Tarkoitus on siis ampua koulua (koulutaulut) sekä kuvioammuntaa
(liikkuvat) [meniköhän lajit oikein ?]
Aseen valinta tuotaa hankaluuksia, osittain siksi että .22 kaliberisten
pistoolien kirjo on aika suuri ja kokemusta on vähän.
Kauhea kiire ei ole, sillä kerholla on muutama ase, ja niillä voi hyvin
aloitella.
ohessa hieman asioita joita olen valintaa miettiessäni ajatellut...
kommentteja kiitos.
Ensinnäkin uusi vai käytetty... ?
oma mielipide on että mielummin uusi, mutta jos käytettynä saa paljon
paremman hyväkuntoisen laitteen samaan hintaan tai jopa halvemmalla niin
sitten sitäkin voidaan harkita…
- laadukas (varmatoiminen ja kestävä, varaosia saatavilla, huolto pelaa jne)
- edullinen, hyvä hinta/laatu suhde (maksan mieluusti hieman lisää jos
sillä saa selvästi paremman)
- tarpeeksi tarkka, tarkoittaen sitä että itse ase ei alussa rajoittaisi
oppimista
(vaikka uskon että kolhimatta alussa se on mun käsi joka väpättää eikä ase)
- mukava kädessä, eli sellanen josta saa napakan otteen, mutta joka on
kuitenkin tarpeeksi iso... minulla on iso kämmen.
vielä jos sais sellasen joka ei heilu ja osuu itsekseen... ;-)
jos jollakin on kokemusta tai tietoa seuraavista. niin kommenttia kiitos.
(nimet tai tyypit saatavat olla hassusti kirjoitettu...)
S&W 22A(/S)
Walter P22 (näitä on paljon tarjolla, kenelläkään kokemusta ?)
Beretta 87
Browning Buck Mark
Hämmerli X-esse
CZ Kadet
CZ 122 Sport
Ruger MK II
kiitos jo etukäteen
-Pekka
Itselläni on kokemusta vain yhdestä .22 pistoolista, nimittäin omasta
10 vuotta sitten hankitusta Ruger Mk II:sta, ruostumaton malli 5½"
piipulla, mutta kokemukset ovat sitäkin parempia: Ase on paksusta ja
painavasta piipusta johtuen suhteellisen vakaa ja osumatarkkuus on
ainakin isompireikäisiin pistooleihin verrattuna hyvä. Myöskään
laadussa ei ole ollut valittamista, mitään ei ole mennyt rikki ja
toimintahäiriöt ovat rajoittuneet siihen, että heikot patruunat eivät
välttämättä jaksa ladata asetta. Toisaalta asetta on eri versioina
tehty jo niin paljon ja niin kauan, että lastentautien pitäisikin olla
jo poissa. Ja ruostumattomana se varmaan sopisi vähän laiskemmallekin
piipunjynssääjälle.
--
T o n i T ö y r y l ä
Itselläni on Browning Buck Mark + ja olen siihen ollut tyytyväinen,
erittäin toimintavarma ainakin Lapua Trainereilla ja CCI
Stardard-patruunoilla, muita ei ole tullut testailtua. Viime kerralla
harjoituksissa tuli muutama lataushäiriö kun puhdistus oli unohtunut
puoleksi vuodeksi ja aika paljon on tullut ammuttua. Aseen huonoina
puolina pidän luistinvapautinvivun sijaintia joka tulee ainakin
itselläni vähän tielle kun teen ampumaharjoituksia kahden käden otteella
ja kahva on melko liukas varsinkin kun käteni hikoilevat jonkin verran.
Itse leikkasin polkupyörän sisäkumista sopivan palasen ja venytin sen
kahvan päälle niin kahvan pito parani huomattavasti.
> CZ 122 Sport
Kaverini osti tällaisen ja hänellä oli pitkään ongelmia laukeamattomien
patruunoiden kanssa, ei tuntunut toimivan millään patruunalla kunnolla.
Ase kävi moneen kertaan maahantuojan huollossa ennenkun se alkoi toimia,
oli varmaan vaan huono yksilö. Aseen kahva on mielestäni liian lyhyt ja
kahvakulma sopimaton.
> Ruger MK II
Tällä aseella hankin ensimmäiset kokemukseni pistooliammunnasta ja ihan
hyvältä laitteelta sekin tuntui.
Jep.
Sama ase on minullakin tosin sinistettynä.
Lisäksi aseessani on hyvä äänenvaimennin, joka tekee ampumisesta
entisestäänkin nautittavampaa.
Aseessani ei ole ollut minkäänlaisia lataushäiriöitä
äänenvaimenninpatruunoillakaan.
