ATK-alan työsopimukset
Marko Grönroos
tapana sisällyttää ohjelmoijien työsopimuksiin?
Pitäisi kohtapuoliin allekirjoittaa työsopimus (jota en ole vielä
nähnyt), mutta en haluaisi tehdä mitään itseni kannalta
ajattelematonta tai yleisesti toimialan kannalta eettisesti
ongelmallista sopimusta. Lähinnä huolestuttavat seuraavat mahdolliset
ongelmat:
1. Voiko työnantaja vaatia työsopimuksessa, että kaikkien
työntekijän tekemien tietokoneohjelmien, myös työajan ulkopuolella
tekemien, tekijänoikeudet kuuluvat työnantajalle? Onko tälläinen
sopimus myös käytännössä pätevä?
- Tälläistä työsopimusta ei käsittääkseni suoraan mitätöidä laissa
(?), eli kysymys on, miten tälläiset tulkitaan oikeuskäytännössä?
Onko aiheesta ennakkotapauksia?
2. Mikä on tavanomainen käytäntö kilpailukieltosopimuksen suhteen?
Jos työskentelee työnantajalle esimerkiksi vuoden ajan, ja
kilpailukieltosopimus vaatii 6 kk:n kieltoa saman toimialan
(esim. ohjelmointiala) työpaikoista, tämä vaikuttaa minusta melko
pitkältä.
- Miten laajalti "toimiala" käsitetään? Jos työnantaja on
ohjelmistoyritys, tarkoittaako tämä ettei työntekijä voi tehdä
mitään muuta ohjelmistokehitystä, vaiko ei vain suoranaisesti
työnantajan tuotteiden kanssa kilpailevia tuotteita?
- Miten kilpailukielto soveltuu harrastusmielessä tehtävään
ohjelmointiin? Eli, jos tekee esimerkiksi GPL/LGPL-lisensoituja
vapaita ohjelmia.
3. Voiko työnantaja itse katsoa, että työntekijä on tehnyt työn
ulkopuolella tekemässään ohjelmassa "keksinnön" (esimerkiksi
ohjelman toimintaperiaate) ja omia tai patentoida sen vastoin
työntekijän tahtoa? Voiko liikesalaisuuksia koskevaa lakia hyödyntää
tällaisessa jotenkin?
- Entä voiko työnantaja pakottaa patentoimaan työssä tehdyn
"keksinnön"? Ainakaan itse en halua mitään mitään ideoitani
patentoitavan, sillä ohjelmistopatentit saattavat muodostaa
arveluttavia, koko alaa uhkaavia eettisiä ongelmia.
4. Mitä epäilyttäviä piirteitä salassapitosopimus saattaa pitää
sisällään? Missä suhteessa tälläinen sopimus voi olla rajoittavampi,
kuin normaali lakisääteinen liikesalaisuuksien
salassapitovelvollisuus?
5. Onko kohtuuttomia vaatimuksia (sellaisia jotka mahdollisesti
eivät menisi oikeudessa läpi) tekevän työsopimuksen
allekirjoittamisella mitään juridista merkitystä, mikäli jotkin
kohdat eivät normaalisti olisi lainmukaisia? Vai ovatko kohdat
automaattisesti mitättömiä, eikä allekirjoituksella ole merkitystä?
yms.
--
-- Marko Grönroos, magi<at>iki.fi (http://www.iki.fi/magi/)
-- Paradoxes are the source of wisdom and the end of truth
Ali K. Kiuaskoski
"Marko Grönroos" <ma...@iki.fi> wrote in message
news:m3itfch...@nagai.intramagi...
> 1. Voiko työnantaja vaatia työsopimuksessa, että kaikkien
> työntekijän tekemien tietokoneohjelmien, myös työajan ulkopuolella
> tekemien, tekijänoikeudet kuuluvat työnantajalle?
Voi!
> Onko tälläinen
> sopimus myös käytännössä pätevä?
Oikeustapauksia ei ole (siis työajan ulkopuolella luoduista), mutta kyllä se
saattaa olla.
> Onko aiheesta ennakkotapauksia?
Ei ole.
> 2. Mikä on tavanomainen käytäntö kilpailukieltosopimuksen suhteen?
> Jos työskentelee työnantajalle esimerkiksi vuoden ajan, ja
> kilpailukieltosopimus vaatii 6 kk:n kieltoa saman toimialan
> (esim. ohjelmointiala) työpaikoista, tämä vaikuttaa minusta melko
> pitkältä.
Ei se kohtuuton ole, onhan noita vuodenkin pituisena sovittu, MUTTA,
oleellinen kysymys on, pääsetkö käsiksi sellaiseen tietoon, jolla on
strategista merkitystä? Noita kilpailunkieltosopimuksia ainakin Tekniikan
akateemisten lakimiehen mukaan käytetään laajasti väärin eli työntekijän
liikkuvuuden rajoitamiseen. Eräänlaisia sitouttamissopimuksia siis, mutta
optioporkkanan tilalla onkin keppi.
> mitään muuta ohjelmistokehitystä, vaiko ei vain suoranaisesti
> työnantajan tuotteiden kanssa kilpailevia tuotteita?
Kyllä sen tuomioistuimessa tullaan tulkitsemaan suoraa kilpailua koskevaksi
vain.
> - Miten kilpailukielto soveltuu harrastusmielessä tehtävään
> ohjelmointiin? Eli, jos tekee esimerkiksi GPL/LGPL-lisensoituja
> vapaita ohjelmia.
Joillakin työnantajilla on tästä omia policy-tyyppisiä ohjeita ja määräyksiä
työntekijöilleen. Mikä niiden sitovuus on, on toinen asia. Toisaalta voidaan
tietysti epäillä työntekijän lojaaliuden ja työtehon kärsivän itse
yrityksessä, jos liian paljon on vapaa-aikana kaikenlaisia
ohjelmointihankkeita.
> 3. Voiko työnantaja itse katsoa, että työntekijä on tehnyt työn
> ulkopuolella tekemässään ohjelmassa "keksinnön" (esimerkiksi
> ohjelman toimintaperiaate) ja omia tai patentoida sen vastoin
> työntekijän tahtoa?
Ei voi ellei ole erikseen sovittu, että kaikki keksinnöt kuuluvat
työnantajalle työsuhteen aikana. Oikeus tekijänoikeuteen syntyy aina
lähtökohtaisesti tekijälle. Patentointi ei onnistu, mikäli keksinnöllä ei
ole uutuusarvoa (ja sehän työntekijän on helppo tuhota julkaisemalla
keksintönsä ennenkuin patenttihakemus ehtii vireille).
>Voiko liikesalaisuuksia koskevaa lakia hyödyntää
> tällaisessa jotenkin?
Toki. Liikesalaisuuksia et saa viedä mukanasi, paljastaa tai hyväksikäyttää.
> - Entä voiko työnantaja pakottaa patentoimaan työssä tehdyn
> "keksinnön"? Ainakaan itse en halua mitään mitään ideoitani
> patentoitavan, sillä ohjelmistopatentit saattavat muodostaa
> arveluttavia, koko alaa uhkaavia eettisiä ongelmia.
Hmmm. No tuo on jo vaikeampi kysymys. Arvelisin,että ei kykene, mutta kyllä
sinä varmasti melko hankalan työntekijän maineen tuolla saat :)
> 4. Mitä epäilyttäviä piirteitä salassapitosopimus saattaa pitää
> sisällään? Missä suhteessa tälläinen sopimus voi olla rajoittavampi,
> kuin normaali lakisääteinen liikesalaisuuksien
> salassapitovelvollisuus?
Vaikea sanoa näkemättä itse sopimusta. Periaatteessahan siellä voi olla mitä
vain.
> 5. Onko kohtuuttomia vaatimuksia (sellaisia jotka mahdollisesti
> eivät menisi oikeudessa läpi) tekevän työsopimuksen
> allekirjoittamisella mitään juridista merkitystä, mikäli jotkin
> kohdat eivät normaalisti olisi lainmukaisia? Vai ovatko kohdat
> automaattisesti mitättömiä, eikä allekirjoituksella ole merkitystä?
Esimerkiksi kohtuuttomaksi arvioitu kilpailunrajoitussopimus ei pidä
oikeudessa, mutta ongelmaksi tässä jääkin, että mikä arvioidaan kohtuudeksi.
Parempi olisi, kun ei mene laittamaan nimeään paperiin, joka tuntuu itsestä
arveluttavalta. Sopimus on aina sopimus ellei muuta ilmene tai tuomioistuin
jyrää sitä.
Ari Laitinen
"Marko Grönroos" <ma...@iki.fi> kirjoitti viestissä
news:m3itfch...@nagai.intramagi...
> Millaisia ehtoja ohjelmistokehitystä tekevillä yrityksillä on nykyään
> tapana sisällyttää ohjelmoijien työsopimuksiin?
>
> Pitäisi kohtapuoliin allekirjoittaa työsopimus (jota en ole vielä
> nähnyt), mutta en haluaisi tehdä mitään itseni kannalta
> ajattelematonta tai yleisesti toimialan kannalta eettisesti
> ongelmallista sopimusta. Lähinnä huolestuttavat seuraavat mahdolliset
> ongelmat:
>
> 1. Voiko työnantaja vaatia työsopimuksessa, että kaikkien
> työntekijän tekemien tietokoneohjelmien, myös työajan ulkopuolella
> tekemien, tekijänoikeudet kuuluvat työnantajalle? Onko tälläinen
> sopimus myös käytännössä pätevä?
Vaatia voi mutta jos et halua suostua niin älä tee sellaista sopimusta.
Erittäin outo vaatimus tuo olisi enkä usko että sellaista edes
esitettäisiin. Jos mitään ei sovita niin työnantajan oikeudet loppuvat
työajan päättyessä.
> - Tälläistä työsopimusta ei käsittääkseni suoraan mitätöidä laissa
> (?), eli kysymys on, miten tälläiset tulkitaan oikeuskäytännössä?
> Onko aiheesta ennakkotapauksia?
Älä sovi sellaista jota et halua pitää. Oikeusteitse on vaikea mennä
sopimusta purkamaan jos se on laillinen.
> 2. Mikä on tavanomainen käytäntö kilpailukieltosopimuksen suhteen?
> Jos työskentelee työnantajalle esimerkiksi vuoden ajan, ja
> kilpailukieltosopimus vaatii 6 kk:n kieltoa saman toimialan
> (esim. ohjelmointiala) työpaikoista, tämä vaikuttaa minusta melko
> pitkältä.
Ehdon tarkoitus on se että et vaihda työpaikkaa heti kun olet päässyt sisään
taloon. Se ei koske sitä tilannetta jos sinut potkaistaan pihalle.
> - Miten laajalti "toimiala" käsitetään? Jos työnantaja on
> ohjelmistoyritys, tarkoittaako tämä ettei työntekijä voi tehdä
> mitään muuta ohjelmistokehitystä, vaiko ei vain suoranaisesti
> työnantajan tuotteiden kanssa kilpailevia tuotteita?
Toimiala on sen erityisalan tuotteet. Esim. matkapuhelinfirmasta ei saa
hypätä toiseen matkapuhelinfirmaan samoihin töihin.
> - Miten kilpailukielto soveltuu harrastusmielessä tehtävään
> ohjelmointiin? Eli, jos tekee esimerkiksi GPL/LGPL-lisensoituja
> vapaita ohjelmia.
Jos teet niitä työajalla niin ne ovat työnantajasi.
> 3. Voiko työnantaja itse katsoa, että työntekijä on tehnyt työn
> ulkopuolella tekemässään ohjelmassa "keksinnön" (esimerkiksi
> ohjelman toimintaperiaate) ja omia tai patentoida sen vastoin
> työntekijän tahtoa? Voiko liikesalaisuuksia koskevaa lakia hyödyntää
> tällaisessa jotenkin?
Patenttia ei voi hakea ilman keksijän hyväksyntää vaikka keksijä olisi
töissä.
> - Entä voiko työnantaja pakottaa patentoimaan työssä tehdyn
> "keksinnön"? Ainakaan itse en halua mitään mitään ideoitani
> patentoitavan, sillä ohjelmistopatentit saattavat muodostaa
> arveluttavia, koko alaa uhkaavia eettisiä ongelmia.
Ei voi pakottaa mutta työnantaja voi etsiä uuden keksijän keksinnölle jos et
itse julkaise tai patentoi sitä itse. Julkaiseminen voi taas rikkoa
salassapitosopimuksesi.
> 4. Mitä epäilyttäviä piirteitä salassapitosopimus saattaa pitää
> sisällään? Missä suhteessa tälläinen sopimus voi olla rajoittavampi,
> kuin normaali lakisääteinen liikesalaisuuksien
> salassapitovelvollisuus?
Se tehdään jotta asiassa ei synny mitään epäselvyyttä. Siihen varmasti
vedotaan jos käy ilmi että vuodat liikesalaisuuksia.
> 5. Onko kohtuuttomia vaatimuksia (sellaisia jotka mahdollisesti
> eivät menisi oikeudessa läpi) tekevän työsopimuksen
> allekirjoittamisella mitään juridista merkitystä, mikäli jotkin
> kohdat eivät normaalisti olisi lainmukaisia? Vai ovatko kohdat
> automaattisesti mitättömiä, eikä allekirjoituksella ole merkitystä?
Yleensä laissa on erikseen todettu että sen vastaiset sopimukset ovat
mitättömiä jos lain on haluttu olevan ehdoton. Mutta älä tee sellaista
sopimusta mitä et hyväksy. Riiteleminen ei ole mukavaa eikä halpaa huvia
vaikka olisi oikeassa.
Jukka K. Korpela
> 1. Voiko työnantaja vaatia työsopimuksessa, että kaikkien
> työntekijän tekemien tietokoneohjelmien, myös työajan ulkopuolella
> tekemien, tekijänoikeudet kuuluvat työnantajalle? Onko tälläinen
> sopimus myös käytännössä pätevä?
Teoriassa kiinnostava kysymys. Voidaanko työsopimuksessa sopia asioista,
jotka eivät kuulu työsuhteeseen? Siis voisiko siinä sopia vaikka, että
työntekijä testamenttaa kaikki elimensä työnantajalle? Jossain vaiheessa
tulevat vastaan sopimusoikeuden yleiset periaatteet (mm. kohtuuttomista tai
hyvän tavan vastaisista ehdoista).
Mutta miten tuo konkretisoituisi? Onko jossain joku työnantaja niin vaatinut
ja joku vielä suostunut?
> 2. Mikä on tavanomainen käytäntö kilpailukieltosopimuksen suhteen?
Tokkopa ne ATK-alalla ovat kovinkaan tavallisia. Joka tapauksessa laki
rajoittaa tässä asiassa sopimusvapautta aika voimakkaasti. Kilpailukieltoa
ei voi olla ilman erittäin painavaa syytä. Ks. esim.
http://www.laakso-lukander.fi/kilpailukielto.htm
> 3. Voiko työnantaja itse katsoa, että työntekijä on tehnyt työn
> ulkopuolella tekemässään ohjelmassa "keksinnön" (esimerkiksi
> ohjelman toimintaperiaate) ja omia tai patentoida sen vastoin
> työntekijän tahtoa?
Erityistapauksesta "ohjelman toimintaperiaate" voidaan todeta, että se ei
ainakaan periaatteessa ole Suomessa lainkaan patentoitavissa. Käytäntö on
luisunut ja luisuu kohti ohjelmienkin patentoitavuutta. Mutta pääasiaan...
Se mitä työnantaja "katsoo" ei sinänsä ratkaise mitään.
> - Entä voiko työnantaja pakottaa patentoimaan työssä tehdyn
> "keksinnön"? Ainakaan itse en halua mitään mitään ideoitani
> patentoitavan, sillä ohjelmistopatentit saattavat muodostaa
> arveluttavia, koko alaa uhkaavia eettisiä ongelmia.
