.22 pistoolit - kokemuksia?
PMA
Olen kesällä aloittanut ammuntaharrastuksen ja nyt olisi aika hankkia oma
ase. Aloitan pienoispistoolista. Kyselen siis kokemuksianne seuraavista
aseista: S&W M422, S&W 22A, Ruger Mark II P512, Beretta m87 ja Browning
Buckmark-mallit. Eniten kiinnostaa tiedot mallista S&W 22A, sillä kyseistä
asetta en vielä ole "livenä" tavannut.
Kiittäen,
PMA
jannesan
voin sanoa, että ampumalla ei hajoa. Tietääkseni ammuttu myös useita
mestaruuksia (kaiketi lähinnä siluetti, 10" piipulla. Korjatkaa jos olen
väärässä). Yksinkertainen, tarkka ja varmatoiminen. Näistä suosittelisin.
Browning aika lähellä, ei huono vaihtoehto. Muista ei ole ampumakokemusta,
käpistellyt kyllä olen ja alumiini ei oikein miellytä.
Itse aloitin Rugerilla sekä lähes kaikki kavereistani. Joten kokemusta on
yli 100k ammuttuihin asti. Ainoa Ruger MkII josta tiedän jotain hajoneen, on
n. 100000 laukauksen paikkeilla hajonnut ulosheittäjän kynsi.
Kokemuksia on tietysti monia, mutta tässä yksi...
**Jannesan
"PMA" <pmma...@cc.hut.fi> wrote in message news:appkv7$7rb$1...@nntp.hut.fi...
Aleksi Mäki
"jannesan" <eb2...@kolumbus.fi> kirjoitti
news:apprdu$h44$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Kokemuksia on lähinnä aseesta Ruger MkII. Ase on terästä joten
kokemuksesta
> voin sanoa, että ampumalla ei hajoa. Tietääkseni ammuttu myös useita
> mestaruuksia (kaiketi lähinnä siluetti, 10" piipulla. Korjatkaa jos olen
> väärässä). Yksinkertainen, tarkka ja varmatoiminen. Näistä suosittelisin.
> Browning aika lähellä, ei huono vaihtoehto. Muista ei ole ampumakokemusta,
> käpistellyt kyllä olen ja alumiini ei oikein miellytä.
>
> Itse aloitin Rugerilla sekä lähes kaikki kavereistani. Joten kokemusta on
> yli 100k ammuttuihin asti. Ainoa Ruger MkII josta tiedän jotain hajoneen,
on
> n. 100000 laukauksen paikkeilla hajonnut ulosheittäjän kynsi.
>
> Kokemuksia on tietysti monia, mutta tässä yksi...
>
> **Jannesan
>
Puhut vähän mutta asiaa ; )
Itselläni tosin rugeri ei enää tykkää hitaammista panoksista...
ei jaksa jostain syystä viskata panosta? Ammuttu aika paljon.
mutta kyllä se käytössä on ollut ja todettu hyväksi.
ensimmäiseksi pistooliksi aika jees.
ainut paskamainen puoli on siinä että piippuun ei kovin helposti pääse
kajoamaan...
joten asetta kannattaa pitää puhtaana ettei sinne änkkään mene paskaa...
kaveri onnistu sillä "hajottamaan" omansa (muutenkin huolimaton).
Lopetus ja loukkuaseeksi aika eliitti.
t. Aalekki
Ari L.
> Kokemuksia on lähinnä aseesta Ruger MkII. Ase on terästä joten kokemuksesta
> voin sanoa, että ampumalla ei hajoa. Tietääkseni ammuttu myös useita
> mestaruuksia (kaiketi lähinnä siluetti, 10" piipulla. Korjatkaa jos olen
> väärässä). Yksinkertainen, tarkka ja varmatoiminen. Näistä suosittelisin.
> Browning aika lähellä, ei huono vaihtoehto. Muista ei ole ampumakokemusta,
> käpistellyt kyllä olen ja alumiini ei oikein miellytä.
>
> Itse aloitin Rugerilla sekä lähes kaikki kavereistani. Joten kokemusta on
> yli 100k ammuttuihin asti. Ainoa Ruger MkII josta tiedän jotain hajoneen, on
> n. 100000 laukauksen paikkeilla hajonnut ulosheittäjän kynsi.
