Kovapalaterän teroittaminen
Janne
onko kukaan onnistuneesti itse teroittanut sirkkelin kovapalaterää?
Hämmästyksekseni totesin että paikallisen teroitusliikkeen hinnalla
(18€) saa uuden kovapalaterän, joskin halvan.
Kokeeksi lääpin sirkkelinterää Dremelin timanttiterällä. Näkyvät
virheet sain pois ja terä koheni, mutta ei se vieläkään pure kuin
uutena. Miten mä tämänkin onnistuin ryssimään? Kuinka homma tehdään
ammattiliikkeissä?
Janne
apassi
t.markku
"Janne" <janus...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:1170355844....@v45g2000cwv.googlegroups.com...
Juhani Varemo
> onko kukaan onnistuneesti itse teroittanut sirkkelin kovapalaterää?
>Kuinka homma tehdään
> ammattiliikkeissä?
Ainakin kovapalaterää käyttävät kenttäsahurit teroittavat siinä kiinteässä
hioma-aparaatissa olevalla timanttilaikalla, laikka näyttää suurinpiirtein
paksulta metallilautaselta, jonka ulkokehän sivureunalla hiotaan.
Ammattikäyttöön tehty laikka ei ole sitten halpa, muistaakseni luokkaa 200
e. Laikan halkaisja tuossa systeemissä joku 200 mm suurinpiirtein.
--
<juhani>
Kristian Ukkonen
Koskaan en ole tuommoisia teriä teroittanut, joten saatan
kirjoittaa potaskaa, mutta toisaalta lastuava terähän tuo
vain on.
Terässä lienee kaksi oleellista kulmaa, päästökulma
ja rintakulma, ja näiden seurauksena tietty teräkulma.
Päästökulma on "kehällä" ja varmistaa, että terä ei hankaa
ulkokehältään leikattavaan materiaaliin - materiaali ei kuumene,
ja toisaalta syöttövoima on oleellisesti pienempi. Päästökulma
on siis terän päästöpinnan ja kehän tangentin välinen kulma.
Rintakulma on se "leikkaava" kulma, eli "keskustaan päin" oleva
teräpinta. Rintakulma on terän rintapinnan ja kehän normaalin
välinen kulma, ja terävässä terässä rintakulma on positiivinen.
Noiden kahden pinnan välinen kulma on sitten se teräkulma - mikä
on esimerkiksi puukossa se "ainut" kulma.
teräkulma + rintakulma + päästökulma = 90 astetta. Aina.
Lisäksi tuossa varmasti on se, että molemmat puolet ovat
kuperia, jotta terän kehä lastuavien pintojen kohdalta on
suurin paksuudeltaan, mutta se ei vaikuta teroitukseen.
Tämä siis estää, että terä ei hankaa sivuiltaan leikattavaa
kohdetta, ja siksi lämmitä kohdetta.
Voisin olettaa, että päästöpinnan voi vaan antaa olla, ja
tuota rintapintaa pitäisi vähän hioa tasaisesti, jotta pyöristynyt
tai lohjennut leikkaava teräsärmä saadaan uudelleenmuotoiltua
nätiksi. Lastuthan nimenomaan kuluttavat rintapintaa.
Itse tekisin jigin, jolla saisin tarkasti oikeassa kulmassa
hiottua ainetta pois jokaisesta hampaasta, niin että jokaisen
hampaan terä olisi SAMANLAINEN - samalla etäisyydellä keskustasta.
Tämä on oleellista, jotta jokainen hammas leikkaa saman verran.
Eli, joku viritys, mihin dremel kiinni, ja jossa on syöttörajoitin
hiomaliikkeelle, ja terälle jonkinlainen indeksointi, että jokainen
hammas tulee samalla lailla hiottavaksi. Sitten vaan tuolta
"rinta"pinnalta jonkin verran materiaalia pois. Pintaa pitää hioa
rintapinnan taso ylläpitäen, jotta rintakulma ei muutu - taso
vain liikkuu itsensä sisään, itsensä normaalin suuntaan.
Pelkkä käsin dremelöintikin varmasti toimii, kunhan vaan mittaat,
että jokaisen hampaan leikkaavan terän etäisyys sahanterän keskustasta
on kohtuullisen sama, etkä muuta kulmia. Muuten ne pari ulompana
olevaa hammasta tekevät kaiken työn, ja terä ei toimi kunnolla,
eikä kestä. Tietysti, riippuu syötöstä, paljonko jokainen hammas
lastuaa, joten suurella syötöllä tuo virhe saa olla suurempi - jos
hammas ottaa 0.5mm lastun, niin 0.05mm virhe vain aiheuttaa
että jotkin hampaat ottavatkin 0.55m lastun tai 0.45mm lastun.
