Suomalaisen tavutuksen "nykyaikaisuus"
S. Mäkelä
ensimmäisessä käännöksessä, että LaTeX "ajoi" muutamia rivejä
ylipitkiksi. Siitä varoiteltiin eräässä oppaassa, mutta en muista,
miten sen pystyi estämään? Ja mistä saisi ehkä ajantasaisemman
tavutustiedoston suomenkielelle, kun tuota on viimeksi muutettu (kai)
-95.
Ja vielä: "paras" opas LaTeX:n ja yleensäkin TeX:n käyttöön? Vai
kannattaako konsultoida täältä kautta?
S. Mäkelä
Antti-Juhani Kaijanaho
> Ja mistä saisi ehkä ajantasaisemman tavutustiedoston suomenkielelle,
> kun tuota on viimeksi muutettu (kai) -95.
Miten suomen kieli on muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana?
> Ja vielä: "paras" opas LaTeX:n ja yleensäkin TeX:n käyttöön? Vai
> kannattaako konsultoida täältä kautta?
Alkuun: Oetikerin opas, minun oppaani (ks. sigu) ;-)
Jatkoon: Lamportin kirja, Companion, Graphics Companion
Viitteet:
Leslie Lamport: LaTeX - a document preparation system.
Addison-Wesley, 1994 (toinen laitos)
Michel Goossens et al: The LaTeX companion.
Addison-Wesley, 1994
Michel Goossens et al: The LaTeX Graphics Companion
Addison-Wesley, 1997
Tobias Oetiker et al: The not so short introduction to LaTeX2e.
ftp://ftp.funet.fi/pub/TeX/CTAN/info/lshort/
(myös suomeksi)
Antti-Juhani Kaijanaho: LaTeX ja AMS-LaTeX - opus asiatekstin ladonnasta.
Jyväskylän yliopiston Atk-keskus, 1998, Käyttäjän opas 43.
--
%%% Antti-Juhani Kaijanaho % ga...@iki.fi % http://www.iki.fi/gaia/ %%%
Maksamaton mainos:
http://www.jyu.fi/latex-opas/
Pasi Ryhanen
> Ja mistä saisi ehkä ajantasaisemman tavutustiedoston suomenkielelle,
> kun tuota on viimeksi muutettu (kai) -95.
Eiköhän tuo ole ihan hyvin ajan tasalla, kun ei suomen kielen tavutus
ole viime aikoina mitenkään muuttunut.
--Pasi
Jari Oksanen
laita kahden identtisen vokaalin väliin tavuvi-iva-a? Sangen tavallinen
virhe, joka edellyttää omien hyfenointipaikkojen merkinnän, vaikka
muuten menee hyvin (tietysti poislukien tavalliset yhdyssanavirheet
kuten "nai-sasia").
--
J.Oksanen -- UHLA (University of Helsinki at Lahti)
M. Tavasti
> Alkuun: Oetikerin opas, minun oppaani (ks. sigu) ;-)
>
> Antti-Juhani Kaijanaho: LaTeX ja AMS-LaTeX - opus asiatekstin ladonnasta.
> Jyväskylän yliopiston Atk-keskus, 1998, Käyttäjän opas 43.
Mistäs tuota saa/mihin hintaan?
--
(Edeltava teksti ei tainnut sisaltaa skandeja, oikeinkirjoitusta tai asiaa)
M. Tavasti | Puh. | Mahdolliset mielipiteet varastettu,
tav...@iki.fixx | 040-5078254 | lainattu, muitten tai jopa omia!
(Poista tupla-x mail-osoitteesta. Remove double-x from mail address)
Niilo Siljamo
> S. Mäkelä <sa...@my-dejanews.com> writes:
>
> > Ja mistä saisi ehkä ajantasaisemman tavutustiedoston suomenkielelle,
> > kun tuota on viimeksi muutettu (kai) -95.
>
> Eiköhän tuo ole ihan hyvin ajan tasalla, kun ei suomen kielen tavutus
> ole viime aikoina mitenkään muuttunut.
