Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss
Erikoisen ohjelmointikielen taitaja
74 views
Skip to first unread message
Teemu Likonen
Dec 7, 2013, 9:04:38 AM12/7/13
to
Hallitsetko jonkin erikoisen, valtavirrasta poikkeavan
ohjelmointikielen? Haluaisitko jakaa tietämystäsi muille?
Skrolli-lehteen toivotaan artikkeleita ohjelmointikielistä, jotka
poikkeavat valtavirrasta. Perus C++:t, Javat tai Pythonit ovat monille
tuttuja mutta esimerkiksi Haskell, Forth ja Prolog ynnä muut eivät
niinkään. Skrolli-lehden kautta voisit sivistää muita ohjelmoijia
esittelemällä jonkin erikoisemman kielen. Erityisen hyviä olisivat
sellaiset kielet, jotka sisältävät valtakielistä poikkeavia
ominaisuuksia ja avartavat ohjelmoijan ajattelua.
Skrolli on tänä vuonna aloittanut "tietokonekulttuurin erikoislehti",
joka korostaa esimerkiksi ohjelmointia ja muuta itse tekemistä. Lehteä
tehdään vapaaehtoisvoimin mutta kirjoittajille maksetaan kuitenkin
palkkio. Jos haluat kirjoittaa artikkelin Skrolliin, ota yhteys
toimitukseen sähköpostilla <toim...@skrolli.fi> tai tule irciin
Ircnet-verkon kanavalle #skrolli. (Muitakin artikkeliaiheita saa toki
tarjota.)
http://www.skrolli.fi
ohjelmointikielen? Haluaisitko jakaa tietämystäsi muille?
Skrolli-lehteen toivotaan artikkeleita ohjelmointikielistä, jotka
poikkeavat valtavirrasta. Perus C++:t, Javat tai Pythonit ovat monille
tuttuja mutta esimerkiksi Haskell, Forth ja Prolog ynnä muut eivät
niinkään. Skrolli-lehden kautta voisit sivistää muita ohjelmoijia
esittelemällä jonkin erikoisemman kielen. Erityisen hyviä olisivat
sellaiset kielet, jotka sisältävät valtakielistä poikkeavia
ominaisuuksia ja avartavat ohjelmoijan ajattelua.
Skrolli on tänä vuonna aloittanut "tietokonekulttuurin erikoislehti",
joka korostaa esimerkiksi ohjelmointia ja muuta itse tekemistä. Lehteä
tehdään vapaaehtoisvoimin mutta kirjoittajille maksetaan kuitenkin
palkkio. Jos haluat kirjoittaa artikkelin Skrolliin, ota yhteys
toimitukseen sähköpostilla <toim...@skrolli.fi> tai tule irciin
Ircnet-verkon kanavalle #skrolli. (Muitakin artikkeliaiheita saa toki
tarjota.)
http://www.skrolli.fi
Matti Lehtiniemi
Dec 7, 2013, 2:48:39 PM12/7/13
to
Kivan oloinen lehti.
Monethan meist� Mikrobitin lukijoista siirtyi sitten Prosessori-lehteen, joka
oli v�h�n turhankin elitistinen ja insin�rttim�inen lehti.Mutta siin� oli kovaa
asiaa.
Euroh�lm�ily europonzi kaatoi sitten Prosessorin, ja sen j�lkeen onkin ollut
alam�ke� kuten vaikka Nokian kohtalosta voi todeta.
Todella hienoa ett� vanhaa innostusta tietokoneiden toiminnan saloihin pidet��n
yll�.
Tied� sitten miten t�mm�inen tepsii nykynuorisoon , joka on
Haloslaisen/Urpilaisen naisten yhteiskunnan kasvattama eik� osaa matematiikka
eik� loogista ajattelua.
Viel�kin tulee p�ivitt�in pelattua C64 -emulaattorilla.
T�ytyyp� lukea tuo teid�n netti-versio pdf.
Matti
Monethan meist� Mikrobitin lukijoista siirtyi sitten Prosessori-lehteen, joka
oli v�h�n turhankin elitistinen ja insin�rttim�inen lehti.Mutta siin� oli kovaa
asiaa.
Euroh�lm�ily europonzi kaatoi sitten Prosessorin, ja sen j�lkeen onkin ollut
alam�ke� kuten vaikka Nokian kohtalosta voi todeta.
Todella hienoa ett� vanhaa innostusta tietokoneiden toiminnan saloihin pidet��n
yll�.
