Keskipäivä senaatintorilla
Harri Toikka
keskipäivän kohdalla, josta senaatintorinkin
keskipäivän voisi laskea leveyspiirien mukaan?
Onko tiedossa tarkka astelukema Tuomiokirkon
keskilinjasta? Onko joku jo laskenut sekunnilleen?
Esa Kinnunen
aikaerotus eri paikkakunnilla voisi olla arvioitavissa tästä melko
hyvin. Eli jos keskipäivä Greenwichissä on tiedossa, voi laskea sen
Helsingille ja edelleen kolmannelle paikkakunnalle.
Keskiaurinkoajan mukainen keskipäivä, eli milloin aurinko
on keskimäärin korkeimmillaan ei ole kovin käytännöllinen, sillä se
toteutuu vain neljä kertaa vuodessa. Auringon etelässäolo (keskipäivä)
kun ei liity suoraan tähtitieteelliseen keskipäivään, ja poikkeaa myös
keskiaurinkoajasta, kuten kirjoista voi tarkemmin lukea.
Onneksi allakan taulukosta saa valmiita aikoja.
Kun karttaa katsoo, niin yliopiston tähtitorni on melkein suoraan
etelään tuomiokirkosta. Ehkä 50m itään?
Yksi sekunti 60° leveyspiirillä on noin 20000km/(24*60*60)=0,231km eli
alle tämän arvioidun eron, voitaneen käyttää sen pituuspiiriä
laskennassa.
Ja allakasta katsotut koordinaatit ovat:
60°09,7' pohj
24°57,3' it. (Greenwichistä)
ilmoitettu tarkkuus on vain kaariminuutin kymmenesosa eli
noin 6 sekuntia, tarkemmatkin luvut varmaan saa jostain.
Esa
Raimo Suonio
>Onko Greenwitcin linja >täsmälleen< tähtitieteellisen
>keskipäivän kohdalla, josta senaatintorinkin
>keskipäivän voisi laskea leveyspiirien mukaan?
>Onko tiedossa tarkka astelukema Tuomiokirkon
>keskilinjasta? Onko joku jo laskenut sekunnilleen?
Ei tietenkään. Maapallon ratahan on ellipsi, ei ympyrä, ja siksi se
kulkee vuoden eri aikoina eri nopeuksilla ja myös eri kulmanopeuksilla
auringon ympäri. Niinpä tähtitieteellinen eli todellisen auringon
aika vaeltelee vuoden aikana muistaakseni noin plus miinus puoli
tuntia niin kutsutun keskiauringon ajasta.
--
Raimo Suonio, Helsinki, Finland
http://www.dlc.fi/%7Eexp-1/suonio/
Oikeinkirjoitusohjeita news- ja web-kirjoittajille:
http://www.dlc.fi/%7Eexp-1/oikeinkirjoitus.html
Lassi Hippeläinen
<...>
> Kun karttaa katsoo, niin yliopiston tähtitorni on melkein suoraan
> etelään tuomiokirkosta. Ehkä 50m itään?
Pieni kertaus historiasta.
Alunperin, eli ennen aikavyöhykkeiden ja GMT:n keksimistä, Suomen
virallinen aika mitattiin Observatorion mukaan. Suora linja pohjoiseen
osuu Kallion kirkon torniin, jossa on kait vieläkin Suomen
kolmiomittauksen kiintopiste. Kartoitus ja ajan mittaus kun liittyvät
läheisesti toisiinsa.
Viiva siis kulkee Senaatintorin länsireunassa pitkin Unioninkatua. Siitä
50 metriä itään osuu ainakin johonkin kohtaan kirkosta...
-- Lassi
Harri Toikka
"Esa Kinnunen" <esa.ki...@pp.inet.fi> wrote in message
news:393147AF...@pp.inet.fi...