Tuollaista väittävä ei tunne asiaa. TeXin tavutusalgoritmi perustuu
tavumalleihin, jotka eivät todellakaan kata kaikkia sanoja.
Esimerkiksi meidän laitoksellamme on jouduttu itse lisäämään
tarvittavia tavumalleja, jotta meteorologiset ja geofysikaaliset sanat
tavuttuisivat oikein tai ollenkaan.
Esimerkiksi sellaiset sanat kuin geostrofia, elektroni, mikroskooppi,
synoptinen, ilmakehä, subtrooppinen, suureskaala, barokliininen,
konsentraatio, pseudokostea, adiabaattinen, tilanyhtälö, trooppinen,
troposfääri, stratosfääri, isobaari, sykloni, ekvaattori,
astronominen, pituusaste, leveysaste, polaaristereografinen,
pohjoisosa, keskiarvo, vuorokausi, meteorologia, okkluusiorintama ,
virtausajo tavuttuivat jollakin tavalla väärin, jos tavuttuivat
lainkaan. Näitä varten lisättiin itse tavumalleja.
Täsmälleen sama koskee suurta joukkoa muita sanoja. Erityisen
ongelmallisia ovat ne sanat, joissa on kahden vokaalin ympäröimä s tai
n. Osassa niistä vain toinen tavutustapa on oikein ja niistä TeXin
pitäisi selvitä. Joissakin taas merkitys muuttuu, jos tavuttaa väärin,
ja siksi TeX ei saisi tavuttaa näitä sanoja ilman erikseen annettua
ohjetta.
Lisäksi ääkkösiä sisältävien sanojen osalta tavumalleihin on tehty
teknisistä syistä korjauksia, mutta en muista tämän muutoksen
ajankohtaa.
--
Niilo....@Helsinki.FI + http://www.iki.fi/siljamo/
Meteorologian laitos + sil...@iki.fi
Helsingin yliopisto +
Pasi Ryhanen
> > Eiköhän tuo ole ihan hyvin ajan tasalla, kun ei suomen kielen tavutus
> > ole viime aikoina mitenkään muuttunut.
> Tuollaista väittävä ei tunne asiaa.
Tunnen kyllä tavutusohjelmia kohtalaisen hyvin, mutta taisin ilmaista
itseäni epätäsmällisesti. Tarkoitus ei ollut väittää, että TeXin
suomen tavutus olisi hyvälaatuinen, vaan että tavutusohjelman hyvyys
ei vuosien kuluessa muutu juuri lainkaan.
> TeXin tavutusalgoritmi perustuu tavumalleihin, jotka eivät
> todellakaan kata kaikkia sanoja.
Jos sääntöjä (malleja) ei ole kuin muutamia satoja, niin mukana ei voi
olla kovin paljoa poikkeuksia perussäännöistä, eikä lopputuloskaan voi
olla erityisen laadukas. Kunnollisissa sääntöpohjaisissa tavuttimissa
voi olla useampikin tuhat sääntöä (esim.
http://www.lingsoft.fi/doc/d-finhyp9.html).
Yhdyssanat tuottavat kuitenkin aina ongelmia sääntöpohjaisille
tavuttimille. Täydellisyyden tavoittelu vaatii väkisinkin avuksi
morfologisen analysaattorin.
--Pasi
Antti-Juhani Kaijanaho
> Antti-Juhani Kaijanaho <gaia...@iki.fi> writes:
>
> > Alkuun: Oetikerin opas, minun oppaani (ks. sigu) ;-)
> >
> > Antti-Juhani Kaijanaho: LaTeX ja AMS-LaTeX - opus asiatekstin ladonnasta.
> > Jyväskylän yliopiston Atk-keskus, 1998, Käyttäjän opas 43.
>
> Mistäs tuota saa/mihin hintaan?
