Metal Stormin sivujen mukaan Metal Storm -aseteknologia perustuu mekaanisten
laukaisujärjestelmien sijaan täysin elektroniseen toimintaan, joka Metal
Stormin mukaan on mahdollistanut jopa yli miljoonan laukaisun
minuuttinopeuden 36-piippuisella asejärjestelmällä. Metal Stormin
asejärjestelmissä ei periaatteessa ole ammusten lisäksi muita mekaanisesti
liikkuvia osia.
Metal Storm hyödyntää elektroniikkaa laukaisujärjestelmien lisäksi muussa
aseteknologiassa, josta esimerkkinä lienee O'Dwyer VLe "älyase", täysin
elektroninen käsiase. O'Dwyer Vle:n on kuvattu ampuvan kolme peräkkäistä
laukausta 1/500 sekunnissa, teoreettisen laukaisunopeuden ollessa 60000
laukausta minuutissa. Ase on lisäksi varustettu elektronisella
tunnistusjärjestelmällä, jolla voidaan tunnistaa aseen oikeutettu käyttäjä,
ja ase antaa myös audiovisuaalisia varmenteita aseen tilasta (esim. valmis
ampumaan, mikä ampumismoodi on valittuna, milloin ase on varmistettu jne).
Metal Stormilla on mielenkiintoiset sivut ja runsaasti videomateriaalia eri
asetyypeistä toiminnassa. Osoite on www.metalstorm.com.
- Mika L
Ville
"Mika Latokartano" <mika.lat...@kolumbus.fi> wrote in message
news:bdhqv9$mvc$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>Mielenkiintoisilta vaikuttavat sivut. Tekniikkakin tuntuu ihan kelpo
>ajatukselta, mutta sopii mielestäni 'pienissä aseissa' vain mekaanisten
>aseiden rinnalle, ei korvaavaksi aseeksi. Onhan tuo elektroniikka kuitenkin
>aika haavoittuvaista ja ei se sähkökään tyhjästä synny...
>
Toi pieniase-sovellus sekä elektronin käytönesto on ihan turhia
vempeleitä, todellinen hyöty tuollaisesta on merimaaliohjuksien
torjunnassa.
Pistoolilla ei (virkakäytössä) paljoa tee, jos voi ampua vain kerran,
ja elektronin käytönesto ei liity metal stormiin mitenkään, kyllähän
SIGin tuotteisiinkin saa pin-koodin kyselyn. Muuten tuo on kyllä ihan
ok konsepti, ihmettelen vaan miski sitä hehkutetaan esim. CNNllä nyt,
kun reserviläinen noteerasi sen kuukausi sitten, ja TosiMaailma jo
muutama vuosi sitten..
Galw
Et tainnnut tutkia tarkemmin. Kun katsot pistoolista sen videon huomaat
kyllä, että ammuksia on useita..
<JpY>
-Markku
"Mika Latokartano" <mika.lat...@kolumbus.fi> kirjoitti viestissä
news:bdhqv9$mvc$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
"Marccu" <markku.virtan...@welho.com> wrote in message
news:bdpi9t$s4i$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
Harrastekäytössä ei paljoa menoa haitanne jos silloin tällöin vaihtaa
pariston, mutta ammattikäytössä sama tilanne ei välttämättä naurata, tuskin
edes hymyilytäkään. Edelleenkin olen sitä mieltä, että sähkötoiminen
'pienase' ei sovi tavallisen, mekaanisen aseen korvaajaksi.
Ville
"Markku K" <e...@spammia.fi> wrote in message
news:bdrvr4$rnf$1...@plaza.suomi.net...
Jenkit on ollut aina vähän suuruudenhulluja.
On muuten kengurumaasta kotoisin tämä vehjes.
T:T
Kyllähän sitä Kvkk-62:n patruunatkin aika paljon painaa jos aikoo
minuutin ajan ampua putkeen sillä sarjatulta. Ei suuri sarjatulinopeus
tarkoita että sitä pitäisi käyttää aina ja minuutin verran kerrallaan.