Siinä tapauksessa joutunet miettimään muunlaista uraa (esim.
yksityisyrittäjänä), koska työlainsäädäntö ja -käytäntö lähtevät pitkälti
siitä, että työsuhteessa tehtyyn keksintöön on työnantajalla aika vahvoja
oikeuksia. Ks.
http://www.tekes.fi/julkaisut/teollis/luku6.htm
> 4. Mitä epäilyttäviä piirteitä salassapitosopimus saattaa pitää
> sisällään? Missä suhteessa tälläinen sopimus voi olla rajoittavampi,
> kuin normaali lakisääteinen liikesalaisuuksien
> salassapitovelvollisuus?
Minun käsitykseni on, että salassapitosopimuksia kirjoitetaan juristien
takia (he tuntevat olonsa mukavammaksi kun on Papereita) sekä siksi, että
ihmiset paremmin tiedostaisivat, mitä salassapitovelvollisuuksia heillä on.
Miten hyvin jälkimmäisessä onnistutaan on sitten eri juttu.
> 5. Onko kohtuuttomia vaatimuksia (sellaisia jotka mahdollisesti
> eivät menisi oikeudessa läpi) tekevän työsopimuksen
> allekirjoittamisella mitään juridista merkitystä, mikäli jotkin
> kohdat eivät normaalisti olisi lainmukaisia? Vai ovatko kohdat
> automaattisesti mitättömiä, eikä allekirjoituksella ole merkitystä?
Riippuu siitä, mistä vaatimuksista on kyse. Tuskin tähän voi paljoakaan
vastata noin korkealla abstraktiotasolla.
Minulle tuli aikoinaan eteen tilanne, jossa työnantaja vaati
_työsuhteen aikana_ ikäänkuin läpihuutojuttuna allekirjoittamaan sopimuksen
tai sitoumuksen, joka olisi sisältänyt epämääräisesti muotoillun
vaitiolosopimuksen, joka olisi voimassa työsuhteen jälkeenkin. Useimmat kai
allekirjoittivat, minä en. (Ei, en luule että _tällä_ olisi ollut vaikutusta
irtisanomiseeni. :-)
Ylipäänsä _epämääräisyyksiä_ kannattaa varoa. Jos sinua pyydetään
allekirjoittamaan jokin sellainen sitoumus, kysy heiltä, mitä se lisää
_työsuhteesta tai laista muutenkin johtuviin_ velvoitteisiin. Tämänhän
pitäisi kertoa, mihin lisäehtoihin oikeastaan suostut, ja sitten voisit -
jos uskallat - vielä kysyä, mitä siitä sitten maksetaan. :-)
Mutta yleinen periaate on joka tapauksessa, että sopimus sitoo tekijäänsä ja
pätee, eikä mitään pidä (äärimmäisyystilanteita lukuun ottamatta)
allekirjoittaa luottaen siihen, ettei se kuitenkaan päde. Pätemättömyys ei
useinkaan ole kovin automaattista eikä kiistatonta.
(Follarit rajattu lakiryhmään.)
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/indexfi.html
Lakiaiheisia juttuja: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/lait.html
Jukka K. Korpela
[ tekijänoikeudesta: ]
> Jos mitään ei sovita niin työnantajan oikeudet loppuvat
> työajan päättyessä.
Ei, vaan jos mitään ei sovita, niin työnantajalla ei ole mitään osuutta
tekijänoikeuksiin _paitsi_ tietokoneohjelmien, tietokantojen ja niihin
välittömästi liittyvien teosten osalta - niiden osalta työsuhteessa
tehtyjen teosten oikeudet siirtyvät työnantajalle, ellei muuta ole
erikseen sovittu.
Voi tietysti ajatella, että eihän se ATK-työläinen muunlaisia teoksia
teekään, mutta kyllä esimerkiksi jotakin aihetta koskeva kirjallinen
selvitys saattaa tulla tehtäväksi. Sellaisen osalta tekijänoikeus
ei siirry, ellei siitä ole sovittu.
Eri asia sitten on, mitä milloinkin katsotaan sovituksi. Ilman paperille
pantua pykälääkin on usein katsottava sovituksi _jotain_, vähintäänkin
työnantajan ei-eksklusiivinen käyttöoikeus niihin teoksiin, jotka on tehty
työsuhteesta johtuvia tehtäviä suoritettaessa. Lisää tästä:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/tekoik.html#tyosuhde
>> 2. Mikä on tavanomainen käytäntö kilpailukieltosopimuksen suhteen?
- -
> Ehdon tarkoitus on se että et vaihda työpaikkaa heti kun olet päässyt
> sisään taloon. Se ei koske sitä tilannetta jos sinut potkaistaan
> pihalle.
Eiköhän se tarkoitus ole enemmänkin estää yritykselle tärkeän tiedon
joutuminen kilpailijan käyttöön. Joissakin hommissa saa sellaista
kokemusta ja tietoa, että sillä olisi kilpailijalle iso merkitys (jos sen
saa nopeasti käyttöön), vaikka mitään varsinaisia liikesalaisuuksia ei
paljastettaisikaan. Työsopimuslain perusteluissa (HE 157/2000) tämä on
sanottu aika selvästi: sopimuksen edellytyksenä on mm., että
"Työnantajalla olisi toisaalta oltava perusteltu tarve estää tärkeiden
tietojen ja tietämyksen siirtyminen kilpailevaan toimintaan".
Aiemmassa vastauksessani mainitsemani
http://www.laakso-lukander.fi/kilpailukielto.htm
sanoo asiasta näin:
"Työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimus ei kuitenkaan sido
työntekijää, mikäli työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.
Työsopimuslain esitöiden mukaan työntekijä on sopimuksesta vapaa esim.
silloin, kun työnantaja lainvastaisesti purkaa tai irtisanoo
työsopimuksen." Tässä viitattaneen em. HE:een, jossa asia on pitemmin ja
tarkemmin sanottu:
"Päteväkään kilpailukieltosopimus ei siten sitoisi työntekijää, jos
työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä. Säännös tarkoittaisi
tilanteita, joissa työnantaja irtisanoo työntekijän ilman lakiehdotuksen 7
luvun 2 §:ssä säädettyjä työntekijän henkilöön liittyviä
irtisanomisperusteita tai irtisanoo työtekijän saman luvun 3 §:ssä
säädettyjen taloudellisten ja tuotannollisten irtisanomisperusteiden
nojalla. Samoin olisi työnantajasta johtuvana syynä pidettävä työntekijän
tekemää työsopimuksen irtisanomista tai purkamista, joka johtuu
työnantajan olennaisesta sopimusrikkomuksesta. Jos työntekijä irtisanotaan
hänen henkilöönsä liittyvällä irtisanomisperusteella, pysyisi
kilpailukieltosopimus työntekijää velvoittavana. Samoin sopimus sitoisi
luonnollisesti, jos työntekijä irtisanoo sopimuksen työnantajasta
riippumattomasta syystä."
Eli kyllä kilpailukielto sitoo, jos työntekijä irtisanotaan ns.
työntekijästä johtuvista syistä.
Follareita rajattu.
O-V R:nen
> Ei se kohtuuton ole, onhan noita vuodenkin pituisena sovittu,
Kuusi kuukautta on kyllä työsopimuslain mukaan kilpailukiellon
enimmäiskesto (kuitenkin vuosi jos tästä aiheutuva haitta
kompensoidaan jotenkin työntekijälle). Tosin onhan niitä tätäkin
pidempiä nähty (oikeudessakin, seurauksella että kilpailukielto
ei estänyt kilpailijan palvelukseen menemistä mutta työntekijä
tuomittiin maksamaan vahingonkorvausta).
Marko Grönroos
> Vaatia voi mutta jos et halua suostua niin älä tee sellaista sopimusta.
Tjooh. Kieltäytyminen vaan omassakin tapauksessani merkitsee kyseisen
tarjotun työpaikan automaattista menetystä, koska koko konsernissa
väitetään olevan päätös olla joustamatta tippaakaan. Käsittääkseni
moinen joustamattomuus on hyvin yleistä suuremmissa firmoissa.
> Erittäin outo vaatimus tuo olisi enkä usko että sellaista edes
> esitettäisiin.
Toivottavasti ei. Ehkä suostuisinkin, sillä voisin kyllä jonkin aikaa
silleenkin tehdä työtä jos välttämätöntä, mutta kyllä se veisi
pidemmän mittakaavan kiinnostuksen tehokkaasti.
> Älä sovi sellaista jota et halua pitää. Oikeusteitse on vaikea mennä
> sopimusta purkamaan jos se on laillinen.
Niin. Minulla on ''työsopimuksista'' hieman negatiivinen kokemus
ensimmäisestä työpaikastani aikoinaan. Kirjallista sopimusta ei
tehty. 1½ vuoden kohdalla, kun halusin pitää ensimmäisen kerran lomaa,
huomasin ettei minulle makseta lomakorvauksia. Kysyin asiasta, ja
työnantaja sanoi ettei firmassa makseta kenellekään lomakorvauksia, ja
että asia oltiin mainittu työhaastattelussa. Itse en tälläistä muista
keskustelussa mainittaneen. Lain mukaanhan lomakorvauksista ei voi
luopua sopimuksella. Sitten työnantaja väitti, että lomakorvaukset
sisältyivät palkkaani, ja tekaisi palkkakuitin (en juurikaan saanut
sellaisia firmassa ollessani), jossa "oikea" palkka oli laskettu
jakolaskulla (seurauksena oli että sain "lomakorvausta" myös
lounasedusta, joka myös aleni 11%...) Työnantaja väitti, että
työhaastattelussa paikalla ollut toinen työntekijä todistaisi, että
asiasta oli sovittu (minulle tuo työntekijä oli sanonut, ettei ollut
huoneessa juuri tuolloin ja ettei tiennyt asiasta). Huolimatta
sopimuksen laittomuudesta, asianajajani katsoi että oikeus voisi
tulkita sopimuksen pitäväksi ja kehotti kompromissiratkaisuun, jonka
hyväksyin.
> > - Miten kilpailukielto soveltuu harrastusmielessä tehtävään
> > ohjelmointiin? Eli, jos tekee esimerkiksi GPL/LGPL-lisensoituja
> > vapaita ohjelmia.
>
> Jos teet niitä työajalla niin ne ovat työnantajasi.
Tarkoitin nimenomaan työajan ulkopuolella. Pitäisin jotenkin itsestään
selvänä, ettei mitään työnantajan tuotteiden kanssa kilpailevia saa
tehdä, mutta kysymys on siis: saako mitään ohjelmia.
> Ei voi pakottaa mutta työnantaja voi etsiä uuden keksijän
> keksinnölle jos et itse julkaise tai patentoi sitä
> itse. Julkaiseminen voi taas rikkoa salassapitosopimuksesi.
Rikollista, mutta tietysti mahdollista jos firmasta löytyy sopiva
toinen työntekijä. No, tälläinen mahdollisuus kuitenkin lienee "aika
marginaalinen"...
Ari Laitinen
> > > - Miten kilpailukielto soveltuu harrastusmielessä tehtävään
> > > ohjelmointiin? Eli, jos tekee esimerkiksi GPL/LGPL-lisensoituja
> > > vapaita ohjelmia.
> >
> > Jos teet niitä työajalla niin ne ovat työnantajasi.
>
> Tarkoitin nimenomaan työajan ulkopuolella. Pitäisin jotenkin itsestään
> selvänä, ettei mitään työnantajan tuotteiden kanssa kilpailevia saa
> tehdä, mutta kysymys on siis: saako mitään ohjelmia.
Työntekijän kanssa voidaan esim. sopia ettei hän saa tehdä muuta työtä
ollessaan tässä yrityksessä töissä. Tämä on tavallista, mutta harrastusten
rajaaminen alkaa olla jo outoa. Mutta koska laki ei tätä asiaa määrää ja
työnantajan intressissä voi olla kokonaisvaltainen 24h/vrk ajatusprosessin
vuokraaminen työntekijältä niin vähintään tämän pitäisi näkyä sitten
palkassa.
Sopimuksena tuo on silti minun mielestäni pätevä jos sellainen tehdään ja
siihen suostut. Työnantaja nimittäin pystyy kyllä osoittamaan järkevät syyt
tälle sopimukselle perustuen työtehoon kun voit keskittyä paremmin työhösi
eikä harrasteongelmat häiritse työntekoa.
Eero Volotinen
Kuulostaa järjettömältä.
--
Eero
Ari Laitinen
"Eero Volotinen" <volo...@pollex.ncp.fi> kirjoitti viestissä
news:9m7mio$fen$1...@tron.sci.fi...
> > eikä harrasteongelmat häiritse työntekoa.
>
> Kuulostaa järjettömältä.
Ehkä alaa tuntemattomasta niin...
Jukka K. Korpela
> Kuusi kuukautta on kyllä työsopimuslain mukaan kilpailukiellon
> enimmäiskesto (kuitenkin vuosi jos tästä aiheutuva haitta
> kompensoidaan jotenkin työntekijälle). Tosin onhan niitä tätäkin
> pidempiä nähty (oikeudessakin, seurauksella että kilpailukielto
> ei estänyt kilpailijan palvelukseen menemistä mutta työntekijä
> tuomittiin maksamaan vahingonkorvausta).
Millä perusteella vahingonkorvaus tuomittiin?
Ainakin nykyisen työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimus on _mitätön_
siltä osin kuin se on tehty vastoin sitä koskevia säädöksiä (lain 5 §:ssä).
Eli oikeusvaikutus on sama kuin jos se olisi tehty lain sallimaksi
enimmäisajaksi.
Onkohan laki aiemmin ollut toinen? Vai olisiko niin, että samassa
oikeudenkäynnissä tuomittiin maksamaan vahingonkorvausta _ihan muusta_
syystä ja perusteesta?
Ja ylipäänsähän kilpailukiellon rikkominen ei aiheuta sitä, että sen
vastainen uusi työsopimus (tms.) olisi mitätön tai purkautuisi, vaan siitä
"vain" joutuu sitten maksamaan.
Follarit vain lakiryhmään. (Pitäisikö alistua ja todeta että muut haluavat
innokkaasti keskustella työsopimusasioista myös ohjelmointiryhmässä? Miksei
kaikissa muissakin ryhmissä, sillä vähän joka asiaanhan voi työsuhde
liittyä? :-) )
Mikael Gueck
tähän ovatkin monet jo vastanneet, uskon kuitenkin vielä voivani
kontribuoida keskusteluun valottamalla työnantajan näkökulmaa tähän
sopimusasiaan.
Sopimuksia voi tarkastella ainakin kahdelta kannalta; kirjaimen tai
hengen mukaan. Jukka Korpela tarkasteli kysymyksiäsi jo sopimuksen ja
lain kirjaimen vinkkelistä, minä yritän paneutua seuraavassa henkeen.
Pähkinänkuoressa: kun sovit kenen tahansa kanssa mistä tahansa asiasta,
varmistu ensin siitä että olette sopimuskumppanisi kanssa yhtä mieltä
siitä mistä ollaan sopimassa ja sen jälkeen päätä ovatko sopimuksen
ehdot sinulle sopivat.
Jos päädyt siihen että ehdot ovat kannaltasi liian hankalat, neuvottele
sopimuskumppanisi kanssa kunnes olette kummatkin tyytyväisiä tai
päädytte olemaan tekemättä sopimusta. Älä tee sopimuksia ehdoilla joita
et voi hyväksyä.
Sopimuksien paperille kirjaaminen on tuhansia vuosia vanha tapa jonka
uskon lähteneen ihmisen tavasta muistaa asiat itselleen mieluisasti, ja
tuon taipumuksen aiheuttamista erimielisyyksistä.