Pääsiassa tuota myydään Jyväskylän yliopiston Atk-keskuksessa sekä
Kampus Kirjan (jyväskyläläinen kirjakauppa) toimipisteissä. Lisäksi
opasta on myynnissä TKK:lla ja Oulun yliopistolla. Voi olla
muuallakin. Kirjakaupat saattavat myydä tilauksesta (ISBN
951-39-0348-6).
Hinta vaihtelee 25 markasta ylöspäin.
http://www.hut.fi/atk/oppaat/
http://cc-www.oulu.fi/hinnasto/oppaat.htm
http://www.kampusdata.fi/KD_index3.html
Niilo Siljamo
> Tunnen kyllä tavutusohjelmia kohtalaisen hyvin, mutta taisin ilmaista
> itseäni epätäsmällisesti. Tarkoitus ei ollut väittää, että TeXin
> suomen tavutus olisi hyvälaatuinen, vaan että tavutusohjelman hyvyys
> ei vuosien kuluessa muutu juuri lainkaan.
TeXin tapauksessa parantumista voi tapahtua. Tavumalleja voi helposti
lisätä, jos huomaa, että jokin tietty sana tai sanatyyppi aiheuttaa
säännöllisesti ongelmia. Sitä mekin olemme tehneet.
> Jos sääntöjä (malleja) ei ole kuin muutamia satoja, niin mukana ei voi
> olla kovin paljoa poikkeuksia perussäännöistä, eikä lopputuloskaan voi
> olla erityisen laadukas. Kunnollisissa sääntöpohjaisissa tavuttimissa
> voi olla useampikin tuhat sääntöä (esim.
> http://www.lingsoft.fi/doc/d-finhyp9.html).
TeXin tavutus hieman täydennetyillä tavumalleilla tuottaa kuitenkin
riittävän hyvän tuloksen ainakin niillä teksteillä, joita täällä on
kirjoiteltu. Eikä mikään estäisi täydentämästä tavumalleja.
Tietääkseni Helsingin yliopiston keskuskoneilla on käytössä selvästi
tuota perusversiota parempi tavumallitiedosto, mutta sitä ei
ilmeisesti saa laajempaan käyttöön.
Timo Korvola
> Pasi Ryhanen wrote:
> >
> > S. Mäkelä <sa...@my-dejanews.com> writes:
> >
> > > Ja mistä saisi ehkä ajantasaisemman tavutustiedoston suomenkielelle,
> > > kun tuota on viimeksi muutettu (kai) -95.
> >
> > Eiköhän tuo ole ihan hyvin ajan tasalla, kun ei suomen kielen tavutus
> > ole viime aikoina mitenkään muuttunut.
> >
> Ki-itos tiedosta. Onkohan TeXin tavutusalgoritmi kehittynyt eikä enää
> laita kahden identtisen vokaalin väliin tavuvi-iva-a?
Koettasit nyt edes käyttää niitä suomenkielisiä tavutussääntöjä.
Tämä saattaa tulla yllätyksenä, mutta oletusasetus on englanti ja sitä
tavutetaan hiukan eri tavalla.
Sinänsä TeXin käyttämä tavutusalgoritmi ei ole kehittynyt. Se ei
kunnolla sovellu suomen kieleen eikä sitä perusasiaa voi säännöillä
korjata. Ongelma on siinä, että yhdyssanat pitäisi tunnistaa
sellaisiksi osatakseen tavuttaa ne sanarajan kohdalta. Niinpä noilla
suomenkielisillä säännöillä osa tavutuspaikoista jää väkisinkin
huomaamatta. On luonnollisesti pyritty mieluummin siihen, että
löydetyt tavutuskohdat olisivat oikein.
> muuten menee hyvin (tietysti poislukien tavalliset yhdyssanavirheet
> kuten "nai-sasia").
Tuota nimenomaista virhettäkään se ei tee, mutta tapaus onkin käsitelty
säännöissä suht eksplisiittisesti.
--
Timo Korvola <URL:http://www.iki.fi/tkorvola>
Olli J. Marttila
fi8hyph.tex, jota olen käyttänyt vaivatta mm. oppikirjoja taittaessani.
