Luodin putoama (piippulinjalta)
Tanu R.
Patruunoiden valmistajat tarjoavat yleisesti luotien lentoratataulukoita,
jotka pätevät tietylle etäisyydelle (esim. 150m) kohdistetulle aseelle. Ne
ovat varmaan sinänsä käytännöllisiä kun haluaa tietää paljonko luoti on
*tähtäinlinjan* ylä/alapuolella tietyllä etäisyydellä.
Mutta jos on hiukan *teoreettista* mielenkiintoa luodin lennon seuraamiseen,
olisi kiva tietää paljonko luoti on milläkin etäisyydellä *piipun linjan*
alapuolella jos piippu on asetta laukaistessa vaakasuorassa. Periaatteessa
tuon ehkä voisi laskea trigonometrian avulla noista tähtäinlinjan suhteen
ilmoitetuista arvoista (olettaen ettei ilmanvastus hidasta luodin
putoamista), mutta se tuntuu hankalalta ja aika virheherkältä tavalta.
Kysynkin olisiko jossakin hyviä tietoja luotien nopeuksista ja putoamista
vaakasuoran *piipun* linjan suhteen?
Antti V
"Tanu R." <n...@mail.invalid> wrote in message
news:LB5ob.41$Ve1...@reader1.news.jippii.net...
> Helou ryhmä
> Mutta jos on hiukan *teoreettista* mielenkiintoa luodin lennon
seuraamiseen,
> olisi kiva tietää paljonko luoti on milläkin etäisyydellä *piipun linjan*
> alapuolella
Eikös y = 0.5 * 9.81m/s^2*t^2 eli putoama = 0.5 * 9.81 * t^2
Luodin nopeus voidaan oletettaa vakioksi, ja ajan t voit ratkoa x = v * t
jossa x = etäisyys, jossa halutaan tietää putoama.
Siis, luoti kokeen painovoimakiihtyvyyden joka ei ota kantaa luodin painoon.
Kyllä tolla nyt approksimaatioon pääsee.
Testi rynnäri-arvoilla:
Matka x = 150 m, luodin nopeus v = 600 m/s --> t= 150/600 = 0.25 s
Jolloin y = 0.5*9.81*0.0625= 0.31 m putoama
Tämä on aika hyvin linjassa sen armeijan oppi-arvon kanssa, että luoti käy
noin 30 cm korkeudella tähtäinlinjasta.
Kunhan huvikseni laskeskelin,
T: AV
Tanu R.
"Antti V" <e...@oo.com> wrote >
> Eikös y = 0.5 * 9.81m/s^2*t^2 eli putoama = 0.5 * 9.81 * t^2
> Luodin nopeus voidaan oletettaa vakioksi, ja ajan t voit ratkoa x = v * t
> jossa x = etäisyys, jossa halutaan tietää putoama.
Luodin nopeus ei ole vakio, mutta patruunan valmistaja antaa nopeudet
useille etäisyyksille, joista interpoloimalla saa nopeuden halutulla
etäisyydellä ja edelleen integroimalla luodin lentoajan halutulle
etäisyydelle.
> Siis, luoti kokeen painovoimakiihtyvyyden joka ei ota kantaa luodin
painoon.
> Kyllä tolla nyt approksimaatioon pääsee.
Ei kovinkaan hyvään!
> Testi rynnäri-arvoilla:
>
> Matka x = 150 m, luodin nopeus v = 600 m/s --> t= 150/600 = 0.25 s
>
> Jolloin y = 0.5*9.81*0.0625= 0.31 m putoama
Siis piipun linjalta jos piippu on vaakasuorassa. Tähtäinlinja ei tällöin
ole vaakasuora jos ase on kohdistettu 150 metriin..
> Tämä on aika hyvin linjassa sen armeijan oppi-arvon kanssa, että luoti käy
> noin 30 cm korkeudella tähtäinlinjasta.
Tarkoittanet luodin suurinta korkeutta tähtäinlinjasta kun aseen kohdistus
on 150m, mutta tämä ei ole se arvo jota edellä laskit!
Herra X
Se osaa laskea juuri sen mitä haluat.
JiiKoo
"Tanu R." <n...@mail.invalid> wrote in message
news:LB5ob.41$Ve1...@reader1.news.jippii.net...
