.223 versus 5,56 NATO ?
JUHA-PEKKA PALMULAAKSO
vahan epaselvaksi, etta miten kyseinen kaliiperi (5,56x45) eroaa tuosta 5,56
NATO:sta?
Oletin aikaisemmin etta kyseessa oli vain latausten vahvuus, mutta nyt kaveri
totesi etta "hylsyissa on millin ero". Siis missa kohtaa?
J-P
---------------------------------------------------------------------
||\/\/\/\/\/|| Juha-Pekka Palmulaakso
|| ||_ Rauhankatu 14 a B22
|| ||_| juhp...@sara.utu.fi 20100 TURKU
|| || 921-2332237
||/\/\/\/\/\|| 940-5023760
----------------------
Mika Jalava
JUHA-PEKKA PALMULAAKSO <juhp...@sara.cc.utu.fi> wrote:
>Mulle on omistamastani .223 Rem kaliiperisesta luodikosta huolimatta jaanyt
>vahan epaselvaksi, etta miten kyseinen kaliiperi (5,56x45) eroaa tuosta 5,56
>NATO:sta?
Ei mitenkään. .223 Rem on "siviilimerkintä" ja 5.56 NATO vastaava
sotilasnimitys. Sama paukku on kyseessä. Tietysti siviilipuolella on
paljon laajempi kirjo erilaisia metsästys- ym. latauksia ja sotilailla
taas valojuovia yms. mutta samoihin aseisiin ne käyvät.
>Oletin aikaisemmin etta kyseessa oli vain latausten vahvuus, mutta nyt kaveri
>totesi etta "hylsyissa on millin ero". Siis missa kohtaa?
Periaatteessa ei missään kohtaa. Amerikkalaisilla on kyllä ollut
tapana tehdä militaaripaukkunsa vähän paksuseinäisempiin hylsyihin,
joten sotilaspatruunoiden hylsyjen lataamisessa on oltava vähän
varovaisempi. Siviilihylsyihin voi turvallisesti laittaa hieman
enemmän ruutia, koska ruutitila on isompi ja paine siten hieman
pienempi. Toinen ero sotilaspatruunoissa on se, että nalli saattaa
olla krimpattu lujemmin hylsyyn, mikä tietysti hieman vaikeuttaa
lataamista. Ja sitten vielä semmoinen juttu että joku asevalmistaja ei
suositellut sotilashyulsyjen (ja -patruunoiden) käyttöä
valmistamissaan pyssyissä tiukkojen toleranssien takia. En muista mikä
ase oli kyseessä enkä sitä onko asialla jotain käytännön merkitystä.
Kuitenkin siis kyseessä on sama kaliiperi, ainoastaan patruunoiden
ominaisuudet vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan. Sotilaspatruunoita
voi toki aivan hyvin ampua siviiliaseessa ja päinvastoin.
Mika
Mika Sahlman
>In article <1996Jan4...@sara.cc.utu.fi>,
>JUHA-PEKKA PALMULAAKSO <juhp...@sara.cc.utu.fi> wrote:
>Oletin aikaisemmin etta kyseessa oli vain latausten vahvuus, >mutta nyt kaveri totesi etta "hylsyissa on millin ero". Siis >missa k=
ohtaa?
>>Periaatteessa ei miss=E4=E4n kohtaa. Amerikkalaisilla on kyll=E4 >>ollut tapana tehd=E4 militaaripaukkunsa v=E4h=E4n >>paksusein=E4=
isempiin hylsyihin,
Ettei tassa nyt vaan tarkoiteta sita millin eroa joka erottaa
222:sen 223:sta. Siellahan se millin ero hylsyn pituudessa on.
Itsellanikin on joskus melkein mennyt Mini Rugerin piippuun
"viisseiskan" patruuna.
Eikos se ollut jotenkin niin, etta jenkit kehittaessaan
60-luvun alussa viidako-olosuhteisiin sopivaa asetta, muuttivat
222:sta sen verran etta ei olisi ollut vaaraa
"siviliipatruuoiden" kaytosta "sotilasaseessa".
Hyva idea sinaansa, kevyt ase/kevyet patruunat joille
kantomatkaa ei pusikossa muutenkaan tarvittu. Laajemmalti tuo
223 kai ei ainakaan viela Vitnamin sodassa ollut kaytossa. Esim
mainitsemani Mini Rugerhan on ollut nimenomaan
kansalliskaartin, ei armeijan kaytossa.
Terveisin
Mika Sahlman
Jukka Raustia
: Luulisin hintaa pääasialliseksi tekijäksi tässä, ja ehkä yhdenmukaisuutta
: M-14:n kanssa -- tosi tilanteessa kaartilainenhan saisi kännyyn vanhaa
: ylijäämää eli M-14:n.