Vanha tapa on myös luetuttaa kirjoitettu sopimus vielä ennen
allekirjoittamista kolmannella osapuolella joka saattaa vaatia
esimerkiksi termistön selventämistä niin että sopimuksen sisällön
ymmärtämiseen ei tarvita minkään erikoisalan erityistuntemusta.
ObOhjelmointi:
$time = 5; /* päivää */
while( ($request <> $offer) and ($time > 0) ) {
($request, $offer, $conditions) =
negotiate($request, $offer, $conditions);
$time--;
}
if($request == $offer) {
$contract_a = write_down($offer, $conditions);
$contract_b = copy($contract_a);
if(recheck($conditions, $party_a, $party_b)) {
sign($contract_a, $party_a, $party_b);
sign($contract_b, $party_a, $party_b);
push @{$party_a}, $contract_a;
push @{$party_b}, $contract_b;
shake_hands($party_a, $party_b);
} else {
return FALSE;
}
return TRUE;
} else {
return TIMEOUT;
}
Marko Grönroos wrote:
> Millaisia ehtoja ohjelmistokehitystä tekevillä yrityksillä on nykyään
> tapana sisällyttää ohjelmoijien työsopimuksiin?
Voi kuule, kaikenlaisia. Isoilla uusmediapuljuilla on ymmärtääkseni
tällä hetkellä kaikkein kenkuimmat - työntekijän ja työhönottajan
kannalta - sopimusehdot.
Hassua kyllä, lyhimmät koeajat ja pisimmät karenssit ovat taloilla
joiden tuotteet ovat syvimmältä.
Usko tai älä mutta useimmat työhönottajat ovat ihan mukavia ihmisiä,
me emme halua kusettaa sinua vaan yksinkertaisesti ajamme kummankin,
sekä työnantajan ja työnhakijan etuja, tietysti omassa roolissamme.
> 1. Voiko työnantaja vaatia työsopimuksessa, että kaikkien
> työntekijän tekemien tietokoneohjelmien, myös työajan ulkopuolella
> tekemien, tekijänoikeudet kuuluvat työnantajalle? Onko tälläinen
> sopimus myös käytännössä pätevä?
Työnantaja ei voi vaatia sinua hyväksymään sopimusta. Valitset itse
hyväksytkö vai hylkäätkö sopimusehdot.
Kuvaamasi kaltainen ratkaisu on työnantajan kannalta paras mahdollinen
mutta todennäköisesti vaikuttaa jokapäiväiseen työhösi erittäin vähän.
Jos tahdot ohjelmoida työajan ulkopuolella omalla laitteistollasi ja
omia ohjelmistojasi käyttäen esimerkiksi vapaita, GPL lisensöityjä
tietokoneohjelmia, suosittelen että rajaat tarkasti sen alan jolle
aiot ohjelmistoja rakentaa, tarkastat ettei tämä rajaus sisällä
mitään työnantajasi toimialaan kuuluvaa, ja myyt työnanatajallesi
ajatuksen tälläisen toiminnan heille tuomista hyödyistä. Jos ajatus
menee läpi, yritä saada vaikka konkreettinen lista GPL ohjelmista joita
kehität ja niiden toiminnallisuuskuvaukset työsopimuksesi liitteeksi.
Kannattaa painottaa vapaa-ajan ohjelmoinnin koulutuksellisia avuja,
siinähän pääset tutustumaan käytännön projekteissa aina uusimpiin
työkaluihin ilman että sinua tarvitsisi erikseen niiden käytössä
kouluttaa.
> 2. Mikä on tavanomainen käytäntö kilpailukieltosopimuksen suhteen?
> Jos työskentelee työnantajalle esimerkiksi vuoden ajan, ja
> kilpailukieltosopimus vaatii 6 kk:n kieltoa saman toimialan
> (esim. ohjelmointiala) työpaikoista, tämä vaikuttaa minusta melko
> pitkältä.
Kilpailukiellolla pyritään ainakin suomessa lähinnä pienentämään
vaihtuvuutta. Et kerta kaikkiaan vaan pääse paikkoihin joissa
osaamisestasi olisi välitöntä hyötyä. 6kk kuulostaa kyllä erittäin
vaikeasti perusteltavalta jollei sinusta suorastaan tule
toimialajohtaja. 2kk voisi olla kohtuullista. Kuukausi vielä fiksumpi.
Itse en missään nimessä menisi työnhakijana allekirjoittamaan paperia
jossa on 6kk kilpailukielto. Tällä hetkellä niissä ehdoissa joista
sovin työnhakijoiden kanssa ei itse asiassa ole laisinkaan mainittu
kilpailukieltoa, eikä se näytä vaikuttavan vaihtuvuuteen kun muut
asiat ovat kunnossa.
> - Miten laajalti "toimiala" käsitetään? Jos työnantaja on
> ohjelmistoyritys, tarkoittaako tämä ettei työntekijä voi tehdä
> mitään muuta ohjelmistokehitystä, vaiko ei vain suoranaisesti
> työnantajan tuotteiden kanssa kilpailevia tuotteita?
Tämä kannattaa keskustella työnantajan edustajan kanssa läpi ja
kirjoittaa yhteenveto keskustelusta sopimuksen liitteeksi.
> 3. Voiko työnantaja itse katsoa, että työntekijä on tehnyt työn
> ulkopuolella tekemässään ohjelmassa "keksinnön" (esimerkiksi
> ohjelman toimintaperiaate) ja omia tai patentoida sen vastoin
> työntekijän tahtoa? Voiko liikesalaisuuksia koskevaa lakia hyödyntää
> tällaisessa jotenkin?
Mielipiteistähän on se tunnettu sananlasku, ne ovat kuin... neniä,
jokaisella on sellainen. Eri asia on se miten tälläinen kuviteltu
tilanne vaikuttaa sinun ja työnantajasi suhteeseen.
Arvioisin tämän riskin suuruuden jonnekin prosentin murto-osan
suuruuteen. Uskon että työntantajan edustaja suostuu, jos hänelle
on annettu lainkaan neuvotteluvaraa omalta puolelta, kirjaamaan
tämä tapaus ylös sopimuksen liitteeseen.
> - Entä voiko työnantaja pakottaa patentoimaan työssä tehdyn
> "keksinnön"? Ainakaan itse en halua mitään mitään ideoitani
> patentoitavan, sillä ohjelmistopatentit saattavat muodostaa
> arveluttavia, koko alaa uhkaavia eettisiä ongelmia.
Verot ja kuolema ovat ainoat tuntemani pakot. Tietysti jos menet
sopimaan asiasta ja hyväksyt järjettömät sopimussakot, saattaa
sinun olla parempi noudattaa sopimusta.
> 4. Mitä epäilyttäviä piirteitä salassapitosopimus saattaa pitää
> sisällään? Missä suhteessa tälläinen sopimus voi olla rajoittavampi,
> kuin normaali lakisääteinen liikesalaisuuksien
> salassapitovelvollisuus?
Tämä onkin ehkä kaikkein vähiten pahaenteinen kohta työsopimuksessa,
yleensä salassapidolla tarkoitetaan sitä ettet saa puhua työnantajasi
tai työnantajasi asiakkaiden asioista kolmansille osapuolille, jollei
sinulla ole siihen erikseen lupaa.
Monasti asia kirjataan ylös ihan vaan muistuttamaan muutenkin voimassa
olevasta velvoitteesta ja konkretisoimaan velvoitteen rikkomisen
mahdolliset seuraukset suhteessa mahdolliseen sopimussakkoon.
> 5. Onko kohtuuttomia vaatimuksia (sellaisia jotka mahdollisesti
> eivät menisi oikeudessa läpi) tekevän työsopimuksen
> allekirjoittamisella mitään juridista merkitystä, mikäli jotkin
> kohdat eivät normaalisti olisi lainmukaisia? Vai ovatko kohdat
> automaattisesti mitättömiä, eikä allekirjoituksella ole merkitystä?
Kun en tunne juridiikkaa en osaa antaa tähän toivomasi kaltaista
vastausta.
Olen kyllä ollut tässä nimenomaisessa tilanteessa eli sopimus jonka
osapuoli olin oli osittain pitämätön. Täytin sopimuksen pätemättömässä
kohdassa määritellyt velvoitteeni vaikka se ei lain mukaan olisi ollut
välttämätöntä sillä halusin olla sanani veroinen. Tiesinpä sitten
seuraavalla kerralla olla tekemättä samaa virhettä.
Se että sinut tunnetaan sanasi pitävänä ihmisenä joka tekee vaan
sellaisia sopimuksia jotka aikoo pitää, ei ole urasi ja muunkaan
elämäsi kannalta ainakaan haitaksi.
Vielä kerran: jos sinusta tuntuu siltä ettet voi hyväksyä sopimuksen
ehtoja, älä allekirjoita sitä vaan etsi kannaltasi parempi työnantaja.
:) MG
Ali K. Kiuaskoski
"O-V R:nen" <Otto-Ville...@ling.helsinki.fi.invalid> wrote in message
news:gtae0p9...@donner.ling.helsinki.fi...
> "Ali K. Kiuaskoski" <e...@lue.postia> writes:
>
> > Ei se kohtuuton ole, onhan noita vuodenkin pituisena sovittu,
>
> Kuusi kuukautta on kyllä työsopimuslain mukaan kilpailukiellon
> enimmäiskesto (kuitenkin vuosi jos tästä aiheutuva haitta
> kompensoidaan jotenkin työntekijälle). Tosin onhan niitä tätäkin
Kiitos täsmennyksestä. Tässä menee välillä ajat sekaisin kun on usemman maan
työsopimuslainsäädäntö pidettävä päässä (Ruotsissa em. aikaraja on 12 kk)
Ari Paananen
> 1. Voiko työnantaja vaatia työsopimuksessa, että kaikkien
> työntekijän tekemien tietokoneohjelmien, myös työajan ulkopuolella
> tekemien, tekijänoikeudet kuuluvat työnantajalle? Onko tälläinen
> sopimus myös käytännössä pätevä?
Edellisessä työpaikassani, jossa olin ollut töissä 8 vuotta tapahtui
ennen sieltä lähtöäni johtajavaihdoksia ja kaikenlaista muutakin
myllerrystä sen jälkeen kun jenkkiläinen firma osti ko. yhtiön osake-
enemmistön. Näiden tapahtumien seurauksena minulle tuotiin
"läpihuutojuttuna" allekirjoitettavaksi englanninkielinen työsopimuksen
lisäys, joka sisälsi mm. seuraavan pykälän:
"
The outcome of all activities of the Employee in the service of the
Employer and all proprietary rights in relation to the Employer or
its products shall belong to the Employer.
"
Pyysin paperin saatuani lisäselvitystä ja täsmennettyä tekstiä tuohon
_all activities_ kohtaan, mutten niitä koskaan saanut, joten en
allekirjoittanut lisäsopimusta ja vaihdoin pikapuoliin työpaikkaa.
> 2. Mikä on tavanomainen käytäntö kilpailukieltosopimuksen suhteen?
> Jos työskentelee työnantajalle esimerkiksi vuoden ajan, ja
> kilpailukieltosopimus vaatii 6 kk:n kieltoa saman toimialan
> (esim. ohjelmointiala) työpaikoista, tämä vaikuttaa minusta melko
> pitkältä.
Em. työsopimuksen lisäyksessä vastaava pykälä mainitsi karenssi-
ajaksi 3 kk. Kilpailupykälässä puhuttiin lisäksi hyvin ylimalkaisesti
suoraan tai epäsuorasti työnantajan kanssa kilpailevista yrityksistä
ja vielä erikseen mainittiin nimeltä tietyt erittäin vaaralliset
kilpailijat.
> - Miten laajalti "toimiala" käsitetään? Jos työnantaja on
> ohjelmistoyritys, tarkoittaako tämä ettei työntekijä voi tehdä
> mitään muuta ohjelmistokehitystä, vaiko ei vain suoranaisesti
> työnantajan tuotteiden kanssa kilpailevia tuotteita?
>
> - Miten kilpailukielto soveltuu harrastusmielessä tehtävään
> ohjelmointiin? Eli, jos tekee esimerkiksi GPL/LGPL-lisensoituja
> vapaita ohjelmia.
Tehtyäni päätöksen em. firmasta lähdöstä olin kiinnostunut juuri
näistä samoista asioista ja otin ne myös esiin uusien työnantaja-
ehdokkaiden kanssa neuvoteltaessa, koska minulla oli ja on edelleen
erinäisiä sivuhommia ja alaan liittyviä harrasteita. Neuvotteluissa
oli yksi tapaus, joka ei hyväksynyt minkäänlaisia "sivuaskareita",
joten neuvottelut katkesivat siihen. Muiden kohdalla päästiin
hyvin nopeasti sopuun siitä, että muutakin kuin varsinaista
päivätyötä saa tehdä kunhan "sivuaskareet" eivät suoraan kilpaile
varsinaisen leipätyönantajan tuotteiden kanssa.
Omakohtaisena neuvona sanoisin näiden kokemusten perusteella,
että jos työsopimukseen ei saada pyynnöstäsi huolimatta molempia
osapuolia tyydyttäviä sanamuotoja ja reilun pelin meininkiä, niin
unohda koko paikka ja etsi järkevämpi ja reilumpi työnantaja.
Osaajille löytyy aina työtä, vaikka IT-alan pintaliitäjä-
Lamborgini-ostajafirmojen osakkeet syöksyisivätkin pohjamutiin.
Matti Vuori
> Sopimuksia voi tarkastella ainakin kahdelta kannalta; kirjaimen tai
> hengen mukaan. Jukka Korpela tarkasteli kysymyksiäsi jo sopimuksen ja
> lain kirjaimen vinkkelistä, minä yritän paneutua seuraavassa henkeen.
Melkein kaimani, lakimies Matti Wuori esitti kerran, kun viranomaiset
esittivät hänelle, että "lain kirjain on tämä, mutta henki taas --
kirjaimesta poiketen -- tämä" sellaisen olennaisen periaatteen, että
oikeusvaltioissa ei ole olemassa mitään lain (tai sopimusten) "henkeä".
Vain kirjain ratkaisee, koska vain sitä voidaan viime kädessä puntaroida
tasapuolisesti.
> Pähkinänkuoressa: kun sovit kenen tahansa kanssa mistä tahansa asiasta,
> varmistu ensin siitä että olette sopimuskumppanisi kanssa yhtä mieltä
> siitä mistä ollaan sopimassa ja sen jälkeen päätä ovatko sopimuksen
> ehdot sinulle sopivat.
... mutta edellämainitusta huolimatta tämä on tärkeä sopimusta edeltävää
prosessia luonnehtiva periaate. Ja tämä ajatus välittömästi
kyseenalaistaen: ikävä kyllä, nykyisessä liike-elämässä sopijaosapuolet
ovat kuitenkin vaihtuvia ihmisiä, ja jos tulee riitaa, eivät asioista
keskustele sopimisen aikaiset henkilöt, vaan ainakin toisena osapuolena
on joku uusi johtaja, tai toisen osapuolen lakimies.
> Vanha tapa on myös luetuttaa kirjoitettu sopimus vielä ennen
> allekirjoittamista kolmannella osapuolella joka saattaa vaatia
> esimerkiksi termistön selventämistä niin että sopimuksen sisällön
> ymmärtämiseen ei tarvita minkään erikoisalan erityistuntemusta.
Yritysten välisessä sopimisessa tämä kolmas osapuoli on yleensä
yrityksen lakimies, ja en näkisi mitään syytä, etteikö se olisi lakimies
myös silloin, kun sopijaosapuolena on sellainen työntekijä, jolla on
kysymyksen esittäjän kaltaisia vakavia huolenaiheita.