Antti V
"Tanu R." <n...@mail.invalid> wrote in message
>
> "Antti V" <e...@oo.com> wrote >
> Siis piipun linjalta jos piippu on vaakasuorassa. Tähtäinlinja ei tällöin
> ole vaakasuora jos ase on kohdistettu 150 metriin..
Sitä kai kysyttiin?
>
> > Tämä on aika hyvin linjassa sen armeijan oppi-arvon kanssa, että luoti
käy
> > noin 30 cm korkeudella tähtäinlinjasta.
>
> Tarkoittanet luodin suurinta korkeutta tähtäinlinjasta kun aseen kohdistus
> on 150m, mutta tämä ei ole se arvo jota edellä laskit!
Ei niin, mutta jos jollain pitää arvioida muistin ja paperin perusteella
onko lasku päin persettä niin kai tuolla rajat asettaa.
Oisit vastannut jos tiedät,
-AV
Mara
ylläolevalta sivulta kohta ballistik sieltä sopiva patruuna ja sitten vaan
vetelemään hiirellä noita punaisia vipuja
tv Mara
Tanu R.
"Herra X" <her...@hotmail.com> wrote
> Imutapa oheinen softa: http://stevespages.com/zip/pcballistics_18.zip
>
> Se osaa laskea juuri sen mitä haluat.
Kiitos vastauksesta. En tosin oikein ole innokas imuttamaan tuntemattomia
zippejä omalle koneelle ja laskeminen ei varsinaisesti ole minulle ongelma -
sen kyllä hanskaan. Ongelma on luodin putoamatiedot jotka tarvitaan
*piipun* linjan suhteen. Niitä ei voi laskea, vaan ne täytyy mitata.
Tanu R.
"Antti V" <e...@oo.com> wrote
>
> "Tanu R." <n...@mail.invalid> wrote
> >
> > "Antti V" <e...@oo.com> wrote >
> > > Tämä on aika hyvin linjassa sen armeijan oppi-arvon kanssa, että luoti
> käy
> > > noin 30 cm korkeudella tähtäinlinjasta.
> >
> > Tarkoittanet luodin suurinta korkeutta tähtäinlinjasta kun aseen
kohdistus
> > on 150m, mutta tämä ei ole se arvo jota edellä laskit!
>
> Ei niin, mutta jos jollain pitää arvioida muistin ja paperin perusteella
> onko lasku päin persettä niin kai tuolla rajat asettaa.
Tarkemmin ajatellen, ei kai tuo luoti 30 cm tähtäinlinjan yläpuolella ole
rynkyllä mahdollista jos ase on kohdistettu 150 metriin? Tuntuisi että
tuossa on yksi numero liikaa tai sitten kohdistusmatka on selvästi pitempi
kuin 150m? Jos arvo on oikea niin lopetan välittömästi RK:n luokittelemisen
kelvollisten ampuma-aseiden joukkoon!
Kunnon metsästysaseilla luoti käy selvästi alle 10 cm tähtäinlinjan
yläpuolella ennen 150m kohdistuspistettä. Maalin etäisyyden arviointi ei
tällöin ole niin kriittistä ja luoti osuu tappavalle alueelle kunhan ei
ammuta liian kaukaa.
Tanu R.
"Mara" <ma...@eipostia.net> wrote
Kiitos vastauksesta. Mukavahan niitä punaisia hanikoita oli näpelöidä, mutta
kannattaa huomata että"siktlinje" tarkoittaa nimenomaan *tähtäinlinjaa*, ei
piipun linjaa.
Antti V
"Tanu R." <n...@mail.invalid> wrote in message
> Tarkemmin ajatellen, ei kai tuo luoti 30 cm tähtäinlinjan yläpuolella ole
> rynkyllä mahdollista jos ase on kohdistettu 150 metriin? Tuntuisi että
> tuossa on yksi numero liikaa tai sitten kohdistusmatka on selvästi pitempi
> kuin 150m? Jos arvo on oikea niin lopetan välittömästi RK:n
luokittelemisen
> kelvollisten ampuma-aseiden joukkoon!
Toi 30 cm oli ihan-hattu-muistista vedetty arvo, perustelivat 100m asetusta
rk62:n tähtäimessä, muistaakseni. Totuus lienee jossain 10 - 20 cm välillä?
