NAISET EI OSAA KOODATA! + LINUX ON PASKAA HYÖTY- JA PELIKÄYTÖSSÄ!
zugu zugu man
luennoilla, mutta kaikki pitää kysyä lopulta miehiltä.
Ainoat poikkeukset on ulkomaalaisia!
-------------------------------------------------------------------------------------------------
Saattaa linuxissa olla jotakin hyvääkin serverihommissa, mutta sen
tekstiripulin, joka tulee linuxia käynnistettäessä, saisi kyllä
vetää helevettiin.
Hyöty- ja pelikäytössä linuxista ei ole paljon iloa.
TV: ZUGU ZUGU MAN
Saastamoinen Vesa
>Naiset ei osaa koodata. Jokunen roikkuu kyllä ATK-tunneilla ja
>luennoilla, mutta kaikki pitää kysyä lopulta miehiltä.
>
webbisivua väitteesi perustaksi. Siis tentti tuloksia sukupuolijaon
mukaisesti?
--
[ Jos haluat tavoittaa minut, yritä tätä: ve...@cc.tutz.fi |poista-z| ]
[ Mutta kun viestisi on todella kiireellinen, |remove-z| ]
[ voit yrittää myös tätä: 050 5431067 Vesa Saastamoinen ]
[______________________________________________________________________]
Jani Jaakkola
zugu zugu man <zu...@an.al> kosketti
sormenpäillään seuraavia näppäimiä:
[Iso läjä roskaa poistettu]
Ilmeisesti tätä juuri kirjoittamaan oppinutta ala-aste ääliötä ei
vieläkään ole siirretty apukouluun tukiopetukseen pehmustetussa kopissa.
Kylläpä siellä Oulussa ollaan hitaita.
Tässä muuten taisi sitten olla jälleen hyvä esimerkki tyypillisestä
NT-käyttäjästä. Janne Pohjola on hyvässä seurassa "zugu zugu man":in ja
Sihvosen kanssa.
Jatkot sfnet.keskustelu.varaventtiilissä, jotta voin jatkossa fleimata
lisää häiritsemättä sfnet.atk.sodat-ryhmän kunnon ihmisiä.
--
Olen akateeminen tekstipäätteen omistava propellipäinen tonnikalaa
pureskeleva Linuxia käyttävä tekstifriikkiopiskelijanörtti,
joka vt-100 päätteellä nettihäiriköidessään estää kaiken järkevän
keskustelun arvostelemalla binääripostauksia ja W95:sta ja YLPEÄ SIITÄ!
Juhana Siren
<schnipp>
> TV: ZUGU ZUGU MAN
Hävettää kohta olla oululainen.
--
(This .signature intentionally left blank.)
Antti S Brax
> Onkos tämä nyt sellainen mutu(TM) tieto, vai oliskos sellaista heanoa
> webbisivua väitteesi perustaksi. Siis tentti tuloksia sukupuolijaon
> mukaisesti?
Koskas tenttitulokset on mitään ohjelmointitaidosta kerto-
neet? Teoria vs. käytäntö, tiedäthän...
--
Antti S. Brax - a...@iki.fi - Old school - http://www.iki.fi/asb/
Only idiots quote signatures
Jani A. Ervast
Juhana Siren kirjoitti viestissä ...
>zugu zugu man <zu...@an.al> writes:
>
><schnipp>
>> TV: ZUGU ZUGU MAN
>
>Hävettää kohta olla oululainen.
>
Samat sanat. Hävettää olla myös suomalainen, eräiden vormula kusoilijoiden
toimesta.
Jani A. Ervast
Ari Saastamoinen
> Naiset ei osaa koodata. Jokunen roikkuu kyllä ATK-tunneilla ja
Ja taas noita Oulun peeloja.
Osaatkos itse koodata? Hyvinkinkö?
> luennoilla, mutta kaikki pitää kysyä lopulta miehiltä.
Sinua he siis eivät mitä ilmeisimmin ole juurikaan häirinneet.
Miksi siis moinen purkaus?
> tekstiripulin, joka tulee linuxia käynnistettäessä, saisi kyllä
> vetää helevettiin.
MItäs ne haittaa? Olisiko parempi, että käyttäjä ei voisi edes arvata
mikä on vikana, jos joku vaikuttaisi olevan pielessä?
> Hyöty- ja pelikäytössä linuxista ei ole paljon iloa.
Riippuu hyötykäytöstä. Itselläni ainakin on työpaikalla linux-laite
työkoneena.
--
Arzka oh3mqu+...@vip.fi
1. Valitse sopiva paikka, ei ihmisten tai rakennusten lahella, jossa
paukku voi aiheuttaa hairiota. - Iso-Kiinalaisen kayttoohje
Ari K Makela
> Hävettää kohta olla oululainen.
Nah, hävettää olla ihminen.
(jos nyt Tampere-kityssä syntynyt lasketaan ihmiseksi)
--
Ari Makela
ha...@iki.fi http://www.iki.fi/hauva/
"For I'm a Bear of Very Little Brain, and long words Bother me." - Pooh
Jani Jaakkola
Ari Saastamoinen <oh3mq...@populo.vip.fi> writes:
> zugu zugu man <zu...@an.al> writes:
>
>> Naiset ei osaa koodata. Jokunen roikkuu kyllä ATK-tunneilla ja
>
> Ja taas noita Oulun peeloja.
Koska Asterixista ei löydy tähän kohtaan sopivaa kommenttia, lainaankin
vaihteeksi Pahkasikaa:
LAPSET, LAKATKAA RÄÄKKÄÄMÄSTÄ SITÄ CP:TÄ!
Tuomas Hosia
>In article <ltww5b7...@populo.vip.fi>,
> Ari Saastamoinen <oh3mq...@populo.vip.fi> writes:
>> zugu zugu man <zu...@an.al> writes:
>>
>>> Naiset ei osaa koodata. Jokunen roikkuu kyllä ATK-tunneilla ja
>>
>> Ja taas noita Oulun peeloja.
>
>Koska Asterixista ei löydy tähän kohtaan sopivaa kommenttia, lainaankin
>vaihteeksi Pahkasikaa:
>
>LAPSET, LAKATKAA RÄÄKKÄÄMÄSTÄ SITÄ CP:TÄ!
>
Meinasin kuitata mutta tämän nähtyäni en sanokaan mitään ...
paitsi että oletettavasti on sama henkilö kuin ennenkin ... Oulu on
pikkukaupunki, ei sinne montaa noin älykästä ihmistä mahdu.
Tuomas
--
ho...@lut.fi(Tuomas Hosia) DoD#1684 \ On paljon hauskempi olla pakanana,
Lappeenranta University of Technology \ ei tarvitse koskaan olla vakavana.
Kotisivu: http://www.lut.fi/~hosia/ \ -o Eppu Normaali o-
Nieminen Mika
: Naiset ei osaa koodata. Jokunen roikkuu kyllä ATK-tunneilla ja
: luennoilla, mutta kaikki pitää kysyä lopulta miehiltä.
Tule opiskelemaan tänne korkeakoululle, niin ehkä yllätyt.
Tai korjaan: Älä sittenkään tule.
--
- Warp. -
Kristoffer Lawson
:>Naiset ei osaa koodata. Jokunen roikkuu kyllä ATK-tunneilla ja
:>luennoilla, mutta kaikki pitää kysyä lopulta miehiltä.
:>
: Onkos tämä nyt sellainen mutu(TM) tieto, vai oliskos sellaista heanoa
: webbisivua väitteesi perustaksi. Siis tentti tuloksia sukupuolijaon
: mukaisesti?
No toisaalta voitaisi kysya vaittaako taalla muka oikeasti tosissaan,
etta naiskoodaajia olisi paljon? Vielapa erittain tasokkaita sellaisia?
Kyllahan niita siella taalla nakee, mutta on kylla aika harvinainen laji.
--
- ---------- = = ---------//--+
| / Kristoffer Lawson | www.fishpool.com
+-> | se...@fishpool.com | - - --+
|-- Fishpool Creations Ltd - / |
+-------- = - - - = --------- /~setok/
Mika Yrjola
> Naiset ei osaa koodata. Jokunen roikkuu kyllä ATK-tunneilla ja
> luennoilla, mutta kaikki pitää kysyä lopulta miehiltä.
Samalla aukottomalla logiikalla täytynee todeta että miehet eivät osaa
ommella eivätkä laittaa kunnollista ruokaa, olenhan minäkin paljon
huonompi ompelemaan kun vaikka äitini. Ja laajentaakseni aineistoa
laajempaan otantaan kun äiti, muuankin neiti pari vuotta sitten
kauhisteli miten kukaan voi tiskata niin huonosti kun minä. Tämä
selvästi siis todistaa miehet avuttomiksi rääpäleiksi ko. asioissa.
> -------------------------------------------------------------------------------------------------
Selvitetään se oikea rivinpituus, OK?
> Saattaa linuxissa olla jotakin hyvääkin serverihommissa, mutta sen
> tekstiripulin, joka tulee linuxia käynnistettäessä, saisi kyllä
> vetää helevettiin.
Sietämätöntä nähdä potentiaalisesti hyödyllistä informaatiota
esim. ongelmatilanteiden sattuessa?
> Hyöty- ja pelikäytössä linuxista ei ole paljon iloa.
Hyötykäyttö == kaupallishallinnollisuus?
> TV: ZUGU ZUGU MAN
Jo on pentua nimellä paiskattu. Ilmeisesti Oulun kulttuurievoluutio on
huomattavasti nopeampaa kun muualla maassamme.
Mika
--
/-------------------------------------------------------------------------\
I Fantasy, Sci-fi, Computers, Marillion, Oldfield, Vangelis, Clannad, Irc I
I Odd Experiences, Worms, Tuna, Synths. See http://www.lut.fi/~myrjola/ I
\-------------------------------------------------------------------------/
identity_denied
> kin hyvääkin serverihommissa, mutta sen
> tekstiripulin, joka tulee linuxia käynnistettäessä, saisi kyllä
> vetää helevettiin.
>
juu haistakaa linux nörtit vaan vittu
TonyK Lindstrom
identity_denied <haamul...@j.a.grann.com> writes:
> juu haistakaa linux nörtit vaan vittu
PO: Kyllä, nauttikaa linuxnörtit vaan naisen sukupuolielimen
tuoksusta.
--
** Lumen sulaminen johtuu sään lauhtumisesta. Pekka Pouta, MTV **
**** http://www.iki.fi/tonyk/ ****
Aki M Laukkanen
>juu haistakaa linux nörtit vaan vittu
X-Mailer: Mozilla 4.06 [en] (X11; I; Linux 2.0.35 i586)
netti.fi:n miehellä on itseironian tajua. ;)
--
D.
Ari Saastamoinen
> [bullshit deleted]
Ovatkos Oulun peelot muuttaneet Turkuun?
Mika Yrjola
> juu haistakaa linux nörtit vaan vittu
X-Mailer: Mozilla 4.06 [en] (X11; I; Linux 2.0.35 i586)
Mitä studioyleisö sanoo tähän?
Jaakko Leinonen
>In article <ltww5b7...@populo.vip.fi>,
> Ari Saastamoinen <oh3mq...@populo.vip.fi> writes:
>>
>>> Naiset ei osaa koodata. Jokunen roikkuu kyllä ATK-tunneilla ja
>>
>
>Koska Asterixista ei löydy tähän kohtaan sopivaa kommenttia, lainaankin
>vaihteeksi Pahkasikaa:
Väärin, Asterix ja Rahapata:
HILJAA TAI TYHJENNÄN KOKO KYLÄN!!!
>LAPSET, LAKATKAA RÄÄKKÄÄMÄSTÄ SITÄ CP:TÄ!
Ei tosin hassumpi tämäkään...
-jaska
--
Minun mielestäni selain ei ole nykyaikana turha missään koneessa.
(Jaakko Haakana, sfnet.atk.sodat, Sun, 13 Sep 1998)
Ari K Makela
> Mitä studioyleisö sanoo tähän?
"Mielellämme, cunnilingus on iloinen asia"?
ObSodat: minkä ihmeen takia netin piti ikuna aueta? On ehkä
elitistinen asenne, mutta oli ns. viihtyisämpää kun jengistä
enimmäkseen puuttui nuo kaikkein kypsymättömimmät tenavat.
Veli-Pekka Suuronen
> No toisaalta voitaisi kysya vaittaako taalla muka oikeasti tosissaan,
> etta naiskoodaajia olisi paljon? Vielapa erittain tasokkaita >sellaisia?
> Kyllahan niita siella taalla nakee, mutta on kylla aika harvinainen >laji.
Ehkä ei niin näkyvästi kun miehiä, mutta kyllä niitä on paljonkin.
Minäkin tiedän useampiakin naisia jotka koodaavat cobolia sujuvasti,
tosin kun en itse osaa, paha sanoa että onko ne tasokkaita. Naiset vaan
tuntuu enemmänkin siltä kodareina että ne koodaavat vaan työkseen, ei
niitä enää työpäivän jälkeen kiinnosta istua koodaamaan huvikseen.
Naiskodareilla taitaa olla se ns. elämäkin mikä monilta mieskodareilta
puuttuu. Ja pitäähän lapsetkin jonkun hoitaa sillä aikaa kun se
nörttimies istahtaa siihen linuksin viereen taas koko illaksi kehumaan
kuinka paljon hienompaa on koodata ilman että siitä saa rahaa vain
pelkästä kunnianhimosta kuin työkseen.
Veli-Pekka Suuronen
> laajempaan otantaan kun äiti, muuankin neiti pari vuotta sitten
> kauhisteli miten kukaan voi tiskata niin huonosti kun minä. Tämä
> selvästi siis todistaa miehet avuttomiksi rääpäleiksi ko. asioissa.
Tiskaaminen, pyykinpesu ja siivous _pitää_ hoitaa niin huonosti, että
puoliso ei enää anna tehdä mitään näistä, vaan voi sitten keskittyä
tärkeämpiin asioihin sillä aikaa kun se parempi puolisko tekee kotityöt.
:)
Juhana Siren
[zugu zugu man]
> Jo on pentua nimellä paiskattu. Ilmeisesti Oulun kulttuurievoluutio on
> huomattavasti nopeampaa kun muualla maassamme.
Eri asia on se, meneekö se ollenkaan hyvään suuntaan... :I
-Juhana, oululainen
Heimo-K Laukkanen
: ObSodat: minkä ihmeen takia netin piti ikuna aueta? On ehkä
: elitistinen asenne, mutta oli ns. viihtyisämpää kun jengistä
: enimmäkseen puuttui nuo kaikkein kypsymättömimmät tenavat.
Onhan se vähän hankalaa, kun entisen herraskerhon ovella käy kääntymässä
vähän väliä jokin täkäsuinen tenava - mutta toisaalta netin aukeamisella
on ollut paljon positiivisia vaikutuksia, yksi niistä on ainakin
henkilökohtaisella tasolla ollut kivat kuukausitulot jo parin vuoden
ajan sellaisissa hommissa, joista tykkää.
Mutta eivät nuo tenavat kauaa tätä jaksa. Kyllästyvät vaan, kun me emme
leiki heidän leikkejään.
-huima
Kristoffer Lawson
:> Naiset ei osaa koodata. Jokunen roikkuu kyllä ATK-tunneilla ja
:> luennoilla, mutta kaikki pitää kysyä lopulta miehiltä.
: Samalla aukottomalla logiikalla täytynee todeta että miehet eivät osaa
: ommella eivätkä laittaa kunnollista ruokaa, olenhan minäkin paljon
: huonompi ompelemaan kun vaikka äitini. Ja laajentaakseni aineistoa
: laajempaan otantaan kun äiti, muuankin neiti pari vuotta sitten
: kauhisteli miten kukaan voi tiskata niin huonosti kun minä. Tämä
: selvästi siis todistaa miehet avuttomiksi rääpäleiksi ko. asioissa.
Ja vaitehan pitaa paikkaansa. Eiko? Siis en nyt voi kehua tuntevani kovinkaan
monta taitavaa miesompelijaa. Kyllahan niita nyt varmaankin on, mutta
harvassa.
Kristoffer Lawson
: Ehkä ei niin näkyvästi kun miehiä, mutta kyllä niitä on paljonkin.
