Windows 7 OEM päivitys?
Aki
voinko sen my�hemmin p�ivitt�� Ultimate versioksi erikseen ostetulla
Ultimate full versiolla ilman ohjelmien uudelleen asennusta vai t�ytyyk�
k�ytt�� windows anytime update toimintoa? Vai onko per�ti niin ett� OEM
versioissa on estetty "paikallaan" p�ivitys?
Miksei muuten miss��n myyd� koneita suoraan Ultimate versioilla
varustettuna?
Donkey Hottie
>
> Miksei muuten miss��n myyd� koneita suoraan Ultimate versioilla
> varustettuna?
>
Ainakin Verkkokaupassa myyt�v�t Blackstorm-koneet on Ultimatella.
Itse�kin harmittaa t�m� ostamassani koneessa oleva Home Premium.
Kohtuuhintaista p�ivitysmahdollisuutta ei taida olla. Mikrosoftin
UpgradeAnytime ei toimi Suomessa, kokeilin painaa nappia.
There is a great discovery still to be made in Literature: that of
paying literary men by the quantity they do NOT write.
Aki
Ihme touhua Microsoftilta. Eiv�t kai halua heid�n tuotteitaan ostettavan!
Miksi ihmeess� suomessa on tuollaisia kummallisia rajoituksia? Ei ymm�rr�.
En yht��n ihmettele Linuxin ja muiden k�ytt�j�rjestelmien kasvavaa suosiota.
Miksi Microsoft tekee asioista niin vaikeita? Jos haluaa asiakkaita niin
asioita ei pid� tehd� liian hankaliksi.
"Donkey Hottie" <don...@fred.pp.fi> wrote in message
news:esv527-...@wellington.fredriksson.dy.fi...
Maukka
news:PGY3n.64743$La7....@uutiset.elisa.fi...
> En yht��n ihmettele Linuxin ja muiden k�ytt�j�rjestelmien kasvavaa
suosiota.
Siis mit� suosiota:) Onko jossakin p�in olemassa jonkinlainen tutkimus joka
osoittaisi Linux-k�yt�n lis��ntyneen vaikkapa ty�asemak�yt�ss�?
Tietokone-lehdess� taisi olla joku petterij�rvinen tms. -tutkimus joka
osiitti ett� Linukkak�ytt�jien prosentit olisivat p�in vastoin laskeneet. Ja
esim. Mac-k�ytt�jienkin lukemat vastaavasti nousussa.
> Miksi Microsoft tekee asioista niin vaikeita? Jos haluaa asiakkaita niin
> asioita ei pid� tehd� liian hankaliksi.
Ihan ensimm�inen asia joka Windows-k�ytt�j�lletulee Linux-puolella mieleen,
ett� miksih�n t�m� on niin hitsin kankeata k�ytell�. Linux-tukihemmo tuntuu
tarvitaan uusienohjelmien asentamiseenkin.Kaikki asennusrutiinit ovat
j�rki��n sellaisia ett�:
-"Pura ZIP tiedosto johonkii hakemistoon. T�m� on Linux -ohjelma eik� se sen
vuoksi vaadi mit��n sen kummempaa asentamista."
-"Kirjoita kymmeneen eri tekstimuotoiseen asetustiedostoon vain t�llaiset 20
kpl helppoja asettelun merkkijonoja"
-"K��nn� Linux kerneli"
-"Asennus on valmis."
Linux v�ki ylip��t��n ei tykk�� siit� ett� Windows -k�ytt�j�t kyselev�t
asioista Windows -termeill�. Tai ett� kysyess� kertovat ett� miksi t�m� tai
tuo operaatio vaatii Linuxissa n�in paljon k�sipelin hommaa, kun Windowsissa
se on vakiojuttu. Ensimm�inen vaatimus porukkaan p��semiseksi on ett�
"Unohda kaikki Windowsista, ja ala ajatella Linuxiksi, niin sen j�lkeen ehk�
voidaan keskustellakin. Nyt aika menee meill� haaskuuseen kun l�nkyt�t tuota
Windows-jorinaasi."
Yleens� alun perin Linuxille tehdyt ja my�hemmin Windowsiin portatut
ohjelmatkin tunnistaa melkeinp� heti asenusvaiheessa. Asennusohjelmana on
joku Windowsille vieras, Linux-asennusohjelman windows-johdannaish�rp�ke.
Itse Linux-sovellusohjelman dokumentaatiot taas ovat he...illist� ja
loppuk�ytt�j�lle vaikeaselkoista sillisalaattia, yleens� pitkin netti�,
mit��n koottua PDF-k�sikirjaa ei ole olemassa. Linux-v�elle tyypillista
ISO-standardien nimien ja numeroiden ja OSF suositusten ym. luettelemista on
sivukaupalla. Linux v�ki tykk��, kun voi mainita l�hdeviitteit� ja
standardien numeroita tuotteensa ohessa, paljon.
Linux ohjelmien sivuilla tarjotaan linkkej� miljooniin eri lis�kilkkeisiin
erilaisten v�lkkykoodarien sivustoille, jossa taas luetellaan lis��
standardien numeroita ja uusia l�hdeviitteit�. Useita lis�palikkoja pit�isi
asennella perus ohjelmaan lis�avuksi, ett� sill� p��see jotakin tekem��nkin,
ja sitten k��nt�� kerneli.
Onhan Windows toki reik�inen. Ja helpolla oikein imem�ll� imee kaikenlaista
vakoiluohjelmaa ja muuta tauhkaa sis��ns� kun sit� k�yttelee. Mutta on se
oikeasti my�s helppok�ytt�inen normaalille ei-koodarille k�ytett�v�ksi.
Asian todistaa lahjomattomasti se ett� Windows maksaa useita satasia ja
Linux on ilmainen, silti markkinaosuudet menev�t 95% versus 4% suunnilleen.
T�m� ei ollut mik��n sodan aloitus. Mutta kun Winkku ryhm�ss� nyt kuitenkin
ollaan, niin kai kerran vuodessa t�llaisenkin tosiasian saa julki kertoa,
kaikenpehme�n l�ssytyksen per��n.
V�lill� sek� Linuxilla ett� Nokialla tuntuu olevan maailma avoinna
valloitettavaksi ja vaikka millaisia mahdollisuuksia ja uuden lupauksia
ollut edess�. Mutta juuri tasan t�ll� hetkell� 1/2010 tuntuu ett� n�m�
molemmat kotimaiset maailmanvalloittajat ovat v�h�n niinkuin ly�tyn�
vaitonaisiksi nurkkaan. Ja pirtin v�ki ymp�rill� odottelee ja arvioi ja
katselee ett� nouseeko nuo tuolta, onko niill� jotakin takataskussa viel�?
Vai mureneeko kakku t�n� vuonna lis�� vaan ja kukistuuko entiset,
(oletetut?) vahvat asemat vuosi vuodelta vain pienemmiksi ja pienemmiksi ja
olemattomiin. MAUKKA
Matti
> Linux on ilmainen, silti markkinaosuudet menev�t 95% versus 4% suunnilleen
Totta, mutta johtuu p��asiassa siit� ett� Winkkari tulee koneen mukana l�hes
aina.
Jos koneet myyt�isiin aina ilman k�ytt�j�rjestelm�� ja sen joutuisi aina
erikseen ostamaan / hankkimaan,
niin prosentit voisivat olla v�h�n toisenlaiset. Jos kone maksaisi 500? ja
siihen p��lle 200-300? Winkkarista, niin
moni voisi mietti� asiaa toisenkin kerran.
Itse pid�n kaikesta huolimatta enemm�n Winkkarista kuin Linuxista. V�lill�
vaan �rsytt�� Microsoftin
politiikka.
"Maukka" <mau...@perus.com> wrote in message
news:hiptsd$m10$1...@speranza.aioe.org...
PW
> Jos koneet myyt�isiin aina ilman k�ytt�j�rjestelm�� ja sen joutuisi aina
> erikseen ostamaan / hankkimaan,
> niin prosentit voisivat olla v�h�n toisenlaiset. Jos kone maksaisi 500? ja
> siihen p��lle 200-300? Winkkarista, niin
> moni voisi mietti� asiaa toisenkin kerran.
Tuo ei realimailmassa taida olla toimiva ratkaisu.
J�isi monelta kone kokonaan ostamatta.
Viljo Mustonen
> 15.1.2010 16:55, Matti kirjoitti:
>
>> Jos koneet myytￜisiin aina ilman kￜyttￜjￜrjestelmￜￜ ja sen joutuisi aina
>> erikseen ostamaan / hankkimaan,
>> niin prosentit voisivat olla vï¿œhï¿œn toisenlaiset. Jos kone maksaisi 500?
>> ja siihen pￜￜlle 200-300? Winkkarista, niin
>> moni voisi miettiￜ asiaa toisenkin kerran.
>
> Tuo ei realimailmassa taida olla toimiva ratkaisu.
> Jï¿œisi monelta kone kokonaan ostamatta.
Miksi se ei toimisi, siinￜ myyjￜ asettaisi levykuva DVD:n
koneeseen valmistajan asemasta. Kustannuksienkaan ei pitï¿œisi
merkittï¿œvï¿œsti nousta. Jï¿œrjestely ei vain MS:lle koska sen
joutuisi panostamaan enemmï¿œn hinnoitteluun, markkinointiin.
ja kenties kï¿œyttï¿œehtoihin. Nythï¿œn merkittï¿œvien valmistajien
OEM lisenssit ovat kovin rajoittavia. Minua risoo eniten
se, etten voi kￜyttￜￜ OEM kￜyttistￜ virtuali koneessa edes
siinￜ koneessa jonka mukana OEM kￜyttis on tullut.
--
Viljo
SM
> "Aki" <ak...@noadd.fi.inv> wrote in message
> news:PGY3n.64743$La7....@uutiset.elisa.fi...
>
>> suosiota.
>
> Siis mitä suosiota:) Onko jossakin päin olemassa jonkinlainen tutkimus joka
> osoittaisi Linux-käytön lisääntyneen vaikkapa työasemakäytössä?
>
> Tietokone-lehdessä taisi olla joku petterijärvinen tms. -tutkimus joka
> osiitti että Linukkakäyttäjien prosentit olisivat päin vastoin laskeneet. Ja
> esim. Mac-käyttäjienkin lukemat vastaavasti nousussa.
Ei voisi vähempää kiinnostaa eri käyttiksien suosioluvut suuntaan tai
toiseen (kunhan vaan Debianilla riittää kehittäjiä vastedeskin).
>> Miksi Microsoft tekee asioista niin vaikeita? Jos haluaa asiakkaita niin
>> asioita ei pidä tehdä liian hankaliksi.
>
> Ihan ensimmäinen asia joka Windows-käyttäjälletulee Linux-puolella mieleen,
> että miksihän tämä on niin hitsin kankeata käytellä. Linux-tukihemmo tuntuu
> tarvitaan uusienohjelmien asentamiseenkin.Kaikki asennusrutiinit ovat
> järkiään sellaisia että:
> -"Pura ZIP tiedosto johonkii hakemistoon. Tämä on Linux -ohjelma eikä se sen
> vuoksi vaadi mitään sen kummempaa asentamista."