Metal Stormilla voi säätää sajratulinopeuden vaikka yhdestä
laukauksesta 1000000 laukaukseen per sekunti sekunti. Sehän siinä
elektroniikassa on kivaa että sajratulinopeutta ja/tai yksittäiseen
purskeen kestoa voi vapaasti varioida. Eli esim. voi ampua 10
laukausta jotka lähtee miljoonan laukauksen sekunttinopeudella. Tai 25
laukausta 600 lks/min sarjatulinopeudella. Säätää vaan käyttiksestä
sopivan purskeen pituuden ja sarjatulinopeuden tilanteen mukaan. Tai
valitsee esiasetuksista sopivan.
Tai metsään niin taitaa
> Pasissa olla akselit syvällä suossa jos tuota käytettäisiin esimerkiksi
> Suomen harmaissa rynnäköimässä..Sekin että aseelle lasketaan jokin
> teoreettinen laukaisunopeus ei tee siitä tulivoimaista.Kuten snipperimiehet
> sanoisi "One shot, One kill"
Sniperien pitää osua koska he ei saa mahdollisuutta toiseen
laukaukseen kovin usein samaa maalia kohtaan. IT-aseiden tehtävä on
ensisijaisesti tuhota maali suurella varmuudella jolloin iso määrä
ohilaukauksia on hyväksyttävissä.
> Jenkit on ollut aina vähän suuruudenhulluja.
On varmaan joo. Metal Storm on kuitenkin kehitetty Australiassa.
Sirius
Miksi oletat että olisi tarpeen kantaa noin paljon patruunoita. Ei RK:n
lippaassakaan ole patruunoita kuin vajaan kolmen sekunnin sarjatulta varten.
Hornetissa on n. 10 sekunnin ajaksi ammuksia tykkiin. Samoin toisen
maailmansodan hävittäjissä oli jotain 10 sekunnin tulta varten patruunoita.
Pitkää paahtamista sarjatulella ei ole juuri tehty ensimmäisen
maailmansodan jälkeen paitsi elokuvissa. Tulinopeus ilmaistaan tapaan
laukausta minuutissa. Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että
ammuttaisiin minuutin ajan. Samoin voidaan sanoa että pikajuoksijan
nopeus on 36 km/h vaikka kukaan ei tasan juokse 36 kilometriä yhdessä
tunnissa.
Osmo
Mutta kivahan tollainen varmaan on ja tarpeellinen.
Terv Jykä
Lentokoneen konetykkien nopeudet ovat timmeimmillaan 5000-7000 laukausta
minuutissa ja kuten mainittua ei kuteja kuitenkaan ole kaytossa kuin
muutamaksi hetkeksi.
Ei tommoisia vehkeita nyt ihan huvin vuoksi ja ois kiva tarkoituksiin
kehitella. Jo mainittu ohjustorjunta on yksi selva kohde. Eli kun, pelataan
etta nyt suunnasta x on tulossa roinaa niin piiput sinne ja taivas tayteen
lyijya. (spray and pray - ruiskuta ja rukoile). Parhaillaankin laivojen
kansilla on erilaisia gatling pattereita, joilla ei juuri muuta virkaa ole
mutta saa hetkessa ihan pirusti ryynia ilmaan.
Muuta kivaa moisista tulinopeuksista on mm. se etta tehoa parhaimmillaan
saadaan yhden isonkin jytkyn verran, mutta rekyyli jakautuu "pidemmalle"
aikavalille - luonnollisesti osumismahdollisuudet paranevat kun on pilvi
kuteja ilmassa - eihan ne nyt millaan mene "samaan reikaan".
Erilaiset kranaatinheitinsysteemit on tietty yksi hyvinkin "hienon" oloinen
idea. Nyt oli vaan hiukka liika fiktiota mainosvideoiden asejarjestelmien
kayttoliittymissa.
Heikki
Mikähän mahtaa olla aseen todellinen tulinopeus per minuutti?