Tied� sitten miten t�mm�inen tepsii nykynuorisoon , joka on
Haloslaisen/Urpilaisen naisten yhteiskunnan kasvattama eik� osaa matematiikka
eik� loogista ajattelua.
Viel�kin tulee p�ivitt�in pelattua C64 -emulaattorilla.
T�ytyyp� lukea tuo teid�n netti-versio pdf.
Matti
Teemu Likonen
Dec 8, 2013, 6:44:17 AM12/8/13
to
(Siirrän keskustelun .kulttuuri-ryhmään.)
Matti Lehtiniemi kirjoitti 7.12.2013 kello 21.49:
> Monethan meistä Mikrobitin lukijoista siirtyi sitten
> Prosessori-lehteen, - -
> Todella hienoa että vanhaa innostusta tietokoneiden toiminnan saloihin
> pidetään yllä. Tiedä sitten miten tämmöinen tepsii nykynuorisoon - -
Ilmeisesti hieman on ihmisiä, jotka toivovat itse tekemisen kulttuuria
tietotekniikkaan ja alan tiedotusvälineisiin. Nykyään kuluttajanäkökulma
korostuu ehkä liikaakin. Tietokonelehdet ja tiedotusvälineet esittelevät
uusia tuotteita, ja analyytikot arvailevat tuotteiden mahdollisuuksia
markkinoilla. Lukija on kuluttaja, ei tekijä.
Myös laitteilla on ratkaiseva merkitys. Suosiossa ovat
kosketusnäytölliset laitteet, jotka sopivat hyvin viestintään ja valmiin
sisällön käsittelemiseen. Kovin kummoista sisällön tuottamista ei niillä
viitsi harrastaa. Käsittääkseni perinteiset tietokonelaitteet eivät mene
enää niin hyvin kaupaksi, mutta sisällön tuottamisen kannalta ne ovat
parempia. Perinteinen tietokone on avoin järjestelmä, jolla voi tehdä
mitä vain. Nykyajan taulutietokone on melko suljettu järjestelmä, jota
käytetään toisten määräämissä rajoissa. Laitteen käyttäjä on kuluttaja
ja sovelluskaupan asiakas, ei tekijä.
Lähtökohdat eivät siis ole kovin suotuisia sille, että tuotettaisiin
suuret määrät tulevaisuuden osaajia tietotekniikka-alalle - jos
sellaisia nyt edes pitää tuottaa, en tiedä. Joka tapauksessa
diginatiiveista ei yleensä tule bitinnyplääjiä vaan pelkkiä
sosiaalisessa mediassa verkostoitujia.
Ovatko nykyajan tietokoneet ja ohjelmat sitten niin monimutkaisia, ettei
niitä voi juuri kukaan ottaa haltuun muuten kuin kuluttaja-käyttäjänä?
Tietenkin 8-bittiset kotimikrot olivat yksinkertaisempia, mutta
toisaalta nykyajan ohjelmointikielet ovat abstraktiotasoltaan sen verran
korkeita, että niiden avulla ohjelmointi tuskin on sen ihmeellisempää
kuin ennenkään. Ehkä.
Niin tai näin, itse tekemisen kulttuuria kannattaa vaalia, vaikka
laitteiden ja ohjelmien valmistajat tai alan tiedotusvälineet eivät
siihen kannustaisikaan.
Matti Lehtiniemi kirjoitti 7.12.2013 kello 21.49:
> Monethan meistä Mikrobitin lukijoista siirtyi sitten
> Prosessori-lehteen, - -
> Todella hienoa että vanhaa innostusta tietokoneiden toiminnan saloihin
> pidetään yllä. Tiedä sitten miten tämmöinen tepsii nykynuorisoon - -
Ilmeisesti hieman on ihmisiä, jotka toivovat itse tekemisen kulttuuria
tietotekniikkaan ja alan tiedotusvälineisiin. Nykyään kuluttajanäkökulma
korostuu ehkä liikaakin. Tietokonelehdet ja tiedotusvälineet esittelevät
uusia tuotteita, ja analyytikot arvailevat tuotteiden mahdollisuuksia
markkinoilla. Lukija on kuluttaja, ei tekijä.
Myös laitteilla on ratkaiseva merkitys. Suosiossa ovat
kosketusnäytölliset laitteet, jotka sopivat hyvin viestintään ja valmiin
sisällön käsittelemiseen. Kovin kummoista sisällön tuottamista ei niillä
viitsi harrastaa. Käsittääkseni perinteiset tietokonelaitteet eivät mene
enää niin hyvin kaupaksi, mutta sisällön tuottamisen kannalta ne ovat
parempia. Perinteinen tietokone on avoin järjestelmä, jolla voi tehdä
mitä vain. Nykyajan taulutietokone on melko suljettu järjestelmä, jota
käytetään toisten määräämissä rajoissa. Laitteen käyttäjä on kuluttaja
ja sovelluskaupan asiakas, ei tekijä.