Ei en{{. USA:n asevoimia on supistettu aikalailla kahteen
kertaan Vietnamin sodan j{lkeen, aluksi 1970-luvun lopulla,
sittemmin vuoden -89 j{lkeen eli kyll{ he saisivat M16:sen, mutta
maanmainion A1 mallin...:)
Itse en kovinkaan paljon kiv{{rej{ tunne, joten mit{ eroa
muuten on M16A1:ll{ ja A2:lla? M16A1 sai kuulemma ainakin
legendaarisen maineen aseena jonka piippu nousi 20 astetta per
laukaus, jos ase edes ylip{{t{{n toimi. A2 mallissa toimintavarmuus
on kuulemma suurempi, mutta miten se on aikaansaatu?
--
--
Jukka Raustia, VJ, OMK, WJ-95, (42 Ceres, Tr 08 Sc 01) Loisto-96
"Kaikki loppuu aikanaan, konsanaan jos milloinkaan"
Henri R Helanto
> Itse en kovinkaan paljon kiv{{rej{ tunne, joten mit{ eroa
>muuten on M16A1:ll{ ja A2:lla? M16A1 sai kuulemma ainakin
>legendaarisen maineen aseena jonka piippu nousi 20 astetta per
>laukaus, jos ase edes ylip{{t{{n toimi. A2 mallissa toimintavarmuus
>on kuulemma suurempi, mutta miten se on aikaansaatu?
Ulkoisia eroja on l{hinn{ etutukin muuttuminen 'kolmiomaisesta'
py|re{ksi ja liekinsammuttimen mallin vaihtuminen. Sisuskaluista
en muista mit{{n varmaa mutta yritet{{n nyt MuTu-periaatteella:
aseen sis{ll{ oli A1:ss{ kanta palikalle (kirja tuntee nimell{
'sear', mik{ sitten onkaan) jonka asentamalla ja lukon/liipasin-
koneiston/varmistimen vaihtamalla siit{ sai sarjatuliaseen ja
A2:sta ko. kanta poistettiin. (Nyt firmat myyv{t sit{ palikkaa
erillisen kannan kanssa :-)
-Henri
Ps. Edelleenkin, jos jollakulla on nurkissa tarpeeton, hyv{kuntoinen
AR15 'Paratrooper' eli se 16" piipulla ja teleskooppiper{ll{ varus-
tettu malli niin ostan k{teisell{. Vihjeest{ mist{ moinen voisi
l|yty{ on luvassa palkkio my|s.
--
###### Henri Helanto ### he...@muncca.fi / hhel...@vipunen.hut.fi
##### Architecture Major #### Nissan Skyline GT-R 'Janspeed Special'
#### Net Admin ##### '71 LS-6 454 Corvette Coupe
### Sports Car Enthusiast ###### Fiat Uno Turbo - 'AARGH! Front wheel drive!'
Panu Kolju
>In article <4cjpet$4...@kastelli.otol.fi>,
>Jukka Raustia <su...@kastelli.otol.fi> wrote:
>> Itse en kovinkaan paljon kiv{{rej{ tunne, joten mit{ eroa
>>muuten on M16A1:ll{ ja A2:lla? M16A1 sai kuulemma ainakin
>>legendaarisen maineen aseena jonka piippu nousi 20 astetta per
>>laukaus, jos ase edes ylip{{t{{n toimi. A2 mallissa toimintavarmuus
>>on kuulemma suurempi, mutta miten se on aikaansaatu?
>Tuosta nousutaipumuksesta olen eri mieltä sikäli kuin vähäisellä
>ampumakokemuksella sarja-M-16:sta (muiden omistamilla, ei mulla
>sellaista ole) osaa sanoa. Sehän on melkein kuin piekkarilla ampuisi,
>sarjankin pitää ihan hyvin suunnattuna kun kunnolla pitää kiinni.
>Rekyyli on huomattavasti kevyempi kuin esim. 7.62x39:llä, joka sekin
>on hyvin vaisu ammuttava.
Olen samaa mieltä, rekyyli on todellakin kuin piekkarilla ampuisi (M16A1)
sarjalla tai puoliautomaattina. Jep, 7,62x39 potkii enemmän kuin
.223/5,56x45.
>A2:ssa käsittääkseni on ns. forward assist, eli lukkoa voi painaa
>käsipelillä myös kiinnipäin. Se varsinainen virityskorvahan on
>irrallinen, siitä voi vain vetää lukkoa taakse mutta eteen se menee
>jousivoimalla lukosta erillään. Kaipa sillä vähän luotettavuuteen voi
>vaikuttaa, jos nyt sellainen tilanne sattuu ettei paukku suostu
>menemään vaikka lian vuoksi pesään mutta lika olisi niin pientä että
>auttamalla menee. Vähän kyseenalaisen tuntuinen idea, mitä mieltä myös
>monet asiaa tuntevammat ovat olleet. Kuten sanottu, ehkä jossain
>tilanteessa siitä on iloa.