>
> Kokemuksia on tietysti monia, mutta tässä yksi...
>
> **Jannesan
Jep!
Oma Rugerini on niin ikään huippu vehje!
Kyseisestä SmithWessonista ei ole kokemuksia, mutta aiemmin omistin
lähes samanlaisen, (ilmeisesti edeltävän version,kun ei enää listoilta
löydy...) joka kyllä oli vankka työkalu sekin, toimintavarma ja helppo
huoltaa, mutta samanlaiseen tarkkuuteen ei päässyt lähellekään Rugerin
kanssa.
AriL
Jukka Lindfors
materiaalina on ruostumatonta terästä. Olen ihan tyytyväinen vaikkakin myös
aloittelen harrastusta eikä siten vertailupohjaa ole juuri lainkaan vielä
kertynyt. Ase on kuitenkin toiminut hyvin - vaikuttaa kestävältä ja on
helppo ja nopea avata puhdistusta varten. Tarkkuudessa olisi sitä vastoin
paljonkin parantamisen varaa... aseen vikahan se tietenkin on jos ei
kymppiin osu joka kerta... ;-))
- jukka
"jannesan" <eb2...@kolumbus.fi> wrote in message
news:apprdu$h44$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Tomi Lehtinen
mulla on Browning Buckmark II jolla on ammuttu reilut 2000 skodea. Olen
ollut todella tyytyväinen; tarkka, helppo purkaa ja puhdistaa, edullinen.
Lataushäiriöitä on ollut talvella kun on ampunut pakkasessa, kesäaikaan en
muista saaneeni yhtäkään häiriötä.
Mukava ase niin radalle kuin hiekkakuoppahupailuunkin
Tomi
"PMA" <pmma...@cc.hut.fi> wrote in message news:appkv7$7rb$1...@nntp.hut.fi...
Ilkka Karaila
Minä perin isältäni FN pistoolin, joka on Browning mutta Belgiassa tehty.
On tarkka eli piippu on hyvin tehty ja toiminut luotettavasti. Olen ampunut
sillä jotain 25000 laukausta.
Puhdistusta varten purkaminen vaatii leveäkärkisen ruuvimeisselin. Tämä
aseeni on vuodelta 1962, joten uudemmissa voi olla eroja tähän verrattuna.
Käsittääkseni kaikkien tunnetujen valmistajien aseet ovat käypiä vehkeitä
tarkkuutensa suhteen harrastelijalle. Mekaanisen kestävyyden suhteen voi
eroja olla, mutta asiallinen aseen kohtelu (ei väännellä liipaisun asetuksia
ollenkaan ja tähtäimiä vasta sitten kun on saatu uskottava kasan alku aikaan
ja perusteellinen puhdistus ja purku vain muutaman kerran vuodessa, välillä
noen ja luotien voiteluvahan muodostama lika pois luistin päästä ja
patruunapesän ympäriltä pienellä hammasharjalla) pitää sen kyllä kunnossa.
Edullisia hankintoja ja hyviä osumia. :)
--
Ilkka Karaila
DrTech. Senior Research Scientist
What we observe, may be true, but
the causes behind the observation are
not always obvious.
JK
news:7t3w9.924$mt4....@news.kpnqwest.fi...
Siis sulla on vaikeuksia päästä putsaamaan piippua? No, ei tullut mieleen
että patruunapesän voisi puhdistaa messinkiharjalla takaapäin (joo joo
vaatii lukon poistamisen) jotta toiminta olisi varmaa. Oletko sattumoisin
ampunut sillä short patruunoita ja jättänyt pesän putsaamatta
perusteellisesti? Miten se kaverisi sai rugerin hajalle? Oliko sillä joku
työkalu sitä hajoitusoperaatiota varten (tuskin paljain käsin tai
ampumalla)?
-Jukka
HUOM!
hotmail.com, yahoo.com, aol.com ym osoitteista tuleva posti jätetään
lataamatta ja poistetaan palvelimelta.
Vastatessasi poista etu ja sukunimestä yksi ylimääräinen kirjain, kiitos.
