tarkka-ampujat
Racoon
Luin joskus jostain, että se oli Dragunov tai vastaava malli. Entä
pitkän matkan ammuntaan eli onko esim. .338 Lapua magmun käytössä ja
jos niin mikä on aseena tuskin kuitenkaan TRG.
Minkälaista kiikari käytetään kyseisten aseiden päällä?
Racoon
Asko Nikulainen
Ainakin 90-luvun alussa käytössä oli vielä TAK 85, eli 7.62x53R
-kaliiperinen kivääri. Tukki on melko tavallisen ratakiväärin oloinen,
tosin tukissa on kädensuojus piipun päällä (saattaa vaikuttaa
tarkkuuteen). Lukkolaite olisi hataran muistikuvani mukaan
Mosin-Nagantiin pohjautuva (korjatkaa jos luulen väärin). Kiikarina
olisi ollut joku 4x suurentava (ehkä 4 x 32), kuitenkin kiinteällä
suurennoksella. Merkki muistaakseni Kahles. Laukaisulaite oli
alkuperäisestä 91:stä tietenkin parannettu, säädettävä.
Ko. ajankohtana näkyi Dragunoveja palveluksessa ainakin Utin
laskuvarjojääkäreillä. Kiikarista ei havaintoa, kaliiperinahan
Dragunovissa lienee 7.62x53R.
.338 LM-kiväärejä ei tuolloin ollut näkyvillä. Muuten ko. kaliiperin
käyttö elävään maaliin on alle 300m matkoilla lähinnä ruudin tuhlausta.
Vihulaisen saa haavoitettua vähemmälläkin (sitoo paitsi haavoittuneen
myös pari kantajaa - ehkä). Yli 300m matkalla ase onkin jo oiva peli -
jos ei välitä melkoisesta rekyylistä tai suujarrun isohkosta
paineiskusta. Luodeilla on yleensä varsin hyvä ballistinen kerroin
=luodin lentorata on laakea ja luotivalikoimaan kuuluu myös panssari- ja
sytytysluoteja. Aseita on käytössä mm. lentokenttien
turvallisuusyksiköillä sekä joillain erikoisyksiköillä - ulkomailla
(ainakin Saksassa ja Englannissa).
Jos jollakulla olisi tuoreempaa infoa, olisi mukava jos joku postaisi
sitä tänne ryhmään.
Asko
Osmo Ronkanen
Asko Nikulainen <niku...@mato.cc.lut.fi> wrote:
>
>=2E338 LM-kiv=E4=E4rej=E4 ei tuolloin ollut n=E4kyvill=E4. Muuten ko. kal=
>iiperin
>k=E4ytt=F6 el=E4v=E4=E4n maaliin on alle 300m matkoilla l=E4hinn=E4 ruudi=
>n tuhlausta.
>Vihulaisen saa haavoitettua v=E4hemm=E4ll=E4kin (sitoo paitsi haavoittune=
>en
>my=F6s pari kantajaa - ehk=E4). Yli 300m matkalla ase onkin jo oiva peli =
Alle 300 metrin matkalla tarkka-ampujat pyrkivät ampumaan päähän. Noi
haavottamisjutut saa heittää roskakoppaan. Tosin Tsetsenit tekivät sitä
että he haavoittivat yhtä ja sitten kun porukka tuli auttamaan, heitä
tapettiin.
Osmo
Mika Koistinen
> Ko. ajankohtana näkyi Dragunoveja palveluksessa ainakin Utin
> laskuvarjojääkäreillä. Kiikarista ei havaintoa, kaliiperinahan
> Dragunovissa lienee 7.62x53R.
Kuinka tarkkakayntisia nama Dragunovit ovat?Toissa vuonna eramessuilla
Riihimaella nama laskuvarjojaakarit kehuivat osuvansa elavaan maaliin
800m:n asti.Aika hyvin itselataavalta vai mita?.En tosin muista puhuiko
kertoja omista kokemuksistaan,vai oliko talle varusmiehelle nain
kerrottu.>
Mika
Heikki Juhola
> Mitä kivääriä Suomen armeijan tarkka-ampujat nykyään käyttävät?
Perusmallina TAK-85, jossa tähtäimenä 1,5-6x42 Zeiss tai
vaihtoehtoisesti Schmidt&Bender 4x36( objektiivin halkaisija ?). Utin
Laskuvarjo- ja Erikoisjääkärit käyttävät taasen ainoastaan Dragunoveja.
Tähtäimenä normaali PSO-1, eli 4x suurentava värkki jonka objektiivin
halkaisija jotain 32-36 milliä.
Näin kolmisen viikkoa sitten yhden ensimmäisistä PV:n hankkimista 338
Lapua Magnumeista. Lavettina TRG-41, jossa yötähtäimen kiinnityspalikat,
irtovaratähtäimet, etutuki ja kiikaritähtäimenä Leupold Mk4 M3 x10.
Etäisyydensäätökiekossa matkat 100-1200 metrille. TRG-41:tä on tilattu
salainen määrä, mutta tiettävästi niitä on tilattu "riittävästi".
Mahdollisista lukumääristä voi sanoa verrokkina, että Englanin armeija
osti vain noin 1300 kpl tarkkuuskivääreitä koko armeijalleen.
P.S. Itseään kunnioittava tarkka-ampuja ei normaalitilanteessa ammu
mitään maalia joka on alle 300 metrin päässä. 450-500 metriä on aika
optimi osumatarkkuuden ja "suojaetäisyyden" suhteen. Eätisyys on sen
verran pitkä että AK-74 ei kanna ja paikantaminen on hankalaa, eli osuma
kiikarikiväärillä on helpohko mutta karkuun vielä päästee. 200-300
metrin päässä tarkka-amupjan hengissäselviämismahdollisuudet vähenevät
oleellisesti, eivät tosin lakkaa kokonaan.
Päähän ampumisesta (tappava vai haavoittava osuma) sen verran että se
on aika se ja sama. Kuollut ei johda, mutta ei myöskään rasita huoltoa,
haavoittunut ei myöskään johda mutta rasittaa huoltoa. Pitkiltä
matkoilta ammutaan kuitenkin vain "laatikkoon" eli yläkroppaan,
tarkemmalla osumapaikalla ei ole niin väliä. Yleensä osuma
yläkroppaankin on hengenvaarallinen, joten osuma on osuma. Hyvät ampujat
tietty voi kikkailla, mutta siihen ei yleensä ole syytä, eikä edes
tarvetta.
Hexa
--
Opinions my own, facts suspect.
Asko Nikulainen
> Näin kolmisen viikkoa sitten yhden ensimmäisistä PV:n hankkimista 338
> Lapua Magnumeista. Lavettina TRG-41, jossa yötähtäimen kiinnityspalikat,
> irtovaratähtäimet, etutuki ja kiikaritähtäimenä Leupold Mk4 M3 x10.
> Etäisyydensäätökiekossa matkat 100-1200 metrille. TRG-41:tä on tilattu
> salainen määrä, mutta tiettävästi niitä on tilattu "riittävästi".
> Mahdollisista lukumääristä voi sanoa verrokkina, että Englanin armeija
> osti vain noin 1300 kpl tarkkuuskivääreitä koko armeijalleen.
Hienoa että saatiin melkoisen tyhjentävä vastaus.
Mitähän suujarrua mahtavat TRG-41:ssä käyttää? Onko malli
"pippuripurkki" vaiko sellainen enempi sysärin mallinen? Miten
tuliaseman paljastumisriski lienee otettu huomioon suujarrun
suunnittelussa?
> kiikarikiväärillä on helpohko mutta karkuun vielä päästee. 200-300
> metrin päässä tarkka-amupjan hengissäselviämismahdollisuudet vähenevät
> oleellisesti, eivät tosin lakkaa kokonaan.
Aivan. Esimerkki huolellisesta naamioinnista on ainakin Britanniassa
käytössä oleva ghillie-puku. Visierissä oli viime vuonna juttu brittien
tark'ampujista ja siinä moinen asu esiintyi. Kuvastakin oli vaikea
paikantaa ampujaa, vaikka kuvausetäisyys oli luokkaa joitakin metrejä!
Siinä tosin sanottiin että perinteinen ghillie-puku olisi menossa pois
palveluksesta epäkäytännöllisyyden vuoksi. On varmaan tosi kiva puku jos
sattuu kastumaan :)
Asko
Heikki Juhola
> Mitähän suujarrua mahtavat TRG-41:ssä käyttää? Onko malli
> "pippuripurkki" vaiko sellainen enempi sysärin mallinen? Miten
> tuliaseman paljastumisriski lienee otettu huomioon suujarrun
> suunnittelussa?
Suujarru on malli "TRG", eli puristuskiinnityksellä piipun suuhun tuleva
jarru. Siinä on kolme tai neljä "hahloa" poikittain luodin lentorataan
nähden ja kaasut purkautuu ylös sekä sivuille. Suujarrun alaosa on
tasainen, joten ruutikaasuejn ei pitäisi ainakaan piipun alta pölyttää
hiekkaa, toisin siis kuin esim. Sako 92S/RK95:en kohdalla. Piipun
etupuolella hiekka pöllyyää vanhaan malliin (niin se pöllyää ilman
suujarruakin) ampumapaikan valinta onkin ratkaisevan tärkeää.