Huoltopurku ei ole niitä kaikkein yksinkertaisimpia toimenpiteitä
tässä aseessa, joka onkin oikeastaan ainut miinus muuten erinomaisessa
aseessa.
Hinta-laatu aivan varmasti kohdallaan!
Oma Buck Mark Bullseye Target SE 7,25" piipulla on toiminut hyvin CCI
standart paukuilla ja noin 1000-1500 paukun välein tehdyn putsauksen
kanssa. Puhdistustusta varten ase pitää purkaa avaamalla kaksi
kuusiokoloruuvia joiden kireys pitää myös aina välillä ampuessa
tarkistaa. Itse purkaminen ja kokoaminen on helppo projekti kun sen pari
kertaa tekee ohjekirja kädessä.
Kahva tässä pidemmällä piipulla varustetussa on vakiona muotoiltu
puukuvioitu ja kahva toimii kummallakin kädellä vaikka muotoilu on tehty
oikeakätistä varten. Ainoa miinus on tavallista paksumman kahvan kanssa
se että oman ehkä hiukan pienenmmän käden kanssa asetta hypistellessä
pitää otettta hiukan muuttaa että lippaan vapautinnappi osuu sormen
kohdalle. Isommalla kouralla varmaan toiminee ihan hyvin.
Tarkkuutta etenkin tuon pidemmän piipun mukana tulee ihan kiitettävästi
sillä ainakin oma tähtäilyni helpottuu. Pienellä keskittymisellä 90-95
pisteen kasa ei ole mikään mahdottomuus vaikka kyseessä ei ole mikään
kisapyssy jos valmistajan mainoksien myyntipuheita lueskelee.
Tämä ase toimii, en voi kuin suositella.
Voipi olla vain huono yksilö.
CZ:n kahva ei kovin raavaan äijjän kouraan riitä.
--
Posted via http://www.mphelsinki.net
> Toni T yryl <toy...@iki.fi> wrote in message
> news:<b1h633$33vn2$1...@midnight.cs.hut.fi>...
> Jep.
> Sama ase on minullakin tosin sinistettynä.
Eikä sinistetynkään hoitaminen muuten sen työläämpää ole.
> Lisäksi aseessani on hyvä äänenvaimennin, joka tekee ampumisesta
> entisestäänkin nautittavampaa.
Rugeriin tuollaisen asennus taitaa muuten olla aika lailla helpompaa kuin
noihin muihin vaihtoehtoihin. MK II taitaa muutenkin olla noista
vaihtoehdoista monipuolisin, eli jos siihen kouluammuntaan kaipaa jossain
vaiheessa vähän vaihtelua, niin tämä voisi olla suositeltava valinta.
Rugeriin löytyy myös helpoiten vaihtokahvoja ja muuta rekvisiittaa,
varaosia siihen ei edes tarvitse ;)
Ne suippopiippuiset kannattaa kyllä varmaan jättää hyllyyn, Bull Barrel
-mallit ovat sen sijaan omien kokemusteni perusteella ihan omassa
luokassaan. Itselläni on kaapissa noin kahdeksan vuotta sitten käytettynä
ostettu yksilö, joka ampuu yhä 25 metristä alle tulitikkuaskin kokoista
kasaa. Kaverilla on yli kymmenen vuoden ikäinen ruostumattomasta teräksestä
valmistettu versio, jota ei myöskään uudesta erota niin ulkonäkönsä kuin
käyntinsäkään puolesta. Rugeria ei todellakaan saa ampumalla rikki, eli
käytettynäkin uskaltaa ostaa kunhan sitä ei ole päästetty ruostumaan.
> Aseessani ei ole ollut minkäänlaisia lataushäiriöitä
> äänenvaimenninpatruunoillakaan.
Minäkään en ole onnistunut tuolla saamaan ensimmäistäkään lataushäiriötä,
vaikka sillä on kyllä ammuttu ihan mitä sattuu. Ja paljon.
> Huoltopurku ei ole niitä kaikkein yksinkertaisimpia toimenpiteitä
> tässä aseessa, joka onkin oikeastaan ainut miinus muuten erinomaisessa
> aseessa.
Totta, ohjeet kannattaa lukea. Tuon kanssa on mennyt kokeneillakin
konkareilla sormi suuhun ensimmäisellä kerralla, mutta toisella kerralla se
jo sujuu kun tietää mitä tekee.
> Hinta-laatu aivan varmasti kohdallaan!
Ei kun halpa se on uutenakin :)
Walther P22 on kyllä tylyn näköinen ja varmaan myös ihan laatutyötä, mutta
tarkkuudessa se ei taida oikein Rugerin kanssa kilpailla. Muita noista
vaihtoehdoista ei ole tullut niin paljoa vastaan että osaisi kommentoida.