Ari Hämäläinen
aiheesta. Tulkoon nyt kuitenkin mainituksi, että ainakaan minulle ei
Rugerin kahva sovi käteen kovin hyvin. Omistaja-asteella asian voi
tietysti korjata sopivalla tarvikekahvalla. Seuran Rugereiden
toimintavarmuus ei vaikuta erityisen hyvältä, johtuneeko valtavien
laukausmäärien aiheuttamasta likaantumisesta vai mistä. Yhden ampujan
aseella ei liene ongelma.
Itselläni on Margolin, johon olen hyvin tyytyväinen. Mutta sehän ei
ollut listallasi, ja alkaa olla kohta vaikea hankkia uutena.
Jarkko Suominen
> Rugerin omistajat ovat tässäkin threadissa sitä kehuneet, ja varmasti
> aiheesta. Tulkoon nyt kuitenkin mainituksi, että ainakaan minulle ei
> Rugerin kahva sovi käteen kovin hyvin. Omistaja-asteella asian voi
> tietysti korjata sopivalla tarvikekahvalla.
Aseen kahvan sopiminen omaan kouraan on yleensä omistajariippuvainen
tekijä. (Waltheria lukuunottamatta ;-) Sitä harvemmin voidaan pitää aseen
vikana.
> Seuran Rugereiden
> toimintavarmuus ei vaikuta erityisen hyvältä, johtuneeko valtavien
> laukausmäärien aiheuttamasta likaantumisesta vai mistä. Yhden ampujan
> aseella ei liene ongelma.
Omassa Rugerissani ei ole toimintavarmuudessa ollut ongelmia ellei aseelle
ole yrittänyt "pakkosyöttää" tuhdin vahakerroksen omaavia patruunoita.
Varmuudella voin kertoa, että Ruger (Mark I) kestää ahkeraa käyttöä
ainakin 32 vuotta ja sylkee sinä aikana satojatuhansia laukauksia kohti
pahvitaulua. Tämä jälkimmäinen pätee kerhon käytössä oleviin
kahteen aseeseen, jotka ovat joutuneet putsauksen kohteeksi parisen kertaa
vuodessa. Myönnettäkään toki, että lippaiden ongelmaton käyttöikä ei ole
aivan yhtä pitkä.
Jarkko
Kimmo Vuorinen
mennessä n. 2000 laukausta. Kahva sopii ainakin minun käteeni ja
laukaisukin on ok. Ainut vika taitaa tuossa aseessa olla taaemman
kuusiokoloruuvin löystyminen hiljalleen. Kaikki kokeilemani paukut ovat
tähän mennessä toimineet moitteetta, todella toimintavarma.
Terveisin,
Kimmo Vuorinen
JTV
Ei ole kukaan tainnut vielä mainita että Ase-lehden numerossa 3/2002
oli testi kuudelle noiden tyyppiselle .22 LR pistoolille. Testatut
pistoolit olivat:
- Margo (itänaapurin Margolinin uusittu ja lyhennetty versio)
- CZ 122
- Erma EP 822 (se P-38:n näköiseksi mallattu)
- Ruger KP 512 ("raskas piippu, kaksivärinen ja muovirunko" versio)
- Norilco TT-Olympia (30-luvun Walther:in kopio
- Smith & Wesson 22S
Voisi olla ehkä ihan asiallista luettavaa jos onnistut jostain
löytämään. Omat kokemukseni .22 LR pistooleista ovat lähinnä näistä:
- Astra TS-22: En missään nimessä suosittele, ei toiminut
luotettavasti minkään valmistajan panoksilla ja purkaminen &
kokoaminen oli varsinainen painajainen.
- Hi-Standard Military: Upea pistooli, mutta valmistus lopetettu jo
kai 80-luvulla, sittemmin yritetty tehdä heikohkoja kopioita.
JTV
jsx
> kai 80-luvulla, sittemmin yritetty tehdä heikohkoja kopioita.
Tehdään näinäkin päivinä. (juuri ostettiin perheeseen toinen uusi, ja
kilpakäyttöön !!)
Ja nimenomaan taas alkuperäisen tehtaan toimesta.
Kts. valmistajan sivut...