Windows-mentaliteetti jyrää. Distron omaa paketinhallintaa tulee
käyttää eikä unzippailla netistä ladattuja paketteja.
# aptitude install ohjelma
> -"Kirjoita kymmeneen eri tekstimuotoiseen asetustiedostoon vain tällaiset 20
> kpl helppoja asettelun merkkijonoja"
Linux-puolella softan konfigurointi on kuitenkin mahdollista.
> -"Käännä Linux kerneli"
Eipä ole tarvinnut.
> -"Asennus on valmis."
Onneksi olkoon.
> Linux väki ylipäätään ei tykkää siitä että Windows -käyttäjät kyselevät
> asioista Windows -termeillä. Tai että kysyessä kertovat että miksi tämä tai
> tuo operaatio vaatii Linuxissa näin paljon käsipelin hommaa, kun Windowsissa
> se on vakiojuttu. Ensimmäinen vaatimus porukkaan pääsemiseksi on että
> "Unohda kaikki Windowsista, ja ala ajatella Linuxiksi, niin sen jälkeen ehkä
> voidaan keskustellakin. Nyt aika menee meillä haaskuuseen kun länkytät tuota
> Windows-jorinaasi."
Niin, hyvähän se on tajuta henkilöauton ja moottoripyörän ero.
> Yleensä alun perin Linuxille tehdyt ja myöhemmin Windowsiin portatut
> ohjelmatkin tunnistaa melkeinpä heti asenusvaiheessa. Asennusohjelmana on
> joku Windowsille vieras, Linux-asennusohjelman windows-johdannaishärpäke.
Ei hajuakaan mistä puhut.
> Itse Linux-sovellusohjelman dokumentaatiot taas ovat he...illistä ja
> loppukäyttäjälle vaikeaselkoista sillisalaattia, yleensä pitkin nettiä,
> mitään koottua PDF-käsikirjaa ei ole olemassa. Linux-väelle tyypillista
> ISO-standardien nimien ja numeroiden ja OSF suositusten ym. luettelemista on
> sivukaupalla. Linux väki tykkää, kun voi mainita lähdeviitteitä ja
> standardien numeroita tuotteensa ohessa, paljon.
$ man man
> Linux ohjelmien sivuilla tarjotaan linkkejä miljooniin eri lisäkilkkeisiin
> erilaisten välkkykoodarien sivustoille, jossa taas luetellaan lisää
> standardien numeroita ja uusia lähdeviitteitä. Useita lisäpalikkoja pitäisi
> asennella perus ohjelmaan lisäavuksi, että sillä pääsee jotakin tekemäänkin,
> ja sitten kääntää kerneli.
Mitähän ihmeohjelmia oikein tarkoitat? Kerneliä en edelleenkään ole
tarvinnut kääntää.
> Onhan Windows toki reikäinen. Ja helpolla oikein imemällä imee kaikenlaista
> vakoiluohjelmaa ja muuta tauhkaa sisäänsä kun sitä käyttelee. Mutta on se
> oikeasti myös helppokäyttöinen normaalille ei-koodarille käytettäväksi.
Helppokäyttöinen == johon on totuttu.
> Asian todistaa lahjomattomasti se että Windows maksaa useita satasia ja
> Linux on ilmainen, silti markkinaosuudet menevät 95% versus 4% suunnilleen.
Windows on esiasennettuna suurimpaan osaan myytävistä koneista. Pauliina
Peruskäyttäjä ei ole Linuxista kuullutkaan, eikä tule kuulemaankaan
ellei ole nörtähtävää siskonpoikaa live-cd:tä vilauttamassa, kun täti
valittaa koneen kummallisesta hidastumisesta parin kuukauden kuluttua.
> Tämä ei ollut mikään sodan aloitus. Mutta kun Winkku ryhmässä nyt kuitenkin
> ollaan, niin kai kerran vuodessa tällaisenkin tosiasian saa julki kertoa,
> kaikenpehmeän lässytyksen perään.
Tietämättömän mielipiteesi tässä kerrot, et tosiasioita.
> Välillä sekä Linuxilla että Nokialla tuntuu olevan maailma avoinna
> valloitettavaksi ja vaikka millaisia mahdollisuuksia ja uuden lupauksia
> ollut edessä. Mutta juuri tasan tällä hetkellä 1/2010 tuntuu että nämä
> molemmat kotimaiset maailmanvalloittajat ovat vähän niinkuin lyötynä
> vaitonaisiksi nurkkaan. Ja pirtin väki ympärillä odottelee ja arvioi ja
> katselee että nouseeko nuo tuolta, onko niillä jotakin takataskussa vielä?
Tämän kai piti mennä ryhmään sfnet.keskustelu.unet?
> Vai mureneeko kakku tänä vuonna lisää vaan ja kukistuuko entiset,
> (oletetut?) vahvat asemat vuosi vuodelta vain pienemmiksi ja pienemmiksi ja
> olemattomiin. MAUKKA
Kehitys kehittyy.
--
kasmra
:wq
Pertti Kosunen
> Tietokone-lehdess�
...
Microsoftin tutkimuksissa tulee viel� paremmat tulokset (vaikka on sama
maksaja).
Viljo Mustonen
Korjaus: Jï¿œrjestely ei vain sovi MS:lle koska ...
--
Viljo
whiski
Huvittavaa t�m� Win 7 homma. Nyt on kaikki sit� hankimassa,
ehk� jopa min�kin, en tied�? Jos ostan sen, niin ostokohde ei
ole mik��n Home versio ja tuolta n�kyy valikko hinnoista
t�n�p�iv�n�
http://www.bpcsolutions.fi/page.php?page=show_tuotteet&ryhma_id=25 .
Sitten asia jota kannattaa my�s mietti�. Vaikka joku haukkui
Linuxin, niin se on ymm�rrett�v�, sil� kaikilla ei ole kyky�
oppia uutta, joten antakaamme my�s heid�n nauttia siit�, mist�
haluaa. Onko Linux vaikea? Olen nyt asennellut niin Unbuntua,
kuin Open Suseakin. T�ll� hetkell� yhdes� koneessa on Suse.
Asennus sujui hyvin, ei ongelma. Kone l�ysi verkon heti.
Yotube ja muut videot py�ri. OpenOffice tuli mukana ja siin�
riitt�� laajuutta pitemm�llekin, kin harrastekirjoittaja
koskaan tarvitsee. Gimp kuvan k�sittelyynja muita ohjelmia
roppa kaupalla. Koneen hinta oli n. 300 euroa + vanha koppa ja
n�ppis, sek� hiiri, kaikki poistokamaa. K�ytt�j�rjestelm� 0
euroa, softat 0 euroa kiintolevytilaa meni noin 10% verrattuna
Win 7 kaan. Kirjoitan t�t� toki Xp- koneelta, kun pojat on
valloittaneet tuon Suse koneen. Jopa vaimo osaa sit� k�ytt��,
toki vain joitain mukana tulleita pelej�, mutta osaa hakea ja
k�ynnist�� niit�, eik� tied� tietokoneista mit��n.
Linux maailma on toisenlainen on kuin Win maailma, ei sit�
kukaan kiist�, mutta ei se en�� ole mik��n propelip�iden
yksinoikeus, sill� esm Raision Myllyn kauppakeskuksessa on
kauppak�yt�v�ll� kolme Ubuntun sis�lt�v�� ilmaista nettiin
menev�� konetta, joten siell� voi k�yd� katsomassa, kuinka
vaikeaa on niill� menn� nettiin surfailemaan....
Kun kone on valmiiksi asennettu, niin harvemmin tavallinen
kadun taapertaja pystyy edes win koneisiin mit��n asentamaan,
joten sekin v�ite on tuulesta temmattu, ett� vain linux
koneissa on vaikeaa ohjelmien asentaminen.
Joten jos nyt otettaisiin lusikka siihen kauniimpaan k�teen ja
tosiasiat viivalle, niin ei se Linux niin vaikea ole, kuin
joku Win propelip�� peloittelee.
--
Wanha wirttynyt Whiski
Jollet tied�, ymm�rr� tai osaa ole edes hauska tekem�ll�
itsesi naurettavaksi, joten
tervetuloa Suomen pelkokertoimeen, t�n��n vuorossa Kotikokin
erikoinen!
PW
> PW wrote:
>
>> 15.1.2010 16:55, Matti kirjoitti:
>>
>>> Jos koneet myytￜisiin aina ilman kￜyttￜjￜrjestelmￜￜ ja sen joutuisi aina
>>> erikseen ostamaan / hankkimaan,
>>> niin prosentit voisivat olla vï¿œhï¿œn toisenlaiset. Jos kone maksaisi 500?
>>> ja siihen pￜￜlle 200-300? Winkkarista, niin
>>> moni voisi miettiￜ asiaa toisenkin kerran.
>>
>> Tuo ei realimailmassa taida olla toimiva ratkaisu.
>> Jï¿œisi monelta kone kokonaan ostamatta.
>
> Miksi se ei toimisi, siinￜ myyjￜ asettaisi levykuva DVD:n
> koneeseen valmistajan asemasta.
Yksikￜￜn laitevalmistaja ei varmaankaan haluaisi mainettaan pistￜￜ
vaakalaudalle tuolla tavalla.
Nykyisin laitteita myydￜￜn niin ettￜ siinￜ on kￜyttis valmiina ja jonkin
moinen mￜￜrￜ muuta ohjelmistoa.
Laitevalmistaja joutuu testaamaan, ettￜ ohjelmistot ja tietokoneen
laitteiden ajurit toimivat myytￜvￜssￜ versiossa.
Toki laitevalmistaja voisi tehdￜ kokoonpanon, joka soveltuu kaikille
nykyisille kï¿œyttiksille ja testata nuo koonpanot, mutta tuolloin
laitteen saaminen myyntikuntoon kestï¿œisi paljon kauemmin ja
jouduttaisiin myￜs tinkimￜￜn tietokoneiden laitteista, jotta ne
soveltuisivat kaikille kï¿œyttï¿œjï¿œrjestelmille (kehitys pysï¿œhtyisi).
Tￜllￜ tavalla tietokoneiden hinta todennￜkￜisesti nousisi eikￜ laskisi.
Kyllￜ kￜyttￜjￜ haluaa ostaa valmiin tuotteen, eikￜ niin ettￜ joutuisi
itse sen virittￜmￜￜn toimintakuntoon.
Voisihan tietokonevalmistaja toki ottaa mallia saksalaisilta
autonvalmistajilta ja myydￜ pelkￜn kehikon ja sitten halutut
lisï¿œmausteet siihen erikseen :-)
Sami Setälä
> Kohtuuhintaista p�ivitysmahdollisuutta ei taida olla. Mikrosoftin
> UpgradeAnytime ei toimi Suomessa, kokeilin painaa nappia.
En tied� mit� nappia olet painanut ja koska, mutta ainakin Microsoftin
suomenkieliset sivut yst�v�llisesti neuvovat p�ivitt�m��n k�ytt�m�ll�
Anytime Upgrade -optiota. On vaikea uskoa, ett� asiasta olisi laadittu
ohjesivu, jos palvelu ei suomessa olisi k�yt�ss�.