Browning ja Hämmerli voisivat periaatteessa olla ihan pelkkään
kouluammuntaan hyviä vaihtoehtoja, CZ vähän epäilyttää. Ehkä turhaan.
Jos aseen osto ei ole budjetista kiinni, niin kaksi parasta asetta, joilla
olen koskaan ampunut:
- Morini CM22M (kaikki mahdollinen säädettävissä, myös kahvakulman säätö)
Hinta n. 1200 €
http://www.pilkguns.com/mcm22m.htm
- Benelli MP 90 S WORLD CUP caliber .22, Hinta n. 1100 €
http://www.benelli.it/Prodotti/SchedaProdotto.asp?Lan=EN&IDTipo=1&PathID=3.1
15.116
Molemmissa loistava laukaisu, hyvät kahvat (tosin aina joutuu kahvoja jonkin
verran muokkaamaan). Noilla voikin sitten ampua vaikka MM skaboissa.
Valitettavasti minulla ei ole ollut rahaa tuollaisia ostaa, joten olen
joutunut tyytymään veli venäläisen rautaan mallia Baikal IJ-35M. Perusasiat
tässäkin raudassa on kunnossa ja ostin aikoinaan tuon Heikki Taipalukselta
Morinin kahvoilla varustettuna (Taipalus myy myös yllä olevaa Morinia).
Virepintojen kiilloituksen jälkeen laukaisu on varsin hyvä (ei
luonnollisesti lähellekään Benelliä tai Morinia) ja ergometria ihan mainio.
Koulu/kuvio ja vakiopistooliammunnassa veikkaisin Baikalilla pärjäävän
paremmin kuin listallasi olevilla aseilla.
http://www.baikalinc.ru/eng/prod/hguns/izh35m/
Baikalin oma kahva on ankea ja siinä on varsin paljon työstämistä, että sen
saa istumaan käteen. Jos jostain löytyy ko. pyssy Morinin kahvalla, niin se
on aika hyvä valinta hintaluokassa, jossa listasi muutkin aseet ovat.
Kannattaa kysyä ko. asetta esim. Heikki Taipalukselta (06) 2331191.
Jukka
> Ensinnäkin uusi vai käytetty... ?
(Omia näkemyksiä noin kymmenen vuoden harrastuksen jäljiltä)
Käytetyn osto on, jos ei aseen historia ole tiedossa (esim tutun kautta)
, aina tuurikauppaa. Toisaalta niin on yleensä myös halvoissa
uusissakin, esim laukaisu voi olla mitä vaan järkyttävän ja kelvollisen
väliltä. Itselläni oli tuuria, ostin Jyrki Turjalta hänen vanhan
SM-kisa-IJ-35:sensa ja se palveli minua uskollisesti vuosia. Ainoastaan
rekyylijousi on katkennut sen minua seuraavalla omistajalla kun minä
olen ampunut sillä ?x10000 panosta Jyrkin jälkeen ja seuraava omistaja
noin 10-20000. Mielestäni tuo oli ostaessani uutta parempi, kunto
virheeön ja laukaisu tehty jo valmiiksi osaavissa käsissä.
> - laadukas (varmatoiminen ja kestävä, varaosia saatavilla, huolto pelaa
> jne)
Hyviä pointteja, aina parempi jos ei varaosia tarvita... Ja rauta-ase
kestää varmasti isältä pojalle, ja .22:ssa alumiini ja komposiititkin
lähes ihmisiän.
> - edullinen, hyvä hinta/laatu suhde (maksan mieluusti hieman lisää jos
> sillä saa selvästi paremman)
>
> - tarpeeksi tarkka, tarkoittaen sitä että itse ase ei alussa rajoittaisi
> oppimista
Tuo sinun listasi on IMHO enemmän peltipurkkien yms paukutteluun
tarkoittuja pelejä, ei oikein tarkkuuslaitteita. Halvin vakavasti
otettavan tarkkuuspeli on Taipalukselta IJ-35 Morinin herkkukahvoilla
noin 500 euron hintaan. Sitä ei saa ampumalla rikki, ja kahvavarmistimen
disabloinnilla sekä laukaisun säädöllä siitä riittää laitetta vuosiksi.
Seuraavaksi hinnan noustessa tulee mieleen Pardini, joka on noin
parisataa euroa kalliimpi. Seuraavaksi mennäänkin sitten Hämmerli/Morini
-luokkaan, noin vähän yli 1ke.
Ei silti jotkut ampuvat Paasikiven aikuisilla HighStandardeillakin hyviä
tulokssia, mutta toisaalta olen ollut myös vieressä katsomassa kaverin
vaihtoa Margolinista (jolla silläkin hän ampui suht hyvin) PArdiniin,
sillä seurauksella että jo kolmas sarja oli täys bingo, 50, ja en muista
nähneeni hänen ampuvan juuri koskaan huonommin kuin muutama hassu piste
pois per sarja. Omat taitoni ei yllä lähellekeään hänen tasoaan.