: Minäkin tiedän useampiakin naisia jotka koodaavat cobolia sujuvasti,
: tosin kun en itse osaa, paha sanoa että onko ne tasokkaita. Naiset vaan
: tuntuu enemmänkin siltä kodareina että ne koodaavat vaan työkseen, ei
: niitä enää työpäivän jälkeen kiinnosta istua koodaamaan huvikseen.
Nimenomaan. Ja uskaltaisin vaittaa, etta innostuneisuus on aika tarkkaan
yhta kuin taito (monesti nain). En usko, etta pelkalla tyoelamalahtokohdalla
voi paatya todella tasokkaaksi koodaajaksi. Sanoit myos, etta niita on
paljon. En voi allekirjoittaa tuollaista. Sanoisin, etta niita (hyvia) voi
hyvinkin olla satakin kertaa vahemman. En usko, etta arvio on kovin kaukana
totuudesta. On se aika jarkyttava tilasto mielestani.
: Naiskodareilla taitaa olla se ns. elämäkin mikä monilta mieskodareilta
: puuttuu.
Tuo on vaite, joka on mata. Milla perusteella tiettyyn asiaan omistautuneet
tyypit ovat yhtakkoa epaelavia?? Jos olisimme omistautuneita urheiluun,
taiteeseen tai vaikkapa fysiikkaan meita kehuttaisi taitaviksi ja todella
asiaa hallitseviksi. Sen sijaan jos vahingossakin haluaa tutkia
tietojenkasittelymenetelmia tai muuten omistaa elamansa sille asialle
katsotaan, etta typpi on huono ihminen. Ehka konejannut eivat ole niita
sosiaalisimpia tyyppeja perinteisen mittarin mukaan - eli kuinka paljon
kay kiertelamassa rafloissa - mutta muuten ovat ehka jossain maarin
aliarvostettuja.
Veli-Pekka Suuronen
> Veli-Pekka Suuronen <ll...@dlc.fi> wrote:
> : Ehkä ei niin näkyvästi kun miehiä, mutta kyllä niitä on paljonkin.
> : Minäkin tiedän useampiakin naisia jotka koodaavat cobolia sujuvasti,
> : tosin kun en itse osaa, paha sanoa että onko ne tasokkaita. Naiset > : vaan
> : tuntuu enemmänkin siltä kodareina että ne koodaavat vaan työkseen, > : ei
> : niitä enää työpäivän jälkeen kiinnosta istua koodaamaan huvikseen.
> Nimenomaan. Ja uskaltaisin vaittaa, etta innostuneisuus on aika > tarkkaan
> yhta kuin taito (monesti nain). En usko, etta pelkalla > tyoelamalahtokohdalla
> voi paatya todella tasokkaaksi koodaajaksi. Sanoit myos, etta niita on
En menisi tuota ihan allekirjoittamaan. Kyllä ohjelmoija voi olla hyvä,
vaikka tekisikin vain 8 tuntia päivässä ja palkkaa vastaan kyseistä
hommaa. Jos tekee 16 tuntia, tulee jo huonoja tapoja ja menee siitä
missä aidassa on reikä. ;)
Ja miten määritellään tasokas koodaaja yleensäkin? Sillä että on pallit
vai sillä että hoitaa annetun tehtävän kotiin?
> paljon. En voi allekirjoittaa tuollaista. Sanoisin, etta niita (hyvia) > voi
> hyvinkin olla satakin kertaa vahemman. En usko, etta arvio on kovin > kaukana
> totuudesta. On se aika jarkyttava tilasto mielestani.
Mutta mikä on yhteiskunnan vaikutus tähän? Eihän se toki ole tytölle
soveliasta istua koneen vieressä kun voisi leikkiä barbeillakin, mutta
pojalle on. Tämä tosin on muuttumassa. Onneksi tai epäonneksi, siihen en
ota kantaa, mutta sanonpa vain, että tuntemani naiskoodaajat ovat
hyvinkin tarkkoja ja huolellisia ja usein tahtovat tehdä asiat siististi
eikä turvautua turhiin kummallisuuksiin, jotka tekevät koodista
write-onlya ja siinä sivussa ehkä säästävät 2 kellojaksoa. Tilanteesta
tietysti riippuu onko se hyvä vai huono asia, useissa tapauksissa hyvä,
ellei koodi nimenomaan ole aikakriittistä.
> Tuo on vaite, joka on mata. Milla perusteella tiettyyn asiaan > omistautuneet
> tyypit ovat yhtakkoa epaelavia?? Jos olisimme omistautuneita > urheiluun,
> taiteeseen tai vaikkapa fysiikkaan meita kehuttaisi taitaviksi ja > todella
> asiaa hallitseviksi. Sen sijaan jos vahingossakin haluaa tutkia
> tietojenkasittelymenetelmia tai muuten omistaa elamansa sille asialle
> katsotaan, etta typpi on huono ihminen. Ehka konejannut eivat ole > niita
> sosiaalisimpia tyyppeja perinteisen mittarin mukaan - eli kuinka > paljon
> kay kiertelamassa rafloissa - mutta muuten ovat ehka jossain maarin
> aliarvostettuja.
Sattuiko arkaan paikkaan? :)
No ei, koneiden kanssa puuhastelevat usein katsotaan vaan vähän tylsiksi
ja asosiaalisiksi, joita monet ovatkin, naiset vaan ovat sosiaalisia
eläimiä ja tuntuvat viihtyvän paremmin ihmisten kuin koneiden kanssa.
Tosin en sano, etteikö miehetkin osaisi olla sosiaalisia (muutenkin kuin
puhuessaan tietokoneista, kännyköistä, autoista, armeijasta ja
jääkiekosta).
Pekka Siltala
>Naiset ei osaa koodata. Jokunen roikkuu kyllä ATK-tunneilla ja
>luennoilla, mutta kaikki pitää kysyä lopulta miehiltä.
>Ainoat poikkeukset on ulkomaalaisia!
Kasva poika isoksi, kyllä naiset osaavat saman kuin miehetkin. Ovat
penteleet jopa hieman pitkäjänteisempiä jokapäiväisessä elämässä kuin
me urospuoliset. Minä henkilökohtaisesti tarraisin punttiin kiinni,
jos jossakin kävelisi vastaan naispuolinen B.Sc, mahdollisesti vielä
vaikkapa noin 180-senttiä pitkä ja muistuttaisi hieman Nina Autiota,
naminami.
Eivätkä ne naiset ole niin hyviä siellä ulkomaillakaan, tiedän kyllä
yhden aika etevät Maltalta kotoisin olevan pippuripurkin, mutta
eiköhän Sintaipaleen varrelta Tampereen Hervannasta löydy yhtä päteviä
feminiinit tunnusmerkit täyttäviä yksilöitä. Sinuna panostaisin vaikka
hieman enemmän noihin sosiaalisiin taitoihin, ja jättäisin kuitenkin
sen digitaalitekniikan ei pakollisen kurssin väliin. Tosielämässä
Taylorilla ja Fourierilla kun pärjäät niin erityisen hyvin esimerkiksi
viinakaupassa.Työttömyyskortistossa oleminen antaa nimittäin melkoisen
aksonometrisen katsantokannan tuohon elämään, nimimerkillä kokemusta
on.
Pekka Siltala
Lue vaikka Terry Pratchettin 'viikatemies', niin ehkä pipo lakkaa
kiristämästä.
Juhapekka Tolvanen
"Pekka Siltala" <ps...@sci.fi> writes:
> zugu zugu man wrote in message <3640619E...@an.al>...
> Minä henkilökohtaisesti tarraisin punttiin kiinni,
> jos jossakin kävelisi vastaan naispuolinen B.Sc, mahdollisesti vielä
> vaikkapa noin 180-senttiä pitkä ja muistuttaisi hieman Nina Autiota,
> naminami.
Eikai sen aivan välttämättä tarvitse olla kaunis. Se kuitenkin alkaisi
näyttää kauniilta, kun sen oppisi tuntemaan paremmin...
--
-- Juhapekka "Jiipee" Tolvanen * U of Jyväskylä * juh...@st.jyu.fi --
-- http://www.cc.jyu.fi/~juhtolv/ * * " STRAIGHT BUT NOT NARROW !! " --
-----------------------------------------------------------------------
" i want to know everything. i want to be everywhere. i want to fuck
everyone in the world. i want to do something that matters. "
Nine Inch Nails
Janne Pohjala
>
>"Pekka Siltala" <ps...@sci.fi> writes:
>
>> zugu zugu man wrote in message <3640619E...@an.al>...
>
>> Minä henkilökohtaisesti tarraisin punttiin kiinni,
>> jos jossakin kävelisi vastaan naispuolinen B.Sc, mahdollisesti vielä
>> vaikkapa noin 180-senttiä pitkä ja muistuttaisi hieman Nina Autiota,
>> naminami.
>
>Eikai sen aivan välttämättä tarvitse olla kaunis. Se kuitenkin alkaisi
>näyttää kauniilta, kun sen oppisi tuntemaan paremmin...
Ei välttämättä suinkaan. On sisäistä ja ulkoista kauneutta, joista
tuo ensimmäinen on tärkeä sen yhteiselon onnistumisen kannalta,
muu on lisäarvoa mutta kasvattaa silti sigmaa. Molemmin puolin
sievä lähestyy ääretöntä äärettömän hyvin..
--
"Kaikkien kansojen proletariaatit, antakaa anteeksi."
(graffiitti Karl Marxin patsaan jalustassa Saksassa)
janne....@hel.fi --- http://www.kv.hel.fi/pohjala
Kristoffer Lawson
: En menisi tuota ihan allekirjoittamaan. Kyllä ohjelmoija voi olla hyvä,
: vaikka tekisikin vain 8 tuntia päivässä ja palkkaa vastaan kyseistä
: hommaa. Jos tekee 16 tuntia, tulee jo huonoja tapoja ja menee siitä
: missä aidassa on reikä. ;)
Tiedan monia ihmisia, jotka ovat "ihan hyvia" koodaajia - ja hyva niin.
Tyoelamahan niita hyvinkin paljon vaatiikin. On kuitenkin selvaa (ja
vaite patee kylla mihin tahansa), etta kaikki nama eivat voi olla todella
tasokkaita.
: Ja miten määritellään tasokas koodaaja yleensäkin? Sillä että on pallit
: vai sillä että hoitaa annetun tehtävän kotiin?
Jos koodaaja hoitaa annetun tehtavan kotiin, on se silloin riittavan hyva.
Jos se tekee sen erittain mallikkaalla, ajatuksellisella tavalla on se
silloin parempi.
Miettikaamme lapi listaa maailman tunnetuimmista ja arvostetuimmista
koodaajista. Eipa kovin moni nainen ilmesty listaan. Syyt voivat olla mita
tahansa (kunhan ei menna siihen turvalliseen feministiseen vaitteeseen
"noku yhteiskunta arvostaa ainoastaan miessellaisia" - joka todistaisi
ymmartamattomyytta asian suhteen).
: Mutta mikä on yhteiskunnan vaikutus tähän? Eihän se toki ole tytölle
: soveliasta istua koneen vieressä kun voisi leikkiä barbeillakin, mutta
: pojalle on. Tämä tosin on muuttumassa. Onneksi tai epäonneksi, siihen en
On tassa tilanteessa mulle taysin sama mista ilmio johtuu (vaikka se
kieltamatta herattaisikin hyvan keskustelun). Vaite oli joltain tyypilta
taalla, ettei naiset osaa koodata. Tietysti se esitettiin humalaisella
tavalla ja koko ryhma tuomitsi heittoa, koska ovat tietysti yhteiskunnan
hyvaksymalla tavalla suvaitsevaisia. Mielestani vaite on kuitenkin oikea.
: Sattuiko arkaan paikkaan? :)
Eiko kaikki keskustelut, jossa on mukana, satu?
Mika Yrjola
> Mika Yrjola <myr...@renttu.lnet.lut.fi> wrote:
> : Samalla aukottomalla logiikalla täytynee todeta että miehet eivät osaa
> : ommella eivätkä laittaa kunnollista ruokaa, olenhan minäkin paljon
> : huonompi ompelemaan kun vaikka äitini. Ja laajentaakseni aineistoa
> : laajempaan otantaan kun äiti, muuankin neiti pari vuotta sitten
> : kauhisteli miten kukaan voi tiskata niin huonosti kun minä. Tämä
> : selvästi siis todistaa miehet avuttomiksi rääpäleiksi ko. asioissa.
>
> Ja vaitehan pitaa paikkaansa. Eiko? Siis en nyt voi kehua tuntevani kovinkaan
> monta taitavaa miesompelijaa. Kyllahan niita nyt varmaankin on, mutta
> harvassa.
Jeps, siinä mielessä että noin on tilanne edelleenkin enimmäkseen
nykyään. mutta kuten naisten koodinvääntötaidon jne, on tuokin
hiljalleen tasaantumassa, vaikka kestäneekin vielä useamman
vuosikymmenen ennenkuin tasot ovat suht. lähellä toisiaan. Joskin
naiset tuntuvat perehtyvän tietokoneisiin nopeampaa tahtia kun me
miehet neulaan&lankaan tai ruuanlaittoon...
Mika Suomi
: Miettikaamme lapi listaa maailman tunnetuimmista ja arvostetuimmista
Jos 100000 mieskoodaajaa vastaan löytyy 1000 naiskoodaajaa ja naiskoodaajista
3% on huippuja ja mieskoodaajista 1%. Mieskooderiguruja silti enemmän joten
miehet ovat parempia koodereita? Koodereiden lukumäärästä ei voi
päätellä mitään. Aivan kuten kiinasta ja entisestä neukkulandiastakin
löytyi miljoonia ihmisiä josta poimia lahjakkuuksia. Tämän vuoksi siis
em. kansat ovat lahjakkasta urheilurotua? Jos olympiamitaleja verrataan,
niin tähän tulokseen on helppo pästä.
: On tassa tilanteessa mulle taysin sama mista ilmio johtuu (vaikka se
: kieltamatta herattaisikin hyvan keskustelun). Vaite oli joltain tyypilta
Maailman ensimmäisenä kooderina pidetään Ada Augusta Lovelacea. Työ
tosin meni pitkäksi aikaa miehensä Babbagen nimiin, koska siihen aikaan
koruompelu oli lähes ainoa naisille sopiva siveellinen harrastus.
Yhteiskuntahan on alusta alkaen kannustanut naisia koodereiksi?
: taalla, ettei naiset osaa koodata. Tietysti se esitettiin humalaisella
: tavalla ja koko ryhma tuomitsi heittoa, koska ovat tietysti yhteiskunnan
: hyvaksymalla tavalla suvaitsevaisia. Mielestani vaite on kuitenkin oikea.
Ohjelmointi on luovaa työtä, kenelle tahansa voidaan opettaa C kielen
syntaksi ulkoa, mutta silti kaikki eivät koskaan saa tehtyä toimivia
ohjelmia. Minäkin voin opetella kaiken tietämisen arvoisen öljyväreistä
pensseleistä ja kankaista teknisessä mielessä, mutta en silti koskaan
saisi aikaan mitään Ateneumin kokoelmiin kelpaavaa.
Mihin siis perustat väitteen, etä naisilla on vähemmän ohjelmointityöhön
sopivaa lahjakkuutta kuin miehillä? Päinvastoin naiset ovat usein
järjestelmällisempiä, kärsivällisempiä ja noudattavat annettuja ohjeita
paremmin kuin miehet. Kaikki hyveitä, joita koodaamisessa tarvitaan.
T: Suomi
Kristoffer Lawson
: Jos 100000 mieskoodaajaa vastaan löytyy 1000 naiskoodaajaa ja naiskoodaajista
: miehet ovat parempia koodereita? Koodereiden lukumäärästä ei voi
Mikaan ei puolla noita tilastoja, mutta vaikka puoltaisikin, mehan
puhuimme nimenomaan kokonaiskuviosta. Miehet vs. naiset. Eiko juuri yo.
lukujen mukaan miehet ovat _yleisesti_ taitavampia koodaajia kuin naiset?
