cielitaidottomuus
Edvard Majakari
Hemmetti..
jonnekin on pakko päästää höyryä, tänne varsinkin, kun kerran moni
tällä alalla lukee tätä ryhmää. OK, ohjelmistosuunnittelu,
signaalinkäsittely, tietokonetekniikka yms. eivät ole sama asia kuin
kielenhuolto, mutta jotain rajaa sillä äidinkielen raiskaamisella
saisi olla..
mp3-decooderi, encoodaus.. AAAAAAAARGGGGH!!
Ei voi olla vaikeaa tajuta:
engl. encoding, decoding.
Huonot, mutta vielä ihan kieliopin mukaiset "suomennokset" ovat
'enkoodaaminen' ja 'dekoodaaminen', tai 'enkoodaus' ja
'dekoodaus'.
...mutta ei IKINÄ, !%#$!#& #"&"#&N!" 'encoodaus' tai 'decoodaus'.
Hitto, saisivat vaatia vähintään E:tä äidinkielessä, että pääsee
korkeakouluun opiskelemaan.. vähemmästäkin palaa hihat.
--
# Ed GSM: 050 5702056 URL: http://lodge.ton.tut.fi/~ed/
I find my lack of faith disturbing
Kristoffer Lawson
: Huonot, mutta vielä ihan kieliopin mukaiset "suomennokset" ovat
: 'enkoodaaminen' ja 'dekoodaaminen', tai 'enkoodaus' ja
: 'dekoodaus'.
: ...mutta ei IKINÄ, !%#$!#& #"&"#&N!" 'encoodaus' tai 'decoodaus'.
Pyh. Helpompi vaan lakkauttaa koko suomen kieli ja saataa englantia
jatkuvasti.
--
- ---------- = = ---------//--+
| / Kristoffer Lawson | www.fishpool.com
+-> | se...@fishpool.com | - - --+
|-- Fishpool Creations Ltd - / |
+-------- = - - - = --------- /~setok/
Kimmo Veijalainen
Kristoffer Lawson <se...@oksidi.fishpool.com> wrote:
>Pyh. Helpompi vaan lakkauttaa koko suomen kieli ja saataa englantia
>jatkuvasti.
Ehei. Kiroileminen on paljon tyydyttävämpää suomeksi.
--
Finger for public PGP key.
Ari Makela
> 'enkoodaaminen' ja 'dekoodaaminen', tai 'enkoodaus' ja
> 'dekoodaus'.
Miksi sanoa enkoodaaminen kun voi sanoa koodaaminen?
> ...mutta ei IKINÄ, !%#$!#& #"&"#&N!" 'encoodaus' tai 'decoodaus'.
Nuorisosta näkyy hyvin selvästi, että kirja ei kädessä paina. Kieli
opitaan Quakesta?
--
Ari Makela
Ari.M...@occuphealth.fi
Finnish Institute of Occupational Health
Kristoffer Lawson
:>Pyh. Helpompi vaan lakkauttaa koko suomen kieli ja saataa englantia
:>jatkuvasti.
: Ehei. Kiroileminen on paljon tyydyttävämpää suomeksi.
No OK, myonnetaan. Mutta kaiken muun voi heittaa makeen.
Edvard Majakari
AM> Miksi sanoa enkoodaaminen kun voi sanoa koodaaminen?
Totta, tulipa lapsus. Dekoodaus kuitenkin kai lienee.. no,
dekoodaus. Tosin mietin myös sanaparia 'koodaus' ja 'purku', tosin
purkaminen ei kai ihan riitä, vaikka semantiikka onkin melko sopiva?
AM> Nuorisosta näkyy hyvin selvästi, että kirja ei kädessä
AM> paina. Kieli opitaan Quakesta?
Jostain sieltä varmaan.
Ari Makela
> Totta, tulipa lapsus. Dekoodaus kuitenkin kai lienee.. no,
> dekoodaus. Tosin mietin myös sanaparia 'koodaus' ja 'purku', tosin
> purkaminen ei kai ihan riitä, vaikka semantiikka onkin melko sopiva?
Jos tarkoitus on puhua suomea eikä atk-slangia niin sanoisin että
"koodauksen purkaminen" tai "koodin purkaminen". Vaikkapa
"Postiohjelman tulee pystyä purkamaan Base64-koodi."
Edvard Majakari
AM> Jos tarkoitus on puhua suomea eikä atk-slangia niin sanoisin että
AM> "koodauksen purkaminen" tai "koodin purkaminen". Vaikkapa
AM> "Postiohjelman tulee pystyä purkamaan Base64-koodi."
Niinpä, aina kaikkia sanoja ei kuitenkaan voi kääntää suoraan
toiseksi, yhdeksi sanaksi.
Mutta kyllä se atk-slangin kokonaan poisjättäminen tuottaa jo sitten
todella kovasti ongelmia, suomenkieli ei ole siihen vielä valmis
minusta. Tai sitten vain oppaat, jotka pyrkivät korrektiin
suomenkieleen, onnistuvat valitsemaan aina ne hirveimmät ilmaisut..