Jos kaikkien patruunojen lataaminen kestää esim. 30 sekuntia
(vedetty hatusta) niin silloin todellinen tulinopeus minuutissa on
kaksi kertaa piippujen lukumäärä. Jos lataaminen kestää yli minuutin
niin silloin tod. tulinopeus pienempi kuin piippujen lukumäärä.
Koska joka tapauksessa aseella ei missään tapauksessa pysty ampumaan
"miljoonaa laukausta minuutissa", niin yleensä ko. aseen tulinopeuden
ilmoittaminen yksikössä laukausta minuutissa on täysin harhaanjohtavaa
ja kyseenalaista.
--
Walter
Metal Stormin laukaukset eivät osu missään tapauksessa samaan reikään.
Aseen idea on se, että joka patruunalle on oma piippu joista luodit
lähtevät mahdollisimman samanaikaisesti ryöppynä samaan tapaan kuin
haulit haulikosta. Patruunoiden nallit sytytetään sähköimpulssilla -
ei iskurilla kuten perinteisesti.
Piiput ovat lähes kiinni toisissaan esim. 20 x 30 matriisissa
(en tiedä montako piippua noissa on ollut) joten ase on
laatikonmuotoinen.
Aseen ns. teoreettinen "tulinopeus" yksikössä rpm lasketaan siten, että
mitataan ensimmäisen ja viimeisen laukauksen välillä kuluva aika, jaetaan
yksi minuutti tuolla ajalla, ja saadulla osamäärällä kerrotaan piippujen
lukumäärä.
Ensimmäisen ja viimeisen laukauksen välillä kuluva aika puolestaan
mitataan luultavasti siten, että luotiryöpystä otetaan valokuva
supernopealla kameralla ja kuvasta mitataan ensimmäisen ja viimeisen
luodin etäisyys joka sitten jaetaan luodin lähtönopeudella.
Jos kaikki luodit lähtisivät tarkalleen yhtä aikaa, olisi aseen
edellämainittu "teoreettinen tulinopeus" äärettömän suuri.
--
Walter
Tuo teoreettinen tulinopeus on vakiintunut usein muotoon ls/m vaikka ls/s
oliskin usein napparampi. Kuten jo mainittua esim kaikkien lentokoneiden
tykkien nopeudet ilmoitetaan rpm vaikak paukkuja ei ole kuin joiksikin
sekunneiksi.
Jos tuohon metal stormiin perehdyit niin huomasit etta kokonaispaukkujen
maara ei ole sama kuin piippujen lukumaara, koska kussakin piipussa on monta
kutia jonossa, jotka lahtevat perajalkeen nain ollen ei kyse ole ihan siita
etta tusauttaa kaikki piiput samanaikaisesti ja sanoo etta 193 000 000 000
paukkua minuutissa.
h
En ole juurikaan perehtynyt. Olen tosin nähnyt siitä kuvan jossain.
Mutta eikös se tulinopeus lasketa kuvaamallani tavalla: Tavalla
taikka toisella mitataan koko luotiryöpyn lähtemiseen kuluva aika ja
tulinopeus on sitten se että ikäänkuin minuutin ajan lähtisi luoteja
tuolla nopeudella?
B.t.w. Metal Stormissa samasta piipusta peräjälkeen lähtevät luodit
eivät varmaankaan osu samaan reikään?
--
Walter
Ai perhana, en tajunnut heti: Lähtevätkö kutit siis peräjälkeen samasta
piipusta yhdessä Metal Stormin laukauksessa vai onko siihen vain ladattu
monta kutiryöppyä valmiiksi siten että voi ampua monta laukausta ennen
uudelleenlataamista?
--
Walter
Kannattaa varmaan olla yhteydessä kaikkiin maailman
sotilasasevalmistajiin ja kertoa että syyte "harhaanjohtavasta ja
moraalittomasta" mainonnasta on tulossa. Suurin piirtein mikään
sarjatuliase ei kestä minuutin kestävän sarjatulen ampumista putkeen
vaikka itse patruunhuolto järjestyisikin. Ongelmaksi tulee yleensä
piippujen pettäminen ja/tai kaasujärjestelmän tukkeutuminen. Gatling
lienee niitä harvoja joilla voisi esim. 600 lks/min ampua minuutin
verran ilman että ase kärsii suurempia vaurioita. Senpä vuoksi sillä
yleensä ammutaan 2000-6000 lks/min sarjoja.
