Solid tietokanta
JoT
Onko Solid-tietokantana miten varteenotettava vaihtoehto ?
(Siis käyttökokemuksia kaipailisin...)
Tietokanta tulee sovellukseen jolla käsitellään potilaiden kuva yms.
tietoja.
(Eli mielestäni Oracle on liian raskas ja Access kenties liian
kevyt....)
Ympäristö on ainakin vielä Windows (NT4, 9X, Me, 2000, XP...)
Etukäteen kiittäen,
JoT
Marko Koskinen
Jos Microsoftin kaluilla kehität, kannattaa tutustua MSDE:hen:
http://msdn.microsoft.com/library/default.asp?URL=/library/backgrnd/html/msd
eforvs.htm
--
Marko
JoT
Käytän C++Builderin 5 versiota.
t. JoT
Jari Kettunen
jotka kuuluvat Borlandin pakettiin toimivat mielestäni erinomaisesti. Tosin
jos käytössäsi on Enterprice-versio kannatta perehtyä vakavasti
Midas-tekniikkaan.
"JoT" <jo...@artic.net> wrote in message news:3BC18BF3...@artic.net...
Ari Paananen
>Onko Solid-tietokantana miten varteenotettava vaihtoehto ?
>(Siis käyttökokemuksia kaipailisin...)
Omat kokemukset ovat NT/W2k-ympäristöstä ja ODBC:n kautta käytetystä
vanhasta Solidin versiosta 2.3, joka taisi olla viimeinen pienille
lisenssimäärille myyty versio.
Kokemukset ovat pääasiassa myönteisiä:
+ Stabiili. Yksi päivittäin käytettävä instanssi on ollut ympäri
vuorokauden päällä olevassa duunikoneessa käynnissä vuodesta -98
alkaen lukuunottamatta pakollisia koneen sammutuksia ja bootteja.
Samaan aikaan olen softankehitysprojekteissa ajanut tiuhaan muita
projektikohtaisia instansseja enkä muista kannan kaatuneen alta
kertakaan.
+ Pieni resurssienkulutus erityisesti muistin suhteen.
+ Suhteellisen nopea. Yksinkertaisissa ja hieman monimutkaisemmissa
operaatioissa toiminta on monesti ollut jopa nopeampaa kuin
Oraclella tai SQL-Serverillä (kaikista kannoista vakioasennukset
ilman optimointeja).
+ Äärimmäisen näppärä backuppi ja kannan siirto esim. töistä kotiin
ja takaisin. Siirrät vain solid.db -kantatiedoston.
Negatiivisista asioista mieleen tulee:
- Suorituskyky putoaa joillain monimutkaisilla kyselyillä (useita
sisäkkäisiä select-lauseita tms) todella rajusti.
- Managerointityökalut ovat varsinkin nykymittapuun mukaan aika karut.
- Tablespace-käsite tai sitä vastaava puuttuu. Tämän vuoksi useampia
rinnakkaisia kantoja käytettäessä on käynnistettävä useita kanta-
prosesseja hieman purkkavirityksenomaisia erityisohjeita seuraten.
Jari Mäkelä
> Kokemukset ovat pääasiassa myönteisiä:
> + Stabiili.
> + Pieni resurssienkulutus erityisesti muistin suhteen.
> + Suhteellisen nopea.
> + Äärimmäisen näppärä backuppi ja kannan siirto
Noista olen samaa mieltä. Viimeisestä erityisesti on jäänyt mieleen
kannan siirto alustalta toiseen (NT / Solaris / Linux) vain tuo
kantatiedosto siirtämällä. Tosin lisenssit ovat sitten
alustasidottuja.
Lisäksi
+ Perusasennus on sikahelppo (5 min) verattuina muihin tuotteisiin.
+ Proseduurikieli on syntaksiltaan lähes suora kopio Oraclen
PL/SQL:stä.
> Negatiivisista asioista mieleen tulee:
> - Suorituskyky putoaa joillain monimutkaisilla kyselyillä
> - Managerointityökalut ovat varsinkin nykymittapuun mukaan aika karut.
Samaa mieltä edelleen.
> - Tablespace-käsite tai sitä vastaava puuttuu.
Ainakin nykyversioissa on catalog- ja schema- avaruuksia, joten voi
olla olemassa esim. taulut mun.sovellus.foo ja sun.sovellus.foo, jos
tuota tarkoitat.
