Re: Asus EN9800GX2 tuplatehonäytönohjain
stermen
"Sulo Braun" <br...@vainly.net> ha scritto nel messaggio
news:cShkk.42562$_03....@90.98.233.113...
> M�ntyankeroinen (Bursaphelenchus xylophilus)
> Oireet
> M�nnyt kuolevat nopeasti. Pihkaneritys tyrehtyy. Latvukset tulevat
> punaruskeiksi.
>
> *Koska t�m� m�ntyankeroinenKIN tuntuu olevan ydinhallintomme m��ritelyss�
> 100% TABU on aihetta toki syyt� pit�� jatkuvasti esill�. Samoin kuin
> maailmanlaajuinen tritiumsadevesilammikkoihinsa kuolevien matelijoiden ja
> sammakoiden h�t�tilajulistukset ja muut vastaavat s�teilyn mehil�istapot
> toki! N�in t�llaisen ilmon poistetun nettihausta:"Suomessa mets�taloutta
> uhkaa eniten m�ntyankeroinen, joka on luokiteltu vaaralliseksi ...
> M�ntyankeroisen levi�misen riski Suomeen on varsin todellinen, ...!"
>
> *Aika hurjaa teksti� muuten, vai mit� ja SUPO/IAEA mit� ilmeisemmin kielsi
> noin kaikenkertovan materiaalin julkaisun? .. .. No yht� kaikki her�tt��
> HETI ep�ilyksi� virannomaistemme ja ydinhallinnon mit� h�m�rimmist�
> syy-yhteyskytk�ksist�!
>
> Tuhonaiheuttaja
>
> Tuskin paljain silmin erottuva nematodi eli sukkulamato (alle 1 mm).
>
> M�ntyankeroinen on hyvin pieni, aikusena alle 1 mm pitk�, l�pikuultava
> sukkulamato. Ennen aikuistumista on nelj� toukkamaista kehitysastetta,
> elelev�t p��asiassa m�ntyjen pihkatiehyeiss�. Lis��ntyminen
> optimioloissa on hyvin vilkasta ja saastunut puu kuolee nopeasti.
> M�ntyankeroinen voi levit� kuolevaan puuhun
>
> *��rimm�isen t�rke� ydinkytk�s. Kun jo viime kes�n� ilmoitettiin mm.
> Ranskan
> metsien kuolevan kes�isin enemm�n kuin kasvavan s�teilyn tuhottua
> mets�npohmjien ionitasapainot on p�yt� jo katettu Portugalista, Siperiasta
> v��j��m�tt� l�hestyville m�ntyankeroisille. Kiitos ydinvoimateollisuutemme
> kasvien luontainen vastustus on nyt nollissa, pon apetiit!
>
> lis��ntym��n tulleiden
> hy�nteisten v�lityksell�. M�ntyankeroisen arvellaan olevan kotoisin
> Pohjois-Amerikasta, jossa m�ntylajit ovat kehittyneet melko
> vastustuskykyisiksi. Kotoinen m�ntymme on herkk� m�ntyankeroiselle.
>
> *Bulseye! Mihin siis tarvitaan jatkossa ydins�hk��mme, jota suunnitellaan
> jo
> h�rskisti 60v periodeille?Ei siis mik��n ihme, ett� ydinherroillamme on
> kiirus ydinmmyllyineen, ennen kun kansa tajuaa ydinjym�ytyksen suuruudet.
> nou metas��, ja ei tarvetta ydinvoimalle, t�m� setti muuten pit�� ja
> toimii!
>
> M�ntyankeroinen on hyvin vaarallinen tuholainen ja aiheuttaa vahinkoa
> etenkin levitty��n alueille, miss� m�ntylajit eiv�t ole ehtineet kehitt��
> vastustuskyky�, kuten Japanissa ja Kiinassa. Euroopassa laji on tavattu
> Portugalista. Suomessa lajia ei ole havaittu luonnossa, mutta saastuneilta
> alueilta tulleessa puutavarassa ja pakkausmateriaalissa sit� on tavattu.
>
> *Itse asiassa jo 40 invaasiota (-08). Ja lis�� tulee kunnes mets�mme
> menee.
> Ydinalamme tiet�� t�m�n jo NYT!
