Kaikissa käyttiksissä on bugeja...
Timo Keränen
Tuossa taas luin juttuja ja yllätykseni huomasin riitelyn mikä kone tai
OS on paras...
Hmmm. Itselläni on kokemusta OS puolella OS/2:sta, Linuxista, WinNT 3.5
ja 4.0:sta sekä Win95:sta ja ms-dos + win 3.xx yhdistelmästä, joka
kuuluu ehdottomasti samaan sarjaan susivitosen kanssa. Hardware poulella
ei ole kokemusta kuin Amigasta ja PC:tä.
Mutta toteampa vain, että olen saanut tietyistä kirjoittelijoista
typerän kuva. Ihan kun he olisivat hölmöjä... Kertovat ongelmista ja
syyttävät ohjelmaa. No siitähän se usein on kiinni, mutta mistä
ohjelmasta....? Ajurista vai kernelistä? Voi se ongelma johtua omasta
huolimattomuudestakin.
Bugeja...
Voiko joku väittää NT 4.0:aa bugiseksi paskaksi ja kehua Linuxia.. Lähes
kaikki Unixithan Linux, Sun-OS, HP-OS, Solaris, BSD jne... saadaan
kaatumaan verkosta pingaamalla... :) Ei ole paha pugi ei.. :) Mutta
onneksi korjaus on ainakin Linuxiin jo tehty.
Eli jos on edes yksi bugi softassa niin se softa on jo buginen.
Ja jotkut ovat riidelleet siitä, että NT 4.0 on helpompi asentaa kuin
Linux.... hmmm. Tavallaan pitää paikkansa tavallaan ei. Minäkin olen
nähnyt tilanteita, kun NT 4.0 ei suostu asentumaan eksoottisten
laitteiden takia. Mutta en minä kyllä tykkää konfata linuxiakaan montaa
iltaa. Kummassakin on minusta omat ongelmansa ja omat etunsa. Minulla on
ollut myöskin suuria ongelmia linuxin kanssa vaan ei NT:n kanssa, mutta
koska olen nähnyt NT:n ongelmia en ala ylistämään kumpaakaan.
PS.
Pyyntö pieni. Älkää lähetelkö omaan e-mail osoitteeseeni flamtuksia.
Jos kiinnostaa aukoa minulle niin tässä ryhmässä sitten. Jos on jotain
kysyttävää niin niitä voi minulta toki kysyä henk.kohtaisesti, mutta
sitä tapaa millä unixin saa kaatumaan en kerro. Se on yleisessä
tiedossa, mutta joitakin peeloja varten olen levittämättä sitä tietoa.
Kaikesta huolimatta MS:ää ei tarvitse ylistää.
--
Written by Timo Keränen | URL: http://www.sci.fi/~timpe
-------------------------------------------------------
I'm using WindowsNT, the only acceptable and working
operating system from Microsoft.
Matti Saarinen
Timo Keränen <ti...@sci.fi> writes:
> Bugeja...
>
> Voiko joku väittää NT 4.0:aa bugiseksi paskaksi ja kehua Linuxia.. Lähes
> kaikki Unixithan Linux, Sun-OS, HP-OS, Solaris, BSD jne... saadaan
> kaatumaan verkosta pingaamalla... :) Ei ole paha pugi ei.. :) Mutta
> onneksi korjaus on ainakin Linuxiin jo tehty.
>
Ei Solaris 2.4 ainakaan kaatunut. Digital UNIX ja HP-UX taas
crashasivat oikein komeasti.
--
- Matti -
Tuomas Eerola
Timo Keränen wrote:
> Hmmm. Itselläni on kokemusta OS puolella OS/2:sta, Linuxista, WinNT 3.5
> ja 4.0:sta sekä Win95:sta ja ms-dos + win 3.xx yhdistelmästä, joka
> kuuluu ehdottomasti samaan sarjaan susivitosen kanssa. Hardware poulella
> ei ole kokemusta kuin Amigasta ja PC:tä.
Kovasti näyttää yksipuoliselta moinen 'kokemus'.
> Mutta toteampa vain, että olen saanut tietyistä kirjoittelijoista
> typerän kuva. Ihan kun he olisivat hölmöjä... Kertovat ongelmista ja
> syyttävät ohjelmaa. No siitähän se usein on kiinni, mutta mistä
> ohjelmasta....? Ajurista vai kernelistä? Voi se ongelma johtua omasta
> huolimattomuudestakin.
Hyvä ohjelma osaa varautua ja selviää myös virhetilanteista ja käyttäjän
huolimattomuudesta jollakin järkevällä tavalla. Huono ohjelma kaatuu tai
sekoaa heti kun syöte hiukankin poikkeea ohjelmoijan testiaineistosta.
> Voiko joku väittää NT 4.0:aa bugiseksi paskaksi ja kehua Linuxia.. Lähes
Voi.
> kaikki Unixithan Linux, Sun-OS, HP-OS, Solaris, BSD jne... saadaan
> kaatumaan verkosta pingaamalla... :) Ei ole paha pugi ei.. :) Mutta
> onneksi korjaus on ainakin Linuxiin jo tehty.
Ja pingaamalla miten? Tietääkseni kyseisiä käyttöjärjestelmiä ei saa
kaatumaan pingaamalla niitä speksien mukaisilla paketeilla.
Toinen juttu taas on se että jotkut mänttipäät tekevät speksien
vastaisia ohjelmia, tässä suhteessa sanoisin että jos joku
bugisesta käyttiksestä virheellisiä ping-paketteja lähettämällä
saattaa saada koneen nurin niin missäköhän lienee vika.
> Ja jotkut ovat riidelleet siitä, että NT 4.0 on helpompi asentaa kuin
> Linux.... hmmm. Tavallaan pitää paikkansa tavallaan ei. Minäkin olen
Tietysti kun sitä NT 4.0:aa varten pitää olla uusi PentiumPro ja 48 M
muistia, voi asennus olla helpompaa kuin siihen vanhaan mistälie
kasattuun
486-koneesen jossa voi kuitenkin hyvin ajaa linuxia.
> Pyyntö pieni. Älkää lähetelkö omaan e-mail osoitteeseeni flamtuksia.
> Jos kiinnostaa aukoa minulle niin tässä ryhmässä sitten. Jos on jotain
> kysyttävää niin niitä voi minulta toki kysyä henk.kohtaisesti, mutta
> sitä tapaa millä unixin saa kaatumaan en kerro. Se on yleisessä
> tiedossa, mutta joitakin peeloja varten olen levittämättä sitä tietoa.
Joko systeemisi kaatui meilispoolin täyttymisen vuoksi. Tiedän muuten
muitakin
hyviä tapoja kaataa Unix-koneet. Yhden voin kertoakin: käy vetämässä
virtajohto
irti ja katso pysyykö pystyssä. Jos ei pysy niin eivät taaskaan ole
varautuneet
yhteen virhetilanteeseen.
>-------------------------------------------------------
> I'm using WindowsNT, the only acceptable and working
> operating system from Microsoft.
I'm using WindowsNT, one of barely working
"operating systems" from Micorsoft.
Tero Vilhu
Timo Keränen wrote:
>
> Voiko joku väittää NT 4.0:aa bugiseksi paskaksi ja kehua Linuxia.. Lähes
> kaatumaan verkosta pingaamalla... :) Ei ole paha pugi ei.. :) Mutta
> onneksi korjaus on ainakin Linuxiin jo tehty.
Pjoop. Linuxiin on kernelin versiossa 2.0.24 korjattu toi bugi ja
patchi on ollut saatavilla jo paljon pitempään... Muttei sentään
linuxilla pysty tekemään "itsaria". Linuxin pingi ei suostu lähettämään
tuota kriittisen kokoista pakettia. NT:llä sen lähetys onnistuu ja
sillä saa myös NT:n verkon sekaisin (ei muistaakseni kuitenkaan kaada
konetta). Olikohan niin, että reboot on edessä NT:lläkin? Tietävät
kertokoon...
--
========================================//==============================
Tero Vilhu // E-Mail: vi...@lut.fi
Tietäjänkatu 13 B 32 // Puh : 05-4517596
53100 Lappeenranta \\ // GSM : 040-5049697
===================================\X/==================================
Mika Raento
In article <3288B3...@uwasa.fi>, Tuomas Eerola <t...@uwasa.fi> wrote:
<SNIP>
>
>Hyvä ohjelma osaa varautua ja selviää myös virhetilanteista ja käyttäjän
>huolimattomuudesta jollakin järkevällä tavalla. Huono ohjelma kaatuu tai
>sekoaa heti kun syöte hiukankin poikkeea ohjelmoijan testiaineistosta.
>
<ja taas fiskarssia>
>Toinen juttu taas on se että jotkut mänttipäät tekevät speksien
>vastaisia ohjelmia, tässä suhteessa sanoisin että jos joku
>bugisesta käyttiksestä virheellisiä ping-paketteja lähettämällä
>saattaa saada koneen nurin niin missäköhän lienee vika.
>
Oli ihan pakko tarttua: Huomasiko kukaan muu tässä argumentoinnissa
pienen sisäisen ristiriidan =)
Mika
--
Mika Raento mailto:mik...@cc.jyu.fi http://www.jyu.fi/~mikpera
-- "You can't *ADD* things and come out with *LESS* than you started with!"
-- "I can do that! It's a free country! I've got my rights!"
Have a look at Jukola '97 orienteering relay homepage at ~mikpera/jukola-97/
Jussi Alanara
Matti Saarinen (m...@cc.tut.fi) wrote:
: Ei Solaris 2.4 ainakaan kaatunut. Digital UNIX ja HP-UX taas
: crashasivat oikein komeasti.
Mina en saanut HP-UX 9.05:sta tai Linux 2.0.0:aa kaatumaan, HP:n
4M PS PLUS printteri sen sijaan alkoi vilkuttamaan valojaan ;)
--
--------------------------------------------------
Jussi Alanara Turku Institute of Technology
P. 050-518 1771 jala...@bessel.tutech.fi
jussi....@tyks.fi
--------------------------------------------------
Kimmo Hamalainen
On 12-Nov-96 17:03:57 Timo Keränen (ti...@sci.fi) wrote:
>Bugeja...
=Microsoft.
>Voiko joku väittää NT 4.0:aa bugiseksi paskaksi ja kehua Linuxia.. Lähes
>kaikki Unixithan Linux, Sun-OS, HP-OS, Solaris, BSD jne... saadaan
>kaatumaan verkosta pingaamalla... :) Ei ole paha pugi ei.. :) Mutta
>onneksi korjaus on ainakin Linuxiin jo tehty.
Linux taitaa olla talla hetkella bugittomin ja paras kayttis mita maa paallaan
kantaa.
>Ja jotkut ovat riidelleet siitä, että NT 4.0 on helpompi asentaa kuin
>Linux.... hmmm. Tavallaan pitää paikkansa tavallaan ei. Minäkin olen
>nähnyt tilanteita, kun NT 4.0 ei suostu asentumaan eksoottisten
>laitteiden takia. Mutta en minä kyllä tykkää konfata linuxiakaan montaa
>iltaa. Kummassakin on minusta omat ongelmansa ja omat etunsa. Minulla on
>ollut myöskin suuria ongelmia linuxin kanssa vaan ei NT:n kanssa, mutta
>koska olen nähnyt NT:n ongelmia en ala ylistämään kumpaakaan.
Helpoimmat/nopeimmat asentaa: MacOS, AmigaOS, Solaris (SUN), Linux.
Susiviis kokemukset ovat sen verran karmeat etten enaa ikina suostu kyseista
ohjelmakaynnistinta mihinkaan koneeseen asentamaan. NT asentajaisia olen
vieresta seurannut ja kuunnellut ja sekaan ei oikein enaa vakuuta.
Haa, viikon kysymys:
Minkä firman käyttiksiä/"käyttiksiä" joutuu vähän väliä asentamaan uudelleen
jotta saadaan itsestään ilmestynyt ongelma katoamaan ?
(mukaan ei lasketa MacOS:ää jonka kanssa olen vastaavaan tilanteeseen muutamia
kertoja joutunut)
Hmm, tulikohan liikaan vinkkejä... Noh, oikein vastanneiden kesken arvotaan
kuva isä aurinkoisesta (A4 kokoa), jonka voittaja voi sitten ripustaa seinälle
hoitamaan tikkataulun virkaa.
> Kaikesta huolimatta MS:ää ei tarvitse ylistää.
Kaikesta huolimatta ampukaa *ill *ates.
Kimmo
_________________ __ ------------------------
\________________|)____.---'--`---.____ E-Mail: ro...@co.jyu.fi
|| \----.________.----/ GSM: 050-5673129
|| / / `--'
__||____/ /_ http://www.co.jyu.fi/~robin/index.html
|___ \ http://www.co.jyu.fi/~robin/servicesf.html
`--------' -------------------------
- Only C64 Makes it Possible -
Janne Pohjala
Tero Vilhu <vi...@lut.fi> kirjoitti artikkelissa <3288C885...@lut.fi>...
> Timo Keränen wrote:
> >
> > Voiko joku väittää NT 4.0:aa bugiseksi paskaksi ja kehua Linuxia.. Lähes
> > kaikki Unixithan Linux, Sun-OS, HP-OS, Solaris, BSD jne... saadaan
> > kaatumaan verkosta pingaamalla... :) Ei ole paha pugi ei.. :) Mutta
> > onneksi korjaus on ainakin Linuxiin jo tehty.
>
> Pjoop. Linuxiin on kernelin versiossa 2.0.24 korjattu toi bugi ja
> patchi on ollut saatavilla jo paljon pitempään... Muttei sentään
> linuxilla pysty tekemään "itsaria". Linuxin pingi ei suostu lähettämään
> tuota kriittisen kokoista pakettia. NT:llä sen lähetys onnistuu ja
> sillä saa myös NT:n verkon sekaisin (ei muistaakseni kuitenkaan kaada
> konetta). Olikohan niin, että reboot on edessä NT:lläkin? Tietävät
> kertokoon...
Tein testiä 3COM:in testiohjeen mukaisesti ja sain aikaan hidastumisen
NT:ssä, kellahtaneen AT&T sys V:n, vilkkuvia HP:n printtereitä, verkko-
softan kaataneen OS/2 1.3:n.. No meiltä jäi toimivaksi vain tuo NT
kaarti, muut jäivät kentälle. Onneksi ne on intrassa..
JiiPee
Tuomas Eerola
Mika Raento wrote:
> Oli ihan pakko tarttua: Huomasiko kukaan muu tässä argumentoinnissa
> pienen sisäisen ristiriidan =)
Mutta huomasitko että aivan sama ristiriita oli alkuperäisessä
argumentoinnissa?
Tuomas
Janne Pohjala
Kimmo Hamalainen <ro...@co.jyu.fi> kirjoitti artikkelissa
<2269.6890...@co.jyu.fi>...
>
> Minkä firman käyttiksiä/"käyttiksiä" joutuu vähän väliä asentamaan uudelleen
> jotta saadaan itsestään ilmestynyt ongelma katoamaan ?
Ehe, sen hakemasi lisäksi vaikka AT&T:n, se kun kirjoitti secondary
bootstrapin ja loaderin pariin kertaan solmuun ennen kuin amerriikan
henkilöt toivat paikkanauhaa. Sen lisäksi seuraan voisi laittaa
IBM:n OS/2 1.3:n, joka loi Adaptecin 1542 ohjaimen kanssa uuden
käsitteen historioivasta filesysteemistä, eli siis syteemi teki
fileistä historiaa alle aikayksikön. Tarinassa on vielä opetuskin:
Kaikki alkoi ilmeisesti siitä kun levyohjain ei osannut aina alustaa itse
korttia oikein. Tällöin levyn käytössä alkoi esiintyä virheitä heti sen
jälkeen kun ossin kerneli lähti käyniin, sen alkulataus onnistui ok,
koska se tehtiin kortin omalla bioksella. No tämän jälkeenhän ossi
tarkistaa filesysteemin ja korjaa automaattisesti virheet. No
tietysti se oli sitä mieltä että jossain on vikaa ja alkoi
korjata levyä omien oppiensa mukaan, tosiasissa se sotki sitä
joka siirrolla lisää.. Oli suurta hupia katsoa sivusta kuinka
asennus hajoaa silmien edessä ja tietää ettei edes virran katkaise-
minen enää auttaisi... Ja taas asentamaan ja palauttamaan. Opetus
oli siis se, miksi unix:in monet filesysteemit älyävät pysähtyä
kysymään jotain jos tilanne näyttää pahalta, mutta ossin ei..
Sitten soppaan voisi heittää vielä antiikkisen NixOs:in joka pimautti
levyltä epäjärjestykseen yhden alkulatauslohkon. Lopputulos oli
kone joka käynnistyi viisi minuuttia, toteisi että oho yksi filee
on pimee, jos mää buuttaan ja yritän uudestaan. Ja oli yrittänyt
koko viikonlopun.. Ja vaati uutta nauhaa ja paikkaa ennen kun suos-
tui toimimaan.
Nämä jutut lisäsuolaksi siis siihen aiheeseen, jossa todettiin jotain
sen tapaista "ettei bugitonta käyttistä ole". Eikä varmasti olekkaan.
Sellaisen tekemiseen tarvittaisiin täysin virheettömiä ihmisiä.
JiiPee
Mika Iisakkila
Tuomas Eerola <t...@uwasa.fi> writes:
> Toinen juttu taas on se että jotkut mänttipäät tekevät speksien
> vastaisia ohjelmia, tässä suhteessa sanoisin että jos joku
> bugisesta käyttiksestä virheellisiä ping-paketteja lähettämällä
> saattaa saada koneen nurin niin missäköhän lienee vika.
Tietysti Bill Gatesissa, jonka syyksi on laskettava myös mm. Linuxin
ja HP-UX:n bugit. Äly hoi?
--
comfortably numb
Tuomo Pyhala
: > kaikki Unixithan Linux, Sun-OS, HP-OS, Solaris, BSD jne... saadaan
: > kaatumaan verkosta pingaamalla... :) Ei ole paha pugi ei.. :) Mutta
: > onneksi korjaus on ainakin Linuxiin jo tehty.
: Ja pingaamalla miten? Tietääkseni kyseisiä käyttöjärjestelmiä ei saa
: kaatumaan pingaamalla niitä speksien mukaisilla paketeilla.
Mutta mahdollisesti voisi varautua myos speksien vastaisiin paketteihin?
Bugi mika bugi, ei sita voi kiistaa, eika laittaa Windowsin bugisen pingin
syyksi. Mutta plussaksi on laskettava nopea korjaus jne...
Ja eikos tassa joku aika sitten NT:ssa ollut vastaava bugi, CD ..:tta
vastaava komento paahakemistossa SMB:lla, ja NT sanoo etta poks...
--
Jukka Marin
In article <2269.6890...@co.jyu.fi>, Kimmo Hamalainen wrote:
>Linux taitaa olla talla hetkella bugittomin ja paras kayttis mita maa paallaan
>kantaa.
Mitä ilman muuta puolustaa sekin, että 2.0.0-versioon tuli ja varmaan tulee
vieläkin ziljoona pätsiä. Luulisi, että linuks-kehittäjät voisivat edes vä-
hän testata tekeleitään ennen julkista levitystä - mutta ei, ovat omaksuneet
aidon m$-asenteen (käyttäjät testaavat kyllä).
Leluks - UNIX-kloonien windoze.
-jm
--
I'm not lazy - I'm only selectively motivated
---> http://www.jmp.fi/~jmarin/ <---
Kim Gunnar Enkovaara
"Janne Pohjala" <Janne....@kv.hki.hki.elisa.fi> writes:
>softan kaataneen OS/2 1.3:n.. No meiltä jäi toimivaksi vain tuo NT
>kaarti, muut jäivät kentälle. Onneksi ne on intrassa..
Jossain dokumentissa oli raportti, että NT koneet saisi kaatumaan
ajamalla tuota ylisuurta pingiä hyvin suurella taajuudella sisään,
jonkinaikaa jolloin TCP/IP stackki korruptoi itsensä. Tämä ilmeisresti
riippuu asetuksista ja softaversioista yms. koska tuota eivät kaikki pysty
toistamaan.