Lähtökohdat eivät siis ole kovin suotuisia sille, että tuotettaisiin
suuret määrät tulevaisuuden osaajia tietotekniikka-alalle - jos
sellaisia nyt edes pitää tuottaa, en tiedä. Joka tapauksessa
diginatiiveista ei yleensä tule bitinnyplääjiä vaan pelkkiä
sosiaalisessa mediassa verkostoitujia.
Ovatko nykyajan tietokoneet ja ohjelmat sitten niin monimutkaisia, ettei
niitä voi juuri kukaan ottaa haltuun muuten kuin kuluttaja-käyttäjänä?
Tietenkin 8-bittiset kotimikrot olivat yksinkertaisempia, mutta
toisaalta nykyajan ohjelmointikielet ovat abstraktiotasoltaan sen verran
korkeita, että niiden avulla ohjelmointi tuskin on sen ihmeellisempää
kuin ennenkään. Ehkä.
Niin tai näin, itse tekemisen kulttuuria kannattaa vaalia, vaikka
laitteiden ja ohjelmien valmistajat tai alan tiedotusvälineet eivät
siihen kannustaisikaan.
Ari Saastamoinen
Dec 8, 2013, 2:10:10 PM12/8/13
to
"Matti Lehtiniemi" <matti.le...@remove-me.kolumbus.fi> writes:
> Kivan oloinen lehti.
>
> Monethan meist� Mikrobitin lukijoista siirtyi sitten
> Prosessori-lehteen, joka oli v�h�n turhankin elitistinen ja
> insin�rttim�inen lehti.Mutta siin� oli kovaa asiaa.
Hmmm.. Mun Mielest�ni MB ja Prosessori ei ole ikin� ollut samalle
> Kivan oloinen lehti.
>
> Monethan meist� Mikrobitin lukijoista siirtyi sitten
> Prosessori-lehteen, joka oli v�h�n turhankin elitistinen ja
> insin�rttim�inen lehti.Mutta siin� oli kovaa asiaa.
kohderyhm�lle suunnattu, enk� usko, ett� ihan kauhean iso prosentti
MB:n tilaajista siirtyi Prosessirin tilaajiksi. (Ja koska ja miksi
t�m� siirtym� tapahtui, kun MB on edelleenkin olemassa)
--
Arzka oh3mqu+...@hyper.fi - En halua follareita mailina
1. Valitse sopiva paikka, ei ihmisten tai rakennusten lahella, jossa
paukku voi aiheuttaa hairiota. - Iso-Kiinalaisen kayttoohje
Matti Lehtiniemi
Dec 8, 2013, 3:04:18 PM12/8/13
to
> Hmmm.. Mun Mielest�ni MB ja Prosessori ei ole ikin� ollut samalle
> kohderyhm�lle suunnattu, enk� usko, ett� ihan kauhean iso prosentti
> MB:n tilaajista siirtyi Prosessirin tilaajiksi. (Ja koska ja miksi
Mun mielest� se ihan sama jengi.Tyypit jotka on kiinnostuneita vehkeist� ja
> kohderyhm�lle suunnattu, enk� usko, ett� ihan kauhean iso prosentti
> MB:n tilaajista siirtyi Prosessirin tilaajiksi. (Ja koska ja miksi
vempaimista.Jotka ehk� kuvittelee ett� elektroniikalla tietokoneilla voisi tehd�
jotain mielenkiintoista.
Tietysti nyky��n kun ihmiskunta ei tee ainakaan l�nsimaissa mit��n
mielenkiintoista teknologian saralla niin ehk� voidaan kokea ett� MB:n ja
Prosessorin v�lill� olisi ollut isokin ero.
Kun t�m� n�rtteily on suunnilleen ainoa asia mit� me tehd��n ja osataan nyky��n.
Matti
Ari Saastamoinen
Dec 8, 2013, 4:10:06 PM12/8/13
to
"Matti Lehtiniemi" <matti.le...@remove-me.kolumbus.fi> writes:
> Mun mielest� se ihan sama jengi.Tyypit jotka on kiinnostuneita
> vehkeist� ja vempaimista.Jotka ehk� kuvittelee ett� elektroniikalla
> tietokoneilla voisi tehd� jotain mielenkiintoista.
