[FAQ] Vastauksia tietokoneohjelmoinnista usein esitettyihin kysymyksiin versio: 1.66
Juha Autero
Uusi URL on <http://www.iki.fi/jautero/faq/sao-faq.html/>
Uusi ylläpitäjä on Juha Autero <jau...@iki.fi>
Vastauksia tietokoneohjelmoinnista usein esitettyihin kysymyksiin
-----------------------------------------------------------------
Juha Autero <jau...@iki.fi>
Antti-Juhani Kaijanaho <ga...@iki.fi>
$Revision: 1.66 $ $Date: 2002/12/31 00:02:29 $
-------------------------------------------------------------------------------
Tiivistelmä
-----------
Tämä artikkeli vastaa joihinkin useimmin tietokoneohjelmoinnista
esitettyihin kysymyksiin. Keskityn pääasiassa Suomen
erityiskysymyksiin mutta käsittelen muitakin aiheita tarpeen mukaan.
Tekijänoikeuksista
------------------
Copyright © 1997-2000 Antti-Juhani Kaijanaho. Copyright © 2002 Juha
Autero
Tätä kirjoitelmaa saadaan levittää ja muuttaa vapaasti sillä ehdolla,
että muutosten tekijä ja päiväys ilmoitetaan muutetuissa versioissa
selkeästi. Kirjoitelman tekijät (mukaanlukien kaikki mahdollisten
muutosten tekijät) on mainittava kirjoitelmasta ja sen
johdannaisteoksista tehdyissä teoskappaleissa, jollei kukin sitä
omalta osaltaan erikseen kiellä.
Toivon, että kaikissa viittauksissa tähän artikkeliin mainitaan sen
ikiosoite http://www.iki.fi/jautero/faq/sao-faq.html . Viittauksissa
ei tule käyttää muita osoitteita, sillä vain mainitun osoitteen
toimiminen taataan.
_FAQin kokoaja ei vastaa vastausten oikeellisuudesta._ FAQin on
tarkoitus olla mahdollisimman luotettava ja puolueeton tietolähde,
totta kai, mutta koska sitä kirjoitetaan lähinnä harrastuksen vuoksi,
ei sen kokoaja voi ottaa siitä sellaista vastuuta, joka voisi joskus
viedä oikeuteen.
-------------------------------------------------------------------------------
Sisällys
--------
1. Yleistä
1.1. Olemisen tarkoitus
1.2. Mistä tämän FAQin saa?
1.3. Missä ja mitä voin kysyä?
2. Numerosarjoja ja niiden tarkistemerkkejä
2.1. Miten pankkiviitenumero muodostetaan?
2.2. Miten rakentuu pankkitilinumero?
2.3. Miten henkilötunnus muodostetaan?
2.4. Miten LY-tunnus muodostetaan?
3. Euroopan yhteisvaluutta euro
3.1. Miten muutan markat (tai kruunut tai ...) euroiksi ja
takaisin?
3.2. Kansallisten eurovaluuttojen ja euron väliset
muuntokertoimet
4. Päiväykseen liittyviä algoritmeja
4.1. Yleistä ja pari kalenterikirjastoa
4.2. Miten määritän annetun päivän viikkonumeron?
5. Muuta luettavaa
5.1. Kirjallisuutta
5.2. Ohjelmointikielet
5.3. Käyttöjärjestelmät
5.4. Standardit ja muut normit
6. Kommentteja halutaan
7. Kiitokset
-------------------------------------------------------------------------------
1. Yleistä
----------
1.1. Olemisen tarkoitus
-----------------------
Tämän dokumentin on tarkoitus vastata sellaisiin keskusteluryhmissä
`sfnet.atk.ohjelmointi' ja `sfnet.atk.ohjelmointi.moderoitu' usein
esitettyihin kysymyksiin, joihin ei ole järkevää vastata tai joihin ei
ole vielä vastattu kansainvälisissä FAQ:eissa. Tämä tarkoittaa sitä,
että tämä FAQ ei juurikaan käsittele esimerkiksi ohjelmointikieliä
eikä numeerisia menetelmiä. Tässä artikkelissa käsitellään myös
hieman ryhmissä noudatettavia käyttäytymissääntöjä.
Ohjelmoinnin ja ohjelmointikielten alkeita käsitellään ryhmän
`sfnet.atk.ohjelmointi.alkeet' FAQ:ssa
(http://www.iki.fi/jautero/faq/saoa-faq.html)
Edellä esitettyjen rajausten vuoksi tämä FAQ käsittelee lähinnä
sellaisia algoritmeja, joiden käyttöönoton taustalla on hallinnollinen
tai poliittinen päätös.