Suujarrun ulkokehällä on myös kierteet äänenvaimenninta varten, mutta
vaimenninmallia ei kuulemma ole vielä päätetty. Idea on lähinnä siinä,
että näin suuliekki saadaan pienemään lähes olemattomaksi, pölyn
lentäminen vähenee entisestään, rekyyli pienenee ja suupamauksen
puuttuessa pelkän yliäänipammauksen perusteella tehtävä ampujan
paikallistaminen on lähes mahdotonta ihmisaistein. Teknisiä
paikallistamisjärjestelmiä on koekäytössä maailmalla, mutta
sotaolosuhteissa niistä ei liene paljon apua jos ympärillä paukkuu
yhtenään muutenkin. P-Irlannissa Englantilaisilla näitä on ollut
käytössä jo pitempään, paikantamistarkkuus on tosin edelleen vain jotain
10-15 asteen luokkaa. Venäläisillä ei tiettävästi ole moisia laitteita
kenttäkäytössä.
> > kiikarikiväärillä on helpohko mutta karkuun vielä päästee. 200-300
> > metrin päässä tarkka-amupjan hengissäselviämismahdollisuudet vähenevät
> > oleellisesti, eivät tosin lakkaa kokonaan.
> Aivan. Esimerkki huolellisesta naamioinnista on ainakin Britanniassa
> käytössä oleva ghillie-puku. Visierissä oli viime vuonna juttu brittien
> tark'ampujista ja siinä moinen asu esiintyi. Kuvastakin oli vaikea
> paikantaa ampujaa, vaikka kuvausetäisyys oli luokkaa joitakin metrejä!
Santahaminassa näitä on värkätty pari vuotta ja asianharrastajat värkkää
reservissä lisää jatkuvasti. Suomen Kuvalehden tarkka-ammuntajuttuun
joskus viime vuonna lehden kuvaaja joutui pyytämään, että "olisiko
mahdollista että edes jokin varusesine näkyisi, kun muuten lukijat ei
erota näistä kuvista mitään ?" :-) Ja tämä tarina on kuultu Kaartin
Jääkärirykmentin TA-koulutuksen päävastuulliselta eli Kapteeni
Sandelilta. Lehdessä olleissa kuvissa tosiaankin näkyi esim.
naamioimaton ase, tai mustan kiiltäviksi lankatut maihinnousukengät,
joita normaalisti ei näkyisi. Muuten sitä jampaa ei erottanut maastosta
mitenkään. Tosiasiassa kyseisillä puvuila ja kärsivällisellä ryöminnällä
voi päästä ihan muutaman metrin päähän tarkkaavaistakin vartiomiestä.
(Siihen ne ei ole tosin suunniteltu, mutta antaa kuvaa siitä, että
naamio-ominaisuudet on todella hyvät.)
Esim. minua ei yhdessä harjoituksessa havaittu edes valonvahvistajalla
vaikka makoilin yöllä noin 6-8 metrin päässä tarkkailijasta tasaisella
hiekkakentällä erään ajoneuvon varjossa. (Pimeälläkin on varjoja joita
voi hyödyntää.)
> Siinä tosin sanottiin että perinteinen ghillie-puku olisi menossa pois
> palveluksesta epäkäytännöllisyyden vuoksi. On varmaan tosi kiva puku jos
> sattuu kastumaan :)
Ratkaisu löytyy: Alle Gore-Tex rensselit ja päälle röllipuku, ei paljon
sade haittaa, paitsi lisääntyneenä painona :-) Lämpökameratähystyksen
kannalta maaston lämpöinen, eli ympäröivän vesisateen lämpöinen puku on
mitä mainioin, ei erotu enää kuin kasvot lämpökameralla, jos niitäkään.
Tosiasiassa ghillie-puku on painava, kuuma, iso ja useimmat mallit
vieläpä suht paloherkkiä.(Jenkkien yksi "lempinimi" on "portable sauna")
On tosin muistettava että moista pukua ei käytetä aina ja joka paikassa
vaikka niitä olisikin saatavilla. Amerikkalaiset harrastaa myös sitä,
että puku vedetään päälle vasta ihan etukäteen tiedustellun tuliaseman
lähistöllä. Itse en usko ghillie-pukujen (yleisemmin erilaisten
maastokankaanpaloista ja naamioverkoista kasattujen naamiopukujen)
totaalista häviämiseen. Ne on vaan niin hyviä tarkoitukseensa. Alunperin
niitä on käytetty joskus 1800-luvulla Skotlannissa riistanvartijoiden
toimesta salametsästäjien väijymiseen. Jos konsepti olisi huono, niin se
olisi hylätty viimeistään ensimmäisessä maailmansodassa.
Toinen asia on se, että mikään puku tai naamiointi ei auta, jos ei osaa
liikkua maastossa oikein. Maastoa hyväksikäyttämällä voi päästä
liikkumaan hyvinkin pitkiä matkoja tähystyksen alla olevassa maastossa
ilman eritysiä naamiointiasuja. Kaikenkaikkiaan naamioituminen,
liikkuminen, tuliaseman valinta, olosuhdetekijöiden huomioon ottaminen
ym. muut tuhat asiaa vasta yhdessä tekee tarkka-ampujasta sen
todellisen riesan vastapuolelle. Hyvän naamioinin tekeminen on kyllä
ihan rauhanaikanakin hauskaa puuhaa. Ja mikä parasta, "Maailman parasta"
Ghilliepukua ei ole vielä tehtykään vaan aina voi parantaa, tehdä puvun
mukavammaksi, improvisoida erilaisia juomapullosysteemejä,
kosteussuojia, pehmusteitä yms. juttuja, joten keksiliäältä henkilöltä
ei tekeminen lopu, varsinkaan jos kustannuksilla on väliä, niin
ressuilla usein on :-) Halvalla hyvän tekeminen vaati erityistä
kekseliäisyyttä.
Nyki
>Tähtäimenä normaali PSO-1, eli 4x suurentava värkki jonka objektiivin
>halkaisija jotain 32-36 milliä.
PSO-1 on siitä mielenkiintoinen, että se toimitetaan "Tedassäädettynä"
sivukiinnitteisellä pikalukituksella, joiden tarkoituksena on taata, että
pimeätähtäin asettuu paikalleen ilman erillistä tarkkuutusta. Asetat vain
tähtäimen asetukset samaan kuin päivämallinkin.
En tiedä toimiiko todellisuudessa.
Lisäksi PSO-1 on varustettu paristokotelolla ja sen avulla tummaa taustaa
vasten hämärässä ammuttaessa, tähtäinristikon korjausasteikkoineen saa
valaistua vaaleaksi. Tuntuu toimivan.
Uudemmissa PSO-1 malleissa on lisäksi passiivinen infrapuna. Ei siis lähetä,
mutta havaitsee muun infrapunalähteen.
T:Nyki
Jussi Rinttil{
>
> Esim. minua ei yhdessä harjoituksessa havaittu edes valonvahvistajalla
> vaikka makoilin yöllä noin 6-8 metrin päässä tarkkailijasta tasaisella
> hiekkakentällä erään ajoneuvon varjossa. (Pimeälläkin on varjoja joita
> voi hyödyntää.)
Ihmettelinkin jo kun olit niin pitkään hiljaa. Tai ainakaan mulle ei ole
sun kirjoituksiasi tullut.
>
>
> Hexa
> --
Jussi
-------------------------------------------------------------------------------
Jussi Rinttilä E-mail: jrin...@cc.hut.fi GSM: +358-40-5121212
-------------------------------------------------------------------------------
Sami Pesonen
> Kuinka tarkkakayntisia nama Dragunovit ovat?
Yhtä yksilöä tuli keväällä kokeiltua. 300 metrin matkalta teki kuuden
sentin kasaa navakassa tuulessa improvisoidulta tuelta (=koivuhalko)
ammuttaessa. Ideaaliolosuhteissa ase varmaan pystyisi parempaan, mutta
moiseen kokeiluun ei ollut halua eikä tarvettakaan. Käytännön tarkkuus on
joka tapauksessa riittävä ja Dragunoviahan ei ole koskaan maailman
tarkimmaksi aseeksi tarkoitettukaan.
Sami
--
VMI Verkonmerkki Oy
Sami Pesonen
+358-40-571 1193
Ja lopuksi kuolematon mietelause: "Hau" -Osku
Yama
Heikki Juhola wrote:
> Racoon wrote:
>
> > Mitä kivääriä Suomen armeijan tarkka-ampujat nykyään käyttävät?
>
> Perusmallina TAK-85,
TAKkiahan kritisoitiin aikoinaan kauppapoliittisena ratkaisuna, ja
ilmeisesti armeijassakin joku on sitä mieltä koskapa Dragunoveja ym vehkeitä
on hankittu.
Edellämainittujen lisäksi on käsittääkseni joitakin.50 kalibeerin (12.7mm)
amerikkalaisia Barret- raskaita tarkkuuskiväärejä (anti-material rifle,
eiköhän tuonkin kohta joku käännä 'antimateriakivääriksi'...).
> jossa tähtäimenä 1,5-6x42 Zeiss tai
> vaihtoehtoisesti Schmidt&Bender 4x36( objektiivin halkaisija ?). Utin
> Laskuvarjo- ja Erikoisjääkärit käyttävät taasen ainoastaan Dragunoveja.
Onko tornilla käytössä riittävästi kunnollisia yötähtäimiä (infrapuna
tms)?SVD:tä voisi minun puolestani hommata enemmänkin, esmes venäläisillä on
ymmärtääkseni kaksi tarkka-ampujaa per ryhmä. Dragunovin etunahan on että se
omaa 'normaalissa' taistelutilanteessa käytännössä lähes saman tulivoiman
kuin rynnääkkökivääri, samaa ei voi sanoa pulttilukoista. Venäläisethän
käyttävät SVD:ssä erikoispatruunaa, jolla saadaan parempi tarkkuus kuin
vakio 7.62R:llä, käyttävätkö Suomen tarkka-ampujat vakioammuksia vai
spesiaaleja?
Nyt kun armeijan aseisiin päästiin, niin tietääkö kukaan koska/miten/millä
aiotaan korvata kvkk 62? Olen kuullut että semmoinen olisi kohtuukorkealla
armeijan toivelistalla.