Ari Makela
> AM> "koodauksen purkaminen" tai "koodin purkaminen". Vaikkapa
> AM> "Postiohjelman tulee pystyä purkamaan Base64-koodi."
Kylläpä minäkin aika hirveään ilmaisuun kykenin... Yäk. "tulee pystyä
purkamaan".
> Mutta kyllä se atk-slangin kokonaan poisjättäminen tuottaa jo sitten
> todella kovasti ongelmia, suomenkieli ei ole siihen vielä valmis
> minusta.
Ei mikään kieli voi pysyä perässä kun uusia asioita tulee näin
nopeasti. Sitäpaitsi, slangikin on kielelle rikkaus.
(hmm, ei kai tässä ole jotain ristiriitaa: slangi on rikkaus, mutta
anglismit ovat yök?)
> Tai sitten vain oppaat, jotka pyrkivät korrektiin
> suomenkieleen, onnistuvat valitsemaan aina ne hirveimmät ilmaisut..
Kielitoimisto on saanut monenlaista aikaiseksi kuten esimerkiksi
kieputtimen. Kieputtimelle nauretaan aina, mutta onko se muuten
loppujen lopuksi jotenkin erityisen huono?
Varjonen
>
>> Mutta kyllä se atk-slangin kokonaan poisjättäminen tuottaa jo sitten
>> todella kovasti ongelmia, suomenkieli ei ole siihen vielä valmis
>> minusta.
>Ei mikään kieli voi pysyä perässä kun uusia asioita tulee näin
>nopeasti. Sitäpaitsi, slangikin on kielelle rikkaus.
>> Tai sitten vain oppaat, jotka pyrkivät korrektiin
No tiedä sitten tästä tietokonekielen oikeinkirjoituksesta, kun vuoden
äidinkielen opettajaksi (on muuten ihan paska opettaja) valittu
opettajahyväksyi kokeessa jossa testattiin oikeinkirjoituksesta sanan
CD-romppu eikä sitä sanut korjata muotoon CD-rom, joka ainakin minun
milesestäni on se virallinen ja oikea, kun taas CD-romppu on sellainen
"massajoukkojen" sana, jota ei voi pitää oiekana, kuulostaakin vielä
huonolta- romppu-. Että silleen nää opettajat.
-harri-
Edvard Majakari
AM> Kylläpä minäkin aika hirveään ilmaisuun kykenin... Yäk. "tulee
AM> pystyä purkamaan".
Pitää kyetä, täytyy pystyä? :)
>> sitten todella kovasti ongelmia, suomenkieli ei ole siihen vielä
>> valmis minusta.
AM> Ei mikään kieli voi pysyä perässä kun uusia asioita tulee näin
AM> nopeasti. Sitäpaitsi, slangikin on kielelle rikkaus.
Englanti tuntuu olevan valmis. Tuosta rikkausjutusta olen tosin samaa mieltä.
AM> (hmm, ei kai tässä ole jotain ristiriitaa: slangi on rikkaus,
AM> mutta anglismit ovat yök?)
Ei. Käytetään slangia, niin puhutaan sitten täysin slangia. Mutta ei
siltä väliltä. Eikä sellaisia muotoja, jotka eivät ole slangia,
puhekieltä, tai mitään. Kuten joku 'decoodaus'. :*)
AM> Kielitoimisto on saanut monenlaista aikaiseksi kuten esimerkiksi
AM> kieputtimen. Kieputtimelle nauretaan aina, mutta onko se muuten
AM> loppujen lopuksi jotenkin erityisen huono?
Itse ainakin pidän tuosta. Esim. rompunkieputin kuulostaa varsin
lupsakalta termiltä, vaikka en minä sitä esim. DI-työhön
kirjoittaisi. Saavat he toki välillä hyviäkin käännöksiä
aikaan... ongelmana ehkä enemmän on se, että noita sanakäännöksiä
miettivät ihmiset ovat lähinnä vain lingvistikkoja kuin atk-alan
ammattilaisia. Toisaalta, 'vain atk-alan ammattilaiset' vasta hirveitä
sanoja saisivatkin aikaan, voin kuvitella.. nngh.
Sami Kuhmonen
>
>No tiedä sitten tästä tietokonekielen oikeinkirjoituksesta, kun vuoden
>äidinkielen opettajaksi (on muuten ihan paska opettaja) valittu
>opettajahyväksyi kokeessa jossa testattiin oikeinkirjoituksesta sanan
>CD-romppu eikä sitä sanut korjata muotoon CD-rom, joka ainakin minun
>milesestäni on se virallinen ja oikea, kun taas CD-romppu on sellainen
>"massajoukkojen" sana, jota ei voi pitää oiekana, kuulostaakin vielä
>huonolta- romppu-. Että silleen nää opettajat.