Jos sopimusasiat ja niihin liittyvä riskienhallinta muuten kiinnostaa
lukijakuntaa, niin Pk-yrityksen riskienhallinta -sivustolla on paljon
asiaa ja tsekkilistoja sopimusasioihin liittyen: <www.pk-rh.com> (tosin
luultavasti vain niukalti tähän täsmäasiaan liittyen. Mutta hyödyntäkää
sivuston juttuja muissa töissänne.)
--
Matti Vuori, <http://sivut.koti.soon.fi/mvuori>
Vapaana työmarkkinoilla!
<http://sivut.koti.soon.fi/mvuori/ammattilainen/vapaana.htm>
Kuvataide-uutta! Kuvasarja "Olutta, kiitos"
<http://sivut.koti.soon.fi/mvuori/grafiikka/olutta-kiitos/>
Sami Jarvinen
> ObOhjelmointi:
>
> $time = 5; /* päivää */
% perl
$time = 5; /* päivää */
Quantifier follows nothing before HERE mark in regex m/* << HERE
päivää */ at - line 1.
%
*g*
Mikael Gueck
> Mikael Gueck wrote:
>>Sopimuksia voi tarkastella ainakin kahdelta kannalta; kirjaimen tai
>>hengen mukaan. Jukka Korpela tarkasteli kysymyksiäsi jo sopimuksen ja
>>lain kirjaimen vinkkelistä, minä yritän paneutua seuraavassa henkeen.
>
> Melkein kaimani, lakimies Matti Wuori esitti kerran, kun viranomaiset
> esittivät hänelle, että "lain kirjain on tämä, mutta henki taas --
> kirjaimesta poiketen -- tämä" sellaisen olennaisen periaatteen, että
> oikeusvaltioissa ei ole olemassa mitään lain (tai sopimusten) "henkeä".
> Vain kirjain ratkaisee, koska vain sitä voidaan viime kädessä puntaroida
> tasapuolisesti.
Oikein mielenkiintoinen näkökulma ja varmasti sellainen joka sopii
ihmiselle joka ammatikseen tuottaa kirjoittamisen jälkeen iäksi
arkistoitavaa paperia.
Me muut ihmiskunnan edustajat jotka pääasiassa teemme sopimuksia
tahtonamme ja tarkoituksenamme pitää ne ja olla niiden tulkitsemisessa
joustavia, saanemme pohtia asiaa omasta näkökulmastamme?
Varsinkin täällä ohjelmointiryhmässä me tiedämme miten vaikeaa on
vangita edes yksinkertainen ajatus sovelluksesta lähdekoodiin joka
sentään on paljon kapeammin tulkittavissa kuin ihmiskielet. Java -
write once, run anywhere. Puntaroivatko eri JVM:t sittenkään
bytekoodia aivan tasapuolisesti, kuten MW kaunopuheisesti sanoo?
Lakimiehet voivat olla kuin naruun sidottuja koiria jotka villisti
puolustavat sinua kaikkia narun pituuden sallimalle alueelle tulevia
vastaan, olivat he sitten ystäviäsi, vihollisiasi tai kuten 99% maailman
ihmisistä, vihollisiasi vasta sitten kun koirasi on ensin purrut heitä
käteen.
Sallittakoon että koirista on helvetisti hyötyä silloin kun päällesi on
hyökkäämässä lauma vesikauhuisia susia ja olet muuten yksin metsässä.
Käännän vielä kielikuvan suomeksi kun kaikki eivät sitä varmasti
snaijanneet. Se että koira puree neutraalia sopimuskumppania käteen
tarkoittaa tässä kontekstissa sitä että lakimiehesi valmistama
sopimus on (usein) vaikealukuinen ja täynnä sinua suojelevia ehtoja
mitä epätodennäköisimpiä tapahtumia varten, mikä kaikki yhdessä saa
sopimuskumppanisi ajattelemaan että sinä olet kusipää ja yrität
kusettaa häntä pienellä präntillä, että yksinkertaisessa asiassa on
jotenkin koira haudattuna, kun olet vaan pyrkimässä sekä hänen että
oman puolesi kannalta parhaaseen win-win tulokseen.
Nyyh, menneen elämän haamut selvästi kiusaavat. Eipä ole tätäkään
ongelmaa enää.
Siksi ehdotankin että sopimuksia kirjoitettaessa ette suinkaan anna
laki- tai sopimusihmisillenne vapaita käsiä vaan ensin käytte asian
skoopin heidän kanssaan läpi ja pyydätte heitä kirjoittamaan sopparin
joka suojaa teitä vain keskustelussa esiin tulleita ongelmilta,
yksinkertaisimmalla mahdollisimmalla tavalla ja niin suppeasti kuin
vaan on käytännöllistä.
Tämä siis erityisesti kun kyseessä on työsopimus.
>>Pähkinänkuoressa: kun sovit kenen tahansa kanssa mistä tahansa asiasta,
>>varmistu ensin siitä että olette sopimuskumppanisi kanssa yhtä mieltä
>>siitä mistä ollaan sopimassa ja sen jälkeen päätä ovatko sopimuksen
>>ehdot sinulle sopivat.
>
> ... mutta edellämainitusta huolimatta tämä on tärkeä sopimusta edeltävää
> prosessia luonnehtiva periaate. Ja tämä ajatus välittömästi
> kyseenalaistaen: ikävä kyllä, nykyisessä liike-elämässä sopijaosapuolet
> ovat kuitenkin vaihtuvia ihmisiä, ja jos tulee riitaa, eivät asioista
> keskustele sopimisen aikaiset henkilöt, vaan ainakin toisena osapuolena
> on joku uusi johtaja, tai toisen osapuolen lakimies.
Hyvä pointti.
Olet aivan oikeassa siinä että mitä kasvottomampi tai persoonattomampi
toinen osapuolista on, sitä tärkeämpää on luottaa tarkkaan kirjalliseen
tahdonilmaisuun vs. tarkoitukseen.
Kyseessä olevassa tapauksessa kylläkin työnhakija pysyy samana eikä
yleensä työhönottajia hirveästi vaihdella caseissa.
>>Vanha tapa on myös luetuttaa kirjoitettu sopimus vielä ennen
>>allekirjoittamista kolmannella osapuolella joka saattaa vaatia
>>esimerkiksi termistön selventämistä niin että sopimuksen sisällön
>>ymmärtämiseen ei tarvita minkään erikoisalan erityistuntemusta.
>
> Yritysten välisessä sopimisessa tämä kolmas osapuoli on yleensä
> yrityksen lakimies, ja en näkisi mitään syytä, etteikö se olisi lakimies
> myös silloin, kun sopijaosapuolena on sellainen työntekijä, jolla on
> kysymyksen esittäjän kaltaisia vakavia huolenaiheita.
Tässä käytin pedagogian discovery-temppua ilmentämään sitä missä
tehtävässä sopimuksia laatiessani näkisin nimenomaan
sopimuserimielisyyksiin paneutuneen ihmisen.
Nyt keskustelussa ei enää selvästi ole ohjelmointia, eikä se enää
edes auta alkuperäistä kysyjää joten loppukoon se siis omalta
osaltani toistaiseksi.
:) MG
Mikael Gueck
Sori, millä plättiksellä ajoit tuota? Ei toimi x86:lla, ei sparcilla,
vaatii ihmisen alle, saattaa pyöriä välttävästi phb:llakin.
:) MG
Marko Grönroos
> "The outcome of all activities of the Employee in the service of the
> Employer and all proprietary rights in relation to the Employer or
> its products shall belong to the Employer. "
Hmm. Maallikon silmin oleellisin kohta lienee "in the service of the
Employer", joka minusta selvästi rajaa tuon "all activities" koskemaan
vain työssä tehtyjä asioita. Jos kohta ei täyttäisi tätä
rajausfunktiota, se olisi tarpeeton.
Jotta se koskisi myös työajan ulkopuolella tehtyä, sen pitäisi olla
"while in the service". Tosin tämä merkitys voitaisiin ehkä tulkita
myös implisiittiseksi jollain perusteella. Esimerkiksi normaalissa
kielenkäytössä voitaisiin kysyä: "Are you in the service of the
Employer?" ja vastaus olisi "yes" myös työajan ulkopuolella. Menee
kyllä niin epämääräiseksi tulkitsemiseksi, että käytännössä mitätöisi
ko. kohdan.
Toisaalta tuo kohta saattaisi vain identifioida työntekijän: "Kaikki
[sellaisen] työntekijän, joka on työnantajan palveluksessa, toimien
tulokset..." Tällöin se ei rajoittaisi tuota "all activities"
mitenkään. Tämä tulkinta olisi ehkä hermeneuttisesti perusteltavissa
vastaavan identifiointimääreen käyttötavalla muualla
sopimuksessa. Tosin isolla kirjoitettu Employer jo määrittelee tämän
suhteen, joten ilmaus olisi oudon redundantti.
> Em. työsopimuksen lisäyksessä vastaava pykälä mainitsi karenssi-
> ajaksi 3 kk. Kilpailupykälässä puhuttiin lisäksi hyvin ylimalkaisesti
> suoraan tai epäsuorasti työnantajan kanssa kilpailevista yrityksistä
> ja vielä erikseen mainittiin nimeltä tietyt erittäin vaaralliset
> kilpailijat.
Tuollainen tarkka kohdentaminen vaikuttaisi ihan kohtuulliselta
verrattuna sellaiseen, että ei saa työskennellä millekään saman
toimialan (kuten ohjelmistokehitys) firmalle.
> Neuvotteluissa oli yksi tapaus, joka ei hyväksynyt minkäänlaisia
> "sivuaskareita", joten neuvottelut katkesivat siihen.
Kurantissa ruljanssissani kävin neljässä (4:ssä!) haastattelussa,
jonka päätteeksi sanottiin: "Saat paikan." Sitten paiskattiin kättä,
"Tervetuloa firmaan." Työsopimus on kuitenkin vielä
allekirjoittamatta, eikä sen sisällöstä ole ollut mitään puhetta,
muuta kuin: "Siinä ei pitäisi olla mitään ongelmaa. Ihan tavanomaisia
tämän alan asioita...kilpailu...keksintö..." Se mikä nosti minut
varpailleni, oli että kun kysyin, saisinko työsopimuksen etukäteen
luettavaksi, siihen ei suostuttu (no, en kovin vahvasti vaatinut).
> Muiden kohdalla päästiin hyvin nopeasti sopuun siitä, että muutakin
> kuin varsinaista päivätyötä saa tehdä kunhan "sivuaskareet" eivät
> suoraan kilpaile varsinaisen leipätyönantajan tuotteiden kanssa.
Tjooh, tuollainen on ihan kohtuullista.
> Omakohtaisena neuvona sanoisin näiden kokemusten perusteella,
> että jos työsopimukseen ei saada pyynnöstäsi huolimatta molempia
> osapuolia tyydyttäviä sanamuotoja ja reilun pelin meininkiä, niin
> unohda koko paikka ja etsi järkevämpi ja reilumpi työnantaja.
Njaah, useamman kuukauden töitä etsittyäni kynnys hylkäämiseen alkaa
olla jo suht korkealla. Jonkin aikaa voisi kyllä kärsiä ikävääkin
sopimusta, mutta kohtuuttoman laaja ja pitkä kilpailukieltokarenssi
tekisi sellaiseenkin suostumisen vaikeaksi.
Antti Tolamo
> Matti Vuori wrote:
> > Mikael Gueck wrote:
> >>Sopimuksia voi tarkastella ainakin kahdelta kannalta; kirjaimen tai
> >>hengen mukaan. Jukka Korpela tarkasteli kysymyksiäsi jo sopimuksen ja
> >>lain kirjaimen vinkkelistä, minä yritän paneutua seuraavassa henkeen
> > esittivät hänelle, että "lain kirjain on tämä, mutta henki taas --
> > kirjaimesta poiketen -- tämä" sellaisen olennaisen periaatteen, että
> > oikeusvaltioissa ei ole olemassa mitään lain (tai sopimusten) "henkeä".
> > Vain kirjain ratkaisee, koska vain sitä voidaan viime kädessä puntaroida
> > tasapuolisesti
> ihmiselle joka ammatikseen tuottaa kirjoittamisen jälkeen iäksi
> arkistoitavaa paperia.
>
> Me muut ihmiskunnan edustajat jotka pääasiassa teemme sopimuksia
> tahtonamme ja tarkoituksenamme pitää ne ja olla niiden tulkitsemisessa
> joustavia, saanemme pohtia asiaa omasta näkökulmastamme?
Olen samaa mieltä.
> Nyyh, menneen elämän haamut selvästi kiusaavat. Eipä ole tätäkään
> ongelmaa enää.
>
> Siksi ehdotankin että sopimuksia kirjoitettaessa ette suinkaan anna
> laki- tai sopimusihmisillenne vapaita käsiä vaan ensin käytte asian
> skoopin heidän kanssaan läpi ja pyydätte heitä kirjoittamaan sopparin
> joka suojaa teitä vain keskustelussa esiin tulleita ongelmilta,
> yksinkertaisimmalla mahdollisimmalla tavalla ja niin suppeasti kuin
> vaan on käytännöllistä.
Juu, olen samaa mieltä. Joitakin asioita voi sopia tarkasti ja pitääkin, mutta
jos kaikkea aletaan sopia ja tarkastella kirjaimellisesti, yksi tai kaksi
paperia tuskin riittää mihinkään. Ja sitten kun tehdään yhden tavarujunavaunun
täyttävä sopimus, alkaa tappelu siitä miten sitä kaikkea tulkitaan.
Kaikkein enitenhän lakiriitoja ja lakimiehiä on Yhdysvalloissa, ja minusta
tuntuu että yleensä siellä missä pyritään kaikkein suurimpaan tarkuuteen, kuten
mm.patenttia asioissa. Yleensäkin tuntuu jonkinlainen kaaoken laki vallitsevan
sopimuksissa: mitä tarkemmin määritelty on enemmän asioita, sitä enemmän
tulkinnan varaa siitä löytyy.
Loppujen lopuksi se on kysymys luottamuksesta. Mitä yksityiskohtaisempi
sopimus, sitä vähemmänhän sitä luottamusta on. Ja paradoksi tulee siitä että
mitä vähemmän ihmiset luottavat toisiinsa, sitä enemmän ja monimutkaisemmin
sopimuksin he sitovat toisiaan kiinni toisiinsa. Eli miksi sitten tehdä
sopimusta ollenkaan jos ei luota?
Sitäpaitsi, mitä yksityiskohtaisempi sopimus, ja sitä kautta monimutkainen,
sitä huonommin minusta usein tulee tajuttua mihin tuli sidottua itsensä. Usein
tämä pätee molempiin osapuoliin.
Taitaa muuten päteä ohjelmointiinkin. Yksinkertainen on kaunista.:)
Antti
o
>
Markku Nevalainen
>
> Loppujen lopuksi se on kysymys luottamuksesta. Mitä yksityiskohtaisempi
> sopimus, sitä vähemmänhän sitä luottamusta on.
Jos on valittavana tekeekö yleismallisen ja epämääräisen sopimuksen,
vai tekeekö yksityiskohtaisen, niin tehkää nyt hyvät ihmiset oman etunne
vuoksi ilman muuta se yksityiskohtainen.
> Sitäpaitsi, mitä yksityiskohtaisempi sopimus, ja sitä kautta monimutkainen,
> sitä huonommin minusta usein tulee tajuttua mihin tuli sidottua itsensä.
Olemme kaikki lukutaitoisia. Selkeästi kirjoitettua sopimusta, vaikkapa
2..3 sivun mittaista, on ilman muuta helpompi jälkeenpäin riitatilanteissa
tulkita ja ymmärtää, ja muillekin selittää kuin vaikka 10 rivin mittaista
yleisluontoista sopimusta.
> Taitaa muuten päteä ohjelmointiinkin. Yksinkertainen on kaunista.:)
Tuollainen analogia harvoin enää auttaa. Komponenteista sovelluksia teh-
den on ohjelmakoodia hyvin äkkiä 50-100.000 riviä kasassa.