JTV
Vau, tuo oli todella erinomainen uutinen. Olin tietoinen että mm.
Mitchell Arms oli tehnyt niiden kopioita (huonommalla laadulla)
jossain vaiheessa Hi-Standard:in lopetettua itse tuotannon, mutta en
ollut tietoinen että Hi-Standard aloitti uudelleen valmistuksen.
Olinkin miettinyt jos ensi kesäksi hankkisi uuden kaks-kakkosen
pistoolin ja noilla sivuilla näkyy parikin kiinnostavaa versiota.
Jouduitko tilaamaan ulkomailta vai onko noille olemassa suomalaistakin
maahantuojaa?
JTV
jsx
> Vau, tuo oli todella erinomainen uutinen. Olin tietoinen että mm.
> Mitchell Arms oli tehnyt niiden kopioita (huonommalla laadulla)
> jossain vaiheessa Hi-Standard:in lopetettua itse tuotannon, mutta en
> ollut tietoinen että Hi-Standard aloitti uudelleen valmistuksen.
> Olinkin miettinyt jos ensi kesäksi hankkisi uuden kaks-kakkosen
> pistoolin ja noilla sivuilla näkyy parikin kiinnostavaa versiota.
> Jouduitko tilaamaan ulkomailta vai onko noille olemassa suomalaistakin
> maahantuojaa?
>
> JTV
Ahti Huvilalta löytyi hintaan 330 ? ""loppuunmyynnistä", Humppilassa 650 ?
Siis sama: model 107 military
Humppilan HS lähes samanlainen kuin vanha vm 68. mutta hieman kevyempi.
Huvilalta ostetussa fosfatointi ja jotain pikkuisia eroja muutenkin, niin ja
sekin on kevyempi.
Tuo paino vain siinä mielessä tärkeä kun tuo vanha,Morinin kahvalla, menee
muutamia grammoja yli rajan punnituksessa.
Maahantuojasta tällä hetkellä ei aavistustakaan.
T.H
"JTV" <jtva...@hotmail.com> wrote in message
news:87bdf33b.02110...@posting.google.com...
Omalla Margolla on tullut ammuttua yli 5000 kutia eri valmistajien
patruunoilla, halvoilla ja kalliimmilla. Koko aikana ei yhtään
lataushäiriötä tai laukeamatonta. Tarkkuus on riittävä satunnaiseen
paukutteluun ja hinta/laatusuhde enemmänkin kuin kohdallaan. Näyttelyase
Margo ei kuitenkaan ole ja vanhempi malli vaatii piippupainon
vakavampimieliseen ammuntaan. Jos tarkoitus on kisata ns. disipliinilajeissa
niin "perinteiset" rugerit, browingit yms. pistlarit kannattaa unohtaa ja
ostaa esim Bajkal IJ-35 morinin kahvoilla.
Turo
päässä kierre äänenvaimentimelle, ja kun sen pisti kiinni, niin siitä
piipusta tuli tooosi pitkä. heh. Kamala ampua kun se painoi piippua alas se
äänenvaimentajan rotisko. Ei se edes vaimentanut pahemmin.)
Tykkäsin: isosta lippaasta, karusta olemuksesta, viritys oli helppoa, koska
siitä viritettäessä otettiin kiinni siitä "takaa". Toisaalta se että se
lukko "käy" siinä takana oli ärsyttävää. Pitää varoa sormia. Hyvin se mulla
aina toimi.
En tykännyt: Kahva oli aika kauhea. Puhdistusta varten purkaminen oli
hankalaa kun sitä ihme avaussalpatikkua piti kaivella sieltä kahvan sisästä
esille.
Mun mielestä ei ole oikein hyvä ratapyssyksi, mutta esim maastoammuntaan
voisi olla tyyliltään sopiva.
Myin Rugerin pois ja ostin tilalle Hämmerli 280. Siitä tykkään. (Voin kehua
sitä enempikin jos jotakuta välttämättä kiinnostaa.)
terv.
Turo
Ari Hämäläinen <aoha...@kumpu.helsinki.fi> kirjoitti
viestissä:aptpsu$6lk$1...@oravannahka.helsinki.fi...