Ja eikös tuo oikeasti ole pelkkä romppu? Ainakin olen käsittänyt, että
CD-ROM muunnettiin rompuksi. Muutenhan tietokoneessakin olisi romppua
emolevyllä yms. Tuo vaan nyt on niin yleistä nykyään, varsinkin
lehtikirjoituksissa. On Gsm, Isdn Cd-rom ja vaikka mitä hirvityksiä. Onko
kaikilla käytössä joku typerä oikolukusofta, jonka korjauksiin luotetaan
täysin? Tai oikeastaan, muistaakseni Kompuutteri Kaikille tai Koti-PC,
kuitenkin tällainen peruskotikäyttäjille suunnattu lehti, osaa kirjoittaa
nuokin aivan oikein. Ja tuntui parin lehden selailulla olevan
asiasisältökin monia 'todellisille tietäjille' tarkoitettuja lehtiä
parempaa.
--
Sami Kuhmonen | sa...@iqs.fi | 050-341 5494
iQs Partners Finland | i...@iqs.fi | http://www.iqs.fi/
WWW, laitteistot, ohjelmistotyöt.. | http://www.saitti.net/
* Nyt avattu verkkokauppa! | http://kauppa.iqs.fi/ *
Pertti Heikkinen
> engl. encoding, decoding.
> Huonot, mutta vielä ihan kieliopin mukaiset "suomennokset" ovat
> 'enkoodaaminen' ja 'dekoodaaminen', tai 'enkoodaus' ja
> 'dekoodaus'.
Suom. "koodaus" ja "dekoodaus".
--
Höh (suom. huom.).
Pertti Heikkinen
> Jos tarkoitus on puhua suomea eikä atk-slangia niin sanoisin että
> "koodauksen purkaminen" tai "koodin purkaminen". Vaikkapa
> "Postiohjelman tulee pystyä purkamaan Base64-koodi."
"... purkamaan Pohja64-koodi."
HTH.
--
Höh.
Ari Makela
> Englanti tuntuu olevan valmis. Tuosta rikkausjutusta olen tosin samaa mieltä.
Kysymys lienee kuitenkin enemmänkin siitä, että valtaosa noista
uusista asioista nimetään alunperin englanniksi, joten asiaa ei
tarvitse kääntää englanniksi.
> Ei. Käytetään slangia, niin puhutaan sitten täysin slangia.
Oikein.
Jyrki Havia
> Ehei. Kiroileminen on paljon tyydyttävämpää suomeksi.
Mutta vain siksi, että tiedät suomeksi enemmän kirosanoja.
Muistakaa, että kaikki sanojen merkitykset on vain
sopimuksia, myös kirosanat. Ja erityisesti, kaikilla ei
ole samaa käsitystä näistä sopimuksista.
--
Jyrki...@Helsinki.FI, University of Helsinki, Computing Centre
Jaakko Lintula
:> ...mutta ei IKINÄ, !%#$!#& #"&"#&N!" 'encoodaus' tai 'decoodaus'.
> Pyh. Helpompi vaan lakkauttaa koko suomen kieli ja saataa englantia
> jatkuvasti.
Hyi saakeli. Ei.
Jaakko Lintula
:>> jatkuvasti.
:> Ehei. Kiroileminen on paljon tyydyttävämpää suomeksi.
> No OK, myonnetaan. Mutta kaiken muun voi heittaa makeen.
Mihin pirun makeen? Jumalauta kun se on vaikeaa niitä ääkkösiä..
Kristoffer Lawson
: :>> Pyh. Helpompi vaan lakkauttaa koko suomen kieli ja saataa englantia
Joo, aakkoset kans makeen.
Jaakko H Kyro
>Edvard Majakari <e...@lodge.ton.tut.fi> writes:
>
>> AM> "Postiohjelman tulee pystyä purkamaan Base64-koodi."
>
>Kylläpä minäkin aika hirveään ilmaisuun kykenin... Yäk. "tulee pystyä
>purkamaan".
>
>> Mutta kyllä se atk-slangin kokonaan poisjättäminen tuottaa jo sitten
>> todella kovasti ongelmia, suomenkieli ei ole siihen vielä valmis
>> minusta.
>
>
>anglismit ovat yök?)
Riippuu asiayhteydestä. IMHO korrekti kielenkäyttö ei ole slangia.
>> Tai sitten vain oppaat, jotka pyrkivät korrektiin
>> suomenkieleen, onnistuvat valitsemaan aina ne hirveimmät ilmaisut..
>
>Kielitoimisto on saanut monenlaista aikaiseksi kuten esimerkiksi
>kieputtimen. Kieputtimelle nauretaan aina, mutta onko se muuten
>loppujen lopuksi jotenkin erityisen huono?
Kielitoimistolta läytyy kaikennäköistä:
Ehdotuksia sanoiksi:
kiepporaikastin (roll-on-deodorantti)
meniö (auto)
myymiö (kauppa)
En nyt saa tähän lähdeviitettä, mutta hauskaa luettavaa joka tapauksessa.
--
-------------------------------------------------------------------------------
Jaakko Kyrö, University of Helsinki, Department of Computer Science
Pengerkatu 24 A 3
00500 Helsinki
tel. 040-5960945
-------------------------------------------------------------------------------
Edvard Majakari
AM> Kysymys lienee kuitenkin enemmänkin siitä, että valtaosa noista
AM> uusista asioista nimetään alunperin englanniksi, joten asiaa ei
AM> tarvitse kääntää englanniksi.