On tämä lopputulos sitten rumaa tai kaunista, niin vähemmällä ja yksin-
kertaisemmalla koodimäärällä asiaa ei vain saa tehtyä.
MNe
Antti Tolamo
> Antti Tolamo wrote:
>>Loppujen lopuksi se on kysymys luottamuksesta. Mitä yksityiskohtaisempi
>>sopimus, sitä vähemmänhän sitä luottamusta on
> vai tekeekö yksityiskohtaisen, niin tehkää nyt hyvät ihmiset oman etunne
> vuoksi ilman muuta se yksityiskohtainen.
Teoriassa kyllä. Mitä et vaan tajua että tuo asia ei ole ihan noin
yksinkertainen juttu. Esimerkiksi minusta normaali tilanne ei ole se että
keskiverto työntekijä latelee vaatimuksia työhaastattelussa. Eiköhän ne
yksityiskohtaiset vaatimukset tule sieltä työnantajan puolelta. Siitähän
tämäkin threadi mielestäni lähti.
Sitäpaitsi montaa asiaa säädellään aika tarkasti jo työlainsäädannössäkin.
Monella alalla on ala ja työtehtävä kohtaiset säädökset/käytännöt jotka ovat
aika sitovia sekä juridisesti että käytännön kannalta.
Se on sitten eri asia tuntevatko ihmiset työlainsäädännön tai alansa
lainsäädäntöä. Väitänpä että on aika paljon ihmisiä joilla on tarkasti
säädeltyjä työsopimuksia jotka eivät kestä tarkastelua koska ovat ristiriidassa
jonkun muun lain kanssa ja vielä työntekijän haitaksi. Eihän työsopimuksilla
ole mitään keskuslautakuntaa joka todentaisi ne kaikki lain mukaisiksi ja
päteviksi. Silti ihmiset saattavat noudattaa niitä kun luulevat että ne sitovat
heitä.
Jos rupee väsäämään hirveän yksityiskohtaisia sopimuksia yksin, kehoitan kyllä
kääntymään esim. liiton lakimiehen puoleen ja ajattelemaan asiaa ajan kanssa.
Muuten voi tulla suostuttua asioihin joihin ei todellakaan tarvitse eikä saa
edes vaatia. Se on sitten tietenkin toinen asia kuinka moni työnantaja suostuu
odottamaan viikon tai kaksi kun työntekijä tarkistaa potentiaalista sopimustaan.
Sitäpaitsi on kokonaan toinen juttu mitä seuraa sopimusten rikkomisesta. Kyllä
niitä työsopimuksia ollaan ennenkin muuteltu yksipuolisesti, ilman että on
tullut mitään tuntuvia rangaistuksia joilla olisi merkitystä työnantajalle.
Minusta paljon tärkempää kuin tehdä yksityiskohtaisia sopimuksia, on minusta
katso kenen kanssa ja missä sopimuksia tekee. Sekä oivaltaa oma asema oikein
suhteessa muihin oikeuksiin ja työnantajaan, oli se sopimus sitten millainen
tahansa.
Muuten voi tulla ikäviä yllätyksiä jos on sopinut jotain jonka voi purkaa
helposti.
>
>>Sitäpaitsi, mitä yksityiskohtaisempi sopimus, ja sitä kautta monimutkainen,
>>sitä huonommin minusta usein tulee tajuttua mihin tuli sidottua itsensä.
>>
>
> Olemme kaikki lukutaitoisia. Selkeästi kirjoitettua sopimusta, vaikkapa
> 2..3 sivun mittaista, on ilman muuta helpompi jälkeenpäin riitatilanteissa
> tulkita ja ymmärtää, ja muillekin selittää kuin vaikka 10 rivin mittaista
> yleisluontoista sopimusta.
Ehkä olemme kaikki lukutaitoisia, mutta enpä usko että moni työntekija viilaa
2-3 sivuisia työsopimuksia työnantajan kanssa. Tosi halutut ammattilaiset ehkä.
Jotenkin ei tunnu hirveän realistiselta ajatella että työantaja tuhlaa muutaman
päivän ja monta tuntia siihen että viilaa monen työntekijän kanssa eri
sopimuksia ja valitsee niistä parhaan joka on samalla uusi työntekijä. Eiköhän
noista sopimuksista tule väkisinkin yleisluontoitia ja epämääräisiä, ellei
sitten kysymys todella ole vain siitä millä ehdoilla joku työntekijä saadaan
taloon.
Monella muulla alalla onkin aikoja sitten päädytty systeemiin missä esim.
ammattiliitto on sopinut työnantajien kanssa ykstyiskohtaiset minimit
työsopimuksiin mitkä jokaisen alalla olevan työsopimusten pitäisi noudattaa.
Yli voi mennä jos on työntekijällän painoarvoa mutta ei ali. Ainakin teoriassa
siis.
Antti
Marko Grönroos
> Usko tai älä mutta useimmat työhönottajat ovat ihan mukavia ihmisiä,
> me emme halua kusettaa sinua vaan yksinkertaisesti ajamme kummankin,
> sekä työnantajan ja työnhakijan etuja, tietysti omassa roolissamme.
Niin, no. Ne edut ovat monelta osin niin suoraan ristiriidassa, että
jaloon "kummankin etujen ajamiseen" sokeasti luottaminen olisi
vähintään hölmöä. Tuskinpa kovin moni työnantajakaan luottaisi siihen
että työntekijät ajavat aina tasapuolisesti myös työnantajan etuja.
> Kuvaamasi kaltainen ratkaisu on työnantajan kannalta paras mahdollinen
> mutta todennäköisesti vaikuttaa jokapäiväiseen työhösi erittäin vähän.
Ei se varmaan _työhöni_ vaikutakkaan. Kuitenkin se, että en saisi
tehdä vapaita ohjelmia työn ulkopuolella, vaikuttaisi
paljonkin. Ainakin kollektiivisesti, jos kaikilta ohjelmoijilta olisi
kielletty harrasteohjelmointi, vaikuttaisi se kaikkien vapaiden
ohjelmien _käyttäjienkin_ elämään varsin radikaalisti. Kollektiivisuus
lähtee aina yksilötasolta, ja se on se taso jossa sitä täytyy
kontrolloida.
Sitäpaitsi, "harrasteohjelmointi" ei usein ole harrastusta itsessään,
vaan sitä nikkaroidaan ihan vain välineenä muiden asioiden
tekemiseksi. Vähän niinkuin äidinkielen opettaja tai kokki väistämättä
käyttää ammattiosaamistaan työn ulkopuolellakin.
> Jos tahdot ohjelmoida työajan ulkopuolella omalla laitteistollasi ja
> omia ohjelmistojasi käyttäen esimerkiksi vapaita, GPL lisensöityjä
> tietokoneohjelmia, suosittelen että rajaat tarkasti sen alan jolle
> aiot ohjelmistoja rakentaa, tarkastat ettei tämä rajaus sisällä
> mitään työnantajasi toimialaan kuuluvaa
Sallittavien sovellusalueiden inklusiivinen rajaus etukäteen ei oikein
käy. Tulevia projekteja ja tarpeita on täysin mahdotonta ennustaa
työsopimusta tehtäessä, ja ne voivat olla hyvinkin
erityyppisiä.
> Jos ajatus menee läpi, yritä saada vaikka konkreettinen lista GPL
> ohjelmista joita kehität ja niiden toiminnallisuuskuvaukset
> työsopimuksesi liitteeksi.
Ohjelmien yksittäinen listaaminen on vielä mahdottomampi
inklusiivisten rajausten muoto.
> Kilpailukiellolla pyritään ainakin suomessa lähinnä pienentämään
> vaihtuvuutta.
Ikävä kuulla että sitä pääasiassa väärinkäytetään...
> 6kk kuulostaa kyllä erittäin vaikeasti perusteltavalta jollei
> sinusta suorastaan tule toimialajohtaja. 2kk voisi olla
> kohtuullista. Kuukausi vielä fiksumpi.
Valitettavasti laki on sen verran epämääräinen, että 6kk:sta voisi
helposti tulla yleiskäytäntö koko alalla, jos syntyisi muoti että se
on kunkin yksittäisen firman omaksi eduksi... ...jonka jälkeen kaikki
firmatkin kärsisivät.
> Arvioisin tämän riskin suuruuden jonnekin prosentin murto-osan
> suuruuteen. Uskon että työntantajan edustaja suostuu, jos hänelle
> on annettu lainkaan neuvotteluvaraa omalta puolelta, kirjaamaan
> tämä tapaus ylös sopimuksen liitteeseen.
Käsittääkseni vähänkään suuremmissa firmoissa neuvotteluvaraa
työsopimuksen sisällöstä on tasan 0. Tosin olen joskus saanut tehtyä
erillisiä sopimuksia poikkeuksista, neuvotteluvarakielto kun ei koske
niitä.
> > 4. Mitä epäilyttäviä piirteitä salassapitosopimus saattaa pitää
> > sisällään? Missä suhteessa tälläinen sopimus voi olla rajoittavampi,
> > kuin normaali lakisääteinen liikesalaisuuksien
> > salassapitovelvollisuus?
>
> Tämä onkin ehkä kaikkein vähiten pahaenteinen kohta työsopimuksessa,
> yleensä salassapidolla tarkoitetaan sitä ettet saa puhua työnantajasi
> tai työnantajasi asiakkaiden asioista kolmansille osapuolille, jollei
> sinulla ole siihen erikseen lupaa.
Voi se olla aika pahaenteinen, jos salassapito koskee myös työssä
oppimiasi ohjelmointitekniikoita... Minulla ei ainakaan ole
aavistustakaan mitä kyseinen käsite voi pitää sisällään.
Mikko Piironen
>Ei voi ellei ole erikseen sovittu, että kaikki keksinnöt kuuluvat
>työnantajalle työsuhteen aikana. Oikeus tekijänoikeuteen syntyy aina
>lähtökohtaisesti tekijälle. Patentointi ei onnistu, mikäli keksinnöllä ei
>ole uutuusarvoa (ja sehän työntekijän on helppo tuhota julkaisemalla
>keksintönsä ennenkuin patenttihakemus ehtii vireille).
Oisko noin?
Vilkaistaanpa hivenen lakia oikeudesta työntekijän tekemiin
keksintöihin. Loppuun liitetty pari pykälää. Ei koske yliopiston
tutkijoita. Muutenkin vastauksesi on hivenen erikoinen, koska
tekijänoikeudella ei ole oikeastaan mitään tekemistä patentoinnin
kanssa.
Alla olevasta laista voidaan tulkita, että mikäli keksintö
liittyy työnantajan toimialaan, niin työnantajalla on oikeus
patenttiin riippumatta siitä, syntyykö se työajalla vai ei.
Muutenkin asian todistaminen olisi mahdotonta.
Patentoinnin kannalta puolestaan monesti ei ole ratkaisevaa uutuus,
vaan keksinnöllisyys.
Mikäli teet keksinnön, olet velvollinen ilmoittamaan siitä
työnantajalle. Mikäli taas julkaiset tietoja keksinnöstä (työstäsi),
todennäköisesti rikot salassapitopykälää, joka työsopimuksesta
löytyy aivan varmasti. Sopimuksessa mainitun sakon lisäksi on
aivan mahdollista joutua maksamaan myös vahingonkorvauksia,
en suosittele.
Alkuperäiselle kysyjälle, kyseistä pykälää ei siis tarvitse edes
kirjata työsopimukseen, koska asiasta on säädetty lailla. Muista
kuitenkin, että keksinnöstä kuuluu myös saada kohtuullinen korvaus.
Mikäli keksintö osoittautuu myöhemmin huomattavan arvokkaaksi, voit
vaatia lisää korvausta myöhemmin. Aikaisemmin maksettu silloisen
hetken mukainen kohtuullinen palkkio ei poista tätä oikeutta.
--CLIP--
4§
Jos keksintö on syntynyt työntekijälle kuuluvien työtehtävien
täyttämiseksi tapahtuvan toiminnan tuloksena tai olennaisesti
käyttämällä hyväksi työnantajan liikkeessä tai laitoksessa
saavutettuja kokemuksia, työnantajalla on oikeus, mikäli keksinnön
hyväksikäyttö kuuluu hänen toiminta-alaansa, saada kokonaan tai
osittain oikeus keksintöön. Jos keksintö on syntynyt työntekijälle
työssä annetun tarkemmin määrätyn tehtävän tuloksena, työnantajalla
on sanotunlainen oikeus, vaikkei keksinnön hyväksikäyttö kuulu
työnantajan toiminta-alan.
Jos kysymyksessä on keksintö, jonka hyväksikäyttö kuuluu työnantajan
toimintaalaan, mutta joka on syntynyt muussa yhteydessä työsuhteeseen
kuin mitä 1 momentissa, tarkoitetaan, työnantaja on oikeutettu saamaan
käyttöoikeuden keksintöön.
Mikäli työnantaja haluaa saada 2 momentissa tarkoitettuun keksintöön
laajemman oikeuden kuin siinä säädetään tai oikeuden keksintöön,
joka on syntynyt yhteydettä työ– suhteeseen, mutta jonka hyväksikäyttö
kuitenkin kuuluu työnantajan toiminta-alaan, työnantajalla on etuoikeus
työntekijän kanssa siitä sopimalla saada sanottu oikeus.
5§
Jos työntekijä tekee 4 §:ssä tarkoitetun keksinnön, hänen tulee tästä
viipymättä kirjallisesti ilmoittaa työnantajalle ja samalla antaa sen
sisällöstä sellainen tieto, että työnantaja sen perusteella voi ymmärtää
keksinnön, sekä myös ilmoitus siitä, millaisessa yhteydessä työsuhteeseen
hän katsoo keksinnön syntyneen.
-- CLAP --
--
Mikko.P...@iki.fi # http://www.iki.fi/piironen # +358 40 5849020
You know how Einstein got bad grades as a kid - Well, mine are even worse!
Markku Nevalainen
>
> Eiköhän ne
> yksityiskohtaiset vaatimukset tule sieltä työnantajan puolelta. Siitähän
> tämäkin threadi mielestäni lähti.
Alkuperäinen vaatimus, tai ehdotus, esim. vapaa-aikana tehtyjen ohjelmien
käyttöoikeudesta jne. voi tietysti lähteä työnantajapuolelta. Mutta yhdessä
se molempia tyydyttävä sanamuoto pitää kuitenkin hakea, joten asia ei lopulta
siitä muuksi muutu, miltä puolelta aloite tuli.
> Sitäpaitsi montaa asiaa säädellään aika tarkasti jo työlainsäädannössäkin.
Mutta kun noista yleissäännöistä ei ole meitille kauhean_tärkeille_työvoima-
resursseille mitään hyötyä esim tässä casessa.
Yleissäännöissä ei mainita sanallakaan vapaa-aikana tehtyjen ohjelmistojen
omistusoikeudesta, mutta kahdenkeskisessä sopimuksessa sanotaan, joten jäl-
kimmäinen pätee.
> Kyllä niitä työsopimuksia ollaan ennenkin muuteltu yksipuolisesti,
Kahdenvälistä sopimusta ei kyllä noin vain muutella yksipuolisesti. Sitä voi-
daan kyllä yrittää rikkoa, yksipuolisesti. Tuomioistuin sitten päättää, pal-
jonko tämä sopimusrikkomus maksaa.
> Tosi halutut ammattilaiset ehkä.
Juuri sellaista väkeähän kaikki koodin nysvääjät ovat. Meinaan ainakin
ne jotka ovat saaneet toistaiseksi pitää vakanssinsa:)
MNe
Antti Tolamo
> Antti Tolamo wrote:
>
>>Eiköhän ne
>>yksityiskohtaiset vaatimukset tule sieltä työnantajan puolelta. Siitähän
>>tämäkin threadi mielestäni lähti.
