(liian) Isot hirvipyssyt
Aronkyt|, Petri V{in{m|
>
> SIPRIn raportti tavanomaisista aseista? Vuotta en nyt muista, mutta
> rujoa teksti{ pienikaliiperisista kiv{{reist{. P{{juju lienee ollut t{ss{
> raportissa pienten ja kevyiden mutta nopeiden luotien ep{stabiilisuus
> kudoksessa; tulokset oli muistaakseni saatu USArmyn el{inkokeista. Min{
> ainakin ymm{rsin lukemani raportin niin, ett{ "pieni" tarkoitti n{it{
> uusia sotilaskaliipereja siin{ 5.5 mm ja "suuri" taas vanhoja kunnon .30-06,
> .308 ja 7.62X53R -kaliipereja.
Niin tarkoitti ! Vaikka lukemisestani on kulunut jo +5 v muistan
yhden veike{n kuvan, jossa er{s alivalottunut henkil| oli saanut
pienikaliberisen luodin p{{h{ns{. Luodin menorei{n puolelta p{{ oli
liev{sti erin{k|inen kuin ulostuloreij{n puolelta !
>
> Kovasti totta, mielest{ni. Mutta joku tolkku se on kuitenkin oltava...
> Jokin .460 Weatherby Magnum ei ehk{ sittenk{{n ole se optimaalinen hirvi-
> ase, vaikka olen asekauppiailta kuullutkin, ett{ .308 on l{hinn{ lintu-
> kaliiperi.
Tauno V. M{ki sanoi 308:a rottapyssyksi !
> T{st{p{ olemme sitten hiukan eri mielt{. Jytkympi paukku ei hyvin osuneena
> ole sen varmempi kuin nykyisell{ alarajalla oleva kiv{{rinluoti, kunhan osuma
> todella on hyv{. Huonoja laukauksia pit{{ sitten v{ltt{{ ampumastakaan.
> Tokihan aina sattuu, ja niit{ huonoja osumia tulee, mutta eip{ siit{
> 9-millisest{ ole sen kummempaa riemua el{imen persauksessa kuin on 7.62:kaan.
Naulankantaan !
>
> Kokonaan toinen asia on, kuinka mukava on ampua jollakin todella j{re{ll{
> aseella? Kuvittelehan hirviporukan hintelin mies - se el{kkeelle j{{nyt
> 60v. kuivakas miehenk{ppyr{, ampumassa jollakin .380 Remington Expressill{.
> Sama mies pystyisi useaan t{hd{ttyyn laukaukseen .308:lla, mutta ison
> puskapyssyn rekyyli pist{{ miehen hiukan pelk{{m{{n laukaisua... Ja
> edelleen, saman porukan k|yh{ opiskelija, joka on t{ysin tyytyv{inen 7.62X53R
> aseeseen; patruunakin on harjoitellessa todella halpa! Maksa nyt sitten
> kymppi per laaki.
Joo ! K{siaseistakalibereista esimerkiksi .44 Magnum on varsin siedett{v{
ampua 1,5 kg painavasta revolverista (jopa mukavaa t{ysteholatauksilla).
Vastaavasti allekirjoittaneelle tuottaa suurta tuskaa ja ahistusta ampua
jotain 9,3x62:ta. (Ei se rekyyli muuten, mutta kun paikat pruukaa irrota
hampaista)
>
> Iso kiv{{ri on kelvokas mets{ll{, kunhan valitaan kiv{{ri miest{ my|ten
> eik{ leikit{ piiritysm|rss{ri{ muistuttavilla magnumeilla alle 70Kg elopai-
> nolla. Vanhojen sotilaskiv{{rien kaliiperit ovat kuitenkin v{hint{{n riit-
> t{vi{ hirviaseita. Se miesh{n siin{ ampuu, ei kiv{{ri. Pienempiin
> kaliipereihin ment{ess{ tuleekin sitten vastaan se raja, jolla ase ei
> en{{ kelpaa hirvijahtiin. L{p{isy{ nyt yksinkertaisesti _on_ oltava.
> Siit{ rajasta voidaan sitten olla monta mielt{.
>
Kaipa tuo hurrien 6,5x55 on siell{ alarajalla.
> Jos kahdesta yht{suuresta toinen on suurempi, t{ytyy
> toisen vastaavasti olla pienempi.
AIVAN !!!
Arska
Veijo Paavali L{nsikunnas
>Joo ! K{siaseistakalibereista esimerkiksi .44 Magnum on varsin siedett{v{
>ampua 1,5 kg painavasta revolverista (jopa mukavaa t{ysteholatauksilla).
>Vastaavasti allekirjoittaneelle tuottaa suurta tuskaa ja ahistusta ampua
>jotain 9,3x62:ta. (Ei se rekyyli muuten, mutta kun paikat pruukaa irrota
>hampaista)
Oletkos koskaan ampunut .44magnumia kiv{{rill{? Voin vakuuttaa, ettei
ole mik{{n miellytt{v{ yll{tys. Oma kiv{{rini on todella kevyt, vain
hiukan 10" revolveria painavampi, ja se potkii pahemmin kuin vanha
kunnon pystykorva. Omilla latauksilla tehokin riitt{isi hirveen, mutta
noiden tehdaspaukkujen j{lkeen en taida yht{ kovia ladatakaan.
