Aliäänipatruunat
Ville Tuovinen
mielenkiintoa. Mielenkiinnon kohteena ovat (lähinnä .308) aliäänipatruunat,
tai oikeastaan kirjallisuus kyseisestä aiheesta. Ainakaan meikäläisen
silmiin ei ole sattunut yhtään "oikeaa" juttua aliäänipatruunoiden
latauksesta. Tietenkin myös netti on otettava huomioon, mutta näissä
asioissa filtteröinti on ymmärrettävistä syistä aika kovaa (eli jutun täytyy
olla ihan oikeasti luotettavasta lähteestä).
Jos nyt tiedät jonkun hyvän teoksen jossa käsitellään aliäänipaukkujen
latausta, niin vihjaisehan joko tähän ryhmään tai suoraan osoitteeseen
ville.t...@pp.inet.fi
Ville
Jukka Leppänen
Jukka
--
Jukka Leppänen
jukka.leppanen(at)uku.fi
Ville Tuovinen <ville.t...@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:MnFG5.201$Ri5....@read2.inet.fi...
Miika Kahelin
"Jukka Leppänen" wrote:
>
> Samoin kaipaisin tietoa .243 aliäänipatruunoiden latauksesta.
>
> Jukka
Eikös 243 rem ainakin ollut kuuluisa detonaatiokaliiperi.
Miika
Matti Aaltonen
asekulttuurista Suomessa.
Matti
Muspelheim
Janne
Jukka Leppänen skrev i meddelandet <8sgqp0$bp8$1...@luotsi.uku.fi>...
begin 666 Jan-Erik P. Nordström.vcf
<encoded_portion_removed>
Markus Pönkä
>
> Samoin kaipaisin tietoa .243 aliäänipatruunoiden latauksesta.
>
> Jukka
> --
> Jukka Leppänen
> jukka.leppanen(at)uku.fi
.243:sta ei kannata yritää ladata aliääniseksi. Tulee nimittäin
alilatausdetonaatio. Tämä taas johtuu hylsyn tilavuuden suhteesta piipun
halkaisijaan.
Jotta luodinnopeus olisi aliääninen, ruutiannoksen pitäisi olla niin
pieni, että se antaisi noin 600 barin maksimipaineen. Tämä taas ei ole
turvallista vaippaluodeilla (max.paineen tulisi olla vähintään 900 bar
vaippaluodeilla. Esim. .308:n vaippaluotisten aliäänilatinkien paineet
ovat 1000-1300 bar.).
Markus Pönkä
Markus Pönkä
>
> Kuin myös .222:seen ...
>
> Janne
>
Katsoppa Gunwritersien sivuilta. (guns.connect.fi) Sieltä suomenkielinen
GOW ja vanhimmat "Tokko tietoa on ?" -palstan kysymykset.
Markus Pönkä
Vesa Juvonen
lukuisia lautausohjeita eri kaliipereille ála P. T.Kekonen, myös aliääni.
Vesa Juvonen
Jussi Helin
Jukka Leppänen wrote in message <8sgqp0$bp8$1...@luotsi.uku.fi>...
>Samoin kaipaisin tietoa .243 aliäänipatruunoiden latauksesta.
>
>Jukka
.243 Win on käsitykseni mukaan juuri se pahamaineisin kaliiperi,
jolla on saatu aikaan (ainoa ?) tarkoituksellinen
alilatausdetonaatio.
Jonkinlainen kuvaus kysyjän latauskokemuksesta ja/tai
tietotasosta voisi tässä tapauksessa olla paikallaan. Ainakin
vastaajan yöunien turvaamiseksi :).
JOH
Jukka Leppänen
Vaikutus lienee sama (detonaatio) jos käytetään esim. N140:sta "hitaampaa"
ruutia.
Onko tästä aiheesta olemassa kirjallisuutta tai linkkejä?
Pitänee unohtaa .243 aliäänipatruunoiden lataus lopullisesti, kuulin
toisaalta että
luoti voi olla kaiken lisäksi myös hyvin epävakaa. Näin on etenkin .223
kohdalla.
Kiitos varoituksesta ja asiallisesta vastauksesta, joskus aiemmin tätä
kysyessäni tässä ryhmässä vastaukset olivat luokkaa
hoida-ne-hämärähommasi-jotenkin-muuten...