-Sami-
Viljo Mustonen
Eihￜn noissa mitￜￜn ongelmaa ole. Myyjￜ kￜyttￜisi laitevalmistajan
levykuva DVD:veitￜ. Ostajalla olisi olisi vapaus valita kￜyttￜjￜrjestelmￜ
versio tai ostaa ilman kￜyttￜjￜrjestelmￜￜ sitￜ.
--
Viljo
Joonas Jakala
news:esv527-...@wellington.fredriksson.dy.fi...
>>
>> Miksei muuten miss��n myyd� koneita suoraan Ultimate versioilla
>> varustettuna?
>>
>
> Ainakin Verkkokaupassa myyt�v�t Blackstorm-koneet on Ultimatella.
>
> Itse�kin harmittaa t�m� ostamassani koneessa oleva Home Premium.
> Kohtuuhintaista p�ivitysmahdollisuutta ei taida olla. Mikrosoftin
> UpgradeAnytime ei toimi Suomessa, kokeilin painaa nappia.
>
Mik� siin� niin harmittaa?
Eli mik� on se ominaisuus jota toivot lis��?
http://www.microsoft.com/windows/windows-7/compare/default.aspx
JJ
--
Bellum omnium contra omnes
Donkey Hottie
> "Donkey Hottie" <don...@fred.pp.fi> wrote in message
> news:esv527-...@wellington.fredriksson.dy.fi...
>> On 15.1.2010 13:03, Aki wrote:
>>>
>>> varustettuna?
>>>
>>
>> Ainakin Verkkokaupassa myytïŋ―vïŋ―t Blackstorm-koneet on Ultimatella.
>>
>> Itseïŋ―kin harmittaa tïŋ―mïŋ― ostamassani koneessa oleva Home Premium.
>> Kohtuuhintaista pïŋ―ivitysmahdollisuutta ei taida olla. Mikrosoftin
>> UpgradeAnytime ei toimi Suomessa, kokeilin painaa nappia.
>>
>
>
> Eli mikïŋ― on se ominaisuus jota toivot lisïŋ―ïŋ―?
>
> http://www.microsoft.com/windows/windows-7/compare/default.aspx
Haluaisin myïŋ―s varmistaa LANissa olevan serverin levylle, kïŋ―yttïŋ―en
Windowsin omaa Backup-tyïŋ―kalua.
--
Q: How many elephants can you fit in a VW Bug?
A: Four. Two in the front, two in the back.
Q: How can you tell if an elephant is in your refrigerator?
A: There's a footprint in the mayo.
Q: How can you tell if two elephants are in your refrigerator?
A: There's two footprints in the mayo.
Q: How can you tell if three elephants are in your refrigerator?
A: The door won't shut.
Q: How can you tell if four elephants are in your refrigerator?
A: There's a VW Bug in your driveway.
Donkey Hottie
> news:esv527-...@wellington.fredriksson.dy.fi...
>> On 15.1.2010 13:03, Aki wrote:
>>>
>>> varustettuna?
>>>
>>
>> Ainakin Verkkokaupassa myytïŋ―vïŋ―t Blackstorm-koneet on Ultimatella.
>>
>> Kohtuuhintaista pïŋ―ivitysmahdollisuutta ei taida olla. Mikrosoftin
>> UpgradeAnytime ei toimi Suomessa, kokeilin painaa nappia.
>>
>
>
> Eli mikïŋ― on se ominaisuus jota toivot lisïŋ―ïŋ―?
>
> http://www.microsoft.com/windows/windows-7/compare/default.aspx
Windows-toimialueeseen haluaisin liittïŋ―ïŋ― koneeni. Mutta ei se tosiaan
ole kyllïŋ― sen arvoinen asia, ettïŋ― siitïŋ― kannattaa maksaa Ultimaten hinta.
Seppo Loisa
>En tied� mit� nappia olet painanut ja koska, mutta ainakin Microsoftin
>suomenkieliset sivut yst�v�llisesti neuvovat p�ivitt�m��n k�ytt�m�ll�
>Anytime Upgrade -optiota. On vaikea uskoa, ett� asiasta olisi laadittu
>ohjesivu, jos palvelu ei suomessa olisi k�yt�ss�.
>
>http://windows.microsoft.com/fi-FI/windows7/Upgrade-to-another-edition-of-Windows-7-by-using-Windows-Anytime-Upgrade
Noudattaen ohjeita p��see ruudulle jossa lukee:
"Windows Anytime Upgrade ei ole saatavilla verkosta ostaen.
Valitettavasti Windows Anytime -p�ivitys ei ole t�ll� hetkell�
saatavissa verkosta ostaen maassasi tai asuinalueellasi. Osta Windows
Anytime -p�ivitysavain ja siirry k�ytt�m��n WIndows 7 -versiota jossa
on enemm�n ominaisuuksia paikalliselta j�lleenmyyj�lt� tai palaa t�nne
tarkastamaan tilanne my�hemmin."
Lis�ksi siin� on linkki:
"Windows Anytime -p�ivityksen ostamiseksi verkosta voidaan joutua
vaihtamaan maa-asetuksia ja kieliasetuksia".
Sit� painamalla selvi��:
"Jotta Windows Anytime -p�ivitys voitaisiin ostaa verkosta, pit��
ostajalla olla kelpuutettava laskutusosoite jossakin niist� maista,
joissa annetaan tukea Windows Anytime -p�ivitykselle ja jotka ovat:
Australia, Belgia, Kanada, Saksa, Ranska, Italia, Japani, Alankomaat,
Espanja Ruotsi, Sveitsi, Yhdistynyt kuningaskunta sek� Yhdysvallat.
Bla bla bla... (Jatkuu...)"
(Typot omia, tuota ei voinut copypasteta)
PW
jouduttu valitsemaan pienemmￜstￜ valikoimasta :-(
Vaikka minulla on vanha Fujitsu-Siemens Amilo D1845 lￜppￜri, ei senkￜￜn
kaikki laitteet ole Linux-yhteensopivia.
Timo Neuvonen
>
> Ihme touhua Microsoftilta. Eiv�t kai halua heid�n tuotteitaan ostettavan!
> Miksi ihmeess� suomessa on tuollaisia kummallisia rajoituksia? Ei ymm�rr�.
> En yht��n ihmettele Linuxin ja muiden k�ytt�j�rjestelmien kasvavaa
> suosiota. Miksi Microsoft tekee asioista niin vaikeita? Jos haluaa
> asiakkaita niin asioita ei pid� tehd� liian hankaliksi.
>
Pelkk� arvaus, mutta luulen ett� noita rajoituksia on voinut pohtia liuta
lakimiehi�, ja silloin monesti tulos on mutkikkaampi kuin insin��rin
ratkaisemana. En tied� onko esim. EU-maitten v�lill� miten suuria eroja
lakis��teisess� palautusoikeudessa verkkokaupasta tehdyiss� ostoksissa,
mutta se kuulostaisi yhdelt� mahdolliselta syylt� miksi homma ei toimi
Suomessa. K�sitt��kseni kuluttajalla on t��ll� m��r�ajan kuluessa
lakis��teinen oikeus palauttaa nettiostoksensa, ja jos tuollaista
ominaisuutta (ts. laintulkinnan mukaisella tavalla toimivaa
online-toimitetun p�ivityksen peruutusta) ei ole huomattu koodata softaan,
varovainen juristi on saattanut p��tt�� ett� myynti pit�� tehd� paketin
avulla. Silloin fyysisesti toimitettua pakettia saa
"tutustumistarkoituksessa" py�ritell� k�siss��n, ja sen voi palauttaa ennen
kuin paketista l�ytyv� aktivointikoodi on k�ytetty.
En tied� onko kyse t�st�, kunhan nyt tuli mieleen yhten� mahdollisena
syyn�...
--
TiN
PW
EU voi todellakin olla t�h�n syyllinen. EU-maissahan pit�isi myyd� tai
ainakin olla tarjolla Wi7:st� versiota, joka ei sis�ll� IE:t�. Oliko se
nyt jokin N-versio tjs.
Donkey Hottie
>
> EU voi todellakin olla t�h�n syyllinen. EU-maissahan pit�isi myyd� tai
> ainakin olla tarjolla Wi7:st� versiota, joka ei sis�ll� IE:t�. Oliko se
> nyt jokin N-versio tjs.
Niinh�n se on, mutta ei t�ss� joulukuun puoliv�liss� ostetussa ollut
tarjolla muita selaimia kuin IE. Ei ollut sit� valikkoa...
Eik� se ole mik��n ongelma, osaan kyll� itse ladata Operani, Firefoxini
ja Chromeni.
--
Q: How many gradual (sorry, that's supposed to be "graduate") students
does it take to screw in a light bulb?
A: "I'm afraid we don't know, but make my stipend tax-free, give my
advisor a $30,000 grant of the taxpayer's money, and I'm sure he
can tell me how to do the gruntwork for him so he can take the
credit for answering this incredibly vital question."
Viljo Mustonen
Miten niin pienenmￜtￜ valikoimasta. Kￜyttￜjￜrjestelmￜ versiolla
tuossa tarkoitin valmistajan tukemia Windowseja. Niiden osaltahan
tilanne ei mitenkￜￜn muutu mitenkￜￜn. Jos ostaja haluaa ilman ilman
Windowsia jￜljelle jￜￜ normaali laitteisto takuu ja muu jￜￜ ostajan
murheeksi aivan kuin nytkin kun ei kￜytￜ Windowsia.
Useimmiten hyvￜksyisin jopa sen Windowsinkin jos sitￜ voisi kￜyttￜￜ
siinￜ fyysisessￜ koneessa olevalla virtualikoneella. Luulen tￜmￜn
tarpeen lisￜￜntyvￜn yleisemminkin.
En varsinaisesti moiti Windowsia, vaan MS:n asettamia hankalia
rajoituksia ja politiikkaa muutenkin.
> Vaikka minulla on vanha Fujitsu-Siemens Amilo D1845 lￜppￜri, ei senkￜￜn
> kaikki laitteet ole Linux-yhteensopivia.
Tuon kaltaiset asiat pitￜￜ selvittￜￜ ennen ostoa, olkoon sitten kyseessￜ
tukemattomat Windows versiot tai mikￜ tahansa muu kￜyttￜjￜrjestelmￜ kuin
tuetut Windowsit.
--
Viljo
P.V.
viestiss�:625827-...@wellington.fredriksson.dy.fi...
...
>> EU-maissahan pit�isi myyd� tai
>> ainakin olla tarjolla Wi7:st� versiota, joka ei sis�ll� IE:t�. Oliko se
>> nyt jokin N-versio tjs.
>
> Niinh�n se on, mutta ei t�ss� joulukuun puoliv�liss� ostetussa ollut
> tarjolla muita selaimia kuin IE. Ei ollut sit� valikkoa...
Selaimen valinta olisi k�yt�ss� nimenomaan tuossa erikoisversiossa, siis
esim. "Windows 7 Home Premium N". Ilmeisesti EU:n vaatimus nimenomaan oli,
ett� sellainen versio pit�� olla tarjolla, mutta ei mitenk��n velvoittanut
ihmisi� ostamaan t�t� "EU-versiota". (XP:st�kin taisi olla versio, josta
Media Playerin kuvake oli piilotettu) Sellainenkin on kyll� olemassa, mutta
ei vain ole n�kynyt monessa paikassa olevan myynniss�, mink� taas olettaisin
johtuvan kysynn�n puutteesta.