Tavutuksen onnistumisen edellytyksenä on babelin käyttö. Tunnustetaan: jos
sanassa on ääkkösiä tai jos sana on moninkertainen yhdyssana, se saattaa
jäädä tavuttamatta, jolloin on turvauduttava manuaaliseen tavutukseen.
TeX-versioista olen käyttänyt OS/2:n emtex-TDS, kiihdytinlaboratorion
koneilla ntexiä ja koti-latexini teTeXiä.
--
Olli J. Marttila, Laboratory Manager (retired)
Menninkäisentie 8 H
FIN-02110 ESPOO, FINLAND
tel. +358 9 463 347
e-mail olli.m...@kolumbus.fi
"Niilo Siljamo" <sil...@sateenkaari.meteo.helsinki.fi> wrote in message
news:m2itzhf...@sateenkaari.meteo.helsinki.fi...
Niilo Siljamo
> CTAN-saitteihin ilmestyi kesällä 1998 uusi suomenkielinen tavutus
> fi8hyph.tex, jota olen käyttänyt vaivatta mm. oppikirjoja taittaessani.
> Tavutuksen onnistumisen edellytyksenä on babelin käyttö. Tunnustetaan: jos
> sanassa on ääkkösiä tai jos sana on moninkertainen yhdyssana, se saattaa
> jäädä tavuttamatta, jolloin on turvauduttava manuaaliseen tavutukseen.
Tiedän tuon version. Siinä ei ole mitään, mitä meillä ei olisi, koska
meidän meteorologista sanastoa sisältävä versiomme on rakennettu tuon
pohjalta.
S. Mäkelä
>
> S. Mäkelä <sa...@my-dejanews.com> writes:
>
> > Ja mistä saisi ehkä ajantasaisemman tavutustiedoston suomenkielelle,
> > kun tuota on viimeksi muutettu (kai) -95.
>
Ei kieli itsessään tosiaankaan, mutta käyttämäni sanasto liennee sen
verran erikoista, että pitäisi varmaankin toteuttaa tuollainen "oma
tavutustiedosto". Mutta miten, se lienee selvitetty tuolla sigusi
oppaassa?
> Maksamaton mainos:
> http://www.jyu.fi/latex-opas/
\linespread{1.3}
\usepackage[finnish]{babel}
komennoilla aloitin tuon mainitsemani tekstinpätkän. Meni ilmeisesti
oikein, lähinnä siis tuo suomalaisuus? :)
S. Mäkelä
Timo Korvola
> Antti-Juhani Kaijanaho wrote:
> >
> > S. Mäkelä <sa...@my-dejanews.com> writes:
> >
> > > Ja mistä saisi ehkä ajantasaisemman tavutustiedoston suomenkielelle,
> > > kun tuota on viimeksi muutettu (kai) -95.
> >
> > Miten suomen kieli on muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana?
>
> Ei kieli itsessään tosiaankaan, mutta käyttämäni sanasto liennee sen
> verran erikoista, että pitäisi varmaankin toteuttaa tuollainen "oma
> tavutustiedosto". Mutta miten, se lienee selvitetty tuolla sigusi
> oppaassa?
\hyphenation:iahan voi käyttää koska tahansa erikoistapausten
luetteluun. Mutta jos haluaa käyttää \patterns:ia, se täytyy tehdä
initexillä. Lisäksi pitää ymmärtää, mitä ne säännöt tarkoittavat
(selitetty TeXbookissa) ja miten ne käytännössä toimivat (siinä
voi olla hiukan ihmettelemistä).
> \usepackage[finnish]{babel}
>
> komennoilla aloitin tuon mainitsemani tekstinpätkän. Meni ilmeisesti
> oikein, lähinnä siis tuo suomalaisuus? :)
\usepackage[T1]{fontenc} on vielä tarpeen, jotta ääkköselliset sanat
tavuttuisivat.