Lisäksi Solidin kanssa ohjelmakoodia vääntäessä on syytä muistaa, että
select alkaa uuden transaktion ja avoin transaktio varaa resursseja,
joten selectien jälkeen on syytä ajaa commit.
Autocommit-moodi (hyi, ei saa käyttää sitä millään kannalla
koskaanmissään, ei, ei ei! (eikä hymiötä tähän)) ei auta, koska Solid
ajaa commitin autocommit-moodissa ei kyselyn loputtua vaan seuraavan
kyselyn aluksi.
Ainoa varsinainen "säätö" mitä on joutunut kannan konfiguraatioon
tekemään on ollut sorttaus-välimuistin kasvatus ja normaali datan
jakaminen eri filesysteemeille.
Muuten Solid on kuin musta laatikko, jossa on päälle/pois -nappi,
joten se on erittäin hyvä kanta kehityskäytössä ja sovelluksissa,
joissa ei ole varaa palkata omaa tietokanta-administraattoria.
Jari
--
Nothing is perfect. I've seen it and it is.
Lev Bukovski
Meillä on käytössä Solid Linux alustalla, ja en voi kun suositella
+ stabiili
+ helppo
+ nykyisillä koneilla riittävän nopea (tosin mulla ei ole kokemusta
muista kannoista)
+ helposti siirrettävä
-karu
-ei täydellinen SQL tuki
Leo
Lev Bukovski
+ilmainen
+sanotaan hyväksi
Toinen ilmainen vaihtoehto olisi tietysti PostgreSQL,
mutt kokemusteni mukaan ihan susi
Antti Salmela
> Toinen ilmainen vaihtoehto olisi tietysti PostgreSQL,
> mutt kokemusteni mukaan ihan susi
Voisitko jotenkin perustella? Omat kokemukseni PostgreSQL:sta ovat
pelkästään positiivisia.
--
Antti Salmela
Antti S. Brax
> Vaihtoehdoksi tuli mieleen MySQL.
>
> +ilmainen
> +sanotaan hyväksi
-ei transaktioita
-vain taulukohtainen lukitus (yhtäaikaiset päivitykset hitaita)
-vielä karumpi
-vielä epätäydellisempi SQL
MySQL:ää suosittelevat lähinnä ei-kriittisiin WWW-tietokantoihin,
joissa tehokas tiedon pulautus on tärkeää. MySQL loistaa tässä,
koska siitä puuttuu transaktiot ja rivikohtaiset lukitukset.
> Toinen ilmainen vaihtoehto olisi tietysti PostgreSQL,
> mutt kokemusteni mukaan ihan susi
PostgreSQL:ää voi sentään kutsua tietokannaksi joutumatta täy-
sin naurunalaiseksi.
--
/"\
\ / ASCII RIBBON CAMPAIGN Antti S. Brax - a...@iki.fi
X AGAINST HTML MAIL Old school
/ \ (AND NEWS TOO, dammit) http://www.iki.fi/asb/
A Pietu Pohjalainen
> Vaihtoehdoksi tuli mieleen MySQL.
> +ilmainen
> +sanotaan hyväksi
- ei tukea viiteavaimille
- ilmainen vain ei-kaupalliseen käyttöön[1]
- ei alikyselyitä
- ei talletettuja proseduureja tai triggereitä
- ei näkymiä (views)
MySQL:ää voisi luonnehtia unix-maailman access:iksi.
t.Pietu
Jussi Paju
> Lev Bukovski <lev.bu...@sonera.com> wrote:
> > Vaihtoehdoksi tuli mieleen MySQL.
>
>
Mistä lähtien GPL on tarkoittanut 'ilmainen ei-kaupalliseen käyttöön'?
--clip--
MySQL is Open Source Software.
Open Source means that it is possible for anyone to use and
modify. Anybody can download MySQL from the Internet and use it without
paying anything. Anybody so inclined can study the source code and
change it to fit their needs. MySQL uses the GPL (GNU General Public
License) http://www.gnu.org, to define what you may and may not do with
the software in different situations. If you feel uncomfortable with the
GPL or need to embed MySQL into a commercial application you can buy a
commercially licensed version from us.