Puhtaasti senkin vuoksi, etta on paljon enemman miehia, jotka ylipaansa
osaavat sita. Kieroa logiikkaa kaytamme jos nain yhtakkia ei ole.
: päätellä mitään. Aivan kuten kiinasta ja entisestä neukkulandiastakin
: löytyi miljoonia ihmisiä josta poimia lahjakkuuksia. Tämän vuoksi siis
: em. kansat ovat lahjakkasta urheilurotua? Jos olympiamitaleja verrataan,
: niin tähän tulokseen on helppo pästä.
Tuo vertaus toimisi _ainoastaan_ jos naisia olisi monta kertaa vahemman
maailmassa kuin miehia.
: : On tassa tilanteessa mulle taysin sama mista ilmio johtuu (vaikka se
: : kieltamatta herattaisikin hyvan keskustelun). Vaite oli joltain tyypilta
: Maailman ensimmäisenä kooderina pidetään Ada Augusta Lovelacea. Työ
: tosin meni pitkäksi aikaa miehensä Babbagen nimiin, koska siihen aikaan
: koruompelu oli lähes ainoa naisille sopiva siveellinen harrastus.
: Yhteiskuntahan on alusta alkaen kannustanut naisia koodereiksi?
Olenko vaittanyt, etta kannustaisi? Jalleen toistan: ei ole edellisen
aiheen kannalta mitenkaan olennaista miksi asia on niin kuin se on. Te
kiellatte sen asian, etta naiset osaisivat yleisesti koodata heikommin
kuin miehet. Mina taas vaitan, etta vaite on taydellisen susi.
Haluan lisaksi huomauttaa: en pida sita mitenkaan hienona asiana jos
kaikki naiset yhtakkia paattaisi ruveta koodaajaksi. En arvosta niita sen
enemman tai vahemman kuin ennenkaan. Pahin tasa-arvo kiista onkin oikeastaan
se, etta sukupuolien roolit arvostetaan erilailla. On ollut kuitenkin
varsin selkeat syyt miksi nama roolit ovat kehittyneet (ja voitaisi jopa
vaittaa, etta silloinkin kun naiset ja miehet nykyaan tekee samoja asioita,
ne tekevat ne eri tavoilla).
: Ohjelmointi on luovaa työtä, kenelle tahansa voidaan opettaa C kielen
: syntaksi ulkoa, mutta silti kaikki eivät koskaan saa tehtyä toimivia
: ohjelmia. Minäkin voin opetella kaiken tietämisen arvoisen öljyväreistä
: pensseleistä ja kankaista teknisessä mielessä, mutta en silti koskaan
: saisi aikaan mitään Ateneumin kokoelmiin kelpaavaa.
Ja pointsisi oli varmaan....?
: Mihin siis perustat väitteen, etä naisilla on vähemmän ohjelmointityöhön
: sopivaa lahjakkuutta kuin miehillä? Päinvastoin naiset ovat usein
Milloin olen koskaan vaittanyt noin? Voisin tietysti seuraavaksi vaittaa
niin jatkaakseen keskustelua, mutta silla asialla ei ole jalleen
merkitysta ydinvaitteen kannalta.
: järjestelmällisempiä, kärsivällisempiä ja noudattavat annettuja ohjeita
: paremmin kuin miehet. Kaikki hyveitä, joita koodaamisessa tarvitaan.
Lisaksi hyveita kuten matemaattisloogisia kykyja, rakennehavainnointia ja kyky
rikkoa asioita uuteen malliin (en tieda miten tarkemmin selittaisi,
mutta kaytannossa asia, josta seuraa tietyt oivallukset). Kaikki jossain
maarin miesten juttuja.
Epailen, etta naiset voisivat varsin mainiokkaasti olla koodaajia. Se ei
kuitenkaan muuta sita perusasiaa, etteivat talla hetkella ole -> voidaan
vaittaa, etta ovat huonompia koodaajia.
Lisaksi uskaltaisin sanoa, etta naiskoodaajat taas suoriutuisivat tehtavasta
varsin toisella tavalla kuin miehet. Se kumpi tapa pidetaan parempana
varmaankin riippuu tehtavasta.
Mika Suomi
: : Jos 100000 mieskoodaajaa vastaan löytyy 1000 naiskoodaajaa ja naiskoodaajista
: puhuimme nimenomaan kokonaiskuviosta. Miehet vs. naiset. Eiko juuri yo.
: lukujen mukaan miehet ovat _yleisesti_ taitavampia koodaajia kuin naiset?
Tuo tilasto, jonka luvut ovat keksittyjä, osoittaa vain sen, että
hyviä mieskoodaajia on maailmassa enemmän. Ei muuta.
: : päätellä mitään. Aivan kuten kiinasta ja entisestä neukkulandiastakin
: : löytyi miljoonia ihmisiä josta poimia lahjakkuuksia. Tämän vuoksi siis
: Tuo vertaus toimisi _ainoastaan_ jos naisia olisi monta kertaa vahemman
: maailmassa kuin miehia.
En vertaa, esitin vain syyn, miksi laajasta aineistosta löytyy huippuja
enemmän. Se poimiiko järjestelmä sieltä naishuippuja tai miehiä
riippuu järjestelmästä. Jos kiinassa etsitään vain huipputason
naisshakinpelaajia olisi kiinan shakkimaajoukkue taatusti parempi, kuin pienen
suomen miehinen joukkue, jos suomessa hyväksytään vain miespelaajat.
Todistaisiko se naisten ylivoimasta shakinpeluussa? ei edelleenkään.
: aiheen kannalta mitenkaan olennaista miksi asia on niin kuin se on. Te
: kiellatte sen asian, etta naiset osaisivat yleisesti koodata heikommin
: kuin miehet. Mina taas vaitan, etta vaite on taydellisen susi.
Todisteeksi tarvitaan muutakin kuin olemassa olevien koodaajien
sukupuolijakauma. Kävisikä aito tieteellinen sokkotesti satunnaisesta
aineistosta, jossa sukupuolijakauma on tasan? Kaiva tällainen tulos,
niin olen vakuuttunempi.
: : Ohjelmointi on luovaa työtä, kenelle tahansa voidaan opettaa C kielen
: : syntaksi ulkoa, mutta silti kaikki eivät koskaan saa tehtyä toimivia
: : ohjelmia. Minäkin voin opetella kaiken tietämisen arvoisen öljyväreistä
: : pensseleistä ja kankaista teknisessä mielessä, mutta en silti koskaan
: : saisi aikaan mitään Ateneumin kokoelmiin kelpaavaa.
: Ja pointsisi oli varmaan....?
Ohjelmointi on luovaa työtä, jossa pärjääminen vaatii synnynnäisiä
taipumuksia. Todista, että miehillä on luonnostaan taipumuksia
koodereiksi enemmän kuin naisilla.
: : Mihin siis perustat väitteen, etä naisilla on vähemmän ohjelmointityöhön
: : sopivaa lahjakkuutta kuin miehillä? Päinvastoin naiset ovat usein
: Milloin olen koskaan vaittanyt noin? Voisin tietysti seuraavaksi vaittaa
Väittämällä, että naiset eivät sovellu koodereiksi. Ellet sitten kiellä,
että koodaus on luovaa työtä, jolloin kuka tahansa voidaan opettaa
huipputason kooderiksi. Tällöin ratkaisee koulutus.
: niin jatkaakseen keskustelua, mutta silla asialla ei ole jalleen
: merkitysta ydinvaitteen kannalta.
: : järjestelmällisempiä, kärsivällisempiä ja noudattavat annettuja ohjeita
: : paremmin kuin miehet. Kaikki hyveitä, joita koodaamisessa tarvitaan.
: Lisaksi hyveita kuten matemaattisloogisia kykyja, rakennehavainnointia ja kyky
: rikkoa asioita uuteen malliin (en tieda miten tarkemmin selittaisi,
: mutta kaytannossa asia, josta seuraa tietyt oivallukset). Kaikki jossain
: maarin miesten juttuja.
Nyt meillä on kaksi ominaisuusjoukkoa, toinen miehille ja toinen naisille
sopiva. kooderille ne ovat yhteisiä. Miten tämä sitten suosii erityisesti
miehiä?
: Epailen, etta naiset voisivat varsin mainiokkaasti olla koodaajia. Se ei
: kuitenkaan muuta sita perusasiaa, etteivat talla hetkella ole -> voidaan
: vaittaa, etta ovat huonompia koodaajia.
Väitetäänhän täällä, että windows on maailman paras käyttis, niitä kun
on varmaan 90% maailman tietokoneista.
Toyotakin on varmaan mersua parempi, koska niitä on enemmän.
Pelkkä esiintymistiheys ei todista mitään sukupuolten välisistä eroista.
Maailman huippukokit ovat lähes kaikki miehiä, mutta silti
naiskokkeilla on murskaava ylivoima lukumäärässä miespuolisiin kokkeihin
nähden. Tarvitaan siis erillainen suhtautuminen kokkaamiseen
tämän selittämiseksi.
: Lisaksi uskaltaisin sanoa, etta naiskoodaajat taas suoriutuisivat tehtavasta
: varsin toisella tavalla kuin miehet. Se kumpi tapa pidetaan parempana
: varmaankin riippuu tehtavasta.
Aivan, naiskooderit tekevät parempia käyttöliittymiä.
T: Suomi
Anna-Liisa Mattila
vastaanpa silti, että saatte vähän naisnäkökulmaa:
Kristoffer Lawson <se...@oksidi.fishpool.com> wrote:
: Mika Suomi <msu...@ttl.fi> wrote:
: : Jos 100000 mieskoodaajaa vastaan löytyy 1000 naiskoodaajaa ja
: : naiskoodaajista 3% on huippuja ja mieskoodaajista 1%.
: Mikaan ei puolla noita tilastoja, mutta vaikka puoltaisikin, mehan
: puhuimme nimenomaan kokonaiskuviosta. Miehet vs. naiset. Eiko juuri yo.
: lukujen mukaan miehet ovat _yleisesti_ taitavampia koodaajia kuin naiset?
: Puhtaasti senkin vuoksi, etta on paljon enemman miehia, jotka ylipaansa
: osaavat sita. Kieroa logiikkaa kaytamme jos nain yhtakkia ei ole.
Enpä menisi heittämään hatusta mitään prosenttilukuja, mutta oletan, että
niistä harvoista naisista jotka osaavat koodata (en kuulu joukkoon), on
suhteellisesti enemmän huippuja kuin mieskoodareissa. Tämän perustelen
sillä, että koska kyseessä on ns. miehinen ala, on kynnys ryhtyä alalle
naisilla suurempi kuin miehillä, ja sen vuoksi ne naiset, jotka alalle
ryhtyvät ovat motivoituneempia kuin monet miehistä, mikä taas ei voi olla
vaikuttamatta tasoon. Tai ainakin itse olen sitä mieltä, että motivaatio on
yksi perusominaisuus minkä tahansa alan huipputekijässä.
: : päätellä mitään. Aivan kuten kiinasta ja entisestä neukkulandiastakin
: : löytyi miljoonia ihmisiä josta poimia lahjakkuuksia. Tämän vuoksi siis
: : em. kansat ovat lahjakkasta urheilurotua? Jos olympiamitaleja verrataan,
: : niin tähän tulokseen on helppo pästä.
: Tuo vertaus toimisi _ainoastaan_ jos naisia olisi monta kertaa vahemman
: maailmassa kuin miehia.
öö... minun mielestäni vertauksessa ajettiin takaa sitä että _koodaavien_
miesten määrä on suuri verrattuna _koodaavien_ naisten lukumäärään ja olisi
hullua verrata hvyien mieskoodareiden määrää vast. naiskoodareihin mitenkään
suhteuttamalla sitä ensin? Vertailuunhan ei voida ottaa mukaan niitä jotka
eivät lainkaan osaa koodata?
: : : On tassa tilanteessa mulle taysin sama mista ilmio johtuu (vaikka se
: : : kieltamatta herattaisikin hyvan keskustelun). Vaite oli joltain tyypilta
Kuka tämän nyt sitten sanoikin... Nimenomaan ei ole lainkaan sama mistä
ilmiö johtuu, vaan se on asian ydin.
: : Yhteiskuntahan on alusta alkaen kannustanut naisia koodereiksi?
Niinpä. Monissa kulttuureissa nainen ei vieläkään pääse opiskelemaan siinä
missä mies. Suomessa sentään tällaista suoraa estettä ei ole, mutta muita
hidasteita kyllä löytyy.
Asenteissa olisi korjaamista, mutta miten voisi olla muutettavissa sellaiset
asenteet, kuten ne tosiasiat (?), että tyttöjen väri on punainen ja poikien
sininen, tytöt leikkii nukeilla ja pojat autoilla, miehet koodaa, naiset
ei... Asenteet vaikuttavat todella paljon, ja uskon, että monella tytöllä
yksi syy sille, ettei tule lähdettyä esim. tietotekniikkaa opiskelemaan on
se, että ei haluta poiketa liikaa joukosta ja olla siellä se ainoa tyttö.
Poikia aina kannustetaan kaikkeen tekniseen, tyttöjä taas ei. Pojat saavat
todennäköisesti useammin joululahjaksi tietokoneen kuin tytöt? Minulla
taisi mennä penskana aika paremminkin jossain tallilla kuin kuusnepalla
leikkiessä niinkuin samanikäisillä pojilla.
: Pahin tasa-arvo kiista onkin oikeastaan
: se, etta sukupuolien roolit arvostetaan erilailla. On ollut kuitenkin
: varsin selkeat syyt miksi nama roolit ovat kehittyneet (ja voitaisi jopa
Ihan mielenkiinnosta, kerro minullekin nämä roolien varsin selkeät syyt? :)
: Epailen, etta naiset voisivat varsin mainiokkaasti olla koodaajia. Se ei
: kuitenkaan muuta sita perusasiaa, etteivat talla hetkella ole -> voidaan
: vaittaa, etta ovat huonompia koodaajia.
Edelleen... mitä tekee väitteellä, jos syitä ei edes yritetä miettiä?
Sellaisella asenteella ei ikinä saa mitään selville. Tyhmät vain toteavat,
että asia on näin, viisammat kysyvät että miksi... :)
(Esimerkiksi sopisi vaikka Newton ja omena -jutska)
/summa summarum:/
Sellaisia naisia jotka osaavat koodata on vähän. Ne naiset jotka osaavat
koodata, osaavat luultavasti hyvin. Naisia ei juuri kiinnosta koodaaminen,
koska sitä jostain syystä pidetään lähinnä miesten juttuna. (Miksi?) Tästä
seuraa se, että tyttöjä ei kannusteta tietokoneharrastukseen siinä missä
poikia.
--
___
('v') Anna-Liisa
(( )) http://www.otol.fi/~annalisa
--------"-"------------------------------------------------
Kristoffer Lawson
: : : Jos 100000 mieskoodaajaa vastaan löytyy 1000 naiskoodaajaa ja naiskoodaajista
: : puhuimme nimenomaan kokonaiskuviosta. Miehet vs. naiset. Eiko juuri yo.
: : lukujen mukaan miehet ovat _yleisesti_ taitavampia koodaajia kuin naiset?
: Tuo tilasto, jonka luvut ovat keksittyjä, osoittaa vain sen, että
: hyviä mieskoodaajia on maailmassa enemmän. Ei muuta.
Joka on kaiketi lahes sama asia kuin sanoa, etta miehet osaavat yleisesti
koodata paremmin kuin naiset.. eiko? Koska on niin paljon enemman naisia,
jotka eivat osaa?
: En vertaa, esitin vain syyn, miksi laajasta aineistosta löytyy huippuja
: enemmän. Se poimiiko järjestelmä sieltä naishuippuja tai miehiä
: riippuu järjestelmästä. Jos kiinassa etsitään vain huipputason
: naisshakinpelaajia olisi kiinan shakkimaajoukkue taatusti parempi, kuin pienen
: suomen miehinen joukkue, jos suomessa hyväksytään vain miespelaajat.
: Todistaisiko se naisten ylivoimasta shakinpeluussa? ei edelleenkään.
Ei, mutta silla ei olekaan mitaan tekemista ylhaalla olevan vaitteen kanssa.
