O: Patinraiskaaja rynkkyyn
Kari Tuominen-Shemeikka
Ostan sysäyksenvahvistajan mallia RK62 (se keltainen möykky siinä päässä).
Ja halvalla tietenkin...
Kari Tuominen-Shemeikka
k...@sci.fi
0400-632011
Kimmo Pyykkö
In article <5eus1i$a...@tron.sci.fi> k...@sci.fi (Kari Tuominen-Shemeikka) writes:
>Ostan sysäyksenvahvistajan mallia RK62 (se keltainen möykky siinä päässä).
>Ja halvalla tietenkin...
Jostapa juolahti mieleen kaksi kysymystä:
a) onko noita myynnissä aseliikkeissä noin niinkuin tavan kansalle?
b) looginen oletus, jos a) pitää paikkansa: myös puupäitä löytyy handelista?
c) vieläkö nykyaikana saa pekkaa tai jopa häkkiä, jos intissä moinen
tarvekalu häviää?
Ok, kolme kysymystä samalla rahalla.
//kimmo
Consider for a moment any beauty in the name Ralph.
--
In an interview with Joan Rivers who had just asked him why he gave his
children such odd names, Zappa gave the reply above.
Timo-Jussi Hamalainen
Kimmo Pyykkö (ki...@alpha.hut.fi) wrote:
: In article <5eus1i$a...@tron.sci.fi> k...@sci.fi (Kari Tuominen-Shemeikka) writes:
: >Ostan sysäyksenvahvistajan mallia RK62 (se keltainen möykky siinä päässä).
: >Ja halvalla tietenkin...
: Jostapa juolahti mieleen kaksi kysymystä:
: c) vieläkö nykyaikana saa pekkaa tai jopa häkkiä, jos intissä moinen
: tarvekalu häviää?
Ei. Sen kyllä joutuu korvaamaan (päivärahoistaan).
Ja saa selitellä mihin se hävis.
____________________________________________________________________________
TJ Hamalainen (Computer Centre, University of Helsinki)
email: tjha...@cc.helsinki.fi |
URL: http://www.helsinki.fi/~tjhamala | Sodomy non sapiens.
Osmo Ronkanen
In article <5fe4eo$q...@oravannahka.helsinki.fi>,
Timo-Jussi Hamalainen <tjha...@cc.helsinki.fi> wrote:
>Kimmo Pyykkö (ki...@alpha.hut.fi) wrote:
>: In article <5eus1i$a...@tron.sci.fi> k...@sci.fi (Kari Tuominen-Shemeikka) writes:
>: >Ostan sysäyksenvahvistajan mallia RK62 (se keltainen möykky siinä päässä).
>: >Ja halvalla tietenkin...
>
>: Jostapa juolahti mieleen kaksi kysymystä:
>
>: c) vieläkö nykyaikana saa pekkaa tai jopa häkkiä, jos intissä moinen
>: tarvekalu häviää?
>
>Ei. Sen kyllä joutuu korvaamaan (päivärahoistaan).
>Ja saa selitellä mihin se hävis.
Tahallaan "hävittäminen" on kuitenkin rikollista.
Osmo
Antti Turunen
Timo-Jussi Hamalainen wrote:
>
> Kimmo Pyykkö (ki...@alpha.hut.fi) wrote:
> : In article <5eus1i$a...@tron.sci.fi> k...@sci.fi (Kari Tuominen-Shemeikka) writes:
> : >Ostan sysäyksenvahvistajan mallia RK62 (se keltainen möykky siinä päässä).
> : >Ja halvalla tietenkin...
>
> : Jostapa juolahti mieleen kaksi kysymystä:
>
> : c) vieläkö nykyaikana saa pekkaa tai jopa häkkiä, jos intissä moinen
> : tarvekalu häviää?
>
> Ei. Sen kyllä joutuu korvaamaan (päivärahoistaan).
> Ja saa selitellä mihin se hävis.
>
todella hukkasin sen, oli meinaan maastopuvun taskussa, joka repesi
kontatessa, ryömiessä, madellessa ja isänmaata suudellessa) ko. kapineen
maastoharjoituksissa ja joutui korvaamaan sen päivärahoistaan.
Hinta oli silloin 50 FIM ja selityksiä en muistaakseni tehnyt (kuka
perkele nyt patinraiskaajaa tarvitsisi). Isompi juttu oli Psv-haalari
(ei se maastomalli vaan se paksu harmaa), joka suli nuotiolla
lämmitellessä etuosastaan. Oli ilmeisesti jotain nylon-sekoitetta eikä
kestänyt lämpöä. Sulaneen rievun kanssa taistelin sitten muutaman
metsä-keikan, jonka jälkeen koulunjohtajalta tuli käsky lähteä
vaihtamaan haalari rättivarastolle. Siellä ne eivät kuitenkaan ottaneet
moista vastaan vaan vaativat kirjallisen selityksen tapauksesta.
Lopulta tapaus kulki 'taistelija-joka-kaatui-vaunun-kannella
-pakoputken-päälle' tapauksena ja uusi haalari kuitattiin
vastaanotetuksi ja...ei helvetti nyt tää menee
intti-aikojenmuistelemiseksi eli
sysärin hinta oli 50,- ja siinä se.
--
ATu
_____________________________________________________________
Name: Antti Turunen
Company: Nokia Mobile Phones
eMail: antti....@nmp.nokia.com
665.9999994 - The Number of the Beast calculated by a Pentium
Juha-Pekka Palmulaakso
Timo-Jussi Hamalainen wrote:
> =
> Kimmo Pyykk=F6 (ki...@alpha.hut.fi) wrote:
> : In article <5eus1i$a...@tron.sci.fi> k...@sci.fi (Kari Tuominen-Shemeik=
ka) writes:
> : >Ostan sys=E4yksenvahvistajan mallia RK62 (se keltainen m=F6ykky siin=
=E4 p=E4=E4ss=E4).
> : >Ja halvalla tietenkin...
> =
> : Jostapa juolahti mieleen kaksi kysymyst=E4:
> =
> : c) viel=E4k=F6 nykyaikana saa pekkaa tai jopa h=E4kki=E4, jos intiss=E4=
moinen
> : tarvekalu h=E4vi=E4=E4?
> =
> Ei. Sen kyll=E4 joutuu korvaamaan (p=E4iv=E4rahoistaan).
> Ja saa selitell=E4 mihin se h=E4vis.
Kuinka mulla olis sellainen mielikuva ett=E4 sys=E4rin olis vuonna 1987
TurRtR:ss=E4 saanut tarpeen vaatiessa ostaa sotkusta samalla tavalla kuin=
esim. puhdistusrassin. Varmaksi en mene sanomaan, mutta intin
"yhten=E4isen" k=E4yt=E4nn=F6n tuntien voisin hyvin uskoa ett=E4 yhdess=E4=
paikassa
selittelyj=E4 aiheuttava metallimurikka on toisaalla kioskitavaraa...
-- =
J-P
---------------------------------------------------------------------
||\/\/\/\/\/|| Juha-Pekka Palmulaakso
|| ||_ Rauhankatu 14 a B22
|| ||_| val...@netti.fi 20100 TURKU
|| || 02-2332237
||/\/\/\/\/\|| 040-5023760
----------------------
Jussi Raisanen
: : Jostapa juolahti mieleen kaksi kysymystä:
: : c) vieläkö nykyaikana saa pekkaa tai jopa häkkiä, jos intissä moinen
: : tarvekalu häviää?
: Ei. Sen kyllä joutuu korvaamaan (päivärahoistaan).
: Ja saa selitellä mihin se hävis.
No meilla(RUK) siita tuli kylla rankka kierros: korvaukset tietty,
paalle perinpohjainen esitutkinta ja etsinnat kanssa. Pekkaa ei tullut
kun ne sysarit oli havinneet maastoon, ja kun meilla siseilla oli
tapana pitaa niita mustina eristysnauhalla verhottuina niin
ymmarrettavasti etsinta oli aika tuhoon tuomittua. Toisaalta olen aika
vissi etta jos varkaudesta olisi jaanyt kiinni niin olis tullut pekkaa
ja riippuen materiaalista kenkaa kurssilta. Esim. erasta
sadeviittaa haettiin kissojen ja koirien kanssa seka kassulta etta
harjoitusmaastosta (paikkakunnalla vierailleet tietaa miten lahella ne
maastot on), lisaksi pidettiin 8 miehelle essari ja miehet
kylla pitivat huolta tavaroistaan taman jalkeen.. ja se viittakin
loytyi jonkun kaytavan peralta :). Tama tiukkuus johtui siita etta
edellinen kurssi oli hukkaillut rankasti tavaraa.
Jussi Räisänen
Jukka Suomela
Jussi Raisanen (k24...@kyyppari.hkkk.fi) wrote:
: Esim. erasta
: sadeviittaa haettiin kissojen ja koirien kanssa seka kassulta etta
: harjoitusmaastosta (paikkakunnalla vierailleet tietaa miten lahella ne
: maastot on), lisaksi pidettiin 8 miehelle essari ja miehet
: kylla pitivat huolta tavaroistaan taman jalkeen.. ja se viittakin
: loytyi jonkun kaytavan peralta :). Tama tiukkuus johtui siita etta
: edellinen kurssi oli hukkaillut rankasti tavaraa.
Kaveri hukkasi omana aikanani tavaraa n. 800 markan edestä. Huomasi
suurimman osan varusteistaan vaan paremmiksi kuin
'siviilimarkkinoilla' olevat. Hukatuissa oli mm. molemmat
peltipaidat, sadeviitta + -lahkeet, sissitakki, huopakumpparit,
yms. Korvaushinnathan firmalla ovat, mitä ovat.
Komppanian päällikkö vain kyseessä olevan suurimman hänen tiedossaan
olleen varusmies palveluksessa hukatun tavaran määrän. Ei
tutkintoja, ei hutkintoja. Kaveri maksoi 'ostokset' käteisellä
lähtiessään.
--
Jukka Suomela # +358-(0)40-5544550 #
SMT 3 C 18 # Jukka....@hut.fi # Helsinki University of Technology
02150 Espoo # http://www.hut.fi/~jas # Aeronautical Engineering
Koivum{ki Tero
Jukka Suomela (j...@cc.hut.fi) wrote:
: Komppanian päällikkö vain kyseessä olevan suurimman hänen tiedossaan
: olleen varusmies palveluksessa hukatun tavaran määrän. Ei
: tutkintoja, ei hutkintoja. Kaveri maksoi 'ostokset' käteisellä
: lähtiessään.