Sirius
Kyllä! Onneksi sentään haulikoiden mainonnassa ei käytetä näin
likaisia keinoja ;-) Mikähän mahtaisi olla muuten tavallisen
haulikon "tulinopeus" ilmoitettuna samalla tavoin kuin Metal Stormin?
> Suurin piirtein mikään
> sarjatuliase ei kestä minuutin kestävän sarjatulen ampumista putkeen
> vaikka itse patruunhuolto järjestyisikin.
Ihan mielenkiinosta: Kuinka kauan toisen maailmansodan aikaisella
Maxim-konekiväärillä pystyi ampumaan putkeen?
--
Walter
Vyöt sisälsivät 200-250 patruunaa. Tietysti pitkällä vyöllä tollainen
ampuu vaikka kunka kauan.
Osmo
Osumatarkkuus on tietysti parempi kuin muilla aseilla. Ei sitä muuten
edes kehitettäisi. Yritäpä myydä haulikoita ohjusten torjuntaan.
Osmo
Ei siellä teknisesti mitään ryöppyä tule. Jokainen patruuna
ammutaan erikseen. Sähköisen systytyksen takia ne voidaan ampua
hyvin nopeasti tai vaikka Porilaisten Marssin tahdissa. Ainoa rajoitus
on luonnollisesti se, että samasta piipussa pitää laukaukset ampua
järjestyksessä.
Patruunat on ladattu piippuihin (*) tai laitaimiin tehtaalla, joten
yksittäisiä patruunoita ei käsitellä. Patruunoitahan asessa
ei varsinaisesti ole vaan se on vähän kuin suustaladattavaan olisi
pantu monia latauksia peräkkäin. Käsin lataaminen olisi hankalaa, koska
ruutimäärät pitää mitoittaa ottaen huomioon, että jälkimmäisillä
luodeilla on pidempi piippu.
Osmo
Maximilla tai vastaavilla (Vickerts, Browing M1917) onnistuu. Tätä
tehtiinkin esim. ensimmäisessä maailmansodassa. Piippu pitää vaihtaa
aina n. 10000 laukauksen välein. Tietysti vettäkin pitää lisätä.
Silloin, kun laukausta minuutissa käsite otettiin käyttöön, se todellakin
tarkoitti sitä, että minuutin aikana voidaan ampua niin monta laukausta.
Maximilla oli hauskoja tapoja osoittaa aseen tehoa, kuten paksun puun
ampuminen poikki. Saksan keisarille hän osoitti miten konekiväärillä
kirjoitetaan nimikirjaimet maalitauluun.
Miten muuten nykyisissä Gatling tyyppisissä aseissa on ratkaistu hitaasti
syttyvän partruunan ongelma? Maximin aikaan tämä oli suuri ongelma,
koska patruunan laukeaminen lukon auettua saattoi rikkoa koko aseen.
Onko patruunoiden laatu vain niin paljon parempi?
Osmo
Vertaat omenoita ja päärynöitä. Haulikolla, vaikka sen tulinopeus
olisi miljardi laukausta minuutissa ei pysäytetä merimaaliohjusta niin
kaukana että se ei vahingoittaisi sitä laivaa joka
omasuojajärjestelmästä on kyse.
Benellillä ampuu hyvä ampuja joku 4-6 lks/s. Jos patruunana on joku 2
mm haulilataus niin patruunassa lienee noin 300 haulia. Se tekisi
about 1800 haulia/s eli 108000 haulia minuutissa. Ei oikein pärjää
Metal Stormille.
> Ihan mielenkiinosta: Kuinka kauan toisen maailmansodan aikaisella
> Maxim-konekiväärillä pystyi ampumaan putkeen?