Ei, en ammu aseellani hirvi{, enk{ ole edes aikonut. Tuo oli vain
tehon referenssiarvona.
---
Tiikeri tankkiin.
- Veijo Esso
Veli-Matti Junkkari
>Kovasti totta, mielest{ni. Mutta joku tolkku se on kuitenkin oltava...
>Jokin .460 Weatherby Magnum ei ehk{ sittenk{{n ole se optimaalinen hirvi-
>ase, vaikka olen asekauppiailta kuullutkin, ett{ .308 on l{hinn{ lintu-
>kaliiperi.
Min{ olen kuullut (huom, paino sanalla kuullut) tapauksesta,
ett{ .308 luoti on l|ydetty hirvisonnin lapaluun p{{lt{...
Ei silti, on tuolla kaliiperilla meid{nkin porukassa hirvi{
kaadettu :)
>puskapyssyn rekyyli pist{{ miehen hiukan pelk{{m{{n laukaisua... Ja
>edelleen, saman porukan k|yh{ opiskelija, joka on t{ysin tyytyv{inen 7.62X53R
>aseeseen; patruunakin on harjoitellessa todella halpa! Maksa nyt sitten
>kymppi per laaki.
T{m{ on muuten sellainen juttu, joka ihmetytt{{.
Min{ ammuin kokeen sotilaskiv{{rill{ (7.62x53R) ja
en onneton edes huomannut sen rekyyli{. J{nnitin
kai sitten niin paljon.
>en{{ kelpaa hirvijahtiin. L{p{isy{ nyt yksinkertaisesti _on_ oltava.
Jup. Tuo on yksi syy, miksi se varsinainen mets{stysase
on .338 (8 mk/laaki, mutta eip{ niit{ kovin paljoa mene)
- wellu
--
f Jim Phillips 18 Shotgun: where to shoot in houston
Timo L{ttil{
In article <1993Feb14...@cc.helsinki.fi> mtans...@cc.helsinki.fi writes:
>Ei kai nuo isokaliiberipyssyt ole pahojakaan (hirvi{ ammuttaessa),
>mutta mielest{ni aika kuvaava tarina on kaverin hirviporukasta,
>jossa yhdell{ on himo 9-milliseen (toivottavasti meni oikein) kiv{{riin.
>Tietysti k{y niin ett{ passissa ollaan ja (9)kaveri osuu _hyvin_,
>mutta el{in nousee silti yl|s -ja kaveri ampuu uudestaan- jolloin
>hirvi kuukahtaa lopullisesti. Tarinan opetuksena olkoon se ett{
>ko. hirvest{ meni kaikkein paras liha verisoosiksi jota ei kukaan
>pane paistinpannulle.
Olenpa n{hnyt, kuinka tavallinen 7.62 tekee haavakanavaan luunsiruja ja
verta niin paljon, ett{ isonpuoleisen hirvisonnin paistit eiv{t kelvanneet
kuin koiralle. "Isot" kaliiperit (olettekos muuten n{hneet Aimo Lahden
suunnittelemaa pst-kiv{{ri{? Millainenkohan yllytyshullu sill{kin uskalsi
ampua) eiv{t tee parasta lihaa verisoosiksi muutoin kuin silloin, kun ampuja
s{hl{{.
Itse asiassa isompi kaliiperi ei tee kovinkaan paljon pahempaa tuhoa
lihalle kuin pieni. Varsinkin nopeat pienet luodit (jotkut 7mm Rem Mag
ja vastaavat) ovat huomattavasti pahempia. Iso hidas luoti l{p{isee
tehokkaasti, ei hajoa osuessaan eik{ revi shokkiaallon vaikutuksesta
niin laajaa aluetta.
SIPRIn raportti tavanomaisista aseista? Vuotta en nyt muista, mutta
rujoa teksti{ pienikaliiperisista kiv{{reist{. P{{juju lienee ollut t{ss{
raportissa pienten ja kevyiden mutta nopeiden luotien ep{stabiilisuus
kudoksessa; tulokset oli muistaakseni saatu USArmyn el{inkokeista. Min{
ainakin ymm{rsin lukemani raportin niin, ett{ "pieni" tarkoitti n{it{
uusia sotilaskaliipereja siin{ 5.5 mm ja "suuri" taas vanhoja kunnon .30-06,
.308 ja 7.62X53R -kaliipereja.
Jos valittavina on iskuenergialtaan vastaavat
kaliiperit, niin todenn{k|isesti siistimpi ja tehokkaampi hirven
kokoiseen el{imeen on se painavampi. Iskuenergian kasvattaminen luodin
painoa lis{{m{ll{ ei puolestaan aiheuta kovin suurta lis{tuhoa, mutta
lis{{ l{p{isykyky{ ja luotettavuutta luodin pysyess{ paremmin koossa.
Kovasti totta, mielest{ni. Mutta joku tolkku se on kuitenkin oltava...
Jokin .460 Weatherby Magnum ei ehk{ sittenk{{n ole se optimaalinen hirvi-
ase, vaikka olen asekauppiailta kuullutkin, ett{ .308 on l{hinn{ lintu-
kaliiperi.