1.2. Mistä tämän FAQin saa?
---------------------------
Yleensä tähän kysymykseen vastataan: "Luet sitä nyt juuri, joten
_säilytä_ hallussasi oleva kappale."
Uusin versio on aina löydettävissä FAQin seittisivulta
(http://www.iki.fi/jautero/faq/sao-faq.html).
Tämä dokumentti on olemassa myös tekstiversiona (ilman korostuksia
(http://www.iki.fi/jautero/faq/sao-faq.txt) ja korostuksineen
(http://www.iki.fi/jautero/faq/sao-faq.tov)).
Myös FAQin SGML-sorsat (http://www.iki.fi/jautero/faq/sao-faq.sgml)
ovat saatavilla. Tarvitset niiden käsittelemiseen uudehkon
Debiandoc-SGML-paketin
(http://www.debian.org/Packages/unstable/text/debiandoc-sgml.html),
joka toiminee ainakin kaikissa Unixeissa.
Kaikissa ylläolevissa osoitteissa on aina FAQin uusin julkaistu
versio.
Kirjoitelmaan tehdyt muutokset löytyvät GNU ChangeLog
(http://www.iki.fi/jautero/faq/ChangeLog) sekä HTML
(http://www.iki.fi/jautero/faq/changelog.html)-muodossa.
Tämä FAQ pyritään postaamaan joka kuukauden 17. päivänä uutisryhmiin
`sfnet.atk.ohjelmointi' ja `sfnet.atk.ohjelmointi.moderoitu'.
1.3. Missä ja mitä voin kysyä?
------------------------------
Ennenkuin kysyt, tarkista, onko kysymykseesi vastattu tässä
kirjoitelmassa.
Uutisryhmä `sfnet.atk.ohjelmointi.moderoitu
(http://www.iki.fi/gaia/saom/)' on tarkoitettu tietokoneen
ohjelmoinnin yhteydessä esiin nousseiden aiheiden käsittelyyn.
Virallisen kuvauksen mukaan ryhmään sopii "kaikenlainen ohjelmointiin
vaan ei valmiiden ohjelmien käyttöön liittyvä keskustelu: algoritmit,
ohjelmointikielet, työkalut, ohjelmien suunnittelu, määrittely,
testaus jne." Ryhmä on moderoitu, toimitettu, joten ohjelmointiin
liittymättömät viestit eivät pääse ryhmään. Viestit hyväksytään
ryhmään ryhmän sääntöjen (http://www.iki.fi/gaia/saom/saannot.html)
perusteella. Moderaattorit tavoittaa osoitteesta
<saom-...@cc.jyu.fi>. Tähän osoitteeseen voi lähettää
politiikkavalitukset, kysymykset ja ehdotukset. Ryhmään tarkotettuja
viestejä sinne ei pidä lähettää (ne voi lähettää suoraan ryhmään tai
osoitteeseen <sa...@cc.jyu.fi>).
Uutisryhmä `sfnet.atk.ohjelmointi' on yllämainitun moderoidun ryhmän
edeltäjä, eikä sitä ole syytä käyttää.
Keväällä 1998 perustettiin uutisryhmä `sfnet.atk.ohjelmointi.alkeet'.
Ryhmän virallinen kuvaus kertoo, että se "on tarkoitettu ohjelmointia
aloitteleville tai sellaisille, jotka tutustuvat itselleen uuteen
ohjelmoinnin osa-alueeseen". Hyvä nyrkkisääntö on, että jos jotain
kysymystä käsitellään hyvin osa-alueen perusoppikirjoissa, se kuuluu
alkeet-ryhmään. Toisaalta se, että vuosia ohjelmoinut ihminen ei
kohtuullisella vaivalla löydä ratkaisua ongelmaansa, on kohtuullisen
hyvä merkki siitä, että kysymys ei ole alkeista. Alkeet-ryhmällä on
oma FAQ (http://www.iki.fi/jautero/faq/saoa-faq.html).
_HTML-kieleen liittyvät kysymykset eivät kuulu mihinkään
ohjelmointiryhmään,_ sillä HTML ei ole ohjelmointikieli. Esitä ne
mielummin WWW-kysymyksille varatussa ryhmässä `sfnet.viestinta.www',
kun olet ensin tarkistanut, ettei kysymykseesi ole vastattu ryhmän
VUKK:ssa (http://www.heikniemi.net/svwww-vukk/) tai
englanninkielisessä FAQ:ssa
(http://www.stack.nl/htmlhelp/faq/wdgfaq.htm).