>>
>
> Alkuperäinen vaatimus, tai ehdotus, esim. vapaa-aikana tehtyjen ohjelmien
> käyttöoikeudesta jne. voi tietysti lähteä työnantajapuolelta. Mutta yhdessä
> se molempia tyydyttävä sanamuoto pitää kuitenkin hakea, joten asia ei lopulta
> siitä muuksi muutu, miltä puolelta aloite tuli.
Sehän riippuu työnhakijasta. Jos on varaa valita niin sittenhän ei tarvitse
moista hyväksyä. Kumminkin jos kysymys on kynnyksestä työpaikan saannille
niin tuo sopimusvara voi olla olematon jos työantaja ei suostu tinkimään.
Ilmeisesti muut ovat ainakin suostuneet moisiin rajoituksiin, jolloinka asia
voi olla näin. Tiedä sitten onko se vain työantajan taktiikkaa sanoa noin jotta
se voi saada itselleen hyvät ehdot. Hyvinkin mahdollista.
>
>
>>Sitäpaitsi montaa asiaa säädellään aika tarkasti jo työlainsäädannössäkin.
>>
>
> Mutta kun noista yleissäännöistä ei ole meitille kauhean_tärkeille_työvoima-
> resursseille mitään hyötyä esim tässä casessa.
> Yleissäännöissä ei mainita sanallakaan vapaa-aikana tehtyjen ohjelmistojen
> omistusoikeudesta, mutta kahdenkeskisessä sopimuksessa sanotaan, joten jäl-
> kimmäinen pätee.
Totta. Tosin täytyy sanoa että joillakin aloilla moiset on kyllä päätetty
hyvinkin pitkälle etukäteen ettei edes tarvitse miettiä mitä saa tehdä ja
mitä ei.
>
>
>>Kyllä niitä työsopimuksia ollaan ennenkin muuteltu yksipuolisesti,
>>
>
> Kahdenvälistä sopimusta ei kyllä noin vain muutella yksipuolisesti. Sitä voi-
> daan kyllä yrittää rikkoa, yksipuolisesti. Tuomioistuin sitten päättää, pal-
> jonko tämä sopimusrikkomus maksaa.
Niin jos on varaa tuomioistuimeen, ja tuomioistuin katsoo vain sopimusta eikä
ole esim. työtuomioistuin jossa on kollegio päättämässä ja henkilöä ei voida
painostaa myös jollakin muulla asialla, kuten esim. työpaikan menetyksellä.
>
>
>>Tosi halutut ammattilaiset ehkä.
>>
>
> Juuri sellaista väkeähän kaikki koodin nysvääjät ovat. Meinaan ainakin
> ne jotka ovat saaneet toistaiseksi pitää vakanssinsa:)
>
> MNe
Hyvä heille jos on noin. Itse EN kuulu tuohon ryhmään, vaikka jonkin verran
ohjelmointia opettelinkin. Vaan taitaa joukko olla aika nuorta eikä kokenut
yhtään kovaa laskukautta omalla alallaan? Paitsi ehkä nyt.
Antti
Ali K. Kiuaskoski
"Mikko Piironen" <mpii...@timo.it.lut.fi> wrote in message
news:slrn9ojn1e....@timo.it.lut.fi...
> Vilkaistaanpa hivenen lakia oikeudesta työntekijän tekemiin
> keksintöihin. Loppuun liitetty pari pykälää. Ei koske yliopiston
> tutkijoita. Muutenkin vastauksesi on hivenen erikoinen, koska
> tekijänoikeudella ei ole oikeastaan mitään tekemistä patentoinnin
> kanssa.
Sinun kommenttisi on erikoinen, kun en missään väittänyt, että tekijänoikeus
ja patentoitavuus ovat samoja asioita. Yritin vain tiiviissä muodossa
kommentoida molempia kysyttyjä asioita.
> Patentoinnin kannalta puolestaan monesti ei ole ratkaisevaa uutuus,
> vaan keksinnöllisyys.
Kyllä uutuusarvokin on ratkaisevaa, ei varmasti mene läpi, jos on aiemmin
tunnettu keksintö, mitä yrität patentoida. Nopea surffaus antoi esimerkiksi
linkin erään merkittävän patenttijuristin sivuille:
http://www.leitzinger.fi/tietokoneohjelmat.html "Patentoitavuus edellyttää,
että keksintö on uusi ja että sitä voidaan käyttää teollisesti. "
Mikko Piironen
>Sinun kommenttisi on erikoinen, kun en missään väittänyt, että tekijänoikeus
>ja patentoitavuus ovat samoja asioita. Yritin vain tiiviissä muodossa
>kommentoida molempia kysyttyjä asioita.
Alkuperäinen kysyjä puhui vain patenteista, sinä vedit asian mukaan.
Ja jos jatketaan sättimistä, niin enpä kyllä väittänyt, että olisit
väittänyt niiden olevan samoja asioita.
>Kyllä uutuusarvokin on ratkaisevaa, ei varmasti mene läpi, jos on aiemmin
>tunnettu keksintö, mitä yrität patentoida. Nopea surffaus antoi esimerkiksi
>linkin erään merkittävän patenttijuristin sivuille:
>http://www.leitzinger.fi/tietokoneohjelmat.html "Patentoitavuus edellyttää,
>että keksintö on uusi ja että sitä voidaan käyttää teollisesti. "
No huoh, termistöä. Uutuus tarkoittaa sitä, että asia on oikeasti
uusi. Keksinnöllisyys puolestaan sitä, että asia ei ole aikaisemman
perusteella ns. itsestään selvää. Uusi asia voi olla myös itsestään
selvää. Ts. uusi keksintö EI ole aina patentoitavissa.
Leitzinger on patenttitoimisto, ei juristi.
Jarno Nurminen
> No huoh, termistöä. Uutuus tarkoittaa sitä, että asia on oikeasti
> uusi. Keksinnöllisyys puolestaan sitä, että asia ei ole aikaisemman
> perusteella ns. itsestään selvää. Uusi asia voi olla myös itsestään
> selvää. Ts. uusi keksintö EI ole aina patentoitavissa.
Musitaakseni patentin ehtona on myös se että keksinnöstä ei ole
julkisesti puhuttu mitään. Eli jos nyt huudan keksineeni mullistavan
akkuratkaisun ja kerron sen tekniikasta niin ilmeisesti patenttia ei voi
enää saada.
Kaikesta poikkeuksen tekee kuitenkin Ranska. Siellä käsittääkseni
paikallinen firma voi patentoida vaikkapa painovoiman ja laskuttaa
muunmaalaisia yrityksia sen käyttämisestä.
- Jarno
Mikko Piironen
>Musitaakseni patentin ehtona on myös se että keksinnöstä ei ole
>julkisesti puhuttu mitään. Eli jos nyt huudan keksineeni mullistavan
>akkuratkaisun ja kerron sen tekniikasta niin ilmeisesti patenttia ei voi
>enää saada.
Et Suomessa. Mutta se, että asiasta ei ole julkisesti puhuttu, ei
välttämättä riitä. Joissakin maissa on asian keksijällä etsikkoaika
patentin hakemiseen julkistamisenkin jälkeen, ts. kun keksit jotain ja
julkistat sen, niin sen jälkeen sinä voit laittaa patenttihakemuksen
vireille määräajan kuluessa.
>Kaikesta poikkeuksen tekee kuitenkin Ranska. Siellä käsittääkseni
>paikallinen firma voi patentoida vaikkapa painovoiman ja laskuttaa
>muunmaalaisia yrityksia sen käyttämisestä.
Ei voi. Ranska ei eroa olennaisesti muista Euroopan maista (lue:
EPO-maista), joskin joitakin eroavaisuuksia myös Euroopan maiden
sisällä on.
Ali K. Kiuaskoski
kommentoida. Voisit hieman huolellisemmin lukea vastaukset ja kiinnittää
myös huomiota siihen, mitä kirjoittaja EI sanonut. Minä ainakin jätän
tarkoituksella pois seikkoja, jotka ovat aiemmin tulleet ilmi jotta
keskustelu pysyisi tiiviimpänä.
"Mikko Piironen" <mpii...@timo.it.lut.fi> wrote in message
news:slrn9omoam....@timo.it.lut.fi...
> perusteella ns. itsestään selvää. Uusi asia voi olla myös itsestään
> selvää. Ts. uusi keksintö EI ole aina patentoitavissa.
Sitäkään en jälleen ollut väittänyt. Totesin vain, että kyllä uutuusarvo
ehdoton kriteeri patentoitavuudelle. Mikäli sitä ei ole, ei voi
patentoidakaan. MUTTA, missään en sanonut, että se on AINOA kriteeri. Toki
on esim. keksinnöllisyys, jota en viitsi toistaa, koska se sinun tekstissäsi
jo kerran esiintyi.
> Leitzinger on patenttitoimisto, ei juristi.
Patenttijuristeja täynnä oleva patenttitoimisto. Tyytyväinen?
Jarno Nurminen
> Ei voi. Ranska ei eroa olennaisesti muista Euroopan maista (lue:
> EPO-maista), joskin joitakin eroavaisuuksia myös Euroopan maiden
> sisällä on.
Miten sitten Ranskassa voidaan patentoida kilpailijan käyttämää
tekniikkaa ja sillä perusteella estää maahantuonti tai sitten ottaa
puolet kaikesta voitosta kotimaiselle yrittäjälle?
Lähteenä käytän erästä laajaa lehtiartikkelia jossa jotain suomalaista
taksimittarifirmaa pidettiin ihan pilkkana Ranskanmaalla. Musitaakseni
olivat vuodessa ottaneet suuren osan markkinoista haltuunsa
ylivoimaisilla tuotteillaan, mutta sitten Ranskan viranomaiset ensin
ystävällisesti pysäyttivät kaikki tuotteet tulliin, ja sen jälkeen
kiristivät suomalaista firmaa maksamaan "suojelurahaa" ranskalaiselle
yritykselle että saavat myydä rajoitetusti laitteitaan...Jutusta on jo
jonkin verran aikaa joten en muista mitään nimi ym. :(
- Jarno
Lantiainen Pasi
>taksimittarifirmaa pidettiin ihan pilkkana Ranskanmaalla. Musitaakseni
>olivat vuodessa ottaneet suuren osan markkinoista haltuunsa
>ylivoimaisilla tuotteillaan, mutta sitten Ranskan viranomaiset ensin
>ystävällisesti pysäyttivät kaikki tuotteet tulliin, ja sen jälkeen
>kiristivät suomalaista firmaa maksamaan "suojelurahaa" ranskalaiselle
>yritykselle että saavat myydä rajoitetusti laitteitaan.
Lehtijuttuja en ole nähnyt, mutta telkkarissa tuli kerran ohjelmaa
tuosta. Siinä kerrottiin, että se patentti oli vielä patentoitu
vastoin "yleistä" patenttilakia. Se patentti koski tapaa
kuinka indikoidaan laitteen akkujen tila. Ja tuo mittaustekniikka
ohjelmassa haastateltujen ihmisten mukaan oli "yleistä tietoa",
eli sitä ei olisi pitänyt pystyä patentoimaan... toisin kävi :)
Toisaalta tuntuu oudolta, miksei tuosta laitteesta vaikka
poistettu sitä indikaattoria tai vaihdettu sitä toiseen. Voisin
veikata, ettei akkujentilan mittaus NIIN vaikeata ole :)
--
**********************************
Name: Pasi Lantiainen
E-Mail: ba...@cc.tut.fi
homepage: www.vip.fi/~baze
**********************************
Mikko Piironen
>Mikko Piironen wrote:
>> Ei voi. Ranska ei eroa olennaisesti muista Euroopan maista (lue:
>> EPO-maista), joskin joitakin eroavaisuuksia myös Euroopan maiden
>> sisällä on.
>
>Miten sitten Ranskassa voidaan patentoida kilpailijan käyttämää
>tekniikkaa ja sillä perusteella estää maahantuonti tai sitten ottaa
>puolet kaikesta voitosta kotimaiselle yrittäjälle?
Laittomasti?
>Lähteenä käytän erästä laajaa lehtiartikkelia jossa jotain suomalaista
>taksimittarifirmaa pidettiin ihan pilkkana Ranskanmaalla. Musitaakseni
Mikähän tämä lähde on, olisi ihan mielenkiintoista tutustua.
Jarno Nurminen
> Toisaalta tuntuu oudolta, miksei tuosta laitteesta vaikka
> poistettu sitä indikaattoria tai vaihdettu sitä toiseen. Voisin
> veikata, ettei akkujentilan mittaus NIIN vaikeata ole :)
Suomalaisfirma varmaan älysi että sama miten sitä designia muuttaa,
Ranskalaisillä kyllä riittää asetuksia ja standardeja kilpailutilannetta
"tasaamaan" ;))
- Jarno
Jarno Nurminen
> Mikähän tämä lähde on, olisi ihan mielenkiintoista tutustua.
Ei mikään oikea lähde, mutta lisää juttua aiheesta:
http://staff.semel.fi/~kribe/mielipid/ranska.htm
Jos puoletkaan on totta niin kummallista menoa on. Toisaalta kun
tiedostaa sen että Suomi on pieni maa jolla ei ole suurtakaan merkitystä
Euroopan isojenpoikien kannalta, niin mikä tahansa on mahdollista. Eikös
EU-säädöksetkin ole käytännössä aivan erilaisia Keski-Euroopassa mitä
täällä pohjolassa?
Lain mukaisuutta voi tietty aina vaatia, ongelma on siinä että sitä
pitäisi saada vieraan maan lainsäätäjiltä ;)
- Jarno
RIKU +358-8-5652611 ja +358-40-5561982
> "Ali K. Kiuaskoski" <e...@lue.postia> writes:
>
>> Ei se kohtuuton ole, onhan noita vuodenkin pituisena sovittu,
>
> Kuusi kuukautta on kyllä työsopimuslain mukaan kilpailukiellon
> enimmäiskesto (kuitenkin vuosi jos tästä aiheutuva haitta
> kompensoidaan jotenkin työntekijälle). Tosin onhan niitä tätäkin
> ei estänyt kilpailijan palvelukseen menemistä mutta työntekijä
> tuomittiin maksamaan vahingonkorvausta).
Esimerkiksi 6 kuukauden kilpailukieltopykälän sopimussakko
saa olla korkeintaan kolmen kuukauden palkan suuruinen.
riku
Marko Grönroos
edennyt seuraavaan asteeseen, eli sain viimeinkin luettua
ko. sopimuksen. En tosin allekirjoittanut sitä vielä, ilmenneiden
järjettömyyksien vuoksi, mutta mikäli kohta (1) alla korjataan,
ilmeisesti allekirjoitan sen...kait ehkä. Sopimus tuntuu minusta
huteralta ja kyseenalaiselta, mutta toivoakseni se ei ole aivan
järjetön. Tai, no, kommentoikaa.
Alunperin hyppäsin sopimuksen suhteen varpailleni, koska sitä ei
annettu luettavaksi työhönottopäätöksen jälkeen, vaikka pyysin. Kysyin
asiaa nyt uudelleen tarkemmin, ja työnantaja sanoi, että sopimusta ei
missään tapauksessa anneta luettavaksi tai vietäväksi kolmannen tahon
tarkastettavaksi. Syyksi kerrottiin, että sopimus on luottamuksellinen
(tai jotain tämmöistä). Onko tälläinen kovin tavallista ATK-alan
yrityksissä?
Valitettavasti kaikki allaolevat lainaukseni noin 25:sta liitesivusta
ovat siten muistinvaraisia. Luettuani sopimusta n. 4½ tuntia
yrityksessä paikan päällä, löysin siitä ainakin seuraavat pääoutoudet:
1. Varsinaisessa työsopimuspaperissa: "[Allekirjoituksellaan
työntekijä vahvistaa] lukeneensa työsopimuksen liitteet
...a..b..c..d..e..f..g... ja sitoutuu noudattamaan liitteiden
kulloinkin voimassaolevan version säädöksiä."