--
=============================================================================
Mr. Kim Enkovaara | kenk...@delta.hut.fi | IRC : embo
Iirislahdentie 47 E | em...@unix.mpoli.fi | BBS : telnet mpoli.fi
02230 Espoo,Finland | http://delta.hut.fi/~kenkovaa |
Kari T Sepp{nen
In article <01bbd112$b79c2220$10dda389@jaws>,
Janne Pohjala <Janne....@kv.hki.hki.elisa.fi> wrote:
%
% > > Voiko joku väittää NT 4.0:aa bugiseksi paskaksi ja kehua Linuxia.. Lähes
% > > kaikki Unixithan Linux, Sun-OS, HP-OS, Solaris, BSD jne... saadaan
^^^^^
(po. HP-UX?)
% > > kaatumaan verkosta pingaamalla... :) Ei ole paha pugi ei.. :) Mutta
% > > onneksi korjaus on ainakin Linuxiin jo tehty.
% >
% > Pjoop. Linuxiin on kernelin versiossa 2.0.24 korjattu toi bugi ja
% > patchi on ollut saatavilla jo paljon pitempään... Muttei sentään
Kyllähän HP-UX:kin patch ilmestyi alta aika yksikön ts. ensimmästä
kertaa, kun kuulin ongelmista, niin ko. patchi oli jo
noudettavissa. Jokos kikki$oftin tuotteet on patchatty?
% Tein testiä 3COM:in testiohjeen mukaisesti ja sain aikaan hidastumisen
% NT:ssä, kellahtaneen AT&T sys V:n, vilkkuvia HP:n printtereitä, verkko-
% softan kaataneen OS/2 1.3:n.. No meiltä jäi toimivaksi vain tuo NT
% kaarti, muut jäivät kentälle. Onneksi ne on intrassa..
No juukeli! Ilmankos pritterit ovat vilkutelleet MIO-erroria
viimepäivinä - kukahan epatto täällä on soveltanut moista ohjetta
käytännössä... no pitänee kaataa eNTee-serverit pariin kertaan, kun
mikroheebokin on loppupäivän pois paikalta... (ai niin eihän sitä
uusinta serveriä voikaan kaataa: se kun hajosi...)
--
Kari Seppänen Kari.S...@hut.fi Kari.S...@vtt.fi
http://www.hut.fi/~kse/index.html
Tuomas Eerola
In article <56ever$j...@pinta.kolumbus.fi>,
Tuomo Pyhala <tu...@lesti.kpnet.fi> wrote:
>Ja eikos tassa joku aika sitten NT:ssa ollut vastaava bugi, CD ..:tta
>vastaava komento paahakemistossa SMB:lla, ja NT sanoo etta poks...
Bugi ei ollut vastaava, koska cd ei ollut erityisesti speksien
vastainen, ylipitkä ping sensijaan on.
Tuomas
Arto Niskanen
Tuomas Eerola (t...@uwasa.fi) wrote:
: Hyvä ohjelma osaa varautua ja selviää myös virhetilanteista ja käyttäjän
: huolimattomuudesta jollakin järkevällä tavalla. Huono ohjelma kaatuu tai
: sekoaa heti kun syöte hiukankin poikkeea ohjelmoijan testiaineistosta.
Aaaa-Men!
"Kun ohjelman koosta noin 10% on virhetilanteiden hallintaa, aletaan olla
oikeilla jäljillä."
-oma mietokseni
-A
--
begin 644 ar...@rhea.otol.fi
M"F%R8VAY0')H96$N;W1O;"YF:0H*"51E96X@:V%I:VME;FDL(&IO='1A(&UI>
M;G5A(&5I('1U<FAA86X@<V%N;W1T86ES:2!O;6ET=6ES96MS:2X*"0D)"0D)H
&+6UI90H*\ ; end ; size 96
T. Anton Puolakka
Tuomo Pyhala <tu...@lesti.kpnet.fi> wrote:
&
& Ja eikos tassa joku aika sitten NT:ssa ollut vastaava bugi, CD ..:tta
& vastaava komento paahakemistossa SMB:lla, ja NT sanoo etta poks...
No mutta hei, patchi tuli sentäs aika nopeasti ja
jo seuraava esti sen, että NT ei kaatunut edes
silloin, kun sille annettiin "cd .\..".
Kukakohan sen ekan patchin koodasi, Bill kenties ihan itse?
--
t...@iki.fi
Avaudu kukkaasi
marraskuussa
Mikko Hirvonen
T. Anton Puolakka <t...@iki.fi> wrote:
> No mutta hei, patchi tuli sentäs aika nopeasti ja
> jo seuraava esti sen, että NT ei kaatunut edes
> silloin, kun sille annettiin "cd .\..".
En pääse tuota enää tarkistamaan, mutta bugi oli muistaakseni raportoitu
mikkisoftalle monta kuukautta aikaisemmin. Vasta kun mitään ei alkanut
kuulua, vian huomannut tyyppi postasi asian nyysseihin ja vasta sitten
alkoi tapahtua.
--
Mikko Hirvonen ma...@stekt.oulu.fi
Rakentajantie 5 B 304 ma...@pc164146.oulu.fi
90570 OULU http://stekt.oulu.fi/~masse/
P 08 - 556 1994 http://pc164146.oulu.fi/~masse/
Janne Pohjala
Arto Niskanen <ar...@otol.fi> kirjoitti artikkelissa
<56igs4$k...@pan.otol.fi>...
> Tuomas Eerola (t...@uwasa.fi) wrote:
>
> : Hyvä ohjelma osaa varautua ja selviää myös virhetilanteista ja käyttäjän
> : huolimattomuudesta jollakin järkevällä tavalla. Huono ohjelma kaatuu tai
> : sekoaa heti kun syöte hiukankin poikkeea ohjelmoijan testiaineistosta.
>
> Aaaa-Men!
>
> "Kun ohjelman koosta noin 10% on virhetilanteiden hallintaa, aletaan olla
> oikeilla jäljillä."
> -oma mietokseni
Kun ohjelmasta on yli 50% virhetilanteiden hallintaa tulisi softan tilanneen
yrityksen toimitusjohtaja erottaa ja hankkia tilalle joku joka on joskus
kuullut jotain liiketoimintaprosesseista ja toimintatavoista.
Kun koodissa on 60% virhetilojen hallintaa, pitäisi lopultakin siirtää
ne käyttäjät vintille kääntämään arkkia, jotka joka päivä päättävät keksiä
uuden erilaisen tavan hoitaa asia X ja yrittää kaiken mitä keksii taivut-
taakseen systeemin siihen. Yhteisesti sovitulla tavalla on tylsä tehdä
tai sitten ei ole ollut enää pitkään aikaan mitään yhteistä.. Jos sys-
teemin muuri pitää eikä X onnistu niin systeemiukot saavat haukut siitä
kun systeemi on "liian kankea". Jos taas tuon uuden X:n saa muilutettua
systeemiin niin haukut tulee vasta sitten myöhemmin sielä missä poksahti.
Eli lose-lose tilanne
JiiPee
Janne Pohjala
Linus Torvalds <torv...@linux.cs.Helsinki.FI> kirjoitti artikkelissa
<56iqgs$d...@linux.cs.Helsinki.FI>...
> In article <slrn58m2eo...@pyy.jmp.fi>,
> Jukka Marin <jma...@pyy.jmp.fi> wrote:
> >In article <2269.6890...@co.jyu.fi>, Kimmo Hamalainen wrote:
> >
>
> ja niistä tehdään uudet "oikeat" versiot. Joten jos nyky-versio on
> 2.0.25, ja 26'kin joskus aikanaan tulee, niin ei se mikään huono asia
> ole.
>
> Kun muut tekivät "ping-of-death"-patchit, eivät ne tehneet uutta
> versionumeroa, vaan tekivät vain jonkun patch-setin (jos edes sitäkään).
> Sano nyt sitten että niillä on vähemmän versioita..
Myyntimiesten versionumeroa ei niinkään kannata katsoa, build
-numero on se mitä kannattaa toljottaa mm. ms-tuotteissa. Esim. sen
härvelin numero jolla tätä kirjoitan on 4.70.1154. Eli 1154 kertaa
on paketti kasattu ja käännetty (automaattisesti yöllä) ennen kuin
on ollut tuote. Pitääkin nyt katsoa montako buildia nyt kasvaa kun
laittaa paikkaa koneeseen.. Eli "versioita" on paljon, ne kaikki
eivät kuitenkaan ole ulkona.
> Lisäksi kannattanee sanoa että yksi ongelma Linuxilla ja MS'llä on
> yhteinen: paljon tuettua laitteistoa. Missään muussa unixissa ei ole
> _läheskään_ sitä laitteistotukea jota linuxista löytyy. Leiki sinä
> sillä NetBSD'lläsi, se se vasta lelu on.
Niinpä, mikähän se siis mahtaa olla avain siihen että käyttiksestä
tulee suosittu/yleinen ? Mihin OS/2 kompastui..aikanaan.
JiiPee
Janne Pohjala
Kari T Sepp{nen <k...@delta.hut.fi> kirjoitti artikkelissa
<56f0qj$k...@nntp.hut.fi>...
Ai onko Teillekin hankittu Compaq niin kuin meille.. Vai MikroRikko
niin kuin meidän edellinen usvageneraattori ?
Mutta ajattele postiivisesti, nyt sen palvelimen tietoturva on
huipussaan -:)
JiiPee
Pulkkinen Esa
Kimmo Hamalainen <ro...@co.jyu.fi> wrote:
>Linux taitaa olla talla hetkella bugittomin ja paras kayttis mita maa paallaan
>kantaa.
Uskoo ken haluaa, minä en. Paras ehkä, bugittomin ei varmasti. En tiedä
mikä on bugittomin, ehkä kannattaisi tutustua johonkin hyvin pieniin
(< 30k?) kerneleihin, varmasti niistä joku on saatu suhteellisen
bugittomaksi... :)
--
Esa Pulkkinen | C++ programmers do it virtually
E-Mail: es...@cs.tut.fi | everywhere with class, resulting
WWW : http://www.cs.tut.fi/~esap/ | in multiple inheritance.
Tero Pulkkinen
> Mitä ilman muuta puolustaa sekin, että 2.0.0-versioon tuli ja varmaan tulee
> vieläkin ziljoona pätsiä. Luulisi, että linuks-kehittäjät voisivat edes vä-
> hän testata tekeleitään ennen julkista levitystä - mutta ei, ovat omaksuneet
> aidon m$-asenteen (käyttäjät testaavat kyllä).
Uhuuh... menee hakemaan webistä dokua että mitä nuo versionumerot
tarkoittavat.
Et kai kuvittele että versio ?.?.0 olisi koskaan toimiva? Tai ?.pariton.?
versioita ei myöskään voi koskaan luottaa...
Siis jos haluat kunnon version, käytät vain uusinta ?.parillinen.? versiota,
ja vielä niin että edellinen versio on toiminut 2 viikosta kuukauteen ilman
uuden version ilmestymistä...
Kuten tiedät versioita näyttää tulevan joka viikossa useampia... Missä
softassa tuollaisella julkaisutahdilla jokainen versio on bugiton?
> Leluks - UNIX-kloonien windoze.
>
Ja eikös se ole hyvä että edes joku testaa ja *korjaa*. Eipähän
ainakaan minun tarvitse tapella bugisien ohjelmien kanssa niinkuin
muiden systeemien kanssa... (Aimissä Un*xissa sedikään ei toimi...)
-- Tero Pulkkinen -- te...@modeemi.cs.tut.fi --
-- Vain peelot päivittävät alle 1/2 vuotta vanhaan versioon...
Edvard Majakari
>>>>> "Jukka" == Jukka Marin <jma...@pyy.jmp.fi> writes:
Jukka> Mitä ilman muuta puolustaa sekin, että 2.0.0-versioon tuli ja
Jukka> varmaan tulee vieläkin ziljoona pätsiä. Luulisi, että
Jukka> linuks-kehittäjät voisivat edes vä- hän testata tekeleitään
Jukka> ennen julkista levitystä - mutta ei, ovat omaksuneet aidon
Jukka> m$-asenteen (käyttäjät testaavat kyllä).
Jukka> Leluks - UNIX-kloonien windoze.
Aijaijai, nyt pitää olla eri mieltä. Anteeksi :)
...ne patchit alkaen 2.0.0:sta alkaen ovat olleet lienee lähinnä
laitetukilaajennuksia, ja joitain bugikorjauksia. Minulla kaikki ovat
toimineet vallan hyvin lukuunottamatta kerneliä 2.0.14. Siinä oli
jotain enemmänkin vialla.
--
//Ed http://lodge.ton.tut.fi/~ed/
Jyri Pekkanen
>
>>Linux taitaa olla talla hetkella bugittomin ja paras kayttis mita maa paallaan
>>kantaa.
>
>vieläkin ziljoona pätsiä. Luulisi, että linuks-kehittäjät voisivat edes vä-
>hän testata tekeleitään ennen julkista levitystä - mutta ei, ovat omaksuneet
>aidon m$-asenteen (käyttäjät testaavat kyllä).
Hmmm... useastiko olet nähnyt 1.2 tai 2.0 version linuxin kaatuvan
muuhun kuin hw-vikaan. Entä kuinka usein m$:n graafinen ohjelmakäynnistin
on poksahtanut kesken kaiken. Tai muistatko koskaan nähneesi SCO:lla
yli parin kuukauden uptime aikoja. No mikä olikaan paras?
Vaikka näitä patseja nyt kymmenkunta tuleekin, niin kyllä se on
paljon parempi kuin pari hassua ja nekin vuoden myöhässä. Eikä
kukaan käske päivittämään jokaista patsia, ellei sinulla ole juuri
kyseinen maagisen hilavitkutin, johon se viimeisin patsi korjasi
jonkun teoreettisen ongelman. Kehitysversiot ovat asia erikseen.
>Leluks - UNIX-kloonien windoze.
No onhan tuo linuksi jo melko hyvin levinnyt, muttei kait ihan
noin laajalti... vielä. ;-)
Jyri
Linus Torvalds
In article <slrn58m2eo...@pyy.jmp.fi>,
Jukka Marin <jma...@pyy.jmp.fi> wrote:
>In article <2269.6890...@co.jyu.fi>, Kimmo Hamalainen wrote:
>
>>Linux taitaa olla talla hetkella bugittomin ja paras kayttis mita maa paallaan
>>kantaa.
>
>Mitä ilman muuta puolustaa sekin, että 2.0.0-versioon tuli ja varmaan tulee
>vieläkin ziljoona pätsiä. Luulisi, että linuks-kehittäjät voisivat edes vä-
>hän testata tekeleitään ennen julkista levitystä - mutta ei, ovat omaksuneet
>aidon m$-asenteen (käyttäjät testaavat kyllä).
Idiootti. Linuxissa se vain näkyy enemmän kuin muissa järjestelmissä,
koska koko _filosofia_ on pitää kaikki esillä. On niillä muillakin
järjestelmillä patcheja, niitä vain ei näytetä yhtä selvästi.
En minä kiellä bugeja, päinvastoin: Linuxissa ne korjaukset _näkyvät_,
ja niistä tehdään uudet "oikeat" versiot. Joten jos nyky-versio on
2.0.25, ja 26'kin joskus aikanaan tulee, niin ei se mikään huono asia
ole.
Kun muut tekivät "ping-of-death"-patchit, eivät ne tehneet uutta
versionumeroa, vaan tekivät vain jonkun patch-setin (jos edes sitäkään).
Sano nyt sitten että niillä on vähemmän versioita..
Lisäksi kannattanee sanoa että yksi ongelma Linuxilla ja MS'llä on
yhteinen: paljon tuettua laitteistoa. Missään muussa unixissa ei ole
_läheskään_ sitä laitteistotukea jota linuxista löytyy. Leiki sinä
sillä NetBSD'lläsi, se se vasta lelu on.
Linus
Pulkkinen Esa
Janne Pohjala <Janne....@kv.hki.hki.elisa.fi> wrote:
>Kun ohjelmasta on yli 50% virhetilanteiden hallintaa tulisi softan tilanneen
>yrityksen toimitusjohtaja erottaa ja hankkia tilalle joku joka on joskus
>kuullut jotain liiketoimintaprosesseista ja toimintatavoista.
Ja sitten kun ne 50% siitä koodista on piilotettu erilaisten
poikkeuskäsittelijöiden taakse niin sitten voidaan sanoa, että siinä on
käytetty "uusimpia menetelmiä ja työkaluja".... :)
>Kun koodissa on 60% virhetilojen hallintaa, pitäisi lopultakin siirtää
>ne käyttäjät vintille kääntämään arkkia, jotka joka päivä päättävät keksiä
>uuden erilaisen tavan hoitaa asia X ja yrittää kaiken mitä keksii taivut-
>taakseen systeemin siihen.
Onko tuo virheTILA eri asia kuin virheTILANNE, vai onko tuossa
kirjoitusvihre?
Janne Pohjala
Pulkkinen Esa <es...@kaarne.cs.tut.fi> kirjoitti artikkelissa
<56l25v$9...@peippo.cs.tut.fi>...
> Janne Pohjala <Janne....@kv.hki.hki.elisa.fi> wrote:
> >Kun ohjelmasta on yli 50% virhetilanteiden hallintaa tulisi softan tilanneen
> Onko tuo virheTILA eri asia kuin virheTILANNE, vai onko tuossa
> kirjoitusvihre?
Pitäisi olla kummassakin virhetilanne.
JiiPee
Sami Kalinainen
In article <56iqgs$d...@linux.cs.Helsinki.FI>, Linus Torvalds wrote:
>
>Lisäksi kannattanee sanoa että yksi ongelma Linuxilla ja MS'llä on
>yhteinen: paljon tuettua laitteistoa. Missään muussa unixissa ei ole
>_läheskään_ sitä laitteistotukea jota linuxista löytyy. Leiki sinä
>sillä NetBSD'lläsi, se se vasta lelu on.
>
http://www.csc.fi/WWW/testit/testi.html
"Mutta rajoittava tekijä on linux, kuten voi päätellä BSD:n paljon
paremmista tuloksista."
--
Sami Kalinainen
samk...@utu.fi
Dagorgil the Great
In article <56iqgs$d...@linux.cs.Helsinki.FI>, Linus Torvalds wrote:
>Lisäksi kannattanee sanoa että yksi ongelma Linuxilla ja MS'llä on
>yhteinen: paljon tuettua laitteistoa. Missään muussa unixissa ei ole
>_läheskään_ sitä laitteistotukea jota linuxista löytyy. Leiki sinä
>sillä NetBSD'lläsi, se se vasta lelu on.
Hmm..siis ehka PC laitteistoa, NetBSD tukee kyllakin enempi arkkitehtuureja. (joo
pilkunnussintaa mutta eiks taa newsgrouppi oo just sitavarten =)
NetBSD kayttajana kay kylla kateeksi sita porukan maaraa mika kehittaa Linuxille
keikkea uutta kivaa, toisaalta NetBSD:lla on se etu etta paasee itte tekeen melkein
kaiken ;)
> Linus
Kari J Mettinen
In article <slrn58sps...@harley.helsinki.fi>, Dagorgil the Great wrote:
Hmm, tulipa postattua vaaralta accountilta himasta, siis tuo olen mina =)
--
INTERNET:mett...@cc.helsinki.fi | _ // | A pig who don't fly is
Kari.M...@helsinki.fi | \X/ | just a pig -Crimson Pig
Tuomas Eerola
Janne Pohjala wrote:
> Kun ohjelmasta on yli 50% virhetilanteiden hallintaa tulisi softan tilanneen
> yrityksen toimitusjohtaja erottaa ja hankkia tilalle joku joka on joskus
> kuullut jotain liiketoimintaprosesseista ja toimintatavoista.
Ei vaan kun ohjelmasta yli 50% on virhetilanteiden ja erikoistapausten
hallintaa,
joku ei ole tajua siitä mikä on normaalitapaus ja mitkä
erikoistapauksia.
Nimim. eräiden koodista siivonnut puolet pois ja sen jälkeen ohjelma
selviää
vielä useammista erilaisista tilanteista..
