Vs: Mikä on sopiva puumateriaali jouseen?
man
Paju katkeaa heti, kataja joustaa liikaa, eli jousesta tulee lussu, mänty on
heikkoa jne. (Katajasta saa kyllä hyvän hätätilannejousen sillä sitä voi
käyttää tuoreena. silloin pitää muistaa jättää jouseen pienet oksantyngät,
muuten kataja lohkeaa oksan kohdalta. Jousi on näin tosi ruma mutta sillä
ampuu kyllä päivän pari)
SAARNI on hyvä, usko pois! Marjakuusi on ihan kova juttu myös. Jopa Tammi
käy. Jos oikein haluat diivailla tilaa osage orangea jengeistä...
Hyvä jousipuu on tiheäsyistä ja kovaa, ongelma on tietty se että tälläiset
puut eivät juuri taivu, ja siksi niitä onkin kautta historia pinnoitettu /
vahvistettu eri aineilla.
Suomessakin on tehty jousia myös laminoimalla, käytännön kokeilut vain ovat
kaikki menneet minulta metsään... Sen sijaan olen tehnyt monien
luonnonkansojen tyyliin jänteillä päällystettyjä jousia, ja ne ovat aivan
jotain muuta...
mika
Mikko Pihlajamaki <mi...@iki.fi> kirjoitti
viestissä:ndAR4.1945$oL4....@news2.nokia.com...
> Olisi siis tarvetta puulle, joka kestäisi taivutusta, mutta silti
> säilyttäisi alkuperäisen muodon. Mielellään kotimaista puuta
> Paju taipuu mutta ei palaudu, koivu tuntuu taas katkeavan. Onhan noita
> jousia tullut väsättyä pienempänä, mutta nyt on tieto-taito hukassa.. Mikä
> puu olisi parasta tähän tarkoitukseen?
>
> -Mikko
>
> P.S. Bambu voisi toimia mutta sitä on huonosti saatavissa (n. 2cm paksua,
> 1.5m pitkä) tietääkö kukaan ostopaikkaa?
>
>
>
Mikko Suokas
On Mon, 23 Oct 2000, man wrote:
> SAARNI on hyvä, usko pois! Marjakuusi on ihan kova juttu myös. Jopa Tammi
> käy. Jos oikein haluat diivailla tilaa osage orangea jengeistä...
Saarnesta minäkin tein aikoinani yhden jousen, ja kyllä se ihan
kelvollista oli, joskin tein sen yhdestä puusta enkä viilusta
laminoimalla, kuten kilpajouset valmistetaan. Ohjeet ja malli löytyivät
Odd Rönningenin kirjasta "Yksinkertaisin välinein". Kirjan olen saanut jo
1970-luvun alussa, ja se on muistaakseni painettu jo 1960-luvulla.
Norjalainen alkuteos on vielä vanhempi, joten ihan nykyvaatimusten
mukaista jousta niillä ohjeilla ei saa, joskin materiaalit taitavat olla
edelleen sovellettavissa. Marjakuusen mainitsi Rönningen myös,ja taisipa
pitää sitä parhaana materiaalina. Lisäksi oli maininta hikkoripuusta
(hickory, pohjoisamerikkalainen lehtipuulaji) hyvänä raaka-aineena.
> Hyvä jousipuu on tiheäsyistä ja kovaa, ongelma on tietty se että tälläiset
> puut eivät juuri taivu, ja siksi niitä onkin kautta historia pinnoitettu /
> vahvistettu eri aineilla.
Tiheäsyisyyden ohella lienevät päteviä samat kriteerit kuin
lentokoneenrakennukseen soveltuvaa puuta valitessa:
-oksatonta (oksan kohdalle syntyy jännitystihentymiä -> jousi katkeaa)
-suorasyistä
-ei halkeamia, pihkasulkeumia tms. vikoja
Mikäs muuten on saarnen saatavuus nykyisin? Ei ole kauaakaan, kun joku
väitti minulle, ettei sitä oikein tahdo saada mistään enää? Taisi olla
Ilmailuliiton experimental-toimikunnan järjestämällä puutyökurssilla, kun
puheeksi tuli sopivat potkurimateriaalit. Saarnesta on tosiaankin
valmistettu myös lentokoneen potkureita.