Kyllähän Nato .223 on muun muassa siksi valittu .223:ksi, että lentorata on
melko suora. Rynnärillä pösöttäminen on epäsuoraa tulta :)
Mutta ei kai 99% AK-käyttäjistä edes ammu tuelta, joten mitä väliä (v***n
n****rit...)
AV
Lukija
"Antti V" <e...@oo.com> wrote in message
news:5tqob.26$kc...@reader1.news.jippii.net...
On pakko puuttua keskusteluun ! 7.62 X 39 lentorata ei ole noin kaareva.
Kohdistuksen ollessa 150 m:lle, ovat lentoratat seuraavat tyypillisillä
latauksilla:
V0 715 m/s
0 metriä -4,5 cm (piippulinja)
50 metriä + 2,7 cm
100 metriä + 4,4 cm
150 metriä + 0 cm.
200 metriä -11,4 cm
E200 1233 J
Fysiikan lakien mukaan 5,56 * 45 / 223 :ssa on suorempi lentorata kovemman
lähtönopeuden ansiosta. Lentorata kohdistuksen ollessa 150 m:lle;
V0 1015 m/s
0 metriä -4,5 cm (piippulinja)
50 metriä 0 cm
100 metriä + 1,6 cm
150 metriä + 0 cm.
200 metriä - 5,7 cm
E200 901 J
Lentoradoissa on eroja, mutta ampujan taidot vaikuttavat toki huomattavasti
enemmän.
Tanu R.
"Lukija" <noto...@mail.com> wrote >
> On pakko puuttua keskusteluun ! 7.62 X 39 lentorata ei ole noin kaareva.
>
> Kohdistuksen ollessa 150 m:lle, ovat lentoratat seuraavat tyypillisillä
> latauksilla:
> V0 715 m/s
> 0 metriä -4,5 cm (piippulinja)
> 50 metriä + 2,7 cm
> 100 metriä + 4,4 cm
> 150 metriä + 0 cm.
> 200 metriä -11,4 cm
> E200 1233 J
>
> Fysiikan lakien mukaan 5,56 * 45 / 223 :ssa on suorempi lentorata kovemman
> lähtönopeuden ansiosta. Lentorata kohdistuksen ollessa 150 m:lle;
> V0 1015 m/s
> 0 metriä -4,5 cm (piippulinja)
> 50 metriä 0 cm
> 100 metriä + 1,6 cm
> 150 metriä + 0 cm.
> 200 metriä - 5,7 cm
> E200 901 J
>
> Lentoradoissa on eroja, mutta ampujan taidot vaikuttavat toki
huomattavasti
> enemmän.
Yllättävän vaatimaton lähtönopeus rynkyn luodilla. Aivan hävettää kun
ajattelen varusmiespalveluksessa kipeytynyttä olkapäätäni ;-)
Nämä putoamat ovat tähtäinlinjan suhteen. Satutko tietämään paljonko
luotien putoamat olisivat "piipun jatkeelta" mitattuna, eli paljonko
vaakasuoraan ammuttu luoti putoaa eri etäisyyksillä piipun linjaan nähden?
Herra X
> *piipun* linjan suhteen. Niitä ei voi laskea, vaan ne täytyy mitata.
Tottakai ne voi laskea. Alla tuloste PCB:stä. Sarakkeessa "Drop" näkyy
pudotus piippulinjan suhteen.