>
> Kehitys
> Lis��ntyminen optimioloissa (25 - 30 �C) on hyvin nopeata ja kehitys
> munasta
> aikuiseksi kest�� vain kolmisen vuorokautta. Ankeroinen vaatii
> suhteellisen
> korkeata l�mp�tilaa (yli 20�C) voidakseen kehitty�, mutta kykenee
> s�ilym��n
> hengiss� useita kuukausia -17 �C l�mp�tilassa.
>
> *Lokoisaa ruoka-apetta Suomessa silm�n kantamattomiin ankeroismadoille. Ja
> vauhti levi�mistarpeelle on toki silmit�n. Mihin tarvitsemme ydinvoimaa
> pian, tai edes NYT? Ehk� ydinvoiman voisi valjastaa nykyisen 70% meren
> kiehutuksensa lis�ksi 100% energian haaskaamisiin ja pelkiksi
> kampamaneettikasvattamoiksi l�pi vuoden!) Jaa niin 05.06.-08 YLE
> kauhisteli,
> ett� kasvihuonekaasuja tulee eniten kuin kansa viem�r�i litroittain kuumaa
> k�sienpesuvett� ja kummuttaa sitten It�merest� metaanit, typpioksiduulit
> ja
> ties mitk� hiilip��st�t.
>
> *Toki ydinvoimaloittemme tuhansien ja tuhansien ja tuhansien megawattien
> lauhdekumpuamisista ydintyyliin taas 100% vaiettiin? Miksi ihmeess� ei
> totuus kelpaa. Ydinvoima esim. TVO:n lauhteissa kun todistetusti tuottaa
> kummuttaen metaanisedimenttikerrostumia It�merest� tauotta jo n�ill�
> kahdella voimalallaan 5 000MW hiilipolton edest�! Miksei n�it� tutkita
> julkisuuteen? Ai niin, kun "-08 alkuun h�m�r�per�isesti" Ilmatieteenlaitos
> lopetti koko Suomen keskeisimm�t merentutkimuslaitoksen arandoinnit
> ydinlauhdevesiss�, kun alkoi ydinkytk�sluu paistaa!!
>
> Levi�minen
> Vaikka ankeroiset voivat s�ily� hengiss� kuolleella puulla vuosikausia,
> tarvitsevat ne siirt�j�eli�n eli vektorin kuljettamaan ne uuteen
> lis��ntymispaikkaan l�hist�n terveisiin m�ntyihin. Vektoreina toimivat
> sellaiset hy�nteiset, jotka iskeytyv�t lis��ntym��n kuoleviin puihin ja
> kaivautuvat puuaineeseen, n�in ankeroiset voivat niihin tunkeutua. Lis�ksi
> hy�nteisten t�ytyy aikuistuttuaan k�yd� nakertamassa terveiden m�ntyjen
> vuosikasvaimia, oksia, runkoa tai juuria, jotta ankeroiset p��sisiv�t
> uuden
> puun solukoihin. Mahdollisia vektoreita Suomessa ovat p��asiassa
> Monochamus-suvun sarvij��r�t: suutari ja ranskanr��t�li, mutta muidenkin
> hy�nteisten arvellaan voivan toimia satunnaisesti vektoreina.
>
> Tuhokohteet
> M�ntyankeroisen tuhoja on esiintynyt kotoisilta puulajeilta vain m�nnyll�,
> joka on varsin altis tuhoille. Muualla maailmassa ankeroisen on todettu
> tuhonneen erityisesti sylvestris-ryhm�n m�ntyj�: punam�ntyj� (Pinus
> resinosa), japaninmustam�ntyj� (P. thunbergii), japaninpunam�ntyj� (P.
> densiflora) ja P. luchuensis -m�ntyj�. Lis�ksi se on todettu lukuisilta
> m�nty-, kuusi- ja muilta havupuulajeilta.
>
> Tuhon eteneminen
> Suotuisten olosuhteiden vallitessa m�ntyankeroisten m��r�
> kymmentuhatkertaistuu parin viikon aikana.
>
> *On siin� ydinaavikoituvasa Suomessamme kohta rapinaa salomaillamme!
>
> Uusien puiden valtaamiseen se
> pystyy kuitenkin vain tietyss� elinkiertonsa vaiheessa (ns. kestotoukka).