Esittäessäsi kysymyksen muista kertoa kaikki olennainen! Älä jätä
mainitsematta käyttöjärjestelmää, ohjelmointikieltä äläkä kielen
tulkkia tai kääntäjää, paitsi jos olet varma, etteivät ne ole
olennaisia. Kerro myös omat ajatuksesi; mainitse jotain siitä, mitä
olet (tuloksettomasti) jo kokeillut; kerro myös, miksi esität
kysymyksesi. Näin varmistat sen, että ryhmän muut lukijat pääsevät
ongelmaasi nopeasti kiinni, ja saat heti alusta alkaen hyödyllisiä
vastauksia. Tällä on erityistä merkitystä moderoidussa ryhmässä,
jossa moderaattorien tulee kyetä tunnistamaan viestisi meriitit ennen
kuin viesti pääsee edes ryhmään.
-------------------------------------------------------------------------------
2. Numerosarjoja ja niiden tarkistemerkkejä
-------------------------------------------
Numerosarjojen tarkisteista on olemassa tätä FAQia kattavampi esitys
Tarkistusmerkkien laskentamekanismeja
(http://www.mbnet.fi/%7Ethales/tarkmerk.htm). Sen on kirjoittanut
Teppo Vuori. Pankkeihin liittyviä tunnusnumeroita koskevat vastaukset
perustuvat Suomen pankkiyhdistyksen (http://www.pankkiyhdistys.fi/)
julkaisuun Tilisiirto-opas 1.12.1998 (saatavana verkosta PDF-muodossa)
(http://www.pankkiyhdistys.fi/sisalto/upload/pdf/tsopas.pdf).
2.1. Miten pankkiviitenumero muodostetaan?
------------------------------------------
Pankkiviitenumero korkeintaan 20 merkkiä pitkä numerosarja. Sen
tulisi kuitenkin olla mahdollisimman lyhyt, jotta näppäilyvirheet
vähenisivät. Mielellään kuitenkin vähintään 4 merkkiä. Laskuttaja
voi valita viitenumeron vapaasti viimeistä numeroa lukuunottamatta.
Viitenumero suositellaan tulostettavaksi viiden numeron ryhmissä
oikealta alkaen. Alkunollia ei tulosteta.
Viitenumeron viimeinen numero on tarkiste. Se muodostetaan
seuraavasti: &
* Tarkistettavan viitteen numerot tarkistetta lukuunottamatta
kerrotaan oikealta vasemmalle painoarvoilla 7, 3, 1, 7, 3, 1, ...
* Tulot lasketaan yhteen ja summa vähennetään seuraavasta täydestä
kymmenestä.
* Erotus on viitenumeron tarkiste.
Esimerkiksi `123 45672' on oikein muodostettu viitenumero.
Kimmo Surakka <ku...@cs.tut.fi> on kirjoittanut tästä aiheesta
seittisivun (http://www.cs.tut.fi/~kusti/viite.html), josta löytyy mm.
C-kielinen esimerkkifunktio.
2.2. Miten rakentuu pankkitilinumero?
-------------------------------------
Suomalaisten pankkien tilinumerot rakentuvat tällä hetkellä (tammikuu
1999) seuraavasti. Tilinumero on korkeintaan 14 merkkiä pitkä ja
koostuu pelkästään numeromerkeistä. Kun tilinumero on tarkoitettu
ihmisten luettavaksi, se kirjoitetaan kahdessa osassa, joiden välissä
on yhdysviiva. Ensimmäinen osa on aina kuusi merkkiä pitkä, ja toisen
osan pituus vaihtelee välillä kahdesta kahdeksaan merkkiä.
Tilinumeron kaksi ensimmäistä merkkiä ilmaisevat tiliä hallinnoivan
pankin tai pankkiryhmän. Tilinumeron viimeinen merkki on tarkiste.
Tilinumeron konekielinen muoto, eli se muoto, jota ihmisten ei ole
tarkoitus lukea, muodostetaan selväkielisestä muodosta seuraavasti.
* Mikäli tilinumero alkaa `1', `2', `31', `32', `33', `34', `35',
`6' tai `8', tilinumero täydennetään vasemmalta lukien kuuden
numeron jälkeen siten, että 14 numeroa täyttyy.
* Mikäli tilinumero alkaa `4' tai `5', tilinumero täydennetään
vasemmalta lukien seitsemännen numeron jälkeen siten, että 14
numeroa täyttyy.
Esimerkiksi tilinumerot `123456-785' ja `12345600000785' merkitsevät
samaa tiliä, ja tilinumerot `432456-781' ja `43245670000081'
merkitsevät samaa tiliä.