PCB 1.8 Trajectory chart
Bullet name..................... Lapua FMJ
Bullet weight................... 7.97 gram
Bullet diameter................. 7.82 mm
Muzzle velocity................. 715 m/s
Ballistic coefficient........... 0.280
Zero............................ 0.0 cm at 150.0 meters
Crosswind....................... 0.00 m/s from 0 degs
Line of sight above bore axis... 4.5 cm
Temperature..................... 15.0 grad C
Altitude........................ 0 meters
Sights zeroed at 0 degs
Firing angle.................... 0 degs
Cant angle...................... 0 degs
Range Velocity Energy Flight Drop Max Path Drift Click
Click
time height up
side
[m] [m/s] [J] [s] [cm] [cm] [cm] [cm]
============================================================================
===
0 715 2037 0.000 0.0 -4.5 -4.5 0.0 0.0
0.0
10 705 1981 0.014 0.1 -1.8 -2.6 0.0 26.4
0.0
20 695 1926 0.028 0.4 -1.7 -1.0 0.0 4.8
0.0
30 685 1873 0.043 0.9 -1.6 0.5 0.0 -1.6
0.0
40 676 1820 0.058 1.6 -1.4 1.7 0.0 -4.4
0.0
50 666 1768 0.073 2.5 -1.1 2.8 0.0 -5.5
0.0
60 657 1718 0.088 3.7 -0.8 3.6 0.0 -6.0
0.0
70 647 1669 0.103 5.1 -0.5 4.2 0.0 -6.0
0.0
80 638 1621 0.119 6.7 -0.1 4.5 0.0 -5.7
0.0
90 628 1574 0.135 8.5 0.4 4.6 0.0 -5.2
0.0
100 619 1528 0.151 10.6 1.0 4.5 0.0 -4.5
0.0
110 610 1483 0.167 12.9 1.6 4.2 0.0 -3.8
0.0
120 601 1439 0.183 15.6 2.3 3.5 0.0 -2.9
0.0
130 592 1396 0.200 18.4 3.1 2.6 0.0 -2.0
0.0
140 583 1354 0.217 21.5 4.0 1.5 0.0 -1.0
0.0
150 574 1313 0.234 24.9 4.9 0.0 0.0 -0.0
0.0
160 565 1273 0.251 28.7 6.0 -1.8 0.0 1.1
0.0
170 557 1235 0.269 32.7 7.1 -3.9 0.0 2.3
0.0
180 548 1197 0.287 37.2 8.4 -6.3 0.0 3.5
0.0
190 540 1161 0.306 41.9 9.8 -9.1 0.0 4.8
0.0
200 531 1125 0.325 47.0 11.2 -12.2 0.0 6.1
0.0
210 523 1091 0.344 52.4 12.8 -15.7 0.0 7.5
0.0
220 515 1057 0.363 58.2 14.5 -19.6 0.0 8.9
0.0
230 507 1025 0.383 64.4 16.3 -23.8 0.0 10.3
0.0
240 499 993 0.403 70.9 18.3 -28.3 0.0 11.8
0.0
250 491 962 0.423 77.9 20.3 -33.3 0.0 13.3
0.0
260 484 932 0.444 85.1 22.5 -38.6 0.0 14.9
0.0
270 476 902 0.465 92.8 24.8 -44.3 0.0 16.4
0.0
280 468 874 0.486 100.9 27.3 -50.4 0.0 18.0
0.0
290 461 846 0.507 109.3 29.9 -56.9 0.0 19.6
0.0
300 454 820 0.529 118.5 32.7 -64.1 0.0 21.4
0.0
Tanu R.
Ainakin jotkut ballistiikka-ohjelmat siis laskevat "drop" -arvot, eikä
pelkästään "trajectory".
TvA
news:6nrob.32$kc2...@reader1.news.jippii.net...
> Yllättävän vaatimaton lähtönopeus rynkyn luodilla. Aivan hävettää kun
> ajattelen varusmiespalveluksessa kipeytynyttä olkapäätäni ;-)
Risuja asekouluttajalle: kipu kertoo väärin opastetusta ampumistekniikasta.
> Nämä putoamat ovat tähtäinlinjan suhteen. Satutko tietämään paljonko
> luotien putoamat olisivat "piipun jatkeelta" mitattuna, eli paljonko
> vaakasuoraan ammuttu luoti putoaa eri etäisyyksillä piipun linjaan nähden?
>
Erään innokkaasti imutetun tuntemattoman zipin laskema RK:n luodin
putoama vaakatasossa olevasta piippulinjasta:
Luoti: 7.91mm 8g, BC 0.280
Lähtönopeus: 715m/s
0m 0.0cm
50m -2.4cm
100m -10.4cm
150m -24.6cm
200m -46.4cm
250m -77.0cm
300m -117.0cm
350m -169.4cm
TvA
Lukija
"Tanu R." <n...@mail.invalid> wrote in message
Muistat varmaan olkapääsi ohella "rynkyn" luodin painavan 8 grammaa. 5,56 X
45 painaa "vain" 55 grainia eli muistaakseni noin 3.5 grammaa.