Forward assist on jo mallissa A1 (tunnistaa kuvissa helposti kolmiomaisesta
sileästä etutukista, joka korvattiin sitten A2 malleissa pyöreällä uritetulla
tukilla; tämä ei takaa että näkemänne "karhennetun" etutukin omaavat yksilöt
olisivat A2/A3 mallin aseita, sillä Jenkit omat itse vaihtaneet joissakin
tapauksissa A1 mallin tukin uudempaan, kuten kaiketi armeijakin on aikojen
saatossa tehnyt samalla kun aseita on "päivitetty"), se tuli joskus 60 luvulla
(loppupuolikos se oli?) kun ensimmäiset mallit joissa tuota rungon oikealla
puolella olevaa forward assist"ia eli "työntötankovipstaakelia" ei ollut,
malli oli/on M15XX (XX = en muista tarkempia speksejä). Moni jannu menetti
henkensä Vietnamissa kun saivat näitä "ei forward assist" varustettuja
rynkkyjä ja kun armeijan tilaama ruuti oli "taloudellisuussyistä" vaihdetty
huonompaan laatuun; tämä yhdessä ympäristötekijöiden kanssa sai aikaan ikäviä
jämähtämisiä ja usein juuri silloin kun niin ei pitäisi käydä...
Lempinimi jota M15/16 rynkyistä Vietnamin aikaan ainakin käytettiin oli "toy
gun" painonsa ja näkönsä takia ja kerrotaan että M14 oli ehdoton faforitti
verrattuna M15/-16 sarjaan, ja ilmeet oli kuulemma synkät kun ekat uuden
sukupolven rynkyt tulivat ja M14 kiväärit piti antaa pois...
>Sitten lisäksi eroja on mm. rihlauksessa, etutukin ja
>liekinsammuttimen muotoilussa yms. pienemmissä asioissa. En tiedä onko
>jo A2:ssa sarjanrajoitin (burst-mode) vai onko se ihan
>"vanhanaikainen" täysautomaatti.
Muistaakseni A2:ssa on jo "busti" mukana, mutta enpä mene vannomaan ilman
referenssejä, A# on jo tullut palveluskäyttöön, mutta A2:set lienee yhä
enemmistönä palveluksessa.
> Mika
Panu
PS.
Siviiliversioissa on olemassa lukuisia eri variaatioita ja todellista
asiantuntijaa aletaan äkkiä tarvita kun aletaan ottamaan selvää esimerkiksi
osien sopivuudesta eri mallien kesken, ne eivät nimittäin aina sovi toisiinsa
ja erityisesti nämä "poliittisesti korrektit" puoliautomaattiaseet alkavat
olla ihan eri aseita kuin mitä oli ns. M15 sarjan puoliautomaatit ennen vuotta
1994 voimaan tullutta aselakia. Vanhat osat kuten lukko yms, eivät enään
mm. sovi uusiin aseisiin ilman sovitusta (tapauskohtaisia eroja on) ja eri
valmistajien toleransit ja mitat heittävä valmistajakohtaisesti... Ikävää :(.
--
Panu Kolju *University of Lappeenranta, Finland = Suomi
ko...@cc.lut.fi *One man can make a difference, but it takes sisu :)!
http://www.lut.fi/~kolju/ *Some "greens" act like Eco-Fascists for themselfves!
-------------------------------------------------------------------------------
Mikko Kurki-Suonio
> Ei en{{.
Ei tietenkään. Tarkoitin joskus silloin, kun päätökset aikoinaan tehtiin.
> USA:n asevoimia on supistettu aikalailla kahteen
>kertaan Vietnamin sodan j{lkeen, aluksi 1970-luvun lopulla,
>sittemmin vuoden -89 j{lkeen eli kyll{ he saisivat M16:sen, mutta
>maanmainion A1 mallin...:)
Ainakin Losin mellakkakuvista päätellen kaartilla on M-16 käytössä nykyään.
> Itse en kovinkaan paljon kiv{{rej{ tunne, joten mit{ eroa
>muuten on M16A1:ll{ ja A2:lla? M16A1 sai kuulemma ainakin
>legendaarisen maineen aseena jonka piippu nousi 20 astetta per
>laukaus, jos ase edes ylip{{t{{n toimi. A2 mallissa toimintavarmuus
>on kuulemma suurempi, mutta miten se on aikaansaatu?
Originaalihan on M16, A1 on ensimmäinen korjausversio (vuodelta ??) ja
A2 toinen (jostain 80-luvulta). Nimenomaan alkuperäisellä oli
toimintavaikeuksia viidakko-olosuhteissa. En muista liittyikö siirtyminen
30-patin lippaaseen A1 versioon vai oliko se erillinen parannus.
Sotilasmallissa suurin ero lienee "tri-burst" A2:ssa. Siviilimallin
muuttamista täysautomaatiksi on vaikeutettu jollain lukkokoneiston
muutoksilla.
Lisäksi pieniä lähinnä kosmeettisia eroja.