No niin tietysti. Mutta englanti onkin kätevämpi kieli tällaisiin
teknisiin juttuihin kaikkine prefikseineen, kuten en, post, pre, de,
anti yms.
Otto-Ville Ronkainen
>No niin tietysti. Mutta englanti onkin kätevämpi kieli tällaisiin
>teknisiin juttuihin kaikkine prefikseineen, kuten en, post, pre, de,
>anti yms.
Jųss. Esimerkiksi sisään-, jälki-, esi-, epä-, vasta-. Ja nuohan ovat
kaikki latinaa eikä englantia...
Sami Asujamaa
>
> Kielitoimistolta läytyy kaikennäköistä:
>
> Ehdotuksia sanoiksi:
>
> kiepporaikastin (roll-on-deodorantti)
> meniö (auto)
> myymiö (kauppa)
Nakki on pienlihalieriö ja näinollen nakkikioski on
pienlihalieriömyymiö. (oikeasti)
--
Sami Asujamaa http://www.kolumbus.fi/sami.asujamaa
sami.a...@kolumbus.fi Eat right, stay fit, and die anyway.
Pertti Heikkinen
> :>> Pyh. Helpompi vaan lakkauttaa koko suomen kieli ja saataa englantia
> :>> jatkuvasti.
> :> Ehei. Kiroileminen on paljon tyydyttävämpää suomeksi.
>> No OK, myonnetaan. Mutta kaiken muun voi heittaa makeen.
> Mihin pirun makeen? Jumalauta kun se on vaikeaa niitä ääkkösiä..
cd /kielitoimisto
make mrproper
Juho Pahajoki
>Nuorisosta näkyy hyvin selvästi, että kirja ei kädessä paina. Kieli
>opitaan Quakesta?
Tämä on hyvin loukkaavaa ja yleistävää. Minä pelaan wolfenstainia, joka
on muuten paras tuon tyylinen (ammu ukkoja 3dnä) peli yksinpelattavaksi.
Päihittää helposti Quaket ja Doomit sun muut. Herralle kiitos DOSEMUsta
jonka avulla voin pelata suosikkipeliäni GNU/Linux koneellanikin. Onhan
se niin että ei ole wolfenstainin voittanutta (paitsi ehkä tetris-bsd).
On se niin ihanan rentouttavaa juosta pelkkä puukko kädessä ja leikkiä
ramboa ilkeiden saksalaisten kanssa.
Hmm, pitäisi tehdä versio jossa on Miloosevich ja Clinton joita saisi
teurastaa.
Mutta on niitäkin nuoria joiden kädessä kirjat painavat. Se että
jotkut kirjoittavat encoodaata ei tarkoita että kaikki nuoret olisivat
idiootteja. Silti pakko on sanoa, minusta tuo on kauheaa miten jotkut
kirjoittavat ilman mitään välimerkkejä, isoja alkukirjaimia tahi
pisteitä. Meille ainakin opetettiin jo neljännellä luokalla
atk-opetuksessa että pilkun jälkeen tulee välilyönti, ja oikeinkirjoitusta
opetettiin jo ensimmäiseltä luokalta, mutta näyttää siltä että jotkut
nyysseihin kirjoittavat ovat tämän täysin unohtaneet. Siitä voisi jo
valittaa, tuo nyt on pientä.
Taitaa olla niin että ennenkuin voidaan ruveta rakentamaan Suomesta
tietoyhteiskuntaa pitäisi opettaa konekirjoitusta. Mutta eikös tuo ole
jo pakollista yläasteella? Meillä ainakin oli.
--
Some of my readers ask me what a "Serial Port" is.
The answer is: I don't know.
Is it some kind of wine you have with breakfast?
Ari Makela
> Tämä on hyvin loukkaavaa ja yleistävää.
Yleistin liikaa, pyydän anteeksi. Mutta mielestäni äidinkielen
osaaminen on kuitenkin keskimäärin huomattavasti heikompaa nykyisillä
parikymppisillä kuin mitä esimerkiksi kolmikymppisillä.
> Taitaa olla niin että ennenkuin voidaan ruveta rakentamaan Suomesta
> tietoyhteiskuntaa pitäisi opettaa konekirjoitusta. Mutta eikös tuo ole
> jo pakollista yläasteella? Meillä ainakin oli.
Minulla oli vapaaehtoista, mutta siitä onkin aikaa hiukan enemmän. Oli
silti niitä elämäni fiksumpia päätöksiä ottaa konekirjoitus.
Marko Mäkelä
Pertti> cd /kielitoimisto
Pertti> make mrproper
p.o. gmake -C /kielitoimisto mrproper
Marko
Otto-Ville Ronkainen
> Mihin pirun makeen? Jumalauta kun se on vaikeaa niitä ääkkösiä..
make(1):een. (Tiesiväthän kaikki tämän verbijohdoksen olevan "makettaa"?)
Jaakko Lintula
:>> No OK, myonnetaan. Mutta kaiken muun voi heittaa makeen.