> Tähtitieteellinen keskipäivä, mihin sitä voisi tarvita? Keskipäivien
> aikaerotus eri paikkakunnilla voisi olla arvioitavissa tästä melko
> hyvin. Eli jos keskipäivä Greenwichissä on tiedossa, voi laskea sen
> Helsingille ja edelleen kolmannelle paikkakunnalle.
> Keskiaurinkoajan mukainen keskipäivä, eli milloin aurinko
> on keskimäärin korkeimmillaan ei ole kovin käytännöllinen, sillä se
> toteutuu vain neljä kertaa vuodessa. Auringon etelässäolo (keskipäivä)
> kun ei liity suoraan tähtitieteelliseen keskipäivään, ja poikkeaa myös
> keskiaurinkoajasta, kuten kirjoista voi tarkemmin lukea.
> Onneksi allakan taulukosta saa valmiita aikoja.
>
> etelään tuomiokirkosta. Ehkä 50m itään?
> alle tämän arvioidun eron, voitaneen käyttää sen pituuspiiriä
> laskennassa.
> Ja allakasta katsotut koordinaatit ovat:
> 60°09,7' pohj
> 24°57,3' it. (Greenwichistä)
> ilmoitettu tarkkuus on vain kaariminuutin kymmenesosa eli
> noin 6 sekuntia, tarkemmatkin luvut varmaan saa jostain.
> Esa
En tiennyt että tuo tähtitieteellien keskipäivä on eri asia kuin
keskiaurinkoaika tai keskipäivä. Alunperin halusinkin oikeastaan
tietää monelta on aurinko korkeimmilaan (eli keskipäivä) senaatintorin
keskipisteessä, mutta kyllä tuo obsevatorion/kallion kirkon linja
kelpaa, jos sillä on virallinen asema. Harmi kun eivät paina keskipäivän
hetkeä suoraan almanakkaan. Ainakin tuohon nettiversioon sen voisi
laittaa:
Miksiköhän asteympyrää ei ole jaettu 240 asteeseen? Tai oikeastaan
miksi ihmeessä kellotaulua, astelukuja ja kymmenjärjestelmää ei ole
synkronoitu yksiin jo aikoja sitten? (vaikkapa 10 tuntia,
100 minuuttia ja 100 sekuntia? Erillisiä astelukuja ei käytettäisi.
Ympyryän resoluutio olisi näin 100000 sekuntia nykyisen 86400
sekunnin sijaan.
Raimo Suonio
>
>En tiennyt että tuo tähtitieteellien keskipäivä on eri asia kuin
>keskiaurinkoaika tai keskipäivä. Alunperin halusinkin oikeastaan
>tietää monelta on aurinko korkeimmilaan (eli keskipäivä)
senaatintorin
> keskipisteessä, mutta kyllä tuo obsevatorion/kallion kirkon linja
>kelpaa, jos sillä on virallinen asema. Harmi kun eivät paina
keskipäivän
>hetkeä suoraan almanakkaan. Ainakin tuohon nettiversioon sen voisi
>laittaa:
Vielä yksi yllätys sinulle. Suomen virallinen keskiaika on sen
aikavyöhykkeen keskiaika, johon Suomi kuuluu. Ja tuon aikavyöhykkeen
keskiaika, joka on kaksi tuntia Greenwitchistä edellä, on 30.
pituuspiirin keskiaika. Tuo pituuspiiri kulkee lähellä itärajaa,
joten vain siellä keskiaurinko (ei siis todellinen aurinko) on
puolenpäivän aikaan suoraan etelässä. Koska Helsinki on noin viisi
astetta lännempänä ja viisitoista astetta vastaa yhtä tuntia,
Helsingissä keskiaurinko on suoraan etelässä noin 12.20.
Ilkka Salo
> astetta lännempänä ja viisitoista astetta vastaa yhtä tuntia,
> Helsingissä keskiaurinko on suoraan etelässä noin 12.20.