Lopulta kaikki lastuavat terät toimivat samalla tavalla, vaikka
se terä kokonaisuutena olisi näennäisesti erilainen. Nuo samat
päästö-, terä- ja rinta-kulmat löytyvät rautasahanterästä,
sorvinterästä, jyrsinkoneenterästä siinä missä vaikka
sirkkelinterästä tai poranterästä. Kun tajuaa noiden kulmien
merkityksen, ymmärtää jokaisen lastuavan terän toiminta-ajatuksen
ja sitä kautta teroituksen. Asia ON oikeasti yksinkertainen,
kunhan ei muuta teräkulmia, ellei sitten tiedä oikeasti mitä tekee.
Optimaaliset teräkulmat ovat yleensä joka materiaalille erilaiset,
mutta "yleiskulmat" toimivat useimmilla materiaaleilla ihan ok.
Tuohon ON valmiita koneita, jotka saattaisivat maksaa itsensä
takaisin, jos oikeasti tarvit teriä teroittaa säännöllisesti.
Saksasta tms. posti tuo.. Nopeasti haku löysi tämmöisen:
http://cgi.ebay.de/3520-Schaerfmaschine-fuer-Kreissaegeblaeter-bis-400-mm-NEU_W0QQitemZ330082273977QQihZ014QQcategoryZ22584QQrdZ1QQssPageNameZWD1VQQcmdZViewItem
Ei paha hinta, jos oikeasti tarvii.
Kristian Ukkonen.
Pekka Huhta
>Janne wrote:
>> onko kukaan onnistuneesti itse teroittanut sirkkelin kovapalaterää?
>Ainakin kovapalaterää käyttävät kenttäsahurit teroittavat siinä kiinteässä
>hioma-aparaatissa olevalla timanttilaikalla, laikka näyttää suurinpiirtein
>paksulta metallilautaselta, jonka ulkokehän sivureunalla hiotaan.
Homman ydin on se "kiinteä hioma-aparaatti". Jos sitä alkaa käsin
fiilaamaan niin joku hampaista jää väistämättä pitkäksi. Seuraavaan pahaan
paikkaan sahatessa semmosella hampaalla saattaa löytää vastauksen
kysymykseen "missäs paska jos ei rattaassa". Vastauksena klassikko "etsi
tangentin suunnasta" :)
Eli terän voi saada pahasti epätasapainoon tai liika pitkä hammas voi
lentää irti ja sahanterän kehänopeudella se ei oo ihan vaan naurun paikka.
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
Samppa
Vaikka en sirkkelöinnistä, saatikka niiden terien teroituksesta tiedä
hittojakaan, niin yllä oleva kuullostaa kovin oikealta huomiolta.
Sattumalta olen katsellut Kolmoselta Twin Peaksin uusintoja, ja joka
jakson alussa näkyy automaattinen sirkkelin terän teroitin sekä sen
toiminta.
Vekotin on tuskin rakennettu erikseen telkkaria varten, vaan lienee ihan
oikea, ja se teroittaa justiinsa noita Pekan mainitsemia periaatteita
noudattaen.
--
t:S
samppa (ät) samppa piste org
www.samppa.org (kesken!)
mj
>
> > Eli terän voi saada pahasti epätasapainoon tai liika pitkä hammas voi
> > lentää irti ja sahanterän kehänopeudella se ei oo ihan vaan naurun paikka.
>
> Vaikka en sirkkelöinnistä, saatikka niiden terien teroituksesta tiedä
> hittojakaan, niin yllä oleva kuullostaa kovin oikealta huomiolta.
Siis kun on kyse normaalista kotikäyttöön tarkoitetusta puumateriaalien
sahaukseen käytetystä käsisirkelistä, niin kyllä tuo on aivan
jonninjoutavaa pelottelua ja hätäilyä tuollainen.
Eikö teillä kellään tosiaan ole tähän mennessä lähtenyt pyörösahanne
terästä niitä kovapaloja irti? Millaisia harrastajia oikein olette?
Koneethan on tarkoitettu käytettäväksi, ja kyllä käytössä koneista
kaikkea irtoaa ja särkyy. Omasta B&D pyörösahasta irtosi ensin yksi
hammas, ja sitten vähitellan pari muuta lisää, mutta meikä poika sahaili
vaan, vuosikausia, kun sahaa tarvitsi kuitenkin vain satunnaisesti.
Ikinä ei edes huomannut sitä hetkeä milloin mikäkin kovapala oli
kyytistä irronnut. Pyörösahassahan on suojakaari ylös sirkelöijään päin,
ja jos se pala sinne jonnekin alasuuntaan lähtee, niin ei se
housunpunttia tai kenkiä kumempaan paikkaan pääse napsahtamaan. Aika
usein irtoamista ei tosiaan edes huomaa tai noteeraa, vaan puupuru
kuljettaa palan jonnekin tietymättömiin, kaikessa hiljaisuudessa.