> Joo, aakkoset kans makeen.
Ääkköset kuuluvat suomen kieleen.
Olli Lounela
Kristoffer Lawson <se...@oksidi.fishpool.com> wrote:
>
>Joo, aakkoset kans makeen.
Mikset sitten kirjoita suoraan enklanniksi kun se kerran on niin hianoa?
Luuletko ettei ryhmän lukijoiden kielitaito riitä?
--
Olli ...and he thought I'm serious! Hahahaha...
Edvard Majakari
JHK> kiepporaikastin (roll-on-deodorantti) meniö (auto) myymiö
JHK> (kauppa)
Heeei.. ei voi olla. Kielitoimiston käännöksistä on taatusti
liikkeellä paljon enemmän urbaaneja legendoja ja vitsejä kuin.. auto
-> meniö (ok, autoa ovat voineet suomentaakin, sehän on lainasana ja
lyhenne vieläpä..) meniö... meniö.. eeeeäääääääääghhh.. ihan hyvä,
samoin kuin kylmiö kylmentää, meniöllä voi mennä, mutta ..happea...
Pitää tästä vähitellen kiirehtiä uinioon, muuten en välttämättä
nouse havahduttimen helinään...
--
# Ed GSM: 050 5702056 URL: http://lodge.ton.tut.fi/~ed/
A fox is a wolf who sends flowers.
-- Ruth Weston
Edvard Majakari
ovr> make(1):een. (Tiesiväthän kaikki tämän verbijohdoksen olevan
ovr> "makettaa"?)
so. tehätyttää.
%*P
Jaakko Leinonen
>In article <695862...@tiger.fix.no> Jaakko Lintula <se...@tiger.fix.no> writes:
>
>
Joku voisi vääntää tämän fortune(1):ksi sopivaan muotoon (joo, mun
verbaalisuoli on nyt tukossa)
-jaska
--
"Kiloon meetwurstia on käytetty 1,36 kg lihaa. (Lihapitoisuus 136%)"
-- Saarioisten maukas kotimainen meetwursti, tuoteseloste
Kristoffer Lawson
: : :>> Ehei. Kiroileminen on paljon tyydyttävämpää suomeksi.
: :>> No OK, myonnetaan. Mutta kaiken muun voi heittaa makeen.
:> Joo, aakkoset kans makeen.
: Ääkköset kuuluvat suomen kieleen.
Niin, mutta mehan olemme heittamassa suomen kieli pois tassa.
Kristoffer Lawson
: Mikset sitten kirjoita suoraan enklanniksi kun se kerran on niin hianoa?
: Luuletko ettei ryhmän lukijoiden kielitaito riitä?
Eihan se nyt noin suoraan onnistu. Pitaa katos taktikoida ja hitaasti
vaikuttaa ihmisten mieliin. Jos tanne postais englanniksi kaikenlaista
roskaa niin eihan se muuta aiheuttaisi kuin sodan.
Erm...
Jaakko Lintula
> Taitaa olla niin että ennenkuin voidaan ruveta rakentamaan Suomesta
> tietoyhteiskuntaa pitäisi opettaa konekirjoitusta. Mutta eikös tuo ole
> jo pakollista yläasteella? Meillä ainakin oli.
Hö, ei täällä päin (Salossa) todellakaan ole pakollista. Ja sen nimi
on ainakin meillä tekstinkäsittely nyttemmin, kun ollaan siirrytty
sinänsä rattoisaan tietokone+Windows95+oheissonta-aikaan. Jumalauta
sitä tunnetta, kun on melkein tehnyt 10 minuutin kokeen ja on saamassa
lähemmäs 5000 nettolyöntiä kasaan, ja Wört kaatuu jostain ihmeen
syystä. Perr-kele!
-- Sebu, kahdeksas luokka
Roisto Virtanen
> : :>> Ehei. Kiroileminen on paljon tyydyttävämpää suomeksi.
> :>> No OK, myonnetaan. Mutta kaiken muun voi heittaa makeen.
> :> Mihin pirun makeen? Jumalauta kun se on vaikeaa niitä ääkkösiä..
> > Joo, aakkoset kans makeen.
>
> Ääkköset kuuluvat suomen kieleen.
Tismalleen. Päätös on täysin eri asia kuin paatos.
Samoin säären tärinä on ihan jotain muuta kuin saaren tarina.
Nih!
--
This message contains nobody's opinions - just plain facts.
Jaakko Lintula
Jaa, juu. Sitten on myös suomen kielen vastaavankaltainen verbi, jonka
nyt esitän perusmuodossaan: "savettaa".
Pertti Heikkinen
> : Ääkköset kuuluvat suomen kieleen.
> Niin, mutta mehan olemme heittamassa suomen kieli pois tassa.
Nii yes. Me ei enää speak suomi-soumi. Bumptibum. Nami-nami. Pusi-pusi.
--
Hoeh.
Olli Lounela
Asiahan on muutenkin ollut jo yleinen. Puhutaan laitteen pelittämisestä,
asian rulettamisesta ja niin päin pois.