--
Maxxon (Mikko.Kur...@stat.fi)
A pig who doesn't fly is just an ordinary pig
- Porco Rosso
Mika Jalava
> Itse en kovinkaan paljon kiv{{rej{ tunne, joten mit{ eroa
>muuten on M16A1:ll{ ja A2:lla? M16A1 sai kuulemma ainakin
>legendaarisen maineen aseena jonka piippu nousi 20 astetta per
>laukaus, jos ase edes ylip{{t{{n toimi. A2 mallissa toimintavarmuus
>on kuulemma suurempi, mutta miten se on aikaansaatu?
Tuosta nousutaipumuksesta olen eri mieltä sikäli kuin vähäisellä
ampumakokemuksella sarja-M-16:sta (muiden omistamilla, ei mulla
sellaista ole) osaa sanoa. Sehän on melkein kuin piekkarilla ampuisi,
sarjankin pitää ihan hyvin suunnattuna kun kunnolla pitää kiinni.
Rekyyli on huomattavasti kevyempi kuin esim. 7.62x39:llä, joka sekin
on hyvin vaisu ammuttava.
A2:ssa käsittääkseni on ns. forward assist, eli lukkoa voi painaa
käsipelillä myös kiinnipäin. Se varsinainen virityskorvahan on
irrallinen, siitä voi vain vetää lukkoa taakse mutta eteen se menee
jousivoimalla lukosta erillään. Kaipa sillä vähän luotettavuuteen voi
vaikuttaa, jos nyt sellainen tilanne sattuu ettei paukku suostu
menemään vaikka lian vuoksi pesään mutta lika olisi niin pientä että
auttamalla menee. Vähän kyseenalaisen tuntuinen idea, mitä mieltä myös
monet asiaa tuntevammat ovat olleet. Kuten sanottu, ehkä jossain
tilanteessa siitä on iloa.
Sitten lisäksi eroja on mm. rihlauksessa, etutukin ja
liekinsammuttimen muotoilussa yms. pienemmissä asioissa. En tiedä onko
jo A2:ssa sarjanrajoitin (burst-mode) vai onko se ihan
"vanhanaikainen" täysautomaatti.
Mika
Aarne Rantala
In article <4cr7f1$o...@cc.lut.fi>, ko...@cc.lut.fi (Panu Kolju) writes:
CLIP CLIP
|>
|> Forward assist on jo mallissa A1 (tunnistaa kuvissa helposti kolmiomaisesta
|> sileästä etutukista, joka korvattiin sitten A2 malleissa pyöreällä uritetulla
|> tukilla; tämä ei takaa että näkemänne "karhennetun" etutukin omaavat yksilöt
|> olisivat A2/A3 mallin aseita, sillä Jenkit omat itse vaihtaneet joissakin
|> tapauksissa A1 mallin tukin uudempaan, kuten kaiketi armeijakin on aikojen
|> saatossa tehnyt samalla kun aseita on "päivitetty"), se tuli joskus 60 luvulla
|> (loppupuolikos se oli?) kun ensimmäiset mallit joissa tuota rungon oikealla
|> puolella olevaa forward assist"ia eli "työntötankovipstaakelia" ei ollut,
|> malli oli/on M15XX (XX = en muista tarkempia speksejä). Moni jannu menetti
|> henkensä Vietnamissa kun saivat näitä "ei forward assist" varustettuja
|> rynkkyjä ja kun armeijan tilaama ruuti oli "taloudellisuussyistä" vaihdetty
|> huonompaan laatuun; tämä yhdessä ympäristötekijöiden kanssa sai aikaan ikäviä
|> jämähtämisiä ja usein juuri silloin kun niin ei pitäisi käydä...
|>
|> Lempinimi jota M15/16 rynkyistä Vietnamin aikaan ainakin käytettiin oli "toy
|> gun" painonsa ja näkönsä takia ja kerrotaan että M14 oli ehdoton faforitti
|> verrattuna M15/-16 sarjaan, ja ilmeet oli kuulemma synkät kun ekat uuden
|> sukupolven rynkyt tulivat ja M14 kiväärit piti antaa pois...
|>
Alkuperainen idea (= toiveuni) oli, ettei M16 tarvitsisi juurikaan
huoltoa, vaan olisi 'self-cleaning gun'. Tama asetti melkoisia
vaatimuksia ruudille (jos nyt oli lainkaan realistista), ja sitten,
kun mentiin viela 'ekonomisoimaan' ruutia ilman etta olisi laitettu
puhdistusvalineet ja ohjeet mukaan, alkoi AK-47:n suosio nousta . .
(M16:lla ja AK-47:lla on mm. sellainen ero, etta AKssa kaasumanta on
piipun ylapuolella, mutta M-16:ssa sen paikalla on pitka ja ohut putki
joka johtaa ruutikaasun luistin 'otsaan' n. patruunapesan takaosan
kohdalle. Ei naurata, jos ko. putki alkaa ahdistua ..)