Yksi t{rke{ pointti on se, ett{ mit{ jytkympi paukku niin sen
todenn{k|isemmin sama osuma tappaa ensimm{isell{. T{ll|in erityisesti
s{{stet{{n lihaa, koska lis{laukaukset helposti ammutaan kiireisemmin
ja osutaan ehk{ huonommin.
T{st{p{ olemme sitten hiukan eri mielt{. Jytkympi paukku ei hyvin osuneena
ole sen varmempi kuin nykyisell{ alarajalla oleva kiv{{rinluoti, kunhan osuma
todella on hyv{. Huonoja laukauksia pit{{ sitten v{ltt{{ ampumastakaan.
Tokihan aina sattuu, ja niit{ huonoja osumia tulee, mutta eip{ siit{
9-millisest{ ole sen kummempaa riemua el{imen persauksessa kuin on 7.62:kaan.
Kokonaan toinen asia on, kuinka mukava on ampua jollakin todella j{re{ll{
aseella? Kuvittelehan hirviporukan hintelin mies - se el{kkeelle j{{nyt
60v. kuivakas miehenk{ppyr{, ampumassa jollakin .380 Remington Expressill{.
Sama mies pystyisi useaan t{hd{ttyyn laukaukseen .308:lla, mutta ison
puskapyssyn rekyyli pist{{ miehen hiukan pelk{{m{{n laukaisua... Ja
edelleen, saman porukan k|yh{ opiskelija, joka on t{ysin tyytyv{inen 7.62X53R
aseeseen; patruunakin on harjoitellessa todella halpa! Maksa nyt sitten
kymppi per laaki.
Iso kiv{{ri on kelvokas mets{ll{, kunhan valitaan kiv{{ri miest{ my|ten
eik{ leikit{ piiritysm|rss{ri{ muistuttavilla magnumeilla alle 70Kg elopai-
nolla. Vanhojen sotilaskiv{{rien kaliiperit ovat kuitenkin v{hint{{n riit-
t{vi{ hirviaseita. Se miesh{n siin{ ampuu, ei kiv{{ri. Pienempiin
kaliipereihin ment{ess{ tuleekin sitten vastaan se raja, jolla ase ei
en{{ kelpaa hirvijahtiin. L{p{isy{ nyt yksinkertaisesti _on_ oltava.
Siit{ rajasta voidaan sitten olla monta mielt{.
Ja hirvimets{ll{h{n pit{{ olla kiv{{ri!
L{ttil{
--
Mika Matti Jalava
>Oletkos koskaan ampunut .44magnumia kiv{{rill{? Voin vakuuttaa, ettei
>ole mik{{n miellytt{v{ yll{tys. Oma kiv{{rini on todella kevyt, vain
>hiukan 10" revolveria painavampi, ja se potkii pahemmin kuin vanha
>kunnon pystykorva. Omilla latauksilla tehokin riitt{isi hirveen, mutta
>noiden tehdaspaukkujen j{lkeen en taida yht{ kovia ladatakaan.
Mainitusta pyssyst{ voisin mainita henk. koht. ep{miellytt{vyys-
indeksin{ ett{ tuntui suunnilleen samalta kuin .300 Win Mag paitsi
ett{ per{ oli inhottavamman muotoinen. Oma pystykorvani (tai
sellaisesta tehty kevennelty malli) Lapuan Trainereilla (8 g
kokovaippa 895 m/s) tuntui v{h{n niinkuin pienoiskiv{{rilt{ tuon
j{lkeen.
Eik{ ne paukut mit{{n aivan j{rjett|mi{ tainneet olla, kerropa Veijo
kuinka kovaa se about 185-graininen (vai oliko 180?) l{htee. Ei
varmaan iskuenergiaa ihan tuohon pystykorvan paukkuun verrattavasti.
Liikem{{r{ rulaa ja kevyt pyssy p|kkii miest{ ilke{sti. Voin kuvitella
milt{ tuntuu joku 267 gr. luoti reippaalla latauksella (vaikka se ei
suoraan lenn{k{{n :-().
Mika
Harri Haba Suomalainen
> SIPRIn raportti tavanomaisista aseista? Vuotta en nyt muista, mutta
> rujoa teksti{ pienikaliiperisista kiv{{reist{. P{{juju lienee ollut t{ss{
> raportissa pienten ja kevyiden mutta nopeiden luotien ep{stabiilisuus
> kudoksessa; tulokset oli muistaakseni saatu USArmyn el{inkokeista. Min{
> ainakin ymm{rsin lukemani raportin niin, ett{ "pieni" tarkoitti n{it{
> uusia sotilaskaliipereja siin{ 5.5 mm ja "suuri" taas vanhoja kunnon
> .30-06, .308 ja 7.62X53R -kaliipereja.
Niin tarkoitti !
Lisaksi kannattaa muistaa etta SIPRIn raportissa puhuttiin juuri sotilas-
kayttoon tehdyista ammuksista. Esim. .223 sotilaskaytossa on pyritty saamaan
mahdollisimman epastabiiliksi ja luodin tulee olla helposti sirpaloituva.
Tavallisilla .223-luodeilla tuskin on ainakaan tuota sirpaloitumisefektia.
Ainakaan mina en ole viela saanut luotia sirpaloitumaan. Pyorimista (joka
johtuu juuri siita epastabiiliudesta) tuntuu olevan .223:lla paljon.
