Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss

Lähtönopeuden vaikutus ontelokranaattia käyttäen?

35 views
Skip to first unread message

Marko Nykänen

unread,
Oct 7, 1998, 3:00:00 AM10/7/98
to

Eli kuinka suuri on ammuksen lähtönopeudella (tarkoitan tietty
panssarivaunuja)ontelokraanaattia käytettäessä toiseen panssariin.

Jos oikein olen ymmärtänyt HEAT ammuksen käyttöperiaatteen se tekee noin
sormen mentävän reiän panssariin (Jos menee läpi, siis) josta sitten sula
metalli leviää toivottavasti ammusvarastossa ylt'ympäriinsä.

Mitä tapahtuu, jos panssaria ei läpäistäkään?

Marko Nykänen


hanni

unread,
Oct 7, 1998, 3:00:00 AM10/7/98
to

Marko Nykänen kirjoitti viestissä <361B5990...@suomussalmi.fi>...

>
>
>Eli kuinka suuri on ammuksen lähtönopeudella (tarkoitan tietty
>panssarivaunuja)ontelokraanaattia käytettäessä toiseen panssariin.
>

Läpäisykyvyn suhteen ei käytännössä mitään. Lyhyempi lentoaika ja laakeampi
lentorata.


>Jos oikein olen ymmärtänyt HEAT ammuksen käyttöperiaatteen se tekee noin
>sormen mentävän reiän panssariin (Jos menee läpi, siis) josta sitten sula
>metalli leviää toivottavasti ammusvarastossa ylt'ympäriinsä.
>
>Mitä tapahtuu, jos panssaria ei läpäistäkään?

Eiköhän se ainakin ravistele miehistön hereille : )

Olettaisin, että optiset laitteet saattaisivat _ehkä_ vioittua tai kohdistus
voisi mennä sivuun.
Ehkä myös vähäisessä määrin panssarin sisäpinnasta voisi irrota siruja (vrt.
HEP eli tärykranaatit) paineaallon kulkiessa tiheämmästä väliaineesta
(panssari) harvempaan (sisätilat).
Onhan ontelokranaateissa sentään useampi kg räjähdysainetta.


>
>Marko Nykänen
>

Aarne Rantala

unread,
Oct 8, 1998, 3:00:00 AM10/8/98
to
"Marko Nykänen" <marko....@suomussalmi.fi> writes:

> Eli kuinka suuri on ammuksen lähtönopeudella (tarkoitan tietty
> panssarivaunuja)ontelokraanaattia käytettäessä toiseen panssariin.

Ammuksen taytyy lentaa kohteeseen asti ja tormayksen taytyy saada
sytytin laukeamaan :-) Eli merkitys on perin vahainen.
Oma lukunsa on se, etta nopeammalla ammuksella osuminen liikkuvaan
kohteeseen on helpompaa.

> Jos oikein olen ymmärtänyt HEAT ammuksen käyttöperiaatteen se tekee noin
> sormen mentävän reiän panssariin (Jos menee läpi, siis) josta sitten sula
> metalli leviää toivottavasti ammusvarastossa ylt'ympäriinsä.

Metalli ei yleensa sula, vaikka muutamaan sataan asteeseen lampiaakin.
Ovat testanneet: katkottu lapaisykartio tuotti oikean maaran 'tangon'
patkia maalina olleen vesialtaan pohjalle.

> Mitä tapahtuu, jos panssaria ei läpäistäkään?

Lapaisy tapahtuu suurimmaksi osaksi ylisoonisella alueella, eli
tormaysnopeus on suurempi kuin aanennopeus _tormaavissa_
_materiaaleissa_ (!!). Taman seurauksena panssari ja lapaisykappale
lahinna 'kuluttavat' toisiaan, ja jos 'tanko' loppuu ennen panssaria,
panssariin jaa kolo. Erilaiset aktiivipanssariratkaisut yrittavat
muuttaa mekanismia esim. taivuttamalla, katkomalla, jnpp. lapaisy-
kappaletta.


--Aarne Rantala

Antti Lahtinen

unread,
Oct 12, 1998, 3:00:00 AM10/12/98
to
On Wed, 07 Oct 1998 14:07:44 +0200, "Marko Nykänen"
<marko....@suomussalmi.fi> wrote:

> Eli kuinka suuri on ammuksen lähtönopeudella (tarkoitan tietty
> panssarivaunuja)ontelokraanaattia käytettäessä toiseen panssariin.