Onko taalla joku, joka nyt osaisi selittaa asiaa jotenkin selkeammin kuin
mina. Tuntuu, etta logiikka ei olekaan universaalikasite - ja silloinhan
meilla on ongelma.
Toinen esimerkki:
Vaite: Omenat ovat yleisesti punaisempia kuin banaanit.
Perustelu: Punaisia banaaneja on erittain vahan, kun taas punaisia omenoita
hyvin paljon.
Vaihtoehtoislogiikan vastaperustelu: Mutta ne banaanit, jotka ovat punaisia,
ovat keskimaarin punaisempia kuin omenat.
Jostain syysta viimeinen tuntuu vahintaankin epaintuitiiviselta perustelulta.
: Todisteeksi tarvitaan muutakin kuin olemassa olevien koodaajien
: sukupuolijakauma. Kävisikä aito tieteellinen sokkotesti satunnaisesta
: aineistosta, jossa sukupuolijakauma on tasan? Kaiva tällainen tulos,
: niin olen vakuuttunempi.
Kelpaako sellainen jos menen kadulta kysymaan satunnaisesti ihmisilta
"osaatko koodata?" - pitaen tietysti huoli, etta kysyn yhta paljon naisilta
kuin miehilta ja toivoen, ettei naiset kuvittele sita iskemistempuksi ja
tule "kasilaukkukohtalo".
: Ohjelmointi on luovaa työtä, jossa pärjääminen vaatii synnynnäisiä
: taipumuksia. Todista, että miehillä on luonnostaan taipumuksia
: koodereiksi enemmän kuin naisilla.
Tama olisi aivan toisen luokan todistus kuin ylhaalla esitetty. Taman vaitehan
olisi myos eri, ja muotoa:
"Miehilla on enemman synnynnaista potentiaalia ryhtya koodaajiksi kuin
naisilla".
Huomattavan paljon radikaalimpi vaite, joka kieltamatta vaatisi hyvinkin
tarkkaa tutkimusta, josta moni asia voitaisi varmastikin kyseenalaistaa
fiksusti.
: Väittämällä, että naiset eivät sovellu koodereiksi. Ellet sitten kiellä,
: että koodaus on luovaa työtä, jolloin kuka tahansa voidaan opettaa
: huipputason kooderiksi. Tällöin ratkaisee koulutus.
En ole kertaakaan vaittanyt, etta naiset eivat sovellu koodaajiksi.
: Nyt meillä on kaksi ominaisuusjoukkoa, toinen miehille ja toinen naisille
: sopiva. kooderille ne ovat yhteisiä. Miten tämä sitten suosii erityisesti
: miehiä?
Jalleen: missa valissa olen vaittanyt, etta suosii?
Kylla taidat olla heikolla jaalla talla hetkella...
: Maailman huippukokit ovat lähes kaikki miehiä, mutta silti: naiskokkeilla on murskaava ylivoima lukumäärässä miespuolisiin kokkeihin
: nähden. Tarvitaan siis erillainen suhtautuminen kokkaamiseen
: tämän selittämiseksi.
Josta voidaan suoraan vaittaa, etta "naiset osaavat yleisesti kokata
paremmin kuin miehet". Siis jos nimenomaan on tilanne se, etta huomattavan
paljon suurempi osa naisista osaa kokata kuin miehet.
: : varsin toisella tavalla kuin miehet. Se kumpi tapa pidetaan parempana
: : varmaankin riippuu tehtavasta.
: Aivan, naiskooderit tekevät parempia käyttöliittymiä.
Riippuu mita pidetaan hyvana kayttoliittymana. Mutta jos sen mittari
on helppokayttoisyys ja selkeys en ihmettelisi vaikka nain olisikin.
Kristoffer Lawson
: öö... minun mielestäni vertauksessa ajettiin takaa sitä että _koodaavien_
: miesten määrä on suuri verrattuna _koodaavien_ naisten lukumäärään ja olisi
: hullua verrata hvyien mieskoodareiden määrää vast. naiskoodareihin mitenkään
: suhteuttamalla sitä ensin? Vertailuunhan ei voida ottaa mukaan niitä jotka
: eivät lainkaan osaa koodata?
Ainoastaan Mika taalla on tuollaisia vertailuja tehnyt. Ainoa vaite, mita
nyt haluan pois tielta on "miehet osaavat yleisesti koodata paremmin
kuin naiset". Kun maarallinen ero on niinkin suuri kuin se on, voidaan
taysin eparoimatta nain sanoakin. Kun tama on selkea, voidaan siirtya
seuraavaan vaitteeseen.
: Kuka tämän nyt sitten sanoikin... Nimenomaan ei ole lainkaan sama mistä
: ilmiö johtuu, vaan se on asian ydin.
Varmastikin tarkea asia, mutta merkitykseton annetun vaitteen kannalta.
Ja vaikka tekisikin mieli, en vastaa muihin kannanottoihin yhteiskunnan
asenteista ennen kuin tuo aivan yksinkertainen asia on saatu kasiteltya,
koska joku voi hyvinkin helposti ruveta sekoittamaan kahta eri vaitetta
yhteen (kaynyt useasti tallaisessa).
: : Epailen, etta naiset voisivat varsin mainiokkaasti olla koodaajia. Se ei
: : kuitenkaan muuta sita perusasiaa, etteivat talla hetkella ole -> voidaan
: : vaittaa, etta ovat huonompia koodaajia.
: Edelleen... mitä tekee väitteellä, jos syitä ei edes yritetä miettiä?
Jotta syita kannattaa edes miettia, pitaa ensimmaiseksi todeta vaite
todeksi tai epatodeksi.
Esa Niiniranta
> tosin meni pitkäksi aikaa miehensä Babbagen nimiin, koska siihen aikaan
Ada Lovelace ei muuten ollut naimisissa Charles Babbagen kanssa, vaan
aivan jonkun muun hepun. Babbage oli tosiaan enemmän rautapuolen hemmoja
sanan varsinaisessa merkityksessä. Lovelace mietti mitä "analyyttisella
koneella" periaatteessa voi tehdä.
Esa
Mika Suomi
: : Todisteeksi tarvitaan muutakin kuin olemassa olevien koodaajien
: : sukupuolijakauma. Kävisikä aito tieteellinen sokkotesti satunnaisesta
: : aineistosta, jossa sukupuolijakauma on tasan? Kaiva tällainen tulos,
: : niin olen vakuuttunempi.
: Kelpaako sellainen jos menen kadulta kysymaan satunnaisesti ihmisilta
: "osaatko koodata?" - pitaen tietysti huoli, etta kysyn yhta paljon naisilta
: kuin miehilta ja toivoen, ettei naiset kuvittele sita iskemistempuksi ja
: tule "kasilaukkukohtalo".
Jos tämä on esimerkkisi tieteellisestä kokeesta niin enpä paljon arvoa
pane muillekaan teorioillesi.
Testaamme sitä ovatko kooderi thyviä vai huonoja, tarvitaan siis
yhtä paljon saman koulutuksen saaneita koodereita miehistä ja naisista.
Näille kun tehdään testi, jolla mitataan kooderin hyvyyttä voit saada
jotain käyttökelpoista tulosta. koodun hyvyyden mittarin määrittely
onkin asia erikseen.
T: Suomi
Mika Suomi
: suhteellisesti enemmän huippuja kuin mieskoodareissa. Tämän perustelen
: sillä, että koska kyseessä on ns. miehinen ala, on kynnys ryhtyä alalle
: naisilla suurempi kuin miehillä, ja sen vuoksi ne naiset, jotka alalle
: ryhtyvät ovat motivoituneempia kuin monet miehistä, mikä taas ei voi olla
: vaikuttamatta tasoon. Tai ainakin itse olen sitä mieltä, että motivaatio on
: yksi perusominaisuus minkä tahansa alan huipputekijässä.
I Agree 100%. Olen nähnyt useasti, kuinka monta kertaa teknisellä alalla
pätevämmät ja osaavammat naiset jyrätään yli vain koska he eivät ole
miesinsinöörejä.
Varsinkin vanhemmanpuoleiset miesinsinöörit pelkäävät osaavia naisia.
T: Suomi
Kristoffer Lawson
:> Riippuu mita pidetaan hyvana kayttoliittymana. Mutta jos sen mittari
:> on helppokayttoisyys ja selkeys en ihmettelisi vaikka nain olisikin.
: Mikäs se intuitiivisin käyttöliittymä olikaan?
Voidaan varmastikin olla montaa mielta siita onko intuitiivisin liittyma
aina paras. UNIX shellikin on eraanlainen kayttoliittyma. Olet varmaan
huomanut minkalaisen floodin tulee generoitua jos vahingossa vaittaa
UNIX shellia epaintuitiiviseksi.
Kristoffer Lawson
: Jos tämä on esimerkkisi tieteellisestä kokeesta niin enpä paljon arvoa
: pane muillekaan teorioillesi.
Siis vaitatko todellakin, etta naiskoodaajia olisi maarallisesti yhta
paljon kuin miehia? Toivon sydamestani, ettet vaita, koska silloin olemme
paatyneet seinaan - varsinkin kun en jaksa lahtea suorittamaan
tieteellista tutkimusta asiasta.
: Testaamme sitä ovatko kooderi thyviä vai huonoja, tarvitaan siis
: yhtä paljon saman koulutuksen saaneita koodereita miehistä ja naisista.
Emme testaa. Vaite on edelleenkin "naiset osavaat yleisesti koodata
huonommin kuin miehet". Sina haluat testata vaitetta "naiskoodaajat
ovat yleensa parempia koodaajia kuin mieskoodaajat". Vaitteissa on varsin
selkea ero.
Mika Suomi
: : Jos tämä on esimerkkisi tieteellisestä kokeesta niin enpä paljon arvoa
: : pane muillekaan teorioillesi.
: Siis vaitatko todellakin, etta naiskoodaajia olisi maarallisesti yhta
: paljon kuin miehia? Toivon sydamestani, ettet vaita, koska silloin olemme
: paatyneet seinaan - varsinkin kun en jaksa lahtea suorittamaan
: tieteellista tutkimusta asiasta.
En väitä, mutta miten tässä määrä voisi korvata laadun?
Sinun esimerkkisi tieteellisestä kokeesta oli, mennä kadulle kysymään
ovatko he hyviä koodereita. Lainataampa toisen groupin aihetta:
Kysytään valkoisilta, mustalaisilta, ja neekereiltä ovatko he älykkäitä.
vastausten perusteella me sitten saammekin faktaa eri rotujen välisistä
älykkyyseroista. näin meni sinun esimerkkisi tieteellisestä kokeesta.
Tieteellisyyttä edustaa se, että rodut on edustettuna tasapuolisesti.
: : Testaamme sitä ovatko kooderi thyviä vai huonoja, tarvitaan siis
: : yhtä paljon saman koulutuksen saaneita koodereita miehistä ja naisista.
: Emme testaa. Vaite on edelleenkin "naiset osavaat yleisesti koodata
: huonommin kuin miehet". Sina haluat testata vaitetta "naiskoodaajat
: ovat yleensa parempia koodaajia kuin mieskoodaajat". Vaitteissa on varsin
: selkea ero.
En väitä, että naiskooderit ovat sen parempia kuin miehet. Mistä tuon
keksit? Sen sijaan väitän, ettei sukupuolijakauma koodereiden keskuudessa
ei kerro mitään nais- ja mies-aivojen kyvyistä tuottaa koodia, jollaisen
johtopäätöksen haluat vetää mieskoodereiden esiintymistiheydestä.
Se, että useammat miehet osaavat koodata, ei todellakaan tarkoita että,
naiset olisivat huonompia koodereita, kuten sinä yrität naiskoodereiden
puutteella väittää. Ilmeisesti yrität sanoa, että naiset eivät ole
koodereita,koska he eivät siihen sovellu ja siksi heitä myös on vähemmän?
Jos tarkoitat termillä "yleisesti" sitä, että naisista pienempi osa
on koodereita, kuin miehistä, niin silloinhan naiset 'yleisesti' ovat
huonompia koodereita? Logiikan riemuvoitto tosiaan.
T: Suomi
Mika Suomi
: :> Riippuu mita pidetaan hyvana kayttoliittymana. Mutta jos sen mittari
: :> on helppokayttoisyys ja selkeys en ihmettelisi vaikka nain olisikin.
: : Mikäs se intuitiivisin käyttöliittymä olikaan?
Nänni ja kyllä sekin on naisten keksimä. Sen käytön ruoka-automaattina
osaa jokainen ilman opettamista. purista ikenet yhteen ja ala imeä.
: Voidaan varmastikin olla montaa mielta siita onko intuitiivisin liittyma
: aina paras. UNIX shellikin on eraanlainen kayttoliittyma. Olet varmaan
"paras" on jaettava osiin.
- helppokäyttöisin oppia.
- nopea työskennellä
- sopiva kulloinseenkin käyttöympäristöön. LCD/sokeain/rullapaperi etc..
- muunneltavuus tarpeiden mukaan
Näiden yhdistäminen oikeassa suhteessa on .Pyhien .Sotien polttoainetta.
: huomanut minkalaisen floodin tulee generoitua jos vahingossa vaittaa
: UNIX shellia epaintuitiiviseksi.
UNIXin shelli on epäintuitiivinen. Silti, en siitä yli kymmenenvuoden
käytönkään jälkeen luovu, miksiköhän. Siksi että se on niin maagisen
tehokas.
T: Suomi
Jaakko Leinonen
>
>aina paras.
Kyllä, tässä tapauksessa se on *ehdottomasti* paras... :-)
-jaska
--
Minun mielestäni selain ei ole nykyaikana turha missään koneessa.
(Jaakko Haakana, sfnet.atk.sodat, Sun, 13 Sep 1998)
Olli Lounela
Kristoffer Lawson <se...@oksidi.fishpool.com> wrote:
>huomanut minkalaisen floodin tulee generoitua jos vahingossa vaittaa
>UNIX shellia epaintuitiiviseksi.
Buhahahahahaha!!!
On muuten paras trolli piiitkään aikaan.
--
Olli ...and he thought I'm serious! Hahahaha...
Kristoffer Lawson
: : Siis vaitatko todellakin, etta naiskoodaajia olisi maarallisesti yhta
: : paljon kuin miehia? Toivon sydamestani, ettet vaita, koska silloin olemme
: : paatyneet seinaan - varsinkin kun en jaksa lahtea suorittamaan
: : tieteellista tutkimusta asiasta.
: En väitä, mutta miten tässä määrä voisi korvata laadun?
Korvaa kylla kun kysymys on osaavatko naiset yleisesti koodata paremmin
kuin miehet vai ei.
: Sinun esimerkkisi tieteellisestä kokeesta oli, mennä kadulle kysymään
: ovatko he hyviä koodereita. Lainataampa toisen groupin aihetta:
Luit epatarkasti: Tieteellinen koe oli menna kadulle kysymaan osaavatko
koodata. EI kysymaan ovatko siina hyvia.
: Kysytään valkoisilta, mustalaisilta, ja neekereiltä ovatko he älykkäitä.
: vastausten perusteella me sitten saammekin faktaa eri rotujen välisistä
: älykkyyseroista. näin meni sinun esimerkkisi tieteellisestä kokeesta.
Nain ei saada patevaa tulosta, mutta hyvinkin patevaa tulosta saadaan
jos nailta kysytaan osaavatko pelata fudista - josta voimme mahdollisesti
johtaa, etta tietty ihmisryhma osaa pelata fudista paremmin
kuin toinen (puhtaasti sen takia, etta osaavia on toisessa huomattavasti
enemman) - olettaen, etta ryhmat ovat yhtasuuret. Meidan pulmassahan ne
ovat, koska taalla baanaa noin suunnilleen yhta monta naista kuin miesta.
: : : Testaamme sitä ovatko kooderi thyviä vai huonoja, tarvitaan siis
: : : yhtä paljon saman koulutuksen saaneita koodereita miehistä ja naisista.
: : Emme testaa. Vaite on edelleenkin "naiset osavaat yleisesti koodata
: : huonommin kuin miehet". Sina haluat testata vaitetta "naiskoodaajat
: : ovat yleensa parempia koodaajia kuin mieskoodaajat". Vaitteissa on varsin
: : selkea ero.