> - mukava kädessä, eli sellanen josta saa napakan otteen, mutta joka on
> kuitenkin tarpeeksi iso... minulla on iso kämmen.
Tossa Morinin kahvassa on käsi kuin tina xxxxssa, ja niitä on
erikokoisia. Todellinen herkku. Sitten kun taitoa ja ymmärrystä kertyy
niin huomaa että kunnollisia kahvoja ei tehtaan jäljiltä olekaan. 8-)
Jaa milläkö ammun nykyään, Pardinilla, mutta ekaksi ratapyssyksi, ja
vaikka lopulliseksikin suosittelen ehdottomasti IJ:tä. Itse vaihdoin
pois lähinnä siitä syystä että olihan sillä jo vuosia mäiskitty ja
tahdoin kokeilla jotain muuta välillä. Jälkiviisaana, ei kovin fiksu
päätös... Vähän sama kuin autoilla, kun olet ajanut sillä samalla
uudella hienolla autolla kaksi vuotta putkeen niin on ihan kiva kokeilla
välillä jotain muutakin, vaikka 18 vuotta vanhaa Sunnya...
Janne
Snips
> Jep.
> Sama ase on minullakin tosin sinistettynä.
> Lisäksi aseessani on hyvä äänenvaimennin, joka tekee ampumisesta
> entisestäänkin nautittavampaa.
> Aseessani ei ole ollut minkäänlaisia lataushäiriöitä
> äänenvaimenninpatruunoillakaan.
> Huoltopurku ei ole niitä kaikkein yksinkertaisimpia toimenpiteitä
> tässä aseessa, joka onkin oikeastaan ainut miinus muuten erinomaisessa
> aseessa.
> Hinta-laatu aivan varmasti kohdallaan!
Tere!
Itse olen aikeissa hankkia em aseen rosterisena (Kmk512) ja asennuttaa
siihen vaimentimen.Kysyisinkin minkä merkkinen vaimennin sinulla on
aseessasi ja kuinka hyvin se vaimentaa laukausäänen (olettaen että ammut
alisoonista a-tarviketta). Keskustelin aiheesta tutun asesepän kanssa ja
tämä suositteli Sakon valmistamaa vaimenninta (hinta/laatusuhde
kohdallaan).Seppä kehui, että ammuttaessa se poistaa kokonaan suupamauksen
ja jäljelle jää ainoastaan lukon/liikkuvien osien pitämä ääni
(ylioptimismia?). Muita vaimenninmerkkejä lienee kotimaan kamaralta BR:n
tuotteet (Joensuu) ja Pirkan aseen omavalmisteet. Onko näistä tai muista
merkeistä kokemuksia???
Etukäteen kiittäen TNy
Pitää se jonkinlaisen "Plotkauksen", ei se aivan äänetön ole, Sakon
kivääriin ruuvattuna ei kuulu juuri mitään ääntä.
> (ylioptimismia?). Muita vaimenninmerkkejä lienee kotimaan kamaralta BR:n
> tuotteet (Joensuu) ja Pirkan aseen omavalmisteet. Onko näistä tai muista
> merkeistä kokemuksia???
>
> Etukäteen kiittäen TNy
>
Minulla on Sakon sekä BR vaimentimet jotka sopivat molemmat pistoolin piipun
päähän tehtyyn kierteeseen. (kierrepala)
Ase on siis Ruger Competition Target Model.
Ase on "kaikkiruokainen", puhdistus tarve riippuu vain käytätettävistä
pateista. SB jäljiltä saa putsata kesken illan, Eley:tä saa paukutella
laatikko kaupalla.
t. oj
Aseen osto on vähän kuin autoa hankkisi, jokaisella on omt mielipiteet
ja preferenssit. Jos mahdollista, käy kokeilemassa käteen sopivuutta
ja katsomassa liikkeessä. Luotettavuus on tietysti plussaa kuten
helppo puhdistettavuuskin.
Itse ostin muutamasta varoituksesta huolimatta CZ 122 Sportin. Sanokaa
mitä sanotte, mutta Rugeri jäi liikkeeseen sen vuoksi, että se on jo
"kaikilla". Ainakin tähän asti Zeitsi on toiminut hyvin CCI standard
pateilla, ei ainuttakaan syöttö- saatika muutakaan häiriötä.
Ammuttujen laukauksien määrä karvan alle 1000. Lienekkö olen sitten
muitten kokemuksien perusteella onnekas ja saanut toimivan yksilön :-)
en tiedä....