-Mikko-
man
> (hickory, pohjoisamerikkalainen lehtipuulaji) hyvänä raaka-aineena.
Totta, erittäin hyvä jouseen.
> -oksatonta (oksan kohdalle syntyy jännitystihentymiä -> jousi katkeaa)
> -suorasyistä
> -ei halkeamia, pihkasulkeumia tms. vikoja
Aivan. Itseasiassa huonompikin puulaji tekee siedettävän jousen jos
ylläolevat kohdat ovat niinkuin pitää. Parhain mahdollinen perinteinen
jousipuu tulee noin reiden paksuisesta puusta joka halkaistaan kuuteen osaan
ja parhaasta rimasta vuollaan sisäpuolta pois (riippuen puulajista saattaa
joutua vuolemaan myös ulkopuolta jotta pääseen sydänpuuhun käsiksi.
Mika
jorma
puulajista. Sisäpuoli mäntyä ulkopuoli koivua.
jorma.
man
jorma <hwm...@tninet.se> kirjoitti
viestissä:8t7dmu$ef5$1...@cubacola.tninet.se...
> Perinteinen suomalainen käsijousi valmistettiin kahdesta
> puulajista. Sisäpuoli mäntyä ulkopuoli koivua.>
Näihän meille argeologit kertoo... Ja puut kuulemma liimattiin
kalannahkaliimalla... olen tullaista viritystä kerran kokeillut, mutta
huonoin tuloksin, taitaa olla taitolaji. Tuokin puuvalinta todistaa että
omat perinteiset puumme ovat kyllä aika onnettomia, kyllähän männystä ja
koivustakin jousen saa, mutta luulen että esi-isämme olisivat maksaneet
paljon vahvasta tuontipuusta. Kuten me nykyään teemme :-)
Ps. Suomalaisista puista vielä, saksalaiset ystäväni eivät kelpuuta koivua
lainkaan polttopuuksi... Parempaakin kun on tarjolla. Epäreilua.
Mika Jalava
jorma wrote:
> Perinteinen suomalainen käsijousi valmistettiin kahdesta
> puulajista. Sisäpuoli mäntyä ulkopuoli koivua.
Eikös se ollut sisäpuoli kuusen alaoksan alapinta, joka kestää
puristusta useimpia muita kotoisia puitamme paremmin (lumikuorma) ja
ulkopuoli sitten tuota vetolujuudeltaan varsin hyvää koivua?
Olen joskus suunnitellut tuollaisen tekemistä, mutta kun olen niin
onneton kalamies etten koskaan saa tarpeeksi kalaa sitä liimaa varten
:-)
Mika
man
viestissä:39F92803...@iki.fi...
> Olen joskus suunnitellut tuollaisen tekemistä, mutta kun olen niin
> onneton kalamies etten koskaan saa tarpeeksi kalaa sitä liimaa varten
> :-)
Minun testeissäni tuo liima ei ollut ongelma. Keittelet melkein mitä tahansa
rasvaista teurasjätettä aikansa (haju on kiva) nahkat, jänteet, sorkat yms.
toimii hyvin, ja tietty niitä kalan rääppeitäkin voi käyttää. Jos et viitsi
itse liimaa keittää, osta taiteilijatarvikekaupasta Jänisliimaa, se on sitä
samaa.
Kuten sanottu minulla ei liimasaumat pettäneet, vaan yksinkertaisesti kahden
ominaisuuksiltaa hyvin erilaisen puulajin kanssa oli melkoisen vaikea löytää
oikeaa paksuussuhdetta jousen eri osiin, lopulta sain hiottua yhden jousen
joka taivutuskokeissa pärjäsi hyvin. Mutta ei kulunut aikaakaan kun jousi
kuitenkin katkesi, nuo puulajit "elävät" niin erilailla että pitäisi löytää
se taikaformula...
Onnea yritykseen!
Mika