: En väitä, että naiskooderit ovat sen parempia kuin miehet. Mistä tuon
: keksit? Sen sijaan väitän, ettei sukupuolijakauma koodereiden keskuudessa
: ei kerro mitään nais- ja mies-aivojen kyvyistä tuottaa koodia, jollaisen
: johtopäätöksen haluat vetää mieskoodereiden esiintymistiheydestä.
Toistan N:tta kertaa: en ole kertaakaan vaittanyt yhtaan mitaan naisten
ja miesten koodaajaPOTENTIAALISTA. En ole vaittanyt. Siis en. Toistan
uudelleen, mita olen vaittanyt:
Miehet osaavat yleisesti koodata paremmin kuin naiset.
: Se, että useammat miehet osaavat koodata, ei todellakaan tarkoita että,
: naiset olisivat huonompia koodereita, kuten sinä yrität naiskoodereiden
: puutteella väittää. Ilmeisesti yrität sanoa, että naiset eivät ole
Se kertoo tasan tarkasti sen, etta naiset ovat yleisesti huonompia koodaajia
kuin miehet (aina otetaan koko ryhma - ei koodia-osaavien ryhma). Vai
vaitatko, etta ihminen, joka ei osaa koodata voi jollain mittarilla olla
edes yhta hyva koodaaja kuin joku, joka osaa? Haluaisin nahda tallaisen
tapauksen, koska siita loytyy sellainen pienenpieni ristiriita.
: koodereita,koska he eivät siihen sovellu ja siksi heitä myös on vähemmän?
Toistan: En ole vaittanyt, etta naiset eivat sovellu koodaajiksi.
Toistan mita olen vaittanyt:
Miehet osaavat yleisesti koodata paremmin kuin naiset.
Vaitetta voidaan siis tassa keskustelussa esittaa myos muodossa:
for(;;) puts("Miehet osaavat yleisesti koodata paremmin kuin naiset");
: Jos tarkoitat termillä "yleisesti" sitä, että naisista pienempi osa
: on koodereita, kuin miehistä, niin silloinhan naiset 'yleisesti' ovat
: huonompia koodereita? Logiikan riemuvoitto tosiaan.
Yleisen tilalle voidaan kayttaa sana "keskiarvo" myos. 'Yleinen' sana
kaytin, koska se ilmaisee, etta en tarkoita tiettya aliryhmaa tai yksiloa,
vaan kattaa koko otoksen. Se voitaisi jattaa pois, mutta halusin painottaa
asiaa.
Toisin ilmaistuna siis:
Miehet osaavat keskimaarin koodata paremmin kuin naiset. Myos voidaan
kasitella ryhma matemaattisena oliona kokonaisuudessaan: Miesten ryhman
koodinvaanto-osaamisen attribuutti on suurempi kuin naisten. Eli siis
miehet osaavat koodata paremmin kuin naiset. Vaite ei edelleenkaan kerro
mitaan kummankaan soveltuvuudesta - ainoastaan osaamistilanteesta.
Asialle voidaan tehda helppo empiristinen koe. Valitaan satunnainen
joukko M joukosta miehet, ja yhta suuri joukko N naisista. Annetaan heille
kone eteen ja annetaan heille ohjelmointitehtava (yksinkertainen). Talla
tavalla voidaan saada kaikki valehtelijat karsittua pois. Tietysti mita
lahempana |M| on |miehet| ja |N| |naiset| sita tarkempi tulos saadaan.
Matemaattinen malli:
On ryhmat X ja Y, kummassakin on n maara alkioita. Jokaisessa alkiossa
on attribuutti a, joka on luku valilta 0-10. Jos ryhman X kaikkien
alkioiden attribuutit 'a' lasketaan yhteen ja saadaan isompi tulos kuin
sama operaatio tehtyna ryhmalle Y, voidaan siis vaittaa, etta X:lla
attribuutti 'a' esiintyy vahvempana kuin ryhmassa Y.
.. en muista, etta olisin koskaan joutunut nain paljon vaantamaan
yksinkertaista vaitetta. Feimit siis siita.
Juhani Rantanen
>: Mikäs se intuitiivisin käyttöliittymä olikaan?
>
>Voidaan varmastikin olla montaa mielta siita onko intuitiivisin liittyma
>UNIX shellia epaintuitiiviseksi.
Unix-shelli ei ole kovin intuitiivinen, ainakaan kun sen eteen asettuu
ensimmäisen kerran. Kuten ei Command Prompt tai DOS-ikkunakaan. Sen sijaan
Unix-shelli on käyttökelpoinen (paitsi *csh), toisin kuin Command Prompt
tai command.com . Monesti paljon tehokkaampi kuin se graafinen
käyttöliittymä, jolla on toki myös oma paikkansa.
Sen sijaan Windowsissa exploder on tehokkaampi kuin se tekstipohjainen
shelli (cmd.exe tai command.com), koska se tekstipohjainen shelli on
niin surkea. Samoin Unixin shelli tuntuu tehottomalta, jollei sitä
osaa käyttää.
--
Juhani Rantanen
Lähderanta 20 G 55 Espoo http://www.sgic.fi/~misty/
-- Only idiots quote signatures.
Anna-Liisa Mattila
: Anna-Liisa Mattila <anna...@staff.oamk.fi> wrote:
: Ainoastaan Mika taalla on tuollaisia vertailuja tehnyt. Ainoa vaite, mita
: nyt haluan pois tielta on "miehet osaavat yleisesti koodata paremmin
: kuin naiset". Kun maarallinen ero on niinkin suuri kuin se on, voidaan
: taysin eparoimatta nain sanoakin. Kun tama on selkea, voidaan siirtya
: seuraavaan vaitteeseen.
: : Kuka tämän nyt sitten sanoikin... Nimenomaan ei ole lainkaan sama mistä
: : ilmiö johtuu, vaan se on asian ydin.
: Varmastikin tarkea asia, mutta merkitykseton annetun vaitteen kannalta.
ei muuten ole merkityksetön. Annettu väite pitää perustella ja todistaa
tai sitten koko väitteellä ei ole mitään arvoa, ja silloin sen
esittäminenkin on täysin turhaa.
Tuollaisia väitteitä esitettäessä pitää aina miettiä, vääristääkö jokin
asia tulosta. Voisiko vaikka joku elinympäristöön liittyvä syy olla
tuloksen takana? (kuten juuri naisen asema vallalla olevat asenteet)
Tässäpä kuvitteellinen esimerkki:
Ajatellaanpa, että joku toinen tekisi tilastojen perusteella väitteen,
että suomalaisten miesten keuhkot ovat alttiimpia syöpäkasvaimille kuin
naisten keuhkot. No tähän löytyy toki tunnettu syy, ja se on se, että
pitkäaikainen tupakanpoltto johtaa eittämättä keuhkosyöpäriskin
kasvamiseen, ja pitkäaikaista tupakanpolttoa ovat Suomessa harrastaneet
miehet enemmän kuin naiset. Eikö tällä ole kuitenkin merkitystä itse
väitteen kannalta? Mielestäni ei voida enää väittää, että miesten
keuhkot ovat alttimpia syövälle kuin naisten, jos ei ole tutkittu ja
todettu, että miesten keuhkot keskimäärin olisivat SAMOISSA OLOSUHTEISSA
alttiimpia syöpäkasvaimille kuin naisten keskimäärin. Tutkimus tulisi
tehdä sellaisessa ryhmässä, jossa tunnettu haittatekijä, tupakanpoltto,
on otettu huomioon.
: : Edelleen... mitä tekee väitteellä, jos syitä ei edes yritetä miettiä?
: Jotta syita kannattaa edes miettia, pitaa ensimmaiseksi todeta vaite
: todeksi tai epatodeksi.
..ja mites sen väitteen sitten toteat todeksi, ellet mieti ensin syitä
siihen, että miksi tilanne on se mikä on? Koska jos et mieti syitä, teet
hätiköityjä johtopäätöksiä sen mukaan miltä jokin asia joidenkin
tilastojen valossa näyttää.
Itse en ainakaan haluaisi olla sellainen tilastoihin tuijottelija, joka
ei edes uhraa ajatusta todellisuudelle tilastojen takana, eikä osaa
ollenkaan suhtautua kriittisesti näkemäänsä/kuulemaansa.
PS
Jos esitetyllä 'väitteellä' ei alunperin ollut muuta tarkoitusta kuin
todeta vallitseva tilanne sen kummemin syitä miettimättä, ei sitä olisi
alunperinkään kannattanut tänne edes kirjoittaa, vai?
--
___
('v') Anna-Liisa Mattila
Laura Ahonen
> >zugu zugu man <zu...@an.al> writes:
> >
> ><schnipp>
> >> TV: ZUGU ZUGU MAN
> >
> >Hävettää kohta olla oululainen.
> >
>
>
> Samat sanat. Hävettää olla myös suomalainen, eräiden vormula kusoilijoiden
> toimesta.
Jesps, hävetää kohta olla helsinkiläinen, joka on muuttanut Ouluun ja
samalla suomalainen ton vormula-p*skan takia.
Laura Ahonen
lah...@mail.student.oulu.fi
"You can't hurt me with a plastic blow-up doll!"
(MTV's Most Wanted)
Laura Ahonen
> > kin hyvääkin serverihommissa, mutta sen
> > tekstiripulin, joka tulee linuxia käynnistettäessä, saisi kyllä
> > vetää helevettiin.
> >
>
> juu haistakaa linux nörtit vaan vittu
Sinnehän ne on aina yleensä nenäänsä muutenkin työntämässä ;)
Ari K Makela
> Sinnehän ne on aina yleensä nenäänsä muutenkin työntämässä ;)
Oikein hauska harrastus, eikö?
--
Ari Makela
ha...@iki.fi http://www.iki.fi/hauva/
"For I'm a Bear of Very Little Brain, and long words Bother me." - Pooh
pki
> > juu haistakaa linux nörtit vaan vittu
>
> Sinnehän ne on aina yleensä nenäänsä muutenkin työntämässä ;-)
joo vittu
naiset pois netistä vittu
vittu ne ei osaa koodaa vittu
linux on naisten vehje vittu
paska vittu
linuxii ei voi käyttää vittu mihinkää vittu
linux imee vittu
vittu joo vittu
naiset on huonoja pelikoneita vittu
vittu paska on hyödyksi peli- ja naiskäytössä vittu
pki vittu
Olli Lounela
työtä tehdään. Mika *on* oikeassa.
In article <72eoni$9qh$1...@news.clinet.fi>,
Kristoffer Lawson <se...@oksidi.fishpool.com> wrote:
>Mika Suomi <msu...@ttl.fi> wrote:
>
>: En väitä, mutta miten tässä määrä voisi korvata laadun?
>
>Korvaa kylla kun kysymys on osaavatko naiset yleisesti koodata paremmin
>kuin miehet vai ei.
>
>: Sinun esimerkkisi tieteellisestä kokeesta oli, mennä kadulle kysymään
>: ovatko he hyviä koodereita. Lainataampa toisen groupin aihetta:
>
>Luit epatarkasti: Tieteellinen koe oli menna kadulle kysymaan osaavatko
>koodata. EI kysymaan ovatko siina hyvia.
Itse asiassa kumpikaan ei ole epätieteellistä sinänsä, eikä myöskään
tieteellistä. Kaikki riippuu koejärjestelystä, ja toisaalta koejärjestely
rajoittaa tulosten *yleistettävyyttä*.
Toki voidaan mennä kadulle tutkimaan että löytyykö miehistä enemmän
koodaamista osaavia kuin naisista. Näin saataneen se odotettu tulos, että
suurempi osa miehistä koodaa. Tällä ei kuitenkaan saada mitään tietoa siitä,
että kummat ovat parempia koodaamaan vaan ainoastaan *lukumäärästä*, ja
siihenkin että miksi miehiä on enemmän koodaamassa (jos on :-) tarvitaan
jokin sopiva psykologinen kysymyssarja, jonka validointi on jo sinällään
isompi homma.
Eli tuloksena oli, että kumpia on enemmän, ja jos homma tehdään oikein (mikä
ei todellakaan ole vaikeata) saadaan sekä absoluuttinen (lukumäärä) että
suhteellinen (osuus) arvo.
Toisaalta voidaan yrittää kehittää jonkinlainen kysymyssarja joka mittaa
sitä, että kuinka *hyvä* on koodaamaan (taas kerran validointi on ongelma,
luonnollisestikin). Tämä kysely tulee tehdä edustavalle otokselle kaikista
niistä joihin tuo tulos halutaan yleistää, eli mies- ja naiskoodareihin.
Näin saadaan vertailukelpoinen tulos siitä, että kummat ovat *parempia*
koodaamaan.
Eli tuloksena oli että kummat ovat *parempia* ja (taas jos homma tehtiin
oikein) mikä osuus koodareista kuuluu näihin ns. hyviin koodaajiin.
>: Kysytään valkoisilta, mustalaisilta, ja neekereiltä ovatko he älykkäitä.
>: vastausten perusteella me sitten saammekin faktaa eri rotujen välisistä
>: älykkyyseroista. näin meni sinun esimerkkisi tieteellisestä kokeesta.
>
>Nain ei saada patevaa tulosta, mutta hyvinkin patevaa tulosta saadaan
Se kuule kovasti riippuu kysymyksistä. Ei ole ollenkaan mahdotonta että
voitaisiin kehittää kysymyssarja joka mittaa älykkyyttä.
>jos nailta kysytaan osaavatko pelata fudista - josta voimme mahdollisesti
>johtaa, etta tietty ihmisryhma osaa pelata fudista paremmin
>kuin toinen (puhtaasti sen takia, etta osaavia on toisessa huomattavasti
>enemman) - olettaen, etta ryhmat ovat yhtasuuret. Meidan pulmassahan ne
Tuota johtopäätöstä ei voida vetää ilman muuta. Se että jotain on paljon ei
kerro mitään kyseisen ilmiön jakaumasta. Sen sijaan jos pystytään selvit-
tämään että ryhmät ovat vertailukelpoiset (samanlainen jakauma tarpeellisten
asioiden suhteen), voidaan kyllä vetää jo tällaisiakin johtopäätöksiä.
>ovat, koska taalla baanaa noin suunnilleen yhta monta naista kuin miesta.
Ryhmien yhtäsuuruus ei todellakaan tee niistä vertailukelpoisia.
>ja miesten koodaajaPOTENTIAALISTA. En ole vaittanyt. Siis en. Toistan
>uudelleen, mita olen vaittanyt:
>
>Miehet osaavat yleisesti koodata paremmin kuin naiset.
Juu, väitehän se on tämäkin, mutta vailla minkäännäköistä relevanssia tai
uskottavuutta. Johtopäätös, johon ei ole perusteita, ja joka on aineiston
yleistettävyyden vastainen.
Minä siis sanon että tästä ei tiedetä yhtään mitään.
Eli rautalangasta: olet väärässä jos väität noin mainitsemistasi lähtö-
kohdista. Tämä ei siis tarkoita etteikö asia voisi noin olla, vaan että
kukaan meistä ei tiedä asiasta yhtään mitään (ellei ole jotain *muuta*
tietoa), joten tilanne on tuntematon.
>.. en muista, etta olisin koskaan joutunut nain paljon vaantamaan
>yksinkertaista vaitetta. Feimit siis siita.
Itse asiassa olet vääntänyt ihan turhaan, lähinnä yrittänyt vetää vääriä
johtopäätöksiä.
Opettele tilastotiedettä.
HTH.
Kristoffer Lawson
:>Voidaan varmastikin olla montaa mielta siita onko intuitiivisin liittyma
:>aina paras. UNIX shellikin on eraanlainen kayttoliittyma. Olet varmaan
:>huomanut minkalaisen floodin tulee generoitua jos vahingossa vaittaa
:>UNIX shellia epaintuitiiviseksi.
: Unix-shelli ei ole kovin intuitiivinen, ainakaan kun sen eteen asettuu
: ensimmäisen kerran. Kuten ei Command Prompt tai DOS-ikkunakaan. Sen sijaan
: Unix-shelli on käyttökelpoinen (paitsi *csh), toisin kuin Command Prompt
: tai command.com . Monesti paljon tehokkaampi kuin se graafinen
: käyttöliittymä, jolla on toki myös oma paikkansa.
