256 kbit/s vai 256 kbps?
Sonera ilmoittaa 256 kbit/s!
"Häh????"
> Mikä on soneran "256:n" adsl:n nopeus?
>
> 256 kbit/s vai 256 kbps?
>
> Sonera ilmoittaa 256 kbit/s!
ja mitähän eroa näillä on?
jos sonera ilmoittaa 256 kbit/s! niin kai se sitten sitä on.
--
hanta
eli sonera ilmoittaa 10 kertaa lian nopean yhteyden!!
"hanta" <hanta@i_o_b_o_x_._c_o_m.invalid> kirjoitti
viestissä:aamde2$kf2$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Ja höpsis. "kbps" = kilobits per second, eli täsmälleen sama asia.
Isolla beellä olisi sitten jotain muuta...
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
baudi = muutosta per sekuntti
"Mika Iisakkila" <mika+...@pingrid.fi> kirjoitti
viestissä:m3vga9j...@saukko.pingrid.fi...
kbps= kilo bittiä per sekuntti
> > > 256 kbps= n.25,6 kbit/s
oisko 256kbps=32KB ?
> 256 kbps= n.25,6 kbit/s
> 256 kbit/s= 2560 kbps!!!!
>
> eli sonera ilmoittaa 10 kertaa lian nopean yhteyden!!
Mitä sitten. Ilmoita asiasta kuntasi kuluttajaneuvojalle kun kerran noin
ottaa silmään ;-)
HT
Millos ne muut oppivat: palvelutarjoajat oppivat myymään mainostamaansa
tuotetta?
Auria Kotikaista 256/256 onkin Nokian boksista luettuna:
upstream 288, downstream 288 kbit/s
Ja kuten pitääkin niin download/uploud 32 kbit/s
Espi
Tässä taas nähdään modeemi-, kovalevy- ym. valmistajien silmänviilausyritys:
merkataan 1 kB = 1000 B, vaikka oikeasti 1 kB = 1024 B.
Eli, kun operaattori ilmoittaa yhteyden (teoreettiseksi) nopeudeksi
256 kbps, se siis tarkoittaa 256 000 bps.
Jos tästä lasketaan yhteyden teoreettinen nopeus kilobitteinä sekunnissa,
on laskutoimitus seuraava:
1. Jaetaan bitit byteiksi, ts. tavuiksi
256 000 bps / (8 b/B) = 32 000 B/s
eli linjan teoreettinen maksiminopeus on 32 tuhatta tavua sekunnissa.
2. Jaetaan tavut kilotavuiksi (HUOM! 1 kilotavu = 1024 tavua)
32 000 B/s / 1024 B/kB = 31,25 kB/s = 31,25 kBps
Eli teoreettiseksi maksiminopeudeksi saadaan 31,25 kilotavua sekunnissa,
eli käytännössä on hyvä jos saa jotain 28 k/s.
- Jussi
> kbps=kilo baudia per sekuntti!
Ei... vaan:
"kilobittiä sekunnissa" = "1000 bittiä sekunnissa" = kbit/s
"kilobittiä sekunnissa" = "1000 bittiä sekunnissa" = kb/s
"kilotavua sekunnissa" = "1000 tavua sekunnissa" = kB/s
"kilobaudia" = "kiloalkiota sekunnissa" = kbaud
Näistä baudilla on kovin vähän tekemistä käyttäjän näkemän tilanteen
kanssa. Baudin ja bitin suhde vaihtelee kovasti tiedonsiirtotavasta
riippuen. Myös ADSL pystyy nopeudesta riippuen pakkaamaan eri määrän
bittejä yhtä linjassa kulkevaa alkiota kohden.
Kilobitistä sekunnissa käytetään myös amerikkalaisperäistä (epä-
määräisen puolivirheellistä) lyhennettä kbps. Samalla tavalla
siellä km/h ilmoitettaan kph. Bitistä on vakiintunut käyttöön sekä
"b" että "bit". Kannattaa ehdottomasti käyttää tuota jälkimmäistä
pidempää muotoa, koska kB ja kb on kovin helppo sotkea keskenään.
Niillähän on käytännössä eroa noin x10. (Tarkka kerroin on lähes
aina 8, mutta tietoliikenteessä bittiä ja tavua käytetään mittaamaan
eri asioita.)
- Ville
--
Ville Voipio, Dr.Tech., M.Sc. (EE)
> Tässä taas nähdään modeemi-, kovalevy- ym. valmistajien silmänviilausyritys:
> merkataan 1 kB = 1000 B, vaikka oikeasti 1 kB = 1024 B.
Ei.