Nyt on jo uusikin, ja eri merkkinen pyörösaha ollut vuosia käytössä,
mutta jos siitä yksi hammas lähtee veke, niin en minä sitä terää aio
heti minnekään hylätä. Ainakin säästän sen varateränä naulaisempien
lautojen ja kuormalavojen sahailua varten.
> Vekotin on tuskin rakennettu erikseen telkkaria varten, vaan lienee ihan
> oikea, ja se teroittaa justiinsa noita Pekan mainitsemia periaatteita
> noudattaen.
No toi automatiikka nyt on rakennettu vaan sen takaia että kone tekee
viilailun kymmenesosalla käsiviilaajan kustannuksesta. Ja lopputulos on
tarkempi, joka hammas myös silloin puree puuta, eikä vaan joka toinen.
Ja se Twin Peaksi on niin hiton tylsä sarja, että en saa ainoatakaan
jaksoa katseltua loppuun saakka. Se sahanterä on kyllä soma alussa.
Samanlaista teroituskonetta tosin katselin jo harjoitteluaikana yhden
kokonaisen kesäkuukauden, kun pitäi sahata metallijöötejä poikki, ja
laittaa aina 160 sahauksen jälkeen terä teroittumaan tuolaliseen
automaattiin. Kierroksia tässä metallisahassa oli tosi vähän, vain
jokusia satoja kierroksia minuutissa.
-mj
Pekka Huhta
>Siis kun on kyse normaalista kotikäyttöön tarkoitetusta puumateriaalien
>sahaukseen käytetystä käsisirkelistä, niin kyllä tuo on aivan
>jonninjoutavaa pelottelua ja hätäilyä tuollainen.
>Eikö teillä kellään tosiaan ole tähän mennessä lähtenyt pyörösahanne
>terästä niitä kovapaloja irti? Millaisia harrastajia oikein olette?
Vissiin vähän huonoja sitten.
>Koneethan on tarkoitettu käytettäväksi, ja kyllä käytössä koneista
>kaikkea irtoaa ja särkyy. Omasta B&D pyörösahasta irtosi ensin yksi
>hammas, ja sitten vähitellan pari muuta lisää, mutta meikä poika sahaili
>vaan, vuosikausia, kun sahaa tarvitsi kuitenkin vain satunnaisesti.
No, mulla ei oo mun käsityökalujen teristä lähtenyt kovapaloja irti, mutta
mä sahaankin säännöllisesti Hitachilla enkä sillon tällön Läkkärillä. Sen
sijaan mä joskus aikanaan opiskelin yhden kymmenen vuotta konepajojen ja
sahojen työstötekniikkaa ja tuli sitä joku aika sahallakin pörrättyä.
Vähänkään isomman terän terotus on tarkkaa hommaa kun hyttysten naiminen,
siinä ei juuri toleranssia ole, ja voin vakuuttaa että se ei käy
viilapelillä. Voi se olla ettei se teräpala bläkkärin ritsasta lähde
paljon ilmakonpaukkua kovempaa, mutten mä ilmakostakaan haluais saada
munilleni.
Saahan sitä ihminen vaikka ilokseen juoda saavillisen kirnupiimää jos
mieli tekee, muttei sekään pelkästään terveellistä ole. Kukin halunsa
mukaan.
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
mj
>
> Vissiin vähän huonoja sitten.
No enpä tiedä sitten oletteko aivan täysin huonoja kuitenkaan, ainakaan
ette osaa näköjään tehdä kummoista eroa pyörösahan ja kenttäsahan terien
ja teräkokojen välillä.
> No, mulla ei oo mun käsityökalujen teristä lähtenyt kovapaloja irti, mutta
> mä sahaankin säännöllisesti Hitachilla enkä sillon tällön Läkkärillä.
Tämäkö kääntyy nyt sitten koko juttu, tällaiseksi B&D-vähättelyksi vai?
Eiköhän nykyään ole niin että likimain meillä kaikilla joilla on varaa
ostaa kaupasta B&D pyörösaha, niin on halutessaan varaa pistää 50..100
euroa lisää tiskiin ja ostaa se jokin "laadukkaampi" merkki kuten
Hitazhi, Boshi, tai DeWaltti tms. Itse haen melko vakiona puu- ja
metallityöstön sähkökamani "käytä ja heitä pois jos särkyy"
-periaatteella Honkkarilta, Biltemoista ym. halpiskaupoista.