Jukka Leppänen
Ville Tuovinen
> tietotasosta voisi tässä tapauksessa olla paikallaan. Ainakin
> vastaajan yöunien turvaamiseksi :).
Henk. kohtaisesti latauskokemusta ei ole juuri ollenkaan, mutta en olekaan
etsimässä näitä "reseptejä" itselleni, vaan eräälle kaverilleni.
Latausprojekteja hänellä on ollut aliäänisten kanssa jonkin verran, ja onpa
sopiva (nopeudeltaan siis) aliäänilataus saatukin. Ongelmana on vielä luodin
lentoradan vakavoittaminen, sillä alhainen lähtönopeus ei välttämättä anna
luodille kovinkaan hyvää lentorataa / -asentoa.
Itselleni ajattelin kuitenkin kerätä mahdollisimman suuren tietomäärän
erikoisemmistakin latauksista, koska joskus tulee sekin tilanne eteen, että
alan niitä kaipaamaan.
Vielä loppuhuomautuksen omaisesti voisin todeta, että molemmat (sekä
kaverini että minä) työskentelemme PV:n palveluksessa, ja olemme näin ollen
tottuneet suht' tiukkoihin turvallisuusohjeisiin ja -määräyksiin. Esim.
kaverini ei ole antanut minun ampua niitä kokeilualiäänisiä, koska ne eivät
välttämättä ole turvallisia. Ja se on ihan oikein, näinhän vastuunsa
tuntevan ampujan / lataajan kuuluukin tehdä (ainakin minun mielestäni).
Markus Pönkä
>
> Eli lataus tehdään vähentämällä ruutimäärää.
> Vaikutus lienee sama (detonaatio) jos käytetään esim. N140:sta "hitaampaa"
> ruutia.
> Onko tästä aiheesta olemassa kirjallisuutta tai linkkejä?
>
> Pitänee unohtaa .243 aliäänipatruunoiden lataus lopullisesti, kuulin
> toisaalta että
> luoti voi olla kaiken lisäksi myös hyvin epävakaa. Näin on etenkin .223
> kohdalla.
>
Tuo 600 bar oli laskettu N310 ruudille. Kivääriruudeilla paine olisi
vieläkin pienempi aliäänilatauksissa. Luodin vakautuminen riippuu
tietenkin nopeuden lisäksi rihlannoususta sekä luodin pituudesta ja
painosta.
.223:seen voi ladata turvallisesti aliäänipatruunoita, tosin hylsyn
liekkireikä täytyy suurentaa noin 2,5 mm läpimittaan ja luoteina tulee
käyttää (yleensä) alle 55 grainista. Niin ruutina tulee käyttää N310:ta
tai vastaavaa (kuten paukkupanosruutia N305)
Markus Pönkä
Markus Pönkä
> Henk. kohtaisesti latauskokemusta ei ole juuri ollenkaan, mutta en olekaan
> etsimässä näitä "reseptejä" itselleni, vaan eräälle kaverilleni.
> Latausprojekteja hänellä on ollut aliäänisten kanssa jonkin verran, ja onpa
> sopiva (nopeudeltaan siis) aliäänilataus saatukin. Ongelmana on vielä luodin
> lentoradan vakavoittaminen, sillä alhainen lähtönopeus ei välttämättä anna
> luodille kovinkaan hyvää lentorataa / -asentoa.
>
> Itselleni ajattelin kuitenkin kerätä mahdollisimman suuren tietomäärän
> erikoisemmistakin latauksista, koska joskus tulee sekin tilanne eteen, että
> alan niitä kaipaamaan.
>
> Vielä loppuhuomautuksen omaisesti voisin todeta, että molemmat (sekä
> kaverini että minä) työskentelemme PV:n palveluksessa, ja olemme näin ollen
> tottuneet suht' tiukkoihin turvallisuusohjeisiin ja -määräyksiin. Esim.
> kaverini ei ole antanut minun ampua niitä kokeilualiäänisiä, koska ne eivät
> välttämättä ole turvallisia. Ja se on ihan oikein, näinhän vastuunsa
> tuntevan ampujan / lataajan kuuluukin tehdä (ainakin minun mielestäni).