Siirtyisivät jo ihan kokonaan siihen enklantiin (ruåstiin?) kun kerta eivät
suomea jummarra puhua :-/
Harri Haataja
>kvei...@maanantai.hit.fi (Kimmo Veijalainen) writes:
>
>> Ehei. Kiroileminen on paljon tyydyttävämpää suomeksi.
>
>
> Muistakaa, että kaikki sanojen merkitykset on vain
> sopimuksia, myös kirosanat. Ja erityisesti, kaikilla ei
> ole samaa käsitystä näistä sopimuksista.
?
--
Harri Haataja
harri.haataja<at>koulu.paltamo.fi (The From field will not accept mail.)
Spamming and waste of bandwidth like snowball messages are the worst
crime against the network.
Jaakko Lintula
> Niin, mutta mehan olemme heittamassa suomen kieli pois tassa.
Mita, mina en ymmarra nyt. Mita sina puhu? Mika 'tassa'?
Simo Tuominen
> Hemmetti..
Hitto.
> jonnekin on pakko päästää höyryä, tänne varsinkin, kun kerran moni
> tällä alalla lukee tätä ryhmää. OK, ohjelmistosuunnittelu,
> signaalinkäsittely, tietokonetekniikka yms. eivät ole sama asia kuin
> kielenhuolto, mutta jotain rajaa sillä äidinkielen raiskaamisella
> saisi olla..
>
> mp3-decooderi, encoodaus.. AAAAAAAARGGGGH!!
<AOL>
> Ei voi olla vaikeaa tajuta:
>
> engl. encoding, decoding.
>
> Huonot, mutta vielä ihan kieliopin mukaiset "suomennokset" ovat
> 'enkoodaaminen' ja 'dekoodaaminen', tai 'enkoodaus' ja
> 'dekoodaus'.
>
> ....mutta ei IKINÄ, !%#$!#& #"&"#&N!" 'encoodaus' tai 'decoodaus'.
>
> Hitto, saisivat vaatia vähintään E:tä äidinkielessä, että pääsee
> korkeakouluun opiskelemaan.. vähemmästäkin palaa hihat.
Ei kiitos. Äidikielen yo-koe mittaa vain ainekirjoitustaitoa, eikä
oikeastaan liity mitenkään varsinaiseen kielitaitoon tai -tajuun.
Tietenkään äidinkielestä ei voi saada hyvää numeroa jos ei osaa
oikeinkirjoitusta jne., mutta toisaalta täydellisellä suomen
kieliopin osaamisella ja hyvällä kieli- ja tyylitajullakin voi saada
vaikka i:n, jos ei osaa kirjoittaa aineita.
Tietysti opintosuunta/ala vaikuttaa siihen, miten tärkeänä hyvää
äidinkielen osaamista voi pitää, mutta yleisenä vaatimuksena E ei
kelpaa. Ei muuten, mutta kun itse satuin saamaan C:n, koska en ole
oikeastaan ikinä osannut kirjoittaa aineita. Nyt voisi jo mennäkin,
kun on muutaman vuoden kirjoitellut purkeissa ja Usenetissä
kirjoitellut enemmän tai yleensä vähemmän järjellistä tekstiä.
Jutun ydin on siinä, että osaan suomen kieliopin selkäytimellä
suhteellisen hyvin, ja tuollainen "puolikääntäminen" saa
yllekirjoittaneenkin repimään per^Hlihousunsa. Toimittajien
kielenkäyttö on vielä pahempaa. Ei välttämättä kieliopin suhteen,
mutta kansa saa huonoja vaikutteita.
Mikael Willberg
Jaakko H Kyro <jk...@cc.helsinki.fi> wrote:
>
>Kielitoimistolta läytyy kaikennäköistä:
>
>kiepporaikastin (roll-on-deodorantti)
Mita, eiko se ollutkaan pallosupporaikastin ?!?
Mig
--
** Mikael Willberg *** "Oh dear", says God, "I hadn't thought of that" *****
* * and promptly vanishes in a puff of logic. *
* Radio Sata * (Douglas Adams) *
****** Finland ********** http://www.sata.fi/~mig/ *************************
Jouko Holopainen
> Ei kiitos. Äidikielen yo-koe mittaa vain ainekirjoitustaitoa, eikä
> oikeastaan liity mitenkään varsinaiseen kielitaitoon tai -tajuun.
> Tietenkään äidinkielestä ei voi saada hyvää numeroa jos ei osaa
> oikeinkirjoitusta jne., mutta toisaalta täydellisellä suomen
> kieliopin osaamisella ja hyvällä kieli- ja tyylitajullakin voi saada
> vaikka i:n, jos ei osaa kirjoittaa aineita.