Halpisrälläkkä on tosin kestänyt nyt 8 vuotta, kovaa ja paskaista
käyttöä
Noilla merkkihöpinöillä ei ole tässä kuitenkaan mitään merkitystä.
Kaikki tämän sarjan pyörösahat pyörittävät terää suunnilleen samoilla
kierrosnopeuksilla, ja kaikista malleista, myös siitä 80-luvun mallia
olleesta romutetusta B&D:Stä löytyy tehoja yli 1000 W verran vähintään.
Harrastan tasoisten sahojen kovapalaterät alkavat olla kooltaan ja
akselireijältään standardeja ja keskenään vaihtokelpoisia, ja niitä
halpoja vakioteriä tekee melko rajallinen määrä tehtaita maailmassa.
> Voi se olla ettei se teräpala bläkkärin ritsasta lähde
> paljon ilmakonpaukkua kovempaa,
Jaaha, ja millähän vauhdilla se pala sitten lähtee Hitachistasi, kuin
sotilaskiväärin piipusta vai?
> mutten mä ilmakostakaan haluais saada munilleni.
No on sulla ihme pelot ainakin muninesi. Tällaisia pyörösahanteriä
pyörii pelkästään Suomen rajojen sisäpuolella ainakin 500.000
kappaletta, ja kyllä niistä niitä kovapaloja lentelee. En muista
nähneeni lehtijuttuja että munia tai silmämunia ja ainakaan ihmishenkiä,
edes niillä sotilaskivääri-Hitazeillakaan olisi näissä hazardeissa
mennyt.
Pyörösahaa enemmän minua arveluttaa painella ohkaisella 230 mm
timanttilaikalla ja 11.000 rpm rälläkällä menemään, jotakin pihalaattoja
katkoessa.
http://www.makita.fi/fi/Tuotteet/?intProductCategoryID=64&intProductID=330
Siitä kun lähtisi laikka kappaleina sinne tangentin suuntaan, niin voisi
tulla kummaa jälkeä.
> Saahan sitä ihminen vaikka ilokseen juoda saavillisen kirnupiimää jos
> mieli tekee, muttei sekään pelkästään terveellistä ole. Kukin halunsa
> mukaan.
No joo, teidän ammattimiesten on aina niin kiva pelotella, olemattomilla
ja kaukaa hakien keksityillä asioillakin. Ainakin jonkinlaista eroa
minun mielestäni kannattaa tehdä 800..1200 mm tukkisahan teristä ja
niiden kehänopeuksista puhuttaessa ja sitten näistä kotoisammista 200 mm
pyörösahan teristä.
-mj
IO
"mj" <m...@dataman.invalid.fi> wrote in message
news:45C8B9E5...@dataman.invalid.fi...
> ... Pyörösahaa enemmän minua arveluttaa painella ohkaisella 230 mm
> timanttilaikalla ja 11.000 rpm rälläkällä menemään, jotakin pihalaattoja
> katkoessa.
> http://www.makita.fi/fi/Tuotteet/?intProductCategoryID=64&intProductID=330
> Siitä kun lähtisi laikka kappaleina sinne tangentin suuntaan, niin voisi
> tulla kummaa jälkeä.
> -mj
Hyvä, että pelottaa. Toivottavasti et siis käytä 11000 rpm koneessa 230 mm:n
laikkaa. Etkä niin voikaan tehdä irrottamatta sitä 125 mm teräsuojaa.
I
mj
>
> Hyvä, että pelottaa. Toivottavasti et siis käytä 11000 rpm koneessa 230 mm:n
> laikkaa. Etkä niin voikaan tehdä irrottamatta sitä 125 mm teräsuojaa.
No ku kaikki muutkin liioittelee ja pelottelee kauheilla koneillaan
jotka ampuvat metallia alamunille kuin hirvikiväärillä, niin miksei
meikäkin saisi pikkuisen värittää näitä omia koneitaan:)
Isompi 230 mm rälläkkäni ei taida todellisuudessa pyöriä kuin joku
6000-7000 RPM:ää,
http://62.146.25.231/products.asp?lid=12&mktid=10&catno=D28415 , mutta
kun tuo 11.000 RPM näyttää tällaisissa nettikeskusteluissa niin paljon
hienommalta, ja ainakin avaa jollekin jatkokommentointimahdollisuuden.
Oikeasti, isolla rälläkällä työskentely on minusta paljon vaarallisemman
tuntuista hommaa kuin puun sahaaminen pyörösahalla. Sahassa on siististi
terä koteloitu, ja automaattisesti terän eteen palautuva teränsuoja ym.