Siis MB:h�n keskittyi keskiverton�rtteilyyn (Ohjelmointivinkkej�,
> Mun mielest� se ihan sama jengi.Tyypit jotka on kiinnostuneita
> vehkeist� ja vempaimista.Jotka ehk� kuvittelee ett� elektroniikalla
> tietokoneilla voisi tehd� jotain mielenkiintoista.
aluksi jopa ohjelmointilistauksia lehdest� naputeltavasti...) , kun
taas Prosessorissa testailtiin/esiteltiin/mainostettiin, jotain
kalliita spektrianalysaattoreita yms. mittalaitteita ja muitakin
ammattity�kaluja, joilla ei kotin�rtteilyss� kauhean usein ole
tarvetta (Tai vaikka oliskin, niin sitten ei ole varaa sellaisia
hankkia).
Kara M'bola
Dec 9, 2013, 9:44:04 AM12/9/13
to
2013-12-07, Teemu Likonen wrote:
> Hallitsetko jonkin erikoisen, valtavirrasta poikkeavan
> ohjelmointikielen? Haluaisitko jakaa tietämystäsi muille?
Valitettavasti en, mutta jos löydätte Lisp-taitajan selostamaan
> Hallitsetko jonkin erikoisen, valtavirrasta poikkeavan
> ohjelmointikielen? Haluaisitko jakaa tietämystäsi muille?
kielestä, olisi tämä kiintoisaa lukea.
> Skrolli on tänä vuonna aloittanut "tietokonekulttuurin erikoislehti",
> joka korostaa esimerkiksi ohjelmointia ja muuta itse tekemistä.
toimintaa jopa irtonumeroita ostamalla.
--
:q!
Teemu Likonen
Dec 9, 2013, 9:52:33 AM12/9/13
to
Kara M'bola kirjoitti 9.12.2013 kello 16.44:
> 2013-12-07, Teemu Likonen wrote:
>> Hallitsetko jonkin erikoisen, valtavirrasta poikkeavan
>> ohjelmointikielen? Haluaisitko jakaa tietämystäsi muille?
>
> Valitettavasti en, mutta jos löydätte Lisp-taitajan selostamaan
> kielestä, olisi tämä kiintoisaa lukea.
Olet onnekas, sillä seuraavaan numeroon tulee kolmen aukeaman mittainen
> 2013-12-07, Teemu Likonen wrote:
>> Hallitsetko jonkin erikoisen, valtavirrasta poikkeavan
>> ohjelmointikielen? Haluaisitko jakaa tietämystäsi muille?
>
> Valitettavasti en, mutta jos löydätte Lisp-taitajan selostamaan
> kielestä, olisi tämä kiintoisaa lukea.
artikkeli Common Lisp -kielestä. Kyseinen numero tulee joillekin
tilaajille jo perjantaina 13.12. mutta viimeistään ensi viikon alussa.
Tarkoituksena olisi saada ensi vuoden numeroihin esittelyjä muista
erikoisista ja samalla "tajuntaa laajentavista" ohjelmointikielistä.
Kara M'bola
Dec 9, 2013, 12:52:33 PM12/9/13
to
--
:q!
Anssi Saari
Dec 12, 2013, 1:10:51 AM12/12/13
to
Ari Saastamoinen <oh3mq...@hyper.fi> writes:
> Hmmm.. Mun Mielest�ni MB ja Prosessori ei ole ikin� ollut samalle
> kohderyhm�lle suunnattu, enk� usko, ett� ihan kauhean iso prosentti
> MB:n tilaajista siirtyi Prosessirin tilaajiksi. (Ja koska ja miksi
> t�m� siirtym� tapahtui, kun MB on edelleenkin olemassa)
Niin, min� en siirtynyt vaan lopetin tilauksen niihin aikoihin kun
> Hmmm.. Mun Mielest�ni MB ja Prosessori ei ole ikin� ollut samalle
> kohderyhm�lle suunnattu, enk� usko, ett� ihan kauhean iso prosentti
> MB:n tilaajista siirtyi Prosessirin tilaajiksi. (Ja koska ja miksi
> t�m� siirtym� tapahtui, kun MB on edelleenkin olemassa)
siirryin ty�el�m��n ja ty�paikalle tuli Prosessori. Mikrobitist�
k�ytettiin silloin 90-luvun loppupuolella usein nime� Mikropiltti kun
jutut alkoivat olla aika heppoisia. Tai kohteliaammin sanoen, "suunnattu
tietokoneen k�ytt�jien valtavirralle".