- JK
T:TD
"Tomi Nyman" <anra...@netti.fi> wrote in message news:<Q2S%9.1591$B33.1...@reader1.news.jippii.net>...
Onko kyseessä jokin erillinen kierreadapteri ja miten se on piipunsuussa
kiinni, kiertein? Ts. vaimennin ei ole suoraa kiinni piipun suuhun tehtyihin
kierteisiin vaan välissä on mainitsemasi "kierrepala"
> Ase on siis Ruger Competition Target Model.
> Ase on "kaikkiruokainen", puhdistus tarve riippuu vain käytätettävistä
> pateista. SB jäljiltä saa putsata kesken illan, Eley:tä saa paukutella
> laatikko kaupalla.
>
> t. oj
>
>Piipunpituudella on varmasti merkitystä, kuinka hyvin vaimennin toimii.
Mitä pidempi piippu sitä pienemmäksi ruutukaasujen paine ehtii laskea
(olettamus). Edelleen itselataavassa aseessa osa ruutikaasuista pääsee
purkautumaan taaksepäin lukon/liikkuvien osien käydessä takana (=meteliä, 2.
olettamus).
Asiaan... , eli onko sinun mielestäsi Sakon ja BR:n vaimentimien toiminnassa
oleellisia eroja, tarkoitan lähinnä äänenvaimennuksessa? Miten
huoltopurkaminen ja puhdistus? Minkälaiset sisäkalut (materiaali) ko
vaimentimissa on? Summa summarum, kumpi kannattaa hankkia (BR on ainakin 2
kertaa kalliimpi kuin Sakon tuote)?
t:TNy
>
> Olavi Jaakkola <olavi.j...@osa-koneistus.fi> kirjoitti
> viestissä:b1p0i9$8rb$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Minulla on Sakon sekä BR vaimentimet jotka sopivat molemmat pistoolin
> piipun
> > päähän tehtyyn kierteeseen. (kierrepala)
>
> Onko kyseessä jokin erillinen kierreadapteri ja miten se on piipunsuussa
> kiinni, kiertein? Ts. vaimennin ei ole suoraa kiinni piipun suuhun
tehtyihin
> kierteisiin vaan välissä on mainitsemasi "kierrepala"
>
> > Ase on siis Ruger Competition Target Model.
Ko.aseen piippu on jo tehtaalla kevennetty koneistamalla kahta puolta (n. 2
mm ainetta poistettu) joten se ei ole pyöreä ja siksi valmiita
äänenvaimentajan kiinnityksiä en siihen aikoinaan löytänyt.
Aseseppä koneisti sisäkierteen piipun päähän johon taas tuo kierrepala
(ulkokierteinen putkenpätkä) on ruuvattu, näkyviin tätä pätkää jää noin 10
mm johon taas äänenvaimennin kierretään kiinni.
> Asiaan... , eli onko sinun mielestäsi Sakon ja BR:n vaimentimien
toiminnassa
> oleellisia eroja, tarkoitan lähinnä äänenvaimennuksessa?
Toiminnassa ei ole eroa, BR vaimennin on huomattavasti raskaampi kuin Sakon
(n, 3 kertaa Sako) ja se paino tekee aseesta vielä raskaamman sekä
etupainoisen.
>Miten
> huoltopurkaminen ja puhdistus? Minkälaiset sisäkalut (materiaali) ko
> vaimentimissa on? Summa summarum, kumpi kannattaa hankkia (BR on ainakin 2
> kertaa kalliimpi kuin Sakon tuote)?
>
> t:TNy
Sakon vaimennin on helppo purkaa jos tarve tulee, kovin usein ei tarvitse.
Sakon vaimentimen runko on terästä ja sisäkalut on tehty jostain muovista.
Sakon mitat ovat: halk.28 mm pituus n, 200 mm.
BR:n kaikki osat ovat ilmeisesti alumiinia, purku voi olla aika työlästä
mitä tosin ei ehkä tarvitse tehdä lainkaan koska koko komeuden voi pestä
vesikraanan alla.
BR:n mitat: halk. 35 mm pituus 145 mm.
Jos nyt hankkisin vaimenninta niin valinta olisi Sako.
t. oj
> Walter P22 (näitä on paljon tarjolla, kenelläkään kokemusta ?)
Tässä kyseistä threadia seuranneena vähän odottelin että joku sanoisi
jotain tuosta Waltherista, jos niitä kerran paljon on liikenteessä -
mutta ainoa kommentti tähän mennessä on jotta "tylyn näköinen".
Jospa otsikkoa vaihtamalla saisi mielenkiinnon heräämään ? Siis:
kommentteja Walther P22:sta (tavallinen taikka target)
--
Mikko Hyökki
En ole itse ko. aseella ampunut, mutta kädessä on kokeiltu pariinkin
otteeseen...