Rälläkkä painaa 2..3 kertaa enemmän, ja laikasta on jatkuvasti vähintään
puolet paljaana. Kipinää, laikanpurua ja metallin tai kivenpalaa lentää,
ääni on hirveä, ja työskentelyasento milloin minkäkinmoisessa kippurassa
kyhjöttäen.
-mj
Pekka Huhta
>Pekka Huhta wrote:
>> No, mulla ei oo mun käsityökalujen teristä lähtenyt kovapaloja irti, mutta
>> mä sahaankin säännöllisesti Hitachilla enkä sillon tällön Läkkärillä.
>Tämäkö kääntyy nyt sitten koko juttu, tällaiseksi B&D-vähättelyksi vai?
Ei. Vaikka on siinäkin eronsa. Ennemmin mä viittasin siihen että toisista
niitä hampaita lähtee vähälläkin käytöllä. Sen enempää ei ollut tarkoitus
asiaan puuttua.
>Noilla merkkihöpinöillä ei ole tässä kuitenkaan mitään merkitystä.
Ei ole niin.
Jos sulla on antaa lisäarvoa siihen alkuperäiseen terien teroitusasiaan,
niin kerro toki, mutta jätetääisiinkö tämä metakeskustelu tällä kertaa
käymättä.
>> Saahan sitä ihminen vaikka ilokseen juoda saavillisen kirnupiimää jos
>> mieli tekee, muttei sekään pelkästään terveellistä ole. Kukin halunsa
>> mukaan.
>No joo, teidän ammattimiesten on aina niin kiva pelotella, olemattomilla
>ja kaukaa hakien keksityillä asioillakin. Ainakin jonkinlaista eroa
>minun mielestäni kannattaa tehdä 800..1200 mm tukkisahan teristä ja
>niiden kehänopeuksista puhuttaessa ja sitten näistä kotoisammista 200 mm
>pyörösahan teristä.
No, niinkuin sanoin niin ihminenhän saa valita itse riskitasonsa, mutta on
ihan turhaa a) rikkoa hyvää terää itse käsin hiomalla ja b) siinä sivussa
joutua vaaraan saada se pala silmilleen. Vaikka sulla nyt oisikin
semmoinen mututuntuma että "totta kai niitä voi hioa itte käsin" niin
ennen kun olet sitä hommaa yhtään kertaa kokeillut ja toivottomaksi
havainnut niin ole kiltti äläkä rähjää ihmisille.
Jotta tähänkin saataisiin yhtään lisäarvoa, niin laitetaan nyt vinkki
jota en ole kokeillut mutta jonka olen vanhasta kirjasta lukenut, ajalta
ennen kovapaloja. Kotikonsteilla vanhoja teriä terotettiin siten että
tehtiin jakolauta. Keskelle tuli akseli johon terä pantiin ja kehälle tuli
kaksi vastetta joista toiseen pantiin teroittamattoman terän hammas
nojaamaan ja toista käytettiin ohjurina viilaamiseen. Terä nostettiin aina
jigissä ylös, pyöräytettiin yhtä hammasta eteenpäin ja laskettiin
paikalleen seuiraavan hampaan viilausta varten. Periaatteessa
samantyyppistä ideaa voisi käyttää jos Dremeliin tekisi saranan jolla sen
saisi aina "tiputettua" terän rintapinnan ohi, mutta siinäkin tulee äkkiä
hiomakiven kuluminen vastaan kun käy koko terän läpi. Eli terägeometria ei
sittenkään pysy ihan samana, kun kivi kuluu joka vedolla.
Pekka
mj
>
> Jos sulla on antaa lisäarvoa siihen alkuperäiseen terien teroitusasiaan,
> niin kerro toki,
No se lisäarvohan on jo aikaa sitten kerrottu. Siis että jos joku
jollakin kotikonsteillaan saa kovapalojaan yhtään nyrhittyä
terävemmiksi, niin ei se toimenpide tee ko. käsisahan kovapalaterästä
mitään hirvikiväärin luodin veroista tappovälinettä. Ja tämä siis vain
omiin kokemuksiini perustuen, ilman sen painavampia teknisiä
todisteluita.
> semmoinen mututuntuma että "totta kai niitä voi hioa itte käsin" niin
> ennen kun olet sitä hommaa yhtään kertaa kokeillut ja toivottomaksi
> havainnut
En ole tainut sanoa mitään tuohon suuntaankaan, mitä olet tuossa
laittanut lainausmerkkien sisään. Sen paremmin en ole ketään kehoittanut
kuin kieltänytkään, teroittamaan tai olemaan teroittamatta.
Minusta kotitarvekäyttäjän teroitusvälineet ja vaivannäöt kannattaa
aivan hyvin rajoittaa juuri siihen Dremelillä pyyhkäisemiseen, jos uskoo
sen jotenkin auttavan. Mikäli taas tarvitsee teriä ammatikseen ja
teräkulutus on rankkaa, niin ostaa sitten jonkinlaisen koneistetun
smirgeli- ja teränhuoltotyökalun.