Tätä kohtaa ei mielestäni voi tulkita mitenkään muuten kuin siten,
että työnantajalla on oikeus muuttaa sopimuksen sisältöä
jälkikäteen.
No, tämän kohdan työnantajan edustaja lupasi yrittää korjata
hetipikaa yrityksen johdon kokouksessa. Liitteissä olevia muita
kohtia ei suostuta korjaamaan, koska ne ovat kuulemma
konsernilaajuiset (kyseessä on keskisuuri ohjelmistoalan yritys).
2. Työsopimuksen liite liikesalaisuuksien salassapidosta on laajempi
kuin työsopimuslain 3. luvun 4§ siten, että se jatkuu myös
työsuhteen päättymisen jälkeen.
En tiedä onko tämä kohta pätevä. Ainakin ilman erillissopimusta
moista velvoitetta ei ole, paitsi jos liikesalaisuudet on hankittu
oikeudettomasti.
Salassapitoliitteessä oli varsin jännä kukkanen heti ensimmäisessä
virkkeessä: "Liikesalaisuudella tarkoitetaan työnantajan ja
työntekijän asiakkaiden ja liikekumppanien
...blaablaablaa... [salaista tietoa]." Eli, sopimus määrittelee
liikesalaisuudet vain sellaisiksi, jotka on saatu työnantajan (ja
työntekijän!) asiakkailta, yms. Hauskaa, eikö?
3. Kilpailurajoitus, 6 kuukautta, joka kieltää neuvottelun
työsuhteesta Oy Yritys Ab:n, sekä sen yhteistyö-yritysten A ja B,
asiakkaiden tai (neuvotteluasteella olevien) mahdollisten
asiakkaiden kanssa.
Eli huomaa, kieltää myös neuvottelun.
Tässä kohtaa oli myös varsin outo lause kilpailevasta ja
tarkoituksellisesti vahingollisesta toiminnasta, mutta tarkka
merkitys jäi karkean kielioppivirheen vuoksi
ymmärtämättä. (Liitteiden ensimmäiseltä sivulta löytyi kaksi
karkeaa lauseenrakenteellista ja kaksi pienempää virhettä.)
Lisäksi mainitaan sopimussakko, joka on 6kk:n palkkaa vastaava
summa. Kilpailurajoituksesta ei mainita maksettavan mitään
korvausta, eikä sellaisesta ole ollut puhetta myöskään aiemmin
palkasta keskusteltaessa.
4. Työnantajalla on oikeus lukea sähköposteja
poikkeustapauksissa. Teksti käyttää tässä sananmuotoa:
"poikkeustapauksia ovat USEIN [sähköpostin lukeminen kun työntekijä
ei ole tavoitettavissa sairauden, tms. vuoksi]."
Kohta USEIN antaa mahdollisuuden lukea viestejä myös muunlaisista
syistä, kuin annetut ymmärrettävät syyt.
En tiedä onko tämä ristiriidassa tietosuojalain kanssa. Myös sitä,
onko tämä muuten yksityisyyttä kohtuuttomasti loukkaava kohta, on
vaikea arvioida.
Lopuksi selitetään sitä menettelytapaa, jolla viestejä saa lukea,
ja että luetaan vain työASIOIHIN liittyviä viestejä. Huomaa, että
työASIAT ovat huomattavasti laajempi asia kuin
työTEHTÄVÄT. Esimerkiksi, kirjeenvaihto tulevan työnantajan kanssa
on tulkittavissa "työASIA":ksi. No, tämä epämääräisyys on ehkä
lievä.
5. Myös työsuhdekeksintöjen liitteessä näytti olevan joitain
ihmeellisyyksiä, mutta en käynyt sitä läpi kovin tarkkaan, koska
itselläni ei ole intressejä patentteihin.
Firmassa tosin harrastetaan aktiivisesti softapatentteja. Henkilö
sanoi, että Euroopassa softapatentit ovat sallittuja, jos ne
koskevat "menetelmiä". Mutta, "algoritmeja tai ideoita ei voi
patentoida." Tätä en oikein ymmärtänyt...
Yksi kohta keksintöilmoitusten käsittelystä oli
huvittava. Keksinnöstä tulee ilmoittaa keksintöilmoituksella ja
työnantaja sitoutuu käsittelemään keksintöilmoituksen 4kk:n
kuluessa. Kuitenkin työntekijä suostuu siihen, että käyttämällä
keksintöilmoituslomaketta hän antaa luvan, että käsittely saa
kestää 8kk. Err...wha????
Hmm, kait tälläisistä asioista keskusteleminen (julkisestikin) on ihan
laillista ja muutenkin hyvän tavan mukaista...on varmaan. Lakimiehen
konsultointi tulisi ehkä vähän turhan vaikeaksi, varsinkin jos pitäisi
raahata firmaan... Voishan se olla komia näky, muutaman totisen
pukumiehen kanssa. ;-)
JK
=?iso-8859-1?q?Gr=F6nroos?=) wrote:
>No niin, esimerkkitapaukseni työsopimuksesta Oy Yritys Ab:ssä on
>edennyt seuraavaan asteeseen, eli sain viimeinkin luettua
>ko. sopimuksen. En tosin allekirjoittanut sitä vielä, ilmenneiden
>järjettömyyksien vuoksi, mutta mikäli kohta (1) alla korjataan,
>ilmeisesti allekirjoitan sen...kait ehkä. Sopimus tuntuu minusta
>huteralta ja kyseenalaiselta, mutta toivoakseni se ei ole aivan
>järjetön. Tai, no, kommentoikaa.
Itse en kyllä menisi firmaan töihin joka antaa tuollaisen sopimuksen
nenän eteen. Tuollaisen sopimuksen voisi olettaa saavan fsecuren
kaltaiselta juppifirmalta.
Jos pelkkä työsopimus on tuonnäköinen, niin minkälaista on varsinainen
työnteko? Taitaa mennä suurin osa ajasta paperinpyörittelyyn..
Tämä oli sitten minun _mielipiteeni_.
t.J
Ari Laitinen
"Marko Grönroos" <ma...@iki.fi> kirjoitti viestissä
news:m3zo8ie...@nagai.intramagi...
> No niin, esimerkkitapaukseni työsopimuksesta Oy Yritys Ab:ssä on
> edennyt seuraavaan asteeseen, eli sain viimeinkin luettua
> ko. sopimuksen. En tosin allekirjoittanut sitä vielä, ilmenneiden
> järjettömyyksien vuoksi, mutta mikäli kohta (1) alla korjataan,
> ilmeisesti allekirjoitan sen...kait ehkä. Sopimus tuntuu minusta
> huteralta ja kyseenalaiselta, mutta toivoakseni se ei ole aivan
> järjetön. Tai, no, kommentoikaa.
Järjettömältä se kuulostikin jos sopimuksen sisältöön tulee sitoutua ilman
että sitä voi luetuttaa asiantuntijalla. Typerää selvittää virheet
jälkikäteen saatuaan sopimuksen. Todella hurjaa on sitoutua sopimukseen,
jonka sisältö ei ole edes määritelty vaan se tehtäisiin tarpeen mukaan. Toki
yrityksen johdolla on oikeus työnjohdollisiin ohjeisiin ja määräyksiin mutta
että ne muuttaisivat myös jo tehdyn sopimuksen sisältöä menee jo kyllä yli
hilseen. Tästä asiasta yrityksen työhönottajakin varmaan ymmärtää ettei
sopimus sellaisenaan ole järkevä ja oli siksi halukas asiasta
neuvottelemaan. Sanamuoto pitäisi laatia toisin niin että työntekijää
velvoitetaan toimimaan ko. ohjeiden mukaisesti lisäämättä niitä
varsinaisesti työsopimuksen sisällöksi.
Eihän tuo sinänsä paha varmaan sinunkaan mielestäsi muuten ollut. Yrityksen
tavoitteena sopimuksessa on estää se, että ollessasi jossain projektissa,
jota teet käytännössä yksi asiakkaalle X tulisitkin siihen tulokseen että
miksi X maksaisi työnantajallesi 3 kertaa palkkasi verran kuukaudessa kun
voisit mennä töihin suoraan X:lle kaksinkertaisella palkalla ja te kumpikin
säästäisitte palkkasi verran kuussa rahaa. Tätä ihan oikeasti tapahtuu ja
siksi on ymmärrettävää miksi siltä juuri halutaan suojautua sopimuksin.
Ehdotankin seuraavaa lisäystä
1. Varsinaisessa työsopimuspaperissa: "[Allekirjoituksellaan
työntekijä vahvistaa] lukeneensa työsopimuksen liitteet
...a..b..c..d..e..f..g... ja sitoutuu noudattamaan liitteiden
kulloinkin voimassaolevan version säädöksiä työsopimuslain 13 §
mukaisesti."
Tämä pykälä nimittäin kuuluu näin.
13 §. Yleissäännös työntekijän velvollisuuksista. Työntekijän on
suoritettava hänelle annettu työ huolellisesti, noudattaen niitä määräyksiä,
mitä työnantaja työn suoritustavan, laadun ja laajuuden sekä ajan ja paikan
suhteen toimivaltansa mukaisesti antaa. Hänen on vältettävä kaikkea, mikä on
ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan
vaadittavan menettelyn kanssa ja olisi omiaan tuottamaan vahinkoa
työnantajalle.
Pekka Riiali
> Alunperin hyppäsin sopimuksen suhteen varpailleni, koska sitä ei
> annettu luettavaksi työhönottopäätöksen jälkeen, vaikka pyysin. Kysyin
> asiaa nyt uudelleen tarkemmin, ja työnantaja sanoi, että sopimusta ei
> missään tapauksessa anneta luettavaksi tai vietäväksi kolmannen tahon
> tarkastettavaksi. Syyksi kerrottiin, että sopimus on luottamuksellinen
> (tai jotain tämmöistä). Onko tälläinen kovin tavallista ATK-alan
> yrityksissä?
Kuulostaa erittäin omituiselta. Asian pohtimista helpottaisi kyllä, jos
voisit kertoa onko kyseessä kotimainen yritys vaiko esimerkiksi
yhdysvaltalaisen konsernin suomalainen tytäryhtiö?
> Valitettavasti kaikki allaolevat lainaukseni noin 25:sta liitesivusta
> ovat siten muistinvaraisia. Luettuani sopimusta n. 4½ tuntia
> yrityksessä paikan päällä, löysin siitä ainakin seuraavat pääoutoudet:
>
> 1. Varsinaisessa työsopimuspaperissa: "[Allekirjoituksellaan
> työntekijä vahvistaa] lukeneensa työsopimuksen liitteet
> ...a..b..c..d..e..f..g... ja sitoutuu noudattamaan liitteiden
> kulloinkin voimassaolevan version säädöksiä."
>
> Tätä kohtaa ei mielestäni voi tulkita mitenkään muuten kuin siten,
> että työnantajalla on oikeus muuttaa sopimuksen sisältöä
> jälkikäteen.
Tuotahan se käytännössä tarkoittaa.
>
> 2. Työsopimuksen liite liikesalaisuuksien salassapidosta on laajempi
> kuin työsopimuslain 3. luvun 4§ siten, että se jatkuu myös
> työsuhteen päättymisen jälkeen.
Tämä on ihan normaalia, että salassapitovelvollisuus jatkuu
työsuhteen päättymisen jälkeen.
> 3. Kilpailurajoitus, 6 kuukautta, joka kieltää neuvottelun
> työsuhteesta Oy Yritys Ab:n, sekä sen yhteistyö-yritysten A ja B,
> asiakkaiden tai (neuvotteluasteella olevien) mahdollisten
> asiakkaiden kanssa.
Kilpailunrajotuspykälää ei pitäisi olla kuin yritysjohdolla ja vastaavilla
henkilöillä. Sitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi tavallisen rivikoodaajan
työsopimuksissa.
> Hmm, kait tälläisistä asioista keskusteleminen (julkisestikin) on ihan
> laillista ja muutenkin hyvän tavan mukaista...on varmaan. Lakimiehen
> konsultointi tulisi ehkä vähän turhan vaikeaksi, varsinkin jos pitäisi
> raahata firmaan... Voishan se olla komia näky, muutaman totisen
> pukumiehen kanssa. ;-)
Tällaisissa tapauksissa kannattaa kääntyä ammattiliiton lakimiehen puoleen,
jotka antavat yleensä maksutonta apua työoikeudellisissa asioissa. Joka
tapauksessa vaikka ei kuuluisikaan mihinkään liittoon, niin on tietääkseni
oikeus käyttää sopimusta tehtäessä lainopillista neuvojaa. Se, että yritys
ei anna muka liikesalaisuuteen vedoten sopimusta ulos, tarkoittaa kyllä
varmasti sitä, ettei se kestä myöskään päivänvaloa.
//Beke
--
+ rii...@lut.fi ++ Pekka Riiali +
+ WWW: http://www.lut.fi/~riiali ++ Korpimetsänkatu 10 B 14 +
+ irc: Beke ham: OH5LUQ ++ FIN-53850 LPR FINLAND +
+ pgp public key available on request ++ Tel: +358 (0)40 5431128 +
Timo Viljanen
> No niin, esimerkkitapaukseni työsopimuksesta Oy Yritys Ab:ssä on
Tämän jälkeen en voi kuin ihmetellä, miksi vaivaudut enää jatkamaan
keskustelua kyseisen firman kanssa?
Timo
Marko Grönroos
> Kuulostaa erittäin omituiselta. Asian pohtimista helpottaisi kyllä, jos
> voisit kertoa onko kyseessä kotimainen yritys vaiko esimerkiksi
> yhdysvaltalaisen konsernin suomalainen tytäryhtiö?
Kotimaiseen konserniin kuuluva.
Jenkkikonsernien suomalaisten tytäryhtiöiden työsopimukset ovat
kuulemma myös varsin radikaaleja, sen verran mitä olen kuullut
huhuja.
> Tämä on ihan normaalia, että salassapitovelvollisuus jatkuu
> työsuhteen päättymisen jälkeen.
Hmm. Mietin vaan onko moinen sopimus pätevä. Selvästikin se on
laajempi salassapitovelvollisuus kuin työsopimuslaissa, jossa se
päättyy työsuhteen päättyessä.
> Tällaisissa tapauksissa kannattaa kääntyä ammattiliiton lakimiehen puoleen,
> jotka antavat yleensä maksutonta apua työoikeudellisissa asioissa.
Valitettavasti en kuulu, ja ne vuosimaksut ovat turhan suuria
investointeja, ainakin ennen kuin saa työtä.
pekka.s...@iki.fi
> tarkastettavaksi. Syyksi kerrottiin, että sopimus on luottamuksellinen
> (tai jotain tämmöistä). Onko tälläinen kovin tavallista ATK-alan
Työsopimusten molempia puolia edustaneena sanoisin, että missään nimessä
ei tule allekirjoittaa sopimusta jota ei ymmärrä täydellisesti ja jonka
vaikutuksista ei ole täydellisen 100% varma. Työsopimusneuvontaa antavat
mm. ammattiliiton asianajajat, ja ammattiliittoon liittyminen saattaa
hyvinkin kannatta juuri tällaisten omituisuuksien vuoksi.
Ja mielestäni työsopimus ei saa olla niin luottamuksellinen että sitä ei
saisi näyttää muille; korkeintaan joitakin erityisiä liitteitä voidaan
määritellä salaisiksi, ja tällöin ne tulisi muotoilla helposti
ymmärrettäviksi.