EU:n pit�m�st� metelist� huolimatta tavallisia ihmisi� ei siis kiinnostaisi
selaimen valintamahdollisuus niin paljon, ett� vaivautuisivat p�ivitys- tai
t�ysversiota ostaessaan pyyt�m��n liikett� tilaamaan sit� maahantuojalta,
eik� konevalmistajista varmaan yksik��n ole alkanut ottaa nimenomaan
N-versioita myymiins� koneisiin.
Varmasti N-versioiden (monikossa -- niit�h�n tarvitaan joka kielelle omansa,
ja Home Premium- ja muista versioista omansa) teon kustannukset Microsoft
ottaa �nn�tt�mist�kin EU-maissa myydyist� Windowseista, joten nolo
lopputulos on, ett� EU k�yt�nn�ss� tilailee Microsoftilta r��t�l�ityj�
versioita kansalaisten laskuun silt� varalta, ett� joku niit� sattuisi
haluamaan.
P.V.
Maukka
news:slrnhl125t...@ananas.Sauna...
>
> Ei voisi v�hemp�� kiinnostaa eri k�yttiksien suosioluvut suuntaan tai
> toiseen
Tuo on yleinen asenne Linux-porukoissa, siis villapaitaporukan hirmuinen
sis��nl�mpi�vyys. Muiden k�yttisten kuten Windowsien ja maccien
intressiryhm�t k�yv�t tosissaan kisaa markkinaosuuksista. Mutta jopa
kaupallisetkin Linux-toimijat ja niiden v�ki l�h��v�t pulleina koneidensa
��rell� ja p�iv�t pitk�t p�lisev�t kesken��n, toisten Linux-uskovien kanssa.
> # aptitude install ohjelma
Just noin, " #"-risuaita -t�yteisi� asettelun tekstitiedostoja saakin
totutella lukemaan. Pl�r���m��n p��st� p��h�n oikein urakalla, mik�li
jotakin Linux-ohjelman asetusta haluaa muuttaa.
> > -"K��nn� Linux kerneli"
>
> Eip� ole tarvinnut.
Jotakin k��nn�t kuitenkin, bin��reill� tuskin p�rj��t. Ei ole se
Debianin(kaan) ohjelmien Windows-tyyppinen bin��riyhteensopivuus oikein
kovasti edennyt maailmalla.
> $ man man
Kyll�, Windowsissa on i�t ja ajat joka ikisen ohjelman Context Sensitive
Helpit avautuneet F1-nappia painamalla. Mutta Linuxissa tarjotaan tulijalle
avuksi komentokehoite ja siell� man&man komentoa. Sill� sitten p��see
selaamaan puisevan hauskoja mutta kuolettavan pitki� l�tin�it�
Courier-fontilla tehtyj� tekstip�tkyl�it�, noin miljoonan erilaisen "-"
alkuisen lis�paramtrin k�yt�st�.
> Helppok�ytt�inen == johon on totuttu.
Totta kai, se ty�kalu mihin on totuttu ja mill� homma parhaiten luistaa,
niin sit� k�ytet��n. Mutta olisihan Linuxillakin ollut jo vuodesta 1993
saakka aikaa tulla edes hiukan tutummaksi suurelle yleis�lle.
Se ei vaan n�k�j��n tule.
Windows tulijaehdokkaalle on aina kiukkuiselta Linux-v�elt� tarjolla
koppasvasti noita "#" -asetustiedostoja, kummallisia man&man Helppej� ja
melko usein ainakin joidenkin kikkareiden k��nt�mist�, ennenkuin ohjelmaa
voi ajaa.
> Windows on esiasennettuna suurimpaan osaan myyt�vist� koneista. Pauliina
> Perusk�ytt�j� ei ole Linuxista kuullutkaan, eik� tule kuulemaankaan
Todella isotkin toimijat kuten Dell, HP ja IBM ovat jo pitk��n tarjonneet
koneitaan my�s ilman k�yttist�, tai vaikka jollakin Linux-variaatiolla
ladattuna. Mutta eiv�t nuo hyllyst� mene kaupaksi. Kaupallisuus ja
kaupallinen ajattelu puuttuu Linux-maailmasta, ja siksi ei kauppakaan oikein
tahdo k�yd�.
> Tiet�m�tt�m�n mielipiteesi t�ss� kerrot, et tosiasioita.
Keksim�ll� keksittyj� en nyt kuitenkaan kerro yht��n, ihan omien hentoisten
Linux-kokemuksien pohjalta t�ss� jaarittelen.
> Kehitys kehittyy.
Mutta minne se Linuxin kehitys j��tyi? Joskus vuosituhannen alussa sit�
yritettiin enemm�n tosissaan kaupitella suurellekin yleis�lle peruskoneeksi.
Vapaaehtoiset teekkarit ym. lupasivat tulla kotiin saakka asentamaan Linuxin
koneelle kelle vaan joka koneen kaupasta ostaa.
Mutta vapaaehtoiskaupittelijoiltakin loppui ev��t ja kiinnostus ihan
alkuunsa.
Sen j�lkeen kukaan ei ole en�� yritellyt mit��n sill� puolella. Kunhan
k�yd��n keskin�isiss� seuroissa muiden samanhenkisten kanssa jorinoimassa,
ett� on meill� vaan ylivoimaisen hyv� ja helppok�ytt�inen ja vakaa tuote.
Ottaspa vaan joku k�ytt��ns�. -MAUKKA
whiski
> Sen j�lkeen kukaan ei ole en�� yritellyt mit��n sill�
> puolella. Kunhan
> k�yd��n keskin�isiss� seuroissa muiden samanhenkisten kanssa
> jorinoimassa, ett� on meill� vaan ylivoimaisen hyv� ja
> helppok�ytt�inen ja vakaa tuote. Ottaspa vaan joku
> k�ytt��ns�.
-MAUKKA
Hei Maukka, nyt kantasi on tullut ilmi, niin hyv�. Kaikki siis
tied�mme, ett� sinusta Linux on paska k�yttis, siis sinun ei
en�� tarvitse jatkaa sen mollaamista, edes t��ll�
"sfnet.atk.ms-windows" ryhm�ss�.
PW
kokemukseni Linuxista ja linux-uskovaisista on sinun kanssasi samat.
Mielest�ni Linux-uskovaisilla olisi itsetutkiskelun paikka.
whiski
Ei ole uskovaisuudesta kyse, nytkin kirjoittelen Xp- koneelta.
Ottaa vain p��h�n t�m� kaksinaamainen homma. Kun on
asennusongelmia linuxsissa, niin se on j�rjestelm�n, mutta kun
ongelma on windows puolella, niin se on laitevalmistajan vika.
En ole v�itt�nyt, ett� kaikki toimisi kuin junan vessa edes
linuxsissa, mutta ei ne hommat t��ll�k��n puolen toimi. Ja
l�hes aina on silloin softantekij�n, tai laitevalmistajan
vika, ei Mikrosoftin......
SM
>> toiseen
>
> Tuo on yleinen asenne Linux-porukoissa, siis villapaitaporukan hirmuinen
Ei löydy villapaitaa meikäläiseltä.
> Muiden käyttisten kuten Windowsien ja maccien
> intressiryhmät käyvät tosissaan kisaa markkinaosuuksista.
Siinähän käyvät. Varmaan OpenSUSE ja Ubuntukin haluaisivat isomman
siivun markkinaosuuksista, mutta jos (aloittamatta yhtään distrosotaa)
Linux-jakelu haluaa olla mahdollisimman hyvä, ei suosituin (Debian,
Slackware yms.), niin mitä pahaa siinä on?
> Mutta jopa
> kaupallisetkin Linux-toimijat ja niiden väki löhöävät pulleina koneidensa
> äärellä ja päivät pitkät pälisevät keskenään, toisten Linux-uskovien kanssa.
Esim. Debiania kehittää aktiivisesti n. 1000-2000 tyyppiä ympäri
maailmaa. Kyllä tuossa jonkinlaista kommunikaatiota pitää harjoittaa, että
homma sujuu.
>
>> # aptitude install ohjelma
>
> Just noin, " #"-risuaita -täyteisiä asettelun tekstitiedostoja saakin
> totutella lukemaan. Plärääämään päästä päähän oikein urakalla, mikäli
> jotakin Linux-ohjelman asetusta haluaa muuttaa.
Yo. komento asentaa ohjelman. Risuaidasta voi päätellä, että komento on
ajettava root-käyttäjän oikeuksilla. Kyllä niitä asetuksia voi
klikautella haluamikseen vaikka sieltä Asetukset-välilehdeltä siinä
ohjelmassa. Jos tykkää konfata suoraan konfiguraatiotiedostoa
komentoriviltä, niin sekin mahdollisuus on.
>> > -"Käännä Linux kerneli"
>>
>> Eipä ole tarvinnut.
>
> Jotakin käännät kuitenkin, binääreillä tuskin pärjäät.
Jos käännän, niin omaksi huvikseni. Mitään tarvetta moiselle ei ole.
"Peruskäyttäjällä" varsinkaan.
> Ei ole se
> Debianin(kaan) ohjelmien Windows-tyyppinen binääriyhteensopivuus oikein
> kovasti edennyt maailmalla.
En tajua, miksi .deb-pakettien pitäisi olla Windows-tyyppisesti
binääriyhteensopivia. Minkä kanssa yhteensopivia?
>
>> $ man man
>
> Kyllä, Windowsissa on iät ja ajat joka ikisen ohjelman Context Sensitive
> Helpit avautuneet F1-nappia painamalla.
Tämä toimii myös GNOME-työpöytäympäristössä.
> Mutta Linuxissa tarjotaan tulijalle
> avuksi komentokehoite ja siellä man&man komentoa. Sillä sitten pääsee
> selaamaan puisevan hauskoja mutta kuolettavan pitkiä lätinöitä
> Courier-fontilla tehtyjä tekstipötkylöitä, noin miljoonan erilaisen "-"
> alkuisen lisäparamtrin käytöstä.
Tämä johtuu pitkälti siitä, että komentokehoite on universaali eli se
toimii riippumatta siitä mitä työpöytäympäristöä/ikkunamanageria satut
käyttämään. Jos ei viitsi opetella mitään uutta, niin pysyisi sitten
suosiolla siinä vanhassa.
>
>> Helppokäyttöinen == johon on totuttu.
>
> Totta kai, se työkalu mihin on totuttu ja millä homma parhaiten luistaa,
> niin sitä käytetään.
Sillä, mihin on totuttu, ei välttämättä homma parhaiten luista, mutta
silti sitä käytetään koska ei viitsitä opetella uutta tai ei tiedetä
paremmista vaihtoehdoista. Miten onkin, on asia pitkälti asianomaisen
käsissä ja korvien välissä.
> Mutta olisihan Linuxillakin ollut jo vuodesta 1993
> saakka aikaa tulla edes hiukan tutummaksi suurelle yleisölle.
> Se ei vaan näköjään tule.
Esim. laitetuki on parantunut noista ajoista huikeasti. Ja kuten
aikaisemmin ilmaisin, Linuxilla ei ole tarvetta tulla tutummaksi
suurelle yleisölle.