Tilinumeron tarkiste lasketaan tilinumeron konekielisen muodon 13
ensimmäisestä merkistä vasemmalta lukien. Kukin numeromerkki
kerrotaan painoarvolla 2 tai 1 siten, että oikeanpuolimmaisin
kerrotaan painolla 2 ja vierekkäiset merkit kerrotaan eri painolla.
Näiden tulojen numeromerkkien summa vähennetään pienimmästä kyseistä
summaa suuremmasta, kymmenellä jaollisesta luvusta. Tämä erotus on
tilinumeron tarkiste, joka merkitään tilinumeron viimeiseksi eli 14.
merkiksi.
2.3. Miten henkilötunnus muodostetaan?
--------------------------------------
Suomalaisen henkilötunnuksen muoto on määrätty väestötietoasetuksen 2
pykälässä (Finlex-säädöskokoelman (http://www.finlex.fi/) numero
886/1993 muutettu 84/1997).
Henkilötunnus (aiemmin sosiaaliturvatunnus) koostuu syntymäajasta,
vuosisatamerkistä, tunnusluvusta ja tarkistemerkistä. Niinpä se on
muotoa PPKKVVCNNNT. Kaikki nollat tulostetaan.
Vuosisatamerkki (C) on `-' 1900-luvulla ja `+' 1800-luvulla
syntyneillä. 2000-luvulla (tarkkaan ottaen 1.1.2000 ja sen jälkeen)
syntyneiden henkilötunnuksissa käytetään isoa A-kirjainta. _Huomaa,
että henkilötunnuksessa ei ole automaattisesti viivaa välissä_; kaikki
ohjelmat, jotka olettavat henkilötunnuksen olevan muotoa
`111111-1111', hajoavat 2000-luvulla.
Tunnusluku (NNN) on kolminumeroinen luku, joka on miehillä pariton ja
naisilla parillinen. Tunnusluku on harvoin kovin suuri.
Tarkistemerkki (T) lasketaan siten, että syntymäaika ja tunnusluku
yhdistetään yhdeksi 9-merkkiseksi luvuksi, joka on siis muotoa
PPKKVVNNN. Tämä luku jaetaan 31:llä. Jakojäännöksen perusteella
valitaan tarkistemerkiksi yksi merkeistä
`0123456789ABCDEFHJKLMNPRSTUVWXY' siten, että jaon mennessä tasan
tarkistemerkki on 0, jakojäännöksen ollessa yksi se on 1 jne. Jos
siis jakojäännös on 30, on tarkistemerkkinä kirjain Y.
Olen kirjoittanut C-kielisen ohjelman
(http://www.iki.fi/jautero/faq/hetu.c), joka tarkastaa
henkilötunnuksen oikeellisuuden.
2.4. Miten LY-tunnus muodostetaan?
----------------------------------
LY-tunnuksen muoto on määrätty asetuksessa liike- ja
yhteisötunnuksesta (598/1991). Asetuksen teksti on saatavissa myös
verkosta Finlex-säädöskokoelman (http://www.finlex.fi/) kautta.
Seuraava kappale on melko suoraa lainausta asetustekstistä (4 §).
Liike- ja yhteisötunnuksen muodostavat järjestysnumero ja
tarkistusnumero mainitussa järjestyksessä. Järjestysnumero on
enintään seitsemännumeroinen. Tarkistusnumeron laskemiseksi kerrotaan
oikealta vasemmalle lukien järjestysnumeron
* ensimmäinen numero luvulla 2,
* toinen numero luvulla 4,
* kolmas numero luvulla 8,
* neljäs numero luvulla 5,
* viides numero luvulla 10,
* kuudes numero luvulla 9,
* seitsemäs numero luvlla 7
lasketaan näin saadut tulot yhteen ja jaetaan summa luvulla 11.
Tarkistusnumero määräytyy jakolaskun jakojäännöksen perusteella
seuraavasti: jos jakojäännös on nolla, on tarkistusnumero nolla. Jos
jakojäännös on suurempi kuin yksi, on tarkistusnumero erotus, joka
saadaan vähentämällä jakojäännös luvusta 11. Jos jakojäännös on yksi,
jätetään tarkistusnumeroa vastaava järjestysnumero käyttämättä.
Selvennykseksi mainittakoon, että minkään oikeellisen ly-tunnuksen
jakojäännös ei voi olla yksi.