Kevyen luodin käyttäminen parantaa (huomattavasti) luodin vakautumista. Esim.
.308:siin parhaiten sopivat luodit painavat 8-10 g.
Markus Pönkä
Mika Jalava
"Markus Pönkä" wrote:
> Kevyen luodin käyttäminen parantaa (huomattavasti) luodin vakautumista. Esim.
> .308:siin parhaiten sopivat luodit painavat 8-10 g.
Mikä toisaalta merkitsee sitä että iskuenergiaa tai läpäisyä ei paljon irtoa.
7.62x39:llä ainakin pystyy lataamaan aliääninopeuksilla järkevillä ampumamatkoilla
(alta 100 m) ihan toimivia paukkuja jopa 13 gramman luodeilla. Toimivuus riippuu
luonnollisesti aseen rihlauksesta. .308:lla voisi kuvitella käytettävän hitaampaa
rihlausta kuin kolmeysillä, kun vauhtia on normaalisti hieman enemmän. Tämä
rajoittaa raskaiden luotien käyttöä hitaissa latauksissa.
Aliäänipatruunoiden käyttö lienee laajenemassa sen verran yleiseksi, että niistä
toivoisi hieman enemmän myös esim. ruutivalmistajien tutkimusta vieläpä julkiseen
jakeluun esimerkiksi latausoppaissa. Lapuahan uskaltaa myydä aliäänipatruunoita
kaupan hyllyltä (ainakin .308 ja 7.62x39) eli on saanut ne tarkastutettuakin,
joten kyllä niistä turvallisia saa. Asiaa kysellään niin usein, että pitäisi se
vähitellen nähdä että ko. latauksilla on muutakin kuin sotilaallista käyttöä, ja
niitä tehdään joka tapauksessa, oli tutkittua tietoa tai ei.
Mika
Markus Pönkä
>
> "Markus Pönkä" wrote:
>
> > Kevyen luodin käyttäminen parantaa (huomattavasti) luodin vakautumista. Esim.
> > .308:siin parhaiten sopivat luodit painavat 8-10 g.
>
> Mikä toisaalta merkitsee sitä että iskuenergiaa tai läpäisyä ei paljon irtoa.
> 7.62x39:llä ainakin pystyy lataamaan aliääninopeuksilla järkevillä ampumamatkoilla
> (alta 100 m) ihan toimivia paukkuja jopa 13 gramman luodeilla. Toimivuus riippuu
> luonnollisesti aseen rihlauksesta. .308:lla voisi kuvitella käytettävän hitaampaa
> rihlausta kuin kolmeysillä, kun vauhtia on normaalisti hieman enemmän. Tämä
> rajoittaa raskaiden luotien käyttöä hitaissa latauksissa.
>
>
RK:ssa on 240 mm rihlannousu kun taas .308:ssa yleensä 12" eli 305 mm. RK:n
patruunassa voi ampua 13 grammankin luoteja mesnestyksekkäästi, mutta 12"
rihlannousulla aliäänisenä ammuttaessa 13 grammainen ei vakaudu kuin 25
metriin saakka.
Luodin energialla ei ole niinkään väliä, jos tarkkuutta on
tarpeeksi. Kasigrammainen kokovaippaluoti kyllä läpäisee yleensä tarpeeksi
aliäänisellä nopeudellakin.
Markus Pönkä
Hanni
1. Ruutiannosta pienennettäessä se ei täytä kunnolla hylsyä ja voi sijaita
missä sattuu hylsyssä joka voi olla eräs syy näihin alilatausdetonaatioihin.
Tästä päässee pathaiten eroon täyttämällä pumpulilla tms. lopun tilan
hylsystä jolloin palaminenkin on tasaista.
2. Kiväärin (teräväkärkiset) luodit on tarkoitettu yliääninopeuksille
jolloin niiden aerodynaaminen keskipiste siirtyy taaemmaksi.
Aliääninopeuksilla ne ovat takapainoisia, jolloin kevyemmän (eli lyhyemmän)
luodin käyttö edesauttaa rihlauksen aiheuttamaa vakautta. Eräs mahdollisuus
olisi käyttää luoteja joiden painopiste sijaitsee edempänä. Lapuan Forrest
taisi olla nimeltään se onttoperäinen risukkoon tarkoitettu luoti? Toinen
vaihtoehto voisi olla ladata luodit väärin päin. vaipan rakenne voi joissain
luodeissa johtaa sen pois kuoriutumiseen (?).