> Windows tulijaehdokkaalle on aina kiukkuiselta Linux-väeltä tarjolla
> koppasvasti noita "#" -asetustiedostoja, kummallisia man&man Helppejä ja
> melko usein ainakin joidenkin kikkareiden kääntämistä, ennenkuin ohjelmaa
> voi ajaa.
Usein kysymys, joka osoittaa laiskuutta ja tietämättömyyttä kysyjän
puolelta saa ansaitsemansa vastauksen. Jos saa vastausta ylipäätään,
foorumista/ryhmästä/kanavasta riippuen.
> Kaupallisuus ja kaupallinen ajattelu puuttuu Linux-maailmasta, ja
> siksi ei kauppakaan oikein tahdo käydä.
Juuri näin, poislukien kaupalliset jakelut. Jos kaikki on ilmaista,
miksi kaupan pitäisikään käydä?
>
>> Kehitys kehittyy.
>
> Mutta minne se Linuxin kehitys jäätyi?
Ei se ole mihinkään jäätynyt. Katso vaikka itse: http://www.kernel.org/
> Kunhan käydään keskinäisissä seuroissa muiden samanhenkisten kanssa
> jorinoimassa, että on meillä vaan ylivoimaisen hyvä ja
> helppokäyttöinen ja vakaa tuote. Ottaspa vaan joku käyttöönsä.
Ei ole itsellä moisesta kokemusta. Kuullostaa fanipoikien ja teinien
höpötykseltä. Noita löytyy joka leiristä, parempi jättää omaan arvoonsa.
--
kasmra
:wq
PW
> Miten niin pienenmￜtￜ valikoimasta. Kￜyttￜjￜrjestelmￜ versiolla
> tuossa tarkoitin valmistajan tukemia Windowseja.
Minￜ kuvittelin joillakin olevan toiveita muihinkin kￜyttiksiin, kun
Windowsiin.
Onhan tuossa ollut joillakin koneilla mahdollisuus valita XP tai Vista
ja niistￜ eri kieliversioita samasta kￜyttisversiosta.
Olisihan se mukava, jos myyjￜ pudottaisi imagen koneeseen, toivotusta
Windows versiosta.
PW
> 2010-01-16, Maukka skribis:
>> Mutta olisihan Linuxillakin ollut jo vuodesta 1993
>> saakka aikaa tulla edes hiukan tutummaksi suurelle yleisölle.
>> Se ei vaan näköjään tule.
>
> Esim. laitetuki on parantunut noista ajoista huikeasti. Ja kuten
> aikaisemmin ilmaisin, Linuxilla ei ole tarvetta tulla tutummaksi
> suurelle yleisölle.
Linuxin kehityshän alkoi siitä, että Linus Torvalds ei ollut tyytyväinen
DOS-käyttöjärjestelmään.
Tuohon aikaan DOS kaipasi avukseen Windows käyttöliittymän.
Onko tilanne vielä sama, että Linux on korjailtu DOS ja KDE ja GENOME
vastaavat vanhaa Windows käyttöliittymää?
> Usein kysymys, joka osoittaa laiskuutta ja tietämättömyyttä kysyjän
> puolelta saa ansaitsemansa vastauksen. Jos saa vastausta ylipäätään,
> foorumista/ryhmästä/kanavasta riippuen.
Tuohon asenteeseen tosiaan helposti törmää, että tietämättömyyttä ei
hyväksytä (tietävät diskuteeraavat siellä keskenään).
Vesa Turkia
> Linuxin kehityshän alkoi siitä, että Linus Torvalds ei ollut tyytyväinen
> DOS-käyttöjärjestelmään.
> Tuohon aikaan DOS kaipasi avukseen Windows käyttöliittymän.
> Onko tilanne vielä sama, että Linux on korjailtu DOS ja KDE ja GENOME
> vastaavat vanhaa Windows käyttöliittymää?
Linux on UNIX-klooni. DOSilla ja UNIXilla on eri arkkitehtuuri. DOS ei
kaivannut avukseen windowsia jos käytti vain DOS-ohjelmia. Minun eka PC
oli 8088-prosessorilla varustettu Commodore PC-20. Käyttiksenä oli
DOS-jotain. Työt tuli silläkin tehdyksi ilman ikkunointia.
--
----------------------Vesa Turkia------------------------
--- vesa....@pp.inet.fi -- the....@gmail.com ---
-- De gustibus non est disputandum --
Vahis
> Linuxin kehityshän alkoi siitä, että Linus Torvalds ei ollut tyytyväinen
> DOS-käyttöjärjestelmään.
> Tuohon aikaan DOS kaipasi avukseen Windows käyttöliittymän.
En kyllä ymmärrä miksi kaltaistasi umpijäärää kannattaisi edes yrittää
sivistää, mutta jos vaikka joku muu on kiinnostunut faktoista.
Sinulla on oma maailmasi, ja varmaan pysyt siellä maailman tappiin.
Vuonna 1991, silloinen Helsingin yliopiston opiskelija Linus Torvalds ei
ollut tyytyväinen Microsoft DOS:iin eikä Windows 3.1:een.
Hän halusi Unixin, jota käytti yliopistollakin.
Unixia ei kuitenkaan saanut mitenkään kotikäyttöön sopivalla hinnalla,
joten hän ryhtyi kirjoittamaan omaa, ilmaista ja vapaasti levitettävää
Unixin kaltaista käyttöjärjestelmää.
> Onko tilanne vielä sama, että Linux on korjailtu DOS ja KDE ja GENOME
> vastaavat vanhaa Windows käyttöliittymää?
DOS:illa, windowsilla ja Linuxilla ei ole koskaan ollut mitään yhteistä.
Miten sinä kykenet välttelemään nykymaailmassa todellisen tiedon saamista?
Haluat omalla oudolla tavallasi olla kuin Torvalds:
Et jostain syystä saa todellista tietoa mistään, joten sinä rakennat
oman todellisuutesi ja kehittelet omat faktasi.
>
>> Usein kysymys, joka osoittaa laiskuutta ja tietämättömyyttä kysyjän
>> puolelta saa ansaitsemansa vastauksen. Jos saa vastausta ylipäätään,
>> foorumista/ryhmästä/kanavasta riippuen.
>
> Tuohon asenteeseen tosiaan helposti törmää, että tietämättömyyttä ei
> hyväksytä (tietävät diskuteeraavat siellä keskenään).
Miksi pitäisi hyväksyä tietämättömyyttä kun sen sijaan voi valistaa?
Nyt sinäkin tiedät Linuxista edes jotain.
Tosin sinun valistamisesi on kyllä täysin toivotonta ja siten turhaa.
Vahis
--
"Sunrise 9:10am (EET), sunset 3:50pm (EET) at Espoo, FI (6:39 hours
daylight)"
http://waxborg.servepics.com
Linux 2.6.25.20-0.5-default #1 SMP 2009-08-14 01:48:11 +0200 x86_64
6:24pm up 77 days 23:25, 17 users, load average: 1.48, 1.53, 1.49
SM
> 16.1.2010 14:48, SM kirjoitti:
>>
>> Esim. laitetuki on parantunut noista ajoista huikeasti. Ja kuten
>> aikaisemmin ilmaisin, Linuxilla ei ole tarvetta tulla tutummaksi
>> suurelle yleisölle.
>
> Linuxin kehityshän alkoi siitä, että Linus Torvalds ei ollut tyytyväinen
> DOS-käyttöjärjestelmään.
> Tuohon aikaan DOS kaipasi avukseen Windows käyttöliittymän.
> Onko tilanne vielä sama, että Linux on korjailtu DOS ja KDE ja GENOME
> vastaavat vanhaa Windows käyttöliittymää?
KDE voi olla (en käytä) lähempänä Windows-tyyliä, tiedä häntä. GNOME on
(en käytä enää) taas kauempana Windows-tyylistä. Eiköhän Microsoftikin
aikoinaan "lainannut" paljolti Applelta graafiseen ulkoasuunsa.
Linux-DOS-vertailu ei taas taida olla kovinkaan hedelmällistä. Kyseessä
on kuitenkin täysin erilaisilta pohjilta ponnistavat järjestelmät.
>
>> Usein kysymys, joka osoittaa laiskuutta ja tietämättömyyttä kysyjän
>> puolelta saa ansaitsemansa vastauksen. Jos saa vastausta ylipäätään,
>> foorumista/ryhmästä/kanavasta riippuen.
>
> Tuohon asenteeseen tosiaan helposti törmää, että tietämättömyyttä ei
> hyväksytä (tietävät diskuteeraavat siellä keskenään).
Jos vaivautuu edes pääpiirteittäin vilkuilemaan kuuluisan How To Ask
Questions the Smart Way: http://catb.org/~esr/faqs/smart-questions.html
pääsee hajulle siitä miten kannattaa kysellä eri foorumeilla.
--
kasmra
:wq
Sami Setälä
>>suomenkieliset sivut yst�v�llisesti neuvovat p�ivitt�m��n k�ytt�m�ll�
>>Anytime Upgrade -optiota. On vaikea uskoa, ett� asiasta olisi laadittu
>>ohjesivu, jos palvelu ei suomessa olisi k�yt�ss�.
>>
>>http://windows.microsoft.com/fi-FI/windows7/Upgrade-to-another-edition-of-Windows-7-by-using-Windows-Anytime-Upgrade
>
> Noudattaen ohjeita p��see ruudulle jossa lukee:
>
> "Windows Anytime Upgrade ei ole saatavilla verkosta ostaen.
>
> Valitettavasti Windows Anytime -p�ivitys ei ole t�ll� hetkell�
> saatavissa verkosta ostaen maassasi tai asuinalueellasi. Osta Windows
> Anytime -p�ivitysavain ja siirry k�ytt�m��n WIndows 7 -versiota jossa
> on enemm�n ominaisuuksia paikalliselta j�lleenmyyj�lt� tai palaa t�nne
> tarkastamaan tilanne my�hemmin."
Kas vain. Englanninkielisell� seiskalla p��si ilman virheit� niin pitk�lle,
ett� kyseltiin jo luottokortin numeroita, laskutusosoitetta yms. Koska en
ole tuota tilaamassa, niin en viitsinyt tietojani sy�tt��, ett� kuinka
pitk�lle olisin p��ssyt.
Mutta kuten tuo tekstikin sanoo, osta anytime upgrade -lisenssiavain
paikalliselta j�lleenmyyj�lt�. Ainakin verkkokauppa.com n�kyy niit� myyv�n.
http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=16323
http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=15939
http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=23034
http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=23480
-Sami-
Kotikone
>
> Vuonna 1991, silloinen Helsingin yliopiston opiskelija Linus Torvalds ei
Virallisempi historiikki ei kyll� mainitse oikein mit��n Torvaldsin
kommentointia DOS:iin liittyen, ei sen hyvyyteen tai huonouteen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux
> eik� Windows 3.1:een.
T�m�n kertomasi faktan paikkansapit�vyyden suhteen ollaan hyvin
skeptisi�. Sik�li kun ottaa huomioon seikan ett� Win 3.1 julkistettiin
vasta 1992. http://fi.wikipedia.org/wiki/Windows_3.x
> joten h�n ryhtyi kirjoittamaan omaa, ilmaista ja vapaasti levitett�v��
> Unixin kaltaista k�ytt�j�rjestelm��.