1024 bit = 1 Kibit
1000 bit = 1 kbit
1048576 bit = 1 Mibit
1000000 bit = 1 Mbit
> Eli, kun operaattori ilmoittaa yhteyden (teoreettiseksi) nopeudeksi
> 256 kbps, se siis tarkoittaa 256 000 bps.
Niin tarkoittaa. Ja on ihan oikein. Tiedonsiirrossa on aina käytetty
kymmenkantaisia mittalukuja. Ainoastaan tallennuskapasiteetista
puhuttaessa käytetään "pitkiä" kaksikantaisia kiloja (1024). Tämä
johtuu siitä teknisestä syystä, että osoitebitit ovat kaksikantaisia,
ja muistin koko määräytyy osoitebittien lukumäärän mukaan.
Kaksikantaisia lukuja käytettäessä pitäisi käyttää noita kaksikantaisia
etuliitteitä (Ki, Mi, Gi), jotta sekaannuksilta vältyttäisiin. Käytän-
nössä valitettavasti ajatus on osoittautunut liian vaikeaksi, joten
noita harvemmin näkee. Pääpointti on kuitenkin se, että M on aina
miljoona (1 000 000). Joskus se on enemmän, jos etuliitettä on käytetty
väärin.
> Eli teoreettiseksi maksiminopeudeksi saadaan 31,25 kilotavua sekunnissa,
> eli käytännössä on hyvä jos saa jotain 28 k/s.
Hyvä nyrkkisääntö nettosiirtonopeuden saamiseksi on jakaa raaka
bittinopeus kymmenellä. Tämä jättää parikymmentä prosenttia tilaa
kehyksille ja muille vastaaville. Sitä en kuitenkaan vielä tajua,
missä kohtaa ja ketä on huijattu!
Korjataan nyt vielä; kilobitti = 1024 bittiä, kilotavu = 1024 tavua.
> Korjataan nyt vielä; kilobitti = 1024 bittiä, kilotavu = 1024 tavua.
Ei korjata.
kilobitti = kbit = 1000 bit
kibibitti = Kibit = 1024 bit
Jos kiinnostaa vielä kinata, kaivan standardin esiin.
> Kaksikantaisia lukuja käytettäessä pitäisi käyttää noita kaksikantaisia
> etuliitteitä (Ki, Mi, Gi), jotta sekaannuksilta vältyttäisiin. Käytän-
> nössä valitettavasti ajatus on osoittautunut liian vaikeaksi, joten
> noita harvemmin näkee.
Paremminkin yksiköt kuulostavat höynähtäneiltä, mitä lie pipipippiä,
taitavat olla kannaksen väärältä puolelta kotoisin.
> Hyvä nyrkkisääntö nettosiirtonopeuden saamiseksi on jakaa raaka
> bittinopeus kymmenellä.
No, 256kbps nopeudella tuo sattuu osumaan aika lähelle, 512kbps menee
jo pieleen... Ei se paljoa sen vaikeampi ole laskea tarkastikaan,
jakaa bittinopeuden 8192:lla ja kertoo 0,86:lla.
> Tämä jättää parikymmentä prosenttia tilaa
> kehyksille ja muille vastaaville. Sitä en kuitenkaan vielä tajua,
> missä kohtaa ja ketä on huijattu!
Minusta Sonera huijaa siinä kohtaa kun pakkomyy 512kpbs nettiyhteyden
512kbps ADSL:ään, vaikka 440kbps nettiyhteys riittäisi.
> Kaksikantaisia lukuja käytettäessä pitäisi käyttää noita kaksikantaisia
> etuliitteitä (Ki, Mi, Gi), jotta sekaannuksilta vältyttäisiin. Käytän-
> nössä valitettavasti ajatus on osoittautunut liian vaikeaksi, joten
> noita harvemmin näkee.
Paremminkin yksiköt kuulostavat höynähtäneiltä, mitä lie pipipippiä,
taitavat olla keksijät ja yksiköt kannaksen väärältä puolelta
kotoisin...
> Hyvä nyrkkisääntö nettosiirtonopeuden saamiseksi on jakaa raaka
> bittinopeus kymmenellä. Tämä jättää parikymmentä prosenttia tilaa
> kehyksille ja muille vastaaville.
Eiköhän se jätä tasan 20% tilaa, mutta se on yläkanttiin. 14% on
lähempänä totuutta.
> Sitä en kuitenkaan vielä tajua, missä kohtaa ja ketä on huijattu!
Minusta Sonera huijaa siinä kohtaa kun pakkomyy 512kpbs nettiyhteyden
> Paremminkin yksiköt kuulostavat höynähtäneiltä, mitä lie pipipippiä,
> taitavat olla keksijät ja yksiköt kannaksen väärältä puolelta
> kotoisin...