--clip--
Eli siis ainoastaan jos MySQL aiotaan upottaa kaupalliseen ohjelmaan,
tulee hankkia kaupallinen lisenssi. Yksinään MySQL:ää saa GPL:n
ehtoja noudattaen ajaa kuka tahansa maksamatta siitä mitään.
> MySQL:ää voisi luonnehtia unix-maailman access:iksi.
Tästä nyt voi olla montaa eri mieltä. MySQL:ssä on puutteensa mutta se
toimii erittäin hyvin siinä mihin sitä useimmiten käytetään; ei-suurien
www-pohjaisten systeemien taustana.
--
Jussi
:: Te audire no possum. Musa sapientum fixa est in aure.
:: I can't hear you. I have a banana in my ear.
Mikael Gueck
> Meillä on käytössä Solid Linux alustalla, ja en voi kun suositella
> + stabiili
> + helppo
Tämä on nimenomaan Silloin Joskus Muinaisuudessa Solidin vahva puoli:
vaatii tasan nolla interventiota oikealta DBA:lta. Osasi itse hoitaa
nätisti omat backupinsa jne jne. Aikoinaan (n. viisi vuotta sitten)
Postgresql (silloin Postgre95) oli aivan susi, MySQL:n kanssa oli
ongelmia crash-and-burnin kanssa eli se kaatui ja vei datat mukanaan.
Solid tuli siis apuun, ostin ja käytinkin siis sitä iloisesti eräässä
Computer Network Based Learning (termiä eLearning ei oltu silloin vielä
keksitty, uskon että tuo meidän nimemme kyllä innoitti siihen ;)
nimenomaan koska se toimi kauniisti Linuxin ja PHP:n kanssa. Silloin ei
vielä oltu portattu Oraclea ja DB2:ta Linuxille eikä Borland ollut
vapauttanut (ihan Solidin kanssa kilpailukykyistä) Interbaseaan ja SAP
omaa (raskasta) SAPDB:taan ilmaiseen ja vapaaseen jakeluun.
Välirikko Solidin kanssa minulle tuli vasta kun joku jenkkifirma (en
muista yksityiskohtia) joko ostettiin tai osti Solidin ja sieltä tuli
hirmu kasa rasvaisia markkinointipersoonia tuotteistamaan Solidin
(siihen mennessä hirmu hyvää, käyttäjän näkökulmasta) tuotetta. No,
nostivat hintaa (muistaakseni) nelinkertaiseksi - vastoin aikaisempia
lupauksia - ja pudottivat tuen joiltain plattiksilta. Koko firman
tyyli muuttui tuotteiden mukana.
To make a long story short, kun olin joutunut nielemään tämän episodin
seurauksena melkoisesti kustannuksia Solidin lennossa-muutosten takia,
hankkiuduin eroon koko firman tuotteista ja suosittelin samaa muillekin,
perustellen omilla kustannuksillani. Olen ollut tämän jälkeen paljon
varovaisempi siitä, kenen tuotteisiin lukkiudun, ja olen nykyisin
valmis investoimaan iloisesti ainakin 1.5x ratkaisuun joka ei lukita
minua kenenkään yksittäisen valmistajan tuotteeseen. Kannoissa SQL92
on se avainsana jota etsin, enkä anna käyttää stored procedureja ja
triggereitä kuin datan integriteetin varmistamiseen kannassa.
Jos ajaisin silloiset vaatimusmäärittelyt nykyisiä kantoja vastaan,
tulisi sieltä varmaan ykkösenä (nykyisin järjettömän stabiili)
Postgresql ja kakkosena vähän epävarmempi investointi Interbase.
Postgresql ei ole täysin SQL92 entry level yhteensopiva, mutta
web-sovelluksia varten aivan riittävän lähellä. Tärkeintä siinä
on se, että kantaa kehitetään eteenpäin jatkuvasti.
MySQL:aa en voi suoitella, vaikka se onkin päässyt eroon crash-and-
burnista, koska se ei tue mm. transaktioita, subselectejä ja kunnolla
foreign keyta, saati sitten triggereitä ja storedproceja. Paitsi ehkä
_tosi_ simppeleihin asioihin. Mutta tämäkin voi muuttua, suomalainen
InnoBase tekee hyvää työtä MySQL:n kimpussa.
:) MG
Heikki Tuuri
Antti S. Brax wrote in message ...
>Lev Bukovski <lev.bu...@sonera.com> wrote in sfnet.atk.ohjelmointi:
>> Vaihtoehdoksi tuli mieleen MySQL.