>
...niin ja talviaikana, kunhan kelloja on jälleen kesäajasta rukattu kohti
oikeaa aikaa. Täällä Länsi-Suomessa aurinko on korkeimmillaan siinä puoli
kahdelta iltapäivällä näin kesäaikaan.
t. Ilkka
Kari Tikkanen
: Miksiköhän asteympyrää ei ole jaettu 240 asteeseen? Tai oikeastaan
: miksi ihmeessä kellotaulua, astelukuja ja kymmenjärjestelmää ei ole
: synkronoitu yksiin jo aikoja sitten? (vaikkapa 10 tuntia,
: 100 minuuttia ja 100 sekuntia? Erillisiä astelukuja ei käytettäisi.
: Ympyryän resoluutio olisi näin 100000 sekuntia nykyisen 86400
: sekunnin sijaan.
Onhan se ! Muistelen ainakin yhden asteviivaimen nähneeni sillain.
Maanmittarit käyttää uusasteita jne. 400 on ympyrä , uusaste on 100
uusminuuttia, uusminuutti 100 uusekuntia. (Saattoi olla goonejakin).
--
Kari Tikkanen ! . . -#- ! b ! begin
FIN-90550 OULU ! ! ! I = / f(x)dx ! s:=s+Eq(i);
FINLAND ! . . Vega ! a ! end
http://www.student.oulu.fi/~ktikkane
Jari Suomela
> Miksiköhän asteympyrää ei ole jaettu 240 asteeseen? Tai oikeastaan
> miksi ihmeessä kellotaulua, astelukuja ja kymmenjärjestelmää ei ole
> synkronoitu yksiin jo aikoja sitten? (vaikkapa 10 tuntia,
> 100 minuuttia ja 100 sekuntia? Erillisiä astelukuja ei käytettäisi.
> Ympyryän resoluutio olisi näin 100000 sekuntia nykyisen 86400
> sekunnin sijaan.
Miksi kulma- ja aikamitat pitäisi ylipäätään sotkea toisiinsa? En tiedä
varmasti, mutta jotenkin tuntuu, että meillä on 360 astetta täydessä
ympyrässä, koska muinaiset babylonialaiset käyttivät laskemiseen 60-
kantaista lukujärjestelmää. Siinä on se mukava ominaisuus, että 60 on
tasan jaollinen aika monella pienellä kokonaisluvulla. Lisäksi vuodessa
sattuu olemaan suunnilleen 360 vuorokautta.
Desimaalikelloja kokeiltiin Ranskan vallankumouksen aikana. Vuorokaudessa
oli kymmenen tuntia, tunnissa 100 minuuttia ja minuutissa 100 sekuntia
ihan niin kuin ehdotit. Ei se kuitenkaan ottanut tulta sen paremmin kuin
muinaisesta Egyptistä kopioitu "rationaalinen" kalenterikaan, jonka 10-
päiväisen viikon aikana ihmisillä oli peräti 1,5 päivää vapaata
verrattuna yhteen päivään seitsämässä päivässä. Kuukaudessa oli sitten
tasan 30 päivää ja kuukausia 12 (=360). Vuoden lopussa oli 5 tai
karkausvuosina 6 tasaavaa päivää, jotka olivat kaikille vapaapäiviä.
Vuosi alkoi syyspäiväntasauksesta. Vaikka kalenterissa olikin hyvät
puolensa, ihmiset eivät sitä halunneet käyttää, koska siinä ei ollut
tuttua ja turvallista sunnuntaita, jolloin mennä kirkkoon.
Jäihän meille kuitenkin metrit ja kilogrammat muistoksi tuosta ajasta.
Jari
Astronautiskelija
Harri Toikka
"Jari Suomela" <jim...@kolumbus.fi> wrote in message
news:MPG.139e2da9b...@news.kolumbus.fi...
> Desimaalikelloja kokeiltiin Ranskan vallankumouksen aikana. Vuorokaudessa
> oli kymmenen tuntia, tunnissa 100 minuuttia ja minuutissa 100 sekuntia
> ihan niin kuin ehdotit.
Kappas vaan.