Tuo riippuu täysin palveluspaikasta ja hukkaajan asemasta. Myönnettävä on,
että jotain tuli itsekin 'hukattua' ja homma hoitui katoamisilmoituksella
ja selvällä rahalla. Mutta esim. RUK:ssa tilanne on toinen. Upseereilta
edellytetään huomattavasti suurempaa huolellisuutta ja vastuuntuntoa joka
paikassa, joten koulun henkeen ei sopvi lepsuilu pienissäkään
yksityiskohdissa. Kurssin jälkeenhän tilanne on aivan toinen. Miehistöä
syynätään huomattavasti tarkemmalla silmäällä kuin varusmiesesimiehiä,
joiden oletetaan huolehtivan itsekin alaisistaan.
Tero K.
Risto Alanko
>Tuo riippuu täysin palveluspaikasta ja hukkaajan asemasta. Myönnettävä on,
>että jotain tuli itsekin 'hukattua' ja homma hoitui katoamisilmoituksella
>ja selvällä rahalla. Mutta esim. RUK:ssa tilanne on toinen. Upseereilta
>edellytetään huomattavasti suurempaa huolellisuutta ja vastuuntuntoa joka
>paikassa, joten koulun henkeen ei sopvi lepsuilu pienissäkään
>yksityiskohdissa.
Olisiko RUK:n varusteissa jotain "hukkaamisen arvoista"! Näiden 3 vuosikurssia
vuodessa pyörittävien koulujen kamat ovat tavallisesti niin huonoja, ettei
tule hukkaaminen edes mieleen sieltä lähtiessä.
Hyvä kun sai omat perusyksikön antamat varusteensa säilytettyä.
Sotavaltion kanta "hukkamiseen" on nihkeä siksi, että korvausrahat menevät
ihan muille talousesikunnan momenteille ja parhaimmat kamat katoavat
varastosta.
Risto
*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*
Risto Alanko ala...@ruuvi.me.tut.fi
Laboratory of Machine Design, Tampere University of Technology, FINLAND
*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*-=-=-*
Prusi Timo
In sfnet.keskustelu.maanpuolustus Risto Alanko <ala...@ruuvi.me.tut.fi> wrote:
: Olisiko RUK:n varusteissa jotain "hukkaamisen arvoista"! Näiden 3 vuosikurssia
: vuodessa pyörittävien koulujen kamat ovat tavallisesti niin huonoja, ettei
: tule hukkaaminen edes mieleen sieltä lähtiessä.
Milläs pyörität kolmea vuosikurssia kun saapumiseriäkin on vain 2/vuosi? :-)
Ja mitä minä olen *kuullut* niin ei ne rukin kamat niin huonoja ole.
Ainakin minä vaihtaisin heti n+1 vuotta käytössä olleen maastopuvun m62
(vai mikä se nyt oli) pari vuotta käytössä olleeseen m91 pukuun. Maiha-
reista puhumattakaan.
: Hyvä kun sai omat perusyksikön antamat varusteensa säilytettyä.
: Sotavaltion kanta "hukkamiseen" on nihkeä siksi, että korvausrahat menevät
: ihan muille talousesikunnan momenteille ja parhaimmat kamat katoavat
: varastosta.
Totta
: Risto
//TimoP
Koivum{ki Tero
Risto Alanko (ala...@ruuvi.me.tut.fi) wrote:
: Olisiko RUK:n varusteissa jotain "hukkaamisen arvoista"! Näiden 3 vuosikurssia
: vuodessa pyörittävien koulujen kamat ovat tavallisesti niin huonoja, ettei
: tule hukkaaminen edes mieleen sieltä lähtiessä.
No, onhan se totta, että RUK:ssa varusteiden laatu on vaihteleva. Käyttöä
on paljon ja tottahan se kuluttaa. Mutta uusia varusteita hankittaessa
ovat UO:t kärkipäässä. Muihin joukko-osastoihin uusi ehtii myöhemmin.
: Sotavaltion kanta "hukkamiseen" on nihkeä siksi, että korvausrahat menevät
: ihan muille talousesikunnan momenteille ja parhaimmat kamat katoavat
: varastosta.
Myönnettävä on, että tavallaan kaman tahallinen hukkaus on kavallus tai
jotain sinne päin. Mutta jos on mieltynyt johonkin intin varusteeseen ja
tietää sille käyttöä siviilissä, on houkutus kovin suuri. Varsinkin, kun
siviilimarkkinoilla vastaavan tuotteen hinta on yleensä moninkertainen. Ja
saatavuus huono.
Tero K.
Marko Väisänen
Koivum{ki Tero wrote:
>
> Risto Alanko (ala...@ruuvi.me.tut.fi) wrote:
>
> : Olisiko RUK:n varusteissa jotain "hukkaamisen arvoista"! Näiden 3 vuosikurssia
> : vuodessa pyörittävien koulujen kamat ovat tavallisesti niin huonoja, ettei
> : tule hukkaaminen edes mieleen sieltä lähtiessä.
Tulipa mieleen juttu hukkaamisesta. Olimme talvella marssilla johon
kuului myös taistelukoulutusta. Osa porukasta oli jaettu vastapuoleen,
joka sitten aikanaan hyökkäsi meitä vastaan. "Taistelussa" käytimme
räkäpäitä, joka tietysti tekee hommasta hivenen hauskempaa kuin huutaa
laukauksia.
Harjoitukset loppuivat aikanaan ja palasimme kassulle. Varustukset
tarkastettiin ja eräältä sankaritastelijaltamme puuttui patinraiskaaja.
Asiasta nousi tietenkin jonkinlainen häly ja kaveria käytiin
tenttaamaan.
Tämä sankarimme oli hivenen simppelimpi kuin keskiverto kansalainen,
joten mitä tahansa saattoi olettaa tapahtuneen.
Kouluttajien naamat muuttuivat koko ajan kalpeammiksi kun yksityiskohdat
alkoivat valottua. Tämä kaveri ei ollut huomannut osan häviämistä ennen
kuin vastapuolen hyökkäys alkoi. Ilmeisesti sitten asia valkeni siinä
vaiheessa kun alkoi vihollista ampua, mutta ei uskaltanut asiasta
ilmoittaa. Ja kaiken lisäksi hän ei edes lopettanut ampumista
ettei kukaan huomaisi mitään. Siinä sitä sitten meni lippaallinen
vihollisen asemiin.
Tupakaveri oli vastapuolella ja kertoi että oli ihmetellyt miksi
ympärillään kuusikossa lumi pöllysi...
- Väiski
Jarmo Niemi
In article <331FDE...@tel1.tel.vtt.fi> Marko Väisänen <vai...@tel1.tel.vtt.fi> writes:
...
>ilmoittaa. Ja kaiken lisäksi hän ei edes lopettanut ampumista
>ettei kukaan huomaisi mitään. Siinä sitä sitten meni lippaallinen
>vihollisen asemiin.
>Tupakaveri oli vastapuolella ja kertoi että oli ihmetellyt miksi
>ympärillään kuusikossa lumi pöllysi...
Tuota... Pois se minusta, että epäilisin, mutta kuinkahan hyvin
rynkyn automaattilataus toimii räkäpäillä ilman patinraiskaajaa,
jonka virallinen nimi on _sysäyksenvahvistaja_...
--
Jarmo Niemi jar...@utu.fi http://www.utu.fi/~jarnie/
Mikko P Vuorinen
>Kaveri hukkasi omana aikanani tavaraa n. 800 markan edestä. Huomasi
>suurimman osan varusteistaan vaan paremmiksi kuin
>'siviilimarkkinoilla' olevat. Hukatuissa oli mm. molemmat
>peltipaidat, sadeviitta + -lahkeet, sissitakki, huopakumpparit,
>yms. Korvaushinnathan firmalla ovat, mitä ovat.
Muistanpa itse tammoista eraan tyypin kohdalta:
"Herra sotilasmestari, olen hukannut lumipuvun."
"Etteka ole. Tayttakaa katoamisilmoitus ja maksakaa se."
--
)))) (((( + Mikko Vuorinen + Riitta
)) OO `oo'((( + mvuo...@cc.helsinki.fi + Uosukainen
6 (_) ( ((( + http://www.helsinki.fi/~mvuorine/ + presidentiksi.
`____c 8__/((( + Dilbon@IRC +
Juha-Pekka Palmulaakso
Jarmo Niemi wrote:
> >Tupakaveri oli vastapuolella ja kertoi ett=E4 oli ihmetellyt miksi
> >ymp=E4rill=E4=E4n kuusikossa lumi p=F6llysi...
> =
> Tuota... Pois se minusta, ett=E4 ep=E4ilisin, mutta kuinkahan hyvin
> rynkyn automaattilataus toimii r=E4k=E4p=E4ill=E4 ilman patinraiskaajaa=
,
> jonka virallinen nimi on _sys=E4yksenvahvistaja_...
Plus sitten viel=E4 se ett=E4 puuluoti sellaisenaan ei kovin pitk=E4=E4 m=
atkaa
lenn=E4 vaan sirpaloituu tuhannen p=E4reiksi ilman sys=E4ri=E4kin. T=E4m=E4=
nimitt=E4in demonstroitiin meille oppitunnilla sis=E4tiloissa asettamalla=
aanelonen noin puolen metrin p=E4=E4h=E4n ja ampumalla siihen ilman sys=E4=
ri=E4.
Tuloksena oli v=E4h=E4n savua, jonkinverran ep=E4m=E4=E4r=E4ist=E4 k=F6kk=
=F6=E4 paperilla ja
pient=E4 puusilppua lattialla.
Mikko Suokas
Minunkin mieleeni tuli kysymys, miten tämä jutussa mainittu tampio on-
nistui ampumaan rynkyllään? Tekemällä latausliikkeen jokaisen laukauksen
jälkeen? Ilmeisesti mitään ei voida tehdä idioottivarmaksi, koska idiootit
ovat niin älykkäitä, eli tämä vesseli saa rynkyn ampumaan räkäpäillä
vaikka sarjatulta ilman sysäriä.
Velipoika kertoi aikoinaan häneltä irronneen patinraiskaajan TST:ssä, oli
kai tullut huonosti kiinnitetyksi. Onneksi hän huomasi sen heti ja nappasi
talteen, mutta tuli kuulemma muutama puupää ammuttua ilman sitäkin, käsin
lataamalla se vain onnistui.