Muuten se on ihan napakka kädessä, mutta tuo kahva on todellakin
lyhyt... jopa
sillä lippaalla jossa on isompi kahvan jatko niin pikkusormi ei mahdu
kahvalle...
-Pekka
> Jospa otsikkoa vaihtamalla saisi mielenkiinnon heräämään ? Siis:
> kommentteja Walther P22:sta (tavallinen taikka target)
No jotta nyt jotain saatais otsikon alle, niin toteanpa kerran
hypistelleenä, että kahva ainakin on mallia "10-vuotiaan"/"pienen kiinalaisen".
Siis aivan helvetin pieni. Muistankohan ihan väärin, vai oliko ko. ase
testattavana jossain toissavuoden kaliberissa (ei nyt just sattunu lehdet
mukaan...)?
--
Juha Turunen
puhelin 040-7011709
e-mail juha.t...@tut.fi
No tuota noinaan, vai että on kahva pieni ? Minkäs kokoisia te oikein
olette, tai oikeastaan kätenne ? Mulla ei koura kovin iso ole (ja sormet
ovat aika lyhyet), joten siinä mielessä toi ei välttämättä ole mikään
negatiivinen asia.
--
Mikko Hyökki
Ihan normaalikokoisia. Mielestäni esim. Berettan M87 Targetissa on liian
pieni kahva ja se on sentään iso Waltheriin verrattuna. CZ 75 IPSC ST:ssä
alkaakin olla jo sopivan kokoinen kahva.
Jukka
> No tuota noinaan, vai että on kahva pieni ? Minkäs kokoisia te oikein
> olette, tai oikeastaan kätenne ? Mulla ei koura kovin iso ole (ja sormet
> ovat aika lyhyet), joten siinä mielessä toi ei välttämättä ole mikään
> negatiivinen asia.
Itselläni on ainakin mallia "neiti". Pari vuotta sitten olin hommaamassa
9-millistä, ja oli aikamoinen ongelma löytää käteen (ja kukkarolle) sopiva
ase (siis riittävän pienellä kahvalla). Ei toivoakaan että sormet yltäisi
esim. USPin vaatimiin mittoihin. No, onneksi silloin uutena markkinoille
tuli Steyrin peli jonka sitten hommasin.
Waltherissa on kyllä varmasti lyhyin kahva mitä olen nähnyt missään
(Siis normaalisti käytetyissä .22:sissa, taskuaseet on toki erikseen...
hiuksenhalkojat huom.:). Ei se kahvan ohuus nyt niin paha asia olisikaan,
mutta kun pikkurilli jää tyhjän päälle, niin ote ei ole kovin mukava.
No tuota noinaan, vai että on kahva pieni ? Minkäs kokoisia te oikein olette, tai oikeastaan kätenne ? Mulla ei koura kovin iso ole (ja sormet ovat aika lyhyet), joten siinä mielessä toi ei välttämättä ole mikään negatiivinen asia.
Heips!
Onhan se P22sen kahva pieni, mutta niin se on pieni useissa .357
reukuissakin. Muuten kiva vehje, mutta jotenkin "horot" tähtäimet, tai
ainakin osumisen kanssa aika heikkoa, siis lähinnä pahvia puhkoessa.
Vaistonvaraisesti sillä kyllä ampuu tarkasti esim. keiloja/halkoja 15
metristä, mutta 25m päästä ei pahvin puhkonta ainakaan multa onnistu
kovinkaan hyvin, en sitten tuedä onko kyse vain tähtäimistä vaikka
kahvasta; muilla kakskakkosilla tulee kyllä hyvää kasaa. Mutta mutta,
kaipa "kunnon" pyssyt kuten GSP onkin tehty hieman eri
käyttötarkoitukseen kuin P22, joka on kyllä vaimennettuna kiva
plinkkeri.
Tuukka
Olen kiinnostunut äänenvaimentimesta, joka ei vaatisi piipun työstämistä.
Onko pikakiinnitteisiä vain Rugeriin saatavissa ?
Käykö tuollainen piippupainon kanssa käytettäväksi ?. ( paino,
kiinnitettävyys )
Pistoolini merkki Unique Standard D.E.S / 69.
No kannanpa minäkin tähän oman korteni.
Tavallista et saa tavallisen pienoispistoolin luvilla. Se kun on
taskuase.