Pyöreäkärkisillä ja muilla luodeilla ei tuon painopisteen kanssa pitäisi
olla niin pahoja ongelmia.
Ville Tuovinen <ville.t...@pp.inet.fi> wrote in message
news:MnFG5.201$Ri5....@read2.inet.fi...
Ville Tuovinen
Hanni <ha...@laatikko.saunalahti.fi> kirjoitti
viestissä:8soos9$jbl$3...@tron.sci.fi...
> En ole asiantuntija mutta tässä muutama käsitykseni asiasta:
Ei ole tuollainen avaus kovin hyvä aiheessa, jossa aserikot (siinä sivussa
ampujan loukkaantuminen) on varsin varteen otettava mahdollisuus. Ajatuksesi
ovat kuitenkin huomioitu ja "alistettu" odottamaan tarkempia selvityksiä.
Jukka Kemppainen
Ville Tuovinen <ville.t...@pp.inet.fi> kirjoitti artikkelissa
<R3SH5.49$h73....@read2.inet.fi>...
>
> Hanni <ha...@laatikko.saunalahti.fi> kirjoitti
> viestissä:8soos9$jbl$3...@tron.sci.fi...
> > En ole asiantuntija mutta tässä muutama käsitykseni asiasta:
>
> Ei ole tuollainen avaus kovin hyvä aiheessa, jossa aserikot (siinä
sivussa
> ampujan loukkaantuminen) on varsin varteen otettava mahdollisuus.
Ajatuksesi
> ovat kuitenkin huomioitu ja "alistettu" odottamaan tarkempia selvityksiä.
No, alilatausdetonaatiota ei ole kyetty tarkoituksella tuottamaan ja
näinollen tutkimaan, joten asiantuntijoita ei ole olemassakaan. Mistä sen
tietää onko siinä ainoassa ns. alilatausdetonaatiossa ollut vaikkapa
tuplalatinki....
Itse suosittelisin messingistä sorvattua kestohylsyä, jossa ulkomitat
normaalit ja sisäpuolella pelkkä luodin kokoinen reikä nallireikään asti.
Helpottaa kummasti hitaiden panosten ampumisessa.
Jos jotakuta kiinnostaa, niin mulla on jossain ohjelma jolla voi
laskeskella vakauttuuko luoti vai ei. Ohjelma kysyy rihlan nousun,
lähtönopeuden, luodin mitat, luodin tyypin (solidi, vaippaluoti),
materiaalin jne..
-Jukka
Markus Pönkä
>
> Ville Tuovinen <ville.t...@pp.inet.fi> kirjoitti artikkelissa
> <R3SH5.49$h73....@read2.inet.fi>...
> >
> > Hanni <ha...@laatikko.saunalahti.fi> kirjoitti
> > viestissä:8soos9$jbl$3...@tron.sci.fi...
> >
> sivussa
> > ampujan loukkaantuminen) on varsin varteen otettava mahdollisuus.
> Ajatuksesi
> > ovat kuitenkin huomioitu ja "alistettu" odottamaan tarkempia selvityksiä.
>
> No, alilatausdetonaatiota ei ole kyetty tarkoituksella tuottamaan ja
> näinollen tutkimaan, joten asiantuntijoita ei ole olemassakaan. Mistä sen
> tietää onko siinä ainoassa ns. alilatausdetonaatiossa ollut vaikkapa
> tuplalatinki....
>
Ainoassa ? Itse tiedän neljä (4) alilatausdetonaatio tapausta... Kaksi
niistä kaliberillä .243 Win ja kivääriruudeilla.
Markus Pönkä
Pieti Johannes Marjavaara
> Jukka Kemppainen wrote:
> > No, alilatausdetonaatiota ei ole kyetty tarkoituksella tuottamaan ja
> > näinollen tutkimaan, joten asiantuntijoita ei ole olemassakaan. Mistä sen
> > tietää onko siinä ainoassa ns. alilatausdetonaatiossa ollut vaikkapa
> > tuplalatinki....