> niin ole kiltti äläkä rähjää ihmisille.
Olen niin siivo ihminen, että en lainkaan osaa rähjää. Vilkaise vaikka
taaksepäin, ei siellä mitään rähjäämistä ole löydettävissä.
Reaktiosi on silti aivan yleinen ja normaali. Jos keskustelussa toinen
alkaakin väittää omaa (varmaa) kantaa vastaan, niin äkkiä alkaa tuntua
siltä että toi hulluhan alko käymään mun päälle, tulee aiheetta rähjää
tällasessa selkeässä asiassa.
> nojaamaan ja toista käytettiin ohjurina viilaamiseen. Terä nostettiin aina
> jigissä ylös, pyöräytettiin yhtä hammasta eteenpäin ja laskettiin
Harrasteenahan voi kehitellä mitä vain, vaikka tällaista jigiä, eikä
tietenkään laske ajalle mitään tuntihintaa, eikä sitä että pääsikö
teroitusaskareessa voitolle vai ei. Itseä ei kiinnosta alkaa tekemään
mitään syvällisiä kokeiluja kovapalojen teroittamiseksi,
askartelukiinnostus suuntautuu muualle. Ajan vain kovat terät loppuun ja
alan penkoa löytyykö lompakosta hintaa sen verran että saa uuden terän
kaupasta haettua kotio.
> Eli terägeometria ei sittenkään pysy ihan samana, kun kivi kuluu joka vedolla.
Minä puolestaan en ole täysin tyytyväinen edes porakoneeseen liitettävän
poranteroitusvälineen avulla teroittamiini HSS-poranteriin. Eivät ne
itse teroitetut oikein kaupan terän veroisia ole, ja kärkeä tuntuu
olevan vaikea saada molemmin puolin yhtä syvälle teroitetuksi ja tasan.
Toki niillä omillakin teräkseenkin reikä syntyy, ei siinä mitään, mutta
eron tosiaan huomaa.
Jos jollakulla on hyviä kokemuksia jostakin poranteroitusvehkeestä, niin
kertokaapa ostopaikka ja merkki.
-mj
Juhani Varemo
> No joo, teidän ammattimiesten on aina niin kiva pelotella, olemattomilla
> ja kaukaa hakien keksityillä asioillakin. Ainakin jonkinlaista eroa
> minun mielestäni kannattaa tehdä 800..1200 mm tukkisahan teristä ja
> niiden kehänopeuksista puhuttaessa ja sitten näistä kotoisammista 200 mm
> pyörösahan teristä.
Tuollainen 900 mm terä taitaa pyöriä noin 1000 rpm - mutta paljonkohan nuo
käsisirkkelit kelaa? 5000 rpm?
Tuosta voisi laskea kehänopeudet 47 m/s ja 52 m/s ==> pikkuterän kehänopeus
olisi suurempi ( jos D=200). Luultavasti pyörii vain 3000 jolloin nopeus
olisi 31 m/s - mutta kyllä nuo ovat suurinpiirtein samalla hehtaarilla.
Tarkistussahassa mulla on 315 mm terä 4500 rpm => 74 m/s. Tuon kyllä
kuuleekin, viheltää senverran korkealta että ei kyllä ilman suojaimia
viitsi kuunnella yhtään, erityisesti tiheähampainen viheltää. :-/ Onhan
siinä monta kilowattia pyörittämässäkin että jaksaa noin kovaa.
Niin mitähän se ilmakon luoti kulkee.....
Kyllä rälläkän laikkaa kohtaan on enemmän epäluuloja kuin irtoavaa palaa -
joka on kuitenkin melko pieni ja kevyt kappale. Ei tietysti silmäänsä halua
sitäkään, suojaimet on keksitty. Puustakin voi kuiva oksa tms kappale
irrota ja lähtee terästä suurinpiirtein yhtä lujaa johonkin suuntaan.
--
<juhani>
Janne
kiistan ostamalla Honkkarista kympillä uuden terän, nätisti näkyy
purevan. Paremmin kuin omateroittama, kuitenkin. Pääsen urakassani
eteenpäin, ja vanhan terän teroittelen uudella innolla jos sellaista
ilmenee...
Melkoinen epäsuhta halpaterän ja teroituspalvelun välillä.
Katkaisusirkelissä mulla on 50:n euron terä, joten sen teroituttamisen
pystyisi vielä hellapoliisille selittämään. Mahtaako kovapalaterien
hintaeroa jotenkin pystyä perustelemaan, silmällä ei eroa huomaa?