Antti J Ylikoski
Dec 13, 2013, 1:42:36 PM12/13/13
to
kirjoittamisesta. Diplomi-insinöörin titteli on muutama kuukausi sitten
vaihtunut tohtoriksi.
Antti J Ylikoski
Kaupintie 10 A 3
00440 HELSINKI
puh. 040-9627047
Antti J Ylikoski
Dec 13, 2013, 1:43:54 PM12/13/13
to
9.12.2013 16:52, Teemu Likonen kirjoitti:
> Kara M'bola kirjoitti 9.12.2013 kello 16.44:
>
>> 2013-12-07, Teemu Likonen wrote:
>>> Hallitsetko jonkin erikoisen, valtavirrasta poikkeavan
>>> ohjelmointikielen? Haluaisitko jakaa tiet�myst�si muille?
> Kara M'bola kirjoitti 9.12.2013 kello 16.44:
>
>> 2013-12-07, Teemu Likonen wrote:
>>> Hallitsetko jonkin erikoisen, valtavirrasta poikkeavan
>>
>> Valitettavasti en, mutta jos l�yd�tte Lisp-taitajan selostamaan
>> kielest�, olisi t�m� kiintoisaa lukea.
>
> Olet onnekas, sill� seuraavaan numeroon tulee kolmen aukeaman mittainen
> artikkeli Common Lisp -kielest�. Kyseinen numero tulee joillekin
> tilaajille jo perjantaina 13.12. mutta viimeist��n ensi viikon alussa.
>
> Tarkoituksena olisi saada ensi vuoden numeroihin esittelyj� muista
> erikoisista ja samalla "tajuntaa laajentavista" ohjelmointikielist�.
>
Kas, hupsista, en huomannut t�t� entry� kun kirjoitin LISP:ist�. Sorri
vain porukalle, joskus tulee v�h�n erehdytty�.
Antti J Ylikoski
Antti J Ylikoski
Dec 13, 2013, 1:47:59 PM12/13/13
to
7.12.2013 16:04, Teemu Likonen kirjoitti:
> Hallitsetko jonkin erikoisen, valtavirrasta poikkeavan
> ohjelmointikielen? Haluaisitko jakaa tiet�myst�si muille?
> Hallitsetko jonkin erikoisen, valtavirrasta poikkeavan
>
> Skrolli-lehteen toivotaan artikkeleita ohjelmointikielist�, jotka
> poikkeavat valtavirrasta. Perus C++:t, Javat tai Pythonit ovat monille
> tuttuja mutta esimerkiksi Haskell, Forth ja Prolog ynn� muut eiv�t
> niink��n. Skrolli-lehden kautta voisit sivist�� muita ohjelmoijia
> esittelem�ll� jonkin erikoisemman kielen. Erityisen hyvi� olisivat
> sellaiset kielet, jotka sis�lt�v�t valtakielist� poikkeavia
> ominaisuuksia ja avartavat ohjelmoijan ajattelua.
>
> Skrolli on t�n� vuonna aloittanut "tietokonekulttuurin erikoislehti",
>
> joka korostaa esimerkiksi ohjelmointia ja muuta itse tekemist�. Lehte�
> tehd��n vapaaehtoisvoimin mutta kirjoittajille maksetaan kuitenkin
> palkkio. Jos haluat kirjoittaa artikkelin Skrolliin, ota yhteys
> toimitukseen s�hk�postilla <toim...@skrolli.fi> tai tule irciin
> Ircnet-verkon kanavalle #skrolli. (Muitakin artikkeliaiheita saa toki
> tarjota.)
>
> http://www.skrolli.fi
>
Min� hallitsen Prologia varsin hyvin, ja my�s sen teoreettista taustaa.
> tarjota.)
>
> http://www.skrolli.fi
>
Kokemusta aikakauslehtiin kirjoittemisesta on paljon.
Voisin harkita jutun kirjoittamista Prologista.
DI:n titteli tosiaan on jokunen kuukausi sitten vaihtunut tohtoriksi.
T: Antti Ylikoski
Kaupintie 10 A 3
00440 HELSINKI
puh 040-9627047
00440 HELSINKI
PS. My�s FORTH:in kanssa on tullut v�h�n spelunkattua.
PPS. Funktionaalinen ohjelmointi kuten Haskell on perusteidensa
puolesta tuttua, ehk� kykenisin kirjoittamaan asiallisesti my�s
Haskellista yms. funktionaalisista kielist�.
0 new messages