> Ei se kuitenkaan ottanut tulta sen paremmin kuin
> muinaisesta Egyptistä kopioitu "rationaalinen" kalenterikaan, jonka 10-
> päiväisen viikon aikana ihmisillä oli peräti 1,5 päivää vapaata
> verrattuna yhteen päivään seitsämässä päivässä. Kuukaudessa oli sitten
> tasan 30 päivää ja kuukausia 12 (=360). Vuoden lopussa oli 5 tai
> karkausvuosina 6 tasaavaa päivää, jotka olivat kaikille vapaapäiviä.
Mahtava järjestelmä!
> Vuosi alkoi syyspäiväntasauksesta.
Nykyään nuo päivät ovat päiviä päivien joukossa, vaikka tasauksien ja
seisauksien pitäisi olla elämää jäsentäviä merkkipäiviä. Ihmisen
biologinen rytmi kun taitaa ainakin näillä pituusasteilla reagoida
aika voimakkaasti vuodenaikojen vaihteluun. Ilmeisesti valtakulttuuri
pitää noita päiviä jotenkin pakanallisina, ja ohittaa ne kuin niitä ei
olisikaan.
> Vaikka kalenterissa olikin hyvät
> puolensa, ihmiset eivät sitä halunneet käyttää, koska siinä ei ollut
> tuttua ja turvallista sunnuntaita, jolloin mennä kirkkoon.
Sunnuntai on pyhäpäivä. Silloin Jumalakin lepää kun vähän ramasee tuo
planeettojen luominen. Ei pirä meluta sunnuntaiaukiolojen kanssa ettei
jönsse herää.
> Jäihän meille kuitenkin metrit ja kilogrammat muistoksi tuosta ajasta.
Jenkit eivät tykänneet niistäkään, ja sittenpä meni marsiin hyvä
satelliitti hukkaan.
Harri T.
Seppo Linnaluoto
> kelpaa, jos sillä on virallinen asema. Harmi kun eivät paina keskipäivän
> hetkeä suoraan almanakkaan.
Kyllä se on Yliopiston almanakassa. Ei tosin joka päivälle, vaan
muistaakseen pari kertaa kuussa.
Terveisin ja hyvää alkukesää
---------------------------------------------------
Seppo Linnaluoto puh. (09) 2977001 k
Seppo.Li...@ursa.fi 040-5953472
---------------------------------------------------
Matti Suhonen
> On Mon, 29 May 2000, Harri Toikka wrote:
>
> > kelpaa, jos sillä on virallinen asema. Harmi kun eivät paina keskipäivän
> > hetkeä suoraan almanakkaan.
>
> Kyllä se on Yliopiston almanakassa. Ei tosin joka päivälle, vaan
> muistaakseen pari kertaa kuussa.
>
Yliopiston almanakassa Auringon etelässäolohetki on viiden päivän
välein. Esim. 4. kesäkuuta Aurinko on etelässä klo 13.19. 9. kesäkuuta
aika on sama. Nämä ajat ovat vuoden 2000 laitoksessa sivulla 34. Auringon
nousu- ja laskuajat ovat almanakan alussa.
Matti Suhonen
Veikko Makela
<Pine.LNX.4.10.100053...@dubhe.ursa.fi>...
> On Mon, 29 May 2000, Harri Toikka wrote:
> Kyllä se on Yliopiston almanakassa. Ei tosin joka päivälle, vaan
> muistaakseen pari kertaa kuussa.
Joo, Ursan vuosikirjaan on laitettu etelässäoloajat ja korkeudet jokaiselle
päivälle paikassa 60N, 25E. Hirveän suuria eroja ei Senaatintorille tule.
Ajassa joitain sekunteja (ajat annettu minuutin tarkkuudella) ja korkeu-
dessa asteen murto-osia.
-VeikkoM-
Jalep
Esa Kinnunen kirjoitti viestissä <393147AF...@pp.inet.fi>...
> Tähtitieteellinen keskipäivä, mihin sitä voisi tarvita? >
Paikanmääritykseen sekstantin avulla.
Jalep