Tunnettu historiikki on t�lt�kin osin paljon tuota tylsemp��:
"Suomalainen yliopisto-opiskelija Linus Torvalds halusi k�ytt��
Unix-tyyppist� k�ytt�j�rjestelm�� 386-PC:ss��n, mutta piti Minixia liian
alkeellisena ja alkoi kehitt�� omaa p��teohjelmaansa"
Ihan alkajaisksi Torvaldsilla ei n�yt� olleen mit��n noin messiaanista
suunnitelmaa tai n�kemyst�. Vapaasti levitett�v�n, maailmanlaajuisen
Unixin kehitt�miseksi.
> Haluat omalla oudolla tavallasi olla kuin Torvalds:
> Et jostain syyst� saa todellista tietoa mist��n, joten sin� rakennat
> oman todellisuutesi ja kehittelet omat faktasi.
Varmaan v�h�n joka taholla vedet��n tiedostamatta himaan t�lt� osin.
Kaikilla syntyy omat ajan mukana paremmiksi ja paremmiksi v�rittyv�t
mielikuvat, alkuper�isten jonkinlaisten perusfaktojen p��lle.
> Tosin sinun valistamisesi on kyll� t�ysin toivotonta ja siten turhaa.
Ehk� voisi kuvata ett� se on "haastavaa".
Mutta ehkei aivan _t�ysin_ toivotonta:)
-KK
Vahis
> Vahis wrote:
>>
>> Vuonna 1991, silloinen Helsingin yliopiston opiskelija Linus Torvalds ei
>> ollut tyytyv�inen Microsoft DOS:iin
>
> Virallisempi historiikki ei kyll� mainitse oikein mit��n Torvaldsin
> kommentointia DOS:iin liittyen, ei sen hyvyyteen tai huonouteen.
> http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux
H�n olisi halunnut k�ytt�� Unixia, mutta DOS oli oli kotik�ytt�j�lle
taloudellisesti realistinen vaihtoehto.
Siit� voi p��tell�, ettei ollut siihen tyytyv�inen, kun halusi
mieluummin kirjoittaa oman, Unixin kaltaisen, sen sijaan ett� olisi
k�ytt�nyt DOS:ia. P��sih�n sill�kin Unixkoneille.
>
>> eik� Windows 3.1:een.
>
> T�m�n kertomasi faktan paikkansapit�vyyden suhteen ollaan hyvin
> skeptisi�. Sik�li kun ottaa huomioon seikan ett� Win 3.1 julkistettiin
> vasta 1992. http://fi.wikipedia.org/wiki/Windows_3.x
Muistan kyll� ensimm�iset windowsit min�kin, t�ist� johtuen.
Minulla oli noihin aikoihin jopa "Osuuspankinv�risell�" n�yt�ll�
varustetty l�pp�ri, kahdella korppuasemalla.
Toiselta boottasin ja kala oli toisella.
Kone oli tietenkin ty�nantajan, kell��n ei olisi ollut sellaisia rahoja
mit� ne maksoivat siihen aikaan.
Asensin siihen my�hemmin jopa windowsin.
En ole varma oliko se 1.x vai 2.x.
3.0 ja 3.1 olivat itseasiassa jo hyvi�, siis verrattuna siis aiempiin.
Mutta t�ss� tuskin on oleellista tuo versionumerointi. K�yttish�n oli
joka tapauksessa DOS.
>
>> joten h�n ryhtyi kirjoittamaan omaa, ilmaista ja vapaasti levitett�v��
>> Unixin kaltaista k�ytt�j�rjestelm��.
>
> Tunnettu historiikki on t�lt�kin osin paljon tuota tylsemp��:
> "Suomalainen yliopisto-opiskelija Linus Torvalds halusi k�ytt��
> Unix-tyyppist� k�ytt�j�rjestelm�� 386-PC:ss��n, mutta piti Minixia liian
> alkeellisena ja alkoi kehitt�� omaa p��teohjelmaansa"
>
> Ihan alkajaisksi Torvaldsilla ei n�yt� olleen mit��n noin messiaanista
> suunnitelmaa tai n�kemyst�. Vapaasti levitett�v�n, maailmanlaajuisen
> Unixin kehitt�miseksi.
En ole puhunut maailmanlaajuisesta mit��n.
Vaan Unixin kaltaisesta toiminnallisesti.
Ja h�n kyll� teki siit� alunperin vapaasti muutettavan ja levitett�v�n.
Ja olihan se k�yt�nn�ss� alusta asti maailmanlaajuinenkin, yliopistomaailman
.
>
>> Haluat omalla oudolla tavallasi olla kuin Torvalds:
>> Et jostain syyst� saa todellista tietoa mist��n, joten sin� rakennat
>> oman todellisuutesi ja kehittelet omat faktasi.
>
> Varmaan v�h�n joka taholla vedet��n tiedostamatta himaan t�lt� osin.
> Kaikilla syntyy omat ajan mukana paremmiksi ja paremmiksi v�rittyv�t
> mielikuvat, alkuper�isten jonkinlaisten perusfaktojen p��lle.
>
>> Tosin sinun valistamisesi on kyll� t�ysin toivotonta ja siten turhaa.
>
> Ehk� voisi kuvata ett� se on "haastavaa".
>
> Mutta ehkei aivan _t�ysin_ toivotonta:)
> -KK
Riitt�isi jos h�net saisi tajuamaan, ett� ei h�p�tt�isi Linuxista
windowsryhmiss� mit��n, kun ei siit� tajua niin yht��n mit��n.
Jostain syyst� ei ole Linuxryhmiin ilmaantunut, vaikka ne juuri olisivat
oikea paikka Linuxkeskustelulle :)
Vahis
--
"Sunrise 9:09am (EET), sunset 3:52pm (EET) at Espoo, FI (6:43 hours
daylight)"
http://waxborg.servepics.com
Linux 2.6.25.20-0.5-default #1 SMP 2009-08-14 01:48:11 +0200 x86_64
8:05pm up 79 days 1:06, 18 users, load average: 0.21, 0.40, 0.33
PW
> On 01/17/2010 07:37 PM, Kotikone wrote:
> Riitt�isi jos h�net saisi tajuamaan, ett� ei h�p�tt�isi Linuxista
> windowsryhmiss� mit��n, kun ei siit� tajua niin yht��n mit��n.
Jotenkin persoonani saa osassa Linux k�ytt�jiss� adrenaliinin nousemaan
niin, ett� harkintakyky katoaa eik� asialliseenkaan kysymykseen saa
kunnollista vastausta - vain ... !!!
> Jostain syyst� ei ole Linuxryhmiin ilmaantunut, vaikka ne juuri olisivat
> oikea paikka Linuxkeskustelulle :)
Mit�p� sinne menisi kyselem��n vastaukset olisivat samansis�lt�isi� ja
viel� useammalta henkil�lt�.
PW
M.O.T.
Akseli M�ki
>Yleens� alun perin Linuxille tehdyt ja my�hemmin Windowsiin portatut
>ohjelmatkin tunnistaa melkeinp� heti asenusvaiheessa. Asennusohjelmana on
>joku Windowsille vieras, Linux-asennusohjelman windows-johdannaish�rp�ke.
Joo ja viimeist��n k�ytt�liittym�st�, kuten my�s alunperin Macille
tehdyt ohjelmat. Minusta noita suosittuja ohjelmia voisi v�h�n enemm�n
portata kuin pelk�st��n k��nt�� toiselle k�ytt�j�rjestelm�lle.
>Asian todistaa lahjomattomasti se ett� Windows maksaa useita satasia ja
>Linux on ilmainen, silti markkinaosuudet menev�t 95% versus 4% suunnilleen.
Windowsilla on my�s 'momentumia' jota Linuxillla ei ole, mink� takia
se ja Microsoft p�rj��. Valmiit k�ytt�j�t ja ohjelmat, peleist�
puhumattakaan.
Vahis
> 17.1.2010 22:43, PW kirjoitti:
>> 17.1.2010 20:39, Vahis kirjoitti:
>> Jotenkin persoonani saa osassa Linux k�ytt�jiss� adrenaliinin nousemaan
>> niin, ett� harkintakyky katoaa eik� asialliseenkaan kysymykseen saa
>> kunnollista vastausta - vain ... !!!
Asiallinen kysymyksesi:
"Onko tilanne viel� sama, ett� Linux on korjailtu DOS ja KDE ja GENOME
vastaavat vanhaa Windows k�ytt�liittym��?"
Ja vastaukseni:
"DOS:illa, windowsilla ja Linuxilla ei ole koskaan ollut mit��n yhteist�."
>>
>>> Jostain syyst� ei ole Linuxryhmiin ilmaantunut, vaikka ne juuri olisivat
>>> oikea paikka Linuxkeskustelulle :)
>>
>> Mit�p� sinne menisi kyselem��n vastaukset olisivat samansis�lt�isi� ja
>> viel� useammalta henkil�lt�.
Yll�olevaan asialliseen kysymykseesi on potentiaalisesti enemm�n
oikeampia vastauksia Linuxk�ytt�jill�.
>
> M.O.T.
DITTO
Vahis
--
"Sunrise 9:07am (EET), sunset 3:55pm (EET) at Espoo, FI (6:47 hours
daylight)"
http://waxborg.servepics.com
Linux 2.6.25.20-0.5-default #1 SMP 2009-08-14 01:48:11 +0200 x86_64
6:11am up 79 days 11:12, 18 users, load average: 0.33, 0.80, 0.60
PW
> On 01/17/2010 10:44 PM, PW wrote:
>> 17.1.2010 22:43, PW kirjoitti:
>>> 17.1.2010 20:39, Vahis kirjoitti:
>
>>> Jotenkin persoonani saa osassa Linux k�ytt�jiss� adrenaliinin nousemaan
>>> niin, ett� harkintakyky katoaa eik� asialliseenkaan kysymykseen saa
>>> kunnollista vastausta - vain ... !!!
>
> Asiallinen kysymyksesi:
> "Onko tilanne viel� sama, ett� Linux on korjailtu DOS ja KDE ja GENOME
> vastaavat vanhaa Windows k�ytt�liittym��?"
>
> Ja vastaukseni:
> "DOS:illa, windowsilla ja Linuxilla ei ole koskaan ollut mit��n yhteist�."
Tuo kysymys oli todellakin hieman provosoiva.
Siihen sain kuitenkin toisilta asiallistakin vastausta, vaikka sen
vastauksen ymm�rt�mist�ni ep�iltiinkin.
Jotkut provosoituvat kun provosoidaan ja jotkut taas eiv�t - aivan
t�ysin. Linux k�ytt�jill� prinsessaherkkyys tuntuu olevan paljon
yleisemp�� kun Windows k�ytt�jill�.
Kysymys johtui siit�, ett� kokeilin er��n distron Live-CD:t� sek� KDE:n�
ett� GENOMEna. GENOMEna sain netin WLAN:lla toimimaan, mutta en KDE:n�.
Vesa Turkia
> Kysymys johtui siit�, ett� kokeilin er��n distron Live-CD:t� sek� KDE:n�
> ett� GENOMEna. GENOMEna sain netin WLAN:lla toimimaan, mutta en KDE:n�.