Toinen huomioimisen arvoinen seikka on se, etta SIPRIn raportissa puhuttiin
juuri sotilastapauksista. Luotien vaikutuksia tutkittiin eniten juuri sen
pituisissa matkoissa, joita tulee ihmista ammuttaessa. Muistelen etta
siina keskityttiin juuri keskimaaraiseen osumaan, jossa luodin kulkema
matka on melko lyhyt - suuruusluokkaa n. 15cm. Raportin mukaan paksummassa
kudoksessa (vaikka hirvessa) 7.62 tekee pahempaa jalkea. Kyseessa oli siis
juuri sotilaspatruuna, johon on kaytetty (tietenkin) mahdollisimman
epastabiilia luotia.
--
--
Harri Suomalainen Harri.Su...@hut.fi ha...@vipunen.hut.fi
Mika Matti Jalava
>Onko olemassa mit{{n (tutkittua) keinoa arvioida rekyyli{?
>Ainakin aseen ja projektiilin paino sek{ ruudin m{{r{ (ja laatu?) vai-
>kuttavat.
Varsinkin rec.gunsissa esitet{{n v{h{n v{li{ mit{
mielikuvituksellisimpia konsteja rekyylin laskemiseksi. Luulen kyll{
ett{ asiassa on liikaa muuttujia jotta mit{{n kovin merkitt{v{{
voidaan saada aikaan.
Aseen liikem{{r{ laukauksen j{lkeen saadaan sent{{n kohtalaisen
helposti (ei kuitenkaan ihan pelkist{ taulukkoarvoista). T{rke{{ on
luodin ja ruudin paino ja molempien l{ht|nopeudet. Luodillehan saadaan
molemmat helposti lataustaulukoista tai mittaamalla, mutta ruudille
l{hinn{ paino. Kaasujen purkautumisnopeus on sitten hankalampi tapaus.
Mutta kuten itsekin kirjoitit:
>mutta sotilastarkoituksiin lienee
>tutkittu my|s sit{ kehon kohtaa, johon rekyyli voidaan mukavimmin suunnata;
>luulisin ainakin. Kokemukseen rekyylin ep{miellytt{vyydest{ vaikuttaa
>luullakseni viel{ ainakin aseen liikkeen suunta laukauksen j{lkeen -
>tuntuuko ase riist{ytyv{n k{dest{ vai potkaiseeko se pehme{sti taaksep{in,
>sek{ per{n muoto. Per{n materiaali ei mielest{ni juurikaan vaikuta rekyylin
>'tuntuun' - kaikenlaiset pehme{st{ kumista laitetut levyt l{hinn{ haittaavat
>ammuntaa, kun taas pystykorvan metallinen per{levy ei potki sen kummemmin.
asiaan vaikuttaa kovin monta muutakin asiaa. Varmaankin my|s
siviilitarkoituksiin tuota tukipistett{ on tutkittu, luulisi kaupaksi
menev{n hirvipyssyn joka ei tunnu ik{v{lt{ ampua. Mit{ luultavimmin
k{yt{nn|ss{ k{ytt|kelpoiset tukipisteet l|ytyv{t nimenomaan k{den ja
olkap{{n alueelta. Aseen per{n (ja ampujan) muotoilu ratkaisee sitten
mihin kohtaan se todella tukeutuu. Liikkeen suuntaan vaikuttaa per{n
asento piippuun n{hden. T{st{ oiva esimerkki on se, miten erilaiselta
tuntuu p{{llekk{ispiippuisen aseen (haulikko tai tuplaluodikko) eri
piippujen laukaiseminen.
Per{n materiaalilla tuntuu l{hinn{ olevan sellainen vaikutus, ett{
kova per{levy potkaisee siihen mihin sen itse laittaa, mutta pehme{
mukautuu ja ly| l{hes koko alallaan. Vaikka pintapaineen jakaminen
onkin periaatteessa hyv{ksi, niin minusta kuitenkin t{rke{mp{{ on
juuri se, ett{ itse saa mahdollisimman tarkoin m{{r{t{ sen, mihin
voima kohdistuu. Vaatteet per{n ja olkap{{n v{liss{ riitt{v{t minusta
mainiosti tuohon paineen jakamiseen. Mainitsemasi pystykorvan per{ on
minusta lis{ksi erinomaisessa asennossa, joten rekyyli ei tunnu juuri
milt{{n jos ote on sopiva. Moisella tukilla ampuisi aika paljon
ronskimmallakin kaliiperilla kuin 7.62x53R. Tietenkin voihan itsens{
satuttaa melkein mill{ pyssyll{ vaan (vaikkei itse{{n ampuisikaan) jos
ote ei ole kohdallaan (no rynkyn 7.62x39 ja lintupyssyjen .222 ja
vastaavat sent{{n j{{v{t laskuista pois :-).
Aika mahdotonta tuon todellisen rekyylin "tuntuman" laskeminen on.