> Nämä putoamat ovat tähtäinlinjan suhteen. Satutko tietämään paljonko
> luotien putoamat olisivat "piipun jatkeelta" mitattuna, eli paljonko
> vaakasuoraan ammuttu luoti putoaa eri etäisyyksillä piipun linjaan nähden?
>
Nokun en. Sillä tiedolla kun ei pysty paljoa ammuntahommissa tekemään.
2.nd_reader
> > ajattelen varusmiespalveluksessa kipeytynyttä olkapäätäni ;-)
> Muistat varmaan olkapääsi ohella "rynkyn" luodin painavan 8 grammaa. 5,56 X
> 45 painaa "vain" 55 grainia eli muistaakseni noin 3.5 grammaa.
aivan, - se on tuo "PowerFactor" eikä yksin "lähtönopeus"
ja olis' kai kannattanut pitää pyssyn perä lähempänä olkapäätä
- luulisin
piiska
X
> 45 painaa "vain" 55 grainia eli muistaakseni noin 3.5 grammaa.
Tosin rekyyliaistimukseen vaikuttaa vähän muutkin seikat kuin vain luodin
paino.
piiska
> zippejä omalle koneelle ja laskeminen ei varsinaisesti ole minulle
ongelma -
> sen kyllä hanskaan. Ongelma on luodin putoamatiedot jotka tarvitaan
> *piipun* linjan suhteen. Niitä ei voi laskea, vaan ne täytyy mitata.
>
Vittu mikä mussuttaja.
PJK
"piiska" <kiuas...@kummittelee.taas> wrote in message
news:jWBob.543$hU4...@read3.inet.fi...
Niin, lähtönopeus ja aseen paino. Nehän kerrattiin jo (aseen paino
tiedetään).
Kommenttisi ei taaskaan jalostunut mitään.
Sirius
Lisätään nyt vielä että ruutipanoksen paino vaikuttaa rekyyliin siinä
missä luodin paino koska kummatkin poistuvat piipusta yhtä kovaa ulos.
Näiden lisäksi rekyylituntemukseen (potkaiseeko terävästi ja nopeasti
vai hitaasti mutta pitempään) voi vaikuttaa myös ruudin palonopeus
mutta rk:n kohdallatällä ei juuri ole merkitystä.
Sirius
Make
olevan puun latvaan ?
Käsitykseni on ja jonkinlaista kokemusta on, ettei luodin lentorata
laske samalla tavalla. (Älkää nyt laskeko "fysiikalla" asioita
tyhjiössä.)
"Tanu R." <n...@mail.invalid> wrote in message news:<LB5ob.41$Ve1...@reader1.news.jippii.net>...
Tanu R.
"Make" <ma...@surfeu.fi> wrote
> Mites luoti käyttäytyy, jos ammutaan yläviistoon esim. vaaran päällä
> olevan puun latvaan ?
> Käsitykseni on ja jonkinlaista kokemusta on, ettei luodin lentorata
> laske samalla tavalla. (Älkää nyt laskeko "fysiikalla" asioita
> tyhjiössä.)
Ahaa, latvalinnustusta! No se luoti käyttäytyy niin, että se voi tappaa
jonkin ihmisen vielä monen kilometrin päässä ;-)
Vakavammin: täsmällisesti tuota on kai aika vaikea arvata. Luoti tekee työtä
ylös noustessaan, joka epäilemättä hidastaa sen nopeutta, jolloin siihen
kohdistuva ilmanvastus ei ole aivan niin suuri ja ... normaalit taulukot
eivät täsmälleen päde ... "tyhjiön fysiikalla" en ole koskaan mitään
yrittänytkään laskea, mutta lähes vaakatasossa tehdyt koeammunnat eivät
myöskään ole suoraan sovellettavissa koska ilmanvastus kehittyy eri tavalla.
Luodin putoama piippulinjalta jää pienemmäksi kuin vaakasuoraan ammuttaessa,
ammutaan sitten ylöspäin tai alaspäin. Muistelen nähneeni jossakin
asekirjassa pienen korjaustaulukon vuoristossa tmv. metsästäviä varten.
Vuoristossa korkeuserot voivat olla suuria ja matkatkin aika pitkiä. Ehkä
tuollainen olisi Suomessakin joissakin äärimmäisissä olosuhteissa tarpeen?
Herra X
> olevan puun latvaan ?
Aiemmin mainitun PCB-ohjelman avulla voit simuloida myös tätä antamalla
arvon parametrille "Firing Angle."