-------------------------------------------------------------------------------
3. Euroopan yhteisvaluutta euro
-------------------------------
3.1. Miten muutan markat (tai kruunut tai ...) euroiksi ja takaisin?
--------------------------------------------------------------------
Euron ja siihen sidottujen kansallisten valuuttojen välillä tai näiden
kansallisten valuuttojen kesken saa tehdä muutoksia vain tiettyjen
sääntöjen mukaisesti. Nämä säännöt on asetettu Neuvoston asetuksessa
(EY) numero 1103/97
(http://europa.eu.int/eur-lex/fi/lif/dat/1997/fi_397R1103.html).
Säännöt ovat seuraavat:
Euron ja kansallisten eurovaluuttojen välisissä muuntokursseissa
(jotka on esitetty myöhemmin tässä kirjoitelmassa) on kuusi
merkitsevää numeroa, ja ne ilmaisevat yhden euron arvon kunkin
kansallisen valuutan mukaan. Muuntokursseja ei saa pyöristää, eikä
niitä saa lyhentää. Ei ole myöskään sallittua käyttää kurssin
pyöristettyä käänteislukua, tai muuntokursseista johdettuja kahden
kansallisen valuutan välisiä kursseja. Muunnoksen välituloksena
käytettävä euromääräinen rahasumma saadaan pyöristää vähintään kolmen
desimaalin tarkkudelle.
Muunnokset on siis tehtävä seuraavasti:
* Euro muutetaan kansalliseksi valuutaksi kertomalla euromääräinen
rahasumma muuntokurssilla. Tulos pyöristetään kansallisen
valuutan tavan mukaisesti lähimpään yksikköön, alayksikköön tai
jomman kumman kerrannaiseen tai murto-osaan. Esimerkiksi
markkamääräinen tulos voidaan tilanteesta riippuen pyöristää joko
penneiksi tai kymmeniksi penneiksi. Näin esimerkiksi 5 euroa on
5 * 5,94573 Suomen markkaa eli asianmukaisesti pyöristettynä 29
markkaa ja 70 penniä.
* Kansallinen valuutta muutetaan euroiksi jakamalla rahasumma
muuntokurssilla. _Ei ole luvallista kertoa muuntokurssin
käänteisluvulla_, mikäli pyöristysvirheet ovat mahdollisia.
Saatu rahasumma pyöristetään ylös- tai alaspäin lähimpään
senttiin. Esimerkiksi 20 Suomen markkaa on 20 / 5,94573 euroa
eli asianmukaisesti pyöristettynä kolme euroa ja 36 senttiä.
* Kansallinen euroalueen valuutta muunnetaan toiseksi kansalliseksi
euroalueen valuutaksi käymällä euron kautta. Euromääräinen
välitulos saadaan pyöristää vähintään kolmen desimaalin
tarkkuudelle. Esimerkiksi 100 Suomen markkaa on 100 / 5,94573 =
16,819 euroa ja siis 16,819 * 1,95583 Saksan markkaa eli
asianmukaisesti pyöristettynä 32,90 Saksan markkaa.
Muita menetelmiä saadaan käyttää vain, jos ne antavat täsmälleen saman
tuloksen kuin tässä mainitut.
3.2. Kansallisten eurovaluuttojen ja euron väliset muuntokertoimet
------------------------------------------------------------------
Seuraavia muuntokertoimia tulee käyttää muunnettaessa kansalliset
eurovaluutat euroiksi ja päinvastoin:
* 1 EUR = 40.3399 BEF
* 1 EUR = 1.95583 DEM
* 1 EUR = 166.386 ESP
* 1 EUR = 6.55957 FRF
* 1 EUR = .787564 IEP
* 1 EUR = 1936.27 ITL
* 1 EUR = 40.3399 LUF
* 1 EUR = 2.20371 NLG
* 1 EUR = 13.7603 ATS
* 1 EUR = 200.482 PTE
* 1 EUR = 5.94573 FIM
Lähde: Euroopan unionin sivu "Euro Conversion Rates" (txt)
(http://europe.eu.int/eurobirth/rates.txt) ja (html)
(http://europe.eu.int/eurobirth/rates.html).
Muuntokertoimet eivät riitä oikean muutoksen tekemiseksi. Tarkat
ohjeet on mainittu edellä.
-------------------------------------------------------------------------------
4. Päiväykseen liittyviä algoritmeja
------------------------------------
4.1. Yleistä ja pari kalenterikirjastoa
---------------------------------------
Vaikka monet päiväykseen liittyistä algoritmeista ovatkin
kansainvälisiä, käsittelen osaa niistä tässä. Koska Suomi ja
Yhdysvallat laskevat kalenterinsa hieman eri tavoin, emme voi odottaa,
että pääasiassa yhdysvaltalaiset faqinkokoajat osaisivat vastata
suomalaisten kannalta oikein.