-Mikko-
Mika Jalava
In article <332000...@netti.fi>,
Juha-Pekka Palmulaakso <val...@netti.fi> wrote:
>Plus sitten viel=E4 se ett=E4 puuluoti sellaisenaan ei kovin pitk=E4=E4 m=
>atkaa
>lenn=E4 vaan sirpaloituu tuhannen p=E4reiksi ilman sys=E4ri=E4kin. T=E4m=E4=
>
>nimitt=E4in demonstroitiin meille oppitunnilla sis=E4tiloissa asettamalla=
>
>aanelonen noin puolen metrin p=E4=E4h=E4n ja ampumalla siihen ilman sys=E4=
>ri=E4.
>Tuloksena oli v=E4h=E4n savua, jonkinverran ep=E4m=E4=E4r=E4ist=E4 k=F6kk=
>=F6=E4 paperilla ja
>pient=E4 puusilppua lattialla.
Noin siinä käy sysärin kanssa, mutta omakohtaiset ja lehdistä luetut
kokemukset ilman sysäriä ammutuista puuluodeista todistavat
valitettavasti toista. Yksi suomalainen varusmies kuoli saatuaan
puuluodin kaulaansa muistaakseni kuorma-auton lavalla, tämä oli se
lehdistä luettu tapaus. Lähempää nähty tapaus on kenttäsairaalassa
samaan aikaan (1988 kevättalvella) viereisessä petissä maannut kaveri,
joka oli saanut puuluodin lähietäisyydeltä rintaansa. Aika perhanan
pahan näköinen haava siinä oli, luoti oli kaiketi osunut kylkiluuhun
ja sirpaleet levinneet ihon alle ja repineet sen about 5 cm
halkaisijaltaan olevalta alueelta.
Eli ei kannata kokeilla ihmisten ampumista puuluodeillakaan. Ihmeen
lujaa se luoti sieltä lähtee ilman sysäriä, vaikka suurin osa ruudista
ei taida edes palaa luodin karattua alta pois ilman kummoistakaan
paineennousua.
Mika
Marko Väisänen
Mikko Suokas wrote:
> Minunkin mieleeni tuli kysymys, miten tämä jutussa mainittu tampio on-
> nistui ampumaan rynkyllään? Tekemällä latausliikkeen jokaisen laukauksen
> jälkeen? Ilmeisesti mitään ei voida tehdä idioottivarmaksi, koska idiootit
> ovat niin älykkäitä, eli tämä vesseli saa rynkyn ampumaan räkäpäillä
> vaikka sarjatulta ilman sysäriä.
Niin, kuten mainitsinkin, oli mainitsemani kaveri todella tyhmä...
Ehkä hän oli kuitenkin myös laiska ja ei ollut jaksanut ladata
lipastaan täyteen. Varmaa kuitenkin on että kunnon taistelijana
hän onnistui puuluoteja ampumaan.
Kyllä aito tyhmyys on todellinen riski varusmiespalveluksessa.
Tyhmyys ei vaan ole helposti mitattavissa, jotta kaikki riskitapaukset
saataisiin karsittua pois.
Enkä minä ole asiantuntija sanomaan kuinka vaarallinen räkäpää on.
Tiedän että varoetäisyys oli 50m, joten ei kai räkäpää ihan vaaraton
ole. Vannottipa meille kouluttaja vielä että räkäpään pystyy ampumaan
laudasta läpi. Kusettiko meittii nuorii poikii vai ovatko kehittäneet
heikompia ammuksia?
- Väiski
Teppo Nieminen
Ilkka P Kokko (iko...@banjo.hut.fi) wrote:
: >vihollisen asemiin.
: >Tupakaveri oli vastapuolella ja kertoi että oli ihmetellyt miksi
: >ympärillään kuusikossa lumi pöllysi...
:
: Kai teille oli opetettu rakapaiden varoetaisyys.
: Muistaakseni niilla ei saanut ampu kohti alle
: 50m etaisyydelta. Eli oikein kaytettyna rakapaat
: ovat vaarattomia jopa ilman sysaria.
Eräs innokas kokeilija testasi välittömästi puupäiden tehoa ampumalla
niillä karvahattuaan puolen metrin päästä. Tulos : Ei
vaurioita. Jälkeenpäin olen ihmetellyt mitä hemmo olisi sanonut
varusvarastolla jos sarja olisikin mennyt läpi. En halua vähätellä
räkäpäiden vaarallisuutta, onhan niillä todistettavasti tapettu
ihminen, mutta yleisesti ottaen niiden(kin) vaarallisuudesta
koohotetaan liikaa. Sodassa telamiinan varoetäisyyskin on 10 metriä
eikä "kuulomatkan ulkopuolelle mars-mars" kuten asevelvollisilla...
Teppo Nieminen
"- Moni on kakku p{{lt{ kaunis - olettekos kuullut sit{, luutnantti ?
- Kyll{, herra eversti. Se on sananlasku.
- Niin on, m|r{hti eversti. Silloin kun se keksittiin, ei luullakseni
ollut luutnantteja, mutta muinaissuomalaisethan osasivat n{hd{
tulevaisuuteen."
Armas J. Pulla
Ja p|h, sanoi sotamies Ryhmy
test test test
Ilkka P Kokko
>kuin vastapuolen hyökkäys alkoi. Ilmeisesti sitten asia valkeni siinä
>vaiheessa kun alkoi vihollista ampua, mutta ei uskaltanut asiasta
>ilmoittaa. Ja kaiken lisäksi hän ei edes lopettanut ampumista
>ettei kukaan huomaisi mitään. Siinä sitä sitten meni lippaallinen
>vihollisen asemiin.
>Tupakaveri oli vastapuolella ja kertoi että oli ihmetellyt miksi
>ympärillään kuusikossa lumi pöllysi...
Kai teille oli opetettu rakapaiden varoetaisyys.
Muistaakseni niilla ei saanut ampu kohti alle
50m etaisyydelta. Eli oikein kaytettyna rakapaat
ovat vaarattomia jopa ilman sysaria.
ik
--
Juha Veijalainen
Mika Jalava <mja...@ahti.hut.fi> kirjoitti artikkelissa
<5fp365$b...@ahti.hut.fi>...
> Noin siinä käy sysärin kanssa, mutta omakohtaiset ja lehdistä luetut
> kokemukset ilman sysäriä ammutuista puuluodeista todistavat
> valitettavasti toista. Yksi suomalainen varusmies kuoli saatuaan
> puuluodin kaulaansa muistaakseni kuorma-auton lavalla, tämä oli se
> lehdistä luettu tapaus. Lähempää nähty tapaus on kenttäsairaalassa
> samaan aikaan (1988 kevättalvella) viereisessä petissä maannut kaveri,
> joka oli saanut puuluodin lähietäisyydeltä rintaansa.
Puuluoti on tappava aivan lähietäisyyksiltä. Itse selvisin naarmuitta noin
2-3 metrin päästä tapahtuneesta vahingonlaukaksesta, tikkuja piti kyllä
putsailla lumipuvusta.
Ko. vahingonlaukaus on muuten hyvä esimerkki aseturvallisuudesta tai
turvattomuudesta. Harjoituksen jälkeen asetta tuvassa käsitellyt kaveri oli
aivan varma että ase ei ollut ladattu - hän ei ollut ladannut sitä päivän
aikana, vaikkakin lipas oli täynnä puupäitä. Tuvassa hän sitten päätti
kuitenkin kokeilla ettei ase ollut viritetty. Aseen piippu osoitti minua ja
kyllähän se sitten laukesi kun liipasimesta vedettiin.
Selityskin selvisi. Muistaakseni miinoja asetettaessa hän oli antanut
aseensa hetkeksi taisteluparilleen, joka oli jostakin syystä tehnyt
latausliikkeen ja varmistanut aseen.
Olipa hyvä ettei ollut kovia. En muista miten ihmeessä pääsimme kassulle
sisään ilman aseiden tarkistusta.
--
Juha Veijalainen, Helsinki, Finland
http://www.sci.fi/~juhave/
** Mielipiteet omiani ** Opinions personal, facts suspect **
Niilo Paasivirta
Ilkka P Kokko <iko...@banjo.hut.fi> wrote:
>Rakapaiden kanssa on muutenkin syyta olla varovainen.
>Avasimme kerran ennen leiria uuden rakapaalaatikon, josta jaettiin
>avaamattomat rasiat miehille. Eras mies loysi avaamattomasta
>rasiasta kovan patruunan. Asiasta nousi kohtuullinen halina
Mahdotonta tietääkseni. Eli kyseessä saattaa ollakin jotain
aivan muuta. Olihan tuo toki urbaanilegenda? Eli oletkin kuullut
ylläolevan joltakulta, etkä ollut itse todistamassa?
>kaikki joutuivat tyhjentamaan lippaansa ja kaymaan patruunansa
>lapi yms . Loytaja joutui esitutkintaan, jonka suoritti
>muistaakseni jostain pv:n laitoksesta saapunut tutkija.
Kova patruuna oli kuulemma jossain varuskunnassa eksynyt
jollakulla räkäpäiden sekaan. Ampuessa ase hajosi, mutta ei
tullut henkilövahinkoja. Ensin väitettiin, että räkäpäissä
oli ollut kova mukana. Eihän se ole mahdollista. Tutkimusten jälkeen
selvisikin, että kaveri oli ollut kiertovartiossa, jossa saa kovia
patruunoita mukaan. Tahvo oli sitten keksinyt ladata aseensa
siellä kiertäessään! Panos oli jäänyt pesään ampumattomana. Sitten
kaveri oli myöhemmin laittanut lippaallisen räkäpäitä kiinni, ja
ampunut aseessa vieläkin olleen kovan panoksen :)
Taitaa olla saman urbaanilegendan muunnos.
Sen sijaan tässä kaksi tapausta, jotka _eivät_ ole urbaaneja
legendoja. Olin nimittäin itse niitä todistamassa henkilökohtaisesti,
tosin jälkimmäistä en suoraan itse nähnyt kun olin juuri käytävässä
kyseisen tuvan ulkopuolella.
Diapameja leirillä nappaillut alikersantti, jonka nimeäkään en
onneksi muista, leikki tauolla aseellaan erään varusmiehen vierellä.