Tuomas
Linus Torvalds
In article <slrn58sps...@harley.helsinki.fi>,
Dagorgil the Great <da...@harley.helsinki.fi> wrote:
>In article <56iqgs$d...@linux.cs.Helsinki.FI>, Linus Torvalds wrote:
>
>>Lisäksi kannattanee sanoa että yksi ongelma Linuxilla ja MS'llä on
>>yhteinen: paljon tuettua laitteistoa. Missään muussa unixissa ei ole
>>_läheskään_ sitä laitteistotukea jota linuxista löytyy. Leiki sinä
>>sillä NetBSD'lläsi, se se vasta lelu on.
>
> Hmm..siis ehka PC laitteistoa, NetBSD tukee kyllakin enempi arkkitehtuureja. (joo
>pilkunnussintaa mutta eiks taa newsgrouppi oo just sitavarten =)
On, on. Nussi sinä vain ;)
Mutta itse asiassa ei se arkkitehtuurierokaan kovin iso ole.
Linuxille voi jo tänään ostaa CD-ROMmeja joilta saa täyden systeemin
asennettuna kolmelle eri arkkitehtuurille: x86, alpha ja sparc. Ja nuo
siis ovat ne jotka ovat siis jo niin kypsiä etä laitat vain sen CD'n
koneeseen, ja puolen tunnin kuluttua sinulla on täysi asennus, mukaan
lukien X, ELF-jaetut kirjastot ja paljon ohjelmia.
Niin, ja saahan PowerPC-CD-rommejakin, tosin ne ovat mach'in päälle
tehtyjä linux-versioita.
Voitkos tehdä vastaavaa NetBSD'llä edes _yhdelle_ arkkitehtuurille?
Muita arkkitehtuureja (joita ei siis vielä ole "distribution-ready")
ovat native-PowerPC (siis ilman machia), motorola m68k, Acorn ARM (ja
StrongArm) ja MIPS. Noista vain m68k on tällä hetkellä "oikeassa
käytössä" (ja CD'itä kai ei ole lähinnä koska yleensä 68k cd-koneita on
aika harvassa?), muut ovat sillä asteella ettei niitä halua käyttää
muuta kuin osaava ihminen.
NetBSD'llä on kai VAX'it ja joitain muita, mutta yleensä siis vanhempaa
kalustoa. Ymmärtääkseni NetBSD/alphakaan ei ole PCI-versio, vaan vain
niille vanhemmille koneiile?
> NetBSD kayttajana kay kylla kateeksi sita porukan maaraa mika kehittaa Linuxille
>keikkea uutta kivaa, toisaalta NetBSD:lla on se etu etta paasee itte tekeen melkein
>kaiken ;)
Se on kyllä totta. Varinkin NetBSD-puolella (FreeBSD vaikuttaa olevan
enemmän "Linux-maisempi", eli FreeBSD'ssä laitetaan usein vain CD
koneeseen ja tullaan takaisin kun kaikki on valmista).
Mutta kai NetBSD/i386 ajaa Linux-binäärejä? Ymmärsin että ihmiset ajavat
Linuxin quake'ejä ja muuta NetBSD'n alla? Joten sitä kautta ne Linuxin
"uudet kivat" ovat usein teillekin hyödyksi.
Linus
Tuomas Eerola
Linus Torvalds wrote:
> Linuxille voi jo tänään ostaa CD-ROMmeja joilta saa täyden systeemin
> asennettuna kolmelle eri arkkitehtuurille: x86, alpha ja sparc. Ja nuo
> siis ovat ne jotka ovat siis jo niin kypsiä etä laitat vain sen CD'n
> koneeseen, ja puolen tunnin kuluttua sinulla on täysi asennus, mukaan
> lukien X, ELF-jaetut kirjastot ja paljon ohjelmia.
> Voitkos tehdä vastaavaa NetBSD'llä edes _yhdelle_ arkkitehtuurille?
CD:lle valmiiksi poltettuna ei taida saada, mutta NetBSD/mac ja sparc
asennus ainakin sujui erittäin kätevästi, asennuspaketit koneelle,
levypartiot kuntoon, install-ohjelma rouskuttamaan ja kahville.
Sparc-versiossa ainoa ongelma oli Sunin (omituinen) tapa käsitellä
SCSI-ID 3:a.
Ohjelmia ei ollut aivan yhtä paljoa kuin Linuxissa, Netscapenkin
joutui hakemaan erikseen.
> NetBSD'llä on kai VAX'it ja joitain muita, mutta yleensä siis vanhempaa
> kalustoa. Ymmärtääkseni NetBSD/alphakaan ei ole PCI-versio, vaan vain
> niille vanhemmille koneiile?
So far, NetBSD has been ported to the following architectures:
DEC Alpha (alpha)
Amiga (amiga)
Acorn RiscPC (arm32)
Atari (atari)
HP 9000/300 series (hp300)
i386-family PC (i386)
m68k-based Macintosh (mac68k)
Motorola m68k MVME boards (mvme68k)
PC532 (pc532)
Acer Pica (pica)
DECstation (pmax)
PowerPC systems with OpenFirmware (powerpc)
Sun SPARC series (sparc)
Sun 3 (sun3)
DEC VAX (vax)
Sharp X680x0 (x68k)
> Mutta kai NetBSD/i386 ajaa Linux-binäärejä? Ymmärsin että ihmiset ajavat
> Linuxin quake'ejä ja muuta NetBSD'n alla? Joten sitä kautta ne Linuxin
> "uudet kivat" ovat usein teillekin hyödyksi.
NetBSD 1.2 also includes some refinement to the NetBSD binary emulation
system
(which includes FreeBSD, HP-UX, iBCS2, Linux, OSF/1, SunOS, SVR4,
Solaris and Ultrix compatibility)
Tuomas
Jukka Marin
In article <56iuls$r...@ousrvr3.oulu.fi>, Mikko Hirvonen wrote:
>> No mutta hei, patchi tuli sentäs aika nopeasti ja
>> jo seuraava esti sen, että NT ei kaatunut edes
>> silloin, kun sille annettiin "cd .\..".
>
>En pääse tuota enää tarkistamaan, mutta bugi oli muistaakseni raportoitu
>mikkisoftalle monta kuukautta aikaisemmin. Vasta kun mitään ei alkanut
>kuulua, vian huomannut tyyppi postasi asian nyysseihin ja vasta sitten
>alkoi tapahtua.
Ai. Olisi pitänyt kokeilla AIXin ja IBM:n suhteen. AIXissahan oli (on?)
se hauska bugi, jonka vuoksi käyttäjät toisinaan päätyvät toistensa tunnuk-
sille ja joutuvat lukemaan toistensa sähköposteja, halusivat tai eivät.
Kun mailasin IBM:lle ja kerroin ongelmasta, ei tapahtunut mitään. Ehdin
päästä pois AIXin kimpusta eikä mitään vieläkään tapahtunut.
(Nyt AIX kuulemma kaatuilee usein.. tuo 3.2 ei kaatuillut sentään.)
Jukka Marin
In article <56idki$t...@nntp.hut.fi>, Jyri Pekkanen wrote:
>Hmmm... useastiko olet nähnyt 1.2 tai 2.0 version linuxin kaatuvan
>muuhun kuin hw-vikaan.
En kertaakaan, kun en käytä yhtään leluks-konetta.
>Entä kuinka usein m$:n graafinen ohjelmakäynnistin
>on poksahtanut kesken kaiken.
Ei kertaakaan tässä taloudessa, kun en käytä m$-tuotteita. :-)
>Tai muistatko koskaan nähneesi SCO:lla
>yli parin kuukauden uptime aikoja.
En, kun tuo sco-kone on ehtinyt olla täällä vasta viikon (eikä sitä mikään
pidä aina käynnissä - äänekäs kone ja idioottimainen käyttis).
> No mikä olikaan paras?
Tällä hetkellä pisin uptime on stunos-myllyissä.. 143 päivää siitä saakka,
kun lisäsin muistia tai levyä.. tosin kyllähän nuokin saa nurin, kun tietää,
mitä pitää tehdä. :-(
>Vaikka näitä patseja nyt kymmenkunta tuleekin, niin kyllä se on
>paljon parempi kuin pari hassua ja nekin vuoden myöhässä.
Edelleen olen sitä mieltä, että uutta versiota pitäisi testata isommalla
suljetulla porukalla jonkin aikaa ennen julkista levitystä. Sitä en tiedä,
onko monen kuukauden testaus tarpeen (NjetBSD 1.2:a odotettiin koko kesä
ja alkusyksy.. tosin siihen on tulossa vain yksi pätsi ja sillä hyvä).
Jukka Marin
In article <56iqgs$d...@linux.cs.Helsinki.FI>, Linus Torvalds wrote:
>Leiki sinä sillä NetBSD'lläsi, se se vasta lelu on.
:-) Nyt onnistuin ylittämään Linusin fleimikynnyksen. ;-)
Joo, leluja nää on kaikki. Ei ole vielä löytynyt käyttistä ja rautaa, jotka
pysyisivät pystyssä 100% luotettavasti. O-n-n-e-t-o-n-t-a.
Meinasin kirjoittaa tähän pitkän vuodatuksen tietokonealan surkeudesta, mutta
taidankin väsätä tekstin joskus kotisivulleni..
Jukka Marin
In article <xdu3eyb...@zori.cs.tut.fi>, Tero Pulkkinen wrote:
[leluks]
>Kuten tiedät versioita näyttää tulevan joka viikossa useampia... Missä
>softassa tuollaisella julkaisutahdilla jokainen versio on bugiton?
Kerro minulle, mitä _ihmeen_ järkeä on _julkistaa_ bugisia versioita?
Sama kuin autotehdas työntäisi markkinoille keskeneräisiä autoja ja
syyttäisi sitten ostajia siitä, jos jarrut eivät satukaan toimimaan.
"Mitäs ostitte parittoman vuoden mallin.. parillisten vuosien malleissa
jarrut kyllä toimivat."
Kari T Sepp{nen
In article <01bbd2d4$975d6280$0fdda389@jaws>,
Janne Pohjala <Janne....@kv.hki.hki.elisa.fi> wrote:
%
% > No juukeli! Ilmankos pritterit ovat vilkutelleet MIO-erroria
% > viimepäivinä - kukahan epatto täällä on soveltanut moista ohjetta
% > käytännössä... no pitänee kaataa eNTee-serverit pariin kertaan, kun
% > mikroheebokin on loppupäivän pois paikalta... (ai niin eihän sitä
% > uusinta serveriä voikaan kaataa: se kun hajosi...)
%
% Ai onko Teillekin hankittu Compaq niin kuin meille.. Vai MikroRikko
% niin kuin meidän edellinen usvageneraattori ?
Hmmm... taisi olla Dell. Parhaillaankin eräs toinen Dell on kummastelun
kohteena, kun se on sattumalta työntänyt näytöohjaimen ja ATM-kortin
samalle keskeytykselle - tämä on kait nyt sitä Plug-n-Prayn ihanuutta...
% Mutta ajattele postiivisesti, nyt sen palvelimen tietoturva on
% huipussaan -:)
Joo, kukaan ei pääse enää murtautumaan sen kovalevylle 8^]
Kimmo Hamalainen
On 15-Nov-96 23:56:06 Pulkkinen Esa (es...@kaarne.cs.tut.fi) wrote:
>Kimmo Hamalainen <ro...@co.jyu.fi> wrote:
>>Linux taitaa olla talla hetkella bugittomin ja paras kayttis mita maa
>>paallaan kantaa.
>mikä on bugittomin, ehkä kannattaisi tutustua johonkin hyvin pieniin
>(< 30k?) kerneleihin, varmasti niistä joku on saatu suhteellisen
>bugittomaksi... :)
Kylla tuo Linux purkkini on pysynyt pystyssa paremmin kuin yksikaan kayttamani
kone. Red Hat 3.0.3 (Kernel 2.0.11). Kerran olne joutunut buuttaamaan kun
asensin toisen levyn koneeseen. Muuten pelaa todella loistavasti.
Kimmo
_________________ __ ------------------------
\________________|)____.---'--`---.____ E-Mail: ro...@co.jyu.fi
|| \----.________.----/ GSM: 050-5673129
|| / / `--'
__||____/ /_ http://www.co.jyu.fi/~robin/index.html
|___ \ http://www.co.jyu.fi/~robin/servicesf.html
`--------' -------------------------
- Only C64 Makes it Possible -
Markus Koskimies
In article <1169.6895...@co.jyu.fi>,
ro...@co.jyu.fi (Kimmo Hamalainen) writes:
Sorry, kun follaan hieman myohassa, mutta...
>On 15-Nov-96 23:56:06 Pulkkinen Esa (es...@kaarne.cs.tut.fi) wrote:
>>Kimmo Hamalainen <ro...@co.jyu.fi> wrote:
>>>Linux taitaa olla talla hetkella bugittomin ja paras kayttis mita maa
>>>paallaan kantaa.
>>Uskoo ken haluaa, minä en. Paras ehkä, bugittomin ei varmasti. En tiedä
>>mikä on bugittomin, ehkä kannattaisi tutustua johonkin hyvin pieniin
>>(< 30k?) kerneleihin, varmasti niistä joku on saatu suhteellisen
>>bugittomaksi... :)
Tarkoitatko mikrokerneleitä? (Tästä asiasta saattaisi joku nostattaa sodan
Linux vs. mikrokernelit, mutta...).
Niissähän siihen 30-60 kiloon kuuluu vain se, mitä Linuxilla on arch-hakemisto-
puussa... Missäs niiden laiteajurit, filesysteemit, TCP/IP yms. on
(ja kuinka bugittomina)?
.. Snip snap Kimmon kommentille ...
> - Only C64 Makes it Possible -
Only ZX80 made it possible :) (Altair?)
Pulkkinen Esa
Kimmo Hamalainen <ro...@co.jyu.fi> wrote:
>>Uskoo ken haluaa, minä en. Paras ehkä, bugittomin ei varmasti. En tiedä
>>mikä on bugittomin, ehkä kannattaisi tutustua johonkin hyvin pieniin
>>(< 30k?) kerneleihin, varmasti niistä joku on saatu suhteellisen
>>bugittomaksi... :)
>
>kone. Red Hat 3.0.3 (Kernel 2.0.11). Kerran olne joutunut buuttaamaan kun
>asensin toisen levyn koneeseen. Muuten pelaa todella loistavasti.
Kyse ei ollutkaan siitä toimiiko se paremmin kuin yksikään sinun
käyttämä kone. Kyse oli siitä, että jos väitetään että Linux on
bugittomin käyttis mitä koskaan on tehty, niin sitä en kyllä hevin
suostu uskomaan - Kun jätetään 90% kaikesta toiminnallisuudesta pois
(niin että tulosta voidaan vielä sanoa käyttikseksi... :) - niin
varmasti löytyy joku käyttis, jossa on vähemmän bugeja.
Juha Makinen
Janne Pohjala (Janne....@kv.hki.hki.elisa.fi) wrote:
> Niinpä, mikähän se siis mahtaa olla avain siihen että käyttiksestä
> tulee suosittu/yleinen ? Mihin OS/2 kompastui..aikanaan.
Ainakin nykyisen "kehityksen" perusteella dollarit kahmii se yritys,
joka tekee:
a) värikkäimmät mainokset
b) uskaltaa venyttää totuuden lähes katkeamispisteeseen
c) kertoo mainoksissa tehneensä uuden "keksinnön", jota
muut ovat pitäneet itsestäänselvyytenä
d) syöttää ja juottaa yritysten avainhenkilöt kunnolla
erilaisten messujen ym. tilaisuuksien yhteydessä
--
_
-Jim- Juha Makinen (juhm...@cc.helsinki.fi) _ // Tomorrow's technology -
Major in CS, University of Helsinki \X/ ten years ago!
>>>> Any resemblance between the above views and those of my employer, <<<<
>>>> my terminal, or the view out my window are purely coincidental. <<<<
Anna Tapion Sisäoppilaitos
Sami Kalinainen (samk...@utu.fi) wrote:
: "Mutta rajoittava tekijä on linux, kuten voi päätellä BSD:n paljon
: paremmista tuloksista."
joo, kylla minakin olen ollut tahan asti Leluxin kannattaja, mutta
nykyaan vaaka alkaa kaantymaan FreeBSD:n puolelle. Meinaan tekee mieli
oikeata Unix systeemia joka toimii :)
Joonas Malminen
Aki M Laukkanen
Linus Torvalds <torv...@linux.cs.Helsinki.FI> wrote:
: StrongArm) ja MIPS. Noista vain m68k on tällä hetkellä "oikeassa
: käytössä" (ja CD'itä kai ei ole lähinnä koska yleensä 68k cd-koneita on
: aika harvassa?), muut ovat sillä asteella ettei niitä halua käyttää
: muuta kuin osaava ihminen.
Voi kun ei ole nyt ulkomaisia lehtiä, josta voisin selata tuhannen ja
yhden cd-romeja työstävän firman tuoteluetteloja. Eiköhän Linux/m68k
(ainakin Amigalle suunnattuna) löydy jostakin.
--
D.
Janne Pohjala
Juha Makinen <juhm...@cc.Helsinki.FI> kirjoitti artikkelissa
<56o13u$8...@oravannahka.Helsinki.FI>...
> Janne Pohjala (Janne....@kv.hki.hki.elisa.fi) wrote:
> > Niinpä, mikähän se siis mahtaa olla avain siihen että käyttiksestä
> > tulee suosittu/yleinen ? Mihin OS/2 kompastui..aikanaan.
>
> Ainakin nykyisen "kehityksen" perusteella dollarit kahmii se yritys,
> joka tekee:
>
> a) värikkäimmät mainokset
> b) uskaltaa venyttää totuuden lähes katkeamispisteeseen
> c) kertoo mainoksissa tehneensä uuden "keksinnön", jota
> muut ovat pitäneet itsestäänselvyytenä
> d) syöttää ja juottaa yritysten avainhenkilöt kunnolla
> erilaisten messujen ym. tilaisuuksien yhteydessä
Kyllä, ne jotka olivat rivissä joskus 80 -luvun lopulla kun OS/2:sta
alettiin rummuttaa ulos, niin oli:
a) värikkäitä mainnoksia
b) heidän mielestään käyttis jollaista koskaan ennen ei ole ollut
c) joka sisälsi vallankumoksellisia keksintöjä ( no tottakin, säikeet..)
d) muistan ainakin useita hyvin ja muutaman tilaisuuden hhuonommin..
Mutta kun ahneus kävi lankeemuksen myötä ja kuviteltiin että nyt
kaikki ostavat OS/2:sta varten myös PS/2:n ja käyttiksessä oli
tuki suunnilleen vain PS/2 koneille (näin ajateltiin saatavan PS/2
kauppa käyntiin), niin hommapa virtsasi pahasti käsille. Kukaan ei
ollutkaan innostunut vaihtamaan Compaqiaan tai Nokiaansa tai tai..
IBM:ään vain ajaakseen siinä jotain käyttistä, jolle ei ollut
kuin joku piirto-ohjelma..
Eli mielestäni siis käyttiksen nostaa suosituksi
- kohtuullinen hinta
- hyvä laitetuki ja skaalautuvuus
- kattava ja edullinen ohjelmistotarjonta
- riittävät tukipalvelut
Viinat juodaan, ruoat syödään, mainnokset katsotaan ja pannaan
roskiin, mutta näin siinä kävi ossillekin.. Jäi maailman valtaus
ainakin toistaiseksi ossilta tekemättä.
JiiPee
Janne Pohjala
Anna Tapion Sisäoppilaitos <ann...@sci.fi> kirjoitti artikkelissa
<56o21p$f...@tron.sci.fi>...
Vieläköhän täällä joku näiden juttujen jälkeen yrittää todistaa että VAIN
muissa kuin Unix/Linux -tötteröissä on ongelmia...
Juu ja olen itse käyttänyt/ylläpitänyt sekä Linuxia, useita unixeja, VAX:ia,
NT:tä, OS/2:sta, muita winhoja, Nixua.. Niissä kaikissa on ongelmia. Jopa
muillakin kuin vain minulla, joten kyseessä ei liene henkilökysymys..