Siihen kun sis{ltyy niin monta muutakin asiaa kuin luodin ja aseen
paino ja l{ht|nopeus. Samassa aseessa tietenkin voi eri patruunoiden
rekyyli{ arvioida laskennallisesti, mutta muuten taitaa homma olla
aika turhaa. Tietenkin j{rjen k{ytt| on sallittu, ei kannata aloittaa
ampumaharrastustaan 12 kal. haulikolla ja 3" magnumeilla, kuten
vaimoni joskus teki is{ns{ pyssyll{. On meinaan ollut v{h{n
hemmetinmoinen homma saada h{net edes kokeilemaan omia aseitani, t{h{n
menness{ on onnistunut kaks'kakkosten ammuttaminen. Nyt tosin on
projektina tehd{ varsinainen minimilataus ysimilliseen 6 g luodeilla,
jotta h{n uskaltautuisi kokeilemaan Ceskaani.
Kaikkien noiden edes jollain lailla mitattavien asioiden lis{ksi ja
ehk{ merkitt{vimp{n{ tekij{n{ onkin juuri ampujan odotukset ja
asennoituminen. Olen kuullut yhden naisihmisen v{itt{v{n ett{ .243 Win
potkaisee kovasti... ja toisaalta sen .300 Win Magin jolla olen
ampunut omistaa pienehk| (arvaisin 55 kg) nainen. Eik{ h{n taas pid{
potkua kummoisenakaan. Aivan erityisesti k{siaseilla ammuttaessa
asennoituminen on t{rke{{: olen "potkupyssyill{" ampuessani yritt{nyt
ajatella, ett{ t{ht{{ ja ved{ sin{ vain liipasimesta, kyll{ se pyssy
hoitaa sitten j{lkeenp{in ne heilahdukset. Monesti siin{ sitten k{y
niin ett{ ihmettelee j{lkeenp{in ett{ eih{n se tuntunut yht{{n
milt{{n. Kova keskittyminen osumiseen vie kaiken huomion potkulta.
Sitten jos tekee niin ett{ koko ajan odottaa *vetinmoista t{rsky{,
niin hommasta ei tule tasan mit{{n.
Mika
Veijo Paavali L{nsikunnas
>>Oletkos koskaan ampunut .44magnumia kiv{{rill{? Voin vakuuttaa, ettei
>Mainitusta pyssyst{ voisin mainita henk. koht. ep{miellytt{vyys-
>indeksin{ ett{ tuntui suunnilleen samalta kuin .300 Win Mag paitsi
>ett{ per{ oli inhottavamman muotoinen.
Per{n pahin puute on mielest{ni sen pituus (tai lyhyys). T{m{ taas
aiheuttaa sen, ett{ ase tulee helposti heitetty{ huonoon asentoon
olkap{{t{ vasten. Ei, en v{it{ sen per{n olevan hyv{n mallinen. Olen
ajatellut, ett{ kun viikonloppuna menen k{ym{{n vanhempien luona, niin
veist{n aseeseen toisen tukin. Eik{ ole edes vaikeaa - per{ on l{hes
suora ja vain yhdell{ ruuvilla kiinni.
>Eik{ ne paukut mit{{n aivan j{rjett|mi{ tainneet olla, kerropa Veijo
>kuinka kovaa se about 185-graininen (vai oliko 180?) l{htee. Ei
>varmaan iskuenergiaa ihan tuohon pystykorvan paukkuun verrattavasti.
Paukku oli IMIn 180-graininen reik{p{{. En juuri nyt muista tarkkoja
arvoja energiasta, mutta Guns&Ammon testiss{ revolveri vs. kiv{{ri
saatiin kyseiselle paukulle juuri ja juuri yli 2500J @25m kahdeksantoista
tuuman piipusta. Lieneek| jenkit kerrankin ajatelleet suomalaisia
peuran jahtaajia. Omassa kiv{{riss{ni on 20" piippu, joten ei tuo lukema
ainakaan alhaisempi ole.
Kunhan t{ss{ ilmat hiukan l{mpenee, niin pit{{ suorittaa muutama k{yt{nn|n
testi luodinnopeusmittarilla, niin sitten ainakin saa suhteellisen oikeaa
tietoa.
---
Veijo L{nsikunnas I am the the son of the wild, wild west
and I know the earth is flat.
- Rainmakers
Timo L{ttil{
In article <1ltg43...@sauna.cs.hut.fi> we...@bulldozer.cs.hut.fi (Veijo Paavali L{nsikunnas) writes:
>Oletkos koskaan ampunut .44magnumia kiv{{rill{? Voin vakuuttaa, ettei
>ole mik{{n miellytt{v{ yll{tys. Oma kiv{{rini on todella kevyt, vain
>hiukan 10" revolveria painavampi, ja se potkii pahemmin kuin vanha
>kunnon pystykorva. Omilla latauksilla tehokin riitt{isi hirveen, mutta
>noiden tehdaspaukkujen j{lkeen en taida yht{ kovia ladatakaan.
Mainitusta pyssyst{ voisin mainita henk. koht. ep{miellytt{vyys-
indeksin{ ett{ tuntui suunnilleen samalta kuin .300 Win Mag paitsi
ett{ per{ oli inhottavamman muotoinen. Oma pystykorvani (tai
sellaisesta tehty kevennelty malli) Lapuan Trainereilla (8 g
kokovaippa 895 m/s) tuntui v{h{n niinkuin pienoiskiv{{rilt{ tuon
j{lkeen.
Onko olemassa mit{{n (tutkittua) keinoa arvioida rekyyli{?
Ainakin aseen ja projektiilin paino sek{ ruudin m{{r{ (ja laatu?) vai-
kuttavat. Ent{s aseen piippu, l{hinn{ kai vastus luodin liikkeelle?