RFXn
>
>Alle 300 metrin matkalla tarkka-ampujat pyrkivät ampumaan päähän. Noi
>haavottamisjutut saa heittää roskakoppaan. Tosin Tsetsenit tekivät sitä
>että he haavoittivat yhtä ja sitten kun porukka tuli auttamaan, heitä
>tapettiin.
Pääasiallisena tarkoituksenahan sodassa on saattaa mahdollisimman
monta vastustajaa toimintakyvyttömäksi. Myönnettäköön, että kovin moni
tarkka-ampuja ei tuollaisia haavoittamiskikkoja käytä, mutta tämä johtunee
lähinnä terveestä itsesuojeluvaistosta (kaksi laukausta on helpompi paikantaa
kuin yksi).
Silti, out in the big bad world, kovin moni ei lähde noutamaan
avoimella paikalla lojuvaa haavoittunutta kaveria. Kun se tarkka-ampuja
saattaa silti olla suuruudenhullu.
Se, että amerikkalaiset eivät ainakaan julkisesti tätä käytäntöä
harjoita, ei tarkoita sitä etteivätkö muut sitä tekisi. Tsetseenit,
serbit/kroaatit, britit, NLF, Viet Cong, punikit ja lahtarit ainakin, muut
heti perässä jos tilaisuus tulee.
/RFXn
RFXn
>Edellämainittujen lisäksi on käsittääkseni joitakin.50 kalibeerin (12.7mm)
>amerikkalaisia Barret- raskaita tarkkuuskiväärejä (anti-material rifle,
>eiköhän tuonkin kohta joku käännä 'antimateriakivääriksi'...).
AFAIK kysessä on .50 BMG pulttilukkoinen tarkkuuskivääri, jota on
ainakin koekäytetty kaislaneekereillä.
/RFXn
Teuwo
Siita TAK m/85'sta. Siina ompi 1891 tyylinen lukonkehys, kuitenkin kaikissa
varmaankin Suomessa tehty m28 tms. Lukonkampi on tietenkin sovellettu
kiikaria
varten ja asennettu "Rengasvarmistin" tai koko perakappale vaihdettu ja
asen-
nettu lehtivarmistin. Laukaisukoneisto on 28/30 ja naita saattaapi viela
olla muutama Sakolla jemmassa jos tahtoopi hyvaa Mosin' sukuiseen, on vaan
kallis.
(Luokkaa tonni miinus vahan). Edellisissa jutuissa mainittujen taihtainten
lisaksi
olen ampunut yksilolla jossa oli jokin saksalaisvalmisteinen
valonvahvistinkiikari.
Valitettavasti merkki ei muistu mieleen.
Tukki oli koivulaminaattia ja piippu paksuhko ja (tietysti ;) vapaasti
varahteleva.
Vehje kavi ainakin D166'illa hyvin, mutta VPT/Lapua latasikin "tarpeettoman"
hyvista komponenteista militaaripatruunatkin.
Teuwo
MOA(=29,1mm@100m) ja teoriassa 20cm@1000m ;)
Kun en ole ammuskellut kilpaa kuin pistooleilla en siis ole minkaanmoinen
kivaarispecialisti ja bipodia ja rukkasista tehtya tilapaispussia apuna
kayttaen
osuin hyvin 600m ja pakistamalla 800m matkalta jantteriin TAK m/85'lla niin
tottahan LJK'n veikot alle kulmaminuutin kivaarilla tusauttanevat silta
800m'lta
vihua ruhoon ;)
Sniper aseissa ovat compin reiat symmetrisesti sivuille kun on havaittu
etta
asymmetriset aukot vaikuttavat haitallisesti piipunsuusta purkautuvaan
pallokalotinmuotoiseen painerintamaan joka sysii luodin kantaa. No
jokainenhan
tuntee pilallisen luodinkannan vaikutuksen tarkkuuteen ja kalliisiin custom
aseisiin tuskin tehdaan "Barrel re-crowning"'ia huvin vuoksi. Jos siis
vahainenkin epakeskeisyys luodin kannan kartiossa tai piipunsuun kartiossa
haittaa, on ilmeista etta pontto josta ei lahtisi reikia kuin yhteen
suuntaan ei ainakaan tilannetta paranna. Tuumasin tata tutkiakin jahka saan
ipsc kivaarini valmiiksi.
Teoriassahan luodinkanta heilahtaa paineettomampaan suuntaan eli siis
reikien
puolelle ja lisaa alkumatkan vaapuntaa. Jaa sitten nahtavaksi etta onko
tavan FAL'n tarkkuuden rajoissa mitaan eroa havaittavissa.
Teuwo
RFXn wrote in message <6uodpa$2kr$2...@ankka.csc.fi>...
>On , Yama <tj...@paju.oulu.fi> wrote:
>>Edellämainittujen lisäksi on käsittääkseni joitakin.50 kalibeerin (12.7mm)
>>amerikkalaisia Barret- raskaita tarkkuuskiväärejä (anti-material rifle,
>>eiköhän tuonkin kohta joku käännä 'antimateriakivääriksi'...).
(oisko Barrett M90 vaiko M82A1 ? eli pultti vai itselataavia?)
Siis tama aito ja alkuperainen "Anti Matériel rifle" on Steyr AMR 5075.
Onpi silea piippuinen 20kg painava vehje joka laukaisee 36gr tungsteeni
Flechetten pihalle "aneemiset" 1500m/s !!!!!(sic!) kantama 2000m.
Luvattu 40m/m lapaisy (spesifioimatonta terasta) @800m+sirpaloituu lapaisyn
jalkeen. helkkarin iso 7'lla porttiparilla oleva symmetrinen comppi, bipodi
jonka alla runko roikkuu, jonka sisaan piippu rekyloi hydro-pneumaattista
vaimenninta vasten. Itselataava, pitkarekyylinen "Kivaari" cal. 14.5Speciél
(=?)
Introttu 1990, ei ihmeempaa tilauskantaa.
Kaytannossa scifimpi esitys aiheesta "Yogoslavia/Unkari -lainen 20m/m
Hispano
Suiza kivaari" ilman takavaara aluetta jonka ko. vehkeen sinkomainen
rekyylinvai
mennin aiheuttaa. Piipun cal. liene n. 20m/m tassakin kun se flechette ompi
piipussa teflon sabotin sisalla. Hylsy osittain polymeeria A-tarvikkeen
keventamiseksi. Kehitystyo jatkuneepi edelleenkin jossain "kevennetyn
budjetin" muodossa ;)
Tuo ilmeisesti on ensimmainen rakkine jota valmistaja on nimitellyt
matreriaalin-
rikkomisvehkeeksi. ;)
Heikki Juhola
> Siita TAK m/85'sta. Lukonkampi on tietenkin sovellettu
> kiikaria
> varten ja asennettu "Rengasvarmistin" tai koko perakappale vaihdettu ja
> asen-
> nettu lehtivarmistin.
Ei ole varmistinta ensinkään.
Laukaisukoneisto on 28/30 ja naita saattaapi viela
> olla muutama Sakolla jemmassa jos tahtoopi hyvaa Mosin' sukuiseen, on vaan
> kallis.
Laukaisukoneisto on kyllä mallia 80-luku. Kitkapinnat on muistaakseni
kovakromattu ja timanttiviilalla hiottu. Joka tapauksessa
laukaisukoneisto on kaikkea muuta kuin ns. vakio. Lähinnä se on "TAK-85
laukaisukoneisto".
> (Luokkaa tonni miinus vahan). Edellisissa jutuissa mainittujen taihtainten
> lisaksi
> olen ampunut yksilolla jossa oli jokin saksalaisvalmisteinen
> valonvahvistinkiikari.
PVllä on voinut olla Zeissejä tai WILD-merkkisiä vimpaimia. Jälkimmäinen
tosin on Sveitsiläinen. Nykyään käytetän Norjalaista Simradia.
> Vehje kavi ainakin D166'illa hyvin, mutta VPT/Lapua latasikin "tarpeettoman"
> hyvista komponenteista militaaripatruunatkin.
Koko kivääri on rakennettu D-166-patruunaa varten. Silti PVllä on
käytössä "tavallista" D-166 ja sitten erikseen "kisalaatua". En muista
mitä laatikoissa luki, mutta "kisalaatu", "Match grade" tms.
Heikki Juhola
> Jos siis Dragunov kavi 6cm@300m niin sehan sitten meinaa 2cm@100m eli alle
> MOA(=29,1mm@100m) ja teoriassa 20cm@1000m ;)
Aseen/patruunan ominaistarkkuus voi riittää 1000 metriin, optiikan
tarkkuus/suurennos/ominaisuudet ei kyllä riitä kuin jonnekin 600-700
metriin.
> Sniper aseissa ovat compin reiat symmetrisesti sivuille kun on havaittu
> etta
> asymmetriset aukot vaikuttavat haitallisesti piipunsuusta purkautuvaan
> pallokalotinmuotoiseen painerintamaan joka sysii luodin kantaa.
Tästä on eri versioita. Armeijan sniperaseissa kun riittää 1 MOAn
tarkkuus, niin suujarrujakin on monenlaisia. Absoluuttisesti parhaaseen
majhdolliseen tarkkuuteen pyrittäessä normaalikaliperisiin aseisiin ei
suujarrua kannata laittaa ollenkaan. 338 Lapua MAgnumeissa ja 50 BMG:ssä
ja vastaavissa suujarru on pakollinen rekyylin vuoksi. Sniperaseissa
suujarrusta/liekinsammuttimesta on muita hyötyjä, jotka voi sivuuttaa
parhaan mahdollisen tarkkuuden vaatimuksen. Ampujan hengissä säilymisen
kannalta kun liekinsammutin voi olla tärkeämpi kuin esim. ero 1/2 MOAn
ja 1 MOAn osumatarkkuuden välillä.