> >
>
> Ainoassa ? Itse tiedän neljä (4) alilatausdetonaatio tapausta... Kaksi
> niistä kaliberillä .243 Win ja kivääriruudeilla.
>
> Markus Pönkä
>
> (mark...@hotmail.com)
Käsittääkseni vai yksi detonaatio on tapahtunut 'virallisissa'
tutkimusolosuhteissa ja on dokumentoitu luonnontieteellisesti, jospa alkuperäinen
kirjoittaja tarkoitti nimenomaan tätä. Tuplalataus ei saa muuten niin pahaa
jälkeä aikaan...
--
Pieti Johannes Marjavaara
map...@cc.jyu.fi
"Work is the curse of the drinking classes."
-Oscar Wilde
Markus Pönkä
Niin, tosiaan vain yksi detonaatio on sattunut koeampumalaitoksella.
Tosin eräs niistä neljästä sattui TEHDASladatuilla
patruunoilla (kaliberi oli .243 ja ruutina kivääriruutia, ruudin
annostelukone oli mennyt osittain tukkoon ja patruunoissa oli vain noin
puolet tarkoitetusta annoksesta).
Jos lataa .308:a tai 7,62x39:ä pistooliruudeilla aliääniseksi
vaippaluodeilla (kuitenkin yli 250 m/s nopeuteen), niin
alilatausdetonaation vaaraa käytännössä ei ole.
Markus Pönkä
Jussi Helin
Hanni wrote in message <8soos9$jbl$3...@tron.sci.fi>...
>En ole asiantuntija mutta tässä muutama käsitykseni asiasta:
>
>1. Ruutiannosta pienennettäessä se ei täytä kunnolla hylsyä ja
voi sijaita
>missä sattuu hylsyssä joka voi olla eräs syy näihin
alilatausdetonaatioihin.
>Tästä päässee pathaiten eroon täyttämällä pumpulilla tms. lopun
tilan
>hylsystä jolloin palaminenkin on tasaista.
>
Vajaatäytön suurin ongelma on saada aikaan ruutipanoksen
täsmällinen syttyminen. Ruudilta vaaditaan syttymisherkkyyttä ja
nopeaa palamista, Perinteiset KIVÄÄRIruudit on siis KIELLETTY.
Syytä on lisäksi käyttää tehokkaita nalleja.
Kokeilin jokin aika sitten 7.65 millisiä peurahauleja Federalin
215-nalleilla haulit hylsyihin painettuina. Lähtönopeutta tuli
supistamattomista 64 ja supistetuista 75 m/s. Aseena .30-06.
Upotus hakkuupölkkyyn n. 5 mm. Yksi luodeista kimposi takaisin 3
m:n päässä olevasta taustasta, tietysti käsivarteen. Ei vammoja,
lasit oli.
Pienen ruutipanoksen lisääminen (0,1 g N320) antoi noin 100 m/s:n
lisäyksen. Lähtönopeudet (v1) olivat muutaman m/s:n sisällä,
joten käsitykseni mukaan
syttyminen ei ollut ongelma, vaikka ruuti sijaitsi vapaasti
hylsyssä. Myöskään mitään piipunnostoa en käyttänyt. Upotus
parani 8 mm:iin, vaikka väliin oli asetettu 2 mm:n paksuinen
suojapahvi kimpoilun hillitsemiseksi. Vaimennin oli syytä ruuvata
kiinni, sen verran havaittavaa ääntä syntyi näistäkin.
Tässä ei oikeastaan ollut minkäänlaista riskiä, koska nalli
syttyessään jaksaa työntää haulin ulos piipusta. Pumpuli-, rayon,
dacron-täyttö on yleensä tarpeetonta ja varmasti työlästä.
>2. Kiväärin (teräväkärkiset) luodit on tarkoitettu
yliääninopeuksille
>jolloin niiden aerodynaaminen keskipiste siirtyy taaemmaksi.
>Aliääninopeuksilla ne ovat takapainoisia, jolloin kevyemmän (eli
lyhyemmän)
>luodin käyttö edesauttaa rihlauksen aiheuttamaa vakautta. Eräs
mahdollisuus
>olisi käyttää luoteja joiden painopiste sijaitsee edempänä.