Sitten PAM, olihan se ladattu kuitenkin :) Sysäri oli kiinni, ja
aseessa oli vain yksi räkäpää. Aseen piippu oli noin 15 cm päässä
erään varusmiehen korvasta, mutta osoitti onneksi suoraan ylöspäin
(siis aseen piippu, ei varusmiehen korva...)
Kuulovaurion syntymisestä ei ole varmuutta, en tullut myöhemmin
kysyneeksi (sanoi että korvissa soi :). Paikalla oli kantahenkilökuntaan
kuuluva yliluutnantti. Hän sanoi vaan 'tuli seis'. Alikersantille ei
tullut minkäänlaisia seuraamuksia. Ihmettelenpä vaan, millä perusteilla
näitä AUKkiin valitaan.
Toinen tapaus: alokas, jonka nimi on minulta jo unohtunut, vei
aseensa tupaan. Sysäri ei ollut kiinni. Sitten, PAM! No olihan
sekin ladattu puuluodilla. Aivan vieressä seisoi varusmies, joka
sattui olemaan juuri sama kuin edellisessäkin tapauksessa.
Tällä kertaa alokas joutui kovaan puhutteluun, mutta pekkaa saivat
aivan toisen komppanian alikersantit, joiden olisi taistelijankokeen
(tai sinnepäin) jälkeen pitänyt tarkistaa aseet.
Sitten vielä urbaanilegenda: alikersanteilla oli ennen tapana tarkistaa
telineissä olevien aseiden tila vetämällä liipasimesta. Yhteen aseeseen
oli jäänyt kova kuti, ja se tuli vielä yläkerrankin lattiasta ylös.
Aseiden "tarkastusmenetelmää" muutettiin.
--
<a href="http://www.jyu.fi/~np/index.html"> Niilo Paasivirta </a>
<a href="mailto:n...@cc.jyu.fi"> (n...@cc.jyu.fi) </a>
Tuomo Matilainen
Niilo Paasivirta (n...@kanto.cc.jyu.fi) wrote:
>
>Sen sijaan tässä kaksi tapausta, jotka _eivät_ ole urbaaneja
>legendoja. Olin nimittäin itse niitä todistamassa henkilökohtaisesti,
>tosin jälkimmäistä en suoraan itse nähnyt kun olin juuri käytävässä
>kyseisen tuvan ulkopuolella.
>
>Diapameja leirillä nappaillut alikersantti, jonka nimeäkään en
>onneksi muista, leikki tauolla aseellaan erään varusmiehen vierellä.
>Sitten PAM, olihan se ladattu kuitenkin :) Sysäri oli kiinni, ja
>aseessa oli vain yksi räkäpää. Aseen piippu oli noin 15 cm päässä
>erään varusmiehen korvasta, mutta osoitti onneksi suoraan ylöspäin
>(siis aseen piippu, ei varusmiehen korva...)
Ei siitä kuulo mene. Tämäkään ei ole urbaani legensa, vaan olen
ollut sitä "todistamassa".
Alokas (TJ > 310) on TST-herjoituksissa maaliosastossa ja pyssyssä räkäpäitä.
Klo 13 on mentävä komppanian varapäällikön määräämään tukan pituuden
tarkastukseen.
Kaveri on kysynyt luvan koulutusta vetävältä alikessulta jo etukäteen
ja poistuu kasarmille noin klo 12.55. Päivystäjälle ilmoitusta tehdessä
(en muista miksi) tulee VUP:ssa ollut alokastoveri (jonka nimen olen
unohtanut) ja huomaa olalla olevan aseen (eihän se olisi saanut sisällä
olla olalla) olevan varmistamaton. Tokaisee sitten "Matilainen sun rynkkys
on varmistamaton." ja vetäisee liipasimesta (aseen piippu ei tainnut olla
edes 15 cm päässä). Korvissa todellakin soi. Alle sekunnissa on jokaisen
skapparin päät toimistojen ovista ulkona.
Komppanian varapäällikkö (yliluutnantti Särmä, joka ei ole urbaani legenda)
käski molempia hakemaan tuvasta latausharjoituspatruunat ja aseenpuhditus-
välineet ja ilmoittautumaan toimistossaan 5 minuutin kuluttua.
Lyhyen aseenkäsittelyn kertauksen ja puhuttelun jälkeen saimme luvan poistua.
Muille ei vahingosta tullut seuraamuksia.
>Kuulovaurion syntymisestä ei ole varmuutta, en tullut myöhemmin
>kysyneeksi (sanoi että korvissa soi :). Paikalla oli kantahenkilökuntaan
>kuuluva yliluutnantti. Hän sanoi vaan 'tuli seis'. Alikersantille ei
>tullut minkäänlaisia seuraamuksia. Ihmettelenpä vaan, millä perusteilla
>näitä AUKkiin valitaan.
Kuulovauriota ei tullut. Vielä enemmän varmaankin ihmettelet millä
perusteella porukkaa RUK:uun valitaan :-). No tuossa minun tapauksessa
oli kyseessä aseenkäsittelyyn tottumattoman mortin vahinko (hävettää).
Loppupalveluksen suoritin melkein moitteita (ainoastaan yksi myöhästyminen
IV:ltä, koska Kotkan Meripäiviltä ei bussi lähtenyt aikataulun mukaisesti
Haminaan).
--
Tuomo
Ilkka P Kokko
>Ilkka P Kokko <iko...@banjo.hut.fi> wrote:
>>Rakapaiden kanssa on muutenkin syyta olla varovainen.
>>Avasimme kerran ennen leiria uuden rakapaalaatikon, josta jaettiin
>>avaamattomat rasiat miehille. Eras mies loysi avaamattomasta
>>rasiasta kovan patruunan. Asiasta nousi kohtuullinen halina
>Mahdotonta tietääkseni. Eli kyseessä saattaa ollakin jotain
>aivan muuta. Olihan tuo toki urbaanilegenda? Eli oletkin kuullut
>ylläolevan joltakulta, etkä ollut itse todistamassa?
Aloitin kertomuksen "Avasimme" eli olin itse paikalla (kyllakin
eri joukkueessa). Eli kuulin asian loytajalta. En kyllakaan
nahnyt ko. patruunaa kun olin noin 20m paassa. Vuosi oli 92 ja
aika marras- joulukuun vaihde. En tieda mihin PV tutkimuksessaan
paatyi, meille ei muistaakseni koskaan selvitetty koko tapahtuma
ketjua. Esitutkinta poytakirjat ovat toki olemassa, mutta
eivat liene julkisia.
>Kova patruuna oli kuulemma jossain varuskunnassa eksynyt
>jollakulla räkäpäiden sekaan. Ampuessa ase hajosi, mutta ei
>tullut henkilövahinkoja. Ensin väitettiin, että räkäpäissä
>oli ollut kova mukana. Eihän se ole mahdollista. Tutkimusten jälkeen
>selvisikin, että kaveri oli ollut kiertovartiossa, jossa saa kovia
>patruunoita mukaan. Tahvo oli sitten keksinyt ladata aseensa
>siellä kiertäessään! Panos oli jäänyt pesään ampumattomana. Sitten
>kaveri oli myöhemmin laittanut lippaallisen räkäpäitä kiinni, ja
>ampunut aseessa vieläkin olleen kovan panoksen :)
>Taitaa olla saman urbaanilegendan muunnos.
Mainitsemassani tapauksessa henkilo toi asian esiin heti avattuaan
rasian. Kysymyksessa ei myoskaan ollut mikaan tukitaistelija
vaan nykyinen reservin kersantti. (hanen nimensa kylla muistan
mutta jaakoon julkistamatta)
>Sen sijaan tässä kaksi tapausta, jotka _eivät_ ole urbaaneja
>legendoja. Olin nimittäin itse niitä todistamassa henkilökohtaisesti,
>tosin jälkimmäistä en suoraan itse nähnyt kun olin juuri käytävässä
>kyseisen tuvan ulkopuolella.
Eli lahes kuten mina.
Oli harmillista yrittaa varoitella nuoremman eran miehia (ja eri
yksikoiden henkilokuntaa) kun kaikki suhtautuivat tapaukseen urbaanina
legendana.
--
Sanna Korhonen
Juha-Pekka Palmulaakso <val...@netti.fi> kirjoitti artikkelissa
<332000...@netti.fi>...
> Plus sitten vielä se että puuluoti sellaisenaan ei kovin pitkää matkaa
> lennä vaan sirpaloituu tuhannen päreiksi ilman sysäriäkin. Tämä
> nimittäin demonstroitiin meille oppitunnilla sisätiloissa asettamalla
> aanelonen noin puolen metrin päähän ja ampumalla siihen ilman sysäriä.
Oppitunnilla eli luokan tapaisessa? Noinkohan moinen opetusmetodi
mahtaa olla laajemmin PV:n käytössä. Laukominen RK:lla sisätiloissa
olisi ainakin minun palveluspaikassani ollut jo ajatuksena todella
radikaali, oli opetusta tai ei.
Toimiessani VMTK:n sihteerinä sattui kerran tapaus, jossa räkäpäällä
ladattu ase laukesi vahingossa komppanian asehallissa rutiinininomaisen
a-tarvikehuollon yhteydessä. Tässä ei sinänsä ollut mitään uutta, mutta
kyseessä olikin kouluttajana toimineen vänrikin rynkky, jonka tämä oli
luovuttanut joukkueensa eräälle jääkärille puhdistettavaksi. Nolo juttu
josta ei sen isompaa meteliä kuitenkaan nostettu, kuulokokeessa
muistaakseni muutama vieressä ollut kaveri komennettiin käymään.
/mo
-Sannan huonompi puolisko
Jarmo Niemi
In article <5frr47$e...@kanto.cc.jyu.fi> n...@kanto.cc.jyu.fi (Niilo Paasivirta) writes:
>Ilkka P Kokko <iko...@banjo.hut.fi> wrote:
>>Rakapaiden kanssa on muutenkin syyta olla varovainen.
>>Avasimme kerran ennen leiria uuden rakapaalaatikon, josta jaettiin
>>avaamattomat rasiat miehille. Eras mies loysi avaamattomasta
>>rasiasta kovan patruunan. Asiasta nousi kohtuullinen halina
>Mahdotonta tietääkseni. Eli kyseessä saattaa ollakin jotain
>aivan muuta. Olihan tuo toki urbaanilegenda? Eli oletkin kuullut
>ylläolevan joltakulta, etkä ollut itse todistamassa?