Ammuksen lähtönopeudella ei käytännössä liene juuri mitään merkitystä
ontelokranaatin läpäisykykyyn

> Jos oikein olen ymmärtänyt HEAT ammuksen käyttöperiaatteen se tekee noin
> sormen mentävän reiän panssariin (Jos menee läpi, siis) josta sitten sula
> metalli leviää toivottavasti ammusvarastossa ylt'ympäriinsä.

Räjähtävän ontelopanoksen synnyttämä matallinen läpäisijä ei ole
välttämättä sula vaan paremminkin superplastinen. Koska tuotettu
läpäisijä on tangon muotoinen ja liikkuu suuremmalla nopeudella kuin
ääniaalto kohteessa, tapahtuu pääosa läpäisystä siten, että läpaisijä
kuluu lyhemmäksi sitä mukaa kun se tunkeutuu kohteeseen (tämän tilanne
tunnetaan nimellä "type 2 penetration").

Mikäli panssari puhkeaa, osa kranaatin räjähdyskaasuista työntyy
vaunun sisälle aiheuttaen poltto- ja ylipainevaurioita. Näitä
vaarallisempia saattavat kuitenkin ollla läpäisijän kappaleet ja
panssarin sisäpinnasta irtoavat sirut ("spalling" ja "spew"
-vaikutukset).

Jos ontelokranaatti läpäisee vaunun, lopputulos voi vaikuttaa siltä
kuin vaunun sisällä olisi räjähtänyt iso sirpalekranaatti.

> Mitä tapahtuu, jos panssaria ei läpäistäkään?

Riippuu ontekokranaatin räjähdysvoimasta. Panssariin ei välttmättä
tarvitse tehdä läpimenevää reikää saadakseen aikaan vaikutuksia
panssarin sisäpuolella.

Voimakkaan räjähdyksen yhteydessä panssariin leviävä iskuaalto voi
rikkoa useita laitteita, ja optiset laitteet (esim. tähystysprismat)
saattavat rikkoutua yllättävänkin herkästi. Lisäksi pelkkä iskuaalto
voi aiheuttaa "spall"-vaikutuksen.

Antti Lahtinen laht...@ee.tut.fi
Researcher, MSc (Eng) http://www.ee.tut.fi/~lahtinen

RFXn

unread,
Oct 12, 1998, 3:00:00 AM10/12/98
to
On , laht...@ee.tut.fi (Antti Lahtinen) wrote:
>Riippuu ontekokranaatin räjähdysvoimasta. Panssariin ei välttmättä
>tarvitse tehdä läpimenevää reikää saadakseen aikaan vaikutuksia
>panssarin sisäpuolella.
>
>Voimakkaan räjähdyksen yhteydessä panssariin leviävä iskuaalto voi
>rikkoa useita laitteita, ja optiset laitteet (esim. tähystysprismat)
>saattavat rikkoutua yllättävänkin herkästi. Lisäksi pelkkä iskuaalto
>voi aiheuttaa "spall"-vaikutuksen.

.. eli vaikutukseltaan samanlainen kuin brittien suosima HESH -ammus?

/RFXn

Antti Lahtinen

unread,
Oct 14, 1998, 3:00:00 AM10/14/98
to
RFXn wrote:

>>... Lisäksi pelkkä iskuaalto voi aiheuttaa "spall"-vaikutuksen.

> .. eli vaikutukseltaan samanlainen kuin brittien suosima HESH -ammus?

Ymmärtääkseni brittien HESH (High Explosive Squash Head) ja USA:n HEP
(High Explosive Plastique; esim. M456A2 105mm HEP-T) perustuvat
vahinkomekanismiltaan juuri iskuaaltoon.

Molemmat ammustyypit lienevät periaatteeltaan samankaltaisia:
ohutkuorinen ammus sisältää muovautuvaa räjähdysainetta ja viiveellä
toimivan sytyttimen. Ammuksen osuessa kohteeseen murtuu ammuksen kuori
ja muovautuva räjähdysaine leviää kohteen pinnalle ennen
räjähtämistään. Pintaräjähdys siirtää kohteeseen iskuaallon, joka voi
aiheuttaa "spall"-vaikutuksen lisäksi esim. luukkujen, laakereiden,
ym. komponenttien superplastista yhdistymistä runkoon (tämä vaikutus
tunnetaan termillä "räjähdyshitsautuminen" tai "yhdistäminen
räjäyttämällä").

0 new messages