Lapuan Forrest
>taisi olla nimeltään se onttoperäinen risukkoon tarkoitettu
luoti?
Piippuvaiheessa, jossa alilatausdetonaatio voi tapahtua,
lento-ominaisuuksilla ei ole merkitystä.
> Toinen
>vaihtoehto voisi olla ladata luodit väärin päin. vaipan rakenne
voi joissain
>luodeissa johtaa sen pois kuoriutumiseen (?).
Ei aliääninopeuksilla, koska pelkkä lyijyluotikin pysyy kasassa.
>Pyöreäkärkisillä ja muilla luodeilla ei tuon painopisteen kanssa
pitäisi
>olla niin pahoja ongelmia.
Suurin luotia koskeva tekijä on sen pintamateriaalin ja piipun
välisen kitkan yhdenmukaisuus. Voideltu lyijyluoti on pop.
>
>Ville Tuovinen <ville.t...@pp.inet.fi> wrote in message
>news:MnFG5.201$Ri5....@read2.inet.fi...
>> Tavoittelen tässä latausharrastuksessaan jo hieman pidemmälle
ehtineiden
>> mielenkiintoa. Mielenkiinnon kohteena ovat (lähinnä .308)
>aliäänipatruunat,
>> tai oikeastaan kirjallisuus kyseisestä aiheesta. Ainakaan
meikäläisen
>> silmiin ei ole sattunut yhtään "oikeaa" juttua
aliäänipatruunoiden
>> latauksesta.
"Oikeita" juttuja aliäänilatauksesta ei taideta paljon
kirjoitella, enää.
>> Tietenkin myös netti on otettava huomioon, mutta näissä
>> asioissa filtteröinti on ymmärrettävistä syistä aika kovaa
(eli jutun
>täytyy
>> olla ihan oikeasti luotettavasta lähteestä).
Kävisikö vaikka STT ?
>>
>> Jos nyt tiedät jonkun hyvän teoksen jossa käsitellään
aliäänipaukkujen
>> latausta, niin vihjaisehan joko tähän ryhmään tai suoraan
osoitteeseen
>> ville.t...@pp.inet.fi
>>
>> Ville
>>
Silmiini ei ole eksynyt yhtään kokonaista kirjaa
aliäänilatauksesta.
Hajanaisia juttuja olen löytänyt Handloader's Digestista versio
xx ("13 grains of Red Dot is the LOAD ") ja juuri ostamastani
saman kirjan 17:nnestä laitoksesta, jossa oli elämänkerta J.R
Matternista (1886-1970). Ukko oli jonkinsortin uranuurtaja
jälleenlatauksessa. Viime vuosisadan alkupuolella vielä osattiin
ladata samalle kaliiperille laajan tehoalueen omaava
patruunavalikoima.
Matternin säästölatausten teholuokat (5 classes of reduced
loads):
1. 600 fps, cellar loads, extremely light, accurate range 50 feet
2. 800 fps, gallery loads, slightly heavier, 25 yards
3. 1000 fps, short outdoor loads, 50 to 100 yards
4. 1400 fps, standard outdoor reduced loads, 200 yards
5. 1800 fps, mid-range loads, 600 yards in 30-caliber rifle.
Viitosluokka voi olla hiukan optimistinen, mutta ehkäpä ...
Versio xx = koira söi kannet ja 30 ekaa sivua :(. Tässä tuli
vastauksia kahden henkilön kirjoituksiin, mutta koittakaa kestää.
Rohkeasti kokeilemaan, koska tutkittua tietoa ei kovin monesta
lähteestä ole saatavilla. Ensin vaikka narulla laukaisten, jos ei
muuten ilkeä. Kivääreitähän saa kaupasta lisää. Tiede ja tutkimus
vaatii uhrinsa :).
JOH
Mika Jalava
Jussi Helin wrote:
> Vajaatäytön suurin ongelma on saada aikaan ruutipanoksen
> täsmällinen syttyminen. Ruudilta vaaditaan syttymisherkkyyttä ja
> nopeaa palamista, Perinteiset KIVÄÄRIruudit on siis KIELLETTY.
> Syytä on lisäksi käyttää tehokkaita nalleja.