Laskennallisesti voitaisiin luullakseni saada selville aseen liikem{{r{
(liike-energia) luodin irrotessa piipusta, mutta sotilastarkoituksiin lienee
tutkittu my|s sit{ kehon kohtaa, johon rekyyli voidaan mukavimmin suunnata;
luulisin ainakin. Kokemukseen rekyylin ep{miellytt{vyydest{ vaikuttaa
luullakseni viel{ ainakin aseen liikkeen suunta laukauksen j{lkeen -
tuntuuko ase riist{ytyv{n k{dest{ vai potkaiseeko se pehme{sti taaksep{in,
sek{ per{n muoto. Per{n materiaali ei mielest{ni juurikaan vaikuta rekyylin
'tuntuun' - kaikenlaiset pehme{st{ kumista laitetut levyt l{hinn{ haittaavat
ammuntaa, kun taas pystykorvan metallinen per{levy ei potki sen kummemmin.
Jossakin ase- ja mets{stysaiheisessa aikakauslehdess{ oli taannoin juttua
rekyylin laskemisesta, mutta minulle j{i hieman k|yk{inen kuva siit{ artikke-
lista, ja niinp{ olen unohtanut lehden nimenkin.
L{ttil{
--
Jarkko Rintaluoma
> potkua kummoisenakaan. Aivan erityisesti k{siaseilla ammuttaessa
> asennoituminen on t{rke{{: olen "potkupyssyill{" ampuessani yritt{nyt
> ajatella, ett{ t{ht{{ ja ved{ sin{ vain liipasimesta, kyll{ se pyssy
> hoitaa sitten j{lkeenp{in ne heilahdukset. Monesti siin{ sitten k{y
> niin ett{ ihmettelee j{lkeenp{in ett{ eih{n se tuntunut yht{{n
> milt{{n. Kova keskittyminen osumiseen vie kaiken huomion potkulta.
> Sitten jos tekee niin ett{ koko ajan odottaa *vetinmoista t{rsky{,
> niin hommasta ei tule tasan mit{{n.
Olen samaa mielt{ -asennoitumisella on vaikutusta. Kerran ampuradalla
katselin kuinka er{s kaveri ammuskeli Luger .357Mag:lla hiekkas{kin
p{{lt{ sadan metrin p{{ss{ olevaan tauluun (aseessa oli Tascon kiikari).
Ase n{ytti ison miehen kourassakin antavan hurjan n{k|isi{ potkuja.
No, kun h{n tarjosi tilaisuutta kokeilla asetta, en tietenk{{n voinut
moisesta kunniasta kielt{yty{. T{ht{{minen s{kin p{{lt{ on helppoa, ja
kiikarit{ht{in tekee sen viel{ helpommaksi, joten v{kisinkin siin{
keskittyi enemm{n aseesta kiinnipit{miseen kuin hyv{{n osumaan. Muistan
hyvin kun l{hdin autoilemaan kotiinp{in radalta: Oli vaikeuksia saada
avainta auton virtalukkoon, kun oli ranne aivan turtana.
Ote aseeseen pit{{ olla j{m{kk{, mutta hyv{ss{ laukauksessa
ote j{{ ajatuksissa taka-alalle ja kaikki keskittyminen kohdistuu
osumiseen. Rautapihtiotteella puristaminen saa kesymm{nkin aseen
rekyylin tuntumaan varpaissa asti. Muuten olen sit{ mielt{ ett{
j{re{t revolverit, joissa on tuo ikiaikainen Colt-tyyppinen kahva
sopivat l{hinn{ masokisteille...
> Mika
--
jr10...@ee.tut.fi - Jarkko Rintaluoma - ===========================
Orivedenk 8 G 140 = Motorola Inside =
Tre 72, P. 177326 ===========================
Mika Matti Jalava
> Min{ olen kuullut (huom, paino sanalla kuullut) tapauksesta,
> ett{ .308 luoti on l|ydetty hirvisonnin lapaluun p{{lt{...
> Ei silti, on tuolla kaliiperilla meid{nkin porukassa hirvi{
> kaadettu :)
Kyll{ varmasti hirvi kaatuu kolmenollakasillakin, luultavasti hyv{
ampuja ottaisi sen aika paljon pienemm{ll{kin kohtuullisella
varmuudella. T{m{ nyt siksi ettei kukaan kuvittelisi minun juttujeni
perusteella vaativan isompia pyssyj{ kaikille.
> T{m{ on muuten sellainen juttu, joka ihmetytt{{.
> Min{ ammuin kokeen sotilaskiv{{rill{ (7.62x53R) ja
> en onneton edes huomannut sen rekyyli{. J{nnitin
> kai sitten niin paljon.
No .308 tai ballistiikaltaan likimain identtinen 7.62x53R
(j{lkimm{inen minulla on pienriista-aseena) onkin sik{li kiva, ett{
isollakaan luodilla rekyyli ei ole mainittava ja silti teho riitt{{
varsin hyvin. Sitten n{m{ 8-grammaiset mill{ min{ yleens{ paukuttelen
ovatkin sellaisia ett{ jollei t{ysin t|rtt|ile (olen min{ senkin
tehnyt :-) niin rekyyli on luokaa "oho, olikohan siell{ ruutiakin".