Tämä pidempipiippuinen Target kyllä lohkeaa. Ostin sen itse jokin aika
sitten ekaksi tuliaseeksi ja tyytyväinen olen ollut. Toinen lipas tosin
osoittaustui romuksi, mutta sain takuuseen uuden juurikin eilen ilman
mitään kummempaa jumppaamista. Omasta mielestäni käteni ei ole mitenkään
erityisen pieni. Ei se nyt mikään Jimi Hendrix -lapiokaan ole, mutta se
kahva istuu aika tarkasti. Siksi kai en osaa valittaa kahvan pienuutta,
kun en ole isompaan koskaan tottunut. Tarkkuus on toistaiseksi minulle
riittävää tasoa. Itse kun en osu järveen vaikka istuisin sen pohjassa,
mutta silti kurkkupurkit kilahtelee riittävän taajaan. Ja vähitellen
alkaa pahvissakin olla reiät sielläpäin, mihin niitä olen aikonutkin. En
tiedä onko se paras mutka, mutta ei ainakaan huono.
--
Sampsa S. - Mutsis oli.
Minua on myös P22 (target) kiinnostanut, joten kävin kokeilemassa
paikallisessa urheiluliikkeessä kuinka tuon käteen sopivuuden kanssa oikein
on. Pitäisin kämmeneni kokoa lähinnä keskivertona (kuten myös muutkin
mittani ovat) ja pyssy oli kuin tehty kouralleni! En kuitenkaan älynnyt
kysyä oliko siinä kiinni pidempi jatko vai ei, mutta kunhan saan hieman
lisää valuuttaa kasaan niin luultavasti P22 on seuraava harrastusvälineeni.
--
Tomppa Jurvanen
> Tavallista et saa tavallisen pienoispistoolin luvilla. Se kun on
> taskuase.
Juu, tämä oli tiedossa.
> Tämä pidempipiippuinen Target kyllä lohkeaa. Ostin sen itse jokin aika
> sitten ekaksi tuliaseeksi ja tyytyväinen olen ollut. Toinen lipas tosin
> osoittaustui romuksi, mutta sain takuuseen uuden juurikin eilen ilman
> mitään kummempaa jumppaamista. Omasta mielestäni käteni ei ole mitenkään
> erityisen pieni. Ei se nyt mikään Jimi Hendrix -lapiokaan ole, mutta se
> kahva istuu aika tarkasti. Siksi kai en osaa valittaa kahvan pienuutta,
> kun en ole isompaan koskaan tottunut. Tarkkuus on toistaiseksi minulle
> riittävää tasoa. Itse kun en osu järveen vaikka istuisin sen pohjassa,
> mutta silti kurkkupurkit kilahtelee riittävän taajaan. Ja vähitellen
> alkaa pahvissakin olla reiät sielläpäin, mihin niitä olen aikonutkin. En
> tiedä onko se paras mutka, mutta ei ainakaan huono.
Vähän lisäkysymyksiä:
Millaiselta laukaisuvastus tuntuu ?
Target-malli on tehty tavallisesta pidemmällä piipulla ja lisäämällä
päähän se mötikkä ("stabilizer"). Eikö luisti hakkaa siihen mötikkään
tai onko siitä muuten ollut riesaa ?
Etutähtäimen korkeussäätö hoituu vaihtamalla erikorkuisia tähtäimiä
siihen. Onko näin karkea säätötaso ollut mielestäsi riittävä vai pitääkö
kompensoida tähtäämällä vähän eri paikkaan kuin mieli tekisi ?
--
Mikko Hyökki
>
>Millaiselta laukaisuvastus tuntuu ?
Ihan hyvältä tuntuu, tossahan saa vasaran vedettyä taakse joten
plussia siitäkin.
>
>Target-malli on tehty tavallisesta pidemmällä piipulla ja lisäämällä
>päähän se mötikkä ("stabilizer"). Eikö luisti hakkaa siihen mötikkään
>tai onko siitä muuten ollut riesaa ?
Eipä se siihen hakkaa, mutta turha se mötikkä kyllä on, ei siitä
ainakaan painoksi ole (se on ontto, pitäisi valaa täyteen). Ennen
vaimentimen hankkimista siitä oli kyllä riesaa kun asetta purkaessa
piti aina irroittaa ensin hellkarin pieni ruuvi sekä sen
"piippupainon" ruuvit, mutta nyt ei tuota ongelmaa enää ole; mulla on
varimenninta varten uusi holkki joka kiinnittyy piipun päähän, asetta
purkaessa riittää kun ruuvaa holkin auki, jolloin piippu ja muut rojut
irtoavat näppärästi purkusalvasta. Tällön tuo piippupaino jää kiinni
piipun ulkopuolella olevaan putkeen, ts. ei tarvitse kuusiokoloavainta
avatessa.
Muuten purku onkin aika helppoa, tosin pikkuosia on syvemmällä vähän
liikaa, John Moses Browning pyörisi varmaankin haudassaan mikäli olisi
elossa ja näkisi tuon alakerran...