JiiPee
Kari Mettinen
In article <56mltd$a...@linux.cs.Helsinki.FI>, Linus Torvalds wrote:
>
>Linuxille voi jo tänään ostaa CD-ROMmeja joilta saa täyden systeemin
>asennettuna kolmelle eri arkkitehtuurille: x86, alpha ja sparc. Ja nuo
>siis ovat ne jotka ovat siis jo niin kypsiä etä laitat vain sen CD'n
>koneeseen, ja puolen tunnin kuluttua sinulla on täysi asennus, mukaan
>lukien X, ELF-jaetut kirjastot ja paljon ohjelmia.
>
>tehtyjä linux-versioita.
>
No CD-ROMmmejja on ainakin ollut seka NetBSD/amiga:lle etta NetBSD/i386:lle,
en tosin ole viime aikoina kuullut moisia tehdyn.
Ja joku machin paalle rakennettu systeemi tuolla polillahan ajeli NetBSD/i386
binaareita jo joku vuosi sitten. Oisko ollut perati ennen NetBSD 1.0:aa, ei silla
etta tolla varsinaisesti mitaan tekemista NetBSD:n kanssa olisi.
>Muita arkkitehtuureja (joita ei siis vielä ole "distribution-ready")
>ovat native-PowerPC (siis ilman machia), motorola m68k, Acorn ARM (ja
>StrongArm) ja MIPS. Noista vain m68k on tällä hetkellä "oikeassa
>käytössä" (ja CD'itä kai ei ole lähinnä koska yleensä 68k cd-koneita on
>aika harvassa?), muut ovat sillä asteella ettei niitä halua käyttää
>muuta kuin osaava ihminen.
>
>NetBSD'llä on kai VAX'it ja joitain muita, mutta yleensä siis vanhempaa
>kalustoa. Ymmärtääkseni NetBSD/alphakaan ei ole PCI-versio, vaan vain
>niille vanhemmille koneiile?
No jos kattoo tota sorsapuuta (8 marraskuuta) niin nakyisi olevan tuommonen
17 arkkitehtuuria, suurin osa taisi olla mukana viime 1.2 releasessakin, eli on
kerlvollisia ihan normaalikayttoon. Ja jtain pci kamoja tuo alpha porttikin
sisaltaa..en tarkemmine tieda kun en ole yhtaan (ilmaista) alphaa saanut omistukseeni ;)
>> NetBSD kayttajana kay kylla kateeksi sita porukan maaraa mika kehittaa Linuxille
>>keikkea uutta kivaa, toisaalta NetBSD:lla on se etu etta paasee itte tekeen melkein
>>kaiken ;)
>
>Se on kyllä totta. Varinkin NetBSD-puolella (FreeBSD vaikuttaa olevan
>enemmän "Linux-maisempi", eli FreeBSD'ssä laitetaan usein vain CD
>koneeseen ja tullaan takaisin kun kaikki on valmista).
Joo, jos vaan haluaisin kayttaa konetta asentaisin varmaan linuxin...vaan taa
NetBSD harrastus on ihan noin niinkun oppimisen kannalta hyva. Ja onpa tuolla
amigan omistuksellakin osuutta asiaan, kun NetBSD tuli amigaan aika kauan ennen
kun Linux (No nyt taa on vaan ihan X-paatteena taa amiga, Pena on varsinaisena
koneena. ja mach tuli viela ennen NetBSD:ta, jai vaan vahan kesken tuo mach/amiga
projekti kun porukat loikkasi NetBSD:hen)
>Mutta kai NetBSD/i386 ajaa Linux-binäärejä? Ymmärsin että ihmiset ajavat
>Linuxin quake'ejä ja muuta NetBSD'n alla? Joten sitä kautta ne Linuxin
>"uudet kivat" ovat usein teillekin hyödyksi.
Totta mooses, Linux emulaatio pelittaa ok, a.out ja elffi. Lisaksi arkkitehtuurista
riippuen voi ajella solaris/sunos4.x/iBSC/BSDI/FreeBSD/HP-UX/OSF kamoja...tuo elffi tosin
sekottaa vahan jos on seka Linux etta iBSC emulaatio kaannettyna.
Enivei, Linux menee joka suhteessa ohi kovaa vauhtia, vaan eipa oo erityisempaa syyta
vaihtaa.
> Linus
Ville Saari
> :-) Nyt onnistuin ylittämään Linusin fleimikynnyksen. ;-)
Linuksen. Kyllä nyt suomalaisella luulisi olevan suomen genetiivitaivutus
hallinnassa!
(joo kyllä mä tiedän, ettei njyysseissä ole tapana kieliopista vittuilla,
mutta täähän on .sodat :-)
--
Ville Saari EMail: v...@iki.fi
Tallbergin puistotie 7 B 21 Phone: +358 9 682 2226
00200 Helsinki
FINLAND /dev/null: write failed, file system is full
Janne Pohjala
Jukka Marin <jma...@pyy.jmp.fi> kirjoitti artikkelissa
<slrn58tpsg...@pyy.jmp.fi>...
Meilläkin oli organisaatiossa yhdellä osastolla AIX postikoneena, vilkaisin
onko vielä, ei ole..
Lieneekö asiassa yhteyttä ? Lieneekö meidän aix jo satama-altaassa ??
Pitääpä joskus piruuttaan kysyä asianomaisilta..
JiiPee
Juhapekka Tolvanen
Linus Torvalds <torv...@linux.cs.Helsinki.FI> wrote:
>Linuxille voi jo tänään ostaa CD-ROMmeja joilta saa täyden systeemin
>asennettuna kolmelle eri arkkitehtuurille: x86, alpha ja sparc. Ja nuo
>siis ovat ne jotka ovat siis jo niin kypsiä etä laitat vain sen CD'n
>koneeseen, ja puolen tunnin kuluttua sinulla on täysi asennus, mukaan
***********************************************************
>lukien X, ELF-jaetut kirjastot ja paljon ohjelmia.
**********
Täysi asennus mukaan lukien X? Eh-he-heh! Kyllähän ainakin se Red Hatin
asennusohjelma instaa sinne PuuCeen kovalevylle X:n vaatimat
ohjelmatiedostot, mutta saadakseen ne käyttökuntoon täytyy viilata jotain
filettä, jonka nimi oli jotain XF86Config ja kai tehdä pari muutakin
juttua. Itse en ole vielä siihen hommaan kerennyt. Toivottavasti
SuperProbe (sp) ja XF86Config eivät petä minua, sitten kun uskaltaudun
tuohon hommaan. Muuten menee aivan käsitöiksi. Vai pitäisköhän suosiolla
houkutella joku Linux-guru pikku visiitille ja eikä yrittää enempää
tapella?
Ja sitten täytyy vielä mainita sekin, että Red Hat 4.0:n mukana tullut
XFree86-serveri on sen verran vanha versio ettei se tue mun koneen
näyttökorttia tai tarkemmin sanottuna sen piirisarjaa (Diamond Stealth 3D
2000, jossa S3 ViRGE-piirisasrja). Siispä imuttamaan netistä uutta
versiota. Eikä viekään kuin tusinan korpun verran tilaa (Koneeni ei ole
edes modeemilla kiinni missään verkossa). Ja senkin dokuissa varoitellaan,
että se S3ViRGElle tehty XFRee86-serveri on vain beta. Aion kyllä instata
sen, mutta myös odottelen innolla Seuraavaa Versiota (TM). Kaupallinen
AcceleratedX kyllä tukee mun korttia, mutta mitähän sekin maksaa? Kyllähän
mä aikoinaan pistin snail-mailina Hardware-HOWTOja koneen koonneelle
hemmolle, jottei koneeseen tulisi mitään Linuxille sopimatonta rautaa,
mutta p****t. Ja koneen toimivuuden hän testasi instaamalla siihen
M$-DOGin ja Wintööt 3.11 for Rapgroupsin. Aikoo kuulemma vielä tutusta
myös Linuxiin ja Ossipuolikkaaseen. Olispa hän tehnyt sen jo ennen tämän
minun koneeni rakentamista. On se niin kivaa, kun on tämmöinen upea
näyttökortti. :-)
Ja kohta joku tietysti kertoo, että S3 pimittää piirisarjansa speksejä
Linux-ajurien tekijöiltä. Jokohan kohta M$ tekee hardisvalmistajien kanssa
pakotussopimuksia, joissa "sovitaan", että erilaisien hardisosien speksejä
ei saa kertoa muille kuin Windog$-ajurien tekijöille? Arvasinko edes
sinnepäin oikein?
Ja eikä se kernelin kääntäminenkään ole mitään herkkua, jos ei aina oikein
tiedä, mitä vastata make configurationin kysymyksiin. Pahin oli ehkä SB
16-äänikortin IRQ-kanava, mutta onneksi tarjottuja vaihtoehtoja ei
ollutkaan kuin kolme. I/O:n ja DMA:n kysymysten kanssa selvisin
oletusasetuksilla, onneksi. Ja onhan monissa kohdissa olemassa tietysti
vastausvaihtoehto m niinkuin "maybe" :-) Olin aivan monttu auki, kun
konetta uudelleen buutatessa automaattisella kytkimellä varustettu kaiutin
naksahti päälle ja ruudulla näkyi teksti: "Sound initialisation
completed". Ja jos catilla ajoi .au-fileitä /dev/audioon, niin ne todella
kuuluivat kajarista. Jee jee, onnistumisen iloa! Vielä kun saisi pois tuon
ihme vikailmon: "IRQ330 already in use" tai jotain jotain sinnepäin. Eikös
niitä IRQ-kanavia ollutkaan vain 16 kpl? Siis mitä v****a tääkin nyt
sitten on? Ja eikä tuossa taida vielä olla edes kaikki vikailmot: Ja miksi
koneeni käynnistyessään ilmoittaa käynnistävänsä Appletalkin, vaikka en
mielestäni instannut sitä mukaan ja koneeni ei ole missään verkossa?
Ainakin tuon ohjelman nimi käväisee ruudulla.
Ja kyllä, olen lukenut FAQqeja ja HOWTOja ja vähän muitakin dokuja ihan
kybällä ja yhden Suomenkielisen Linux-kirjankin. Ja ilman sfnet.atk.linux
-nyyssiryhmää olisin vielä pahemmassa pulassa. Kyllä, tarvitsen elämän.
Näkiskin vielä sen päivän, että Linuxin instauksen jälkeen voisi logata
tuosta vaan ihka oikean X-istunnon siihen koneeseensa, ilman että
tarvitsisi edes tietää mitään X:n konffaamisesta. ja aina parempi jos
äänetkin toimisivat jo siinä vaiheessa. Samantien tuo asennusohjelma saisi
kyllä hoitaa myös kernelin kääntämisen :-) Siinä sulle haasteita, oi
suuri gurumme Linus Torvalds :-) Siis kyllähän Linuxia on kiva
tavallisenkin pulliaisen käyttää - jos joku gurumpi hoitaa ensin
asennuksen ja ylläpidon. Mä niin toivon, että mä vielä saan Linuxini
kunnolla pystyyn. Sitten vasta alkaa riemu.
Välillä mieltäni kaihertaa kiusaus tyytyä vain samassa koneessa olevaan
OS/2 Warp 3.0 Connectiin, jonka voisi myöhemmin päivittäää 4.0:ksi. Se
nimittäin on jo paljon paremmin pystyssä paljon vähemmällä nyhräämisellä,
kuin Linux. Ja sen graafinen käyttöliittymä alkoi toimia vähemmällä
viilaamisella kuin Linuxissani, joka siis on vieläkin teksti-tilassa.
Enää tästä puoliossista puuttuu vain Fixpack22 ja sovellukset. Ja emolevyn
tai jonkin muun osan mukana tuli korpulla joku IDE-ajuri, jonka luvataan
olevan parempi kuin OS/2:n mukana tulleen yleisajurin. Tosin sitä
käyttäessä config.sys:sissä pitää olla pari parametria, joitten
selvittämiseksi täytyy kai soittaa koneen koonneelle hemmolle. Ei oikein
huvita ruveta kokeilemaan erilaisia parametri-yhdistelmiä. niitä kun on
aika monta. Siinä kaikki ongelmat Puoliossin kanssa, eikä enempää taida
olla odotettavissa. Revi siitä, Linus! Kyllä mä jo tiedän, että
kohta joku tunkee tänne vertailujaan Linuxin ja Puoliossin sisäisistä
ominaisuukista, mutta olis kiva jos Linux olisi helpompi asentaa ja
konffata. Monelle käyttäjälle tuo asia painaa vaakakupissa vielä enemmän
kuin minullekaan. OS/2:n käyttöliittymä on IMHO miellyttävämpi kuin
Unixien X, joskin virtuaalityöpöydät ja X:mäinen hiiri puuttuvat. Tosin
niitä voi jäljitellä parilla FW-kikkareella. Mutta kyllä X:kin on ihan
kiva käyttöliittymä, vaikka se vaatiikin hieman enemmän opettelua ja
viilausta.
Nyt joku tietysti älähtää, että osta Macci. Mua ei Macci kiinnosta niin
kauan, kun siinä ei ole kunnon moniajoa, muistin suojausta ja
kolminappista hiirtä, ei ainakaan ainoana koneena, sori vaan. Ja hintaa
saisi pudottaa vielä vähän. On se kyllä muuten ihan kiva kone ja käyttis
tuo Macci. Ojasta allikkoon... Amigako? Sehän on vielä Macciakin kalliimpi
ja siinäkään ei ole muistinsuojausta, vielä.
Ja mikä olikaan threadin otsikko? Kaikissa käyttiksissä on bugeja, mutta
niin myös muitakin huonoja puolia. Mutta M$:n "käyttiksissä" niitä on
varmasti enemmän kuin missään muussa. :-) En kyllä liiemmin tykkää
PC-raudastakaan, mutta kun nuo muut rautaratkaisut ovat liian kalliita
ainakin minulle. Vai voisko joku lahjoittaa mulle SGI O2:n :-)
--
-- Juhapekka "Jiipee" Tolvanen * University of Jyväskylä * Finland --
-- Maj.: Sociology * Dept. of Soc. Sci. and Phil. * juh...@jyu.fi --
-- http://www.cc.jyu.fi/~juhtolv/ * " STRAIGHT BUT NOT NARROW !! " --
"Tähän ei eläin kykene. Olet ihminen, siis pese ja mene." Ismo Alanko
Tero Pulkkinen
> >Kuten tiedät versioita näyttää tulevan joka viikossa useampia... Missä
> >softassa tuollaisella julkaisutahdilla jokainen versio on bugiton?
>
> Kerro minulle, mitä _ihmeen_ järkeä on _julkistaa_ bugisia versioita?
Ei se kyllä haittaakaan. Ja ne bugit mitä niissä sattuu olemaan löytyy
helpommin niiden ihmisten toimesta, jotka päivittävät softansa joka
toinen päivä :)
> Sama kuin autotehdas työntäisi markkinoille keskeneräisiä autoja ja
> syyttäisi sitten ostajia siitä, jos jarrut eivät satukaan toimimaan.
> "Mitäs ostitte parittoman vuoden mallin.. parillisten vuosien malleissa
> jarrut kyllä toimivat."
Jos on yleisessä tiedossa kuinka saa bugittoman version, ei siitä ole
mitään haittaa...
Mitä järkeä on tehdä versio puolessa vuodessa ja yrittää testata sitä
parin henkilön voimin... Se ei olisi puolen vuoden sisälläkään niin
hyvässä kunnossa kuin mitä se nykyisella bugitestauksella tulee parissa
viikossa...
(se onkin sitten toinen asia että miksi noita bugisia versioita menee
itse distribuutioihin... :)
--
-- Tero Pulkkinen -- te...@modeemi.cs.tut.fi --
Markus Koskimies
In article <56o13u$8...@oravannahka.helsinki.fi>,
juhm...@cc.Helsinki.FI (Juha Makinen) writes:
>Janne Pohjala (Janne....@kv.hki.hki.elisa.fi) wrote:
>> Niinpä, mikähän se siis mahtaa olla avain siihen että käyttiksestä
>> tulee suosittu/yleinen ? Mihin OS/2 kompastui..aikanaan.
>
> Ainakin nykyisen "kehityksen" perusteella dollarit kahmii se yritys,
> joka tekee:
>
> a) värikkäimmät mainokset
> b) uskaltaa venyttää totuuden lähes katkeamispisteeseen
> c) kertoo mainoksissa tehneensä uuden "keksinnön", jota
> muut ovat pitäneet itsestäänselvyytenä
> d) syöttää ja juottaa yritysten avainhenkilöt kunnolla
> erilaisten messujen ym. tilaisuuksien yhteydessä
>
Vaikken enää tähän "käyttöjärjestelmään" koskekaan muuten kuin
emulaattorin ystävällisellä välityksellä, niin siitä huolimatta
sen suosio aikanaan perustui varmasti mm.:
* Se oli DOSin laajennus (olihan niitä muitakin)
* Tuli juuri oikeaan aikaan (kun 386:t alkoivat yleistyä). OS/2
myöhästyi.
* Sisälsi ratkaisut niihin ongelmiin, joita käyttäjillä silloin
oli. Liian monet yritykset ratkaisevat ongelmia, jotka ovat
tavalliselle käyttäjälle marginaalisia (kuten OS/2: "Kj:n" saa
asennettua tavallisen DOSin päälle, ilman kaikenlaisia (Linux-
maisia (:-)) partitiointeja).
* Se oli "seksikkään" näköinen.
Yksi ongelma, joka ainakin minulla oli OS/2:n kanssa, oli puute
kehitysvälineistä. "Käyttöjärjestelmään" sai miltei heti Borlandilta
(joka minua siinä kiinni piti) Pascalin ja Cn. Jotkut kehuivat tässä
taannoin (kun olin saamassa viimeisiä pisaroita "käyttöjärjestelmästä")
OS/2:n Visual Agea (tms, mistäs minä sen nimen muistaisin), mutta
olipas kallis enkä löytänyt mistään mitään demoa tms. (edes vanhaa/
alpha-versiota). Käyttöjärjestelmä kuitenkin elää vain niillä
sovelluksilla, joita siihen on saatavilla.
Hmmh... Olisiko maailma parempi, jos M$ olisi IBM(oney):n kanssa
puuhaillut OS/2:sta valtajärjestelmän PC-maailmaan? Olisiko
maailma parempi, jos kaikki ihmiset käyttäisivät Plan9:aa, Maccia,
Linuxia, Hurdia, VSTaa tms...
En puhu asioista niiden oikeilla nimillä.
Markus Koskimies
In article <56o5kv$p...@kanto.cc.jyu.fi>,
juh...@kanto.cc.jyu.fi (Juhapekka Tolvanen) writes:
>versiota. Eikä viekään kuin tusinan korpun verran tilaa (Koneeni ei ole
>edes modeemilla kiinni missään verkossa). Ja senkin dokuissa varoitellaan,
Aaargh!! Mitä syntiä olet tehnyt, että sinua noin rangaistaan...
>Ja kohta joku tietysti kertoo, että S3 pimittää piirisarjansa speksejä
>Linux-ajurien tekijöiltä. Jokohan kohta M$ tekee hardisvalmistajien kanssa
Onneksi ei. Olen asennellut Linuxeja moneen koneeseen ja S3-kortit näyttävät
olevan piece-of-cake. (Periaatteessa varmaan mitä halvempi kortti, sen
helpommin toimii).
>Ja eikä se kernelin kääntäminenkään ole mitään herkkua, jos ei aina oikein
>tiedä, mitä vastata make configurationin kysymyksiin. Pahin oli ehkä SB
Kokeile 'make menuconfig'
>oletusasetuksilla, onneksi. Ja onhan monissa kohdissa olemassa tietysti
>vastausvaihtoehto m niinkuin "maybe" :-) Olin aivan monttu auki, kun
Jez... Tuo oli hyvä!!!
>Ja kyllä, olen lukenut FAQqeja ja HOWTOja ja vähän muitakin dokuja ihan
>kybällä ja yhden Suomenkielisen Linux-kirjankin. Ja ilman sfnet.atk.linux
>-nyyssiryhmää olisin vielä pahemmassa pulassa. Kyllä, tarvitsen elämän.