Olen itse korkeimman omakätisesti ollut paikalla, kun räkäpäiden
joukosta löytyi kova patruuna. Ko. laatikko ei tosin ollut
avaamaton. Rebi siit.
Koivum{ki Tero
Niilo Paasivirta (n...@kanto.cc.jyu.fi) wrote:
: Sitten vielä urbaanilegenda: alikersanteilla oli ennen tapana tarkistaa
: telineissä olevien aseiden tila vetämällä liipasimesta. Yhteen aseeseen
: oli jäänyt kova kuti, ja se tuli vielä yläkerrankin lattiasta ylös.
: Aseiden "tarkastusmenetelmää" muutettiin.
Sitten vielä tositapaus elävästä elämästä: alikersantti oli unohtanut
tarkastaa ja öljytä aseensa maastosta palattuaan. Muisti vasta tuvassa
hetken kuluttua ja palasi jo lukitulle telineelle öljyharjan kanssa.
Työnsi harjan piippuun, veti liikkuvia hiukan taakse (ei kokonaan), päästi
lukon takaisin kiinni, veti liipasimesta ja puhdistuspuikko hrjoineen
lähti piipusta melko kiukkuisesti, kun piippuun jäänyt puupää laukesi.
Toisessa tapauksessa jääkäri (oma tupakaverini) ampui taistelijankokeesta
palattuaa puupään käytävällä aivan varustarkastusta pitäneen vänrikin
seläntakana. Oli maastossa jäänyt lippaan viimeinen piippuun, eikä kukaan
muistanut tarkastaa aseita. Kaveri jätti latausliikkeen tekemättä ja
ampui pelkän tyhjälaukauksen. Sysäri oli jo irti, mutta kuula ei
aiheuttanut isompia vahinkoja.
Tero K.
Keijo Virta
In sfnet.harrastus.aseet Niilo Paasivirta <n...@kanto.cc.jyu.fi> wrote:
: Sitten vielä urbaanilegenda: alikersanteilla oli ennen tapana tarkistaa
: telineissä olevien aseiden tila vetämällä liipasimesta. Yhteen aseeseen
: oli jäänyt kova kuti, ja se tuli vielä yläkerrankin lattiasta ylös.
: Aseiden "tarkastusmenetelmää" muutettiin.
Voi kun olisikin urbaanilegenda, mutta olen itse ollut nakemassa ko
tilanteen. Asia sattui, kun palvelin Vekaranjarvella -86 ja alikeke
rapsytteli rynkkyja harjoituksen jalkeen ja yksi laukesi.
Ei sentaan mennyt katonlapi (eika voikkaan menna), mutta kiva jalki tuli
valkoiseksi maalattuun lankkuiseen valikattoon.
Ko Jaakari sai aikamoisen huudon, mutta asiaa ei viety sen pidemmalle.
: --
: <a href="http://www.jyu.fi/~np/index.html"> Niilo Paasivirta </a>
: <a href="mailto:n...@cc.jyu.fi"> (n...@cc.jyu.fi) </a>
Keke
--
--------------------------------------------------------------------------
E-Mail: kev...@helsinki.fi
--------------------------------------------------------------------------
Juha-Pekka Palmulaakso
/mo -Sannan huonompi puolisko wrote:
> > Plus sitten viel=E4 se ett=E4 puuluoti sellaisenaan ei kovin pitk=E4=E4=
matkaa
> > lenn=E4 vaan sirpaloituu tuhannen p=E4reiksi ilman sys=E4ri=E4kin. T=E4=
m=E4
> > nimitt=E4in demonstroitiin meille oppitunnilla sis=E4tiloissa asettam=
alla
> =
> > aanelonen noin puolen metrin p=E4=E4h=E4n ja ampumalla siihen ilman s=
ys=E4ri=E4.
> =
> Oppitunnilla eli luokan tapaisessa? Noinkohan moinen opetusmetodi
> mahtaa olla laajemmin PV:n k=E4yt=F6ss=E4. Laukominen RK:lla sis=E4tilo=
issa
> olisi ainakin minun palveluspaikassani ollut jo ajatuksena todella
> radikaali, oli opetusta tai ei.
Jep. Kuuskajaskarin lke (R.I.P.) vuonna 1987. Paikkana sellainen
auditorion tapainen ja oppitunnin pit=E4j=E4n=E4 yliluutnantin arvoinen
linnakkeen varap=E4=E4llikk=F6. Tarkoituksena ei tosiaankaan ollut esitt=E4=
=E4
ett=E4 puup=E4=E4ll=E4 voi ampua kaveria puolen metrin p=E4=E4st=E4 ilman=
sys=E4ri=E4,
vaan ett=E4 jos kaverin naama olisi ollut siin=E4 paperin paikalla niin
pahaa j=E4lke=E4 olisi tullut.
=
Radikaali tai ei, PV:n yhten=E4isen k=E4yt=E4nn=F6n tuntien eri paikoissa=
ja eri
kouluttajilla on kaikkea muuta kuin yhten=E4inen k=E4yt=E4nt=F6.
> Toimiessani VMTK:n sihteerin=E4 sattui kerran tapaus, jossa r=E4k=E4p=E4=
=E4ll=E4
> ladattu ase laukesi vahingossa komppanian asehallissa rutiinininomaisen=
> a-tarvikehuollon yhteydess=E4. T=E4ss=E4 ei sin=E4ns=E4 ollut mit=E4=E4=
n uutta, mutta
> kyseess=E4 olikin kouluttajana toimineen v=E4nrikin rynkky, jonka t=E4m=
=E4 oli
> luovuttanut joukkueensa er=E4=E4lle j=E4=E4k=E4rille puhdistettavaksi. =
Nolo juttu
> josta ei sen isompaa meteli=E4 kuitenkaan nostettu, kuulokokeessa
> muistaakseni muutama vieress=E4 ollut kaveri komennettiin k=E4ym=E4=E4n=
=2E
Itse selvisin niinik=E4=E4n ilman suurempia kuulovaurioita (jollain
taajuusalueella k=E4yr=E4ss=E4 on pieni monttu...) kun taisteluparin rynk=
ynsuu
sys=E4reineen oli noin kolmen-nelj=E4nkymmenen sentin p=E4=E4ss=E4 korvas=
tani
aseen lauetessa. Tapaus sattui kun ilma-ammunnassa kaveri tuki aseensa
puunrunkoa vasten ja min=E4 puolestani nojasin samaiseen puuhun toisella
puolen. =
Sill=E4 hetkell=E4 kun pamahti niin olin aivan varma ett=E4 nyt l=E4hti k=
orvasta
kuulo... Bilsomeita ei juuri silloin sattunut olemaan k=E4yt=F6ss=E4 kun =
joku
=E4lyp=E4=E4 keksi tehd=E4 ilmah=E4lytyksen heti ruokailun j=E4lkeen. Kor=
va soi pari
p=E4iv=E4=E4 ja korvalehti ynn=E4 poski olivat helakanpunaiset paineesta =
ja
puunsiruista. =
Mika Jalava
In article <slrn5i3fp...@kone.ton.tut.fi>,
Tuomo Matilainen <tu...@iki.fi.remove-this> wrote:
>>Sitten PAM, olihan se ladattu kuitenkin :) Sysäri oli kiinni, ja
>>aseessa oli vain yksi räkäpää. Aseen piippu oli noin 15 cm päässä
>>erään varusmiehen korvasta, mutta osoitti onneksi suoraan ylöspäin
>>(siis aseen piippu, ei varusmiehen korva...)
>Ei siitä kuulo mene. Tämäkään ei ole urbaani legensa, vaan olen
>ollut sitä "todistamassa".
Kyllä siitä voi mennä. Ihmisten korvat ovat hyvin erilaisia. Ja
vaikkei kuulo kerrasta menisikään, on hyvin todennäköistä että
jonkinasteinen, ehkä alkuun huomaamaton, vaurio korvaan tulee. Se on
sitten eri asia "huomaako" armeijan lääkäri ehkä tapahtuneenkin
vaurion.
...
>on varmistamaton." ja vetäisee liipasimesta (aseen piippu ei tainnut olla
>edes 15 cm päässä). Korvissa todellakin soi. Alle sekunnissa on jokaisen
>skapparin päät toimistojen ovista ulkona.
Korvien soiminen on selkeä merkki siitä, että mentiin yli korvan
sietokyvyn. Usein seurauksena on pysyvä vaurio korvassa, mutta se,
onko se mitattavalla tavalla kuuloon vaikuttava on eri asia.
>Kuulovauriota ei tullut.
Mitattavaa sellaista. Itse sain myös "räkäpäästä" korvilleni, ja
matkaakin putkensuuhun oli monta metriä. Putken joo, kyse ei siis
ollut rynkystä vaan 122H63A:sta. Ei minunkaan kuulossani mitattavaa
vikaa ole, mutta korvat ovat pahuksen arat koville äänille.
Mika
Timo J Rinne
Tulipa vain mieleeni jotain tästä asetelineessä olevien
varmistamattomien aseiden liipaisimesta vetämisestä. Ainakin
Tikkakoskella joskus 7-8 vuotta sitten oli käytäntönä vetää telineessä
olevasta varmistamattomasta aseesta ohikulkiessa rivakasti liikkuvat
taakse. Kuuluu paskamaisen kova ääni kun ase/teline rämisee
kaikuvalla käytävällä.
Mikäli kyseisen aseen haltija tulee aseensa pikapikaa varmistamaan ja
kuuntelemaan hetkeksi vittuilua, oli asia siltä osin selvä. Jos taas
tyyppiä ei ollut saapuvilla, irroitettiin rynkystä kansi ja vietiin
päivystäjälle. Päivystäjä antoi kannen sitten takaisin, pienen
palautteen kera.
Mikäli tosiaan puolustusvoimissa on varusmiehiä (tai vielä pahempaa
kantahenkilökuntaa), jotka katsovat asiakseen laukoa asetta
sisätiloissa, vaikkeivat tiedä asetta tyhjäksi, niin on ihme, ettei
tämän enempää vahinkoja satu.
Ainahan on mahdollista, että rynkky on sen verran rikki, ettei se
poista pesässä olevaa kutia, vaikka liikkuvat vetääkin taakse.
Tällöinkään kenenkään ei tarvitse päästä hengestään, kunhan
noudatetaan sääntöä, "lipas irti, liikkuvat taakse, tähdätty tyhjä
laukaus".