Todenn�k�isesti et saanut GENOMEa vaan Gnomen. Rillit p��h�n :)
Vahis
> 18.1.2010 6:15, Vahis kirjoitti:
>> On 01/17/2010 10:44 PM, PW wrote:
>>> 17.1.2010 22:43, PW kirjoitti:
>>>> 17.1.2010 20:39, Vahis kirjoitti:
>>
>>>> Jotenkin persoonani saa osassa Linux k�ytt�jiss� adrenaliinin nousemaan
>>>> niin, ett� harkintakyky katoaa eik� asialliseenkaan kysymykseen saa
>>>> kunnollista vastausta - vain ... !!!
Persoonastasi en mit��n tied�. Ne on ne tekstit mit� generoit.
Ja harkintakyky on tallella. Tietoisesti tuon julki kritiikin
asenteitasi kohtaan.
Muutenhan ne olisivat kuin kenen tahansa tiet�m�tt�m�n hengentuotteita,
mutta sin� esiinnyt tiet�j�n� ja annat neuvoja, jotka perustuvat
joihinkin omiin uskomuksiisi tai johonkin.
Tosin olet jo niin kauan harrastanut sit�, ett� varmaan kaikki pitemp��n
niit� lueskelleet tiet�v�t niiden substanssin, oikeammin sen puutteen.
>> Asiallinen kysymyksesi:
>> "Onko tilanne viel� sama, ett� Linux on korjailtu DOS ja KDE ja GENOME
>> vastaavat vanhaa Windows k�ytt�liittym��?"
>>
>> Ja vastaukseni:
>> "DOS:illa, windowsilla ja Linuxilla ei ole koskaan ollut mit��n
>> yhteist�."
>
> Tuo kysymys oli todellakin hieman provosoiva.
> Siihen sain kuitenkin toisilta asiallistakin vastausta, vaikka sen
> vastauksen ymm�rt�mist�ni ep�iltiinkin.
No sit� joutuu ep�ilem��n viel�kin. Alempana oleva perustelusi
kysymyksellesi osoittaa sen.
>
> Jotkut provosoituvat kun provosoidaan ja jotkut taas eiv�t - aivan
> t�ysin. Linux k�ytt�jill� prinsessaherkkyys tuntuu olevan paljon
> yleisemp�� kun Windows k�ytt�jill�.
>
> Kysymys johtui siit�, ett� kokeilin er��n distron Live-CD:t� sek� KDE:n�
> ett� GENOMEna. GENOMEna sain netin WLAN:lla toimimaan, mutta en KDE:n�.
Tuo perustelusi osoittaa, ett� et ymm�rr� mit��n.
Normaali ihminen kysyisi neuvoa jos ei saa jotain toimimaan.
Sin� sen sijaan kerrot totena, ett� se ei toimi lainkaan.
Ja jos et saa jotain er�st� Live CD:t� toimimaan, niin miten ved�t sen
johtop��t�ksen, ett� sill� on jotain tekemist� DOS:in ja windowsin kanssa?
Sinua voisi muuten pit�� pelkk�n� trollina, mutta et ole.
Siihen tuskin pystyt edes.
Olet sen verran tosissasi noiden h�pertelyjesi kanssa.
Vahis
--
"Sunrise 9:07am (EET), sunset 3:55pm (EET) at Espoo, FI (6:47 hours
daylight)"
http://waxborg.servepics.com
Linux 2.6.25.20-0.5-default #1 SMP 2009-08-14 01:48:11 +0200 x86_64
6:02pm up 79 days 23:03, 18 users, load average: 0.35, 0.28, 0.13
Akseli M�ki
>> Kysymys johtui siit�, ett� kokeilin er��n distron Live-CD:t� sek� KDE:n�
>> ett� GENOMEna. GENOMEna sain netin WLAN:lla toimimaan, mutta en KDE:n�.
>Tuo perustelusi osoittaa, ett� et ymm�rr� mit��n.
>Normaali ihminen kysyisi neuvoa jos ei saa jotain toimimaan.
>Sin� sen sijaan kerrot totena, ett� se ei toimi lainkaan.
Minusta PW yll� totesi ettei *h�n* saanut (jotain) toimimaan. Sin�
taas v�it�t PW:n kertoneen ettei se toimi lainkaan.
>Ja jos et saa jotain er�st� Live CD:t� toimimaan, niin miten ved�t sen
>johtop��t�ksen, ett� sill� on jotain tekemist� DOS:in ja windowsin kanssa?
Min� voin hyvin arvailla miten PW on tehnyt yhtel�isyytt� DOS:n ja
Linuxin kanssa. Molemmat perustilassaan toimivat komentorivilt�. Sama
yhtel�isyys on Linuxin graafisten k�ytt�liittymien ja Windowsin
v�lill�. Min� voin kohtalaisesti uskoa miten tavallinen tietokoneen
k�ytt�j� n�kee t�ll�isen yhten�isyyden. Tavallinen tietokoneenk�ytt�j�
esimerkiksi kutsuu selainta 'Internetiksi'..
Akseli M�ki
>Siit� voi p��tell�, ettei ollut siihen tyytyv�inen, kun halusi
>mieluummin kirjoittaa oman, Unixin kaltaisen, sen sijaan ett� olisi
>k�ytt�nyt DOS:ia. P��sih�n sill�kin Unixkoneille.
Ehk� Torwalds halusi moniajon siihen hirmu tehokkaaseen
tietokoneeseensa. Sit� ei sen puoleen DOS kuin Windows kunnolla
tarjonnut.
Tai ehk� h�n vain halusi tehd� jotain ja koska wikipediaa ei ollut
viel� perustettu, h�n ei pystynyt tekem��n esimerkiksi listaa
tunnetuista kuvitteeellisista planeetoista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_kuvitteellisista_planeetoista
PW
> Vahis wrote:
>
>>> Kysymys johtui siit�, ett� kokeilin er��n distron Live-CD:t� sek� KDE:n�
>>> ett� GENOMEna. GENOMEna sain netin WLAN:lla toimimaan, mutta en KDE:n�.
>
>> Tuo perustelusi osoittaa, ett� et ymm�rr� mit��n.
>> Normaali ihminen kysyisi neuvoa jos ei saa jotain toimimaan.
>> Sin� sen sijaan kerrot totena, ett� se ei toimi lainkaan.
>
> Minusta PW yll� totesi ettei *h�n* saanut (jotain) toimimaan. Sin�
> taas v�it�t PW:n kertoneen ettei se toimi lainkaan.
Niinp�!
Olen nyt saanut WLAN:ssa toimimaan my�s Sus 11.2 Live CD:n. En
todellakaan v�itt�nyt, ett� vika olisi Linuxissa, vaan totesin, ett�
min� vain en osannut sit� ymp�rist�ss�ni ottaa k�ytt��n.
Verkon MAC-suojaus ei ole ongelma, koska samat MAC-osoitteet
verkkokorteissani on kun ennenkin.
Ongelmaksi muodostui pitk�n WPA salasanan etsiminen Windowsin puolelta
ja sen asettaminen Linux Live CD:ss�.
Kun tied�n, millaisia vastauksia saisin Linux kysymyksiin, niin en
todellakaan halua kysy� Linuxista yht��n mit�� - etenk��n LINUX ryhmiss�.
Mika Iisakkila
> Kun tied�n, millaisia vastauksia saisin Linux kysymyksiin, niin en
> todellakaan halua kysy� Linuxista yht��n mit�� - etenk��n LINUX
> ryhmiss�.
No voisit kyll� my�s rajoittaa Linux-vastausten antamista muissa
ryhmiss�, kun ei niist� oikein kenellek��n iloa ole.
El�v�sti on muistissa se suunnilleen ainoa sessio, kun sin� olit
linux-ryhmiss� jotain kyselem�ss�. Ennen kuin yhteenk��n ongelmaan ja
siit� seuraaviin lis�kysymyksiin oli saatu mit��n p��t�st�, sin� olit
jo vaihtanut s�hl��m��n seuraavan distron kanssa ja taas oli eri
ongelmat. �kki� vie mehut innokkaammaltakin auttajalta...
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Juhani Varemo
Lienee turhaa tähän puuttua, mutta meneehän tämä lämpimikseen kun ulkona on
noin kylmä..
>> Ei voisi vähempää kiinnostaa eri käyttiksien suosioluvut suuntaan tai
>> toiseen
> Tuo on yleinen asenne Linux-porukoissa, siis villapaitaporukan hirmuinen
> sisäänlämpiävyys. Muiden käyttisten kuten Windowsien ja maccien
> intressiryhmät käyvät tosissaan kisaa markkinaosuuksista. Mutta jopa
Kai se kehittäjiä ym voi kiinnostaa, mutta en ainakaan itse valitse yleensä
mitään sillä perusteella että 'hei, tää on suosittu, tämän mä haluun'.
Kyllä siinä käytetään hieman erilaisia ja tarkempia kriteereitä, toki
yleisyys voi sitten näkyä vaikkapa tuen tai laitteen varaosien saatavuuden
varmuutena. Yleisyys ei kuitenkaan välttämättä kerro muusta kuin
markkinoinnin onnistumisesta ao. hyödykkeen kohdalla.
Toisinaan taas on etu nimenomaan poiketa valtavirrasta. Tähän voisi vaikka
ottaa sen aforismin miljoonasta kärpäsestä....
>> # aptitude install ohjelma
> Just noin, " #"-risuaita -täyteisiä asettelun tekstitiedostoja saakin
Tämä meni vitsistä vaikka ei naurattanutkaan.
>> > -"Käännä Linux kerneli"
> Jotakin käännät kuitenkin, binääreillä tuskin pärjäät. Ei ole se
> Debianin(kaan) ohjelmien Windows-tyyppinen binääriyhteensopivuus oikein
> kovasti edennyt maailmalla.
Täytyy tunnustaa että ei ole tarvinnut kääntää kuin VMware Server 2:n
moduuli, senkin systeemi teki ihan itse kun antoi luvan.
>> $ man man
> Kyllä, Windowsissa on iät ja ajat joka ikisen ohjelman Context Sensitive
> Helpit avautuneet F1-nappia painamalla. Mutta Linuxissa tarjotaan
> tulijalle avuksi komentokehoite ja siellä man&man komentoa. Sillä sitten
> pääsee selaamaan puisevan hauskoja mutta kuolettavan pitkiä lätinöitä
> Courier-fontilla tehtyjä tekstipötkylöitä, noin miljoonan erilaisen "-"
> alkuisen lisäparamtrin käytöstä.
Vähän eri juttu. Man-sivuja ei juuri ole varsinaisista sovelluksista, vaan
lähinnä niistä GNU-työkaluista, joita osaava käyttäjä voi ylläpidossa
hyödyntää. Osaamattomat voivat pysyä niistä erossa eivätkä menetä mitään :-)
Windowsissa uteliaat ja rohkeat voivat kokeilla mitä tapahtuu kun command
promptiin kirjoittaa 'help' ... ollaan aivan samalla tasolla. Seiskassa on
kai yli 180 vastaavaa käskyä ja niiden 'man-sivutkin' toimivat. Kokeile
vaikka 'arp /help' niin näyttääpi hyvin hyvin samanlaiselta :-) Windowsin
komentokehoite on muuten kehittynyt ja laajentunut oikein hyväksi
työkaluksi, vaikka tavallisen käyttäjän ei siitä mitään tarvitse tietääkään.