Joo... En ole kenellekään asiasta kysyneelle sanonut, että Linux olisi
helppo järjestelmä (tällaiselle vanhalle Windows-ihmiselle; täytyy opetella
kokonaan toisenlainen katsantokanta siihen, mikä on helppoa ja mikä on
vaikeaa).
>Näkiskin vielä sen päivän, että Linuxin instauksen jälkeen voisi logata
>tuosta vaan ihka oikean X-istunnon siihen koneeseensa, ilman että
>tarvitsisi edes tietää mitään X:n konffaamisesta. ja aina parempi jos
>äänetkin toimisivat jo siinä vaiheessa. Samantien tuo asennusohjelma saisi
>kyllä hoitaa myös kernelin kääntämisen :-) Siinä sulle haasteita, oi
>suuri gurumme Linus Torvalds :-) Siis kyllähän Linuxia on kiva
Ei taida olla Torvaldsin hommia. Lienee tämän laajan vapaaehtoiskaartin
tekemisiä (kuten distribuutioiden tekijöiden, X-sovellusten tekijöiden,
asennusohjelmien tekijöiden jne)...
>tavallisenkin pulliaisen käyttää - jos joku gurumpi hoitaa ensin
>asennuksen ja ylläpidon. Mä niin toivon, että mä vielä saan Linuxini
>kunnolla pystyyn. Sitten vasta alkaa riemu.
..Ja kun ajatellaan, että Microsoft kaikista rahoistaan ja tuhansista
työntekijöistään huolimatta ei ole kuin onnistunut sotkemaan asiat
nk. autoinstallerilla (se '95:n automaattinen "Hey, you have a new device!"),
en usko, että itse ainakaan olen kiinnostunut näkemään Linuxissa moista
(tehköön, joka sellaisen haluaa, mutten usko, että itse sellaista pistän
koneeseen).
>kohta joku tunkee tänne vertailujaan Linuxin ja Puoliossin sisäisistä
>ominaisuukista, mutta olis kiva jos Linux olisi helpompi asentaa ja
>konffata. Monelle käyttäjälle tuo asia painaa vaakakupissa vielä enemmän
Ihan varmasti. Tuskin kukaan on eri mieltä.
>kuin minullekaan. OS/2:n käyttöliittymä on IMHO miellyttävämpi kuin
>Unixien X, joskin virtuaalityöpöydät ja X:mäinen hiiri puuttuvat. Tosin
Mutta X:hän on vain protokolla?? Miten se voi olla helppokäyttöinen?
(Elikkä tarkoitit varmaan, että mielestäsi jokin motif-kirjasto on
kankea, tai fvwm on huono ikkunamanageri tms.)
:-) Pehmennys.
>niitä voi jäljitellä parilla FW-kikkareella. Mutta kyllä X:kin on ihan
>kiva käyttöliittymä, vaikka se vaatiikin hieman enemmän opettelua ja
>viilausta.
..X? Eli mwm/twm/fvwm + jotkin ohjelmat... (Asiasta enemmän tietävät:
Onko X-protokolla muuta kuin piirtoprotokolla ikkunoihin?)
>Nyt joku tietysti älähtää, että osta Macci. Mua ei Macci kiinnosta niin
>kauan, kun siinä ei ole kunnon moniajoa, muistin suojausta ja
>kolminappista hiirtä, ei ainakaan ainoana koneena, sori vaan. Ja hintaa
>saisi pudottaa vielä vähän. On se kyllä muuten ihan kiva kone ja käyttis
>tuo Macci. Ojasta allikkoon... Amigako? Sehän on vielä Macciakin kalliimpi
>ja siinäkään ei ole muistinsuojausta, vielä.
Ja itse odotan, että joku saa tehtyä Amigan tai Macin käyttöliittymän
emulaation X:lle, niin pääsee katsomaan, onko niistä mihinkään (joojoo,
tarttee ne vielä Mäcmäiset ja Amigamaiset ohjelmat)...
>Ja mikä olikaan threadin otsikko? Kaikissa käyttiksissä on bugeja, mutta
>niin myös muitakin huonoja puolia. Mutta M$:n "käyttiksissä" niitä on
>varmasti enemmän kuin missään muussa. :-) En kyllä liiemmin tykkää
>PC-raudastakaan, mutta kun nuo muut rautaratkaisut ovat liian kalliita
>ainakin minulle. Vai voisko joku lahjoittaa mulle SGI O2:n :-)
PC-rauta on halpaa... Sekä itse laajennukset että väyläratkaisut.
Toni Nikkanen
Jukka Marin (jma...@pyy.jmp.fi) wrote:
: Edelleen olen sitä mieltä, että uutta versiota pitäisi testata isommalla
: suljetulla porukalla jonkin aikaa ennen julkista levitystä.
Miksi näin pitäisi tehdä? Haluatko suojella niitä, jotka päivittävät
heti kun on saatavilla ilman että jaksavat odottaa "täydellistä versiota"?
Avoimessa mallissa bugit löytyvät paljon paremmin, kun kuka tahansa, ketä
kiinnostaa voi versioita testailla.
Jukka Vuokko
Markus Koskimies (ma...@pcc230053.oulu.fi) wrote:
: Ja itse odotan, että joku saa tehtyä Amigan tai Macin käyttöliittymän
Ainakin Amigaa matkiva ikkunamanageri on, amiwin. En sitten tieda onko se
Amigistien mielesta mitenkaan alkuperaisen kaltainen. Itselleni tuli
kuitenkin deja-vu kokemus :-)
--
/*
* Jukka Vuokko ------- jvu...@hit.fi
* http://www.megabaud.fi/~jvuokko/
*/
Tuomas Eerola
Markus Koskimies wrote:
> Tarkoitatko mikrokerneleitä? (Tästä asiasta saattaisi joku nostattaa sodan
> Linux vs. mikrokernelit, mutta...).
Linux vs. mkLinux ? (mikrokernel-versio edellisestä)
Tuomas
Markus Koskimies
In article <56pl2f$j...@kanto.cc.jyu.fi>,
juh...@kanto.cc.jyu.fi (Juhapekka Tolvanen) writes:
>>..Ja kun ajatellaan, että Microsoft kaikista rahoistaan ja tuhansista
>>työntekijöistään huolimatta ei ole kuin onnistunut sotkemaan asiat
>>nk. autoinstallerilla (se '95:n automaattinen "Hey, you have a new device!"),
>>en usko, että itse ainakaan olen kiinnostunut näkemään Linuxissa moista
>>(tehköön, joka sellaisen haluaa, mutten usko, että itse sellaista pistän
>>koneeseen).
>
>osaisi nuuskia ihan kaikki osat, mitä koneessa on ja osaisi sen
>perusteella konffata itse itsensä. Peeceellä taitaa olla melkein parempi,
Tämä 'autoprobing' on sekä Linuxissa että NTssä niitä paikkoja, joissa
käyttis saattaa kaatua ilman, että kysymyksessä olisi bugi tms. Siitähän
mm. NT varoittaa (muistaakseni).
.on parempi...
>että käyttäjä itse kertoo käyttikselleen, että millaisia osia se kone on
>syönyt ja miten niitä pitää kohdella. Plug and Pray -vetkutuksia on täällä
Taatusti. Ei minulla (tietenkään) ole mitään sellaista ohjelmaa vastaan,
joka nuuskii laitteistoa, mutta järki käteen tässä asiassa: jos se on
sellainen kuin '95:ssä, on täysin mahdotonta yrittää määrätä käsin
sellaisten laitteiden parametrejä, joita tuo automatiikka ei löydä.
Elikkä jos joku moista muille käyttiksille suunnittelee, niin parempi
olisi ohjelma, jota voi pyytää haistelemaan esim. tiettyä verkkokorttia.
Ja sitten tietysti pyytää haistelemaan, josko omat käsin tehdyt asetukset
olisivat kunnossa (elikkä löytyykö laite sieltä, minne sen pisti).
Mutta ei missään tapauksessa sellaista, joka estää manuaalisen asetuksen.
>kyllä jo haukuttu vaikka kuinka. Saadaankohan niistä ikinä toimivia? Onhan
>kai PeeCeessä sellaisiakin osia, jotka käyttis tai tarkemmin sanottuna
>käyttiksen asennusohjelma löytää ja konffaa aivan helposti ja erehtymättä,
>jopa ilman varsinaista Plug and Playta. Riippuu vähän tuuristakin. Mutta
>kun Linuxia portataan muille raudoille kuin PuuCeelle, niin silloin on
>varmaan helpompi tehdä automaattisesti toimivia instauksia ja konffauksia.
>Kuis on?
Kuten mitä? Sarjaportit tulisivat nyt ensinnä mieleen (ovat niin
perinteistä kamaa), mutta vaikka se asennusohjelma itsekseen nuo
tunnistaisi (niinhän mm. Win'95, Linux ja varmaan OS/2:kin), pitää
niiden edelleen olla käsin määrättävissä. Entäs, jos osoitteesta
0x3f8 löytyy UARTilta näyttävä laite, joka ei olekaan sarjaportti
(onkin vaikka jokin super-hyper-dsp)?
Hmmh... .sodat taitaa olla väärä ryhmä jatkaa tätä...
Juhapekka Tolvanen
Markus Koskimies <ma...@pcc230053.oulu.fi> wrote:
>In article <56o5kv$p...@kanto.cc.jyu.fi>,
> juh...@kanto.cc.jyu.fi (Juhapekka Tolvanen) writes:
>>Ja eikä se kernelin kääntäminenkään ole mitään herkkua, jos ei aina oikein
>>tiedä, mitä vastata make configurationin kysymyksiin. Pahin oli ehkä SB
>Kokeile 'make menuconfig'
Olen kuullut tuosta.
>>Näkiskin vielä sen päivän, että Linuxin instauksen jälkeen voisi logata
>>tuosta vaan ihka oikean X-istunnon siihen koneeseensa, ilman että
>>tarvitsisi edes tietää mitään X:n konffaamisesta. ja aina parempi jos
>>äänetkin toimisivat jo siinä vaiheessa. Samantien tuo asennusohjelma saisi
>>kyllä hoitaa myös kernelin kääntämisen :-) Siinä sulle haasteita, oi
>>suuri gurumme Linus Torvalds :-) Siis kyllähän Linuxia on kiva
>Ei taida olla Torvaldsin hommia. Lienee tämän laajan vapaaehtoiskaartin
>tekemisiä (kuten distribuutioiden tekijöiden, X-sovellusten tekijöiden,
>asennusohjelmien tekijöiden jne)...
>>tavallisenkin pulliaisen käyttää - jos joku gurumpi hoitaa ensin
>>asennuksen ja ylläpidon. Mä niin toivon, että mä vielä saan Linuxini
>>kunnolla pystyyn. Sitten vasta alkaa riemu.
>..Ja kun ajatellaan, että Microsoft kaikista rahoistaan ja tuhansista
>työntekijöistään huolimatta ei ole kuin onnistunut sotkemaan asiat
>nk. autoinstallerilla (se '95:n automaattinen "Hey, you have a new device!"),
>en usko, että itse ainakaan olen kiinnostunut näkemään Linuxissa moista
>(tehköön, joka sellaisen haluaa, mutten usko, että itse sellaista pistän
>koneeseen).
Hmm... Peeceehen taitaa olla aika vaikea tehdä käyttistä, joka itse
osaisi nuuskia ihan kaikki osat, mitä koneessa on ja osaisi sen
perusteella konffata itse itsensä. Peeceellä taitaa olla melkein parempi,
että käyttäjä itse kertoo käyttikselleen, että millaisia osia se kone on
syönyt ja miten niitä pitää kohdella. Plug and Pray -vetkutuksia on täällä
kyllä jo haukuttu vaikka kuinka. Saadaankohan niistä ikinä toimivia? Onhan
kai PeeCeessä sellaisiakin osia, jotka käyttis tai tarkemmin sanottuna
käyttiksen asennusohjelma löytää ja konffaa aivan helposti ja erehtymättä,
jopa ilman varsinaista Plug and Playta. Riippuu vähän tuuristakin. Mutta
kun Linuxia portataan muille raudoille kuin PuuCeelle, niin silloin on
varmaan helpompi tehdä automaattisesti toimivia instauksia ja konffauksia.
Kuis on?
>>kuin minullekaan. OS/2:n käyttöliittymä on IMHO miellyttävämpi kuin
>>Unixien X, joskin virtuaalityöpöydät ja X:mäinen hiiri puuttuvat. Tosin
>Mutta X:hän on vain protokolla?? Miten se voi olla helppokäyttöinen?
>(Elikkä tarkoitit varmaan, että mielestäsi jokin motif-kirjasto on
>kankea, tai fvwm on huono ikkunamanageri tms.)
>>niitä voi jäljitellä parilla FW-kikkareella. Mutta kyllä X:kin on ihan
>>kiva käyttöliittymä, vaikka se vaatiikin hieman enemmän opettelua ja
>>viilausta.
>..X? Eli mwm/twm/fvwm + jotkin ohjelmat... (Asiasta enemmän tietävät:
>Onko X-protokolla muuta kuin piirtoprotokolla ikkunoihin?)
Aargh! Puhuin vähän epämääräisin termein. Kai mun pointti kävi kuitenkin
selville. Lähinnä puhuin fvwm:stä.
>Ja itse odotan, että joku saa tehtyä Amigan tai Macin käyttöliittymän
>emulaation X:lle, niin pääsee katsomaan, onko niistä mihinkään (joojoo,
>tarttee ne vielä Mäcmäiset ja Amigamaiset ohjelmat)...
Onhan olemassa ikkunointimanageri nimeltä AmiWM. Se matkii Amigan
käyttöliittymää parhaansa mukaan. En ole päässyt kokeilemaan.
Ensi viikolla varmaan saatte kuulla, miten mun XFree86-serverin
instaamisessa kävi. Jännittää jo nyt.
Heikki Kantola
mett...@harley.helsinki.fi (Kari Mettinen) pläjäytti seuraavaa:
>>> NetBSD kayttajana kay kylla kateeksi sita porukan maaraa mika
>>> kehittaa Linuxille keikkea uutta kivaa, toisaalta NetBSD:lla on se
>>> etu etta paasee itte tekeen melkein kaiken ;)
>>
>>Se on kyllä totta. Varinkin NetBSD-puolella (FreeBSD vaikuttaa olevan
>>enemmän "Linux-maisempi", eli FreeBSD'ssä laitetaan usein vain CD
>>koneeseen ja tullaan takaisin kun kaikki on valmista).
> Joo, jos vaan haluaisin kayttaa konetta asentaisin varmaan
> linuxin... vaan taa NetBSD harrastus on ihan noin niinkun oppimisen
> kannalta hyva. Ja onpa tuolla amigan omistuksellakin osuutta asiaan,
> kun NetBSD tuli amigaan aika kauan ennen kun Linux (No nyt taa on
> vaan ihan X-paatteena taa amiga, Pena on varsinaisena koneena.
NetBSD taitaa edelleen olla edellä Linuxia Amigoilla: grafiikkakortti-
ajureita ei liene vielä kukaan vaivautunut Linux/68k:lle pahemmin
tekemään, kun taas NetBSD:n puolella taitaa olla kaikki yleisimmät
Amiga-kortit tuettu. Joten Amigan ilmais-Un*x-rintamalla lienee
tilanne olla tavallaan päinvastoin kuin Intel-puolella...
PS. juu, ja minulla ei ole mitään Unix-tyyppistä käyttistä omissa
koneissani¹...
¹ <URL:http://www.iki.fi/hezu/koneet.html>.
--
Heikki Kantola aka Hezu@IRC, /// Ihmiselämä ei ole ollenkaan
Computer Linguistics Student /// niin monimutkaista kuin miltä
at the University of Helsinki \\\/// se näyttää - se on paljon
E-Mail: Heikki....@IKI.FI \/// monimutkaisempaa.
Kimmo Hamalainen
On 17-Nov-96 22:27:33 Pulkkinen Esa (es...@kaarne.cs.tut.fi) wrote:
> Kimmo Hamalainen <ro...@co.jyu.fi> wrote:
>>>Uskoo ken haluaa, minä en. Paras ehkä, bugittomin ei varmasti. En tiedä
>>>mikä on bugittomin, ehkä kannattaisi tutustua johonkin hyvin pieniin
>>>(< 30k?) kerneleihin, varmasti niistä joku on saatu suhteellisen
>>>bugittomaksi... :)
>>Kylla tuo Linux purkkini on pysynyt pystyssa paremmin kuin yksikaan
>>kayttamani kone. Red Hat 3.0.3 (Kernel 2.0.11). Kerran olne joutunut
>>buuttaamaan kun asensin toisen levyn koneeseen. Muuten pelaa todella
>>loistavasti.
>Kyse ei ollutkaan siitä toimiiko se paremmin kuin yksikään sinun
>käyttämä kone. Kyse oli siitä, että jos väitetään että Linux on
>bugittomin käyttis mitä koskaan on tehty, niin sitä en kyllä hevin
>suostu uskomaan - Kun jätetään 90% kaikesta toiminnallisuudesta pois
>(niin että tulosta voidaan vielä sanoa käyttikseksi... :) - niin
>varmasti löytyy joku käyttis, jossa on vähemmän bugeja.
No niin , taaas nussitaan pilkkua. Noh anyway, tarkoitin sellaista kayttista
milla pystyy jotain tekekmaankin.
Kimmo
_________________ __ ------------------------
\________________|)____.---'--`---.____ E-Mail: ro...@co.jyu.fi
|| \----.________.----/ GSM: 050-5673129
|| / / `--'
__||____/ /_ http://www.co.jyu.fi/~robin/index.html
|___ \ http://www.co.jyu.fi/~robin/servicesf.html
`--------' -------------------------
Tuomas Eerola
Markus Koskimies wrote:
> Tämä 'autoprobing' on sekä Linuxissa että NTssä niitä paikkoja, joissa
> käyttis saattaa kaatua ilman, että kysymyksessä olisi bugi tms. Siitähän
> mm. NT varoittaa (muistaakseni).
NT saattaa myös autoprobata kortteja käyttökelvottomaksi, ainakin
verkko-
korteista olen kuullut kauhujuttuja.
Tuomas
Kimmo Hamalainen
On 18-Nov-96 17:26:12 Jukka Vuokko (jvu...@hit.fi) wrote:
>Markus Koskimies (ma...@pcc230053.oulu.fi) wrote:
>: Ja itse odotan, että joku saa tehtyä Amigan tai Macin käyttöliittymän
>Ainakin Amigaa matkiva ikkunamanageri on, amiwin. En sitten tieda onko se
>Amigistien mielesta mitenkaan alkuperaisen kaltainen. Itselleni tuli
>kuitenkin deja-vu kokemus :-)
Omasta mielestani tuo linuxin "amiga-ikkunamanageri" on aikas lailla Amigan
kaltainen, itseasiassa lahes taydellinen. Jonkun aikaa sitten kaveri hieman
demosi tuota. Oli screenit, ikonit, ikkuna, jne. kaikki kuten MagicWB:lla
höystetyssa oikeassa Amigassa.
Kimmo Hamalainen
On 18-Nov-96 17:07:20 Heikki Kantola (hkan...@cc.Helsinki.FI) wrote:
>mett...@harley.helsinki.fi (Kari Mettinen) pläjäytti seuraavaa:
>> In article <56mltd$a...@linux.cs.Helsinki.FI>, Linus Torvalds wrote:
>> kun NetBSD tuli amigaan aika kauan ennen kun Linux (No nyt taa on
>> vaan ihan X-paatteena taa amiga, Pena on varsinaisena koneena.
>NetBSD taitaa edelleen olla edellä Linuxia Amigoilla: grafiikkakortti-
>ajureita ei liene vielä kukaan vaivautunut Linux/68k:lle pahemmin
>tekemään, kun taas NetBSD:n puolella taitaa olla kaikki yleisimmät
>Amiga-kortit tuettu. Joten Amigan ilmais-Un*x-rintamalla lienee
>tilanne olla tavallaan päinvastoin kuin Intel-puolella...