> Jup. Tuo on yksi syy, miksi se varsinainen mets{stysase
> on .338 (8 mk/laaki, mutta eip{ niit{ kovin paljoa mene)
Paljonkohan tulisi paukun hinnaksi itse ladaten? Kyll{h{n se tuon
kokoinen luotikin maksaa jo aika lailla ja ruutiakin menee rutkasti,
mutta kyll{ varmaan paukun hinnaksi tulisi jotain mill{ kehtaisi ampua
kokeenkin. Tietenkin jos aseella ainoastaan mets{st{{, niin tuo nyt on
yksi lysti. Ehk{ lakimuutoksen j{lkeen saa hirve{kin ampua
kotikutoisin paukuin.
Mika
Veli-Matti Junkkari
>Paljonkohan tulisi paukun hinnaksi itse ladaten? Kyll{h{n se tuon
>kokoinen luotikin maksaa jo aika lailla ja ruutiakin menee rutkasti,
>mutta kyll{ varmaan paukun hinnaksi tulisi jotain mill{ kehtaisi ampua
>kokeenkin. Tietenkin jos aseella ainoastaan mets{st{{, niin tuo nyt on
>yksi lysti. Ehk{ lakimuutoksen j{lkeen saa hirve{kin ampua
>kotikutoisin paukuin.
Joskus kyselin Er{miehest{ (mielipiteet puljusta noin
muuten j{tet{{n pois...) puolivaippaisia ja A. Siren
saneli jotain parin markan suuntaan..
Mutta olis se silti nannaa: 300 m, Leupold, .338,
hiekkas{kki, piekkaritaulu..
Leskel{ Juha
wellu > Min{ olen kuullut (huom, paino sanalla kuullut) tapauksesta,
wellu > ett{ .308 luoti on l|ydetty hirvisonnin lapaluun p{{lt{...
wellu > Ei silti, on tuolla kaliiperilla meid{nkin porukassa hirvi{
wellu > kaadettu :)
Mika > Kyll{ varmasti hirvi kaatuu kolmenollakasillakin, luultavasti hyv{
Mika > ampuja ottaisi sen aika paljon pienemm{ll{kin kohtuullisella
Mika > varmuudella. T{m{ nyt siksi ettei kukaan kuvittelisi minun juttujeni
Mika > perusteella vaativan isompia pyssyj{ kaikille.
Wanhaan hyw{{n aikaan hirvi{ ammuttiin jopa piekkarilla, piti vain ampua
sellaiseen paikkaan, josta el{in ennemmin tai my|hemmin kuolee, tai menett{{
nopeasti voimiaan, jolloin sen kiinnisaaminen on helppoa. Esim. suolisto-
osuma olisi hyv{, annetaan hirvelle vain v{h{n aikaa rauhoittua ja se asettuu
pian makuulle, eik{ jaksa siit{ nousta. Ainaski toisinaan. T{ytyy kuitenkin
muistaa, ett{ hirvi kuoli melkein sukupuuttoon Suomesta johtuen ehk{p{
juuri kyseenalaisista mets{stystavoista ja riistomets{styksest{.
Ett{ semmosta.
--
//jussa Wanha Sissi
Aronkyt|, Petri V{in{m|
>
> Lisaksi kannattaa muistaa etta SIPRIn raportissa puhuttiin juuri sotilas-
> kayttoon tehdyista ammuksista. Esim. .223 sotilaskaytossa on pyritty saamaan
> mahdollisimman epastabiiliksi ja luodin tulee olla helposti sirpaloituva.
Nykyisin NATOn k{ytt{m{ .223 luoti on 4 grammainen malli SS109, joka ei
sirpaloidu helposti. Luodissa on normaalin vaippa ja lyijyosien lis{ksi
karkaistu ter{ksinen l{p{isykappale heti vaipan alla luodin k{rjess{.
Joku taisikin jo esitt{{, ett{ luodin r{j{hdysvaikutus olisi menetetty
siirtym{ll{ t{h{n uuteen luotityyppiin !
Arska
Aronkyt|, Petri V{in{m|
> Wanhaan hyw{{n aikaan hirvi{ ammuttiin jopa piekkarilla, piti vain ampua
> sellaiseen paikkaan, josta el{in ennemmin tai my|hemmin kuolee, tai menett{{
> nopeasti voimiaan, jolloin sen kiinnisaaminen on helppoa. Esim. suolisto-
> osuma olisi hyv{, annetaan hirvelle vain v{h{n aikaa rauhoittua ja se asettuu
> pian makuulle, eik{ jaksa siit{ nousta. Ainaski toisinaan. T{ytyy kuitenkin
> muistaa, ett{ hirvi kuoli melkein sukupuuttoon Suomesta johtuen ehk{p{
> juuri kyseenalaisista mets{stystavoista ja riistomets{styksest{.
>
> Ett{ semmosta.
>
Vanhaan hyv{{n aikaan ammuttiin karhuja piekkarilla. Luin juuri vanhassa
M&K:ssa olleen jutun Ik{-Alpista, joka taisi ampua suuren osan karhuistaan
juuri piekkarilla.