> Teoriassahan luodinkanta heilahtaa paineettomampaan suuntaan eli siis
> reikien
> puolelle ja lisaa alkumatkan vaapuntaa. Jaa sitten nahtavaksi etta onko
> tavan FAL'n tarkkuuden rajoissa mitaan eroa havaittavissa.
Veikkaanpa että FALissa et pysty teoriaasi todistamaan suuntaan tai
toiseen. Pulttilukkoisessa varmaankin erot olisi selvemmät, uskon kyllä
itsekin suujarrujen yms. tarkkuutta huonontavaan vaikutukseen.
Vaimentimien tarkkuutta parantavaan vaikutukseen ei tarvitse edes uskoa
kun niistä löytyy tohotrinväitöskirjatason tutkittua tietoa jonka mukaan
asianmukaisesti asennettu ja valmistettu pönttö parantaa
tarkkuutta.(Lisäpaino piipun suulla vaimentaa piipun värähtelyjä ja
pienentää kasoja).
Heikki Juhola
> TAKkiahan kritisoitiin aikoinaan kauppapoliittisena ratkaisuna, ja
> ilmeisesti armeijassakin joku on sitä mieltä koskapa Dragunoveja ym vehkeitä
> on hankittu.
TAKia on kritisoitu myös siitä, että se on tehty liikaa rata-amapujien
toivomusten mukaiseksi ja siten itse TA-toimintaan vähemmän sopivaksi.
Pelkkä hyvä osumatarkkuus kun ei vielä tee hyvää tarkka-ampujan
kivääriä.
> Edellämainittujen lisäksi on käsittääkseni joitakin.50 kalibeerin (12.7mm)
> amerikkalaisia Barret- raskaita tarkkuuskiväärejä (anti-material rifle,
> eiköhän tuonkin kohta joku käännä 'antimateriakivääriksi'...).
Suomella on muutama, Ruotsilla on kolmisen sataa. Kyllä poikien siellä
kelpaa :-) Ne tosin on tarkoitettu nimenomaan kalustoa vastaan
käytettäväksi. Ei niiden tarkkuuskaan ole kuin jotain 2 MOA. Se tosin
riittää esim. BTR-60:n kurittamiseksi esim. 1500 metrin päästä.
> Onko tornilla käytössä riittävästi kunnollisia yötähtäimiä (infrapuna
> tms)?
Riittävästi ei PVllä ole mitään muuta kuin rynkkyjä ja telamiinoja :-)
Infrapunalaitteilla muuten tapattaa vain itsensä, vanhentunutta
tekniikkaa. Simradeja (valonvahvistajia) on hankittu, mutta niitäkään ei
koskaan tule olemaan "riittävästi".
SVD:tä voisi minun puolestani hommata enemmänkin, esmes venäläisillä on
> ymmärtääkseni kaksi tarkka-ampujaa per ryhmä.
Venäläisten ryhmiin sijoitetu tarkka-ampujat on pääsääntöisesti lähinnä
"sharpshootereita" eli tarkkuuskiväärillä varustettuja rivimiehiä.
Varsinaiset tarkka-ampujat on yleensä jossain komppanian päällikön
alaisuudessa olevassa TA-ryhmässä. Ei silti on SVD ihan rivimiehenkin
käsissä varteenotettava ase.
Dragunovin etunahan on että se
> omaa 'normaalissa' taistelutilanteessa käytännössä lähes saman tulivoiman
> kuin rynnääkkökivääri, samaa ei voi sanoa pulttilukoista.
TA-miehet pyrkii välttämään "normaaleja" taistelutilanteita. Tosin niitä
varten esim. jenkit käyttää spotterin aseena usein M16/M203
kombinaatiota. Tulivoimaa löytyy. Perusvirhe on kuitenkin ajatella että
TA-miehet lonnisi muun joukon mukana esim. partioissa.
Iskuosastotoiminnassa TA-miehiä on, mutta silloin aseena olisikin syytä
olla esim. SVD tai optisella tähtäimellä varustettu RK.
Iskuosastotoiminta ei kuitenkaan kuulu TA-miesten normaaliin toimintaan
juuri näistä kaluston ominaisuuksista johtuen.
Venäläisethän
> käyttävät SVD:ssä erikoispatruunaa, jolla saadaan parempi tarkkuus kuin
> vakio 7.62R:llä, käyttävätkö Suomen tarkka-ampujat vakioammuksia vai
> spesiaaleja?
TAK-85:ssa käytetään D-166 patruunaa 13 gramman luodilla ja SVDssä
venäläistä erikoispatruunaa noin 9,5 gramman luodilla. Oikea logistiikan
riemuvoitto, arvaa vaan saako SVDn käyttäjä oikeita paukkuja
TVÄL-miehiltä, tai TAK-85n käyttäjä.
> Nyt kun armeijan aseisiin päästiin, niin tietääkö kukaan koska/miten/millä
> aiotaan korvata kvkk 62? Olen kuullut että semmoinen olisi kohtuukorkealla
> armeijan toivelistalla.
DDRstä oli tarkoitus ostaa PKMiä koko armeijalle. Aseet oli jo
varattukin, mutta kun niitä tultiin hakemaan laivattaviksi, niin
kuuleman mukaan varastot oli tyhjentyneet ja kukaan ei tiennyt mistään
mitään. Samaan aikaan Jugoslawian sota oli pääsemässä vauhtiin, joten ei
liene vaikea arvata minne muutama kymmenetuhatta konekivääriä "haihtui".
Heikki Juhola
> >>Edellämainittujen lisäksi on käsittääkseni joitakin.50 kalibeerin (12.7mm)
> >>amerikkalaisia Barret- raskaita tarkkuuskiväärejä (anti-material rifle,
> >>eiköhän tuonkin kohta joku käännä 'antimateriakivääriksi'...).
>
> (oisko Barrett M90 vaiko M82A1 ? eli pultti vai itselataavia?)
Käsittääkseni käytössä on näitä puoliautomaatteja M82A1 ainakin Rapid
Deployment joukoilla. Lisäksi ainakin Puolustusvälinelaitokselle (?) eli
sinne missä kaikkea testaillaan, on hankittu lehtitietojen mukaan
ainakin seuraavia TA-aseita koekäyttöön: Accuracy International 7.62,
Tsekkiläinen 12.7 mm kertalaukeava ja samasta maasta 12.7 mm
puoliautomaatti, USAsta Barrett 82A1, Dakota Long Bow 338 Lapua Magnum.
> Siis tama aito ja alkuperainen "Anti Matériel rifle" on Steyr AMR 5075.
Itselataava, pitkarekyylinen "Kivaari" cal. 14.5Speciél
> (=?)
> Introttu 1990, ei ihmeempaa tilauskantaa.
Tällä hetkellä oikea kaliperi on 15 mm, puhuvat kyllä "14,5 mm", ja ase
on kertalaukeava, tai "puoliautomaatti" eli viskaa hylsyn pois mutta ei
lukko jää venäläisen panssarintorjuntakiväärin tapaan takasentoon
lataamista helpottamaan. Aseesta on tarkoitus tehdä puoliautomaatti heti
kun joku armeija suostuu sen tuotekehittelyn kustantamaan. Nykyversio ei
ole itselataava.
> Kaytannossa scifimpi esitys aiheesta "Yogoslavia/Unkari -lainen 20m/m
> Hispano
> Suiza kivaari" ilman takavaara aluetta jonka ko. vehkeen sinkomainen
> rekyylinvai
> mennin aiheuttaa. Piipun cal. liene n. 20m/m tassakin kun se flechette ompi
> piipussa teflon sabotin sisalla. Hylsy osittain polymeeria A-tarvikkeen
> keventamiseksi. Kehitystyo jatkuneepi edelleenkin jossain "kevennetyn
> budjetin" muodossa ;)
Etelä-Afrikassa valmistetaan myös 20 mm itselataavaa asetta. Samaa
asetta saa myös kalipereissa 12.7x99 (50 BMG), 12.7x109 (venäläinen),
14.5xXX mm(venäläinen). Pitäisi olla aika valmis konstruktio. Vielä kun
joku suostuisi sitä ostamaan :-)
Niin ja on sitä tehty kertalaukeava 30 mm "kiväärikin" joka ampuu samoja
ammuksia kuin Thunderbolt A-10 Avengerin keulakanuuna. Rekyyli on
kuulemma mieto hyvän suujarrun ja lyhyen putken(=pieni lähtönopeus)
ansiosta. Piippu muuten liikkuu taaksepäin hydraulisen vaimentimen
rauhoittamana.
Barretin M82A1 lienee kuitenkin tällä hetkellä eniten testattu ja
hankittu raskas jalkaväen "antimateria-ase" maailmassa.(Kaikki aseethan
on antimateriavehkeitä, muttä tämä on optimoitu kevyitä vaunuja yms.
tuhoamaan).
Timo Herrala
In article <360A00...@telivo.fi>, heikki...@telivo.fi says...
>Etäisyydensäätökiekossa matkat 100-1200 metrille. TRG-41:tä on tilattu
>salainen määrä, mutta tiettävästi niitä on tilattu "riittävästi".
>Mahdollisista lukumääristä voi sanoa verrokkina, että Englanin armeija
>osti vain noin 1300 kpl tarkkuuskivääreitä koko armeijalleen.
Tiedä häntä kuinka salainen tuo lkm-tieto on, kun jokaisessa lehdissä
näkyneessä tiedotteessa on suoraan sanottu, että tilaus
käsitti 1000 kpl rynnäkkökiväärejä ja 500 kpl tarkkuuskiväärejä.
Cheers
Timo
--
* If it walks on four legs and is a vegetarian, it's called food.