Kylla Linuxm68k uusimmissa versioissa vaitetaan olevan tuki ainakin
CyberVision64:lle ja lajalle muita naytonohjaimia. Itse en tosin ole paassyt
uusinta 2.0.22 Linux versiota kokeilemaan kun tuo kerpeleen amiboot kieltaytyy
toimimasta.... Pitaisi ehka kaivaa jostain toimiva versio ;)
Kimmo Hamalainen
On 18-Nov-96 01:33:03 Aki M Laukkanen (amla...@cc.Helsinki.FI) wrote:
>Linus Torvalds <torv...@linux.cs.Helsinki.FI> wrote:
>: StrongArm) ja MIPS. Noista vain m68k on tällä hetkellä "oikeassa
>: käytössä" (ja CD'itä kai ei ole lähinnä koska yleensä 68k cd-koneita on
>: aika harvassa?), muut ovat sillä asteella ettei niitä halua käyttää
>: muuta kuin osaava ihminen.
>yhden cd-romeja työstävän firman tuoteluetteloja. Eiköhän Linux/m68k
>(ainakin Amigalle suunnattuna) löydy jostakin.
Linux/m68k romppu Amigalle loytyy ainakin tuosta vieresta. Omaa tekoa kun
valmiita en loytanyt mistaan.
Jukka Marin
Ei ole kyse siitä, voiko versioita testata vai ei, vaan siitä, että julkis-
tetaan levitysversiona testaamatonta roskaa.
NjetBSD:ssä homma toimii niin, että kuka tahansa voi milloin vain imaista
sorsapuun ja kääntää itselleen version vaikka joka päivä (kirjaimellisesti).
Silti julkistettavia versioita testataan pitemmän aikaa (ja testaukseenkin
voi osallistua kuka vain). Sitten kun koodi julkistetaan, siihen voi luot-
taa melkoisella varmuudella.
Tavallaan kai linuksissa saa aikaan saman asian, kun tietää, joko x.y.56
on riittävän stabiili vai kannattaako ehkä odottaa versiota x.y.99423.
Minulle sopii paremmin systeemi, jossa versio 1.2 on tuotantokäyttöön
sopiva.
-jm
--
I'm not lazy - I'm only selectively motivated
---> http://www.jmp.fi/~jmarin/ <---
TonyK Lindstroom
In article <slrn591j1p...@pyy.jmp.fi>,
jma...@pyy.jmp.fi (Jukka Marin) writes:
> Ei ole kyse siitä, voiko versioita testata vai ei, vaan siitä, että julkis-
> tetaan levitysversiona testaamatonta roskaa.
Se julkistetaan siksi, että se ei olisi testaamatonta roskaa.
> NjetBSD:ssä homma toimii niin, että kuka tahansa voi milloin vain imaista
> sorsapuun ja kääntää itselleen version vaikka joka päivä (kirjaimellisesti).
Millä perusteella tuo ei ole julkistamista?
> Tavallaan kai linuksissa saa aikaan saman asian, kun tietää, joko x.y.56
> on riittävän stabiili vai kannattaako ehkä odottaa versiota x.y.99423.
> Minulle sopii paremmin systeemi, jossa versio 1.2 on tuotantokäyttöön
> sopiva.
Ote README:sta
This is the new development verion of linux, 2.1.x
NOTE! Being a development version means that things may be unstable.
Jos haluat vakaan toimivan kernelin, otat käyttöösi suurinumeroisimman
kernelin a.b.c, jossa b on parillinen. Kyllä normaaliälynlahjoilla
varustettu unixpyörittäjä tuon tajuaa, miksi et siis jopa sinä?
Tässä tapauksessa kyseessä on v.2.0.25. Taidatpa vaan väitellä
lämpimiksesi...
--
Cleaning up signature...Done!
Printing the homepageurl: http://www.xgw.fi/~tonyk
Generating funny taglines...Done!
Printing a random tagline..........EEK! Signature exceeding four li
Ari Yrjola
> NjetBSD:ssä homma toimii niin, että kuka tahansa voi milloin vain imaista
> sorsapuun ja kääntää itselleen version vaikka joka päivä (kirjaimellisesti).
Ero on siinä, että saadakseen uuden linuxin testikernelin ei tarvitse
imuroida kuin yksi pätsitiedosto, mutta NetBSD:stä pitää imuroida
koko keleen megalomaaninen snapshot.
Ei niitä uusia linuxin kernel-versioita kukaan pakota heti seuraavana
päivänä hakemaan, vaan kyllä monet tyytyvät käyttämään virallista
julkaisuversiota kuten aikoinaan 1.2.13.
Aki M Laukkanen
Heikki Kantola <hkan...@cc.Helsinki.FI> wrote:
: NetBSD taitaa edelleen olla edellä Linuxia Amigoilla: grafiikkakortti-
: ajureita ei liene vielä kukaan vaivautunut Linux/68k:lle pahemmin
Täytyy tunnustaa etten ole seurannut announceja viime aikoina, mutta on
ainakin Cybervisionille ollut ajurit jo iät ja ajat.
--
D.
Perttu Raivio
>>>> Ac dixit "Ville" == Ville Saari:
Ville>
Ville> Linuksen. Kyllä nyt suomalaisella luulisi olevan suomen
Ville> genetiivitaivutus hallinnassa!
Käsittääkseni Jukka Marin on kyllä savolainen. Heh, tämähän on
international flamefest...
--
Veni, vidi, nates calce concidi.
Jukka Marin
In article <13...@garfield.fipnet.fi>, Ville Saari wrote:
>> :-) Nyt onnistuin ylittämään Linusin fleimikynnyksen. ;-)
>
>Linuksen. Kyllä nyt suomalaisella luulisi olevan suomen genetiivitaivutus
>hallinnassa!
Tai Linus'n, kuten hää itse kirjoittaa (minulla on jo silmät täynnä noita
Linus'n piikkejä).
Ei ole hallinnassa kun ei sanakirjani tunne suomenkielen sanaa 'Linus'.
-jm
P.S. juu ei mulla mitään sanakirjaa ole.
Mikko Vainikainen
Markus Koskimies <ma...@pcc230053.oulu.fi> wrote in article
<56pnoc$3...@ousrvr3.oulu.fi>...
> Ei minulla (tietenkään) ole mitään sellaista ohjelmaa vastaan,
> joka nuuskii laitteistoa, mutta järki käteen tässä asiassa: jos se on
> sellainen kuin '95:ssä, on täysin mahdotonta yrittää määrätä käsin
> sellaisten laitteiden parametrejä, joita tuo automatiikka ei löydä.
Väitätkö, että W95:ssa uusien laitteiden lisääminen kokoonpanoon käsin on
täysin mahdotonta? Voisitko kertoa hieman tarkemmin mitä tarkoitit? Miten
mielestäsi W95:sen "automatiikka" (heh heh) haittaa laitteiden lisäämistä
kokoonpanoon? Mikä laite oikein on kyseessä?
> Elikkä jos joku moista muille käyttiksille suunnittelee, niin parempi
> olisi ohjelma, jota voi pyytää haistelemaan esim. tiettyä verkkokorttia.
> Ja sitten tietysti pyytää haistelemaan, josko omat käsin tehdyt asetukset
> olisivat kunnossa (elikkä löytyykö laite sieltä, minne sen pisti).
> Mutta ei missään tapauksessa sellaista, joka estää manuaalisen asetuksen.
Ettei vain olisi kysymys siitä, että ei ole yksinkertaisesti osattu lisätä
ko. laitetta kokoonpanoon? :) Vai tarkoittaako "täysin mahdotonta" tässä
tapauksessa sittenkin "erittäin hankalaa"?
--
Mikko Vainikainen,
m...@iki.fi
Perttu Raivio
>>>> Ac dixit "Jukka" == Jukka Marin:
Jukka>
Jukka> Ei ole hallinnassa kun ei sanakirjani tunne suomenkielen sanaa 'Linus'.
No sehän on tietysti 'Eppu'. Joten oikea taivutus on 'Eppun'.
--
Oman tyhmyyden suomalla älykkyydellä voidaan kohottaa oma itse
älykkyyden jalolle pallille. Jee!
-- JJJ
Tero Pulkkinen
> Väitätkö, että W95:ssa uusien laitteiden lisääminen kokoonpanoon käsin on
> täysin mahdotonta? Voisitko kertoa hieman tarkemmin mitä tarkoitit? Miten
> mielestäsi W95:sen "automatiikka" (heh heh) haittaa laitteiden lisäämistä
> kokoonpanoon? Mikä laite oikein on kyseessä?
Hum, jokos m$ toimittaa ohjelmiensa mukana muutakin dokumentaatiota kuin
"kuinka painat start-nappulaa"...
> Ettei vain olisi kysymys siitä, että ei ole yksinkertaisesti osattu lisätä
> ko. laitetta kokoonpanoon? :) Vai tarkoittaako "täysin mahdotonta" tässä
> tapauksessa sittenkin "erittäin hankalaa"?
Kyllä "erittäin hankalaa" muuttuu "täysin mahdottomaksi", jos joka asia
pitää arvata kun sitä kunnollista speksiä ei ole olemassa.
(Onneksi ei tarvitse koskea tuollaisiin ja voi käyttää systeemejä, joissa
on dokumentaatio olemassa ja jos ei muu auta niin voi sorsakoodista
katsoa mitä se tekee...)
Mikko Vainikainen
Tero Pulkkinen <p15...@zori.cs.tut.fi> wrote in article
<xduvib1...@zori.cs.tut.fi>...
> > Väitätkö, että W95:ssa uusien laitteiden lisääminen kokoonpanoon käsin
on
> > täysin mahdotonta? Voisitko kertoa hieman tarkemmin mitä tarkoitit?
Miten
> > mielestäsi W95:sen "automatiikka" (heh heh) haittaa laitteiden
lisäämistä
> > kokoonpanoon? Mikä laite oikein on kyseessä?
>
> Hum, jokos m$ toimittaa ohjelmiensa mukana muutakin dokumentaatiota kuin
> "kuinka painat start-nappulaa"...
Oletko itse lisännyt rautaa W95-koneeseen? Nimittäin ei siihen käsin
lisäämiseen tarvita mitään dokumentaatiota, se on (lähes aina) helppoa ja
yksinkertaista. Kyllähän se "automatiikka" joskus puuhailee ihan omiaan,
mutta kyllä se pitäisi saada hiljaiseksi.
En oikein osaa sanoa mitään W95:en mukana tulevan dokumentoinnin määrästä
tai laadusta, kun ei ole tarvinnut juurikaan turvautua siihen! Mutta kyllä
sieltä löytyy esimerkiksi "network troubleshooting" jne.
> > Ettei vain olisi kysymys siitä, että ei ole yksinkertaisesti osattu
lisätä
> > ko. laitetta kokoonpanoon? :) Vai tarkoittaako "täysin mahdotonta"
tässä
> > tapauksessa sittenkin "erittäin hankalaa"?
>
> Kyllä "erittäin hankalaa" muuttuu "täysin mahdottomaksi", jos joka asia
> pitää arvata kun sitä kunnollista speksiä ei ole olemassa.
Aivan. Siksipä W95-koneeseen on erityisen helppo lisätä laitteita, koska ei
muuta kuin valitsee hiirellä tuettujen laitteiden listasta.
Esimerkki: Control-panel => Add new hardware => Select from list => Network
adapters => NE2000.
Kyllä oli aikanaan pahat mielessä kun joukolla arvailtiin jotain
näytönohjaimen piiriä, että saataisiin edes jonkinlainen ikkunointi päälle
Linux:iin. Oikean ratkaisun hakeminen puoliksi arvaamalla on pirun
työlästä. Verkon pystyttäminenkin oli melkoinen show, toisin kuin täällä
parjatussa W95:ssa.
> (Onneksi ei tarvitse koskea tuollaisiin ja voi käyttää systeemejä, joissa
> on dokumentaatio olemassa ja jos ei muu auta niin voi sorsakoodista
> katsoa mitä se tekee...)
Huvinsa kullakin :) Useimmilla ei riitä virtaa ja kiinnostusta moiseen.
--
Mikko Vainikainen,
m...@iki.fi
TonyK Lindstroom
In article <d9vib14...@tahma.tekla.fi>,
Perttu Raivio <rai...@iki.fi> writes:
>>>>> Ac dixit "Jukka" == Jukka Marin:
> Jukka>
> Jukka> Ei ole hallinnassa kun ei sanakirjani tunne suomenkielen sanaa 'Linus'.
>
> No sehän on tietysti 'Eppu'. Joten oikea taivutus on 'Eppun'.
Jee ja jos tuon erään käyttöjärjestelmänimen copyright-ongelma
ei hoidu, niin sittenhän nimenmuutos on helppo.
Eppux. Vaiko Epux?
Tero Pulkkinen
> > Hum, jokos m$ toimittaa ohjelmiensa mukana muutakin dokumentaatiota kuin
> > "kuinka painat start-nappulaa"...
> Oletko itse lisännyt rautaa W95-koneeseen?
En, mutta olen vieresta katsonut kun W95 koneeseen asennellaan
windowssia uudelleen ja leikitaan joidenkin plus-packkien kanssa vain
sen takia etta konetta piti kayttaa viereisessa huoneessa ja sita
varten koneesta valiaikaisesti poistettiin verkkokortti...
Voi sita riemua kun toimiva kone valittaa (sen jalkeen kun se oli
kannettu takaisin ja verkkokortti kiinni) ettei taalla mitaan
verkkokorttia ole... Eika windowssin asennusohjelma anna laittaa
asetuksia paikalleen. :) Kylla oli naurussa pitamista pitemmaksi
ajaksi...
> Nimittäin ei siihen käsin
> lisäämiseen tarvita mitään dokumentaatiota, se on (lähes aina) helppoa ja
> yksinkertaista. Kyllähän se "automatiikka" joskus puuhailee ihan omiaan,
> mutta kyllä se pitäisi saada hiljaiseksi.
Kyllahan automatiikkaa saa olla ja se on hyva asia... mutta etta sen takia
jatetaan kunnollinen dokumentaatio pois...
> Aivan. Siksipä W95-koneeseen on erityisen helppo lisätä laitteita, koska ei
> muuta kuin valitsee hiirellä tuettujen laitteiden listasta.
> Esimerkki: Control-panel => Add new hardware => Select from list => Network
> adapters => NE2000.
tahan ei voi muuta kuin sanoa etta katsoisit nyt vahan mita jaljempana
kirjoitit... esim seuraavassa:
> Kyllä oli aikanaan pahat mielessä kun joukolla arvailtiin jotain
> näytönohjaimen piiriä, että saataisiin edes jonkinlainen ikkunointi päälle
> Linux:iin.
Juuri paasi sanomasta etta kuinka W95:ssa pitaa arvata listasta
tasmalleen oikea verkkokortti ja sitten muka naytonohjaimen piiri on mukamas
vaikea arvata... (Ja muuten sen generic_svga:n voi valita jos on laiska... :)
Ville Saari
In article <slrn594bg4...@pyy.jmp.fi> jma...@pyy.jmp.fi (Jukka Marin) writes:
> >Linuksen.
>
> Tai Linus'n, kuten hää itse kirjoittaa (minulla on jo silmät täynnä noita
> Linus'n piikkejä).
Miten nimen oikea ääntämys menee? Jos s ei äänny, niin silloin se menee
noin, mutta jos ääntyy, niin ei sinne silloin mitään heittomerkkiä kuulu.
--
Ville Saari EMail: v...@iki.fi
Tallbergin puistotie 7 B 21 Phone: +358 9 682 2226
00200 Helsinki
FINLAND /dev/null: write failed, file system is full
Janne Pohjala
Tero Pulkkinen <p15...@zori.cs.tut.fi> kirjoitti artikkelissa
<xduohgs...@zori.cs.tut.fi>...
> > > Hum, jokos m$ toimittaa ohjelmiensa mukana muutakin dokumentaatiota kuin
> > > "kuinka painat start-nappulaa"...
> > Oletko itse lisännyt rautaa W95-koneeseen?
>
> En, mutta olen vieresta katsonut kun W95 koneeseen asennellaan
> windowssia uudelleen ja leikitaan joidenkin plus-packkien kanssa vain
> sen takia etta konetta piti kayttaa viereisessa huoneessa ja sita
> varten koneesta valiaikaisesti poistettiin verkkokortti...
Mitäs leikitte ? Senkus otette kortin pois ja menette. Sitäpaitti
itse en yleensä viitsisi irrottaa verkkokorttia koneesta sen takia
että kone pitää viedä toiseen huoneeseen ja sitten tuoda takaisin.
Olen jo oppinut että siinä korttiin tulevassa piuhassa on liitin,
josta johdon voi irrottaa.. Näin ei tarvitse koko korttia irrottaa,
se säästää työtä.
Toisaalta tuo kuvaus myös tavallaan tarjoaa myös selityksen
sille miksi te asennatte verkkokortteja vatkaamalla taustakuvia
ja muuta hölää pluspakkilevyltä, jossa ei ole verkkokortteihin
liityvää sälää.. Teette asiat kovin vaikeasti, mutta omapahan
on asianne. Seuraavaksi varmaan valitetaan ettette saaneet ISDN
-adapteria toimimaan Grolierin tietosanakirjarompulla...
> Voi sita riemua kun toimiva kone valittaa (sen jalkeen kun se oli
> kannettu takaisin ja verkkokortti kiinni) ettei taalla mitaan
> verkkokorttia ole... Eika windowssin asennusohjelma anna laittaa
> asetuksia paikalleen. :) Kylla oli naurussa pitamista pitemmaksi
> ajaksi...
Akak, jos ei ole PnP kortti niin sitä ei laiteta automaattisesti
takaisin, pitää sanoa että etsi uusi laite. Tai laittaa käsin JOS
tietää mitä tekee.
> > Nimittäin ei siihen käsin
> > lisäämiseen tarvita mitään dokumentaatiota, se on (lähes aina) helppoa ja
> > yksinkertaista. Kyllähän se "automatiikka" joskus puuhailee ihan omiaan,
> > mutta kyllä se pitäisi saada hiljaiseksi.
>
> Kyllahan automatiikkaa saa olla ja se on hyva asia... mutta etta sen takia
> jatetaan kunnollinen dokumentaatio pois...
Höpöhöpöhöpö taas ja myös osoitus siitä että ei ole tietoa.
Katso rompulta \admin\reskit\helpfile\win95rk.hlp
Siellä on 600 sivun teknodeltalji + ongelmanammunta paperikirjan vastine
helppifileenä.
JiiPee
Jukka Marin
In article <56s0qb$e...@news.ray.fi>, TonyK Lindstroom wrote:
>> NjetBSD:ssä homma toimii niin, että kuka tahansa voi milloin vain imaista
>> sorsapuun ja kääntää itselleen version vaikka joka päivä (kirjaimellisesti).
>
> Millä perusteella tuo ei ole julkistamista?
Se, että joku voi mennä penkomaan sorsapuuta ei minusta ole yhtään sama asia
kuin jos NetBSD-core ilmoittaa newsseissä yms. että silloin ja silloin
julkistetaan versio N.N, josta käännetään valmiiksi eri arkkitehtuurien binää-
rit, tehdään asennuslevykkeet, asennusohjeet, yhteensopivuuslistat jne.
Ellet näe näillä mitään eroa, suosittelen käymään tavallista paremmassa
optikkoliikkeessä.
>Jos haluat vakaan toimivan kernelin, otat käyttöösi suurinumeroisimman
>kernelin a.b.c, jossa b on parillinen.
Eli otan version 2.0.0. Jaa, siitä tulikin päivitys 2.0.1. Eikun jaa,
nyt ne päivitti taas. Jaa mutta siitä löytyikin bugeja. Imuroinpa siis
2.0.2:n. No mutta kas, nyt onkin jo olemassa 2.0.X.
NetBSD:stä tuli 1.1, jota ihmiset ajoivat siihen saakka, että tuli 1.2.
Nyt käytetään sitä, kunnes tulee 1.3. Aika versioiden välillä on useita
kuukausia.
Mutta eihän näillä ole mitään eroa tietenkään, ei. Kaikki koneiden yllä-
pitäjät suorastaan rakastavat sitä, että päivitettyään 20 konetta voivat-
kin heti aloittaa operaation alusta, kun juuri asennetusta versiosta löy-
tyi uusia bugeja.