Ostin samalla 8eken timanttiviilan ja laappasin sillä
hiiliteräspuukon. Tuntui kuin teroitus olisi käynyt selkeästi
nopeammin ja hygienisemmin (en sylkenyt timanttikiveen, vaarivainaa
kääntyy haudassa) kuin tavallisella hiomakivellä.
Janne
PS. Katselin honkkarin kovapalateriä, näytti olevan kahdenlaisia:
isohampaisemmassa oli kolmea erilaista hammasta (viisto kumpaankin
suuntaan ja suora yläreuna), pienihampaisemmassa oli kahdenlaista
hammasta, muistaakseni viistoa ja kolmionmuotoista. Jälkimmäisellä
varmaan saisi nätimpää jälkeä?
Janne
mj
>
> Ratkaisin kiistan ostamalla Honkkarista kympillä uuden terän, nätisti näkyy
> purevan.
Siis ilman lupaa kävit ostamassa uuden terän? Vaikka juttu on kesken ja
juryn lautamiehet edelleen ruotivat kovapalatapaustasi.
Olis paree kun toistaiseksi veisit sen kympin teräsi takaisin kauppaan.
Siksi aikaa että tämä keskustelu saadaan käytyä loppuun ja saadaan
yksimielinen päätös siitä millä yleisillä periaatteilla kovapalojen
uus-teroittamisen ja kalliin terän uus-oston kanssa tulee menetellä:)
(off the record, olisin tietenkin tehnyt samanlaisen kympin
ostopäätöksen, jos kilpailevana vaihtoehtona on alkaa omaa teroitusjigiä
kehitellä...)
> Mahtaako kovapalaterien hintaeroa jotenkin pystyä perustelemaan, silmällä
> ei eroa huomaa?
Tuota en osaa sanoa. Mutta itsestä tuntuu että mistään ei saa enää
hyvälaatuista ja kestävää tavallisen rautasahan terää.
Omissa muisteloissa on että kakarana meidän rautasahassa ja isäukon
autotalliverstaassakin oli vain yksi ainoa terä rautasahaan olemassa. Ja
sillä samalla sahalla sahattiin koko pentuikä läpitte. Kaikki
lattaraudat ja tangot ja naulat mitä tarvetta oli.
Nyt kun hakee vaikka millaisen "super durable" logoilla varustetun
kalliimman pään sahanterän kaupasta, niin eihän ne kestä mitään. Yhden
tai kaksi 5 mm vahvuista 40 mm lattarautaa sahaa poikki, niin silmällä
katsoen näkee että terän hampaista on liki 10% katkeillut ja loput ovat
pyöristyneet kärjestään.
Kaikki K-raudan, Clas Ohlssoneiden ja muidenkin rautakauppojen hyllyt
olet katsellut ja kokeillut. Mutta sellaista harrastajatason käytön
kestävää rautasahan terää ei tunnu olevan enää kellään myynnissä.
Kiinailmiökö meltorautaisine halpaterineen tässä on iskenyt, vai mistä
lienee kyse?
-mj
Kristian Ukkonen
mj wrote:
> Kaikki K-raudan, Clas Ohlssoneiden ja muidenkin rautakauppojen hyllyt
> olet katsellut ja kokeillut. Mutta sellaista harrastajatason käytön
> kestävää rautasahan terää ei tunnu olevan enää kellään myynnissä.
> Kiinailmiökö meltorautaisine halpaterineen tässä on iskenyt, vai mistä
> lienee kyse?
> -mj
Rautakaupat yms. myyvät yleensä aivan roskaa lastuavina
terinä. Terät kannattaa alan kaupasta, mistä konepajatkin
ostavat, kuten Teräskonttorista, niin saa kunnon tavaraa.
Hintakin on yleensä edullisempi. Teräskonttori on Lauttasaaressa,
käteismyynti myös yksityisille, ja oikein asiallinen palvelu.
Sieltä saa paksun kataloogin ilmaiseksi, ja kataloogissa on hinnat;
tilaa vaan kamat puhelimitse etukäteen, ja käy hakemassa. Oikeasti
yksi harvoista firmoista, mistä on vaan positiivisia kokemuksia.
Kunnon rautasahanterät kyllä kestävät kauan. Eron huomaa helposti
vaikkapa haponkestävää terästä sahatessa - halpisterä ei kestä yhtä
sahausta, kun taas kunnon terä toimii vaan, ja lastuaa hyvin - säilyen
siis terävänä.
Kristian Ukkonen.
mj
>
> Hintakin on yleensä edullisempi. Teräskonttori on Lauttasaaressa,
> käteismyynti myös yksityisille, ja oikein asiallinen palvelu.