Kirjallisuustietojen mukaan Maximin vesisäiliön vesi alkoi kiehumaan
kolmen minuutin tulituksen jälkeen jos efektiivinen tulinopeus oli 200
lks/min. Sama lähde (Guns in Combat) väittää että Maximin piippu piti
vaihtaa 10000 lks välein jatkuvassa tulituksessa vaikka vettä olisi
ollut rajattomasti. Kuulemma 1M.S:N aikana briteillä oli tapana
vaihtaa Maximin piippu tulitukihommissa tasatunnin kun oli ammuttu
noin 10000 lks. Tulinopeus olisi tällöin ollut noin 167 lks/min
keskimäärin. Asehan ampuu noin 450-500 lks/min teoriassa mutta siihen
pitää vaihtaa piippua, poistaa mahdollisia häiriöitä sekä syöttää
uusia patruunavöitä.
Brittiläinen 100th Machine Gun Company ampui kymmenellä Vickersillä
(Maxim-kopio) 24.8.1916 999750 patruunaa 12 tunnin aikana epäsuorana
tulena eräälle saksalaisten linjojen takana olevalla risteysalueelle.
Efektiviiseksi tulinopeudeksi per ase tule 139 lks/min. Se sisältää
piipun ja lukon vaihdot sekä tietenkin vöiden syöttömisen aseeseen ja
häiriönpoiston.
Sirius
OK. Metal Stormista tulee luonnollisesti mieleen että miksi noin
monimutkainen ase? Miksi ei haulikkoa jossa piipun halkaisija olisi
metrin luokkaa ja haulit nyrkinkokoisia? Tuollaisella valtavalla
haulikolla olisi siis mahdotonta saada ammuksia lentämään tarpeeksi
pitkälle?
--
Walter
h
Muistan jostain lukeneeni näistä monipiippuisista gatlingeista jotka
toimivat sähköllä että
aseen piipussa käyvä patruuna ei liikuta mitään osaa ja ase ammunnan tai
patruunan pesässä
käynninjälkeen heittää hylsyn tai patruunan pois.Eli ase ei välitä vaikkei
patruuna sytykään
koska ase ei tarvitse patruunasta mitään.
h
Haulit ovat ballistisesti paljon huonompia kuin luodit varsinkin
yliääninopeuksilla. Ei ole sattuma ettei kiväärissä käytetä pyöreitä
luoteja. Tollaisella metrin putkella tarkkuus olisi hehtaariluokkaa.
Lisäksi tossa ei juuri voi kontrolloida nopeutta. Metal Stormin idea on,
että nopeus on kontrolloitavissa. Se miljoona laukausta minuutissa on
lähinnä mainoslause, ei ole tarkoitus, että sitä aina käytettäisiin.
Järjestelkmä voi laskea tulinopeuden ja ammusmäärän sopivaksi kullekin
kohteelle erikseen. Hauleilla on myös huono läpäisy.
Haulejahan on tykistössä käyetty voisisatoja. Nimi sille on kanisteri.
Se aiheuttaa mehistöön mukavaa jälkeä muutaman sadan metrin etäisyydellä.
Tosin ei ne ihan nyrkin kokoisia olleet. Kanistereita kai käytetään
vieläkin vaunukanuunoissa.
Osmo
Tuntuisi aika vaaralliselta, jos tollainen laukeaisi siellä laatikossa.
Ongelma Gatlinignssa nimenomaan on se, että aseen toiminta on erotettu
patruunoiden toiminnasta. Tavallisessa konekiväärissä laukeamaton vain
pysäyttää sarjan ja hidas viivästyttää sitä hetken. Sensijaan Gatlingissa
patruuna voi laueta lukon ollessa auki. Tämä oli suurin syy ko.
aseiden jumittumiseen 1800-luvulla.
Voi olla, että poatruunoiden laatu yhdessä aseen nopean toiminnan kanssa
rajoittaa tätä ongelmaa. Ehkä myös ajatellaan, että entä sitten. Jos ase
jumittaa, niin lennetään takaisin huoltoon. Kun jossain Hornetissa on
kuitenkin vain 576 laukausta, ei siitä hirveästi jää ampumatta. Sensijaan
jossain jalkaväenseessa, joka toimi pataljoonan tulitukena ampuen
tuhansia laukauksia homma saattoi olla kriittisempi.