No, en jaksa inttää, kun te haluatte vaan periaatteesta puolustaa leluxia
ja sen aivokuollutta bugipäivitysrumbaa. Minulla on muutakin tekemistä
kuin päivittää ja päivittää ja päivittää.
-jm
Jukka Marin
In article <m1d8xaw...@letku.hut.fi>, Ari Yrjola wrote:
>> NjetBSD:ssä homma toimii niin, että kuka tahansa voi milloin vain imaista
>> sorsapuun ja kääntää itselleen version vaikka joka päivä (kirjaimellisesti).
>
>imuroida kuin yksi pätsitiedosto, mutta NetBSD:stä pitää imuroida
>koko keleen megalomaaninen snapshot.
Juu, niin varmaan. NetBSD-porukat käyttävät SUP-palvelinta, josta voi laittaa
koneensa hakemaan vaikka kerran päivässä päivityksen - systeemi siirtää vain
muuttuneet tiedostot, ei muuta. Eli ei tosiaankaan tarvitse siirtää megakau-
palla kamaa päivittäin pysyäkseen jatkuvasti ajan tasalla.
Hanki faktasi suoriksi.
Ari Husa
> Tai Linus'n, kuten hää itse kirjoittaa (minulla on jo silmät täynnä noita
> Linus'n piikkejä).
Linus'n lausuttaneen suomeksi kutakuinkin "Linuun". Ainakin arvauksen
pitäisi osua aika lähelle. Miten Linus itse lausuu nimensä?
Luru
--
/// AriMattiJuhaniHusaOH8NUPAri.Husa@iki.f
o-o iTiedonkaari6D25FIN-90570OULUFinland+3
o 58405020236http://www.iki.fi/ari.husa/
Kari Mettinen
In article <m1d8xaw...@letku.hut.fi>, Ari Yrjola wrote:
>Ero on siinä, että saadakseen uuden linuxin testikernelin ei tarvitse
>imuroida kuin yksi pätsitiedosto, mutta NetBSD:stä pitää imuroida
>koko keleen megalomaaninen snapshot.
Eika tartte, sup hakee muuttuneet sorsat verkon ylitte.
Janne Pohjala
> > Väitätkö, että W95:ssa uusien laitteiden lisääminen kokoonpanoon käsin on
> > täysin mahdotonta? Voisitko kertoa hieman tarkemmin mitä tarkoitit? Miten
> > mielestäsi W95:sen "automatiikka" (heh heh) haittaa laitteiden lisäämistä
> > kokoonpanoon? Mikä laite oikein on kyseessä?
>
> "kuinka painat start-nappulaa"...
Siellä rompulla on vakiona resussikitti, jossa kerrotaan mm 95 -verkkorat-
kaisuista, kernelin rakenteesta pääkohdat, laitteden asentamisen
ongelmanammuntaa bittitasolla, jne jne. On tavallinen helppitiedosto, joten
sieltä voi myös hakea indeksistä tai vapaasanahaulla.
Annappa sille kokeilu.
Polku on rompulla \admin\reskit\helpfile\win95rk.hlp
> > Ettei vain olisi kysymys siitä, että ei ole yksinkertaisesti osattu lisätä
> > ko. laitetta kokoonpanoon? :) Vai tarkoittaako "täysin mahdotonta" tässä
> > tapauksessa sittenkin "erittäin hankalaa"?
>
> Kyllä "erittäin hankalaa" muuttuu "täysin mahdottomaksi", jos joka asia
> pitää arvata kun sitä kunnollista speksiä ei ole olemassa.
RTFCD.
> (Onneksi ei tarvitse koskea tuollaisiin ja voi käyttää systeemejä, joissa
> on dokumentaatio olemassa ja jos ei muu auta niin voi sorsakoodista
> katsoa mitä se tekee...)
Täytyy tunnustaa, että ei voi katsoa sorsakoodista. Onneksi on manuaali.
Onneksi on hypertekstimanuaali, mielestäni huomattavasti kätevämpi kuin
man koskaan, ja olen sitäkin käyttänyt 8 vuotta. (helpissä on myös
asiasana- ja vapaa sanahaku niinkuin manissa).
Ne tavalliset helpit on tavallisille ihmisille, ei sellaisille jotka
kirjoittavat atk.sotiin. Niitä varten on tuo resource kit.
JiiPee
TonyK Lindstroom
In article <slrn596tlr...@pyy.jmp.fi>,
jma...@pyy.jmp.fi (Jukka Marin) writes:
> Se, että joku voi mennä penkomaan sorsapuuta ei minusta ole yhtään sama asia
> kuin jos NetBSD-core ilmoittaa newsseissä yms. että silloin ja silloin
> julkistetaan versio N.N, josta käännetään valmiiksi eri arkkitehtuurien binää-
> rit, tehdään asennuslevykkeet, asennusohjeet, yhteensopivuuslistat jne.
>
> Ellet näe näillä mitään eroa, suosittelen käymään tavallista paremmassa
> optikkoliikkeessä.
On kyllä, mutta eipä tuota kyllä tehdä linuxillekaan jokaiselle
versiolle.
> pitäjät suorastaan rakastavat sitä, että päivitettyään 20 konetta voivat-
> kin heti aloittaa operaation alusta, kun juuri asennetusta versiosta löy-
> tyi uusia bugeja.
Jokainen viksu (ja vilmaattinen) ylläpitäjä on pävittänyt
viimeksi versioon 1.2.13 ja odottaa, kunnes 2.0.X-kerneliin
ei enää tulee pävityksiä.
>
> No, en jaksa inttää, kun te haluatte vaan periaatteesta puolustaa leluxia
> ja sen aivokuollutta bugipäivitysrumbaa. Minulla on muutakin tekemistä
> kuin päivittää ja päivittää ja päivittää.
Kuten myös. Minulla oli 1.2.13 käytössä melkein vuoden. Nyt
vaihdoin uudempaan, kun päivitin muutenkin koko systeemin,
mutta seuraavan kerran pävitän, kun tuo 2.0.X on saavuttanut
rauhan...
Mikko Vainikainen
> En, mutta olen vieresta katsonut kun W95 koneeseen asennellaan
> windowssia uudelleen ja leikitaan joidenkin plus-packkien kanssa vain
> sen takia etta konetta piti kayttaa viereisessa huoneessa ja sita
> varten koneesta valiaikaisesti poistettiin verkkokortti...
Kuka käski asentaa kaiken uudestaan? Mikä oli se ylivoimainen ongelma,
johon ainoa ratkaisu oli asentaa koko systeemi uudestaan? Nuo väitteet ovat
sen verran rohkeita, että olisi kohtuullista antaa edes hieman tarkempi
kuvaus tilanteesta. Ei sen perusteella että joku _itse_ päättää asentaa
koko "järjestelmän" uudestaan vielä voi todeta sitä erityisen huonoksi.
> Voi sita riemua kun toimiva kone valittaa (sen jalkeen kun se oli
> kannettu takaisin ja verkkokortti kiinni) ettei taalla mitaan
> verkkokorttia ole... Eika windowssin asennusohjelma anna laittaa
> asetuksia paikalleen. :) Kylla oli naurussa pitamista pitemmaksi
> ajaksi...
"Asennusohjelma ei anna laittaa asetuksia paikalleen" <=> Ei osattu laittaa
asetuksia paikalleen ???
Ennen kuin syytät tästäkin puutteellista dokumentaatiota, kertoisitko
tarkemmin miten "asennusohjelma ei antanut laittaa asetuksia paikalleen"?
> > Aivan. Siksipä W95-koneeseen on erityisen helppo lisätä laitteita,
koska ei
> > muuta kuin valitsee hiirellä tuettujen laitteiden listasta.
> > Esimerkki: Control-panel => Add new hardware => Select from list =>
Network
> > adapters => NE2000.
>
> tahan ei voi muuta kuin sanoa etta katsoisit nyt vahan mita jaljempana
> kirjoitit... esim seuraavassa:
>
> > Kyllä oli aikanaan pahat mielessä kun joukolla arvailtiin jotain
> > näytönohjaimen piiriä, että saataisiin edes jonkinlainen ikkunointi
päälle
> > Linux:iin.
>
> Juuri paasi sanomasta etta kuinka W95:ssa pitaa arvata listasta
> tasmalleen oikea verkkokortti ja sitten muka naytonohjaimen piiri on
mukamas
> vaikea arvata... (Ja muuten sen generic_svga:n voi valita jos on
laiska... :)
Uskomatonta asioiden tahallista vääristelyä! Tero, kuinka sinä sen oikein
teit? :) Pitää arvata listasta täsmälleen oikea verkkokortti? Arvata?
No, tämä on myös osin omaa syytäni kun en heti kertonut tarkemmin mistä on
kysymys: :)
Jos omistan laitteen X, ja haluan lisätä sen omaan kokoonpanooni, se käy
W95:en alla (yleensä) erittäin helposti. Ei siinä tarvitse arvata yhtään
mitään. Satun vain tietämään mikä ostamani laite on nimeltään ja
malliltaan. Mutta joissakin tapauksissa saadakseni laitteen X toimimaan
myös Linux:n alla minun pitää tietää laitteestani jotain sellaista, mitä
en yksinkertaisesti voi tietää sen perusteella mitä olen kaupasta mukaani
saanut. Siis esimerkiksi tämän näytönohjaimen tapauksessa mitä eri piirejä
siinä on.
W95 meni tähän kyseessä olevaan koneeseen (ennen bug.cs.tut.fi, nykyään
herttua.cs.tut.fi) idioottimaisen helposti. Valitettavasti yritettäessä
saada Diamond-merkkistä näytönohjainta toimimaan edes kohtuullisesti
Linux:n alla tarvittiin tietoa siitä, mitä piirejä ko. laite sisältää.
RAM-DAC oli erityisen hankala ARVATA, varsinkin kun asennusohjelman tekemä
asetustiedosto oli sellainen, että siinä oli (jälkiviisaasti sanottuna)
selkeitä virheitä. Lopulta, monen tuskaisen yrityksen ja erehdyksen kautta
ikkunointi suostui edes käynnistymään KAATAMATTA KOKO KONETTA. Ja tähän
tarvittiin asetustiedoston editoimista käsin. Editointi ei todellakaan
ollut mitään copy-paste -operaatioita jostain jumalallisesta
dokumentaatiosta, vaan ainoastaan ONNEKAS ARVAUS.
Verkkokortin kanssa oli sitten Linux:n alla ihan oma verinen sotansa,
ysiviitonen tunnisti sen heti. Kortti oli 3COM:n PCI-malli. Jos kiinnostaa
tarkemmin, tervetuloa katsomaan HC305:een.
--
Mikko Vainikanen,
m...@iki.fi
Mika Iisakkila
p15...@zori.cs.tut.fi (Tero Pulkkinen) writes:
> En, mutta olen vieresta katsonut kun W95 koneeseen asennellaan
> windowssia uudelleen ja leikitaan joidenkin plus-packkien kanssa vain
> sen takia etta konetta piti kayttaa viereisessa huoneessa ja sita
> varten koneesta valiaikaisesti poistettiin verkkokortti...
Meillä on tuota varten verkkokaapeleissa liittimet. Poistettiinko
siitä koneesta myös verkkolaite, jotta se saatiin siirrettyä kauemmas
töpselistä?
--
http://www.hut.fi/~iisakkil/ - Rebi siit
Tero Pulkkinen
> > En, mutta olen vieresta katsonut kun W95 koneeseen asennellaan
> > windowssia uudelleen ja leikitaan joidenkin plus-packkien kanssa vain
> > sen takia etta konetta piti kayttaa viereisessa huoneessa ja sita
> > varten koneesta valiaikaisesti poistettiin verkkokortti...
>
Minä kun kerron että olen vierestä tuollaista katsonut, on ollut
huvittavaa seurata kuinka monessa artikkelissa suoraan oletetaan että
minä olisin ollut tuollaista tekemässä tai että minulla olisi ollut
jotain sanomista kuinka ihmiset tekevät windowsasennuksia...
Onneksi ei ole tarvinnut...
> Toisaalta tuo kuvaus myös tavallaan tarjoaa myös selityksen
> sille miksi te asennatte verkkokortteja vatkaamalla taustakuvia
^^^^
> ja muuta hölää pluspakkilevyltä, jossa ei ole verkkokortteihin
> liityvää sälää..
Tuossa on taas selvästi oletettu että minä mukamas olisin tuollaista
ollut tekemässä... Siis vain katsoin vierestä ja nauroin miten vaikeaa
kaikki windowssissa on... Mutta mitä tämä todistaa?
Vaihtoehdot:
a) windows on liian vaikea ettei dokumentaationkaan kanssa sitä pysty
käyttämään
b) edes windowssia pitkään käyttäneet eivät osaa sitä käyttää koska se on
*niin* helppokäyttöinen eikä kenenkään OLE TARVINNUT sitä opetella...
c) windowssia käyttävät vain ne ihmiset jotka eivät koskaan halua tietää
miten asiat pitäisi tehdä että ne toimisivat
d) windowskäyttäjät eivät osaa lukea dokumentaatiota vaikka sellainen olisi
olemassa
e) windowskäyttäjät eivät ymmärrä lukemaansa dokumentaatiota
f) windowssin dokumentaatio on liian vaikeaselkoista
Siitä saa valita...
Tero Pulkkinen
> > Voi sita riemua kun toimiva kone valittaa (sen jalkeen kun se oli
> > kannettu takaisin ja verkkokortti kiinni) ettei taalla mitaan
> > verkkokorttia ole... Eika windowssin asennusohjelma anna laittaa
> > asetuksia paikalleen. :) Kylla oli naurussa pitamista pitemmaksi
> > ajaksi...
> "Asennusohjelma ei anna laittaa asetuksia paikalleen" <=> Ei osattu laittaa
> asetuksia paikalleen ???
Eikä kun Windowssin asennusohjelma ei osaa laittaa verkkokortin asetuksia
paikalleen... Lopulta ratkaisu oli verkkokortin mukana tulleelta disketilta
dos-pohjainen ohjelma, jolla verkkokortin asetukset voi laittaa kuntoon,
jos tietää mitä tekee...
Mutta siis windows ei niitä osannut vääntää takaisin... (joops, ehkäpä olin
väärässä, ei verkkokorttia sittenkään otettu koneesta pois, käytettiin vain
toisessa verkkosegmentissä jolloin jotkin kortin sisäiset asetukset oli
muuttunut :)
> Ennen kuin syytät tästäkin puutteellista dokumentaatiota, kertoisitko
> tarkemmin miten "asennusohjelma ei antanut laittaa asetuksia paikalleen"?
Siis asennusohjelma ei osannut ohjata korttia oikein...
Mutta siis, en ollut itse tekemässä...
> selkeitä virheitä. Lopulta, monen tuskaisen yrityksen ja erehdyksen kautta
> ikkunointi suostui edes käynnistymään KAATAMATTA KOKO KONETTA.
Milloin ikkunoinnin asentaminen linux-koneeseen on saanut koneen kaatumaan...
Näyttökortti voi mennä sekaisin niin ettei ruudulta näe mitään, mutta silti
se ei kaadu siitä... (vieläkin voi loggautua terminaalista sisään ja korjata
tilanne boottaamatta konetta..)
(jos kone tosiaankin kaatui, teitkö bugireportin, tai jos taitoa riittää,
katsoitko sorsasta missä on vika ja *KORJASIT* bugin ja sitten lähetit
patchin, eikös? :)
Toni Nikkanen
Jukka Marin (jma...@pyy.jmp.fi) wrote:
: In article <56s0qb$e...@news.ray.fi>, TonyK Lindstroom wrote:
:
: >> NjetBSD:ssä homma toimii niin, että kuka tahansa voi milloin vain imaista
: >> sorsapuun ja kääntää itselleen version vaikka joka päivä (kirjaimellisesti).
: > Millä perusteella tuo ei ole julkistamista?
:
: Se, että joku voi mennä penkomaan sorsapuuta ei minusta ole yhtään sama asia
: kuin jos NetBSD-core ilmoittaa newsseissä yms. että silloin ja silloin
: julkistetaan versio N.N, josta käännetään valmiiksi eri arkkitehtuurien binää-
: rit, tehdään asennuslevykkeet, asennusohjeet, yhteensopivuuslistat jne.
Käsittääkseni newsseissä on kovalla taraa-ratataraa-taramtamtam-töttöröö-
meiningillä announcattu tähän mennessä noin 3 versiota (1.0, 1.2, 2.0).
Onko se announcaamista, että jossain ftp-sitessä yhtäkkiä majailee
yhden patchlevelin isompi versio? Niinhän se käsittääkseni NetBSD:lläkin
on, päivitykset valuu johonkin mestaan tiettyihin hakemistoihin koko ajan
ja aina muutaman kuukauden välein announcaillaan.
Tero Pulkkinen
> > Eikä kun Windowssin asennusohjelma ei osaa laittaa verkkokortin asetuksia
> > paikalleen... Lopulta ratkaisu oli verkkokortin mukana tulleelta
> disketilta
> > dos-pohjainen ohjelma, jolla verkkokortin asetukset voi laittaa kuntoon,
> > jos tietää mitä tekee...
> Et sattuisi muistamaan mikä kortti oli kyseessä?
En. Tuskin olen edes kuullut kyseisen verkkokortin merkkiä...
> Omien kokemuksieni valossa
> kuulostaa vieläkin hieman oudolta. Itse olen joutunut pelleilemään monen
> eri mallin 3COM-korttien sekä omistamani NE2000-kloonin kanssa. Kaikki mitä
> on tehty on onnistunut lähes kertalaakista Wintoosa 95:en alla. Myös teidän
> tilannettanne vastaavat muutokset.
Se että sinulla ei ole ollut ongelmia, ei tarkoita etteikö muilla voisi
olla ongelmia kyseisten asioiden kanssa eri verkkokorteilla... Ei minullakaan
ole koskaan mitään ongelmia linuxin kanssa ja kun joku valittaa ettei jokin
toimi niin tottakai se heti tyrmätään sanomalla että kyllä minulla kaikki
toimii ja ehkä siinä olet jotain tehnyt väärin :) (hyvä esimerkki vaikkapa
sellaisesta jossa ihmisella on virge:n S3 näyttökortti, johon vielä vähän
aikaa sitten ei saanut millekään platformille ajureita... Puhumattakaan
vieläkin puuttuvista GUSsin NT ajureista etc.. :)
> Win 3.x:n kanssa jouduin usein turvautumaan korttien mukana tulleisiin
> softiin, mutten kertaakaan ysiviitosen tai NT:n kanssa.
>
> Tähän asti kuullun perusteella minusta vaikuttaa yhä, että tuli annettua
> periksi hieman liian helpolla. Eli, edelleenkään antamiesi tietojen valossa
> esimerkkisi ei minusta todista juuri mitään, koska on yhä todennäköistä
> että käyttäjä teki hätiköidyn ratkaisun asentaessaan kaiken uudestaan.
Tuskimpa... Siinä kun tappelivat hieman vajaan työpäivän verran väännellen
windowssin asetuksia ennenkuin vaivautuivat etsimään installointi-CD:tä,
nekun eivät olleet aivan vieressä...
> > Siis asennusohjelma ei osannut ohjata korttia oikein...
> >
> > Mutta siis, en ollut itse tekemässä...
>
> Älä huoli, ainakaan allekirjoittanut (vastoin tämän ryhmän yleistä
> käytäntöä) EI pyri osoittamaan ketään tumpeloksi. :) Mutta siitä olen
> vilpittömästi pahoillani, että kaltaisesi terävänoloinen kaveri menettää
> liian helposti arvostelukykynsä puheen siirtyessä MS-osastolle.
Arvostelukyky menee siinä vaiheessa kun jostain ohjelmasta pitää maksaa
rahaa huomattavia summia vain valmistajan vaatiman lisenssin(*) takia ja
silti joutuu tappelemaan saadakseen edes jotain toimimaan...
Tälläisille normaali kotikäyttäjille sen softan hinta on huomattavasti
suurempi ongelma kuin pari sen asettamiseen kuluvaa työtuntia. (Töissä
on joutunut w3.11 käyttämään X-päätteenä ja softan kääntämiseen ja
debuggaamiseen, mutta onneksi siitäkin siirtyy lähiaikoina suuri osa
toiminnallisuudesta (softan kääntäminen) unixin puolelle...)