//Rinne
Tuomas Haarala
Mika Jalava (mja...@ahti.hut.fi) wrote:
> jonkinasteinen, ehkä alkuun huomaamaton, vaurio korvaan tulee. Se on
> sitten eri asia "huomaako" armeijan lääkäri ehkä tapahtuneenkin
> vaurion.
Minulla havaittiin Sodankyl{n varuskunnassa liev{ meluvaurio
tulotarkastuksen yhteydess{, jatkotutkimuksissa piippailujen
ja nappienpainelun perusteella m{{riteltiin varsin tarkka
kuulok{yr{. Lopputarkastuksesta tullessani huomasin kuinka
kuuloni oli ammuskelusta, paukkeesta ja dk:n poltinm|lyn
johdosta parantunut. Ei kuulemma yht{{n mit{{n vikaa. :-)
-Tuoppi-
--
The fact that windows is one of the most popular ways to operate a computer
means that evolution has made a general fuckup and our race is doomed.
Timo J Rinne
Keijo Virta <kev...@cc.Helsinki.FI> wrote:
> Asia sattui, kun palvelin Vekaranjarvella -86 ja alikeke
> rapsytteli rynkkyja harjoituksen jalkeen ja yksi laukesi.
> Ei sentaan mennyt katonlapi (eika voikkaan menna), mutta kiva jalki tuli
> valkoiseksi maalattuun lankkuiseen valikattoon.
> Ko Jaakari sai aikamoisen huudon, mutta asiaa ei viety sen pidemmalle.
Joo. Oikea rangaistus olisi ollut jääkärille huudot
huolimattomuudesta ja alikersantille pari viikkoa pekkaa
varomattomuudesta.
//Rinne
Kari J Nurmela
>>>>> "MJ" == Mika Jalava <mja...@ahti.hut.fi> writes:
>> Ei siitä kuulo mene.
MJ> Kyllä siitä voi mennä. Ihmisten korvat ovat hyvin erilaisia. Ja
MJ> vaikkei kuulo kerrasta menisikään, on hyvin todennäköistä että
MJ> jonkinasteinen, ehkä alkuun huomaamaton, vaurio korvaan tulee. Se on
MJ> sitten eri asia "huomaako" armeijan lääkäri ehkä tapahtuneenkin
MJ> vaurion.
Muistuupa tässä mieleeni kuulotarkastukset armeija-aikanani:
tulotarkastukseen mennessä oltiin ensin tuntikaupalla meluisassa
odotushuoneessa. Testihuoneessa sitten oli "sopivasti" vaimeaa
taustahälyä ja lääkäri/sairaanhoitaja paineli niitä nappuloita niin
nopeasti ettei paljon ehtinyt käsiä nostella. Tulos: "hiukan heikentynyt
kuulo, pitäisiköhän harkita B-mieheksi siirtämistä? No ehkä ei vielä
tässä vaiheessa..."
Lähtötestissä odotushuone ja testihuone olivatkin yllättäen sitten
haudanhiljaisia. Testissä samaa ääntä piipitettiin niin monta kertaa
että jos siitä vähänkin kuuli jotain, niin varmasti ehti antaa merkin.
Lisäksi laitteisto oli erilainen kuin tulotarkastuksessa ja siitä
kuului vaimea raksahdus sen piip-äänen aluksi. Yllätys yllätys
tuloksena oli: "tulipas tästä paljon parempi tulos kuin
alokastestissä. No se on hyvä ettei kuulo ole kärsinyt
palvelusaikana".
Eipähän tule vahingonkorvauksia puolustusvoimille tuolla systeemillä,
kun ensin todetaan varusmiehet jo valmiiksi puolikuuroiksi. Ei meillä
ainakaan tetsatessa voinut pitää korvatulppia kun sitten ei saanut
selvää komennoista, tuskin se ainakaan hyvää korville teki.
Ei tarvi ihmetellä jos/kun miehillä on vanhemmiten heikompi kuulo kuin
naisilla... Ai joo eihän tää ollutkaan enää urbaanilegenda, sori.
Kari
Jari Jylhanniska
rnie.55....@utu.fi> <332000...@netti.fi> <ikokko.8...@snakemail.hut.fi> <5frr47$e...@kanto.cc.jyu.fi> <slrn5i3fp...@kone.ton.tut.fi> <5g0o4n$m...@ahti.hut.fi>
Distribution: sfnet.
In sfnet.keskustelu.maanpuolustus Mika Jalava <mja...@ahti.hut.fi> wrote:
> >Ei siitä kuulo mene.
> Korvien soiminen on selkeä merkki siitä, että mentiin yli korvan
> sietokyvyn. Usein seurauksena on pysyvä vaurio korvassa, mutta se,
> onko se mitattavalla tavalla kuuloon vaikuttava on eri asia.
Muistelen lukeneeni, että kuulovaurion syntyyn voi herkistävästi
vaikuttaa mm. veren alkoholipitoisuus tai liikuntasuorituksen aiheuttama
korvan verenkierron + kudosten nestepaineiden tila. Voisi olettaa, että
varsinkin maastossa tapahtuva melualtistus olisi erityisen haitallista
tässä suhteessa. Itsellenikin sattui, että pimeässä metsässä atakin
jälkeen jäi ase kiireessä varmistamatta, ja juostessa kompuroin
risuun. Lyhyt sarja korvan juuressa -> soivat pari tuntia. Sitten
myöhemmin on kuulo alentunut ao. anturissa, mutta se taas voi
johtua kumulatiivisesta altistumisesta rokille baarissa.
- jari -
T. Anton Puolakka
In article <jarnie.56...@utu.fi>, Jarmo Niemi <jar...@utu.fi> wrote:
&
& Olen itse korkeimman omakätisesti ollut paikalla, kun räkäpäiden
& joukosta löytyi kova patruuna. Ko. laatikko ei tosin ollut
& avaamaton. Rebi siit.
Samanlainen tapaus, mutta kovasta oli vielä vedetty
luoti tussilla siniseksi. Tsihihii.
--
www.iki.fi/~tap
älä luuhaa
vaan huuhaapuuhaa
Koivum{ki Tero
Jari Jylhanniska (jj...@paju.oulu.fi) wrote:
: jälkeen jäi ase kiireessä varmistamatta, ja juostessa kompuroin
: risuun. Lyhyt sarja korvan juuressa -> soivat pari tuntia. Sitten
: myöhemmin on kuulo alentunut ao. anturissa, mutta se taas voi
: johtua kumulatiivisesta altistumisesta rokille baarissa.
Eipä tuo armeija ainoa kuulon heikentäjä tosiaan ole. Diskot/baarit ovat
ainakin meikkiksen makuun nykyään todella meluisia (harmi vain, ettei aina
osaa poiskaan olla. Ja korvatulppien käyttö taasen herättänee hiukan
ihmettelyä muissa asiakkaissa... ;-) Myös metsästys voi olla korville
joskus todellista myrkkyä. Ja varsinkin sorsastus veneestä kaverin kanssa.
Aiheuttipa pientä ylimääräistä sydämentykytystä, kun velipoja haulikko
laukesi piipun suu parinkymmenen sentin päässä korvasta takaviistoon.
Seurasi mokoma lintua hiukan liian keskittyneesti. Hiukan myöhäisempi
laukaus, eikä olisi enää tarvinnut ihmetellä korvien soimista...
Mutta muutaman kerran kantapää kautta kokeilleena käytän kyllä nykyään
metsälläkin suojaimia, jos on potentiaalinen mahdollisuus asetta joutua
käyttämään.
Tero K.
Mika Jyrki Antero Ruostesuo
In sfnet.keskustelu.maanpuolustus Kari J Nurmela <kari.n...@hut.fi> wrote:
: ainakaan tetsatessa voinut pitää korvatulppia kun sitten ei saanut
: selvää komennoista, tuskin se ainakaan hyvää korville teki.
Oliko muuten muualla samanlaista kuin KaiPr:ssa 92-93, että
noista korvatulpista oli niin kovaa pulaa, että niitä käytettyjä
piti säilyttää pitkiä aikoja, koska ei ollut varmaa oliko
firmalla varaa kustantaa uusia TST-reissulle. Joskus saattoi
olla joukkueelle peräti kahdet kolmet earit.
Itse ammuin joskus leirillä täyden kvkk:n vyön hyökkäyksen aikana
ilman eareita ja se kyllä tuntui korvissa. Jopa kuukausi myöhemmin
saattoi korvissa yht'äkkiä ruveta piippaamaan. Tiedä sitten
vaikuttiko tuo lopullisesti kuuloon, luultavasti.
Saariokari Veli-Jukka
Mika Jalava wrote:
> Noin siinä käy sysärin kanssa, mutta omakohtaiset ja lehdistä luetut
> kokemukset ilman sysäriä ammutuista puuluodeista todistavat
> valitettavasti toista. Yksi suomalainen varusmies kuoli saatuaan
> puuluodin kaulaansa muistaakseni kuorma-auton lavalla, tämä oli se
> lehdistä luettu tapaus.
Ko. tapaus sattui Varsta-sotaharjoituksessa elokuussa -84. Ko. varusmies
istui kuorma-auton lavalla ja piti kk:ta sylissään piippu rintaansa
osoittaen ja näpelöi liipasinta. KK:sta oli otettu panokset pois
mutta ikävä kyllä piipussa oli yksi jäljellä...
> Eli ei kannata kokeilla ihmisten ampumista puuluodeillakaan. Ihmeen
> lujaa se luoti sieltä lähtee ilman sysäriä, vaikka suurin osa ruudista
> ei taida edes palaa luodin karattua alta pois ilman kummoistakaan
> paineennousua.
Ei kannata, ei . Puuluoti kyllä hajoaa piipusta lähdettyään mutta paine
ihan piipun suulla on melkoinen.
--
- My opinions are mine ---
Pasi Toivanen
Olisi varsin mielenkiintoista lukea jokin tutkimus sotaveteraanien
kuulonmenetyksestä. Epäilemättä rintamaoloissa ei käytetty kuulosuojaimia
ja laukauksiakin kertyi eri aseilla runsaasti.
Useilla vanhoilla ihmisillä on kyllä huono kuulo, mutta minusta
se huono kuulo on jakautunut tasan sukupuolten välillä, eikä
rintamakokemuksella näyttäisi olevan väliä.