Kevyt, ihan oikeasti sarjatulen ampumiseen sopiva lahitaisteluase
oli kovasti sopiva Vietnamin olosuhteisiin, ja se, mita monet halusivat
M-16 tilalle oli AK-47 eika niinkaan M-14. Tietysti osa vannoi
Vapaussodan (USA) aikaisen 'make every round count'-periaatteen nimiin
ja kaipasi M-14:a tai M1A1:a. Rec.guns:ssa ja sci.military(.xxx):ssa nakyy
olevan edelleen porukkaa, joka katsoo vain patin tehoa ja kantamaa ja
valittaa etta USAn sotilaskivaari on vain huonontunut M1A1:n (7,62x63)
jalkeen . .
Yksi ensimmaisista 'make every round count' (voimakas puoliautomaatti)
vastaan 'spray and pray' (suht. heikkotehoinen sarjatuliase) kaytannon
kokeista taittiin muuten jarjestaa talvella 1940 Kuhmossa. Puoliautomaatti
jai kakkoseksi, niinkuin kai useimmissa _kaytannon_ testeissa myohemminkin.
--Aarne Rantala
Mika Jalava
Aarne Rantala <a...@hemuli.tte.vtt.fi> wrote:
>Jos ase on niin paskainen, tai patruunapesa ruosteessa (riittavan
>tavallinen vika ensimmaisissa M-16:ssa, ainakin viidakko-oloissa),
>ettei pelkka palautusjousi saa lukkoa kiinni seuraavallakaan
>kerralla.
Vehkeessä tai paukuissa on jo pahemman luokan vikaa tuossa vaiheessa.
Mutta eihän se yksi keino lisää pahaa tee, ellei sitten aiheuta omia
ongelmiaan (en tiedä onko fwd assista eli etuperseestä kuten joku
jenkki kirjoitti jotain haittaa).
>ollessa juuri syliin tulossa. Yksi AK:n suosion syy oli juuri se, etta
>siina tuo 'forward assist' on sisaanrakennettuna.
Hieman kummastuttaa muuten tuo M-16:n ja sen kavereiden
virityskorvakkeiden rakenne. Mikä vika suoraan lukon kyljessä
sojottavassa tapissa on? Miksi lisätä "turhia" osia aseeseen? Edes
vasenkätiselle ampujalle silmien edessä heiluvasta osasta ei ole
vaaraa, ellei ammu aivan pervossa asennossa pyssyn päällä maaten. Yksi
mahdollisuus on se, että on haluttu pitää ase kokonaan "suljettuna"
eli ei ylimääräistä uraa kyljessä, mutta senkin voi välttää mukana
kulkevalla suojapellillä tms. Eikä tarvittaisi sitten sitä fwd assia.
Mika
Risto Alanko
>
>Eikö M-16 päässyt nimenomaan mukaan Vietnamiin? Siellähän se sai
>kyseenalaista mainetta mm. vääränlaisen (ko. aseeseen sopimattoman)
>ruudin takia.
>
Tämä ruudin sopimattomuus johtui lähinnä siitä, että alunperin ei M16:n
pitänyt tarvita puhdistamista. Puhdistusvälineitä ei jaettu lainkaan. Sitten
joidenkin tuotantoerien paukkujen ruuti todettiinkin liian likaavaksi.
Tietysti pyssy pysyy muutenkin puhtaana viidakossa rämpiessä...
Mutta kyllä ne jynssäysvehkeetkin sentään jaettiin Vietnamiin, ja niiden
kanssa hieno sarjakuva-huolto-ohje. Seuraavaan M16-versioon tuli sitten se
"forward assist" lukontyöntökahva, jonka logiikkaa en ole koskaan ymmärtänyt.
Jos liipaisinta vedettäessä ase ei pamahda, koska lukko ei ole aivan kiinni,
ei työntötappi enää mitään auta. Laukaisukoneisto on iskenyt tyhjää (M16:ssa
se tosiaan laukeaa) ja ase on kuitenkin viritettävä uudelleen.
Risto
*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*
Risto Alanko ala...@ruuvi.me.tut.fi
Laboratory of Machine Design, Tampere University of Technology, FINLAND
*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*
Roope J Lehto
: Originaalihan on M16, A1 on ensimmäinen korjausversio (vuodelta ??) ja
: A2 toinen (jostain 80-luvulta). Nimenomaan alkuperäisellä oli
: toimintavaikeuksia viidakko-olosuhteissa. En muista liittyikö siirtyminen
: 30-patin lippaaseen A1 versioon vai oliko se erillinen parannus.
: Sotilasmallissa suurin ero lienee "tri-burst" A2:ssa. Siviilimallin
: muuttamista täysautomaatiksi on vaikeutettu jollain lukkokoneiston
: muutoksilla.
Eikös se ollut kaiken lisäksi niin, että M16A2 ei sarjatuleen kykene,
eli se ampuu joko kertatulta tai sitten sarjarajoittimella niitä kolmen
ryöppyjä?
Kanadan asevoimilla taisi olla M16A2, jossa ei sarjarajoitinta ole (ts.
siinä on kertatuli ja 'normaali' sarjatuli). Lisäksi siitä taitaa
puuttua se kantokahva.