Itse asiassa huomasin etsiessäni tähän dokumenttiin vastauksia, että
osaa päiväysalgoritmeista ei ole oikeastaan ollenkaan käsitelty
kansainvälisissä FAQ:eissa. Niissäkin, joissa näitä harvoin
käsiteltyjä kysymyksiä on käsitelty, on kokoaja sanonut, että hänellä
ei ole hajuakaan, onko hänen antamansa vastaus oikea.
Riku Meskanen <mes...@cc.jyu.fi> on kirjoittanut C-kielisen
kalenterikirjaston. Kirjasto on GNU General Public Licensen alainen
ja on saatavissa FTP:llä (ftp://ftp.jyu.fi/private/mesrik/) sekä
`tar.gz'- että `zip'-tiedostona.
Steffen Beyer <s...@sdm.de> on kirjoittanut Perl-modulin
`Date::DateCalc', joka sisältää yksinkertaisia päiväykseen liittyviä
rutiineja. Minulla ei ole kokemuksia sen toimivuudesta. Modulin voi
hakea CPAN-mirroreista esimerkiksi hakemistosta
`modules/by-module/Date'.
4.2. Miten määritän annetun päivän viikkonumeron?
-------------------------------------------------
Tähän kysymykseen annetaan huomattavasti enemmän vääriä kuin oikeita
vastauksia. Seuraava on yritetty varmistaa oikeaksi, mutta takuita en
anna.
Toisin kuin esimerkiksi Yhdysvallat, Suomi numeroi viikkonsa
kansainvälisen ISO 8601 -standardin mukaisesti. Lisää yleistä tietoa
tästä standardista saa Jukka Korpelan kirjoittamasta jutusta ISO 8601,
the date and time representation standard
(http://www.malibutelecom.com/yucca/iso8601.html). Standardi otettiin
käyttöön Suomessa vuonna 1973. Sen mukaan:
* viikon ensimmäinen päivä on maanantai; ja
* vuoden ensimmäinen viikko (viikko 1) on se viikko, johon kuuluu
vuoden ensimmäinen torstai.
Tästä seuraa muutama viikkonumeron laskemista vaikeuttava asia. Kaksi
tärkeintä lienevät se, että tammikuun 1. päivä ei välttämättä kuulu
vuoden ensimmäiseen viikkoon, ja se, että vuodessa on vuodesta
riippuen joko 52 tai 53 viikkoa.
Calendar FAQ:in (http://www.tondering.dk/claus/calendar.html) (osa 3,
kysymys 5.6) mukaan 53 viikkoa on kaikissa vuosissa, jotka alkavat
torstaina, sekä lisäksi karkausvuosissa, jotka alkavat keskiviikkona.
Muissa on 52 viikkoa.
Niinpä kohtuullisen yksinkertainen algoritmi on seuraavanlainen
(mukailtu edellämainitussa Riku Meskasen <mes...@cc.jyu.fi>
kalenterikirjastossa olevan toteutuksen pohjalta):
1. Laske, montako päivää on kulunut vuoden alusta (jos annettu päivä
on tammikuun ensimmäinen, vastaus on 0). Lisää tähän 0, jos
tammikuun 1. on maanantai, 1, jos tammikuun ensimmäinen on
tiistai jne. Jaa vastaus seitsemällä ja ota osamäärästä huomioon
vain kokonaiset; tämä on ensimmäinen arvaus viikkonumerkoksi.
2. Jos vuosi on alkanut maanantaina, tiistaina, keskiviikkona tai
torstaina, lisää arvaukseen yksi.
3. Jos tulos on välillä 1-52, se kelpaa viikkonumeroksi mutta jos
tulos on nolla, niin:
* Jos edellinen vuosi on alkanut torstaina, tai se on ollut
karkausvuosi ja alkanut keskiviikkona, viikkonumero on
todellisuudessa 53.
* Muussa tapauksessa todellinen viikkonumero on 52.
jos tulos on 53, niin päätellään edellisen kohdan mukaisesti,
onko vuodessa oikeasti 53 viikkoa:
* Jos kuluva vuosi on alkanut torstaina, tai se on ollut
karkausvuosi ja alkanut keskiviikkona, viikkonumero on
todellisuudessa 53.
* Muussa tapauksessa kyseessä on seuraavan vuoden 1. viikko
ja viikkonumero on 1.