Kylla ma sen tiedan - ei tartte mulle kertoa ;-) Mutta halusin vain osoittaa,
etta intuitiivinen ei valttamatta ole sama kuin paras.
Kristoffer Lawson
: : : Kuka tämän nyt sitten sanoikin... Nimenomaan ei ole lainkaan sama mistä
: : : ilmiö johtuu, vaan se on asian ydin.
: : Varmastikin tarkea asia, mutta merkitykseton annetun vaitteen kannalta.
: ei muuten ole merkityksetön. Annettu väite pitää perustella ja todistaa
: tai sitten koko väitteellä ei ole mitään arvoa, ja silloin sen
: esittäminenkin on täysin turhaa.
Tata ole harrastanut tassa paivakaupalla taalla. Ihmiset vaan jotenkin
sekoittavat lauseet "miehet ovat keskimaarin parempia koodaajia kuin naiset"
ja "mieskoodaajat ovat parempia kuin naiskoodaajat" lauseet keskenaan
mita kummallisemmalla tavalla.
Edelleenkin: vaitetta voidaan todeta oikeaksi tai vaaraksi riippumatta
syista, jotka tilanteeseen vaikuttavat!!
: Tuollaisia väitteitä esitettäessä pitää aina miettiä, vääristääkö jokin
: asia tulosta. Voisiko vaikka joku elinympäristöön liittyvä syy olla
: tuloksen takana? (kuten juuri naisen asema vallalla olevat asenteet)
Mita valia vaikuttaako elinymparisto?? Sanotaanhan myos, etta suomalaiset
kuolevat enemman kylmyyteen kuin afrikkalaiset. Sen jalkeen kun ollaan
todettu vaaraksi tai oikeaksi, voidaan pohtia mistahan moinen mahtaa
johtua. Eihat syyt vaikuta vaitteeseen, jossa ei edes pohdita syita!
: Tässäpä kuvitteellinen esimerkki:
: Ajatellaanpa, että joku toinen tekisi tilastojen perusteella väitteen,
: että suomalaisten miesten keuhkot ovat alttiimpia syöpäkasvaimille kuin
: naisten keuhkot. No tähän löytyy toki tunnettu syy, ja se on se, että
: pitkäaikainen tupakanpoltto johtaa eittämättä keuhkosyöpäriskin
: kasvamiseen, ja pitkäaikaista tupakanpolttoa ovat Suomessa harrastaneet
: miehet enemmän kuin naiset. Eikö tällä ole kuitenkin merkitystä itse
: väitteen kannalta?
Ei niin minkaanlaista. Otetaan vaite vaitteena:
"Miehet kuolevat enemman keuhkosyopaan kuin naiset"
Onhan vaite yhtalailla tosi tai epatosi, riippumatta mitka syyt johtavat
tahan lopputulokseen!!
: Itse en ainakaan haluaisi olla sellainen tilastoihin tuijottelija, joka
: ei edes uhraa ajatusta todellisuudelle tilastojen takana, eikä osaa
: ollenkaan suhtautua kriittisesti näkemäänsä/kuulemaansa.
Jostain siis paattelit, etta olen sellainen henkilo? Olisin oikein mielellani
siirtynyt syihyin, mutta kun jo rupeaa vaitteen toteaminen oikeaksi olemaan
vaikeata niin miten voidaan edes siirtya syihin? Siis miten voidaan
spekuloida syista jos ei olla edes yhta mielta siita mika on lopputulos??
: Jos esitetyllä 'väitteellä' ei alunperin ollut muuta tarkoitusta kuin
: todeta vallitseva tilanne sen kummemin syitä miettimättä, ei sitä olisi
: alunperinkään kannattanut tänne edes kirjoittaa, vai?
Tuo on tasmalleen se mita tassa on yritetty tehda - todeta vallitseva
tilanne.
En sita alunperin kirjoittanut. Joku sen tanne kirjoitti, ja koko gruuppi
paatti vastustaa. Totesin vaitteen oikeaksi, joka tassa onkin synnyttanyt
mukavan sodan aivan yksinkertaisen selkeasta asiasta. Toistan siis:
ei voida miettia syita ennen kun ollaan varmoja mika taman hetken
vallitseva tilanne on!
Kristoffer Lawson
: Toki voidaan mennä kadulle tutkimaan että löytyykö miehistä enemmän
: koodaamista osaavia kuin naisista. Näin saataneen se odotettu tulos, että
: suurempi osa miehistä koodaa. Tällä ei kuitenkaan saada mitään tietoa siitä,
: että kummat ovat parempia koodaamaan vaan ainoastaan *lukumäärästä*, ja
Nakojaan uuden osapuolen kanssa joudun toistamaan taas vanhoja lauseita:
Emme testaa naiskoodaajien taitoja suhteessa mieskoodaajiin. Testaamme
naisten kooditaidot yleensa verrattuna miehiin.
Vaadin ihmisilta taalla tarkempaa otetta keskusteluun!
: Toisaalta voidaan yrittää kehittää jonkinlainen kysymyssarja joka mittaa
: sitä, että kuinka *hyvä* on koodaamaan (taas kerran validointi on ongelma,
: luonnollisestikin). Tämä kysely tulee tehdä edustavalle otokselle kaikista
: niistä joihin tuo tulos halutaan yleistää, eli mies- ja naiskoodareihin.
: Näin saadaan vertailukelpoinen tulos siitä, että kummat ovat *parempia*
: koodaamaan.
Varmastikin, mutta tata ei ensimmaisessa vaiheessa haluttu mitata.
:>Nain ei saada patevaa tulosta, mutta hyvinkin patevaa tulosta saadaan
: Se kuule kovasti riippuu kysymyksistä. Ei ole ollenkaan mahdotonta että
: voitaisiin kehittää kysymyssarja joka mittaa älykkyyttä.
Tottakai, mutta se ei olisi tyyliin "oletko alykas?", kuten Mika totesikin.
Juhana Siren
> juu haistakaa linux nörtit vaan vittu
Voi kiitos, oikein mielellämme :)
--
(This .signature intentionally left blank.)
Pekka Siltala
>naiset on huonoja pelikoneita vittu
>vittu paska on hyödyksi peli- ja naiskäytössä vittu
>pki vittu
Eipä tule vaikeuksia löytää teitä paapan luukusta .. vaikka kuinka
piiloutuisitte Kilkenny-tuoppinne taakse :)
Pekka - tein minkä voin, vaikken mitään voinutkaan tehdä :P
Juha Tretjakov
> joo vittu
> naiset pois netistä vittu
Ja jenkit Ameriikasta. Tässä on nyt taas jokin pki:n
piilosanaristikko, jonka yritän luppoaikani kuluksi ratkoa:
> linux on naisten vehje vittu
...
> linux imee vittu
...
> naiset on huonoja pelikoneita vittu
Hmm... eli mikä on naisten vehje, joka imee? Viiden pisteen vihjeenä
se nainen on huono pelikone, eli huono renki, mutta hyvä isäntä. No
voi vittu, siinähän se lukee vieressä... Mitä oli palkinnoksi?
--
juha.tr...@hut.fi
Nyt on loppu lähellä
Olli Lounela
Kristoffer Lawson <se...@oksidi.fishpool.com> wrote:
>
>Emme testaa naiskoodaajien taitoja suhteessa mieskoodaajiin. Testaamme
>naisten kooditaidot yleensa verrattuna miehiin.
Lukumäärä ei silti kerro mitään muuta kuin että kumpia on enemmän.
Juhani Rantanen
<se...@oksidi.fishpool.com> wrote:
>Juhani Rantanen <mi...@pao.fiba.tampere.fi> wrote:
>: Unix-shelli ei ole kovin intuitiivinen, ainakaan kun sen eteen asettuu
>: ensimmäisen kerran. Kuten ei Command Prompt tai DOS-ikkunakaan. Sen sijaan
>
>etta intuitiivinen ei valttamatta ole sama kuin paras.
Joo, mutta kun täällä on kuitenkin paljon sellaisia vääräuskoisia,
jotka eivät usko Myöhempien Aikojen Pyhien Käyttöjärjestelmään[1], ja
joita haluan auttaa kohti Oikeaa Totuutta:-)
KISS MY ASS
eroon. Sen sijaan miehille se tarjoaa loputtoman älyllisen
stimulaattion.
Jyrki Havia
> Mutta eivät nuo tenavat kauaa tätä jaksa. Kyllästyvät vaan, kun me emme
> leiki heidän leikkejään.
Suomessakin niitä tenavia syntyy lisää vauhdilla 60k/vuosi.
--
Jyrki...@Helsinki.FI, University of Helsinki, Computing Centre
Heimo-K Laukkanen
: joo vittu
Ymmärrettävä.
: naiset pois netistä vittu
Edelleenkin sisältö tulee selville.
: vittu ne ei osaa koodaa vittu
vittu korvaa pisteen välimerkkinä.
: linux on naisten vehje vittu
vittu on naisten vehje linux
: paska vittu
,-)
: linuxii ei voi käyttää vittu mihinkää vittu
unohdit pari vittua autenttisesta keskustelusta.
" vittu linuxii ei vittu voi käyttää vittu mihinkään ( tauko ) vittu"
: linux imee vittu
Ulkomaalaisen sanomana ihan ymmärrettävä hoonosoomi.
: vittu paska on hyödyksi peli- ja naiskäytössä vittu
vittupaska?
-huima
Iiro Rämä
>joo vittu ja jne......
No mutta pki. Mitä tämä on?
Eikö sinulle lapsi hyvä ole tuhannesti sanottu, ettei tuollaisia saa
kirjoittaa tai sanoa. Mitä sinä hyvä tyttö oikein ajattelet kun
tyttönä tuollaisia ......Oletko nyt aivan varma, että tiedät mitä tuo
usein mainitsemasi asia tai laite tarkoittaa?
Se on kuule pieni kaunis kolo sinun kuin myös muiden tyttöjen jalkojen
välissä, jonka latinan kielinen nimi kuluu Vitutus Himotus Emäätys,
eikä suinkaan mikään turhan päiväinen hokema sana, eikä sitä myöskään
sellaisena ole varsinkaan tyttöjen soveliasta käyttää.
Ja mitä tulee tuohon tyttöjen tietokone osaamiseen, niin voin vain
sanoa, että joudun päivittäin notkumaan erään valtkunnallisen
ohjelmointi talon tiloissa, jossa on niin miehiä kuin naisiakin, ja
kyllä siellä naiset tikuttavat koodia jollakin visual jutulla päivät
pitkät, kun taas miehet puhuvat paskaa tai ovat muuten vain täekeän
näköisiä.
Mutta nyt pki hyvä, toivoisin sinun kurkkaavan sinne jalkojesi väliin
ja sanovan sille ihanuudelle, että olet liian hyvä ja kaunis edes
nimellisesti viljeltäväksi tuollaisina hokemina, joten anteeksi
pimppi.
Parahin terveisin ystäväsi Iiro.
Mic "Mika" Pirhonen
>
> joo vittu
> naiset pois netistä vittu
> linuxii ei voi käyttää vittu mihinkää vittu
> vittu joo vittu
>
Ahaa...tällä siis virittelit asennetta illaksi. ...Ymmärrän!
Mic' veeiiteeteeuu? (UMAn naista halventavan tilalla käyttämä termi.)
--
Mic "Mika, vaan ei se nopea" Pirhonen
--
coole...@pcuf.fi - http://byedesk.com/tekstiviesti/
Toni Nikkanen
> Onko linuxiin jotain hyvää mail bombing / flood softaa,
> vastaavaa kuin win95:n Up Yours ja Avalanche ym.?
Jos omistaa aivot, voi sellaisen tehdä 10 sekunnissa. Jos ei omista,
niin voi yrittää harjoitella sellaisten saantia miettimällä esim.
miksi mail bombing on typerä ratkaisu mihin tahansa ongelmaan.
Riku Mattila
> joo vittu
> naiset pois netistä vittu
> vittu ne ei osaa koodaa vittu
> linux on naisten vehje vittu
> paska vittu
> linuxii ei voi käyttää vittu mihinkää vittu
> linux imee vittu
> vittu joo vittu
> naiset on huonoja pelikoneita vittu
> vittu paska on hyödyksi peli- ja naiskäytössä vittu
Kuulostaa kovasti siltä kuin pki olisi lukenut korsonkielen
pikakurssin?
> pki vittu
- Siiri (ilman vittua)
Mic "Mika" Pirhonen
>
> Mic \"Mika\" Pirhonen wrote:
Tarkkaanpas minua kommentoit, kun en huomaa sanoneeni tuosta sanaakaan,
vittu.
> >
> > pki wrote:
> > >
> > > joo vittu
> > > naiset pois netistä vittu
> > > vittu ne ei osaa koodaa vittu
> > > linux on naisten vehje vittu
> > > paska vittu
> > > linuxii ei voi käyttää vittu mihinkää vittu
> > > linux imee vittu
> > > vittu joo vittu
> > > naiset on huonoja pelikoneita vittu
> > > vittu paska on hyödyksi peli- ja naiskäytössä vittu
> > >
>
> Onko linuxiin jotain hyvää mail bombing / flood softaa,
> vastaavaa kuin win95:n Up Yours ja Avalanche ym.?
Vitut tommosista.
Mitäv...?!
Mic "Mika" Pirhonen
>
> Onko linuxiin jotain hyvää mail bombing / flood softaa,
> vastaavaa kuin win95:n Up Yours ja Avalanche ym.?
Hyvin sulta sujuu tuntuvan ainakin nyysseihin ilman erikoissoftiakin.
Anna-Liisa Mattila
: Anna-Liisa Mattila <anna...@staff.oamk.fi> wrote:
: Edelleenkin: vaitetta voidaan todeta oikeaksi tai vaaraksi riippumatta
: syista, jotka tilanteeseen vaikuttavat!!
: Onhan vaite yhtalailla tosi tai epatosi, riippumatta mitka syyt johtavat
: tahan lopputulokseen!!
Kertomalla valikoituja totuuksia saadaan asia saatettua juuri siihen
valoon mihin kertoja haluaa. Pinnallinen tieto on totuuden kannalta usein
hyödytöntä, ja puutteellisesti esitettynä se voi olla haitallista totuuden
ymmärtämisen kannalta.
: : Itse en ainakaan haluaisi olla sellainen tilastoihin tuijottelija, joka
: : ei edes uhraa ajatusta todellisuudelle tilastojen takana, eikä osaa
: : ollenkaan suhtautua kriittisesti näkemäänsä/kuulemaansa.
: Jostain siis paattelit, etta olen sellainen henkilo?
Mistäköhän päättelin... no ehkä siitä, että sinulle tuntui riittävän yhden
irrallisen väitteen toteaminen todeksi ottamatta huomioon muita seikkoja.
--
___
('v') Anna-Liisa Mattila
(( )) http://www.tekniikka.oamk.fi/~annalisa
--------"-"--------------------------------------------
Veli-Pekka Suuronen
> Emme testaa. Vaite on edelleenkin "naiset osavaat yleisesti koodata
> huonommin kuin miehet". Sina haluat testata vaitetta "naiskoodaajat
> ovat yleensa parempia koodaajia kuin mieskoodaajat". Vaitteissa on > varsin
> selkea ero.
Johon sinulle on yritetty syyksi esittää, että naiset haluavat yleisesti
koodata vähemmän kuin miehet. Miehistä vain on ehkä suurempi
todennäköisyys ihan kadulta otettuna ottaa mies, joka hieman tietää
koodaamisesta, kun taas kadulta sokkona valittu nainen ei ole
välttämättä koskaan ollut kiinnostunut aiheesta. Itseasiassa kun alan
tarkemmin miettimään niitä, jotka väittävät osaavansa koodata,
näkemistäni koodaajista yksikään nainen ei ole kirjoittanut hirvittävää
koodia, kun taas miehistä..
Kristoffer Lawson
:>
:>Emme testaa naiskoodaajien taitoja suhteessa mieskoodaajiin. Testaamme
:>naisten kooditaidot yleensa verrattuna miehiin.