*
* >> Need to contact me? Just remove the "NOOSPAM" from the reply
* >> address .
Heikki Juhola
> Tiedä häntä kuinka salainen tuo lkm-tieto on, kun jokaisessa lehdissä
> näkyneessä tiedotteessa on suoraan sanottu, että tilaus
> käsitti 1000 kpl rynnäkkökiväärejä ja 500 kpl tarkkuuskiväärejä.
Missäs lehdessä olet nähnyt tilattujen TRG:den lukumäärän ?
Matti Raiski
>
> Yama wrote:
>
> > TAKkiahan kritisoitiin aikoinaan kauppapoliittisena ratkaisuna, ja
> > on hankittu.
>
> TAKia on kritisoitu myφs siitδ, ettδ se on tehty liikaa rata-amapujien
> toivomusten mukaiseksi ja siten itse TA-toimintaan vδhemmδn sopivaksi.
> Pelkkδ hyvδ osumatarkkuus kun ei vielδ tee hyvδδ tarkka-ampujan
> kivδδriδ.
Oikeastaan tδhδn voisi lisδtδ, ettδ: TAKia on kritisoitu lδhes kaikesta,
myφs hinnasta. Asevarikon kantapeikkojen kommentit oli pyssykδstδ
luokkaa: Tδssδ on TAK85... unohtakaa se.
Eli: puutukki, kiikkerδ ja jumiutuva kiikarinjalka, rautaosat
"valikoituja" (ilmeisesti pimeδssδ :-) esim. uusista vehkeistδ lφytyi
syφpyneitδ piippuja ja lukkoja), optiikan suurennokset liian pienet
(vuonna-90), hankala ja kallis valmistaa (joku taisi lohkaista, ettδ
pelkδn laukaisukoneiston hinnalla olisi saatu parempi vehje
Sako-Tikalta) jne.
Matti Raiski, mra...@kiila.me.tut.fi
Osmo Ronkanen
>>>Edellämainittujen lisäksi on käsittääkseni joitakin.50 kalibeerin (12.7mm)
>>>amerikkalaisia Barret- raskaita tarkkuuskiväärejä (anti-material rifle,
>>>eiköhän tuonkin kohta joku käännä 'antimateriakivääriksi'...).
>
>(oisko Barrett M90 vaiko M82A1 ? eli pultti vai itselataavia?)
>
>Flechetten pihalle "aneemiset" 1500m/s !!!!!(sic!) kantama 2000m.
Siis tarkoitat kai volframia?
Osmo
Osmo Ronkanen
Heikki Juhola <heikki...@telivo.fi> wrote:
>
>> Vehje kavi ainakin D166'illa hyvin, mutta VPT/Lapua latasikin "tarpeettoman"
>> hyvista komponenteista militaaripatruunatkin.
>
>Koko kivääri on rakennettu D-166-patruunaa varten. Silti PVllä on
>käytössä "tavallista" D-166 ja sitten erikseen "kisalaatua". En muista
>mitä laatikoissa luki, mutta "kisalaatu", "Match grade" tms.
Ja D-166 on suunniteltu epäsuoraa konekivääriammuntaa varten, jotta
tehoa riittäisi yli kolmen kilometrin. Luulisi että
tarkkamapujakäytössä suoremman lentoradan omaava kevyt luoti olisi
parempi. Eikö ton D-166:n lähtönopeus ole jotain 715 m/s.
Osmo
Aaro Malila
>käytössä "tavallista" D-166 ja sitten erikseen "kisalaatua". En muista
>mitä laatikoissa luki, mutta "kisalaatu", "Match grade" tms.
Ero "tavallisen" ja "TARKKUUS" -leimatun patruunan välillä on siinä, että
luodit on valikoitu tasapaksuiksi, samalle sadasosamillille. Tosin ei se
"tavallinenkaan" mitään huonoa ole (41mm läjä / 300 m / 10 ls / tak-85
Zeissin putkella - tekeekös tuo vähän alle ½ moa tai jotain)
Aaro Malila
Teuwo
Mainitaan piipun&lukon menevan n.250m/m rungon sisaan jonka jalkeen piippu
pomppaa etuasentoon ja lukko jaa taakse kunnes seuraa piippua taman
pysahdyttya eteen ja ottaapi matkalla elavan paukun mukaan. Maininta 1994
julkaistussa aapisessa.
Muita mukavia mainitaan: Istvan Fellegin( Unkari) Gepard 12,7 x 105 short
lock, kertalaaki, jossa ei juuri muuta mainittavaa kuin lukonkampena toimiva
pistoolikaffa ja erillisesta namikasta vireeseen vedettava iskuri.Niin siis
Bullup tietenkin.
Toinen kiva on saman talon "Destroyer" 14.5B itselataava veijo, kokolailla
kuin steyr mutta piippu liikkuu vain lyhyen matkan ja sen jalkeen lukko
normaalisti ja sitten piippu ladattuine pesineen & lukkoineen nytkahtaa
takaisin eteen. Bullup tamakin.
1358 m/m piipusta luvataan 64,4g luodille V(0):1000m/s.
Tuumin sitakin etta miksei Tornille kavisi 12,7 X 105 kun on
A-tarvikkeitakin pilvin pimein.
Mahdollinen syykin ilmeni nahtyani kerran pajan poydalla pyorivan irtoluodin
karjen vemputtavan hassusti ylos alas ;) (=?? Destroyeria saa myos em.
kaliiberissa, ei liene kallis)
12,7x105kin nayttaa harrastajilla olevan, tosin nallitaskun adapterit tms.
mukavuudet nyt kylla rajoittanevat laukausmaaria ellei compin
bjerkeleellinen paineisku sita tee ;)
Compiton kevyt .458WinMag tomaytti lessevammin joten jarru liene tehnyt
tyonsa, mutta se paine !!! BR-tuote jos rupeaa ponttoja myymaan niin
taitavat kelvata ;)
Olisiko mielikuvaa Suomessa harrastajilla pyorivista viisikymppisista ?
Ei liene kovin huima.
Teuwo
ilmapistooliin (!) piipunsuulle tulevasta lieriomaisesta vekottimesta jossa
oli paljonkin kanavia ja jonka tarkoitus oli jakaa luodin takaa tulevaa
kaasua mahdollisimman laajalle alalle ja nainollen heikentaa em.
painekalottia ja parantaa tarkkuutta. Oli moista saatavilla myos
vapaapistooleihin. Mainoksessa kehuttiin (painaa paljon,ha ha ;).
Valitettavasti lehden testi oli sitten seuraavassa numerossa, etta
objektiivisempaa tietoa en asiasta loytanyt. Hyva kylla saa olla jos meinaa
esim. Feinwerkbauta viela paljon parantaa ;)
No kavi vaan mielessa etta hyva liekinsammutinkin tekee juuri samaa eli
jakaa heti piipunsuun jalkeen kaasut mahdollisimman tasaisesti ymparilleen
maksimialalle. Jotta tammoisestahan saattaisi tarkkuus vaikka hyotyakin
tarkk'ampujan terveyden lisaksi ;)
No integraalinen aanen/paineen vaimenninhan tekee hieman samaa kaasujen
virratessa (tosin kammioihin) muualle kuin piipunsuusta ulos ja
kaasunmassavirran tormatessa laipioihin toimii mukavasti rekyyliakin vastaan
ja kaupanpaalle se ukkoa pehmentava paineiskukin rauhoittuu. Etta ilmeisen
oskillaatiota rauhoittavan vaikutuksen lisaksi saattaapi tamakin olla yksi
syy ponttojen hyvaa tekevaan vaikutukseen.
Nain hyvin kauan sitten PV'lta sponssi tukena vapaakivaariampujan saaman
puulootan jossa oli ollut D166'sia mita ilmeisimmin kilpailukayttoon,
laatikossa ei ollut ihmeempia merkintoja mita nyt "uudesti ladattuja
patroonia" merkinta loisti poissaolollaan. Kehoittipa ampuja minuakin
kayttamaan samaisia hylsyja kun olivat hyvat valkkaantuneet esiin. vanhan
Mosin pohjaisen vapaakivaarin paatyessa kayttooni. :) Boxi kylla on mallia
"Most ancient" etta saattaa olla sittemmin on otettu joitain eksaktimpia
merkintoja kayttoon.
Niista oskillaatioista hieman myohemmin enemman.
Teuwo
alkaapi piippu oskilloida. Taman oskilloinnin suuruudeksi sanovat jotkut
lahteet aaripaitten valin vastaavan jopa 1ft.@100yds. tai suurempaa
hajontaa. Joka siis selittaa
pienenkin nopeusvaihtelun aiheuttaman hajonnan kasvun kun luoti jattaa
piipun piipunsuun piirtaman "sinikayran" eri pisteissa.
Jonkinmoisella nopeusvaihtelulla osumien ollessa kelvot, sattunevat luodit
"sakalla" allon samaan vaiheeseen.
Jaykka (esim uritettu) piippu tietenkin joustaa taman "Barrel whippingin"
aikana vahemman jolloin liikken aaripaittenvali pienenee ja tarkkuus
paranee. raskas piippu/ paino (esim. edella haastellut pontot ! ;)
piipunsuulla saavat ko. varahtelijan ominaistaajuuden laskemaan ja jos
intensiteetti pysyy samana mutta amplitudi laskee niin silloinhan kayra
muuttuu "loivemmaksi" jolloin todennakoisyys luodin ulostautumiselle vain
vahaisen piipun lepoasennosta tapahtuneen poikkeaman aikana on suurempi =
tarkkuus parempi. Esim BOSS perustuu piipun ominaistaajuuden mulkkaamiseen
liikkuvan puntin avulla
tarkoituksena aikaansaada minimi poikkeama luodin ulostulohetkella.