Terveisiä vaan sinne kannaksen itäpuolelle. Tässä linkki länsipuolelle:
http://physics.nist.gov/cuu/Units/binary.html
Varsinaisen standardin nimi on IEC 60027-2, ja sitä tuskin on
netissä saatavilla ilman rahaa. Olennainen asia on kuitenkin
tuon linkin alla.
---
Eri asia sitten, että tuo Ki/Bi/Mi on valitettavasti jäänyt aika
vähälle käytölle. Niinpä noista kaksikantaisista kiloista ja muista
käytetään aika usein kymmenkantaisia vastineitaan. Se pitänee hyväksyä,
mutta samalla kannattaa pitää mielessä, että kilo on 1000.
---
> > Hyvä nyrkkisääntö nettosiirtonopeuden saamiseksi on jakaa raaka
> > bittinopeus kymmenellä. Tämä jättää parikymmentä prosenttia tilaa
> > kehyksille ja muille vastaaville.
>
> Eiköhän se jätä tasan 20% tilaa, mutta se on yläkanttiin. 14% on
> lähempänä totuutta.
Bruttoyhteys on oikeastaan ainoa asia, jonka määritteleminen menee
helposti. Erilaisten kehystysten määrä vaihtelee kuitenkin käytöstä
ja protokollasta riippuen.
> Minusta Sonera huijaa siinä kohtaa kun pakkomyy 512kpbs nettiyhteyden
> 512kbps ADSL:ään, vaikka 440kbps nettiyhteys riittäisi.
Joojoo. Ja verkkokorttejakaan ei saisi myydä 100 Mbit/s siirtävinä,
kun eivät ne koskaan siirrä niin paljon hyötykuormaa?
- Ville
> Terveisiä vaan sinne kannaksen itäpuolelle. Tässä linkki länsipuolelle:
Niin viittaus oli kyllä vähän muuhun kannakseen kuin Karjalan,
ilmansuunnat eivät oikein sovellu. Pointti oli kuitenkin se, että
puheharjoitukselta kuullostavilla yksiköillä on suunnilleen yhtä suuri
todennäköisyys yleistyä kuin täkäläisen Kielitoimiston tunnetuimmilla
yritelmillä, sähkälehitutähystin tulee heti mieleen...
> Joojoo. Ja verkkokorttejakaan ei saisi myydä 100 Mbit/s siirtävinä,
> kun eivät ne koskaan siirrä niin paljon hyötykuormaa?
Kuullostaa ihan hyvältä idealta, tosin eipä niitä taideta sellaisina
myydä. Tosin, jos otetaan typerä autoanalogia, niin ei autoillekaan
yleensä luvata huippunopeutta ihan hatusta vetäen. Analogia tosin imee
aika pahasti, kaikkihan ne saavuttavat maan ratanopeuden...
-jari
--
> Voi noita Soneran linjoja...
> Phnetistä irtoaa 256 kbit/s ADSL --> 60 ktavua/s - että silleen hämeessä
Näitä suorituskykylukuja on ihan mukava nähdä. Ne ovat kuitenkin
irrallisena aika ... irrallisia. Joten jos raportoitte linjanne
noupeksia, kertokaa ainakin seuraavat:
- miten on mitattu (nopeustestillä, tiedostojen latauksella)
- mitä protokollaa on käytetty (FTP, HTTP, jotain muuta)
- mitä ohjelmaa on käytetty (vaikkapa IE, WS_FTP)
- missä nopeustestin toinen pää on (samassa verkossa, kotimaassa, ulkomailla)
Voin esimerkiksi itse sanoa, että tämän piuhan (Ellu/Netsonic) nopeus
on yleensä noin 52-55 kt/s mitattuna isojen tiedostojen siirrolla
HTTP:llä IE 5.01:llä. Sama nopeus on vastapään palvelimiseta riippuen
saatavissa myös ison veden takaa. Nimellisnopeus on 256/512 kbit/s.
Ja noin yleiskommenttina vielä, että jos oma nopeus on kovasti yli
oletetun, kannattaa miettiä kaksi kertaa. Joko kysymys on mittaus-
järjestelyissä olevasta pahasta virheestä tai sitten operaattorin
mokasta. Kumpaakaan ei ehkä kannata kovin isoon ääneen mainostaa,
pahimmassa tapauksessa operaattori korjaa mokansa :)
- Ville
Paljonko ADSL-systeemi pystyy pakkaamaan siirrettävää dataa, vai tekeekö
se tuota lainkaan?
Modeemiyhteyksillä ainakin saattaa saada käsittämättömän suuria
siirtonopeuksia, kun siirtää 'tyhjää'.
Terv: Harri