Ette voi muuten uskoa kuinka paljon nopeammin unix kone kääntää softan...
Ne pentiumit mitä käytetään kääntivät dossissa w3.11:n alla koko sorsapuuta
noin puolitoista tuntia. Saman valmistajan kääntäjä unix koneella käänti
saman softan alle 10 minuutissa... (joo, siis onko nuo sparcit tosiaan
niin paljon pentiumia nopeampia? :) (**)
> Tekisi mieli parjata Linux:in ikkunointia enemmänkin, mutta hieman
> selvittyäni :) taidan vihdoinkin mennä nukkumaan.
Joops, teepä se... Linuxin ikkunointi muutenkin on oikein käsite. Tarkoitatko
tuolla kenties X11:ta, joka ei tiedä ikkunoista yhtään mitään. Vai kenties
twm:ää? Fvwm:ää?
(*) tarkoittaa siis NT:n workstation ja serveriversion hintaeroa...
(**) tuo nopeusero kylläkin johtuu enemmän verkkoratkaisuista, pentiumit
kun joutuivat käyttämään verkon takana olevaa levyä, kun taas sparcilla
ne ovat locaalina levynä... (mutta näin sitä sodissa voi mollata
windowssia ilman mitään kunnon syytäkään :)
Ville Saari
> > No sehän on tietysti 'Eppu'. Joten oikea taivutus on 'Eppun'.
>
> Jee ja jos tuon erään käyttöjärjestelmänimen copyright-ongelma
> ei hoidu, niin sittenhän nimenmuutos on helppo.
>
> Eppux. Vaiko Epux?
Epox.
Juha Makinen
Mikko Vainikainen (m...@iki.fi) wrote:
[Kuinka kaikki on helppoa Win95:ssa suitsutus poistettu.]
> Huvinsa kullakin :) Useimmilla ei riitä virtaa ja kiinnostusta moiseen.
Kaveri kyseli eilen seitsemän tunnin aikana neljä kertaa neuvoja,
kun hänen Windows95:nsa ei päässyt starttaamaan loppuun asti. Kone
oli tiltannut ja kun painettiin resettiä, se ei sen jälkeen bootannut
Win95:n alkua pidemmälle, vaan jämähti täysin. Kun Windows oli
asennettu uudelleen pari kertaa, kone jaksoi hieman pidempään.
Lopulta kone nousi pystyyn, mutta kaatui kun jotain systeemi-
asetusta yritti muuttaa. Yritys/erehdys-menetelmällä kokeilemalla
kone käynnistyi, mutta kaatui taas kun jotain sovellusta yritti
avata. Sen verran pitkälle päästiin, että joku toinen tyyppi keksi,
että asettaa ulkoisen levycachen pois. Sen jälkeen aukesivat
sovelluksetkin.
Mikäs siinä, kun tulet neljältä töistä kotiin ja ajattelet tehdä
jotain pientä tietokoneellasi, saatkin viettää yhteentoista asti
sen parissa täysin turhaa työtä tehden. Olisi sitä ihmisillä kai
parempaakin tekemistä? Niin, sanottakoon, että mainittu henkilö
on käyttänyt PC:tä kohta 15 vuotta...
--
_
-Jim- Juha Makinen (juhm...@cc.helsinki.fi) _ // Tomorrow's technology -
Major in CS, University of Helsinki \X/ ten years ago!
>>>> Any resemblance between the above views and those of my employer, <<<<
>>>> my terminal, or the view out my window are purely coincidental. <<<<
Mikko Vainikainen
> Eikä kun Windowssin asennusohjelma ei osaa laittaa verkkokortin asetuksia
> paikalleen... Lopulta ratkaisu oli verkkokortin mukana tulleelta
disketilta
> dos-pohjainen ohjelma, jolla verkkokortin asetukset voi laittaa kuntoon,
> jos tietää mitä tekee...
>
olin
> väärässä, ei verkkokorttia sittenkään otettu koneesta pois, käytettiin
vain
> toisessa verkkosegmentissä jolloin jotkin kortin sisäiset asetukset oli
> muuttunut :)
Et sattuisi muistamaan mikä kortti oli kyseessä? Omien kokemuksieni valossa
kuulostaa vieläkin hieman oudolta. Itse olen joutunut pelleilemään monen
eri mallin 3COM-korttien sekä omistamani NE2000-kloonin kanssa. Kaikki mitä
on tehty on onnistunut lähes kertalaakista Wintoosa 95:en alla. Myös teidän
tilannettanne vastaavat muutokset.
Win 3.x:n kanssa jouduin usein turvautumaan korttien mukana tulleisiin
softiin, mutten kertaakaan ysiviitosen tai NT:n kanssa.
Tähän asti kuullun perusteella minusta vaikuttaa yhä, että tuli annettua
periksi hieman liian helpolla. Eli, edelleenkään antamiesi tietojen valossa
esimerkkisi ei minusta todista juuri mitään, koska on yhä todennäköistä
että käyttäjä teki hätiköidyn ratkaisun asentaessaan kaiken uudestaan.
> Siis asennusohjelma ei osannut ohjata korttia oikein...
>
> Mutta siis, en ollut itse tekemässä...
Älä huoli, ainakaan allekirjoittanut (vastoin tämän ryhmän yleistä
käytäntöä) EI pyri osoittamaan ketään tumpeloksi. :) Mutta siitä olen
vilpittömästi pahoillani, että kaltaisesi terävänoloinen kaveri menettää
liian helposti arvostelukykynsä puheen siirtyessä MS-osastolle.
> Milloin ikkunoinnin asentaminen linux-koneeseen on saanut koneen
kaatumaan...
> Näyttökortti voi mennä sekaisin niin ettei ruudulta näe mitään, mutta
silti
> se ei kaadu siitä... (vieläkin voi loggautua terminaalista sisään ja
korjata
> tilanne boottaamatta konetta..)
>
> (jos kone tosiaankin kaatui, teitkö bugireportin, tai jos taitoa riittää,
> katsoitko sorsasta missä on vika ja *KORJASIT* bugin ja sitten lähetit
> patchin, eikös? :)
Kyllä kone todellakin oli kaatunut, ainakin mikäli kaatuminen tarkoittaa
sitä, että koneen sisäiseen tilaan ei enää voida ulkoa vaikuttaa.
Näppäimistö lakkasi reagoimasta, ja verkkoyhteyttä ei oltu vielä
kohdatuista hankakaluuksista johtuen saatu toimimaan.
Ongelmat vakaudessa toki vähenivät, kun se ikkunointi lopultakin saatiin
toimimaan. Tämän jälkeen en pannut tikkua ristiin ongelman tutkimiseksi
tarkemmin. Miksi olisinkaan käyttänyt merkittävän siivun työajastani
asialle, josta minulle ei palkkaa makseta? Linux:in käyttöä olisin
tarvittaessa pystynyt perustelemaan järkevästi usealla tavalla
työnantajalleni, mutta en työajan käyttämistä omiin tarkoituksiini. No,
kyllähän ne muut :) puuhailivat välillä vähän mitä sattuu.
Aika mielenkiintoinen ilmaus, "katsoitko sorsasta missä on vika". Saat sen
kuulostamaan aika yksinkertaiselta ja helpolta toimenpiteeltä.
Ohjelmointivirheen paikantaminen ainakaan tässä tapauksessa tuskin on niin
kivuton temppu, että siihen kannattaisi ensimmäistä kertaa ko. systeemiä
asentavan käyttäjän ryhtyä. Ainakaan ilman suurta kiinnostusta ja runsasta
vapaa-aikaa. Sitäpaitsi, mikään ei takaa että virhe on edes mahdollista
löytää mikäli käytössä olevat tiedot rajoittuvat ainoastaan lähdekoodiin.
Sekään ei ole ainakaan intuitiivisesti mitenkään itsestäänselvää, että
systeemi on riittävän deterministinen virhetilanteen toistamiseksi
helposti.
Tekisi mieli parjata Linux:in ikkunointia enemmänkin, mutta hieman
selvittyäni :) taidan vihdoinkin mennä nukkumaan.
--
Mikko Vainikainen,
m...@iki.fi
Mika Iisakkila
ayr...@hut.fi (Ari Yrjola) writes:
> Juu, niin varmaan, jos NetBSD-kone on verkossa. Vähän vaikeaa
> sitä suppia on ajaa pelkän terminaaliyhteyden kautta ilman mitään
> ppp:tä tai slippiä.
Mutta toisaalta tokihan CD:llä ostettu Linux päivittyy automaagisesti
eetteripyörteiden välityksellä, jos verkkoyhteyttä ei ole.
Jani Jaakkola
"Mikko Vainikainen" <m...@iki.fi>
tuotti sormenpäillään seuraavat sanat:
>
> W95 meni tähän kyseessä olevaan koneeseen (ennen bug.cs.tut.fi, nykyään
> herttua.cs.tut.fi) idioottimaisen helposti. Valitettavasti yritettäessä
> saada Diamond-merkkistä näytönohjainta toimimaan edes kohtuullisesti
> Linux:n alla tarvittiin tietoa siitä, mitä piirejä ko. laite sisältää.
> RAM-DAC oli erityisen hankala ARVATA, varsinkin kun asennusohjelman tekemä
> asetustiedosto oli sellainen, että siinä oli (jälkiviisaasti sanottuna)
> tarvittiin asetustiedoston editoimista käsin. Editointi ei todellakaan
> ollut mitään copy-paste -operaatioita jostain jumalallisesta
> dokumentaatiosta, vaan ainoastaan ONNEKAS ARVAUS.
No minä arvasin oman grafiikkakorttina seuraavalla tavalla:
loussa:/home/jani# SuperProbe
SuperProbe Version 2.5
(c) Copyright 1993,1994 by David Wexelblat <dw...@xfree86.org>
This work is derived from the 'vgadoc2.zip' and
'vgadoc3.zip' documentation packages produced by Finn
Thoegersen, and released with all appropriate permissions
having been obtained. Additional information obtained from
'Programmer's Guide to the EGA and VGA, 2nd ed', by Richard
Ferraro, and from manufacturer's data books
The author welcomes bug reports and other comments mailed to
the electronic mail address above. In particular, reports of
chipsets that this program fails to correctly detect are
appreciated.
WARNING - THIS SOFTWARE COULD HANG YOUR MACHINE.
ARNING - THIS SOFTWARE COULD HANG YOUR MACHINE.
READ THE SuperProbe.1 MANUAL PAGE BEFORE
RUNNING THIS PROGRAM.
INTERRUPT WITHIN FIVE SECONDS TO ABORT!
First video: Super-VGA
Chipset: S3 Trio64
Memory: 1024 Kbytes
RAMDAC: Generic 8-bit pseudo-color DAC
(with 6-bit wide lookup tables (or in 6-bit mode))
loussa:/home/jani# uname -a
Linux loussa 2.0.21 #4 Wed Oct 2 21:14:25 EET 1996 i586
Toisin kuin W95:sen vastaava systeemi, niin tämä asiallisesti ilmoitti,
että grafiikkakorttien tunnistus on mystista puuhaa, joka saattaa mennä
pahemman kerran pieleen.
> Verkkokortin kanssa oli sitten Linux:n alla ihan oma verinen sotansa,
> ysiviitonen tunnisti sen heti. Kortti oli 3COM:n PCI-malli. Jos kiinnostaa
> tarkemmin, tervetuloa katsomaan HC305:een.
Sinä olet siis ihminen, joka asentaa käyttöjärjestelmiä tietämättä
minkälaiseen koneeseen sen asentaa. No ei se mitään jos on onnistunut.
Kunhan ei yritä asentaa DOS:sia alphaan.
Laitteiston automaattinen tunnistaminen on niin epävarmaa ja sotkuista,
ainakin PC raudalla, että minä olen ihan tyytyväinen että Linuxissa
sitä ei juuri käytetä. Monta ajuria olen kyllä nähnyt joissa on
kommentteja tyyliin 'Autoprobing removed because of problems
with various hardware combinations'.
W95:sen laitetunnistuksesta tuskin on iloa, kun pitää tunnistaa laitteita
jotka suunniteltiin ja rakennettiin vasta W95:sen jälkeen.
Toivottavasti joku pistää pystyyn Linux-distribuution jossa kaikki
mahdolliset ajurit on moduleita. Sitten pääsevät Linuxistitkin
vain valitsemaan ajurinsa listasta, ilman että joutuu
jokainen kääntämään omat kernelin versionsa.
Paitsi tietysti jos se on jo tehty.
> --
> Mikko Vainikanen,
> m...@iki.fi
--
------ Jani Jaakkola , jjaa...@cs.helsinki.fi ------
------ http://www.cs.helsinki.fi/~jjaakkol ------
Mikko Vainikainen
Tero Pulkkinen <p15...@zori.cs.tut.fi> wrote in article
<xdu4tii...@zori.cs.tut.fi>...
> Se että sinulla ei ole ollut ongelmia, ei tarkoita etteikö muilla voisi
> olla ongelmia kyseisten asioiden kanssa eri verkkokorteilla... Ei
minullakaan
> ole koskaan mitään ongelmia linuxin kanssa ja kun joku valittaa ettei
jokin
> toimi niin tottakai se heti tyrmätään sanomalla että kyllä minulla kaikki
> toimii ja ehkä siinä olet jotain tehnyt väärin :) (hyvä esimerkki
vaikkapa
> sellaisesta jossa ihmisella on virge:n S3 näyttökortti, johon vielä vähän
> aikaa sitten ei saanut millekään platformille ajureita... Puhumattakaan
> vieläkin puuttuvista GUSsin NT ajureista etc.. :)
Kun asian tuolla tapaa esität, olet kyllä oikeassa. Se että minulla ei ole
ollut ongelmia todistaa vain, että on mahdollista käyttää W95:sta ilman
kummempia ongelmia. Vastaavasti se, että jollain on ollut ongelmia todistaa
vain että on mahdollista törmätä ongelmiin käytettäessä W95:sta.
Jälkimmäinen väite on aika merkityksetön, koska tässä ryhmässä on usein
todisteltu vahvempiakin väitteitä: yleisesti PC-koneiden raudan kanssa on
monenlaisia ongelmia johtuen eri syistä, siis riippumatta yhtään siitä mikä
käyttöjärjestemä on kyseessä.
Mutta tämä ilmi tuomasi tapaus vaikutti minusta hieman epäilyttävältä.
Perustelen tuntemuksiani pienellä kertomuksella:
Joskus töissä eräs asiansa epäilemättä osaava kaveri yritti saada erään
tunnetun näytönohjaimen ajureita asennettua paikalleen W95:een. Menin
kurkistelemaan tilannetta hänen olkansa ylitse. Tuskastuneena hän totesi:
"Ei tätä korttia saa toimimaan, eihän Herra A:kaan sitä saanut toimimaan"
(Herra A:n ammattitaitoa hänet tuntevilla, itse en häntä kylläkään tunne,
tuskin on aihetta epäillä. Luullakseni hän kuuluu siihen joukkoon, joka
suhtautuu penseästi MS:n tuotteisiin). Syy miksi ajurit eivät tuttavaltani
suostuneet asentumaan oli se, että vanha ajuri täytyi ensin käsin poistaa
kokoonpanosta. Tätä hän ei ollut keksinyt tehdä. Hän vain yritti
itsepintaisesti asentaa ajureita niiden mukana tulleella asennusohjelmalla.
Tarvittaessa aivan samalla tavalla toimimalla olen itse saanut
verkkokortitkin toimimaan. Antaessani systeemin tunnistaa kortin uudestaan
puhtaalta pöydältä se on samalla tarvittaessa konfiguroinut sen uudestaan.
Tämä tietysti koskee vain niitä kortteja joihin olen itse törmännyt.
Ymmärrät siis varmaankin, miksi halusin tietää mistä kortista oli kysymys.
Välttääkseni tosikon mainetta, sekä kieltäydyttyäsi :) paljastamasta mistä
kortista oli kysymys, julistan siis kaverisi puoskariksi! :)
Linux:n parjaamisesta sen verran, että eivät kohtaamani ongelmat
kieltämättä todista juuri mitään. Mutta on niitä hyvä tasapuolisuuden
nimissä joskus tuoda täälläkin esiin! Muutenhan tämä ryhmä syyllistyisi
pahempaan syntiin kuin mihin MS syyllistyy useiden lukijoiden mielestä
markkinoinnissaan. Vaikuttaa että juuri kukaan ei ainakaan .sodissa uskalla
esittää kritiikkiä Linux:ia kohtaan, koska monet menevät närkästyneen
sävyisissä vastineissaan helposti henkilökohtaisuuksiin. Ehkäpä minun
käsitykseni siitä mikä .sodissa on soveliasta eroaa valtavirrasta.
> Arvostelukyky menee siinä vaiheessa kun jostain ohjelmasta pitää maksaa
> rahaa huomattavia summia vain valmistajan vaatiman lisenssin(*) takia ja
> silti joutuu tappelemaan saadakseen edes jotain toimimaan...
Menetätkö arvostelukykysi Tapsantorin kassalla jos maito sattuu maksamaan
siellä enemmän kuin naapurikaupassa? :) Kyllä minä muistelen täältäkin
lukeneeni keskustelua siitä, mistä se mainitsemasi hintaero voisi johtua.
> > Tekisi mieli parjata Linux:in ikkunointia enemmänkin, mutta hieman
> > selvittyäni :) taidan vihdoinkin mennä nukkumaan.
>
> Joops, teepä se... Linuxin ikkunointi muutenkin on oikein käsite.
Tarkoitatko
> tuolla kenties X11:ta, joka ei tiedä ikkunoista yhtään mitään. Vai
kenties
> twm:ää? Fvwm:ää?
Ensialkuun voitaneen puhua ihan vain "Linux:n ikkunoinnista":
Menin tässä eräänä päivänä paikallisen ylioppilaskunnan ravintolaan.
Istuuduin siellä olevan PC:n ääreen. Jo aiemmin minulle oli kerrottu tuon
PC:n ajavan Linux:ia. Mistään ikkunamanagereista jne. näennäisen
tietämättömänä istahdin koneen ääreen. Ainoa käytettävissä oleva sovellus
oli Netscape, versiota en katsonut. No, latasin yhden appletin, seurauksena
ikkunointi kaatui, ja vailla oikeuksia ei oikein ollut enää mitään
tehtävissä.
Aivan vastaavasti käy toistettavasti sillä koneella, johon itse asensin
Linux:in. Fvwm voi mennä nurin appletilla riippumatta mitä selainta
käyttää. Seurauksena uusi sisäänkirjoittauminen koneeseen, auki olleet
sovellukset nurin. Ehkä voimmekin siis hillitä puheita Linux:in
erinomaisuudesta softankehittämisalustana? :) Itseasiassa koko koneen sai
aikanaan armotta jumiin java-kääntäjällä, ei päässyt enää edes verkon
kautta sisään.
--
Mikko Vainikainen,
m...@iki.fi
SAMI SIHVONEN
lu...@foibe.otol.fi wrote:
> Linus'n lausuttaneen suomeksi kutakuinkin "Linuun". Ainakin arvauksen
> pitäisi osua aika lähelle. Miten Linus itse lausuu nimensä?
Bill?
>############################################################################<
>#...voice..+358-206-862.544...Ericsson.GH388:..+358-50-527.0320...(car)....#<
>#...fax/bbs..+358-5-215.544......Nokia.2110i:..+358-40-585.5475...(hand)...#<
>#...internet...sihvonen@kol2.kotka.fi...(checked 8-12 weekdays only!)......#<
>############################################################################<
Ari Yrjola
> Juu, niin varmaan. NetBSD-porukat käyttävät SUP-palvelinta, josta voi laittaa
> koneensa hakemaan vaikka kerran päivässä päivityksen - systeemi siirtää vain
> muuttuneet tiedostot, ei muuta. Eli ei tosiaankaan tarvitse siirtää megakau-
> palla kamaa päivittäin pysyäkseen jatkuvasti ajan tasalla.
Juu, niin varmaan, jos NetBSD-kone on verkossa. Vähän vaikeaa