Antti-Juhani Kaijanaho
> Mutta miten, se lienee selvitetty tuolla sigusi oppaassa?
Ei todellakaan. Se opettaa käyttämään LaTeX:ia, ei ylläpitämään sitä.
Ei mikään muukaan mainitsemani opas puhu tavutustiedoston luomisesta;
siihen paras lienee Knuthin "The TeXbook".
Yksittäisiä sanoja voi kyllä lisätä yhden dokumentin tavutustietoihin
komennolla \hyphenation.
> \usepackage[finnish]{babel}
>
> komennoilla aloitin tuon mainitsemani tekstinpätkän. Meni ilmeisesti
> oikein, lähinnä siis tuo suomalaisuus? :)
Juu. Tietysti fontenc- ja inputenc-rivit
\usepackage[XXX]{inputenc}
\usepackage[T1]{fontenc}
(jossa XXX riippuu järjestelmästä: Unixissa se on latin1) ovat myös
hyödyllisiä.
Olli J. Marttila
teko-ongelmaan. Vanhalta pierulta lipsahtelee.
--
Olli J. Marttila, Laboratory Manager (retired)
Menninkäisentie 8 H
FIN-02110 ESPOO, FINLAND
tel. +358 9 463 347
e-mail olli.m...@kolumbus.fi / olli.m...@helsinki.fi
"Niilo Siljamo" <sil...@sateenkaari.meteo.helsinki.fi> wrote in message
news:m2aeksf...@sateenkaari.meteo.helsinki.fi...
S. Mäkelä
>
> S. Mäkelä <sa...@my-dejanews.com> writes:
>
> > Mutta miten, se lienee selvitetty tuolla sigusi oppaassa?
>
> Ei todellakaan. Se opettaa käyttämään LaTeX:ia, ei ylläpitämään sitä.
> Ei mikään muukaan mainitsemani opas puhu tavutustiedoston luomisesta;
> siihen paras lienee Knuthin "The TeXbook".
No, rankka oletus.. Ehkä ei kannata ryhtyä moiseen kun..
> Yksittäisiä sanoja voi kyllä lisätä yhden dokumentin tavutustietoihin
> komennolla \hyphenation.
.. on tämäkin komento. Tätä ilmeisesti kannattaa käyttää vasta, kun on
muutaman kerran ajanut lävitse kääntäjästä sen lähdetiedoston ja
tietää huonosto tavuttuvat sanat?
> > \usepackage[finnish]{babel}
> >
> > komennoilla aloitin tuon mainitsemani tekstinpätkän. Meni ilmeisesti
> > oikein, lähinnä siis tuo suomalaisuus? :)
>
> Juu. Tietysti fontenc- ja inputenc-rivit
>
> \usepackage[XXX]{inputenc}
> \usepackage[T1]{fontenc}
Ja nuo sitten selitetään varmaankin jossakin. Pitääpä selvittää tässä
viikonlopun aikana.. Pitäisi saada jotain käyttökelpoista aikaan
tuossa about huhtikuun alkupäiviin mennessä.
Täällä tuntuu olevan intoa selittää (onneksi :)) jossakin jo valmiiksi
selitettyjä asioita, toisin kuin joissakin muissa ryhmissä, joissa
vain viitataan man ls ja man sitäsuntätä :).
> (jossa XXX riippuu järjestelmästä: Unixissa se on latin1) ovat myös
> hyödyllisiä.
Linux (RH6.1.92 tai kun RH6.2 ilmestyy, niin se :)) käyttää latin1
:stä vai jotain muuta, fi-latin1 :stä?
S. Mäkelä
Timo Korvola
> Täällä tuntuu olevan intoa selittää (onneksi :)) jossakin jo valmiiksi
> selitettyjä asioita, toisin kuin joissakin muissa ryhmissä, joissa
> vain viitataan man ls ja man sitäsuntätä :).
Luultavasti siksi, että online-dokumentaatio on aika hajanaista.
Viittaukset olisivat tyypillisesti kirjoihin, joita ei kaikilla ole.