Pasi
--
Mika Jalava
In article <332697...@pingrid.fi>,
Pasi Toivanen <pasi.t...@pingrid.fi> wrote:
>Useilla vanhoilla ihmisillä on kyllä huono kuulo, mutta minusta
>se huono kuulo on jakautunut tasan sukupuolten välillä, eikä
>rintamakokemuksella näyttäisi olevan väliä.
Itse olen puolestani kuullut tutkitun, että kuulon heikkeneminen on
miehillä huomattavasti yleisempää kuin naisilla.
Mika
Jarmo H Parkkinen
Pasi Toivanen <pasi.t...@pingrid.fi> writes:
>Olisi varsin mielenkiintoista lukea jokin tutkimus sotaveteraanien
>kuulonmenetyksestä. Epäilemättä rintamaoloissa ei käytetty kuulosuojaimia
>ja laukauksiakin kertyi eri aseilla runsaasti.
Toisen maailmansodan ampuma-aseiden äänet eivät taida olla
vertailukelpoisia nykyaikaisten aseiden meluun. Jollen aivan väärin
muista (eli mutuvaroitus!), on RK62:n aiheuttama äänenpaine reilut sata
kertaa sen ajan kivääreitä suurempi.
Meidän kertausharjoitusjoukkueestamme lähti yksi kaveri hoidettavaksi
kuulovaurion takia.
>Useilla vanhoilla ihmisillä on kyllä huono kuulo, mutta minusta
>se huono kuulo on jakautunut tasan sukupuolten välillä, eikä
>rintamakokemuksella näyttäisi olevan väliä.
Iän myötä lähinnä´häviää kyky kuulla korkeampia ääniä. Meluvaurioiden
vaikutus on jonkin verran samanlainen. On ehkä mahdollista, että erot
tasautuvat iän karttuessa.
Itselläni eivät korvat soineet ennen inttiä. Nyt korvat soivat aina
kun olen väsynyt, ja jonkinlainen melukuurous tuntuu
vaivaavan. Silloin ei tuollaisiin osannut kiinnittää huomiota, mutta
on toki mahdollista että olen vaurioittanut kuuloani muuallakin.
JP
--
http://www.hut.fi/~jparkkin/ (09)5861761 Hopeatie 10 B 26 00440 Helsinki
"When in doubt, empty your magazine"
-- Murphy's Law of Combat Operations
Vesa Halme
Jarmo H Parkkinen wrote:
> Itselläni eivät korvat soineet ennen inttiä. Nyt korvat soivat aina
> kun olen väsynyt, ja jonkinlainen melukuurous tuntuu
> vaivaavan. Silloin ei tuollaisiin osannut kiinnittää huomiota, mutta
> on toki mahdollista että olen vaurioittanut kuuloani muuallakin.
Minulla on vasen korva soinut lokakuusta '85, kun toimin maaliosastona
muille ja ammuin lippaallisen räkäpäitä. Korvatulppia ei tuolloin vielä
jaettu, ainakaan KymJP:ssä. 5 kHz:n kohdalla on selvä pudotus, ja se
tuottaa vaikeuksia kuulla puhetta, varsinkin meluisissa ravintoloissa.
Kumma kyllä, vasen on (edelleen) radio/puhelinkorvani, eli kuulen
jostain syystä sillä paremmin puhelimessa ja puheradioliikenteessä
(ilmailuradio ymv.). Liekö sitten tottumusta...
--
Vesa Halme * Helsinki Model Expo '97-Hobby show
war...@vmhalme.pp.fi * April 25th - 27th
http://personal.eunet.fi/pp/vmhalme * http://koti.kolumbus.fi/~exporg
now also *
webm...@prh.fi * Vesa Halme
http://www.prh.fi * Contest Secretary, IPMS Finland
Mika Jalava
In article <jparkkin....@snakemail.hut.fi>,
Jarmo H Parkkinen <jpar...@lk-hp-28.hut.fi> wrote:
>Toisen maailmansodan ampuma-aseiden äänet eivät taida olla
>vertailukelpoisia nykyaikaisten aseiden meluun. Jollen aivan väärin
>muista (eli mutuvaroitus!), on RK62:n aiheuttama äänenpaine reilut sata
>kertaa sen ajan kivääreitä suurempi.
Tuntuisi varsin uskomattomalta. RK on toki lyhyempipiippuinen, mutta
toisaalta patruuna on erittäin paljon heikkotehoisempi ja sen tuottama
kaasumäärä paljon pienempi. Toisaalta lukkokoneisto pitää itsessään
pirunmoista ääntä, jo tyhjän aseen lukon eteen päästäminen ottaa
korvaan jos sitä pitää poskella. Mutta että sata kertaa, sehän tekee
ties kuinka monta desibeliä? Ja eritoten jos vieressä olevaa asetta
kuuntelee, erottaa pystykorvan ja rynkyn helposti toisistaan.
Nimenomaan siitä, että vanhuksessa on kovempi ääni (voi toki olla että
vika on omissa latauksissani :-).
Mika
Prusi Timo
: toisaalta patruuna on erittäin paljon heikkotehoisempi ja sen tuottama
: kaasumäärä paljon pienempi. Toisaalta lukkokoneisto pitää itsessään
: pirunmoista ääntä, jo tyhjän aseen lukon eteen päästäminen ottaa
: korvaan jos sitä pitää poskella. Mutta että sata kertaa, sehän tekee
: ties kuinka monta desibeliä?
Kaivelinpa tuossa MAOL:in taulukoita ja sieltä löytyi äänen intensiteetti-
tasolle seuraavanlainen kaava: L=10*lg(i/I) dB, jossa L=äänen voimakkuus
desibeleinä, i=äänen intensiteetti ja I=jokin vertailuintensiteetti jonka
arvoa en muista. Eli jos i kasvaa 100 kertaiseksi niin äänen voimakkuus
desibeleinä nousee 20:llä. Eikö?
//TimoP
Olli T T Mannisto
Mika Jalava (mja...@ahti.hut.fi) wrote:
> korvaan jos sitä pitää poskella. Mutta että sata kertaa, sehän tekee
20dB itseasiassa..
--
/ Cocaine is God's way of saying you've got too much money! \
|-----------Another day in paradise.. And then I came down.-------------|
\ oll...@evitech.fi | Finger for PGP-key. /
Timo Seppala
Mika Jyrki Antero Ruostesuo (ruos...@paju.oulu.fi) wrote:
: Itse ammuin joskus leirillä täyden kvkk:n vyön hyökkäyksen aikana
: ilman eareita ja se kyllä tuntui korvissa. Jopa kuukausi myöhemmin
: saattoi korvissa yht'äkkiä ruveta piippaamaan. Tiedä sitten
: vaikuttiko tuo lopullisesti kuuloon, luultavasti.
Mä ammuin rk:lla kaksi lippaallista räkäpäitä ilman kuulon suojausta,
enkä huomannut mitään vaikutusta kuulooni (joka on hyvä). Samassa
rytäkässä oli muutakin rk-räiskettä, joista lähimmät ehkä 10 metrin
etäisyydellä (piippu minuun päin). Tapahtumapaikkana synkeä metsä.
Timo
Osmo Ronkanen
In article <5g8ln2$5...@oravannahka.helsinki.fi>,
RK_lla ammuttaessa riippuu miten asetta pitää. Jos ampuu tähdäten ääni
ei ole läheskään niin kova kuin lonkalta ampuessa.
Osmo
Koivum{ki Tero
Pasi Toivanen (pasi.t...@pingrid.fi) wrote:
: Olisi varsin mielenkiintoista lukea jokin tutkimus sotaveteraanien
: kuulonmenetyksestä. Epäilemättä rintamaoloissa ei käytetty kuulosuojaimia
: ja laukauksiakin kertyi eri aseilla runsaasti.
Tutkimuksista en tiedä, mutta joitakin vuosia sitten Niinisalossa
järjestettiin isohko veteraanipäivän tapahtuma, jossa oli mukana
paikallisen perinnejaoksen asemaan ajo- ja tulitoimintanäytös. Eräs
näytöstä katsellut veteraani totesi vieruskaverilleen melko suureen
ääneen, ettei se mikään ihme ole, ettei hän nykyään juuri mitään kuule,
kun tuollaista joutui vuosikausia kuuntelemaan...
Tero K.
kari...@ntc01.tele.nokia.fi
mukavat mets{ll{. Ainoastaan hinta on viel{ kova ja muut mets{ll{ olijat
voivat hymyill{ v{h{n vinosti. Teknologia on poikaa ;-)
Matti
Mika Kurki
In article <332697...@pingrid.fi>, Pasi Toivanen <pasi.t...@pingrid.fi> wrote:
>Olisi varsin mielenkiintoista lukea jokin tutkimus sotaveteraanien
>kuulonmenetyksestä. Epäilemättä rintamaoloissa ei käytetty kuulosuojaimia
>ja laukauksiakin kertyi eri aseilla runsaasti.
>
Ainakin ukkini kuulo huonontui sodassa. Hän palveli konekiväärijoukkueessa.
Porukka oli hyökkäysvaiheessa marssimassa eteenpäin, kun heitä kohti alettiin
ampua. Porukka löi tietysti maihin lähimpään kuoppaan. Kuoppa, johon ukkini
maastoutui oli n. puolen metrin päässä kuopasta, johon heidän ryhmänsä
konekivääri laitettiin tuliasemaan.
Tämä kosketus viholliseen oli saatu puolenpäivän maissa. Vihollisen pitäessä
maastoa tulen alla porukka ei päässyt pois kuin vasta iltahämärissä. Ukkini
joutui siis kuuntelemaan takaviistosta puolen metrin päästä ampuvaa
konekivääriä tuollaiset 6 - 8 tuntia. Yllättäen tämän tapahtuman jälkeen
ukkini konekiväärin puoleinen korva on ollut lähes täysin kuuro.
Kaiken lisäksi ukkini vielä vilustui kyseisessä kahakassa. Kun Maximien
raahaminen on hikistä puuha ja kun vielä oli keskipäivä, ukkini oli pukeutunut
mahdollisimman kevyesti, jolloin hän vilustui maatessaan tuntikaupalla maassa.
*********************************************************************
* Mika Kurki *
* Pikkunevantie 4 mika....@icl.fi *
* 02920 Espoo *
* p. 09 - 853 7629 or 050 - 563 6627 *
* *
* "Most programmers do not think general protection faults as a *
* positive thing" - Allocating memory the Old-fashioned way *
*********************************************************************
Jarmo H Parkkinen
mja...@ahti.hut.fi (Mika Jalava) writes:
>>Toisen maailmansodan ampuma-aseiden äänet eivät taida olla
>>vertailukelpoisia nykyaikaisten aseiden meluun. Jollen aivan väärin
>>muista (eli mutuvaroitus!), on RK62:n aiheuttama äänenpaine reilut sata
>>kertaa sen ajan kivääreitä suurempi.