--
Roope J. Lehto
rjl...@kruuna.helsinki.fi
Yleinen hälytysnumero Poliisin hälytysnumero
112 10022
Aarne Rantala
|> (M16:lla ja AK-47:lla on mm. sellainen ero, etta AKssa kaasumanta on
|> piipun ylapuolella, mutta M-16:ssa sen paikalla on pitka ja ohut putki
|> joka johtaa ruutikaasun luistin 'otsaan' n. patruunapesan takaosan
|> kohdalle. Ei naurata, jos ko. putki alkaa ahdistua ..)
Eh - tuli kirjoitettua lapia paahan (kun ei ole 'Small Arms of the World'
tyopaikalla). Siis em. aseen rungossa kiinni oleva putki jatkuu jonkun
verran patruunapesan taakse. Siita ruutikaasut siirtyvat luistiin
kuuluvaan putkeen joka johtaa kaasut luistin ja lukon _valiin_,
luistin toimiessa sylinterina ja lukon takaosan mantana (ja siis
manta pysyy aluksi paikallaan ja sylinteri liikkuu taaksepain, kunnes
lukko on kytkeytynyt irti, minka jalkeen molemmat liikkuvat taakse).
Loppukevennyksena yksi translitteraatio ja pari kaannoskukkasta
eileniltaisesta 'Sodan muistosta' :
Harkova = Karkov
to scramble = paeta
a fleet carrier = taistelulaiva
(myohemmassa vaiheessa esiintynyt nimitys 'aircraft carrier' oli,
ihme kylla, kaannetty oikein)
--Aarne Rantala
Aarne Rantala
In article <4ctfig$r...@cc.tut.fi>, ala...@ruuvi.me.tut.fi (Risto Alanko) writes:
CLIP CLIP
|> Mutta kyllä ne jynssäysvehkeetkin sentään jaettiin Vietnamiin, ja niiden
|> kanssa hieno sarjakuva-huolto-ohje. Seuraavaan M16-versioon tuli sitten se
|> "forward assist" lukontyöntökahva, jonka logiikkaa en ole koskaan ymmärtänyt.
|> Jos liipaisinta vedettäessä ase ei pamahda, koska lukko ei ole aivan kiinni,
|> ei työntötappi enää mitään auta. Laukaisukoneisto on iskenyt tyhjää (M16:ssa
|> se tosiaan laukeaa) ja ase on kuitenkin viritettävä uudelleen.
|>
Jos ase on niin paskainen, tai patruunapesa ruosteessa (riittavan
tavallinen vika ensimmaisissa M-16:ssa, ainakin viidakko-oloissa),
ettei pelkka palautusjousi saa lukkoa kiinni seuraavallakaan kerralla.
Kasivoimin pakottaminenkaan ei ole mitenkaan pomminvarma homma, mutta
mieluummin sitakin kokeilee kuin rupeaa putsaamaan asetta vihollisen
ollessa juuri syliin tulossa. Yksi AK:n suosion syy oli juuri se, etta
siina tuo 'forward assist' on sisaanrakennettuna. Mm. sen (seka
valjien toleranssien) takia sita kiitettiin eraalla toisella
sotanayttamolla 'bantunkestavaksi' aseeksi.
--Aarne Rantala
Juha Leskel{
> Ulkoisia eroja on l{hinn{ etutukin muuttuminen 'kolmiomaisesta'
> py|re{ksi ja liekinsammuttimen mallin vaihtuminen. Sisuskaluista
Liekinsammutin on olevinaan myöskin rekyylinvaimennin, tai millä nimellä
sitä nyt kutsutaankaan, ei tosin kuulu toimivan. Tähtäimiä on jonkinverran
muutettu, mm. takatähtäimestä löytyy enklanninkieliseltä nimeltään
ghostring, vähän niinkuin diopteri, mutta suuremmalla reiällä ja se on
tosiaankin vain rengas. Samaten takatähtäimen säätöjä on hiukan muutettu.
Tukkia on hiukan pidennetty ja pistoolikahvaa paksunnettu ja sen materiaali
sekä pintakuviointi on muutettu pitävämmäksi. Hylsynpoistoaukon taakse
on lisätty ns. shell reflector, joka ohjaa ulostulevat hylsyt enempi
sivulle. Tämä ilahduttaa erityisesti vasenkätisiä ampujia, kauhujutut
kertovat kuumasta hylsystä paidan sisäpuolella, tai kasvoissa. Piipun
massaa on jonkinverran lisätty.