Edella kuvattu onpi tietysti erittain alkeellinen esitys kun piippu viela
pullistuu luodin kulkiessa ja osuminen rihloihin aiheuttaa vaantoa
piipunkankeen ja ennenkaikkea kyseessahan on monimassainen heiluri jossa
viela onpi liikkuva massa eli luoti jonka aiheuttama liikkuva jannityspiste
piipussa ei ainkaaan yksinkertaista moista systeemia.
Esittavatpa kasa-ampujat lukonpaan ja sulkupintojen tasojen ja piipunreian
akselin normaalilla (siis em. tasojen ja akselin
3-ulotteisella 90 asteen kulmalla) olevan merkitysta silla eritavoin
"kantavat" sulkuolat iskeytyvat eriaikaisesti vastinpintoihinsa ja nain
ollen aiheuttavat epaharmonista saroa piipun oskillointiin (siis siihen
"sinikayraan") ja tama varahtelyn satunnaisuus heikentaisi sitten
tarkkuutta.
Kun varahtelyt etenevat valiaineen aanennopeudella (teraksessa liene 5600
m/s ?) niin kaikki piippuun ja lukonkehykseen kiinnitetyt kaikaleet
kerkenevat vaikuttaa omalta osaltaan lopputulokseen ;)
Moiset seikat huomioon ottaen uskoisin etta isoillakin valmistajilla on eri
luodin painoille/ nopeuksille vaikkapa BOSS'n tai vastaavien optimiasennon
etsiminen melkoisen empiirista luonteeltaan ;) (=siis silkkaa kokeilua ;)
Ja onhan asian tiimoilla turattu ennenkin; "Wanha seppa" kertoi etta aiemmin
vapaakivaareita petaillessaan jattivat petausainetta (mita silloin lienee)
vahan myos piipunkouruun ja sita sitten hioskelivat vahan kerrallaan pois
edeten kohti lukonkehysta etsiskellen piipunalaisen petauksen pituutta
jolla ne D166'et (lienevat sitten niita Match/kilpa satsia) saatiin kaymaan
parhaiten ;) Tallahan on sitten enemman tai vahemman tahallisesti vaikutettu
em. oskillaatioon.
Luulen etta monet keskustelut eri kaliiperien optimi piipunpituuksista,
asekohtaisista latauksista jne. vaikuttavat juuri taman
lepoasentoa lahella olevan ulostulohetken takia tarkkuuteen.
Oli niin tai nain, niin asiasta olisi mukava keskustella.
Teuwo =;)
PS. samaa kaurapuuroahan ne syovat tohtorisedatkin, ovatpahan kerinneet vaan
pitempaan jyyrata acadeemian kimpussa ;)
Sami Pesonen
> Koko kivääri on rakennettu D-166-patruunaa varten. Silti PVllä on
> käytössä "tavallista" D-166 ja sitten erikseen "kisalaatua". En muista
> mitä laatikoissa luki, mutta "kisalaatu", "Match grade" tms.
Taisi olla "kisalaatu" pakattu punaisiin laatikoihin. Joka tapauksessa eron huomaa
viimeistään ampuessa: tarkkuus paranee huomattavasti.
Teuwo
Osmo Ronkanen wrote in message <6uqvfg$s...@kruuna.Helsinki.FI>...
rauhoittaneet etta eikohan se ole hjyyva ;)
Eika tuossa 150greinin 7.62Nato /.308win'issakaan mailman suorin lentorata
ole.
Teuwo =;)
Teuwo
Heikki Juhola wrote in message <361069...@telivo.fi>...
>Ensiksikin pahoittelen mahdollisia epatarkkuuksia (joita piisannee)
edellisessa jorinassani. ;)
>Ei ole varmistinta ensinkään.
>
m85 jolla ammuin kuului kategoriaan perakappale uusiksi ja ei varmistinta.
Juttuni pohjaantui "wanhalta sepalta" kuultuun eli tiirailtiin omaa Mosin'
pohjaista vapaakivaariani ja sen rengasvarmistinta,
johon seppa lausui etta "tommoisia sitten niihin tarkk'ampujain kivaareihin
laiteltiin, paitsi oli jossain semmoinen hieno mauserin tyylinen
lehtivarmistin" Ovatpi sitten liene olleet vanhemmissa snipereissa ja/tai
protoissa/satoksissa ???
>Laukaisukoneisto on 28/30 ja naita saattaapi viela...
>Laukaisukoneisto on kyllä mallia 80-luku. Kitkapinnat on muistaakseni...
Semmoinen modernihko ruuvailtavahan siina oli. Halusin omaanikin sellaista
ja soitin Sakolle josta kommentoitiin etta tammoinen sovittamalla kayva
loytyy ja hinta on jotain 850Fim tms. ja nummero 28/30 tai 28-30 tai 2830
tms. Eihan nyt millaan sellainen orggis paastaan ruuvilla kiinnitetty
jousiterassale jonka toisessa paassa nakottaa virekynsi ja jota painaa
suoraan liipasimen poikkitappi VOI maksaa noin paljoa. Lienen sitten saanut
ko. kapineen tuotenumeron vaarin.
Omassani on liipasimen vastajousi vaihdettu erittain hentoon ja joku
viilailuun kypsynyt sitten juottanut jumalattoman kovasta materiaalista
tehdyt palat vastinpintoihin. Arvattavasti "stelliitti metallia" mita tama
nyt sitten todellisuudessa onkaan.
>Koko kivääri on rakennettu D-166-patruunaa varten. Silti PVllä on
>käytössä "tavallista" D-166 ja sitten erikseen "kisalaatua". En muista
>mitä laatikoissa luki, mutta "kisalaatu", "Match grade" tms.
Viittaan toiseen juttuuni, jossa haastan D-166'sta, luotan kuitenkin
asiantuntemukseesi.
>Hexa
>--
>Opinions my own, facts suspect.
Jepulista: Teuwo =;)
Heikki Juhola
> Esittavatpa kasa-ampujat lukonpaan ja sulkupintojen tasojen ja piipunreian
> akselin normaalilla (siis em. tasojen ja akselin
> 3-ulotteisella 90 asteen kulmalla) olevan merkitysta silla eritavoin
> "kantavat" sulkuolat iskeytyvat eriaikaisesti vastinpintoihinsa ja nain
> ollen aiheuttavat epaharmonista saroa piipun oskillointiin (siis siihen
> "sinikayraan") ja tama varahtelyn satunnaisuus heikentaisi sitten
> tarkkuutta.
Toisen teorian mukaan taasen epätasaisesti kantava lukonpää antaa
hylsylle tilaa aavistuksen verran kääntyä ja luotikin lähtee
ylimenokartioon jo himena vinossa asennossa ja tarkkuus kärsii.
Silti piipun oskillaatiollakin on varmasti merkityksensä.
Heikki Juhola
> Semmoinen modernihko ruuvailtavahan siina oli.
Just sellainen.
Halusin omaanikin sellaista
> ja soitin Sakolle josta kommentoitiin etta tammoinen sovittamalla kayva
> loytyy ja hinta on jotain 850Fim tms. ja nummero 28/30 tai 28-30 tai 2830
> tms. Eihan nyt millaan sellainen orggis paastaan ruuvilla kiinnitetty
> jousiterassale jonka toisessa paassa nakottaa virekynsi ja jota painaa
> suoraan liipasimen poikkitappi VOI maksaa noin paljoa. Lienen sitten saanut
> ko. kapineen tuotenumeron vaarin.
Kun Sakon aseseppä tekee piensarjana jotain hilavitkutinta, niin voi
uskoa että se maksaa. Jos autokorjaaja laskuttaa esim. 250 mk/h niin
mitä laskuttaa Sakon "custom"-aseseppä, ei taida 300 mk/h riittää,
silloin 850 mk alv:eineen kuulostaa jo paljon perustellummalta. Ei se
varmaan hintansa väärtti ole, mutta mikä käsityö suomalaisella verotus-
ja kustannusrakenteella sitten on hintansa väärtti ?
> >Koko kivääri on rakennettu D-166-patruunaa varten. Silti PVllä on
> >käytössä "tavallista" D-166 ja sitten erikseen "kisalaatua". En muista
> >mitä laatikoissa luki, mutta "kisalaatu", "Match grade" tms.
>
> Viittaan toiseen juttuuni, jossa haastan D-166'sta, luotan kuitenkin
> asiantuntemukseesi.
On totta että D-166 on suunniteltu konekiväärikäyttöön, mutta se ei tee
vielä patruunasta huonoa, suhteessa kaliperiin yliraskas luoti sen
sijaan tekee. PVn virallisissa opuksissakin kiväärin(patruunan)
tehokkaaksi maksimikantamaksi mainitaan 600 metriä. 7.62x53R patruunalla
oikein ladattuna voi ampua tarkkuutta 1000 metriin saakka mikäli aseessa
vaan riittää ominaisuudet, patruunalla kyllä riittää jos kerran riittaa
308 Win:kin ominaisuudet. PV valkkasi varmaan D-166 vain sen vuoksi että
patruunaa löytyy varastoista "riittävästi". Esim. 12 tai grammaisella
D-46 ladatut patruunat olisi pitänyt tilata Lapualta ja hoitaa vielä eri
patruunoiden aiheuttama logistinen hässäkkä kuntoon.
BTW tarkka-ampujat on kyllä aika pitkälle siirtymässä pois alle 10
grammaisista luodeista 7.62 NATO kaliperissa. Syynä juuri huonot pitkän
matkan etäisyydet. Monessa maassa on siirrytty 168 grainisiin luoteihin
(noin 10.85 grammaa). USA on siirtymässä jo 175 grainisiin, eli noin
11,3 grammaisiin luoteihin.