Seuraavassa C-ohjelmanpätkässä oleva weekno()-funktio laskee annetulle
päivälle (d = päivä 1 - 31, m = kuukausi 1 .. 12 ja y = vuosi)
viikkonumeron. Se on Tapani Tarvaisen <tap...@iki.fi> käsialaa.
int julian(int d, int m, int y)
{
int n1, n2;
n1 = 12*y+m-3;
n2 = n1/12;
return (734*n1+15)/24-2*n2+n2/4-n2/100+n2/400+d+1721119;
}
int weekno(int d, int m, int y)
{
int n1, n2, w;
n1 = julian(d, m, y);
n2 = 7*(n1/7)+10;
y = y+1;
while ((w = (n2-julian(1,1,y))/7) <= 0) {
y = y-1;
}
return w;
}
Monet ohjelmointivälineet ja käyttöjärjestelmät tarjoavat välineitä
viikkonumeron laskemiseen. Ohjelmoijan on oltava kuitenkin tarkkana
siitä, että hän käyttää työkaluja, jotka laskevat oikean maan
viikkonumeroita - oikein. `:-)'
-------------------------------------------------------------------------------
5. Muuta luettavaa
------------------
Tämän artikkelin sisälmys on tarkoituksella rajattu ahtaasti, sillä
maailmalla on runsaasti hyvää (ja toki myös asiantuntematonta)
materiaalia, joka vastaa useimpiin kysymyksiin. Tässä annetaan
vihjeitä hyviksi aloituspaikoiksi. Lisää, itse asiassa aivan liikaa
vastauksia ohjemoinnista usein esitettyihin kysymyksiin on
FAQ-arkistossa (http://www.faqs.org/faqs/). Katsele erityisesti
`comp'-hierarkian FAQeja.
5.1. Kirjallisuutta
-------------------
Vesa Lappalainen on koonnut seittisivulleen
(http://www.mit.jyu.fi/vesal/kurssit/kirjallisuutta.html) arvioita
ohjelmointiin yleensä ja erityisesti graafisiin käyttöliittymiin,
olio-ohjelmointiin, C++-kieleen ja Delphiin liittyvistä kirjoista.
Tuolla sivulla on myös linkkejä Lappalaisen kirja-arvosteluihin.
5.2. Ohjelmointikielet
----------------------
Tärkein verkosta saatavissaa oleva C-ohjelmointikieleen liittyvä
kirjoitus on C-FAQ (http://www.eskimo.com/~scs/C-faq/top.html). Jukka
Korpela on myös koonnut Tietoa C-ohjelmointikielestä (ja C++:sta)
Internetissä (http://www.malibutelecom.com/yucca/Cinfo.html).
Bjarne Stroustrupin kehittämään C++-kieleen liittyvää materiaalia
löytyy kasapäin keksijän itsensä kokoaman seittisivun
(http://www.research.att.com/~bs/C++.html) kautta. Erityisesti
mainittakoon C++-FAQ Lite (http://www.parashift.com/c++-faq-lite/)
sekä SGI:n Standard Template Library Programmer's Guide
(http://www.sgi.com/tech/stl/).
Java-kielestä on olemassa FAQ-lista (http://www.afu.com/intro.html).
Muutakin Java-materiaalia on seitissä (http://www.afu.com/).
Pascal-kielen Borland-murteisiin (poislukien Delphi) liittyviä
tekstejä löytyy mini-FAQ:n
(http://www.faqs.org/faqs/pascal/borland-minifaq/) kauttta.
Perl-materiaalia on The Perl Instituten seittisivulla
(http://www.perl.org). Lisäksi on saatavilla Perl-FAQ
(http://www.faqs.org/faqs/perl-faq/part0/). Jukka Korpela on tehnyt
itse materiaalia ja kerännyt linkkejä Perl-kielestä sekä suomeksi
(http://www.malibutelecom.com/yucca/perl/linkit.html) että englanniksi
(http://www.malibutelecom.com/yucca/perl/).
Python-kielen seittisivusto (http://www.python.org/) on olemassa.
Jukka Korpela on koonnut Perustietoa Python-ohjelmointikielestä
suomeksi (http://www.malibutelecom.com/yucca/python/).
Visual Basic FAQ (http://www.thebestweb.com/vbfaqs/) on.
Lisp-kielestäkin on FAQ-lista
(http://www.cs.cmu.edu/Groups/AI/html/faqs/lang/lisp/top.html) sekä
käyttäjäyhdistys (http://www.lisp.org/) (The Association of Lisp
Users), ja Schemellä on Suomessa fanisivusto
(http://www.niksula.cs.hut.fi/~candolin/scheme/), jossa on erinomainen
linkkilista.
Haskell-kielellä on seittisivusto (http://www.haskell.org/).
