pystyasentoon ja
ojennetun käsivarren päästä katsottuna se muodostaa n. 5 asteen
kulman. Laita molemmat nyrkit päällekkäin ja alareuna horisontin
suuntaan, niin ylemmän nyrkin päällä on tuo 10 km.

Jouluna keskipäivällä aurinko käy korkeintaan 6,5 asteen korkeudella
Helsingissä ja kesäyön aurinko on Juhannuksenakin Pohjois-Lapissa 3
asteen korkeudessa.

Autolla ajaminen laskevaa aurinkoa kohti olisi mahdotonta ilman
hitsauslaseja, ellei ilmakehä vaimentaisi valoa voimakkaasti
horisontin lähellä.

Korkealla oleva aurinko valaisee maisemaa 100000 luxin voimalla, kun
täysikuun valaisema maisema on meillä reilusti alle 1 lx. Silti
ihminen pystyy näkemään edes jotenkuten näissäkin oloissa.

Auringon laskettua, paljon hajavaloa tulee ilmakehän kautta ja
puhutaan porvarillisesta hämärästä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Porvarillinen_h%C3%A4m%C3%A4r%C3%A4
(aurinko 0-6 astetta horisontin alapuolella), jolloin ihan hyvin näkee
tehdä ulkotöitä. Etelärannikolla sen pituus on nyt vajaa 2 tuntia.

Matti Lehtiniemi

unread,

Jun 29, 2013, 6:37:24 AM6/29/13

to

> Autolla ajaminen laskevaa aurinkoa kohti olisi mahdotonta ilman
> hitsauslaseja, ellei ilmakehä vaimentaisi valoa voimakkaasti

Tuo silmän logaritminen toiminta näkyy hyvin täällä kaupungissa.Syksyllä
iltaisin autojen valot näyttävät ylättävän kirkkailta, vaikka ulkona pitäisi
olla yhtä valoisaa kuin aiemmin.
Autojen valot toimivat referenssinä,valomittarina.

Matti

Paavo Väisänen

unread,

Sep 4, 2015, 7:07:03 PM9/4/15

to

Näin kirjoitti Kaj Stenberg Usenetin ryhmään
sfnet.harrastus.astronomia,sfnet.tiede.fysiikka:

> Tuli tuossa katsottua erästä "QI"-jaksoa. Siinä esitettiin että kun
> näkemämme aurinko koskettaa horisonttia oikeasti aurinko on jo
> horisontin alla. Syy ilmiöön on refraktio.
>

Kerran, Radiossa mainittiin: Tänä aamuna voidaan nädä merkillinen ilmiö,
Aurinko nousee idästä ja kuu on läntisellä taivaalla ja se alkaa pimetä!
Syy on maapallon ilmakehä, joka taittaa auringonvalon.
Kuu ehtii laskea ennenkuin pimennys loppuu, Suomen alueella

> Yritin googlata ja näyttäisi että tämä on pääpiirteittäin oikein,
> lisätietona että koskee myöskin auringonnousua.
>
> Oletan että meille ilmoitetut auringonnousu- ja laskuajat ovat nämä
> "näennäiset".
>
> Mutta kysymykseni kuuluu: miten refraktio vaikuttaa
> auringon tuomaan lämpöön, jos ollenkaan? Onko tämä eri asia? Ihan oma
> tuntumani kun on että aurinko ei tunnu lämmittävän heti kun aamulla
nakyy,
> kuten ei myöskään juuri ennen laskua?
>

--

Puakki

Paavo Väisänen

unread,

Sep 4, 2015, 7:08:56 PM9/4/15

to

Näin kirjoitti Kaj Stenberg Usenetin ryhmään
sfnet.harrastus.astronomia,sfnet.tiede.fysiikka:

> Tuli tuossa katsottua erästä "QI"-jaksoa. Siinä esitettiin että kun
> näkemämme aurinko koskettaa horisonttia oikeasti aurinko on jo
> horisontin alla. Syy ilmiöön on refraktio.
>

Kerran, Radiossa mainittiin: Tänä aamuna voidaan nädä merkillinen ilmiö,
Aurinko nousee idästä ja kuu on läntisellä taivaalla ja se alkaa pimetä!
Syy on maapallon ilmakehä, joka taittaa auringonvalon.
Kuu ehtii laskea ennenkuin pimennys loppuu, Suomen alueella

> Yritin googlata ja näyttäisi että tämä on pääpiirteittäin oikein,
> lisätietona että koskee myöskin auringonnousua.
>
> Oletan että meille ilmoitetut auringonnousu- ja laskuajat ovat nämä
> "näennäiset".
>
> Mutta kysymykseni kuuluu: miten refraktio vaikuttaa
> auringon tuomaan lämpöön, jos ollenkaan? Onko tämä eri asia? Ihan oma
> tuntumani kun on että aurinko ei tunnu lämmittävän heti kun aamulla
nakyy,
> kuten ei myöskään juuri ennen laskua?
>

--

Puakki