Sami Pesonen
> Ja D-166 on suunniteltu epäsuoraa konekivääriammuntaa varten, jotta
> tehoa riittäisi yli kolmen kilometrin. Luulisi että
> tarkkamapujakäytössä suoremman lentoradan omaava kevyt luoti olisi
> parempi.
Olisi varmaan, mutta koska sotatilanteessa D-166 on ainoa patruunaa jota on
varmasti saatavissa niin sen mukaan on elettävä.
> Osmo
Dunkel
Teuwo wrote:
No kavi vaan mielessa etta hyva liekinsammutinkin tekee juuri samaa eli
jakaa heti piipunsuun jalkeen kaasut mahdollisimman tasaisesti ymparilleen
maksimialalle. Jotta tammoisestahan saattaisi tarkkuus vaikka hyotyakin
Eikö kaasut laajene vielä laajemmalle ja vielä tasaisemmin ilman liekinsammuttajaa?
Paul Dunkel
Hintsanen
Racoon wrote:
> Mitä kivääriä Suomen armeijan tarkka-ampujat nykyään käyttävät?
> Luin joskus jostain, että se oli Dragunov tai vastaava malli. Entä
> pitkän matkan ammuntaan eli onko esim. .338 Lapua magmun käytössä ja
> jos niin mikä on aseena tuskin kuitenkaan TRG.
> Minkälaista kiikari käytetään kyseisten aseiden päällä?
>
> Racoon
Pääpyssynä taitaa olla vielä TAK-85. Mutta ainakin immolassa on
.308win trg:t. Lisäksi on
Saksasta tuotuja drakunoveja kuulemma omiksi tarpeiksi.
Ljk:lla on .338LM trg ja .50BMG Barrett. TAK-85 oli 4x kiikari kuin myös
drakunovissa, muista en tiedä...
Asioiden oikeellisuudesta en mene sitten kuitenkaan takuuseen....
hanni
Teuwo kirjoitti viestissä <6usck6$fs9$1...@juuri.cc.lut.fi>...
>>Siis tarkoitat kai volframia?
>>
>>Osmo
>>
>liene kauppanimi etta voihan se olla lejeerinkikin jossa on wolframia.
>Muinainen taulukkokirjani sanoo etta wolfram on sama på saksa ja Steyrhan
on
>Itavaltalainen etta muuta en osaa kommentoida. Nimittaisko
>Anglo-Amerikkalaiset sitten hanta (alkuainettakin) Tungsteniksi ??
Ymmärtääkseni wolframia kutsutaan rapakon toisella puolella tungsteniksi,
mutta sillä tarkoitettaneen myös wolframkarbidia tai rautajauheesta ja
wolframista sintrattua "tungstenia", jota voi käyttää vaikkapa hauleissa
lyijyn korvikkeena (kovaan hintaan).
Heikki Juhola
> No kavi vaan mielessa etta hyva liekinsammutinkin tekee
> juuri samaa eli
> jakaa heti piipunsuun jalkeen kaasut mahdollisimman
> tasaisesti ymparilleen
> maksimialalle.
> Eikö kaasut laajene vielä laajemmalle ja vielä tasaisemmin ilman
> liekinsammuttajaa?
Joo, mutta liekki ei sammu. Ja symmetrinen sammuttaja/jarru vieläpä
pöllyttää lehtiä ja hiekkaa, joka taasen ei jatkotoiminnan kannalta ole
toivottavaa.
Osmo Ronkanen
Sami Pesonen <pes...@verkonmerkki.fi> wrote:
>Osmo Ronkanen wrote:
>
>> Ja D-166 on suunniteltu epäsuoraa konekivääriammuntaa varten, jotta
>> tehoa riittäisi yli kolmen kilometrin. Luulisi että
>> tarkkamapujakäytössä suoremman lentoradan omaava kevyt luoti olisi
>> parempi.
>
>Olisi varmaan, mutta koska sotatilanteessa D-166 on ainoa patruunaa jota on
>varmasti saatavissa niin sen mukaan on elettävä.
Kyllä huonosti on marjat, jos ei pystytä tuottamaan tarpeeksi muita
patruunoja tarkka-ampujille. Jos kyse olisi KK:n patruunoista, niin
silloin ymmärtäisin kommenttisi.
Osmo
Osmo Ronkanen
>
>Ymmärtääkseni wolframia kutsutaan rapakon toisella puolella
>tungsteniksi,
Niin ja rautaa ironiksi ja hiiltä carboniksi. Eri kielissä käytetään
samoille käsittelle eri sanoja. Volframi on englanniksi tungsten. Eikä tossa
mistään rapakoista ole kyse. :-)
>mutta sillä tarkoitettaneen myös wolframkarbidia tai rautajauheesta ja
>wolframista sintrattua "tungstenia", jota voi käyttää vaikkapa hauleissa
>lyijyn korvikkeena (kovaan hintaan).
>
Osmo
Heikki Juhola
> Kyllä huonosti on marjat, jos ei pystytä tuottamaan tarpeeksi muita
> patruunoja tarkka-ampujille. Jos kyse olisi KK:n patruunoista, niin
> silloin ymmärtäisin kommenttisi.
Ongelma ei ole se tuottaminen, vaan niiden patruunoiden toimittaminen
sille tarkka-ampujalle jonnekin TVÄL-paikalle jonnekin hevon kuuseen.
Tämän ongelman kanssa painii kaikki armeijat enemmän tai vähemmän. Ei
ole sattuma että useat NATO-maat käyttää tarkkuuskiväärin panoksena rk:n
vakiopatruunan tarkkuusversiota. Näin hätätilassa voi ampua myös
vakiopaukkuja, vaikkakin huonommalla tarkkuudella. Joissain maissa,
erityisesti Englannissa, kuulemma ei ns. tarkkuuspaukulla ja
vakiopaukulla todellisuudessa edes ole muuta eroa kuin nimi ja
valmistajalle maksettava hinta. Kummatkin on kuulemma yhtä
vajaalaatuisia :-).
hanni
Osmo Ronkanen kirjoitti viestissä <6uvrlp$l...@kruuna.Helsinki.FI>...
>In article <6uu91h$7mk$2...@tron.sci.fi>, hanni <ha...@mail.dlc.fi> wrote:
> >
>>Ymmärtääkseni wolframia kutsutaan rapakon toisella puolella
>>tungsteniksi,
>
>Niin ja rautaa ironiksi ja hiiltä carboniksi. Eri kielissä käytetään
>samoille käsittelle eri sanoja. Volframi on englanniksi tungsten. Eikä
tossa
>mistään rapakoista ole kyse. :-)
No miksei alkuaineita kutsuta niiden oikeilla nimillä? Onhan germanium
germaniumia ja uraani uraania englanniksikin. Vaiko kuuluuko volframi sen
verran vanhoihin "löytöihin", että sille on kehittynyt eri kielissä omat
nimensä ennen alkuaineiden ja jaksollisen järjestelmän keksimistä? Tietääkö
joku, milloin volframia/tungstenia on ensimmäisiä kertoja jalostettu?
Osmo Ronkanen
Heikki Juhola <heikki...@telivo.fi> wrote:
>Osmo Ronkanen wrote:
>
>> Kyllä huonosti on marjat, jos ei pystytä tuottamaan tarpeeksi muita
>> patruunoja tarkka-ampujille. Jos kyse olisi KK:n patruunoista, niin
>> silloin ymmärtäisin kommenttisi.
>
>Ongelma ei ole se tuottaminen, vaan niiden patruunoiden toimittaminen
>sille tarkka-ampujalle jonnekin TVÄL-paikalle jonnekin hevon kuuseen.
Kaikki sotilaat vaativat huoltoa. Ei muutaman patruunan toimittaminen
ole ylivoimaista.
>Tämän ongelman kanssa painii kaikki armeijat enemmän tai vähemmän. Ei
>ole sattuma että useat NATO-maat käyttää tarkkuuskiväärin panoksena rk:n
>vakiopatruunan tarkkuusversiota.
NATO rk:t käyttävät 5.56mm patruunaa ja tarkkampujat käsittääkseni
7.62mm patruunaa. NATO käytti aikaisemmin 7.62mm puoliautomaatti ja
automaattikivääreitä tosin. Rynkkyjähän ne (FAL, M-14 yms.) eivät
tietenkään olleet sen enempää kuin AVS-36:kaan
Osmo
M{{tt{ Arto
>No miksei alkuaineita kutsuta niiden oikeilla nimillä?
Ihmiset eivät useinkaan tiedä niiden oikeita nimiä. Kun lyijyn käyttö
kiellettiin sorsastuksessa, liikkeet myivät bismuthista valmistettuja
hauleja. Tuohan on ihan ymmärrettävää. Eivät kaikki ole kemistejä.
Olisihan se tietty mukavampaa ihan kuluttajankin kannalta, että myyjä
tietäisi, mitä myy. Minullakin meni pari hetkeä, kun selvitin, mitä
on keraaminen titaani paistinpannun pinnoitteena.
>Onhan germanium
>germaniumia ja uraani uraania englanniksikin.
Ikävä nussia pilkkua, mutta uraani on englanniksi uranium. Mitä volframiin
tulee, englantilaiset ovat väärässä. Onhan sen kemiallinen merkki W (niin
kuin Wolfram) :-)
>Vaiko kuuluuko volframi sen
>verran vanhoihin "löytöihin", että sille on kehittynyt eri kielissä omat
>nimensä ennen alkuaineiden ja jaksollisen järjestelmän keksimistä? Tietääkö
>joku, milloin volframia/tungstenia on ensimmäisiä kertoja jalostettu?