> Linux (RH6.1.92 tai kun RH6.2 ilmestyy, niin se :)) käyttää latin1
> :stä vai jotain muuta, fi-latin1 :stä?
Linuxhan käyttää mitä missäkin yhteydessä käsketään käyttämään. Latin
1 on länsieurooppalaisille luonnollinen valinta. Tai pikemminkin se
versio, jossa oli eurokin, oliko se nyt Latin 9 eli ISO-8859-15.
(Kukahan noitakin numeroita oikein allokoi?) Se on kaiketi kuitenkin
euromerkkiä lukuunottamatta sama kuin Latin 1.
Pasi Ryhanen
> Tai pikemminkin se versio, jossa oli eurokin, oliko se nyt Latin 9 eli
> ISO-8859-15. (Kukahan noitakin numeroita oikein allokoi?) Se on
> kaiketi kuitenkin euromerkkiä lukuunottamatta sama kuin Latin 1
No ei aivan, vaan euron lisäksi mukana on hattu-s, hattu-z ja pari
muuta, ks. esim. http://www.hut.fi/u/jkorpela/latin9.html
--Pasi
Olli J. Marttila
Niilo Siljamolle.
Mikäli et tiedä, lähin CTAN-saitti on ftp.funet.fi.
--
Olli J. Marttila, Laboratory Manager (retired)
Menninkäisentie 8 H
FIN-02110 ESPOO, FINLAND
tel. +358 9 463 347
e-mail olli.m...@kolumbus.fi
"S. Mäkelä" <sa...@my-dejanews.com> wrote in message
news:38B1B1E1...@my-dejanews.com...
> Olen aloittelemassa "TeX - uraani" ja ongelmaksi tuli heti
> ensimmäisessä käännöksessä, että LaTeX "ajoi" muutamia rivejä
> ylipitkiksi. Siitä varoiteltiin eräässä oppaassa, mutta en muista,
> miten sen pystyi estämään? Ja mistä saisi ehkä ajantasaisemman
> tavutustiedoston suomenkielelle, kun tuota on viimeksi muutettu (kai)
> -95.
>
> Ja vielä: "paras" opas LaTeX:n ja yleensäkin TeX:n käyttöön? Vai
> kannattaako konsultoida täältä kautta?
>
> S. Mäkelä
Antti-Juhani Kaijanaho
> ... on tämäkin komento. Tätä ilmeisesti kannattaa käyttää vasta, kun
> on muutaman kerran ajanut lävitse kääntäjästä sen lähdetiedoston ja
> tietää huonosto tavuttuvat sanat?
Jep.
> > \usepackage[XXX]{inputenc}
> > \usepackage[T1]{fontenc}
>
> Ja nuo sitten selitetään varmaankin jossakin.
Ainakin minun oppaassani, muistaakseni myös Oetikerissä. Kirjoissa
myös, mutta niissä asiaa ei ole välttämättä esitetty kovinkaan
yhtenäisesti suomalaisten kannalta.
> Linux (RH6.1.92 tai kun RH6.2 ilmestyy, niin se :)) käyttää latin1
> :stä vai jotain muuta, fi-latin1 :stä?
latin1 on hyvä valinta.
Jos muuten ylläpidät konetta itse, muista ajaa roottina texconfig sekä
asettaa suomenkielinen tavutussäännöstö päälle.
S. Mäkelä
>
> Lue vastaukseni myöhemmin tässä säikeessä, joka meni ajattelemattomuuttani
> Niilo Siljamolle.
>
> Mikäli et tiedä, lähin CTAN-saitti on ftp.funet.fi.
Heh, onhan tässä säikeessä höpisty aiheesta hurjasti :) Ja nopeuskin
tuonne on kohdallaan, olen lähes suoraan kiinni Funetin runkolinjassa
;-).