> en muista mit{{n varmaa mutta yritet{{n nyt MuTu-periaatteella:
> aseen sis{ll{ oli A1:ss{ kanta palikalle (kirja tuntee nimell{
> 'sear', mik{ sitten onkaan) jonka asentamalla ja lukon/liipasin-
> koneiston/varmistimen vaihtamalla siit{ sai sarjatuliaseen ja
> A2:sta ko. kanta poistettiin. (Nyt firmat myyv{t sit{ palikkaa
> erillisen kannan kanssa :-)
A2:ssa on yleensä sarjatulivaihtoehdon tilalla ns. triburst, eli kolmen
laukauksen minisarja. Kaikissa A2:ssa tätä ei ole. Triburst haittaa
semiauto -tulella ammuttaessa, koska liipaisimessa on kokoajan kolme
eri jäykkyyksistä laukaisua, eli siis ensimmäinen laukaus lähtee
kevyemmällä liipaisulla kuin toinen, joka taas on kevyempi kuin kolmas ja
taas alusta. En muista laukaisuvastuksia.
A1:stä väittivät sitä käyttämään joutuneet lelun tuntuiseksi ja huonosti
tasapainotetuksi. Sillä oli hauskoja kutsumanimiä, kuten Boy Scout Blaster.
A2:ssa haluttiin muuttaa tätä imagoa isontamalla tukkia ja muita
käsittelyn kohteena olevia osia, painavammalla piipulla, sekä muutamilla
muilla käyttömukavuutta lisäävillä asioilla. Lisäksi muutettiin toi
flame supressor/muzzle brake ja koska kauhisteltiin ammuskulutusta, niin
laitettiin toi triburst. Vietnamissa muuten rikottiin suuri määrä A1:siä
siten, että sen etutähtäintä käytettiin c-rationien avaamiseen, jolloin
tähtäin, tai jopa piippu vääntyivät.
Tiedot kerätty lähinnä eräästä asealan lehdestä.
--
Juha Leskelä
Harri Haba Suomalainen
>Vehkeessä tai paukuissa on jo pahemman luokan vikaa tuossa vaiheessa.
Tai sitten ei. Ko ase on melkoisen nirso patruunoille, ainakin
veljen siviiliversio on. Esim. jotkut lapualaiset eivät mene kunnolla
pesään, samoin jos pehmeän luodin on hiemankin kolhaissut johonkin.
Kun patruuna on melkein sisällä ne menevät pääsääntöisesti hieman
auttamalla ihan kiltisti sisälle.
Outoa sinänsä että sotilasaseeksi kehitetty vempain on hurjan nirso
paukuille. Mainitsemieni lapualaisten vikana on hieman pitkä luoti,
millin-pari lyhyemmät mallit syöttävät kiltisti. Osaan silti
kuvitella että sotatilanteessa on varsin kiva voida vähän edes auttaa
sitä paukkua perille sen sijaan että tarvitsee vekslailla lukon
kanssa. Tietysti vetämällä uusi patruuna homma toimii - yleensä,
jos on isompi nippu "huonoja" ammuksia ei välttämättä.
--
--
"If the troubles are a bit less sever (say, someone merely hit your keyboard
with an axe .." - Linux System Administrators guide V1.0
Harri.Su...@hut.fi - PGP key available by fingering ha...@alpha.hut.fi
Mikko Kurki-Suonio
>Hieman kummastuttaa muuten tuo M-16:n ja sen kavereiden
>virityskorvakkeiden rakenne. Mikä vika suoraan lukon kyljessä
>sojottavassa tapissa on? Miksi lisätä "turhia" osia aseeseen? Edes
>vasenkätiselle ampujalle silmien edessä heiluvasta osasta ei ole
>vaaraa, ellei ammu aivan pervossa asennossa pyssyn päällä maaten.
Vasurina ja arskan onnellisena omistajana olen eri mieltä. Inttiaikoina
kotimaisen "väärällä" puolella oleva viritystappi oli ikuinen v*tutuksen
aihe ja yksi painavimpia syitä myöhemmin arskan valintaan.
Jees, minulla on siinä myös kaksipuoleinen varmistin.
>Yksi mahdollisuus on se, että on haluttu pitää ase kokonaan "suljettuna"
>eli ei ylimääräistä uraa kyljessä,
Kun katselee sitä hylsynpoistoaukon "viidakkoluukkua", tämä on tosiaan
tainnut olla tarkoitus.
>mutta senkin voi välttää mukana
>kulkevalla suojapellillä tms. Eikä tarvittaisi sitten sitä fwd assia.
No, ratkaisuja on erilaisia, ja jälkikäteen tulevat paikkokorjaukset ovat
niistä yleensä huonoimpia.