Sivulta
http://www.shef.ac.uk/chemistry/web-elements/main/index-nofr.html
löytyy paljon tietoa alkuaineista. Volframin historiasta sanotaan (oma
suomennos):
Keksimisvuosi: 1783
Nimen alkuperä: Tungsten tulee ruotsin kielestä "tung sten", joka
tarkoittaa "raskas kivi". Sana wolfram (ja edelleen volframi) tulee
"wolframite"-mineraalista (mitä lieneekään suomeksi?).
Jatkot on osoitettu sfnet.tiede.kemia-ryhmään.
Arto
--
A10, Ujot ihmiset ks. http://www.students.tut.fi/~m116180/
"Never pass up a good thing."
- Jean Rasczak in 'Starship Troopers'
Heikki Juhola
> >Ongelma ei ole se tuottaminen, vaan niiden patruunoiden toimittaminen
> >sille tarkka-ampujalle jonnekin TVÄL-paikalle jonnekin hevon kuuseen.
>
> Kaikki sotilaat vaativat huoltoa. Ei muutaman patruunan toimittaminen
> ole ylivoimaista.
Kyllä se vaan tositilanteissa usein on ylivoimaista. Kysy keneltä
tahansa tväl-mieheltä.
> >Tämän ongelman kanssa painii kaikki armeijat enemmän tai vähemmän. Ei
> >ole sattuma että useat NATO-maat käyttää tarkkuuskiväärin panoksena rk:n
> >vakiopatruunan tarkkuusversiota.
>
> NATO rk:t käyttävät 5.56mm patruunaa ja tarkkampujat käsittääkseni
> 7.62mm patruunaa.
Osa käyttää 7.62 NATOA ja osa 5.56 NATOA. 7.62 NATOa käyttää ainakin
Norja, Saksa (ei ole vielä vaihtanut G36:iin) ja Italia, mahdollisesti
muutkin (Kreikka, Tanska ?). Keskiraskaissa konekivääreissä käyttävät
KAIKKI NATO-maat 7.62 NATO-patruunaa. Myös tarkkuuskiväärien patruuna on
yleensä 7.62 NATO. Toinen asia on se, että armeijat ovat vaihtaneet
rynkkynsä/taistelukiväärinsä 5.56 kaliperiin vasta aika hiljattain.
Yleisesti ottaen voi lähteä siitä että armeijat vihaavat
kaliperisekamelskaa yli kaiken. Tästä seuraa usein kummallisuuksia kuten
5.56 konekiväärit jotka teholtaan vastaa lähinnä "raskasta" rynkkyä.
Parempi tosin kevyempikin kevytkk, kuin raskaampi kk ilman panoksia.
Roope J Lehto
: >Anglo-Amerikkalaiset sitten hanta (alkuainettakin) Tungsteniksi ??
Taitavat myos ruotsalaiset nimittaa volframia tungsteniksi?
--
Roope J. Lehto
rjl...@REMOVE.kruuna.helsinki.fi
Yleinen hälytysnumero Poliisin hälytysnumero
112 10022
Jyri Hakola
kertoili tähän tapaan...
>Niin ja rautaa ironiksi ja hiiltä carboniksi. Eri kielissä käytetään
>samoille käsittelle eri sanoja. Volframi on englanniksi tungsten. Eikä tossa
>mistään rapakoista ole kyse. :-)
Englannin kieli tuntee alkuaineelle 74 kaksi eri nimeä. Toinen on Tungsten ja
toinen on Wolfram. Mitä ilmeisemmin tuon Wolframin perusteella kyseisen
alkuaineen tunnus on W. Sitä en sitten osaa sanoa onko Tungsten yleisempi
muoto rapakon takana puhuttavassa amerikanenglannissa vaiko ei :-)
--
_______________________________________________________________________
* JYRI HAKOLA A9 It's better to reign in Hell than serve in Heaven
* jha...@clinet.fi - John Milton
* jyri....@hut.fi
* http://www.clinet.fi/~jhakola
Osmo Ronkanen
Heikki Juhola <heikki...@telivo.fi> wrote:
>
>Yleisesti ottaen voi lähteä siitä että armeijat vihaavat
>kaliperisekamelskaa yli kaiken. Tästä seuraa usein kummallisuuksia kuten
>5.56 konekiväärit jotka teholtaan vastaa lähinnä "raskasta" rynkkyä.
>Parempi tosin kevyempikin kevytkk, kuin raskaampi kk ilman panoksia.
Kyllä uskon että kevyt konekivääri, kuten Minimi on saavuttanuyt
suosiota aivan omilla avuillaan. Konekiväärissähän kevyestä patruunasta
nimenomaan on hyötyä, kun patruunoita tarvitaan paljon. Ideat
epäsuorasta konekivääritulesta on kai jo haudattu pysyvästi.
Mitä tulee tehioon, oletko nähnyt mitä 5.56mm NATO patruuna tekee
osuessaan luuhun lyhyeltä matkalta.
Osmo
Osmo Ronkanen
>
>Osmo Ronkanen kirjoitti viestissä <6uvrlp$l...@kruuna.Helsinki.FI>...
>>In article <6uu91h$7mk$2...@tron.sci.fi>, hanni <ha...@mail.dlc.fi> wrote:
>> >
>>>Ymmärtääkseni wolframia kutsutaan rapakon toisella puolella
>>>tungsteniksi,
>>
>>samoille käsittelle eri sanoja. Volframi on englanniksi tungsten. Eikä
>tossa
>>mistään rapakoista ole kyse. :-)
>
>
Millä ihmeen oikeilla nimillä? Sellaisilla, jota päättyvät m:ään?
>Onhan germanium
>germaniumia ja uraani uraania englanniksikin.
Ai siis uraani on "uraani" englanniksi?
> Vaiko kuuluuko volframi sen
>verran vanhoihin "löytöihin", että sille on kehittynyt eri kielissä omat
>nimensä ennen alkuaineiden ja jaksollisen järjestelmän keksimistä? Tietääkö
>joku, milloin volframia/tungstenia on ensimmäisiä kertoja jalostettu?
>
Joissain tapauksesissa (rauta, kupari, kulta, hopea, lyijy) kyse on tosi
vanhasta aineesta, ajalta ennen mitään nykyaikaisia teorioista
alkuaineista. Tällöin voidaan puhua siitä kuin mistä tahasnsa sanasta.
Toisissa tapauksissa, kuten uranium => uraani, kyse on yleisesti
käytetyn sanan muokkaamisesta kielelle sopivaksi. Germanium on sen
verran harvinaista, ettei sille ole tarvetta tehdä suomenkielistä nimeä.
Volfram min eristi ruotsalainen Scheele 1781. Tungsten tulee malmin
vanhasta ruotsinkielisestä nimestä. Volframi (Wolfram) taas tulee siitä
että aine oli aikaisemmin (1500 luvulta asti) tunnettu tinan "sutena".
Samantyyppisiä aineita, joilla suomessa on kansainväliseltä nimeltä
kuulostava nimi, mutta englannisaa täysin erilainen nimi on ainakin
natrium ja kalium.
Osmo
Panu Wilska
>
> ...Dragunoveja.
> >Tähtäimenä normaali PSO-1, eli 4x suurentava värkki jonka objektiivin
> >halkaisija jotain 32-36 milliä.
>
> PSO-1 on siitä mielenkiintoinen, että se toimitetaan "Tedassäädettynä"
> sivukiinnitteisellä pikalukituksella, joiden tarkoituksena on taata, että
> pimeätähtäin asettuu paikalleen ilman erillistä tarkkuutusta. Asetat vain
> tähtäimen asetukset samaan kuin päivämallinkin.
>
> En tiedä toimiiko todellisuudessa.
Ei toimi. Kokeilin sekä BN-58 että BN-56 yötähtäimillä jokunen vuosi
sitten ja kyllä ne joutui kohdistamaan erikseen. Voi olla tietysti
tapauskohtaistakin. Kiinnitys sinänsä on fiksu ja vaikka vaihtaisi
välillä tähtäintä, osumapiste pysyy käytännössä samana.
>
> Lisäksi PSO-1 on varustettu paristokotelolla ja sen avulla tummaa taustaa
> vasten hämärässä ammuttaessa, tähtäinristikon korjausasteikkoineen saa
> valaistua vaaleaksi. Tuntuu toimivan.
Jep, ja siitä on jopa hyötyä.
>
> Uudemmissa PSO-1 malleissa on lisäksi passiivinen infrapuna. Ei siis lähetä,
> mutta havaitsee muun infrapunalähteen.
Asiaa voi käytännössä kokeilla TV:n kaukosäätimellä. Aktiivi-IP:tä
tuskin kukaan neukkulan ulkopuolella enää käyttää.
>
> T:Nyki
Panu W.
TLoponen
Racoon wrote in message <36091b44...@news.kolumbus.fi>...
>Mitä kivääriä Suomen armeijan tarkka-ampujat nykyään käyttävät?
>Luin joskus jostain, että se oli Dragunov tai vastaava malli. Entä
>pitkän matkan ammuntaan eli onko esim. .338 Lapua magmun käytössä ja
>jos niin mikä on aseena tuskin kuitenkaan TRG.
>Minkälaista kiikari käytetään kyseisten aseiden päällä?
>
hommassaan (siirtyi atk-puolelle) myös ampujakouluttajana. Eräässä
saunaillassa otin juurikin samaisen jutun esille, ja hänen mukaansa
Suomen armeija testaa tälläkin hetkellä (viime kesänä) yli tusinaa
eri merkkistä tarkkuus-kivääriä, samaten kuten eri kaliiperejakin.
Itseäni kiinnosti erityisesti 10kpl erä Blasereita, joita armeija oli
vastikään hankkinut.
Itse vietin armeija-aikani vuosi sitten Sakon uuden TRG:n kanssa
ampumavalmennettavana (muut yksiköt saivat tyytyä vanhaan Valmettiin:?D)
TLoponen