Jukka Korpela on koonnut Tietoa Fortran-ohjelmointikielestä
Internetissä (http://www.malibutelecom.com/yucca/Fortran.html).
5.3. Käyttöjärjestelmät
-----------------------
Microsoftin käyttöjärjestelmistä tietoa löytyy kasapäin ympäri
verkkoa. Parhaan tuloksen saa etsimällä kysymykseensä vastausta
suosikkihakurobotillaan ja lisäksi Googlen keskusteluarkistoista
(http://groups.google.com/). MS-DOS-ohjelmoinnin kysymyksiin
vastaillaan FAQ-listassa
(http://www.faqs.org/faqs/msdos-programmer-faq/part1/preamble.html).
Windows-ohjelmointiin sopiva lähtöpaikka lienee Microsoftin oma
ohjelmointiportaali (http://msdn.microsoft.com).
Macintosh-ohjelmoinnista on FAQ-lista
(http://www.faqs.org/faqs/macintosh/programming-faq/).
Unix-ohjelmoinnistakin on FAQ-lista
(http://www.erlenstar.demon.co.uk/unix/faq_toc.html)
5.4. Standardit ja muut normit
------------------------------
Standardeista, normeista ja "teollisuusstandardeista" yleisesti kertoo
Jukka Korpelan kirjoitus Standardi, mikä se on?
(http://www.malibutelecom.com/yucca/stand.html).
Suomen aakkostamista käsittelee SFS-standardi 4600. Asiasta on
luettavissa lehdistötiedote
(http://www.sfs.fi/standard/20000619.html). Jukka Korpela on
kirjoittanut seittisivun aakkostuksesta Suomessa
(http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/abc.html).
Euroopan standardointijärjestö CEN (http://www.cenorm.be/default.htm)
on julkaissut eräitä epävirallisiksi mutta merkittäviksi normeiksi
luonnehdittavissa olevia sopimuksia, ns. CWA:ita (CEN Workshop
Agreement) (http://www.cenorm.be/isss/CWAs/cwalist.htm). Niissä mm.
käsitellään sitä, miten erilaiset kieli- ja kulttuuririippuvuudet
tulisi ottaa huomioon tietokoneohjelmien suunnittelussa sekä mikä on
yleiseurooppalaisiin yhteyksiin sopiva käytäntö päiväysten,
rahamäärien yms. esittämiseen eli ns. pan-European locale.
-------------------------------------------------------------------------------
6. Kommentteja halutaan
-----------------------
Tätä kirjoitelmaa ylläpitää Juha Autero. <jau...@iki.fi>.
Korjauksia, lisäyksiä ja muuta sellaista otetaan vastaan.
FAQ:n ylläpitäjä tarvitsee avustajia! Jos olet kiinnostunut, ota
yhteyttä ylläpitäjään <jau...@iki.fi>.
-------------------------------------------------------------------------------
7. Kiitokset
------------
Seuraavat ihmiset ovat auttaneet minua tämän kirjoitelman kokoamisessa
palautteellaan, kokemuksellaan, tiedoillaan ja ehdotuksillaan. Suuri
kiitos heille kaikille.
* Juha Antila
* Jaakko Haakana
* Martti Halminen
* Jonne Itkonen
* Jukka Korpela
* Jouko Koski
* Jarno Käyhkö
* Jani Lahti
* Jukka Lahtinen
* Tero Lahtinen
* Sami J. Laine
* Vesa Lappalainen
* Jari Lehtonen
* Ville Lehtonen
* Veli-Pekka Lehtosaari
* Tor Lillqvist
* Teemu Luojola
* Riku Meskanen
* Jori Mäntysalo
* Markku Nevalainen
* Kimmo Pyykkö
* Juha-Heikki Ruismäki
* Rauli Ruohonen
* Kimmo Surakka
* Tapani Tarvainen
* Mikko Vierula
* Teppo Vuori
* Lars Wirzenius
* Miika Åsten
-------------------------------------------------------------------------------
Vastauksia tietokoneohjelmoinnista usein esitettyihin kysymyksiin
Juha Autero <jau...@iki.fi>
Antti-Juhani Kaijanaho <ga...@iki.fi>
$Revision: 1.66 $ $Date: 2002/12/31 00:02:29 $
--
Juha Autero
http://www.iki.fi/jautero/
[ Moderoijat tavoittaa osoitteesta saom-...@cc.jyu.fi ]
[ Ryhmän säännöt: http://www.iki.fi/gaia/saom/saannot.html ]
[ Ryhmän FAQ: http://www.iki.fi/gaia/faq/sao-faq.html ]