>>
>> +ilmainen
>> +sanotaan hyväksi
>
>-ei transaktioita
MySQL tukee transaktioita BDB- ja InnoDB-taulutyyppien kautta.
>-vain taulukohtainen lukitus (yhtäaikaiset päivitykset hitaita)
InnoDB:ssä on rivikohtaiset lukitukset ja samanlainen lukitsematon
multiversioiva luku kuin Oraclessa.
>-vielä karumpi
>-vielä epätäydellisempi SQL
> MySQL:ää suosittelevat lähinnä ei-kriittisiin WWW-tietokantoihin,
> joissa tehokas tiedon pulautus on tärkeää. MySQL loistaa tässä,
> koska siitä puuttuu transaktiot ja rivikohtaiset lukitukset.
MySQL/InnoDB on monissa yksinkertaisissa testeissä nopeampi
kuin MySQL:n default-taulutyyppi MyISAM.
Katso benchmarkkeja sivulla http://www.innodb.com
>> Toinen ilmainen vaihtoehto olisi tietysti PostgreSQL,
>> mutt kokemusteni mukaan ihan susi
>
> PostgreSQL:ää voi sentään kutsua tietokannaksi joutumatta täy-
> sin naurunalaiseksi.
>
>--
> /"\
> \ / ASCII RIBBON CAMPAIGN Antti S. Brax - a...@iki.fi
> X AGAINST HTML MAIL Old school
> / \ (AND NEWS TOO, dammit) http://www.iki.fi/asb/
Tuntuupa hassulta välillä kirjoittaa suomeksi tietokannoista :).
t. Heikki Tuuri
Innobase Oy
Heikki Tuuri
A Pietu Pohjalainen wrote in message
<9puhhn$i79$1...@oravannahka.helsinki.fi>...
>Lev Bukovski <lev.bu...@sonera.com> wrote:
>> Vaihtoehdoksi tuli mieleen MySQL.
>
>> +ilmainen
>> +sanotaan hyväksi
>
> - ei tukea viiteavaimille
MySQL/InnoDB tukee viiteavaimia. Tuki tuli versiossa
3.23.43b, jonka julkaisin 4 tuntia sitten sivulla
http://www.innodb.com Asia on siis varsin uusi :).
> - ilmainen vain ei-kaupalliseen käyttöön[1]
> - ei alikyselyitä
Montyn pitäisi kirjoittaa alikyselyt tänä syksynä. Se on
ominaisuus, jota useimmat käyttäjät kyselevät.
> - ei talletettuja proseduureja tai triggereitä
Triggerit voisin toteuttaa parissa viikossa, jos käyttäjiltä
olisi kysyntää.
> - ei näkymiä (views)
>
>MySQL:ää voisi luonnehtia unix-maailman access:iksi.
Onko Access paljon nopeampi kuin Paradox etc.?
>t.Pietu
>
>[1] http://www.mysql.com/doc/W/h/What-is.html
Markku Nevalainen
>
> Onko Access paljon nopeampi kuin Paradox etc.?
>
Ei tietenkään ole. Monen käyttäjän ( >5 ) ympäristössä Access kanta
alkaa tukehtua vääjäämättä. Kun Paradox ja monet muut kolmannen osa-
puolten kannat porskuttavat edelleen hengästymättä.
MNe
Jari Vuoksenranta
> Onko Solid-tietokantana miten varteenotettava vaihtoehto ?
> Ympäristö on ainakin vielä Windows (NT4, 9X, Me, 2000, XP...)
http://ourworld.compuserve.com/homepages/OCELOTSQL/
Win32, SQL-99, ilmainen + assy sorsat mukana (mozilla 1.1).
viitsisikö joku benchata?
--
Jari Vuoksenranta
Kiinteä internetyhteys Jyväskylässä
<URL: http://www.nic.fi/~jariv/kiintea.html >
Marko Sibakov
pyörinyt järjestelmä josta nopeusongelmatkin karsiutuivat kun vaihdettiin
3.51 versioon.
Mielestäni tärkeimpiä plussia ovat helpot hallintatoimet kuten backup,
migraatio sekä uusien versioiden Java-pohjainen DBConsole.
-marko
"JoT" <jo...@artic.net> wrote in message news:3BC17BFF...@artic.net...