Tuokin riippuu... Esimerkiksi pienitilavuuksisessa 7.62x39:ssä
(yllättäen ehkä suosituin aliääniseksi ladattava kiväärikaliiperi
meilläpäin) aivan oivallisia patruunoita saa aikaiseksi n. 12-13 g
kokovaippaluodeilla ja N120:lla. Lataus ei edes ole kohtuuttoman vajaa
hylsyssä, mitään täytteitä ei tarvita. Tavallinen kiväärinalli OK.
> > Toinen
> >vaihtoehto voisi olla ladata luodit väärin päin. vaipan rakenne
> voi joissain
> >luodeissa johtaa sen pois kuoriutumiseen (?).
>
> Ei aliääninopeuksilla, koska pelkkä lyijyluotikin pysyy kasassa.
Se ongelma voi syntyä siitä, että perästä kovin avoin kokovaippainen
saattaa voimakkaasti hidastuessaan hajota siten, että lyijysydän jatkaa
matkaa ja vaippa jää piippuun. No, enpä ole nähnyt, mutta en toisaalta
ole kiväärinluoteja nurinpäin ampunutkaan :-)
> "Oikeita" juttuja aliäänilatauksesta ei taideta paljon
> kirjoitella, enää.
Valitettavasti. Ihmettelen edelleen sitä että miksi. Paukuilla on
todella monenlaista käyttöä. Miksi ampua lähietäisyyksiltä
täysivauhtisia patruunoita, kun aliäänisillä saadaan paljon vähemmän
melua (myös ilman vaimenninta), turvallisuus paranee ratkaisevasti kun
mahdollisesti yläkulmilla ammuttujen luotien kantama jää vajaaksi,
ampumaratojen taustalaitteet eivät rikkoudu, voidaan ampua normaaleja
metallitauluja ilman että ne vaurioituvat, metsästyksessä saaliseläin ei
rikkoudu pahasti (aliäänisten käyttö tietenkin edellyttää että
ampumamatkat tiedetään lyhyiksi ja että lain vaatima energia täyttyy)
jne. Toki sitä voi aina sanoa että hanki eri käyttöön eri pyssy, mutta
kyllä joku 7.62x39 tai .308 on ihan käypä piekkarinkorvike moneen
käyttöön sopivalla latauksella.
Maailmalla on selvästikin tehty paljon tutkimusta aliäänilatauksista,
mutta jostain syystä se katsotaan niin kovin militaristiseksi ettei
siviilipuolelle haluta tarjota. Outoa tuo julkaisuhaluttomuus on siksi,
että luulisi markkinoita löytyvän sopiville ruudeille ja valmiiksi
ladatuille patruunoillekin. Rahahan se on joka ratkaisee. Mitään niin
erikoista sotilastekniikkaa aliäänilataukset piekkaria suurempiin
kaliipereihin eivät ole, että niitä olisi sen takia tarpeen piilotella.
Ainakin 7.62x39:lle niitä on niin helppo tehdä jopa itselataavissa
toimiviksi ja turvallisiksi, että saatavuus ei sinänsä ole ongelma.
Mika
Ville Tuovinen
> syttyminen ei ollut ongelma, vaikka ruuti sijaitsi vapaasti
> hylsyssä. Myöskään mitään piipunnostoa en käyttänyt. Upotus
> parani 8 mm:iin, vaikka väliin oli asetettu 2 mm:n paksuinen
> suojapahvi kimpoilun hillitsemiseksi. Vaimennin oli syytä ruuvata
> kiinni, sen verran havaittavaa ääntä syntyi näistäkin.
Ilmakivääreitä saa kaupasta, niilläkin syntyy (lähes) yhtä hyvät
upotukset... 8) Eli patruunassa pitää olla vielä "tappovaikutustakin"
jäljellä. Älköön kukaan kysykö miksi, en vastaa siihen kuitenkaan.
> Kävisikö vaikka STT ?
Helvetin hyvin! Mutta tuskinpa sieltä löytyy tietoa juuri tästä aiheesta...
> Rohkeasti kokeilemaan, koska tutkittua tietoa ei kovin monesta
> lähteestä ole saatavilla. Ensin vaikka narulla laukaisten, jos ei
> muuten ilkeä. Kivääreitähän saa kaupasta lisää. Tiede ja tutkimus
> vaatii uhrinsa :).