Aarne Rantala
In article <4d329o$c...@reimari.uwasa.fi>, a70...@reimari.uwasa.fi (Markus Nuutinen) writes:
|> In article <JUSSA.96J...@lenkkari.cs.tut.fi>,
|> Juha Leskel{ <ju...@lenkkari.cs.tut.fi> wrote:
|>
|> M16:sta:
|> >missä ne nyt sitä testasivatkaan huomattiin että naapurilta yhtäkkiä
|> >aukesi vatsa aivan levälleen tai kokonainen raaja irtosi. Tästä lienee
|> >aika pitkälle peräisin kaliiberin maine hyvin haavoittavana. myöhemmin
|> >rihlausta on tiukennettu tosiaankin ainakin kahteen otteeseen, onpa
Ensin suunniteltiin ase ja sen rihlaus jotain jenkkien luotia ajatellen
(voisi katsoa Ezell'sta jahka ehtii ..). Sen teholliseen kantamaan ei
oltu kovin tyytyvaisia (varsinkaan ne Garand-fanit), joten siirryttiin
raskaampaan belgialaiseen luotiin (muistaakseni S109). Tama tietysti
vaati tiukemman rihlauksen, mutta lensi se suoraan vanhastakin niin
kauan kuin ei mitaan ilmaa paksumpaa tullut vastaan. Jos tuli niin
luoti meni heti poikittain ja jatkoi 'korkkiruuvi-rataa' (itseasiassa
vastasi aika pitkalle lusikkakarkiluotia). Tama merkitsi sita, etta
pusikkoon tai edes heinikkoon ei juuri kannattanut ampua . .
CLIP CLIP
|> >ja koska se pyörii niin nopeasti, niin luoti olisi mennessään "polttanut"
|> >kiinni avoimet verisuonet. Tämä tietty on täyttä legendaa, ei tosin
Nuorella ja terveella (varsinkin verisuonten seinamien osalta)
ihmis- tai elainyksilolla katkennut verisuoni supistuu joskus
'automaagisesti' umpeen (ei koskene aorttaa, mutta pienempia suonia).
Ilmio lienee syyna useampaan haavoittuneen ihmepelastumiseen
seka paallekarkaajan pysayttamisen epaonnistumiseen.
CLIP CLIP kun en 223:lla metsasta ..
|> Millaisen reiän .223 tekee kudokseen, mutkitteleeko luoti (niinkuin venäläises-
|> tä 5,45*39 patruunasta väitetään)?
5,45*39 koettelee rakenteellaan erinaisien kv. sopimusten rajoja -
se on kylla kokovaippaluoti, mutta karki vaipan alla on ontto . .
Afgaanit kuulemma aikoinaan ristivat 'myrkkyluodiksi'.
CLIP CLIP
|> Onkohan kukaan vielä esittänyt, että pitäisi korvata Sako rynkyt FNC:llä,
|> M16:ta, AUG:llä tai vastaavalla, kun kerran yhtenäistetään kalustoa NATO-mai-
|> den kanssa? Kyllä varmaan joku kohta esittää sitäkin.
Eikos kotimaisestakin rynkysta ole ollut 223-versioita liikenteessa
jo vaikka miten kauan (ainakin Ezell'issa v:lta 1983 on Valmetin 223:a
ueampia eri versioita) ?
--Aarne Rantala
Markus Nuutinen
Jani P Bohm <bo...@cc.Helsinki.FI> wrote:
>Markus Nuutinen (a70...@reimari.uwasa.fi) wrote:
>
>: logistisiin syihin, yhtenäiseen asehuoltoon ym. vastaavaan.
>
>Vaan eih{n tuo nykyisell{{nk{{n toimi, eik|s Saksalla ole edelleen .308
>H&K G3 rynn{kk|kiv{{rin{? Muilla Nato-mailla sitten lienee onkin
>223:set. Vai onko Espanjalla .308 Cetme?
Saksassa taitaa tosiaankin olla .308 kiväärit (en tosin ole varma). Tuossa
asiassa on toisaalta muistettava, että .308 on M60 konekiväärin ja useiden
tarkkuuskivääreiden kaliberi. On myös hyvin mahdollista, että monien panssari-
vaunujen ja panssaroitujen miehistönkuljetusajoneuvojen tukiaseina olevien ko-
nekiväärien kaliberi on .308. Tämän vuoksi se ei aiheuttane samanlaista logis-
tista ongelmaa kuin se, että yhdellä pataljoonalla/komppanialla olisi 7,62*39
kaliberin aseet, nimittäin kun itäeurooppalaiset rauhanturvaajatkin käyttävät
5,45*39 aseita.
Markus
Samu Lehto
> Onkohan kukaan vielä esittänyt, että pitäisi korvata Sako rynkyt FNC:llä,
>M16:ta, AUG:llä tai vastaavalla, kun kerran yhtenäistetään kalustoa NATO-mai-
>den kanssa? Kyllä varmaan joku kohta esittää sitäkin.
>
Jos joskus korvataan, niin toivottavasti silloin FAMASilla tai tommyjen
IW:llä. Olen kokeillut AUG:n ja M16 (eli AR-15) puoliautomaattiversioita
ja olin syvästi pettynyt (esim. AUG:n paljon mainostettu tähtäin oli epä-
tarkka ja aika vaatimaton suomalaiseen maastoon). Hauskin tilanne oli kun
epähuomiossa latasin AR-15:sta .222:lla - onneksi kukaan ei kuollut. Olen
edelleen sitä mieltä, että Suomessa käytetty 7.62x39 on paras mahdollinen
kalibeeri metsiin ja risukkoihin.
SL