Antti Heikkila
> Mites luoti käyttäytyy, jos ammutaan yläviistoon esim. vaaran päällä
> olevan puun latvaan ?
> Käsitykseni on ja jonkinlaista kokemusta on, ettei luodin lentorata
> laske samalla tavalla. (Älkää nyt laskeko "fysiikalla" asioita
> tyhjiössä.)
Vanha armeijan muistisääntö on KKK eli 'kulmassa kuula kohoaa', jos ammut
vaakatason ylä- tai alapuolelle niin osumat menevät tähtäyspisteestä yli.
Maastokulman vaikutusta voit laskea ballistiikkaohjelmalla tai vaikka
lukemalla Pauli Salon kirjaa "Tarkka-ampuja I".
--
Antti Heikkilä
www.helsinki.fi/people/Antti.Heikkila
Vempu
"Make" <ma...@surfeu.fi> kirjoitti viestissä
news:724e20f1.0311...@posting.google.com...
> Mites luoti käyttäytyy, jos ammutaan yläviistoon esim. vaaran päällä
> olevan puun latvaan ?
> Käsitykseni on ja jonkinlaista kokemusta on, ettei luodin lentorata
> laske samalla tavalla. (Älkää nyt laskeko "fysiikalla" asioita
> tyhjiössä.)
Metsästäjän asekirja, Timo Hyytinen, 2001, s.135 antaa pienen taulukon jossa
on mm. seuraavia arvoja:
Kulma Matka
ylös/alas jaetaan arvolla
5 1,01
10 1,02
15 1,04
20 1,06
Eli jos arvioitu matka on esim. 150 metriä ja ampumakulma 20 astetta, on
ammuttava kuten vaakatasossa olevaa maalia jonka etäisyys on 150 / 1,06
metriä eli n. 142 metriä. Ero ei tuolla kulmalla ole suuren suuri ; moniko
arvioi etäisyyden metsässä noin tarkasti?
Ampumiskulman arvioiminen ei ole aivan helppoa, harjoitusta tarvitaan. Ja
tästä voi nyt sitten vapaasti valita ottaako metsästysreisuulle mukaan
kannettavan tietokoneen jossa pyörii ballistiikkaohjelma, vaiko
taskulaskimen ja kirjallisuutta ;-)
piiska
>
Ei kai kun on tuommoinen pahviaivo. Rekyyliaistimukseen saattaa vaikuttaa
myös sellaiset seikat kuin mahdollinen suujarru tai vaikkapa käytettävä
ruuti.
Mainostamasi "maailman tappavin kaliiperi .22 ls" ei muuten vaikuttanut
toimivan kovin hyvin. Olikohan kaveri sinulta kaliiperivalintavinkkinsä
saanut? Vain toinen kuoli ja hänkin kitumisen jälkeen.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa/kotimaa.shtml?2003/11/193570 Missä meni
vikaan, unohtiko kaveri rambotyyliin tyhjentää lippaallisen niitä
kakskakkosen hyttysenpaskoja? Nillähän piti osua "niin tarkasti"?
Tosin tuolta etäisyydeltä olisi nelinelkullakin osunut 100% varmasti eikä
olisi tarvinnut haaskata kallista erikoissairaanhoitoa kituviin. Mutta
meillähän on täällä näitä "tappamisen erikoisasiantuntijoita, jotka
jalostavat meille arvokasta informaatiota kuinka hommat kaduilla pitää
hoitaa"
Lukija
"piiska" <kiuas...@kummittelee.taas> wrote in message
Paskanjauhanta jatkuu. Teepä tilasto.
Yksi tapettu kakskakkosella, neljänelkulla ei yhtään. Jatka ja katso lukema
vuoden kuluttua.
Kerro sitten, millä on räiskitty kuoliaaksi eniten. V: .22 lr:llä.
Missään ei kerrota mikä oli käytetty kaliiperi. Neljä nelkulla saa ampua
vaikka koko rullan torsoon ja uutinen on sama; haavoittui. Kyse onkin siitä,
mihin kohtaan osuu. Piiska, tietolähteenään televisio-ohjelmat, luulee että
osuma heittää kaverin automaattisesti kuolleena selälleen.
piiska
> Paskanjauhanta jatkuu. Teepä tilasto.