> Lis�ksi se vaatii levit�kseen siirt�j�eli�n, jona toimii useimmiten jokin
> Monochamus-suvun j��r�. Ankeroisten lis��ntymist� suosii kuiva ja l�mmin
> kes�.
>
> Vaikutus puuhun
> M�ntyankeroiset tukkivat lis��ntyess��n puun tiehyet. Ne valtaavat
> saastuttamansa puun kokonaan siirtyess��n puun sis�ll� pihkatiehyeiden
> kautta niin oksiin, runkoon kuin juuristoonkin. Ankeroisten aiheuttaman,
> usein nopean, puiden kuolemisen syyt� ei aivan tarkkaan viel� tiedet�.
> Vektorien mukana kulkeutuu usein my�s sienitauteja ja pihkanerityksen
> heikentyess� puut altistuvat monille muille tuhoeli�ille. Lakastuminen
> saattaakin olla seurausta useiden eri tekij�iden yhteisvaikutuksesta.
>
> Elinkierto
> Vektorit
>
> Ankeroisten tunnistaminen on vaikeata koska kuolevassa ja kuolleessa
> puussa
> suorastaan kuhisee erilaisia ankeroisia.
>
> Vahingot mets�taloudessa
> M�ntyankeroisesiintym�t vaativat aina v�litt�mi� toimia. M�ntyankeroinen
> pystyy lis��ntym��n ja tappamaan puita nopeasti. Ankeroinen tappaa
> Japanissa
> vuosittain miljoonia kuutiometrej� puuta.
>
> *90% mets�st��n katosi muutamissa vuosissa Siperian pakkasista ja tuulista
> huolimatta l�pi maan.
>
> Tuhoriskin arviointi
> S��olot, ainakin Etel�-Suomessa, mahdollistavat m�ntyankeroisen
> lis��ntymisen ja kotoinen m�ntymme on todettu alttiiksi ankeroiselle.
> Vaara
> m�ntyankeroisen levi�miselle Suomeen on melko suuri,
>
> *Saivartelua, koska levi�minen on SELVI�!
>
> koska kaikkia
> puutavaraeri� ja pakkausmateriaaleja saastuneilta alueilta ei pystyt�
> tarkastamaan. Lis�ksi on mahdollista, ett� Aasiasta per�isin olevan
> puutavaran mukana kulkeutuvat ankeroiset p��sisiv�t vakiintumaan
> l�hialueille. L�mmin ilma ja kuivuus altistavat puita.
>
> *Ankeroinen trodellisuudessa l�hestyy Suomea jo kahdelta maayhteydelt�
> ongelmitta. Mets�teollisuus ja ydinala ankeroinen tulee, oletteko valmiina
> pys�ytt�m��n koneenne!?***
>
> Torjuntamenetelm�t
> Tehokasta keinoa ankeroisen torjumiseksi ei ole toistaiseksi pystytty
> kehitt�m��n.
>
> *Osuma ja upotus! Miksi haaskata ydintekniikkaan, jolle ei ole edes
> jatkossa
> TARVETTA!!
>
> Toimivimmaksi on osoittautunut vektorihy�nteisten h�vitt�minen
> ja saastuneiden puiden polttaminen ennenkuin vektorit poistuvat niist�.
> Suomessa tiukat tuontipuurajoitukset ovat paras keino levi�misen
> est�miseksi. Tuontipuu saastuneilta alueilta tulee olla kuumak�sitelty�
> 56�C
> 30 minuutin ajan siten, ett� k�sittely ulottuu puun keskustaan asti.
>
> M�ntyankeroinen on Euroopan ja V�limeren Kasvinsuojeluj�rjest�n
> karanteenilistoilla (European and Mediterranean Plant Protection
> Organization, EPPO). Lis�ksi EU:lla on s��nn�kset sen levi�misen
> ehk�isemiseksi. Mik�li ep�ill��n m�ntyankeroisen levinneen mets��n, on
> syyt�
> ottaa yhteytt� Kasvintuotannon tarkastuskeskukseen, miss� asia pystyt��n
> varmistamaan.
>
> Teksti: Kuvat: L�hteet:
> Pouttu, A.
> Tomminen, J. Tomminen, J.
> Kyushu Research Center
> EPPO
> Pouttu, A. Tomminen, J. ja Nuorteva, M. (1987)
> EU:n lains��d�nt�
> 05.08.2003 / APou
>