: Lukumäärä ei silti kerro mitään muuta kuin että kumpia on enemmän.
Aivan, joka johtaa suoraan siihen, etta voimme sanoa miesten osaavan
keskimaarin paremmin koodata kuin naisten puhtaasti siita syysta, etta
osaavia naisia on niin paljon vahemman.
Kristoffer Lawson
:> Emme testaa. Vaite on edelleenkin "naiset osavaat yleisesti koodata
:> huonommin kuin miehet". Sina haluat testata vaitetta "naiskoodaajat
:> ovat yleensa parempia koodaajia kuin mieskoodaajat". Vaitteissa on > varsin
:> selkea ero.
: Johon sinulle on yritetty syyksi esittää, että naiset haluavat yleisesti
: koodata vähemmän kuin miehet. Miehistä vain on ehkä suurempi
: todennäköisyys ihan kadulta otettuna ottaa mies, joka hieman tietää
: koodaamisesta, kun taas kadulta sokkona valittu nainen ei ole
: välttämättä koskaan ollut kiinnostunut aiheesta. Itseasiassa kun alan
Kohta palaa hihat, saakeli. Olen usein toistanut, etta syilla ei ole MITAAN
vaikutusta itse vaitteeseen! Ei niin minkaanlaista! Vaite analysoi ainoastaan
tilannetta - ei sen takanava vaikuttavia tekijoita. Kunhan olemme samaa
mielta tilanteesta, voimme miettia syita!
: tarkemmin miettimään niitä, jotka väittävät osaavansa koodata,
: näkemistäni koodaajista yksikään nainen ei ole kirjoittanut hirvittävää
: koodia, kun taas miehistä..
Jolle varmastikin loytyy selkeita syita, mutta ei vaikuta siihen, etta
naiskoodaajia on tolkuttoman paljon vahemman kuin mieskoodaajia.
Mika Suomi
: Kohta palaa hihat, saakeli. Olen usein toistanut, etta syilla ei ole MITAAN
: tilannetta - ei sen takanava vaikuttavia tekijoita. Kunhan olemme samaa
: mielta tilanteesta, voimme miettia syita!
Mutta sinun esittämä tilanne edellyttää sen sisältämän väitteen hyväksymistä.
"...miesten osaavan keskimaarin paremmin koodata kuin naisten puhtaasti siita
syysta, etta osaavia naisia on niin paljon vahemman."
Järjetön väite,koska siinä esiintymistiheyden oletetaan muuttavan väitteen
totuudeksi.
"NT on stabiilimpi kuin linux, koska stabiileja linuxeja on paljon
vähemmän kuin NT:itä."
Kuka hyväksyy väitteen? Ei kukaan, paitsi sinä. Selvästihän NT:iden
murkaava ylivoima maagisesti muuttaa sen myös paremmaksi.
Nyt kun kaikki hyväksyvät tämän väitteen, voimme siirtyä keskustelemaan
syistä, miksi NT on stabiilimpi kuin linux... näinkö luulet sen menevät?
Tämän vuosisadan totaliset järjestelmät ovat taitavasti käyttäneet
menetelmääsi hyväksi: tarpeeksi kauan kuin väitetään jotain väitettä
se muuttuu yleisesti hyväksytyksi tosiasiaksi, kuten nyt tämä väite
"ruotsalaiset miehet ovat homoja" Väite lähti muutamasta lehtiartikkelista
50 luvulla liikkeelle ja tänään se on muuttunut jo "totuudeksi".
Kirjoittakoon HEP, se ketä ei ole kuullut tuota väitettä.
Ruotsalaiset itse eivät yleensä edes tiedä, että suomalaiset pitävät
heitä homoina.
T: Suomi
Jaakko Haakana
>In sfnet.atk.sodat Kristoffer Lawson <se...@oksidi.fishpool.com> wrote:
>Järjetön väite,koska siinä esiintymistiheyden oletetaan muuttavan väitteen
>totuudeksi.
>
>"NT on stabiilimpi kuin linux, koska stabiileja linuxeja on paljon
>vähemmän kuin NT:itä."
Jos NT:tä on tasan yhtä paljon kuin Linuxia ja jos stabiileja linukseja on
vähemmän, silloin NT:tä ilmeisesti voidaan pitää stabiilimpana, eikö totta?
Ei, en halua jauhaa asiasta enää tippaakaan.
Olli Lounela
Kristoffer Lawson <se...@oksidi.fishpool.com> wrote:
>Olli Lounela <olou...@remus.kttl.helsinki.fi> wrote:
>: Lukumäärä ei silti kerro mitään muuta kuin että kumpia on enemmän.
>
>Aivan, joka johtaa suoraan siihen, etta voimme sanoa miesten osaavan
>keskimaarin paremmin koodata kuin naisten puhtaasti siita syysta, etta
>osaavia naisia on niin paljon vahemman.
Ei johda. Jotta näin voisi sanoa, pitää tuntea jakauma. Otetaans nyt
ratakiskoa kun tuntuu vaikealta.
Tehdään seuraavat karkeat olettamukset jakaumasta:
- miehille jakauma on "vasemmalle vino"
- naisille jakauma on "oikealle vino"
Vinous tarkoittaa siis sitä, että on esimerkiksi normaalijakauma joka on
venytetty monotonisen epälineaarisesti. Tällainen on esimerkiksi khii'n
neliön (khii on krikkalainen kirjain) jakauma vähillä vapausasteilla. Ja
vaikkapa 1/x -jakauma on huomattavan vino, mutta ei tietenkään muistuta
normaalijakauman muotoa mitenkään (samoin kuin ei khii^2 yhdellä vapaus-
asteella). Kuva khii^2 jakaumasta muutamalla vapausasteella voisi olla:
!
! --
! ' `
! ! `_
! ! `-_
! ' `--__
! ' `------_______
+--------------------------------
Tilanteessa jossa jakaumat ovat rajusti erisuuntiin vinoja voidaan todeta
että naiset ovat *sekä* absoluuttisesti *että* suhteellisesti parempia
koodaajia jopa silloin kun osa-aineistot ovat pahemman kerran epätasapai-
nossa (l. erisuuria).
Eli vielä kerran: jos jakaumaa ei tunneta, ei lukumäärästä voi päätellä
mitään ylimääräistä, eikä ainakaan mitään siitä että kummat ovat parempia.
Usko jo, kyseessä on ihan normaali tilastotieteellinen perusasia.
Olli Lounela
Jaakko Haakana <Jaakko....@spamspamspamspam.Helsinki.fi> wrote:
>
>Jos NT:tä on tasan yhtä paljon kuin Linuxia ja jos stabiileja linukseja on
>vähemmän, silloin NT:tä ilmeisesti voidaan pitää stabiilimpana, eikö totta?
Hämmästyttävää ehkä, mutta olet oikeassa.
ObSota: Kukas tästä hämmästyi, käsi ylös.
ObOlli: :)
Kristoffer Lawson
: "NT on stabiilimpi kuin linux, koska stabiileja linuxeja on paljon
: vähemmän kuin NT:itä."
Joka, kuten toivon huomaavasi, on sama kuin vaite:
"Mieskoodaajat ovat parempia kuin naiskoodaajat, koska mieskoodaajia on
enemman", joka tietysti on jarjeton vaite.
Kristoffer Lawson
:>
:>"NT on stabiilimpi kuin linux, koska stabiileja linuxeja on paljon
:>vähemmän kuin NT:itä."
: Jos NT:tä on tasan yhtä paljon kuin Linuxia ja jos stabiileja linukseja on
: vähemmän, silloin NT:tä ilmeisesti voidaan pitää stabiilimpana, eikö totta?
Aivan! Tama vaite vastaa alkuperaista muotoa.
Ah.. erinomaista.
Kristoffer Lawson
: Eli vielä kerran: jos jakaumaa ei tunneta, ei lukumäärästä voi päätellä
: mitään ylimääräistä, eikä ainakaan mitään siitä että kummat ovat parempia.
Koko jakauma juttu meni aivan ohi, ehka lahinna sen takia kun ei kaynyt
ilmi, mita ollaan kappyroilla mittaamassa. Yhden alkion taitoa?
Joka tapauksessa voidaan tarkentaa tapausta jonkin verran:
Jos mittaamme ryhman keskitasoista osaamista (metodia, jota voitaisi
potentiaalisesti kyseenalaistaa tassa, mutta samapa se) ja naiskoodaajia
on lukumaaraisesti 100 kertaa vahemman kuin mieskoodaajia on naiskoodaajien
keskimaarainen osaaminen oltava 100 kertaa parempi kuin mieskoodaajien
keskiarvo. Miten tehda kooditaidosta luku on toinen juttu, mutta jotta
vaite "miehet osaavat koodata paremmin kuin naiset" ei patisi on naisten
keskiarvoinen koodinvaantotaito oltava mieskoodaajat/naiskoodaajat kertaisesti
parempi kuin miehet. En tieda riittaako mieskoodaajat/naiskoodaajat=100,
mutta oletetaan, etta riittaa (ero saattaa olla suurempi, mutta ei juurikaan
pienempi). Silloin vastavaitteen on oltava muotoa:
Naiskoodaajat ovat keskimaarin sata kertaa parempia kuin mieskoodaajat.
On hyvin todennakoista, etta naiskoodaajat todellakin ovat keskimaarin
jonkin verran parempia - pakko olla, jotta edes motivoituu hommaan. Mutta
jos eivat ole 100 kertaa parempia patee alkuperainen vaite edelleen. En
olisi kuvitellut kenenkaan vaittavan niin, mutta vaitetaanko taalla, etta
naiskoodaajat ovat sata kertaa parempia kuis mieskoodaajat? Jos vaitetaan
niin olkoot, koska silloin tata threadia ei voida jatkaa.
Siis viela myonnan, etta alkuperainen esitys ei valttamatta ollut
taysin tarkka - oletin, etta pidetaan selvana, ettei naiskoodaajien
taidot ole kymmenia kertoja paremmat kuin mieskoodaajien. Tassa mielessa
en ottanut huomioon jokaista argumenttiin vaikuttavaa seikkaa. Tama tarkennus
ei kuitenkaan antanut viitteita siihen, etta alkuperainen vaite olisi
epatosi.
Kristoffer Lawson
:>
:>Jos NT:tä on tasan yhtä paljon kuin Linuxia ja jos stabiileja linukseja on
:>vähemmän, silloin NT:tä ilmeisesti voidaan pitää stabiilimpana, eikö totta?
: Hämmästyttävää ehkä, mutta olet oikeassa.
Ja vaitehan on muodollisesti tasmalleen sama kuin asia, jota taalla
vaitettiin miehista ja naisista.
Ainoana erona ehka se, etta tassa mitattu asia on binaarinen. On joko
stabiili tai epastabiili. Voidaan teoriassa spekuloida, etta naisten
kooditaso on niin korkea, etta nostaa "osaamismaaran" tarpeeksi korkeaksi
vastatakseen kaikkien miesten yhteenlaskettu osaamismaara. Jos joku nain
vaittaisi kertoo han mielestani satuja, mutta eipa sekaan uutta olisi.
Kristoffer Lawson
: Kertomalla valikoituja totuuksia saadaan asia saatettua juuri siihen
: valoon mihin kertoja haluaa. Pinnallinen tieto on totuuden kannalta usein
: hyödytöntä, ja puutteellisesti esitettynä se voi olla haitallista totuuden
: ymmärtämisen kannalta.
Toisaalta ilman tietoa, ei voida miettia totuuttakaan. Eiko?
En ole alkuperaisen vaitteen alkuperainen esittaja. Kuitenkin pidan sita
tietoa oikeana. Kylla kai saan ilman suurempia omatunnon tuskia
puolustaa nakokulmaa, joka on mielestani oikea? Jos nain en tekisi en
voisi keskustella muista asioista, koska riippuvat niinkin vahvasti
ydintilanteesta.
: Mistäköhän päättelin... no ehkä siitä, että sinulle tuntui riittävän yhden
: irrallisen väitteen toteaminen todeksi ottamatta huomioon muita seikkoja.
Silloin paattelit vaarin. Mutta *aina* ennen kun voidaan menna muihin
seikkoihin, pitaa tarkistaa tilannetta, johon seikat vaikuttavat.
Teemu Korpela
>
> Kristoffer Lawson <se...@oksidi.fishpool.com> wrote:
> : Anna-Liisa Mattila <anna...@staff.oamk.fi> wrote:
>
> : Edelleenkin: vaitetta voidaan todeta oikeaksi tai vaaraksi riippumatta
> : syista, jotka tilanteeseen vaikuttavat!!
>
> : Onhan vaite yhtalailla tosi tai epatosi, riippumatta mitka syyt johtavat
> : tahan lopputulokseen!!
>
> valoon mihin kertoja haluaa. Pinnallinen tieto on totuuden kannalta usein
> hyödytöntä, ja puutteellisesti esitettynä se voi olla haitallista totuuden
> ymmärtämisen kannalta.
>
> : : ei edes uhraa ajatusta todellisuudelle tilastojen takana, eikä osaa
> : : ollenkaan suhtautua kriittisesti näkemäänsä/kuulemaansa.
>
> : Jostain siis paattelit, etta olen sellainen henkilo?
>
> irrallisen väitteen toteaminen todeksi ottamatta huomioon muita seikkoja.
Selvästikkin henkilöityy tämä teidän sotiminen. Ja asiakin on ihan
puutaheinää. Miksi edes luen tämmöisiä, kun eivät liity edes aina niin
epävarmaan ATK:hon?
Ps: Ei tämäkään kommentti ei liity mitenkään mihinkään mistä olisi
jollekkin hyötyä, mutta sanon silti, että sfnet.atk.linux-ryhmän voisi
poistaa turhana. Täällä sentään joskus keksitään jotain uusia aiheita.
Mika Suomi
: : "NT on stabiilimpi kuin linux, koska stabiileja linuxeja on paljon
: : vähemmän kuin NT:itä."
: Joka, kuten toivon huomaavasi, on sama kuin vaite:
: "Mieskoodaajat ovat parempia kuin naiskoodaajat, koska mieskoodaajia on
: enemman", joka tietysti on jarjeton vaite.
Siis?
Nyt tunnustat kommentoimani väitteen oikeaksi ja sen olevan järjetön,
eli tunnustat väittäväsi järjetöntä väitettä todeksi? haloo??
T: Suomi
Mika Suomi
: :>
: :>"NT on stabiilimpi kuin linux, koska stabiileja linuxeja on paljon
: :>vähemmän kuin NT:itä."
: : Jos NT:tä on tasan yhtä paljon kuin Linuxia ja jos stabiileja linukseja on
: : vähemmän, silloin NT:tä ilmeisesti voidaan pitää stabiilimpana, eikö totta?
: Aivan! Tama vaite vastaa alkuperaista muotoa.
: Ah.. erinomaista.
Eikö ole. Haakanan väitteessä on "jos".
NT:itä on varmaan satoja kertoja enemmän kuin linuxeja asennettuna, siten
myös sieltä löytyy enemmän stabiilisti asennettuja NT:itä kuin
stabiilisti asennettuja linuxeja. Tämä suhde ei takoita, että NT olisi
stabiilimpi.
Huomaa, että tilanne muuttuu, jos arvomme satunnaisesti yhtä paljon
NT ja linux servereitä ja katsomme sitten kummat on stabiilempeja.
Samaten voimme kutsua tasamäärän mies- ja naiskoodaajaa testeihin, jossa
testataan ohjelmointitaitoa. Tilanne on taas täysin eri, kuin esittämäsi
katugallup.
Sinun väitteessä miehillä ja naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet alkaa
koodaajiksi ja vähät välität sosio-psykologisista tekiköistä,
jotka vaikuttavat naisten koodereiksi ryhtymiseen.
T: suomi
Anna-Liisa Mattila
: "Mieskoodaajat ovat parempia kuin naiskoodaajat, koska mieskoodaajia on
: enemman", joka tietysti on jarjeton vaite.
Siis tuolla asiallahan sinä olet kokoajan yrittänyt perustella väitettä,
jota ei mielestäsi oikeastaan edes tarvitsisi perustella?