>
>Etutähtäimen korkeussäätö hoituu vaihtamalla erikorkuisia tähtäimiä
>siihen. Onko näin karkea säätötaso ollut mielestäsi riittävä vai pitääkö
>kompensoida tähtäämällä vähän eri paikkaan kuin mieli tekisi ?
Tuo tuottaa ainakin minulla ongelmaa, eli käyttämillä
etäisyyksillä/patruunoilla/vaimentimella/ampumatavalla iskemät menevät
liian alas, eli etutähtäimestä ei oikein ole iloa, varsinkin kun
vaimennin peittää hieman.
Jos jollakulla on P22seen sopiva tähtäinjalka, joko lisävarustekiskoon
taikka sokkiin kiinnittyvänä, niin haluaisin kuulla aiheesta lisää.
Tuukka
Oulun työstökeskukselta löytyy adaptereita Rugerin lisäksi myös Browningiin
ja Smith&Wessoniin. Myös Margoliniin muistan sitä tehdyn.
> Käykö tuollainen piippupainon kanssa käytettäväksi ?. ( paino,
> kiinnitettävyys )
> Pistoolini merkki Unique Standard D.E.S / 69.
Tätä en itse ole käpistellyt, mutta kuvan perusteella väittäisin, ettei
siihen pikakiinnitteistä vaimenninta kannata asentaa. Yksittäistuotantona
aseseppä sen toki voi tehdä, mutta kannattaako ?
Lienet oikeassa.
Olisi joskus mukavampi ampua pellon reunassa porukalla ilman isompia ääniä
tauluun.
Tosin ei äänestä ole erityistä haittaakaan ollut, kun naapureiden kanssa on
sovittu asiasta.
Olen toisaalta katsellut aliäänipaukkujakin, mutten ole löytänyt niitä ns.
bulkkitavarana,
ja rasiassa hinta on huomattavsti kalliimpi.
Olisiko jollain tietoa tästä ?
Mikko Hyökki wrote:
>
> Millaiselta laukaisuvastus tuntuu ?
Ihan hyväksi minäkin sen olen todennut, mutta minun mielipiteeni ei ole
mikään mittapuu tässä suhteessa.
> Target-malli on tehty tavallisesta pidemmällä piipulla ja lisäämällä
> päähän se mötikkä ("stabilizer"). Eikö luisti hakkaa siihen mötikkään
> tai onko siitä muuten ollut riesaa ?
Samat kommentit tähän kuin joku jo ehti sanoakin. Lähinnä se tuntuu
esteettiseltä möhkäleeltä. Ja siirtäähän se jyvää hieman eteenpäin myös.
Mulla on kyllä vastaavanlainen vaimenninhässäkkä ostoslistalla.
> Etutähtäimen korkeussäätö hoituu vaihtamalla erikorkuisia tähtäimiä
> siihen. Onko näin karkea säätötaso ollut mielestäsi riittävä vai pitääkö
> kompensoida tähtäämällä vähän eri paikkaan kuin mieli tekisi ?
En ole huomannut, että siinä mitään vikaa olisi. Toistaiseksi ovat
kurkkupurkit kuolleet melko nopeasti. Heh heh. Harjoitusta kaipaan
kuitenkin lisää, että voisin ottaa kantaa tarkkuuteen tarkemmin.
Jos olisi varaa, niin ostaisin ehdottomasti ruostumattoman version
Rugerista. En niinkään paremman ruosteensiedon, vaan ulkonäön takia :)
Tuhat vanhaa rahaa on kyllä ulkonäöstä aivan liikaa.
Naarmuttaako Rugeriin saatava äänenvaimennin pahasti piipun pintaa, jos
malttaa pitää osat puhtaana palojätteistä ynnä muusta? Tarkoitan tällä
äänenvaimentimella mallia, joka pyöräytetään piipun suuosan ympärille ja
joka lukittuu tähtäimen taakse.
Vielä yksi kysymys: Onko suositeltavaa käyttää Rugerissa High Speed
-patruunoita, kuten useimmissa itselataavissa jenkki-pienoiskivääreissä?
Piipun sinistys kärsii jonkun verran vaimentimen tiukkuudesta riippuen,
omastani on kulunut suureksi osaksi pois. Itseäni ei ole haitannut.
> Vielä yksi kysymys: Onko suositeltavaa käyttää Rugerissa High Speed
> -patruunoita, kuten useimmissa itselataavissa jenkki-pienoiskivääreissä?
Rugeriin nyt käy lähes mikä tahansa. Häiriötön toiminta saadaan aikaan jo
vaimenninpatruunoilla. Näiden nopeus pistoolista ammuttuna on muistaakseni
260-280 m/s. Raskas rakenne mahdollistaa toki voimakkaampienkin patruunoiden
ammunnan.