Oletko huomannut, että sama "ongelma" on englannin, ruotsin, saksan
jne kielissä? Eli ellet ole hyvä kirjoittamaan *aineita* (mitä ne
sitten lienevätkään), et voi saada hyvää arvosanaa juuri missään.
nimim. "en ole katkera, mutta kuitenkin"
--
Jouko Holopainen X-Net Oy http://www.xnet.fi/
PL 100 FIN-90501 Oulu FINLAND
Tel: +358 8 551 3578 Fax: +358 8 551 3565
jouko.ho...@xnet.fi
Topi Ylinen
Jouko Holopainen <jouko.ho...@xnet.fi> wrote:
>Oletko huomannut, että sama "ongelma" on englannin, ruotsin, saksan
>jne kielissä? Eli ellet ole hyvä kirjoittamaan *aineita* (mitä ne
>sitten lienevätkään), et voi saada hyvää arvosanaa juuri missään.
Joo, mutta mikäs käytännön merkitys yo-kirjoitusten arvosanoilla sitten
on? Se, että niillä voi päästä yliopistoon opiskelemaan (teekkariksi
pyrkiville taas matematiikka/reaali on tärkeämpi, eikä näissä tarvita
varsinaista ainekirjoitustietoa).
Ja voitte uskoa, että oli melkein missä tahansa yliopiston tiedekunnassa
tahansa niin esseiden, aineiden, seminaaripaperien, tutkielman jne.
kirjoittelua piisaa. Eli jos yo-aineiden kirjoittaminen on ylivoimaista,
ei yliopisto ehkä ole muutenkaan se soveltuvin paikka.
Ei siis mitään jakoa ykkös- ja kakkosluokan ylioppilaisiin, vaan erään-
lainen soveltuvuuskoe.
--
-----------------<f1t...@uta.fi>-----------------Topi Ylinen------------------
"...Vimmastunut eläin käänteli ja väänteli iteroituja integraalejaan kuninkaan
polynomipotkujen osuessa siihen, lyyhistyi epäjatkuvien muunnosten päättymättö-
mäksi sarjaksi ja kiskoutui sitten uudelleen jaloilleen korottautumalla n:teen
potenssiin, mutta kuningas pehmitti sitä Markovin kettingeillä niin ankarasti,
että sen fourierkofisientit kumoutuivat peräjälkeen (vrt Riemannin oletus)..."
---------------------------------------------------------------Lem: Kyberias--
Tuomo Pyhala
>Simo Tuominen wrote:
>> Ei kiitos. Äidikielen yo-koe mittaa vain ainekirjoitustaitoa, eikä
>> oikeastaan liity mitenkään varsinaiseen kielitaitoon tai -tajuun.
>Oletko huomannut, että sama "ongelma" on englannin, ruotsin, saksan
>jne kielissä? Eli ellet ole hyvä kirjoittamaan *aineita* (mitä ne
>sitten lienevätkään), et voi saada hyvää arvosanaa juuri missään.
Mielestäni vieraiden kielten ja kotimaisen kielen aineet eroavat
luonteeltaan paljon. Yo-kirjoituksissa vieraan kielen aineessa riittää
*paljon* yksinkertaisempi käsittely, ja kielioppi yms. korostuu.
Mutta onneksesi sentään matematiikassa ja reaalissa (fysiikan osalta)
selviää ilman ainekirjoitusta. Minun mielestäni kielten osuus on
korostunut liikaa yo-kirjoituksissa, tutkinnossahan on 3 pakollista kieltä
ja yksi pakollinen muu koe, toisaalta myös muita kokeita voi valita kaksi
ja kieliä ainakin viisi.
PS: Kaikenlaiset Linux-ohjelmat syytävät näitä offtopic-kirjoituksia
tännekin...
Pertti Heikkinen
> Simo Tuominen wrote:
>> Ei kiitos. Äidikielen yo-koe mittaa vain ainekirjoitustaitoa, eikä
>> oikeastaan liity mitenkään varsinaiseen kielitaitoon tai -tajuun.
>> Tietenkään äidinkielestä ei voi saada hyvää numeroa jos ei osaa
>> oikeinkirjoitusta jne., mutta toisaalta täydellisellä suomen
>> kieliopin osaamisella ja hyvällä kieli- ja tyylitajullakin voi saada
>> vaikka i:n, jos ei osaa kirjoittaa aineita.
> Oletko huomannut, että sama "ongelma" on englannin, ruotsin, saksan
> jne kielissä? Eli ellet ole hyvä kirjoittamaan *aineita* (mitä ne
> sitten lienevätkään), et voi saada hyvää arvosanaa juuri missään.
> nimim. "en ole katkera, mutta kuitenkin"
Tota... milläköhän ihmeen tavalla sitä kielen osaamista muuten voitaisiin
testata kuin testaamalla kykyä käyttää kieltä?
Mulla on lähes sadan sanan venäjän kielen sanavarasto, silti en osaa
muodostaa yhtään lausetta venäjäksi. Mikä kyllä suunnattomasti harmittaa
minua, mutten silti ole katkera siitä, etten saa yo-todistusta venäjän
kielestä...
--
Idti sjuda!
Jarno J Virtanen
>
>Minulla oli vapaaehtoista, mutta siitä onkin aikaa hiukan enemmän. Oli
>silti niitä elämäni fiksumpia päätöksiä ottaa konekirjoitus.