Niinpä näköjään jatkuu ja eri nimimerkin suojista sinulla.
> Yksi tapettu kakskakkosella, neljänelkulla ei yhtään. Jatka ja katso
lukema
> vuoden kuluttua.
Ooh, Suomi onkin varmaan hyvä paikka tilastoida tuommoisia, kun täällä on
nuo revolveritraditiot syvällä ja nelinelosia joka jepellä. Ainoa järkevä
tapa tehdä tilasto on tilastoida kuinka moni kaatuu lopullisesti
osumasta.Väitän sen nelinelosella olevan lähempänä 100%:a. Kakskakkosellahan
tilasto on 50% kuolettavuus vaikka sitä on käytetty puukkoetäisyydeltä.
Tavallinen morakin olisi ollut tappavampi tuossa tilanteessa.
> Kerro sitten, millä on räiskitty kuoliaaksi eniten. V: .22 lr:llä.
Kakskakkosia on eniten, mutta ei sillä silti saada hengiltä eniten :-)
Muuten, nelinelosen kantajat ovat vastuullista porukkaa, kun sillä sattuu
niin harvoin mitään tuommoisia tragedioita. Pitäisiköhän kakskakkoset
julistaa laittomiksi, koska niiden omistajat ovat selvästikin epästabiileja
tapauksia?
> Missään ei kerrota mikä oli käytetty kaliiperi.
Vaan tietäjät tietää.
> vaikka koko rullan torsoon ja uutinen on sama; haavoittui. Kyse onkin
siitä,
> mihin kohtaan osuu. Piiska, tietolähteenään televisio-ohjelmat, luulee
että
> osuma heittää kaverin automaattisesti kuolleena selälleen.
Nyt meni pahasti vikaan. Paljastit tosin omat tietolähteesi etkä näköjään
tiedä edes käytettyä kaliiperia. Voi voi, onnea vaan sinne tietotyhjiöön.
Osmo Ronkanen
> "Tanu R." <n...@mail.invalid> wrote in message
> news:LB5ob.41$Ve1...@reader1.news.jippii.net...
>
> > Helou ryhmä
>
> seuraamiseen,
> > olisi kiva tietää paljonko luoti on milläkin etäisyydellä *piipun linjan*
> > alapuolella
>
> Luodin nopeus voidaan oletettaa vakioksi, ja ajan t voit ratkoa x = v * t
> jossa x = etäisyys, jossa halutaan tietää putoama.
Nämä eivät toimi kuin tyhjiössä.
Putoaman voi laskea seuraavalla kaavalla:
D = (22.14 / V0 / (1/R - 1/(289*BC*sqrt(V0)-0.39*R)) )^2 (cm)
BC on luodin ballistinen kerroin. Tämä toimii vain yliääniluodeilla.
Kaava on muokattu teoksen Modern Practical Ballistics, Arthur J. Pejsa
pohjalta.
Loppunopeuden voi laskea kaavalla V = (sqrt(V0) - R/BC/192)^2 (m/s)
Sen pitäisi olla yli 420 m/s, jotta kaavaa voi käyttää.
Jos ampuu luodin vaakasuoraan ja pudottaa toisen samaan aikaan
pudotettu putoaa maahan ennen ammuttua. Ilmanvastus tekee kummia
asioita.
Osmo
matilain...@gmail.com
> Helou ryhmä
>
> Patruunoiden valmistajat tarjoavat yleisesti luotien lentoratataulukoita,
> jotka pätevät tietylle etäisyydelle (esim. 150m) kohdistetulle aseelle. Ne
> ovat varmaan sinänsä käytännöllisiä kun haluaa tietää paljonko luoti on
> *tähtäinlinjan* ylä/alapuolella tietyllä etäisyydellä.
>
> olisi kiva tietää paljonko luoti on milläkin etäisyydellä *piipun linjan*
> tuon ehkä voisi laskea trigonometrian avulla noista tähtäinlinjan suhteen
> ilmoitetuista arvoista (olettaen ettei ilmanvastus hidasta luodin
> putoamista), mutta se tuntuu hankalalta ja aika virheherkältä tavalta.
>
> Kysynkin olisiko jossakin hyviä tietoja luotien nopeuksista ja putoamista
> vaakasuoran *piipun* linjan suhteen?