> Sieltä saa paksun kataloogin ilmaiseksi, ja kataloogissa on hinnat;
Ilmeisesti tuolla käsirautasahan teräksi vaihtoehtona olisi ainoastaan
yksi merkki eli Hoffman, jota myydään 10 kpl pakkauksissa.
http://82.118.193.107/teraskonttori.fi/webcatalogic/index.php?page=products&c=1&e=5610&p=0
Mutta juuri tälle tuotteelle ei siten löydykään hintaa, vaikka useille
poranterille ja muille työkaluille näköjään hintoja on julkaistu.
-mj
Kristian Ukkonen
Ovat näköjään muuttaneet tuon. Aiemmin oli ihan siinä omassa
kataloogissakin rautasahanteriä hinnalla, mutta tuossa uudessa 2006
kataloogissa ei tosiaan ole. Hyllyssä oli 2002 kataloogikin
ja siinä ne on sivulla 151. Tosi metallimiehellä on arkisto
Teräskonttorin kataloogeja hyllyssä, ja yksi vessassa. >:)
Hoffman ei ole merkki vaan firma, jonka Suomen edustaja
Teräskonttori on.
Hoffmanin kataloogissa sivulla 858 on sitten rautasahanteriä,
ja hinnatkin. Hinnat 0.71 (Garant) - 1.42 (Bahco) euroa/kpl
välillä, alv 0%. Hinnat 36 kataloogista, eli hieman vanhentuneet.
Myös tuo Hoffmanin kataloogi on verkossa, mutta verkkoversiosta
ei nää hintoja. :(
Uskomaton ilmainen kataloogi tuo Hoffmanin, hinnat näkyvillä
ja 1390 värillistä sivua. Siis paperiversiona. Ainut mitä tuosta
en ole löytänyt on vasenkätiset poranterät.
Kristian Ukkonen.
Janne
> Siis ilman lupaa kävit ostamassa uuden terän? Vaikka juttu on kesken ja
> juryn lautamiehet edelleen ruotivat kovapalatapaustasi.
Anteeksi, toimin harkitsemattomasti ja ansaitsen rangaistuksen. Joku
vois vaikka kertoa miten ei saa ostaa mitään alle satasen hintaista ja
kuinka oma Makita/Miele/Mersu on hyvä ja vastaava olisi ratkaisu
minunkin ongelmiini.
Parin tunnin raivokkaan koivunsahaamisen jälkeen tuntuu että kympin
terä alkaa sekin tylsyä. En ole vielä jaksanut kumartua katsomaan,
onko se oikeasti tylsä vai vaan paskainen. Vai onko peräti hampi
lohjennut. Edelliseen oli tarttunut pihkaa tai vastaavaa, oli todella
tiukassa. Koetin fairylla liottaa pois, mutta turhaan. Hinkattava oli.
Rautasahoista on samanlaisia kokemuksia. Säilytän kuin aarretta isältä
saamiani muutamaa terää, taitavat olla jostain 60-70 -luvulta. Ihan
totta, en ole raaskinnut käyttää niitä. Pitäis varmaan edes kokeilla,
ovatko ne niin hyviä kuin pentuna tuntui.
Janne
Pekka Huhta
>Parin tunnin raivokkaan koivunsahaamisen j=E4lkeen tuntuu ett=E4 kympin
>ter=E4 alkaa sekin tylsy=E4. En ole viel=E4 jaksanut kumartua katsomaan,
>onko se oikeasti tyls=E4 vai vaan paskainen. Vai onko per=E4ti hampi
>lohjennut. Edelliseen oli tarttunut pihkaa tai vastaavaa, oli todella
>tiukassa. Koetin fairylla liottaa pois, mutta turhaan. Hinkattava oli.
Pihka lähtee sukkelaan lipeällä. Rautakaupasta purkki
viemärinaukaisuainetta, joka on ihan raakoja kaliumhydroksidikiteitä.
Niitä veteen ja kun kuohunta laantuu niin terä sinne uimaan vartiksi tai
puoleksi tunniksi. Kaikki vähänkään rasvainen lähtee tuolla ökötillä, kato
vaan ettet saa sitä sormillesi.
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
Markus Strand
> Edelliseen oli tarttunut pihkaa tai vastaavaa, oli todella
> tiukassa. Koetin fairylla liottaa pois, mutta turhaan. Hinkattava oli.
Ei lähde helposti fairylla. Sinol tai joku tenttupohjainen liuotin
lienevät parempia tuohon.
Sirkkelin terää en osa saanut "pihkaiseksi" mutta oksasilppuria on
välillä saanut puhdistaa. Sekä kuusi että terijoensalava likaavat sen
tosi nopeasti...
++MStr