Osmo
Pyöreät haulit ovat aerodynaamisesti huonoja ts. ne ei lennä kovaa
kauas. Fiksumpaa on ampua aerodynaamisesti parempia kranaatteja
suurella tulinopeudella paljon pidemmälle ja mahdollisesti varustaa
kranaatit vielä jollain herätesytyttimellä joka räjäyttää ne maalin
edessä tai kohdalla.
Jos iso haulikko olisi hyvä asetyyppi niin toki niitä käytettäisiin
koska ne olisi halpoja rakentaa.
Sirius
Senpä vuoksi ameriikoissa ajoneuvojen ja koptereiden tykkeihin
laitetaankin nykyisin sähkömoottori joka pitää tykin toiminnassa ja vyön
liikkeessä vaikka joku ammus ei syttyisikään (ns. chain gun). Tulinopeus
on matala ja painoa tulee lisää, mutta tykki toimii.
Ls/s on myös harhaanjohtava kun gatlingeista puhutaan. Kestää nimittäin
vähän aikaa ennenkuin gatling pääsee täyteen tulinopeuteen (M61:n kohdalla
hiukan vajaa puoli sekuntia). Vastaavasti revolveritykki kiihtyy 10 kertaa
nopeammin ja lineaari/gast-tykki teoriassa vieläkin nopeammin.
Ei patruunoiden syttymättömyys ole yleensä se ongelma vaan se että
liian kuumaksi ammuttu piippu pettää. Toki lentokoneissa rekyyli tai
kaasutoimiset aseet kärsii myös jossain määrin siitä että niiden
lataaminen menee vaikeaksi jos niihin tulee häiriö.
Tulinopeus
> on matala ja painoa tulee lisää, mutta tykki toimii.
Chain gunin sarjatulinopeutta voisi nostaa hyvinkin korkeaksi mutta se
ei ole tarkoituksenmukaista koska piippu kestää kuitenkin vain
rajallisesti.
> Ls/s on myös harhaanjohtava kun gatlingeista puhutaan. Kestää nimittäin
> vähän aikaa ennenkuin gatling pääsee täyteen tulinopeuteen (M61:n kohdalla
> hiukan vajaa puoli sekuntia). Vastaavasti revolveritykki kiihtyy 10 kertaa
> nopeammin ja lineaari/gast-tykki teoriassa vieläkin nopeammin.
Totta että Gatlingissa, etenkin GAU-8:ssa (30mm konetykki A-10:ssä)
ottaa hetken aikaa että pääsee "kierroksille" mutta yleensä tulinopeus
on "riittävä" lyhyessäkin sarjassa jos se osuu.
Sirius
Niin siksi sorsiakin ammutaan lentoon kivärillä eikä haulikolla.
(tietyn suuruinen hajonta lisää osumatodennäköisyytä)
Tuo tosiaan pitää paikkansa, että nuo lentokone-gatlingit heittelevät
sarjan päätteeksi ampumattomia panoksia hylsyjen joukkoon. Esim. Hornetin
tykissä muistaakseni 3-6 panosta joka sarjan päätteeksi.
Tietääkseni hitaasti syttyviä panoksia ei ole sen kummemmin huomioitu,
ilmeisesti niitä ei pahemmin esiinny.
--
Arttu Heinälä
> > Osumatarkkuus on tietysti parempi kuin muilla aseilla. Ei sitä muuten
> > edes kehitettäisi. Yritäpä myydä haulikoita ohjusten torjuntaan.
> >
> > Osmo
>
> Niin siksi sorsiakin ammutaan lentoon kivärillä eikä haulikolla.
> (tietyn suuruinen hajonta lisää osumatodennäköisyytä)
Haulikon osumatarkkuus tässä käytössä on parempi. Osumatarkkuus
riippuu aina tilanteesta.
Osmp
USA:n sisällissodassa 1860-luvulla käytetyt gatlingit taisivat olla
periaatteessa jo tuollaisia (paitsi että toimivat sähkön sijasta
lihasvoimalla)? Ja tuollaisen gatlingin iskurit taitavat toimia
kierrejousella jonka sähkömoottori/lihasvoima virittää?