Kokeita on tehty, ja ne ovat itseasiassa onnistuneetkin aika hyvin.
Tarkoituksena tällä informaation etsinnällä on vain etsiä uusia näkökulmia
asiaan, jotta siitä saisi kaiken irti.
Ville
Markus Pönkä
>
> > syttyminen ei ollut ongelma, vaikka ruuti sijaitsi vapaasti
> > hylsyssä. Myöskään mitään piipunnostoa en käyttänyt. Upotus
> > parani 8 mm:iin, vaikka väliin oli asetettu 2 mm:n paksuinen
> > suojapahvi kimpoilun hillitsemiseksi. Vaimennin oli syytä ruuvata
> > kiinni, sen verran havaittavaa ääntä syntyi näistäkin.
>
> Ilmakivääreitä saa kaupasta, niilläkin syntyy (lähes) yhtä hyvät
> upotukset... 8) Eli patruunassa pitää olla vielä "tappovaikutustakin"
> jäljellä. Älköön kukaan kysykö miksi, en vastaa siihen kuitenkaan.
Kyllä tuon haulin saa uppoamaan yli 25 mm mäntylautaan. Ruudiksi N310
tai sitäkin nopeammin palava ja annos noin 0,2-0,25 g. Menee noin 20 mm
mäntylaudasta läpi 30 metrin päästä ammuttuna. Niin kaliberi oli .308
Win.
Markus Pönkä
Hanni
Jussi Helin <joh...@mbnet.fi> wrote in message
news:8t6duh$iie$3...@news.clinet.fi...
> Rohkeasti kokeilemaan, koska tutkittua tietoa ei kovin monesta
> lähteestä ole saatavilla. Ensin vaikka narulla laukaisten, jos ei
> muuten ilkeä. Kivääreitähän saa kaupasta lisää. Tiede ja tutkimus
> vaatii uhrinsa :).
Tykistössä tuo tunnetaan nimellä "kalustolaukaus". Eli aina ensimmäistä
kertaa (tuliasemassa, huoltojen tms. jälkeen) laukaistaan tykki suojasta
pitkän narun päästä vetämällä. Vaikka kaikki toiminta intissä ei niin
järkevältä tuntunut niin kai tälle oli hyvä kokemukseen pohjautuva
perustelu...
Jussi Helin
Ville Tuovinen wrote in message ...
>
>> syttyminen ei ollut ongelma, vaikka ruuti sijaitsi vapaasti
>> hylsyssä. Myöskään mitään piipunnostoa en käyttänyt. Upotus
>> parani 8 mm:iin, vaikka väliin oli asetettu 2 mm:n paksuinen
>> suojapahvi kimpoilun hillitsemiseksi. Vaimennin oli syytä
ruuvata
>> kiinni, sen verran havaittavaa ääntä syntyi näistäkin.
>
>Ilmakivääreitä saa kaupasta, niilläkin syntyy (lähes) yhtä hyvät
>upotukset... 8) Eli patruunassa pitää olla vielä
"tappovaikutustakin"
>jäljellä. Älköön kukaan kysykö miksi, en vastaa siihen
kuitenkaan.
>
Jopa paremmat, useimmilla yli 200 m/s:ssa ampuvilla ilmakoilla.
Diana M34:lla onnistui 22 mm:n laudan läpäisy. Räkättirastas
oli(si) vaarassa 30 metriin saakka.
Pluspuolena on, ettei tarvitse ostaa ilmakkoa erikseen. Voit
käyttää senkin rahan ruudin ja lyijyn ostamiseen. Toisaalta onhan
aseen ostoon aina oltava jokin syy :)
>Ville
JOH
j...@nospam.iki.fi
<jukka.l...@uku.fi> wrote:
>Eli lataus tehdään vähentämällä ruutimäärää.
>Vaikutus lienee sama (detonaatio) jos käytetään esim. N140:sta "hitaampaa"
>ruutia.
>Onko tästä aiheesta olemassa kirjallisuutta tai linkkejä?
>
http://www.guns.connect.fi Ruutiset sivuilla on asiaa sivuttu
useampaankin otteeseen ja samoilta sivuilla voit lähettää
asiasta myös kysymyksen, johon saat varmasti vastauksen