Ehdotan siksi, että esität työsuhteen ehdoksi että saat tarkistuttaa
työsopimuksen ammattiliiton lakimiehellä. Sillä ei ole merkitystä oletko
ammattiliiton jäsen, pelkästään vaatimuksen esittäminen aiheuttanee
toivottavan reaktion. Jos eivät halua antaa sopimusta vaadi, että
epäselvät pykälät poistetaan sopimuksesta. Jos eivät suostu tähänkään,
etsi toinen työpaikka. Kohtuuttomasti niuhottaviin firmoihin ei kannata
sekaantua, siitä saa vain pitkän päänsäryn.
Marko Grönroos
> Tämän jälkeen en voi kuin ihmetellä, miksi vaivaudut enää jatkamaan
> keskustelua kyseisen firman kanssa?
Olen tosiaan miettinyt sitä. Palkka vaan olisi erinomainen verrattuna
aikaisempiin, ja työkin mahdollisesti mielenkiintoista. Tämä
toimeentulotuella eläminen alkaa vähitellen harmittaa, ja neljä
kuukautta töiden etsintää on ollut aika rasittavaa aikaa. Pentele kun
sopivaa ATK-alan työtä ei nykyään saa edes 4v:n TKO:n opinnoilla +
7v:n työkokemuksella. Nojoo, jotain vaatimuksiakin on, mut silti.
Jari Kettunen
"Marko Grönroos" <ma...@iki.fi> wrote in message
news:m3r8tud...@nagai.intramagi...
Mikko Piironen
> 5. Myös työsuhdekeksintöjen liitteessä näytti olevan joitain
> ihmeellisyyksiä, mutta en käynyt sitä läpi kovin tarkkaan, koska
> itselläni ei ole intressejä patentteihin.
Minulla ainakin olisi intressi rahaan, mikäli työnantaja
patentoisi keksintöni ja tienaisi sillä ziljoona markkaa
rojalteina.
> Firmassa tosin harrastetaan aktiivisesti softapatentteja. Henkilö
> sanoi, että Euroopassa softapatentit ovat sallittuja, jos ne
> koskevat "menetelmiä". Mutta, "algoritmeja tai ideoita ei voi
> patentoida." Tätä en oikein ymmärtänyt...
Kyse on lähinnä terminologiasta ja stilistiikasta. Softapatentit on
kielletty laissa, mutta patenttivirastot myöntävät niitä kun hakemus
vaan puetaan sopivaan sanamuotoon. Nykyisin softa patentoidaan
menetelmänä, järjestelmänä ja joskus myös liiketoimintamallina.
Menetelmän ja algoritmin ero on aika häilyvä.
> Yksi kohta keksintöilmoitusten käsittelystä oli
> huvittava. Keksinnöstä tulee ilmoittaa keksintöilmoituksella ja
> työnantaja sitoutuu käsittelemään keksintöilmoituksen 4kk:n
> kuluessa. Kuitenkin työntekijä suostuu siihen, että käyttämällä
> keksintöilmoituslomaketta hän antaa luvan, että käsittely saa
> kestää 8kk. Err...wha????
Tarkoittaa sitä, että keksinnöstä on lain mukaan ilmoitettava
työnantajalle, jonka on puolestaan saman lain mukaan vastattava
neljän kuukauden kuluessa, halutaanko patenttia hakea. Mikäli ei,
niin siinä tapauksessa keksijä saa patentoida keksinnön omiin
nimiinsä. Vaikka täyttäisitkin kyseisen lomakkeen, niin voit
kyllä vaatia, että asia käsitellään neljässä kuukaudessa.
Jukka K. Korpela
> Ehdotankin seuraavaa lisäystä
>
> 1. Varsinaisessa työsopimuspaperissa: "[Allekirjoituksellaan
> työntekijä vahvistaa] lukeneensa työsopimuksen liitteet
> ...a..b..c..d..e..f..g... ja sitoutuu noudattamaan liitteiden
> kulloinkin voimassaolevan version säädöksiä työsopimuslain 13 §
> mukaisesti."
Ymmärrän, mitä tuolla ajettaisiin takaa, mutta en usko, että tuo lainkaan
selventäisi asiaa. Se, että sitoutuu noudattamaan jotain, on suhteellisen
selvä asia. Lisäys "sen-ja-sen pykälän mukaisesti" ei sisällä mitään
ilmeistä täsmennystä. Ja jos osapuolten tarkoittamaa sisältöä ei voida
mistään luotettavasti päätellä, ei tiukan paikan tullen voitane muuta kuin
jättää lisäys huomiotta.
> Tämä pykälä nimittäin kuuluu näin.
>
> 13 §. Yleissäännös työntekijän velvollisuuksista.
Ei, vaan 13 § koskee palkan maksuaikaa ja -kautta. :-) Nimittäin
2. luvun 13 §, muissa luvuissa ei kolmattatoista pykälää ole.
Työsopimuslaki on pantu uusiksi tänä vuonna. Yleissäännös työntekijän
velvollisuuksista on nykyisin 3. luvun (Työntekijän velvollisuudet) 1 §.
Tämä tietysti herättää yleisen kysymyksen siitä, mitä merkitsee, jos
sopimuksessa (tai määräyksessä, yhdistyksen säännöissä tms.) on viittauksia
lakeihin ja laki muuttuu. Tässä tapauksessa on suhteellisen ilmeistä, mikä
uuden lain pykälä vastaa aiempaa 13 §:ää, mutta aina ei niin ole, eikä
vastaavuutta ole säädetty lain tasolla. Ja tässä tapauksessa säädöksen
muotoilu on muuttunut; eri asia on, onko muutoksella tarkoitettu muuttaa
myös sisältöä.
Luonnolliselta tuntuisi ajatus, että sopimuksessa olevaa viittausta lakiin
tulkitaan sopimushetkellä vallinneen lain sisällön mukaan. Tämä olisi
sopimusoikeuden yleisten periaatteiden mukainen: peruslähtökohtana on
sopimusosapuolten yhteinen tahto, eikä sen voi mielekkäästi ajatella olevan
abstrakti viittaus esim. työsopimuslaki-nimisen lain 13. pykälään siitä
riippumatta, että pykälän sisältöä sopimuksen jälkeen muutetaan. Toisaalta
sopimusten tulkinnan tämä tietysti tekee hankalammaksi, kun kaiken muun
lisäksi pitäisi selvittää sopimushetkellä vallinnut lain sisältö.
Hankalampi on sitten tulkita, mitä merkitsee esimerkiksi yhdistysten
säännöissä oleva maininta tyyliin "Asioissa, joita ei ole näissä säännöissä
mainittu, noudatetaan yhdistyslakia" (jollaista muuten ei näytä olevan
PRH:n mallisäännöissä). Se kai on yleensä kirjoitettu joko ihan vaan koska
jonkun mielestä niin on tapana tai sitten informatiivisessa tarkoituksessa:
muistutetaan sääntöjen lukijaa siitä, että monet asiat on jätetty
sanomatta, koska niistä on yleisesti säädetty yhdistyslaissa. Mutta jos
oletamme, että yhdistyslakia olennaisesti muutetaan, niin sisältäisikö
tuollainen maininta sen, että yhdistyksessä noudatetaan sääntöjen
hyväksymishetkellä voimassa ollutta yhdistyslakia, kaikilta niiltä osin,
joilta uusi laki ei ole pakottava (t.s. ei rajoita sitä, mitä säännöissä
voidaan määrätä)?
Follarit rajattu (vaihteeksi:-)) lakiryhmään.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/indexfi.html
Lakiaiheisia juttuja: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/lait.html
Markku Nevalainen
>
> Timo Viljanen <vilj...@morgoth.tuug.fi> writes:
> > Tämän jälkeen en voi kuin ihmetellä, miksi vaivaudut enää jatkamaan
> > keskustelua kyseisen firman kanssa?
>
> Olen tosiaan miettinyt sitä. Palkka vaan olisi erinomainen verrattuna
> aikaisempiin, ja työkin mahdollisesti mielenkiintoista.
Homma ja tarjottu liksataso näköjään houkuttelee aika vahvasti.
Kun sopimusta ei saa edes talon ulkopuolella luetuttaa, tulee kyllä
mieleen että perinteiset ketkufirmat menettelevät sopimuksineen
juuri noin.
Mutta jos palkanmaksu pelaa säntillisesti, niin en näkisi sitä ka-
tastrofiksi, vaikka päättäisit tuonne mennäkin.
Ja varsinkin kun olet ottanut noinkin hyvin selvää edessä olevista
sopimuskarikoista.
Pitää vain muistaa ne voimassa olevat ehdot, ja elää niiden mukai-
sesti. Varoo kertomasta mahdollisista vapaa-ajan keksinnöistään,
freeware-ohjelmointiprojekteistaan ym. työpaikalla. Kaikki tällai-
set on hoidettava vaimon tai tyttöystävän nimellä, jne.
Sopivan lyhyt irtisanomisaika varmistaa pakotien, jos olo siellä
alkaa kuitenkin tuntua liian tukalalta.
MNe
Eikka
viestissä:slrn9orjgo....@timo.it.lut.fi...
> Minulla ainakin olisi intressi rahaan, mikäli työnantaja
> patentoisi keksintöni ja tienaisi sillä ziljoona markkaa
> rojalteina.
Eikös annettujen työtehtävien mukana syntyneiden keksintöjen oikeudet kuulu
automaattisesti firmalle?
Anne L.
news:w_sj7.286$XN4....@read2.inet.fi:
Entäpä, jos kyse ei ole annetusta työtehtävästä, vaan jostain
työajan ulkopuolella omana harrastuksena tehdystä?
---A.
Ali K. Kiuaskoski
neuvottelut tuohon paikkaan.
Tämä oli vain oma mielipiteeni, muut näyttävät kommentoineen kysymyksiäsi
sen verran tyhjentävästi, ettei lisättävää ole.
Mikko Piironen
>Eikös annettujen työtehtävien mukana syntyneiden keksintöjen oikeudet kuulu
>automaattisesti firmalle?
Kuuluu, mikäli firma haluaa käyttää oikeutensa. Niistä voidaan toki
myös luopua, mutta mikäli keksintö liittyy firman toimialaan niin näin
ei kyllä kovin usein tehdä.
Mikko Piironen
>> Eikös annettujen työtehtävien mukana syntyneiden keksintöjen oikeudet
>> kuulu automaattisesti firmalle?
>
>Entäpä, jos kyse ei ole annetusta työtehtävästä, vaan jostain
>työajan ulkopuolella omana harrastuksena tehdystä?
Ratkaisevaa tässä ei ole työajan ulkopuolisuus, vaan se, että
liittyykö keksintö työnantajan toimialaan. Mikäli liittyy, niin
silloin oikeudet siirtyvät työnantajalle, vaikka keksintö ei
suoraan liittyisikään työtehtävään. Työnantajan on ilmoitettava
keksijälle oikeuksien käytöstä määräajassa (4kk).
Mikäli taas keksintö ei liity työnantajan toimialaan niin silloin
oikeudet ovat luonnollisesti keksijällä.
Huom, edellä esitetty ei koske yliopiston tutkijoita.
Markku Nevalainen
>
> Ratkaisevaa tässä ei ole työajan ulkopuolisuus, vaan se, että
> liittyykö keksintö työnantajan toimialaan.
Jos työnantajana on ohjelmistotalo, niin firman toimialana on
tietokoneohjelmien valmistus.
Jos ylläoleva pitää paikkansa, niin kaikkien, myös vapaa-aikana
tehtyjen tietokoneohjelmistojen oikeudet menisivät ilman muti-
noita työnantajalle.
Tämän threadin alkuperäinen kysymys koski juuri tuollaisen työ-
sopimusehdon kohtuullisuutta ja legaalisuutta.
Onko tämä asia sitten näin yksinkertainen ja kiistaton? Löytyykö
sille oikeuden ennakkotapauksia tai muita käytännön vahvistuksia?
MNe
Pekka Pessi
>> Ratkaisevaa tässä ei ole työajan ulkopuolisuus, vaan se, että liittyykö
>>keksintö työnantajan toimialaan.
>Jos työnantajana on ohjelmistotalo, niin firman toimialana on
>tietokoneohjelmien valmistus. Jos ylläoleva pitää paikkansa, niin kaikkien,
>myös vapaa-aikana tehtyjen tietokoneohjelmistojen oikeudet menisivät ilman
>mutinoita työnantajalle.
Kyse oli keksinnöistä, eli patenteista, ei tekijänoikeuksista.
Jos firman toimialana on tietokoneohjelmien valmistus, niin
luonnollisesti kaikki alaan liittyvät keksinnöt ovat sellaisia,
että niitä ei voi patentoida (eli ne ovat matemaattisia kaavoja
tai algoritmeja).
[Jos toimialana taas on vaikkapa tietoliikenneohjelmien
valmistus, niin keksinnöt jotka vaikuttavat siirrettäviin
bitteihin, ovat menetelmiä ja ne voidaan patentoida. #include
<stddisclaimer>]
Pekka
Mikko Piironen
>Jos työnantajana on ohjelmistotalo, niin firman toimialana on
>tietokoneohjelmien valmistus.
>Jos ylläoleva pitää paikkansa, niin kaikkien, myös vapaa-aikana
>tehtyjen tietokoneohjelmistojen oikeudet menisivät ilman muti-
>noita työnantajalle.
Tämä puolestaan ei ole aivan niin yksinkertaista. Sama pätee
vähän noihin kilpailijakieltoihin.
Miten määritellään työnantajan toimiala? Onko se ohjelmistot
ylipäätänsä, vai joku spefisempi, vaikkapa varasto-ohjelmistot?
>Tämän threadin alkuperäinen kysymys koski juuri tuollaisen työ-
>sopimusehdon kohtuullisuutta ja legaalisuutta.
Ilmeisesti työnantajakaan ei tiedä silloin, miten asianlaita on
ja halutaan varmistaa oikeuksien saanti.
Työsopimuksen ehtojen legaalisuuten en kyllä ota kantaa,
asiantuntemus aiheesta kun on sen verran vähäistä, että omissa
ongelmissa käyttäisin kyllä ammattiliiton lakimiestä.
>Onko tämä asia sitten näin yksinkertainen ja kiistaton? Löytyykö
>sille oikeuden ennakkotapauksia tai muita käytännön vahvistuksia?
Pikaisella vilkaisulla aiheesta ei löydy ennakkopäätöksiä. Jos
joku löytää/tietää moisten olemassa olon niin olisikin mielenkiintoista
tutustua.
Mutuna luulisin, että asiat sovitaan useimmiten työntekijälle heikoilla
ehdoilla ilman oikeuskäsittelyä. Harvalla kun on rahaa ja kanttia
ryhtyä käymään asiasta oikeutta.
Itse pitäisin järkevänä antaa yhtiön hakea keksintöön patentti ja
samalla sovitaan kohtuullisesta korvauksesta, mikäli patentista
tulee tuottoja. Tällä tavalla rahallinen riski jää kokonaan
yritykselle.
Toisaalta, tässä tapauksessa taisi ajatuksena olla jättää keksinnöt
yleiseksi hyväksi.
Mikko Piironen
> Jos firman toimialana on tietokoneohjelmien valmistus, niin
> luonnollisesti kaikki alaan liittyvät keksinnöt ovat sellaisia,
> että niitä ei voi patentoida (eli ne ovat matemaattisia kaavoja
> tai algoritmeja).
Suomen laki sanoo näin. Mutta miten on todellisuuden laita?
Jos haluaa softapatentin Suomeen, niin sitä voi yrittää esimerkiksi
hakemalla Eurooppapatenttia, joka saatetaan myös Suomessa voimaan.
EPO puolestaan on myöntänyt paitsi softapatentteja niin myös
liiketoimintamenetelmäpatentteja.
Ja patenttiahan voidaan hakea lähes koko maailmaan, ei ne oikeudet
siihen lakkaa jos Suomesta patenttia ei myönnetäkään.
Pelkän softan muotoilu menetelmäksi on varsin yleistä, myös Suomessa.