Luenluen joo, kunhan kerkiän :)
S. Mäkelä
Pauli Viljamaa
>Olen aloittelemassa "TeX - uraani" ja ongelmaksi tuli heti
>ensimmäisessä käännöksessä, että LaTeX "ajoi" muutamia rivejä
>ylipitkiksi. Siitä varoiteltiin eräässä oppaassa, mutta en muista,
>miten sen pystyi estämään? Ja mistä saisi ehkä ajantasaisemman
Tätä ensimmäistä kysymystä ei vielä ole käsitelty.
Laittamalla LaTeX-dokumentin alkuun komennon
\sloppy
TeX ei ylitä marginaalia.
Marginaalien ylitykseen liittyy vielä se, että dokumenttiluokan optiolla
draft tai final määrätään myös se että näkyykö marginaaliylityksen
perässä musta neliö vai ei.
t. Pauli
--
* Pauli Viljamaa * Tampere University of Technology *
* http://www.ae.tut.fi/~pauli * Automation and Control Institute *
* Phone +358 3 365 2648 * P.O. Box 692 *
* Fax +358 3 365 2340 * FIN-33101 Tampere, Finland *
Jarmo J Ala-Heikkila
>> Yksittäisiä sanoja voi kyllä lisätä yhden dokumentin tavutustietoihin
>> komennolla \hyphenation.
>muutaman kerran ajanut lävitse kääntäjästä sen lähdetiedoston ja
>tietää huonosto tavuttuvat sanat?
Tässä komennossa on suomen kielen kannalta vain se huono
ominaisuus, että se ei tajua taivutusmuodoista yhtään mitään.
Jos dokumentissa esiintyy yksi vaikea sana useassa taivutusmuodossa,
niin ne täytyy kaikki luetella \hyphenation-komennoilla...
(PV: englannin kielen taivutusmuotojen lukumäärä)
Yksi hyväksi havaittu knoppitieto ongelmallisten rivijakojen
varalle (ilmeisesti babel-paketin anteja):
TeX ei oletusarvoisesti tavuta yhdysviivallisia sanoja muualta
kuin yhdysviivan kohdalta. Englanninkielessä tämä sääntö kai
toimii aika hyvin sanojen lyhyyden ansiosta, mutta suomessa
usein ei. Tämän säännön saa kuitenkin kierrettyä kirjoittamalla
yhdysviivan eteen ":n. Esim. Compton"-sironta.
Jarmo Ala-Heikkilä
--
M. Tavasti
> korjata. Ongelma on siinä, että yhdyssanat pitäisi tunnistaa
> sellaisiksi osatakseen tavuttaa ne sanarajan kohdalta. Niinpä noilla
Onko mahdollista muuttaa tavutuksen asetuksia siten, että
tavutusvihjeellisiä sanoja tavutetaan vain ja ainoastaan vihjeen
kohdalta? Eniten käyttöä tälle olisi juurikin yhdyssanojen kanssa.
Tai ainakaan minun diplomityöni kanssa latex ei toiminut edellä
esittämälläni tavalla...
Pekko Piirola
> Onko mahdollista muuttaa tavutuksen asetuksia siten, että
> tavutusvihjeellisiä sanoja tavutetaan vain ja ainoastaan vihjeen
> kohdalta? Eniten käyttöä tälle olisi juurikin yhdyssanojen kanssa.
Kaiketi on mahdollista muuttaa, koska täsmälleen sama LaTeX-input
tuottaa erilaisen tuloksen kotikoneellani (Debian Slink;
tetex-bin-0.9.981113-2 jne.) kuin yliopiston koneilla käännettynä.
Kotikoneeni tavuttaa tavutusvihjeelliset sanat ensimmäisen vihjeen
jälkeen mistä hyvänsä kohdasta, mutta yliopiston LaTeX-asennus vain
vihjeen kohdalta. Minäkin ottaisin kiitollisena vastaan tiedon, mistä
tuota muutetaan, koska minustakin yhdyssanat tulisi tavuttaa vain
sanarajan kohdalta (sikäli kuin mahdollista).
--
Voikaa hyvin!
t: Pekko