--
Walter
Gatling on periaatteessa aina ollut samanlainen vain käyttövoima on
vaihdellut. Gatling itsekin kokeili sähköä 1800-luvun lopulla, mutta
ase jäi vuosikymmeniksi unohduksiin. Noi sisällissodan aikaiset
aseet olivat juuri niitä, jotka vähän vaäli mmenivät huoltoon, kun
hidas patruuna lauksesi lukon avauduttua. Tämä oli merkittävin ongelma,
jonka ratkaisemiseksi Maxim kehitti automaattisen konekiväärin.
Osmo
Kiehuminen ei vielä estä ampumista. Itseasiassa kiehuminen on se,
joka eniten viilentää. Litra vettä tarvitsee 4,2 kJ, jotta se
lämpenee asteen eli 420 kJ sadalle asteelle. Sen keittäminen
kuluttaa 2260 kJ. Yhdessä patruunassa on energiaa n. 13 kJ,
josta 10-20% menee piippuun. Maximin säiliössä oli muistaakseni
4 litraa, eli kuumentamisen 0-100 astetta meni n. 650-1300
laukausta ja keittämiseen 3500-7000 laukausta. (Tietysti lämpötilat
usein oli yli nollan mutta toi on otettu ihan laskujen
yksinkertaistamiseksi).
Hiram Maxim sanoi: "It takes same amount of energy to boil one lb
of water than to melt 5 lbs of steel."
> Sama lähde (Guns in Combat) väittää että Maximin piippu piti
> vaihtaa 10000 lks välein jatkuvassa tulituksessa vaikka vettä olisi
> ollut rajattomasti.
Osaavat miehistö tekee tämän nopeasti. On huattava, että
ilmajäähdytteisillä aseilla piipun elinikä on vain n. puolet
tosta. MG-42:ssa se taisi olla vain 3000 laukausta. Sen jälkeen
piippu heitettiin mäkeen. Piipun vaihto taas tehtiin 200
laukauksen välein.
Piipunvaihto tehtiin tarkkuuden säilyttämiseksi. Ase luultavasti olisi
sinänsä toiminut pidempäänkin.
> Kuulemma 1M.S:N aikana briteillä oli tapana
> vaihtaa Maximin piippu tulitukihommissa tasatunnin kun oli ammuttu
> noin 10000 lks. Tulinopeus olisi tällöin ollut noin 167 lks/min
> keskimäärin. Asehan ampuu noin 450-500 lks/min teoriassa mutta siihen
> pitää vaihtaa piippua, poistaa mahdollisia häiriöitä sekä syöttää
> uusia patruunavöitä.
>
> Brittiläinen 100th Machine Gun Company ampui kymmenellä Vickersillä
> (Maxim-kopio) 24.8.1916 999750 patruunaa 12 tunnin aikana epäsuorana
> tulena eräälle saksalaisten linjojen takana olevalla risteysalueelle.
> Efektiviiseksi tulinopeudeksi per ase tule 139 lks/min. Se sisältää
> piipun ja lukon vaihdot sekä tietenkin vöiden syöttömisen aseeseen ja
> häiriönpoiston.
Vickers ei ollut kopio vaan edelleen kehitelmä. Vuonna 1911 Hiram
Maxim jäi eläkkeelle ja Maxim, Vickers & Sons muutti nimensä
Vickers ltd:ksi. Seuraavana vuonna firma toi markkinoille Vickers
konekiväärin. Tähän suurin syy oli, että Maximin panentit olivat
jo vanhentuneet ja markkinat olisivat muuten siirtyneet esim.
DWM:lle. Vickersissä polvinivel oli käännetty, joten laatikko
saatiin pienemmäksi ja ase kevyemmäksi. Se painoi n. 15 kg, kun
Maxim oli keveimmillään 18 kg. Suomalaisten venäläisestä M1910
versiosta kehittämät aseet painoivat n. 25 kg. (nämä eivät
sisällä vaipan sisällä olevaa vettä, joka painoi n. 4 kg) Jalusta
painio tyypillisesti saman verran kuin itse ase. Sis tavallaan
kaikki muut olivat kopioita ja Vickers oli se aito.