Em. henkil| vaihtoi joskus -30 (tai -40) luvulla piekkarin j{re{mp{{n
pyssyyn ymp{rist|n painostuksesta. Harmi vaan ett{ j{re{mpi ase oli kyl{-
kauppiaan vanha 25-35:nen, josta kyl{kauppias halusi p{{st{ eroon huonon
tappotehon vuoksi (ei kuulemma riitt{nyt linnuille).
Ett{ t{mm|nen tapaus !
Arska
Jarkko Rintaluoma
> Noista syist{ puoliautomaatin kahva monesti on hieman ep{miellytt{v{n
> tuntuinen, mutta laukaushetkell{ yll{tt{v{n hyv{. Ase ei kerta
> kaikkiaan p{{se py|r{ht{m{{n niin, ett{ otetta joutuisi muuttamaan
> ennen uutta t{ht{yst{. Luonnollisesti revolveriin voisi laittaa vaikka
> t{sm{lleen samanlaisen kahvan kuin miss{ tahansa pistoolissa.
> Tietenk{{n siin{ ei juuri olisi j{rke{, kannattaisi ennemmin
> suunnitella sellainen jolla ei olisi niiden haittapuolia. Mutta
> juuri liiallisen perinteiden vaalimisen takia revolvereissa n{kee
> edelleen varsin kelvottomia kahvoja.
Niin, perinteiden vaaliminen on ilmeisesti ainut j{rkev{(?) perustelu
revolverikahvan muotoilulle. Sill{ ei kai kukaan tosissaan v{it{ ett{
tuollainen torvimainen kahva sopisi hyvin kouraan. Keskisormi ja
peukalo (joissa sit{ puristusvoimaa on) joutuvat kiertym{{n liian ohuen
kahvan ymp{rille. Sen sijaan kahva on alap{{st{{n liian paksu, eik{
heikommat ja huonommin ulottuvat nimet|n ja pikkusormikaan saa kunnon
otetta. Lis{ksi painopiste on usein niin kovin ylh{{ll{ revolvereissa,
ja t{m{ on omiaan lis{{m{{n rekyylin vaikutusta.
Puoliautomaattien kahvat ovat "tasapaksuja", ja sekin on jo parempi.
Lis{ksi niit{ on sivuilta litistetty (kuten mainitsitkin) ja se
parantaa otteen vakavuutta sivusuunnassa. Ainakin Colt ja S&W
valmistavat nyky{{n revolvereihin kahvoja, joissa on otteen
parantamiseksi sormia my|t{ilev{t syvennykset. Viel{ kun rohkenisivat
muuttaa kahvan paksuuden alasp{in suippenevaksi (kuulostaa ja
varsinkin n{ytt{{ hassulta) niin johan paranisi revolverin ergonomia.
> T{m{ ei suinkaan tarkoita etten pit{isi revolvereista. On minullakin
> moinen ollut ja siit{ pidin. Ja revolvereihin toki SAA kunnollisia
> kahvoja, monissa sellaiset on jo valmiina, mutta valitettavan usein jo
> rungon muotoilulla aikaansaadaan vaikeuksia t{ss{ suhteessa.
Revolverit puolustavat paikkaansa j{re{n rakenteensa takia. Voit
ampua v{h{n kire{mmill{kin latauksilla, eik{ tarvitse heti pel{t{
aseen s{rkyv{n.
> Mika
> P.S. En muuten ole edes ampunut kovin isokaliiperisella
> SAA-tyyppisell{ revolverilla. Isoin oli joku halpa kopio kaliiperissa
> .357 ja sill{kin ammuttiin l|ysi{ kolmekaseja. Kauhistuttaa edes
> ajatella jotain .44 Magnumia tms...
Mika Matti Jalava
>Nykyisin NATOn k{ytt{m{ .223 luoti on 4 grammainen malli SS109, joka ei
>sirpaloidu helposti. Luodissa on normaalin vaippa ja lyijyosien lis{ksi
>karkaistu ter{ksinen l{p{isykappale heti vaipan alla luodin k{rjess{.
>Joku taisikin jo esitt{{, ett{ luodin r{j{hdysvaikutus olisi menetetty
>siirtym{ll{ t{h{n uuteen luotityyppiin !
Joo, taisin olla min{. Tosin tuon "r{j{hdysvaikutuksen" menetys ei
niink{{n johdu luodin vahvasta rakenteesta (ei se vanha kokovaippakaan
niin kovin heppoinen ollut), vaan siit{, ett{ luoti on painavampi kuin
entinen, ja koska t{m{n vakavoittamiseksi tarvitaan tiukempi
rihlannousu, saadaankin vakaa luoti joka ei heittelehdi osuessaankaan.
Olisikohan ollut vanhan M16:n rihlannousu 1 kierros/13" ja t{m{n uuden
(M16/A2 kai) 1/7". Tehokkuus el{v{{n maaliin on kertaluokkaa pienempi
kuin entisell{ mutta l{p{isy on huomattavasti parempi. Samoin tarkkuus
on parantunut.
Niin ett{ eiv{t ne kaikki armeijat ole siirtym{ss{ pieniin
kaliipereihin haavaballistiikan tehostamiseksi. Yksi jolla jo on
pienikaliiperinen perusase siirtyy k{ytt{m{{n ominaisuuksiltaan
isompaa vastaavaa luotia. Patruunavalinnalla on siis muitakin T[RKEIT[
perusteluja kuin osuman aiheuttamat vammat.
Mika