--
___
('v') Anna-Liisa Mattila
(( )) http://www.otol.fi/~annalisa
--------"-"------------------------------------
Mika Suomi
: vaite "miehet osaavat koodata paremmin kuin naiset" ei patisi on naisten
: keskiarvoinen koodinvaantotaito oltava mieskoodaajat/naiskoodaajat kertaisesti
: parempi kuin miehet. En tieda riittaako mieskoodaajat/naiskoodaajat=100,
: mutta oletetaan, etta riittaa (ero saattaa olla suurempi, mutta ei juurikaan
: pienempi). Silloin vastavaitteen on oltava muotoa:
: Naiskoodaajat ovat keskimaarin sata kertaa parempia kuin mieskoodaajat.
Jos teemme psykologisen kysymyssarjan vaikka koko ikäluokalle esim.
tänään 8. luokalla oleville ja saamme tulokseksi, että naisista
55% omaa enemmän kysymyssarjan etsimiä hyvän kooderin ominaisuuksia, niin
silti väitteesi ""miehet osaavat koodata paremmin kuin naiset" pitää
paikkansa? Pitäisikö naisten omistaa munat, jotta he olisivat parempia
koodereita?
Tulos on lisäksi sovellettavissa vain suomalaiseen ikäluokkaan. Ei
miesten ja naisten välisiin eroihin, josta se kyllä antaa jo suuntaa.
Tehdään sama vertailututkimus myös amerikassa ja englannissa.
Tällaisia tutkimuksia tehdään matematiikan ja äidinkielen alueilla.
Ainakin näissä tutkimuksissa naiset näyttävätä pärjävän miehiä paremmin.
En ihmettelisi, että koodausta käsittelevä kysymyssarja menisi myös
naisten voitoksi, mutta sosiologiset tekijät on otettava huomioon.
: On hyvin todennakoista, etta naiskoodaajat todellakin ovat keskimaarin
: jonkin verran parempia - pakko olla, jotta edes motivoituu hommaan. Mutta
: jos eivat ole 100 kertaa parempia patee alkuperainen vaite edelleen. En
Miksi asetat sille ehtoja. Etkö hyväksy, että naiset ovat parempia kuin
miehet. Tänään naiset ovat enemmistönä jo lähes kaikilla koulutusaloilla,
tarkkaa faktaa en nyt heitä, koska tilastot on kotona.
: olisi kuvitellut kenenkaan vaittavan niin, mutta vaitetaanko taalla, etta
: naiskoodaajat ovat sata kertaa parempia kuis mieskoodaajat? Jos vaitetaan
: niin olkoot, koska silloin tata threadia ei voida jatkaa.
Tämä väite on sinun itsesi esille tuomasi, eikä niin ole kukaan muu
ole täällä niin väittänyt.
T: Suomi
Mika Suomi
: Selvästikkin henkilöityy tämä teidän sotiminen. Ja asiakin on ihan
: puutaheinää. Miksi edes luen tämmöisiä, kun eivät liity edes aina niin
: epävarmaan ATK:hon?
Vaihda miesten tilalle NT ja naisten tilalle unix, niin näet tässä enemmän
järkeä.
Yksi NT:n käytön vahvimmista perusteluista on juuri se, että niitä on
enemmän ja koska niitä on enemmän sen on myös oltava parempi kuin unix,
koska eihän sitä muuten olisi enemmän.
Unix taas on huono, koska sitä on paljon vähemmän kuin NT:tä, jonka täytyy
olla parempi, koska sitähän on asennettukin enemmän.
Jotta unix olisi parempi ja vakaampi kuin NT, unixin pitää olla tuhat
kertaisesti vakaampi kuin NT ja eihän täällä kai kukaan väitä, että
unix olisi tuhannesti vakaampi kuin NT. Joten NT on vakaampi kuin unix.
Tämä .sota on tämänkaltaista argumentointia vastaan.
Toisin sanoen, kun muut argumentit ei kestä aletaan asiaa perustelemaan
määrällä. Paska on hyvää, koska miljoonat kärpäset siitä pitävät.
Eikä miljoona kärpästä voi olla väärässä.
T: Suomi
Veli-Pekka Suuronen
> Tata ole harrastanut tassa paivakaupalla taalla. Ihmiset vaan jotenkin
> sekoittavat lauseet "miehet ovat keskimaarin parempia koodaajia kuin > naiset"
> ja "mieskoodaajat ovat parempia kuin naiskoodaajat" lauseet keskenaan
> mita kummallisemmalla tavalla.
Eli keskimääräinen mies on parempi koodaaja kuin keskimääräinen nainen,
mutta sanonpa vain, että koska koodaajia on maailman väkiluvusta niin
pieni osa, voidaan tehdä johtopäätös, että keskimäärin ihmiset eivät
osaa koodata.
Veli-Pekka Suuronen
> Veli-Pekka Suuronen <ll...@dlc.fi> wrote:
> : Johon sinulle on yritetty syyksi esittää, että naiset haluavat > :yleisesti
> : koodata vähemmän kuin miehet. Miehistä vain on ehkä suurempi
> : todennäköisyys ihan kadulta otettuna ottaa mies, joka hieman tietää
> : koodaamisesta, kun taas kadulta sokkona valittu nainen ei ole
> : välttämättä koskaan ollut kiinnostunut aiheesta. Itseasiassa kun
> mielta tilanteesta, voimme miettia syita!
Syillä voi ollakin se vaikutus tässä tapauksessa kun naiset eivät halua
koodata, että ne ehkä osaa muttei niiden tarvi sillä brassailla kun ei
kiinnosta. Mutta miksi turhaan vikistä siitä, että aihe vaihtuu. Miksei
saa keskustella aiheesta onko keskimääräinen naiskoodaaja parempi kuin
keskimääräinen mieskoodaaja? Pelkäät, että miehet jäävät tappiolle?
> Jolle varmastikin loytyy selkeita syita, mutta ei vaikuta siihen, etta
> naiskoodaajia on tolkuttoman paljon vahemman kuin mieskoodaajia.
Ja tämä tieto tulee mistä? Siitä, ettei naisten nimet ole esillä niin
paljoa? Siitä, etteivät naiset väännä gpl-softia huvikseen? Siitä, ettei
naispuolisia näy assemblyilla niin paljoa kuin miespuolisia?
Ja palataan kysymykseen mikä on se hyvä koodaaja ja mikä yleensäkin on
koodaaja?
Veli-Pekka Suuronen
> : : "NT on stabiilimpi kuin linux, koska stabiileja linuxeja on paljon
> : : vähemmän kuin NT:itä."
> : Joka, kuten toivon huomaavasi, on sama kuin vaite:
> : enemman", joka tietysti on jarjeton vaite.
>
> Nyt tunnustat kommentoimani väitteen oikeaksi ja sen olevan järjetön,
> eli tunnustat väittäväsi järjetöntä väitettä todeksi? haloo??
Ei vaan nyt NT on oikeasti stabiilimpi kuin Linux koska NT:itä on
enemmän.
Mutta koska mieskodareita on nyt todistamattomasti kirjoitettu olevan
huomattavasti enemmän kuin naiskodareita, niin teenpä väitteen, että
koska reippaasti suurin osa maailman ohjelmistojen virheistä on miesten
tuottamia, naiset ovat selkeästi parempia koodaajia.
Olli Lounela
In article <72s4vo$e6u$7...@news.clinet.fi>,
Kristoffer Lawson <se...@oksidi.fishpool.com> wrote:
>Olli Lounela <olou...@remus.kttl.helsinki.fi> wrote:
[Jaakko Haakana kirjoitti:]
>:>Jos NT:tä on tasan yhtä paljon kuin Linuxia ja jos stabiileja linukseja on
^^^^^^^^^^^^^^^^^
>:>vähemmän, silloin NT:tä ilmeisesti voidaan pitää stabiilimpana, eikö totta?
>
>: Hämmästyttävää ehkä, mutta olet oikeassa.
>
>Ja vaitehan on muodollisesti tasmalleen sama kuin asia, jota taalla
>vaitettiin miehista ja naisista.
Ei ole.
Tässä täsmennettiin lukumäärä yhtäsuureksi, kun taas tuo mies/naiskoodarien
ongelman otos julistettiin a) rajusti erisuureksi ja b) tuntemattomaksi.
Samoin tässä todetaan binäärisestä asiasta että stabiileja linuxeja on
vähemmän (jakauma siis on näin ollen tunnettu), kun taas koodarijutussa
jakaumista ei tiedetä mitään.
Olli Lounela
Kristoffer Lawson <se...@oksidi.fishpool.com> wrote:
>
>Toisaalta ilman tietoa, ei voida miettia totuuttakaan. Eiko?
Totta kai voidaan. Sen sijaan olet kovaa vauhtia osoittamassa todeksi
väittämään että tilasto voi valehdella enemmän kuin tuhat kuvaa (joista
kukin tunnetusti valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa).
>En ole alkuperaisen vaitteen alkuperainen esittaja. Kuitenkin pidan sita
>tietoa oikeana.
Edelleen suosittelen tarttumista niihin tilastotieteen oppikirjoihin.
>Kylla kai saan ilman suurempia omatunnon tuskia
>puolustaa nakokulmaa, joka on mielestani oikea?
Yhä edelleen.
On muuten tunnettua, että väärien johtopäätösten vetäminen on tilastotie-
teessä yksi yleisimpiä ongelmia, etenkin jos tilastotiedettä tekevät sellai-
set jotka omasta mielestään tietävät asiasta kaiken.
>Mutta *aina* ennen kun voidaan menna muihin
>seikkoihin, pitaa tarkistaa tilannetta, johon seikat vaikuttavat.
Niinpä, vaan onneksi tosiasioilla ei ole mitään relevanssia siinä vaiheessa
kun toinen uskoo jotain.
Ihan oikeasti, teet asetelmasta johtopäätöksen johon se ei oikeuta.
Olli Lounela
>
>Mutta koska mieskodareita on nyt todistamattomasti kirjoitettu olevan
>huomattavasti enemmän kuin naiskodareita, niin teenpä väitteen, että
>koska reippaasti suurin osa maailman ohjelmistojen virheistä on miesten
>tuottamia, naiset ovat selkeästi parempia koodaajia.
Itse asiassa tämä on jo huomattavasti parempi väite, ja tällaisia johto-
päätöksiä vedetäänkin. Siinä saa tieteellisiä artikkeleita lukiessaan olla
tarkkana aina välillä, ettei rupea uskomaan tällaisiin :)
Mika Iisakkila
> Ei vaan nyt NT on oikeasti stabiilimpi kuin Linux koska NT:itä on
> enemmän.
Kysehän on nyt siitä, kummalla käyttöjärjestelmällä on vuodesta 0
laskien enemmän pydessäolominuutteja suhteessa nurinolominuutteihin,
muuten kuin operaattorin toimesta (virrat pois jne).
Toisaalta laskuja vaikeuttaa se, että keskimäärin NT on pydessä
operaattorin toimesta, kun taas Linux on nurin operaattorin
toimesta...
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ - remove the "no spam" -stuff from
mail address when replying
Olli Lounela
Kristoffer Lawson <se...@oksidi.fishpool.com> wrote:
>Olli Lounela <olou...@remus.kttl.helsinki.fi> wrote:
>
>: Eli vielä kerran: jos jakaumaa ei tunneta, ei lukumäärästä voi päätellä
>: mitään ylimääräistä, eikä ainakaan mitään siitä että kummat ovat parempia.
>
>Koko jakauma juttu meni aivan ohi, ehka lahinna sen takia kun ei kaynyt
>ilmi, mita ollaan kappyroilla mittaamassa. Yhden alkion taitoa?
No siihenkin pystytään tilastotiedettä soveltamaan.
Sen sijaan olet itse vetämässä johtopäätöstä että määrä takaa laadun. Jos
koodareita on monta, jakaumat (kuva ed. post.) voivat olla niin erilaisia
että mikä tahansa suoraan määristä vedetty johtopäätös voi olla väärä.
>Jos mittaamme ryhman keskitasoista osaamista (metodia, jota voitaisi
>potentiaalisesti kyseenalaistaa tassa, mutta samapa se) ja naiskoodaajia
>on lukumaaraisesti 100 kertaa vahemman kuin mieskoodaajia on naiskoodaajien
>keskimaarainen osaaminen oltava 100 kertaa parempi kuin mieskoodaajien
>keskiarvo.
Ei tarvitse. Tarvitsee ottaa vain riittävä otos, josta otetaan sopiva
keskiluku. Jos jakaumat ovat vinoja mutta yksihuippuisia, keskiluvuksi
sopiva on mediaani. Tällöin suoraan mediaaneja vertaamalla saadaan arvioita,
mutta vasta jakaumien muiden tunnuslukujen (huipukkuus (kääntäen litteys),
monihuoppuisuus, jnpp) perusteella saadaan jotain oikeata.
>Miten tehda kooditaidosta luku on toinen juttu, mutta jotta
Eihän siihen tarvita kuin soveltuva kysymyssarja, tai sitten soveltuvalla
tavalla rakennettu näyttötyö.
>vaite "miehet osaavat koodata paremmin kuin naiset" ei patisi on naisten
>keskiarvoinen koodinvaantotaito oltava mieskoodaajat/naiskoodaajat
>kertaisesti >parempi kuin miehet.
Perustele.
Tilastotieteessä pystytään tutkimaan jopa huomattavasti erisuuria ryhmiä.
Rajoittavaksi tekijäksi tulee tulosten tulkinta ja yleistäminen, joka
yleensä ilmenee suurina virhemarginaaleina.
Nimenomaan, tilastotieteen menetelmin pyritään tutkimaan myös tulosten
uskottavuus.
Tilastotiedettä ei tehdä petu- tai stetson-menetelmillä.
>On hyvin todennakoista, etta naiskoodaajat todellakin ovat keskimaarin
>jonkin verran parempia - pakko olla, jotta edes motivoituu hommaan. Mutta
Jos ohitetaan tuon 'pakko olla'-väitteen totuusarvo, olet juuri todistanut
että naiset ovat parempia koodareita kuin miehet.
>jos eivat ole 100 kertaa parempia patee alkuperainen vaite edelleen. En
Ei päde.
>olisi kuvitellut kenenkaan vaittavan niin, mutta vaitetaanko taalla, etta
>naiskoodaajat ovat sata kertaa parempia kuis mieskoodaajat? Jos vaitetaan
Kerrotaan nyt sitten perusteita kun ei muuten tunnu selkiävän; siltapalkki
esiin.
Tilastotieteen peruskäsitteisiin kuulu termi 'otos'. Tällöin suuresta,
ominaisuuksiltaan tuntemattomasta massasta, 'perusjoukosta', valitaan
(mielivaltaisella tavalla, esimerkiksi satunnaisesti :) pienempi joukko,
'otos', joka sitten tutkitaan.
Otoksella pyritään tutkimaan perusjoukon ominaisuuksia, ja myös yleistämään
otosta koskevat tulokset perusjoukkoon.
Jokainen hiemankin ajatustyötä harrastava ymmärtää, ettei otokseen välttä-
mättä tule se 'hra/rva huippuekspertti'. Tätä varten otos tarvitaan niin
suureksi, että voidaan _ennustaa_ perusjoukon ominaisuudet (esimerkiksi
jakauma) otoksesta.
Näin ohitetaan suoran lukumäärän vaikutukset, ja päästään tilastotieteen
menetelmiin. Kääntäen, lukumäärästä ei voi ennustaa jakaumaa, ja tuntematta
jakaumaa ei lukumäärästä voi vetää johtopäätöksiä plaadusta.
Menikö jakeluun?
>ei kuitenkaan antanut viitteita siihen, etta alkuperainen vaite olisi
>epatosi.
Huomaa etten kertaakaan väittänyt ettetkö voisi olla oikeassa, on aivan
mahdollista että miehet ovat parempia koodareita kuin naiset. Sen sijaan
pointtinani on on, että annetuista lähtökohdista *ei* *voi* vetää tuollaista
_johtopäätöstä_.
Antamistasi lähtökohdista ei voi sanoa *yhtään* *mitään* siitä että kummat
ovat parempia koodareita. Ihan yhtä hyvin voitaisiin esittää että koska
hauki on kala, kaikki kalat ovat haukia.