Niin, sitä aivan kuin luonnostaan yo. seikasta johtuen ajautuu
käyttämään Unixia ja emacsia. Lähtökohta kaikessa on siis se,
että sormia ei oteta pois kymmensormijärjestelmän "perusasennosta".
Jyrki Havia
> > Ei kiitos. Äidikielen yo-koe mittaa vain ainekirjoitustaitoa, eikä
> > oikeastaan liity mitenkään varsinaiseen kielitaitoon tai -tajuun.
> Oletko huomannut, että sama "ongelma" on englannin, ruotsin, saksan
> jne kielissä? Eli ellet ole hyvä kirjoittamaan *aineita* (mitä ne
> sitten lienevätkään), et voi saada hyvää arvosanaa juuri missään.
> nimim. "en ole katkera, mutta kuitenkin"
Aivan. Olen huomannut. Ja minä olen jossakin määrin katkera.
--
Jyrki...@Helsinki.FI, University of Helsinki, Computing Centre
Jyrki Havia
> Mielestäni vieraiden kielten ja kotimaisen kielen aineet eroavat
> luonteeltaan paljon. Yo-kirjoituksissa vieraan kielen aineessa riittää
> *paljon* yksinkertaisempi käsittely, ja kielioppi yms. korostuu.
Mulla on lukioajalta englannin aineesta yksi ainut kerta,
että oli jotain _sanottavaa_ aineessa, muuten ne oli vain sanoja
sanojen perään.
Ari Makela
> Mulla on lukioajalta englannin aineesta yksi ainut kerta,
> että oli jotain _sanottavaa_ aineessa, muuten ne oli vain sanoja
> sanojen perään.
Meillä ne aiheet oli kyllä sellaisia, että tuskin niistä kellään
oikeastaan oli mitään sanottavaa.
--
Ari Makela
Ari.M...@occuphealth.fi
Finnish Institute of Occupational Health
Simo Tuominen
> Simo Tuominen wrote:
> > Ei kiitos. Äidikielen yo-koe mittaa vain ainekirjoitustaitoa, eikä
> > oikeastaan liity mitenkään varsinaiseen kielitaitoon tai -tajuun.
> > Tietenkään äidinkielestä ei voi saada hyvää numeroa jos ei osaa
> > oikeinkirjoitusta jne., mutta toisaalta täydellisellä suomen
> > kieliopin osaamisella ja hyvällä kieli- ja tyylitajullakin voi saada
> > vaikka i:n, jos ei osaa kirjoittaa aineita.
>
> Oletko huomannut, että sama "ongelma" on englannin, ruotsin, saksan
> jne kielissä? Eli ellet ole hyvä kirjoittamaan *aineita* (mitä ne
> sitten lienevätkään), et voi saada hyvää arvosanaa juuri missään.
Ei läheskään noin. Kielissä tyypillisesti painotetaan kielen
osaamista, ja ainekirjoitus jää vähemmälle. Käsitystä ovat tukemassa
johdonmukaisesti äidinkielen numeroita johdonmukaisesti numeron tai
pari paremmat englannin ja ruotsin arvosanat. Tai ehkä en osannut
joskus muinoin kirjoittaa aineita suomeksi, mutta muilla kielillä
sujui? Tai ehkä pulma on siinä, että mikä tahansa muu kuin asiateksti
tai mielipideaine on hieman hankalaa kirjoitettavaa? Työselostukset
yms. menevät kunhan ne saa ensin aloitettua, mutta ne eivät ole
aineita oikeastaan missään mielessä.
Harri Haataja
EMACS-näppäinten osaaminen todellakin antaa pitää kädet "oikeassa"
saennossa QWERTY-näpiksellä (joka muuten kuulemma on huonompi kuin
DVORAK) jolloin XT/type4 näppis ilman nuolinäppäimiä yms on parempi
kuin AT/type5 näppis joita nykyään käytetään koska ne oikein houkuttelevat
siirtelemään käsiä.
TonyK Lindstrom
Lars Wirzenius <l...@iki.fi> writes:
> Luuserit kirjoitti, mihin pystyi, kovat jätkät kirjoitti, mitä halusi. :)
> (Tai no, mulla oli kiva enkunope.)
Raks, raks??? Mut ei ollut yhtä iso ....ri kuin saksan-
opella. ;-)
--
** Lumen sulaminen johtuu sään lauhtumisesta. Pekka Pouta, MTV **
**** http://www.iki.fi/tonyk/ ****
Harri Haataja
>se...@tiger.fix.no wrote:
>
>> >> Mihin pirun makeen? Jumalauta kun se on vaikeaa niitä ääkkösiä..
>> > make(1):een. (Tiesiväthän kaikki tämän verbijohdoksen olevan "makettaa"?)
>>
>> Jaa, juu. Sitten on myös suomen kielen vastaavankaltainen verbi, jonka
>> nyt esitän perusmuodossaan: "savettaa".
>
>pahasti alkuperäisen ohi, että tuo on jo melkein hyvä.
Tai sitten oikein pahasti (mustaan) jenkkimalliin ääntäen
"seiv äääss" (pelasta aasi .. k.o. kansa ei osaa "arse"-sanaa)