Usein on sanottu, että Maxim tuli upporikkaaksi aseellaan. Tämä
ei oikein pidä paikkaansa. Ei hän köyhä ollut, mutta asetta
kuitenkin valmistettiin melko vähän ennen patenttien
vanhenemista. Saksalla esim. oli 1914 kaikkiaan 4500 konekivääriä
(vähemmän kuin Suomella 1939, jos lasketaan pikakiväärit mukaan).
Sodan aikana Saksa valmisti n. 200 tuhatta Maximia, useimmat
keveinä M1908/15 mallina.
Enemmän kiinnostuneiden kannattaa tutustua kirjoihin Devil's
paintbrush ja Roger Fordin The Grim Reaper. Edellinen on Maximista ja
toinen konekivääristä yleensä.
Suomen armeijalla oli Maximia monia versioita. Yleisin oli
sotasaalis M1910, joka täällä tunnettiin nimellä M/09-09.
Suomalaisia versioita oli M/32-33 ja M/09-21 (ensimmäinen vuosi
on aseen vuosi ja toinen jalustan). Näissä oli kolmijalka eikä
venäläiseen tapaan pyöriä. M/32-33 käytti metallivyötä ja siksi
sillä oli suurempi tulinopeus. Kumpiakin oli n. 1000, kun
venäläisiä oli 4000. Lisäksi oli Saksalaisia M1908 konekivääreitä
tuhat kappaletta ja jokunen Vickers. Saksalaiset aseet olkivat
Saksan Puolasta saamia sotasaaliita (jotkut niistä saattoivat
olla Suomalaisten aikaan Puolaan myymiä, kun 20-luvulla Suomi
osti Puolasta venäläisiä aseita ja myi sinne Saksalaisia)
Osmo
Kehoitan tutustamaan aseen esittelypätkiin uudestaan. Kyseessä on
kertakäyttöase. Teoreettinen tulinopeus voi tosiaan olla miljoonakutia
minuutissa, mutta kun se pienimmillä tolla konsepteilla rakennetuilla
pössyköillä tarkoittaa esim. 20 kutia tai 100 kutia, niin kyseessä on
sekunnin murto-osan kestävä burst ja sen jälkeen on ampumiset ammuttu.
Idea on siis, että piipun tai piippujen pätkiin ladataan useita kuteja
peräkanaa. Piippuja voi olla jopa satoja kuten noissa laivojen
last-resort-suojajärjestelmiin on suunniteltu. Sen jälkeen pistetään Metal
Storm laulamaan ja toivotaan, että osuu ja tekee tehtävänsä maalissa. Ase on
käytön jälkeen käyttökelvoton tai pitää ainakin lähettää tehtaalle tai
asevarikolle tarkistettavaksi ja uudelleenladattavaksi.
Ei ne samaan reikään mene, muistaakseni MS systeemissä oli piipuissa
"klappia" tai soikeutta sen verta, että kudit hajoaa kivasti. Kyllä 9
milliset tuhoaa kaikenlaista muutakin ei-panssaroitua maali varsin riuskaan
tahtiin tolla konseptilla.
> Mutta kivahan tollainen varmaan on ja tarpeellinen.
Eipä kai sitä muuten kehiteltäsi.
Missä tuollainen video on?
En nähnyt pistoolia kun koosteessa.
Mistä tuolta muutenkaan löytää tietoa mistään,
vaikuttaa vähän osakkaiden rahastukselta koko homma..
juha
Ei löytynyt.
Muuten on kyllä kiinnostava ajatus että luodit ovat peräkkäin
piipussa/hylsyssä,mutta lataaminen tuottaa kyllä ongelmia.
Oliko tuossa pistoolissa montakin piippua,
monta patruunaa voi ampua kerralla?
http://www.cnn.com/2003/BUSINESS/06/26/australia.metalstorm/