>Tuntuisi varsin uskomattomalta. RK on toki lyhyempipiippuinen, mutta
>toisaalta patruuna on erittäin paljon heikkotehoisempi ja sen tuottama
>kaasumäärä paljon pienempi. Toisaalta lukkokoneisto pitää itsessään
Lukkokoneiston ääni on ammuttaessa merkityksetön. Ääni tulee piipun
suusta pääasiassa siitä, että luoti ja purkauskaasut ylittävät
äänennopeuden.
Suurempi kaasumäärä lisää äänen kokonaisenergiaa, mutta
kuulovaurioiden kannalta eniten merkitystä on ilmeisesti huippuarvolla
ja teholla. Toisaalta, pidempiaikaseen altistukseen jouduttaessa
(kuten sodassa on varmaan käynytkin) riittää vähemmätkin desibelit.
>pirunmoista ääntä, jo tyhjän aseen lukon eteen päästäminen ottaa
>korvaan jos sitä pitää poskella. Mutta että sata kertaa, sehän tekee
>ties kuinka monta desibeliä? Ja eritoten jos vieressä olevaa asetta
Sata kertaa = 20 dB, ja mulla on muistikuva että ero ampujan korvan
kohdilla olisi 16-18 dB.
Räkäpään ääni on huomattavasti vähäisempi kuin kovan laukauksen.
>kuuntelee, erottaa pystykorvan ja rynkyn helposti toisistaan.
>Nimenomaan siitä, että vanhuksessa on kovempi ääni (voi toki olla että
>vika on omissa latauksissani :-).
Ei muuta kuin jostain melumittari mukaan ja mittailemaan, jos
tällainen mahdollisuus on.
Kuten sanottu, on tässä muistikuvassani pirusti arvailu. Varma olen
kuitenkin siitä, että räkäpään ja kovan panoksen äänillä on paljon eroa
(22dB?).
Mika Jalava
In article <jparkkin....@snakemail.hut.fi>,
Jarmo H Parkkinen <jpar...@lk-hp-16.hut.fi> wrote:
>Lukkokoneiston ääni on ammuttaessa merkityksetön. Ääni tulee piipun
>suusta pääasiassa siitä, että luoti ja purkauskaasut ylittävät
>äänennopeuden.
Samalla tavalla se lukko ampuessakin kolahtaa. Pitää muistaa että
aseen perä on lähes kiinni korvassa ja piipunsuu on siellä
jossain... Totta kai kovapaineisessa kiväärissä selvästi suurimmat
äänet lähtevät mainitsemistasi kohteista, mutta lisänä ne ovat muutkin
kolinat. Ja kyllä jonkun AK-pyssyn lukon äänen ampuessa erottaa. Se
kuulostaa varsin erilaiselta kuin vastaavaa paukkua ampuva
kiinteälukkoinen. Ja meluun vaikuttaa ihan havaittavasti sekin, kun
luistin taakse laittaa bufferin. Vaimentimen kanssa sillä on
todellistakin merkitystä, mutta siis ilmankin sen todella huomaa
äänessä.
>Suurempi kaasumäärä lisää äänen kokonaisenergiaa, mutta
>kuulovaurioiden kannalta eniten merkitystä on ilmeisesti huippuarvolla
>ja teholla. Toisaalta, pidempiaikaseen altistukseen jouduttaessa
>(kuten sodassa on varmaan käynytkin) riittää vähemmätkin desibelit.
Isolla kaasumäärällä paine piipunsuulla voi olla suurempi, jolloin
purkautuvien kaasujen nopeus on suurempi. Voisi vaikuttaa myös tuohon
huippuarvoon. Rynkyn liekinsammutin voi muuten myös vaikuttaa siihen,
että ampujaan kohdistuva äänenpaine on suurempi, koska se kohdistaa
jonkin verran muuten eteenpäin meneviä kaasuja sivulle (toki vähän
verrattuna esim. suujarruun, jollainen kai uusissa rynkyissä on?).
>Ei muuta kuin jostain melumittari mukaan ja mittailemaan, jos
>tällainen mahdollisuus on.
Aseet olisi, jos joltain saisi melumittarin. Olisi ihan
mielenkiintoista.
>Kuten sanottu, on tässä muistikuvassani pirusti arvailu. Varma olen
>kuitenkin siitä, että räkäpään ja kovan panoksen äänillä on paljon eroa
>(22dB?).
No se on ainakin selvästi havaittava juttu. Puupaukun ääni on pehmeä
jymähdys, kova paukahtaa lujaa ja kimeästi. Toisaalta sysäri suuntaa
paineen sivuille, joten harjoituksissa on ikävä maata "pehmeitä"
ampuvan kaverin vieressä.
Mika
Osmo Ronkanen
In article <5gbk81$4...@ahti.hut.fi>, Mika Jalava <mja...@ahti.hut.fi> wrote:
>
>Isolla kaasumäärällä paine piipunsuulla voi olla suurempi, jolloin
>purkautuvien kaasujen nopeus on suurempi. Voisi vaikuttaa myös tuohon
>huippuarvoon. Rynkyn liekinsammutin voi muuten myös vaikuttaa siihen,
>että ampujaan kohdistuva äänenpaine on suurempi, koska se kohdistaa
>jonkin verran muuten eteenpäin meneviä kaasuja sivulle (toki vähän
>verrattuna esim. suujarruun, jollainen kai uusissa rynkyissä on?).
Eikö niissä ole liekinsammutin, joka on vain toisella tavalla muotoiltu.
Suujarrua kokeiltiin RK60:ssä mutta siitä luovuttiin juuri ton äänen
takia.
Osmo
Koivum{ki Tero
kari...@ntc01.tele.nokia.fi wrote:
: Ne nykyiset aktiivikuulosuojaimet + lallariradiolla olisivat eritt{in
: mukavat mets{ll{. Ainoastaan hinta on viel{ kova ja muut mets{ll{ olijat
: voivat hymyill{ v{h{n vinosti. Teknologia on poikaa ;-)
Edellisistä vahingoista viisastuneena käytin viime syksynä mm.
sorsavesillä Bilsomin sangallisia korvatulppia. Ovat mukavat päässä,
nopeat laittaa paikalleen ja voidaan vaikkapa jättää kaulalle roikkumaan
tilapäisesti pois otettaessa, eivätkä silti helposti katoa. Tosin ensi
syksylle aion kyllä hankkia kunnolliset aktiivisuojaimet.
Tero K.
Kari Pesonen
> >Toisen maailmansodan ampuma-aseiden äänet eivät taida olla
> >vertailukelpoisia nykyaikaisten aseiden meluun. Jollen aivan väärin
> >muista (eli mutuvaroitus!), on RK62:n aiheuttama äänenpaine reilut
sata
> >kertaa sen ajan kivääreitä suurempi.
>
> Tuntuisi varsin uskomattomalta. RK on toki lyhyempipiippuinen, mutta
> toisaalta patruuna on erittäin paljon heikkotehoisempi ja sen tuottama
> kaasumäärä paljon pienempi. Toisaalta lukkokoneisto pitää itsessään
> pirunmoista ääntä, jo tyhjän aseen lukon eteen päästäminen ottaa
> korvaan jos sitä pitää poskella. Mutta että sata kertaa, sehän tekee
> ties kuinka monta desibeliä? Ja eritoten jos vieressä olevaa asetta
> kuuntelee, erottaa pystykorvan ja rynkyn helposti toisistaan.
> Nimenomaan siitä, että vanhuksessa on kovempi ääni (voi toki olla että
> vika on omissa latauksissani :-).
Eri aseiden suupamausten äänien voimakkuuserojen syiden vertailu on
vaikeaa,
koska ollaan ns. epälineaarisen akustiikan alueella. Aseen suusta
purkautuvien
palokaasujen paine on tyypillisesti 200...600 kertaa suurempi (20...60
MPa)
kuin normaali ilmanpaine ja lämpötila yli 1000 ast. C. Teoreettisesti
esim.
20 MPa vastaisi 240 dB. Ilmassa etenevään ääniaallon "lähtötaso" on
kaukokentästä takaisin päin laskien vain 150...170 dB luokkaa.
Ääniaaltona
etenevän laukausäänen äänenpaine ei riipu suoraan palokaasujen paineen ja
lämpötilan muutoksista. Lähellä asetta (taajuudesta riippuen muutamasta
metristä muutamaan kymmeneen metriin) ääniaallon paine on "kyllästynyt"
Lähtöpaineen kasvattaminen ei kasvata (mitattua) äänitasoa kovinkaan
paljon, mutta kasvaataa sitä matkaa jonka sisällä tätä "kyllästymistä"
esiintyy.
Joitakin lisätietoja löytyy raportista
Kari Pesonen: Äänenvaimentimien vaikutus luotiaseiden laukausääniin
ja ympäristömeluun. TKK, Ympäristönsuojelutekniikan laboratorio.
Julkaisu 3/1994.
kari pesonen
Miika Kahelin
Timo Seppala wrote:
>
> Mika Jyrki Antero Ruostesuo (ruos...@paju.oulu.fi) wrote:
>
> : Itse ammuin joskus leirillä täyden kvkk:n vyön hyökkäyksen aikana
> : ilman eareita ja se kyllä tuntui korvissa. Jopa kuukausi myöhemmin
> : saattoi korvissa yht'äkkiä ruveta piippaamaan. Tiedä sitten
> : vaikuttiko tuo lopullisesti kuuloon, luultavasti.
>
> Mä ammuin rk:lla kaksi lippaallista räkäpäitä ilman kuulon suojausta,
> enkä huomannut mitään vaikutusta kuulooni (joka on hyvä). Samassa
> rytäkässä oli muutakin rk-räiskettä, joista lähimmät ehkä 10 metrin
> etäisyydellä (piippu minuun päin). Tapahtumapaikkana synkeä metsä.
>
Oli muuten aika mekkalaa, kun hyökättiin kassulle, ja ammuttiin niitä
räkäpäitä sisätiloissa. Olit hauska katsoa ulkoapäin, kun sisällä
ammuttiin niin ikkunalasit pullistelivat mukavasti.
Miika