Linux-sovelluksiin löytyy kyllä graafisia helppejä, jotka valitettavasti
ovat windows-tasoa sisällöltään. 'Paina OK hyväksyäksesi valinnat' tuntuu
vähän liian yksinkertaiselta.
> Windows tulijaehdokkaalle on aina kiukkuiselta Linux-väeltä tarjolla
> koppasvasti noita "#" -asetustiedostoja, kummallisia man&man Helppejä ja
> melko usein ainakin joidenkin kikkareiden kääntämistä, ennenkuin ohjelmaa
> voi ajaa.
Distron ohjelmavalikoiman käyttöön ei kyllä tarvita mitään ihmeellistä. Eri
asia on sitten isompien ongelmatilanteiden ratkaisu, mutta ei niistä
windowsissakaan selviä ilman recovery consolea, rekisterieditoria sun muita
hankalia työkaluja. Siellä on sitten vipua ja viipotinta aivan samalla
tavalla.
Kun kerran ollaan windows-ryhmässä, niin minä voin kyllä tunnustaa että saa
ne hommat windowsillakin ihna hyvin hoidettua, ei siinä mitään. Valinnan
vapaus on kuitenkin olemassa, ja jos Linux maailma tuntuu ikävältä niin
eihän sitä mikään pakko ole käyttää. Virheellistä tietoa ei kuitenkaan ole
kovin fiksua levittää. Melko yksinkertaista, sanoisin .-)
<juhani>
Juhani Varemo
> jouduttaisiin myös tinkimään tietokoneiden laitteista, jotta ne
> soveltuisivat kaikille käyttöjärjestelmille (kehitys pysähtyisi).
Minusta se olisi tervetullut pysähdys, jos kaiken maailman turha kura niin
softan kuin raudankin suhteen jäisi vähän vähemmälle. Tällä hetkellä
tärkeintähän on vain myydä mahdollisimman paljon uutta mahdollisimman usein,
toiminnasta ja tuesta viis. Lienee valmistajan ja myyjän etu, mutta ei
käyttäjän.
> Tällä tavalla tietokoneiden hinta todennäköisesti nousisi eikä laskisi.
> Kyllä käyttäjä haluaa ostaa valmiin tuotteen, eikä niin että joutuisi
> itse sen virittämään toimintakuntoon.
Joutuuhan sen nykyäänkin. Juuri autoin erästä saamaan kaupasta hakemansa
uuden w7-esiasennetun kannettavan toimintakuntoon. Siinä meni vajaat 2
tuntia enkä yhtään virheklikkausta tehnyt. Ja vieläkin jäi puuttumaan mm.
pdf-lukija, OpenOffice, vaihtoehtoselain ja muutama muu juttu. Verkot,
tietoturva ja varmuuskopiointi sentään jo jotenkin ovat käytettäviä.
<juhani>
Nospam
> Verkon MAC-suojaus ei ole ongelma, koska samat MAC-osoitteet
> verkkokorteissani on kun ennenkin.
Olet kanssa niit� joilla on harha k�sitys ett� mac filtter�inti suojaisi
jotain ja ett� siit� olisi jotain hy�ty�. Samoin on verkon nimen (hidden
SSID) piilotuksen kassa. Nimitt�in sit� ei edes voi 100% piilottaa,
muuten wlan lakkaisi toimimasta.
Terv, Nospam
PW
> On 20.1.2010 8:36, PW wrote:
>> Verkon MAC-suojaus ei ole ongelma, koska samat MAC-osoitteet
>> verkkokorteissani on kun ennenkin.
>
> Olet kanssa niit� joilla on harha k�sitys ett� mac filtter�inti suojaisi
> jotain ja ett� siit� olisi jotain hy�ty�.
Miksi siit� ei olisi hy�ty�?
Onko MAC osoite niin helppo selvitt� ja asettaa toiseen koneeseen?
Nospam
On helppo selvitt�� ja muuttaa mink� tahansa wlan kortin mac joksikin
toiseksi. Eli unohda mac suodatus. Unohda my�s hidden SSID. Laita
wpa+aes tai wpa2+aes, niin olet niin turvassa kuin wlanissa voi yleens�
olla. Tai no jos on paranoidi niin ajaa viel� vpn:�� wlanin yli, sitten
on jo niin turvassa ett� k�yt�nn�ss� tuota ei voi hakkeroida (riippuu
tietysti mik� salaus on k�yt�ss� siin� vpn putkessa, eli v�ltt�� ainakin
3DES:� sun muita).
Terv, Nospam
Nospam
> On 30.1.2010 17:56, PW wrote:
>> 30.1.2010 17:22, Nospam kirjoitti:
>>> On 20.1.2010 8:36, PW wrote:
>>>> Verkon MAC-suojaus ei ole ongelma, koska samat MAC-osoitteet
>>>> verkkokorteissani on kun ennenkin.
>>>
>>> Olet kanssa niit� joilla on harha k�sitys ett� mac filtter�inti suojaisi
>>> jotain ja ett� siit� olisi jotain hy�ty�.
>>
>> Miksi siit� ei olisi hy�ty�?
>> Onko MAC osoite niin helppo selvitt� ja asettaa toiseen koneeseen?
N�it� on netti pullollaan:
http://www.klcconsulting.net/Change_MAC_w2k.htm
Mutta todellisuudessa et tarvitse edes mit��n softaa, mac osoitteen
esim. xp:ss� voi muuttaa suoraan rekisteriss�.
Terv, Nospam
PW
> On 30.1.2010 17:56, PW wrote:
>> 30.1.2010 17:22, Nospam kirjoitti:
>>> On 20.1.2010 8:36, PW wrote:
>>>> Verkon MAC-suojaus ei ole ongelma, koska samat MAC-osoitteet
>>>> verkkokorteissani on kun ennenkin.
>>>
>>> Olet kanssa niit� joilla on harha k�sitys ett� mac filtter�inti suojaisi
>>> jotain ja ett� siit� olisi jotain hy�ty�.
>>
>> Miksi siit� ei olisi hy�ty�?
>> Onko MAC osoite niin helppo selvitt� ja asettaa toiseen koneeseen?
>
> On helppo selvitt�� ja muuttaa mink� tahansa wlan kortin mac joksikin
> toiseksi. Eli unohda mac suodatus. Unohda my�s hidden SSID. Laita
> wpa+aes tai wpa2+aes, niin olet niin turvassa kuin wlanissa voi yleens�
> olla.
MAC suojauksen annan olla. Ei siit� haittaakaan liene.
Katsoin D-Link DWA-645:n mukana tulleella softalla l�hist�n
WLAN-verkkoja ja oman verkkoni kohdalla mainittiin 1 kpl MAC-osite,
kuten muidenkin verkkojen kohdalla.
Minun n�kem�ni oma MAC-osoite on D-Link DIR-655 reitittimen LAN portin
MAC-osoite.
Siin� ei n�kynyt minun laitteitteni MAC-osoitteita, joille olen antanut
luvan muodostaa yhteyden tuon reitittimen kautta.
Voiko tuon MAC-osoitteen avulla p��st� kiinni reitittimeeni ja saada
saada selville hyv�ksytyt MAC-osoitteet tai lis�t� sinne jonkin muun
MAC-osoitteen?
SSID:t� en on piilottanut.
Olen laittanut WLAN yhteydelleni nimen, jonka tunnistan omaksi
yhteydekseni sek� ottanut k�ytt��n WPA-salauksen. WPA2-salausta en voi
ottaa k�ytt��n, kun toinen l�pp�rini ei sit� tue.
Nospam
> MAC suojauksen annan olla. Ei siit� haittaakaan liene.
Koska ei ole hy�ty�k��n, niin ottaisin sen pois.
> Katsoin D-Link DWA-645:n mukana tulleella softalla l�hist�n
> WLAN-verkkoja ja oman verkkoni kohdalla mainittiin 1 kpl MAC-osite,
> kuten muidenkin verkkojen kohdalla.
> Minun n�kem�ni oma MAC-osoite on D-Link DIR-655 reitittimen LAN portin
> MAC-osoite.
> Siin� ei n�kynyt minun laitteitteni MAC-osoitteita, joille olen antanut
> luvan muodostaa yhteyden tuon reitittimen kautta.
> Voiko tuon MAC-osoitteen avulla p��st� kiinni reitittimeeni ja saada
> saada selville hyv�ksytyt MAC-osoitteet tai lis�t� sinne jonkin muun
> MAC-osoitteen?
Tarvitsee vain laittaa wlan snifferi, niin n�kee mit� mac osoitteita sun
cleintit k�ytt��. Sitten vain laitan oman wlan kortin mac osoitteen
samaksi kuin joku noista sun clienteist� ja ohitan sun mac filtterin.
> SSID:t� en on piilottanut.
Hyv� koska siit� on vain vain haittaa.
> Olen laittanut WLAN yhteydelleni nimen, jonka tunnistan omaksi
> yhteydekseni sek� ottanut k�ytt��n WPA-salauksen. WPA2-salausta en voi
> ottaa k�ytt��n, kun toinen l�pp�rini ei sit� tue.
WPA/WPA2 ei ole salaus vaan autentikointi protokolla. Salaus on sitten
jotain muuta, esim. (WEP), TKIP tai AES.
Terv, Nospam
PW
Siin� on TKIP salaus - hieman yli 20 merkin salasana t�ysin satunnaisin
merkein.
AES kuulunee WPA2:n.
Nospam
> Siin� on TKIP salaus - hieman yli 20 merkin salasana t�ysin satunnaisin
> merkein. AES kuulunee WPA2:n.
AES voi olla my�s WPA:ssa. WPA2:ssa AES on vaatimus, mutta joillain
valmistajilla se oli jo mukana WPA:ssa. Itse WPA ja WPA2 autentikoiti
protokollissa ei ole mit�� eroa securityn kannalta.
20 merkki� on liian lyhyt. Kannattaa k�ytt� maksimi avainpituutta eli 63
merkki� ja generoida se. Esim netiss� on monia generaatoreita jotka
arpovat satunnaisia avaimia. Esim. l�ysin t�mm�sen:
http://www.kurtm.net/wpa-pskgen/
Terv, Nospam
PW
KIITOS!
T�ytyyp� muuttaa tuo salasanapituus.
Muistaakseni DIR-655N:ss� ei valita TKIP:t� tai AES:��, vaan WPA-SPK tjsp.
Nospam
> T�ytyyp� muuttaa tuo salasanapituus.
> Muistaakseni DIR-655N:ss� ei valita TKIP:t� tai AES:��, vaan WPA-SPK tjsp.
PSK=Pre Shared Key. Eli tuo sun jaettu avain on se jota k�ytet��n
autentikointiin, toinen muoto on WPA-Enterprise jossa autentikoidaan
radiaus serverilt� (EAP:lla). J�lkimm�inen on k�yt�ss� l�hinn� yrityksiss�.
Jos siell� AP:ssa lukee WPA-PSK, niin se ei viel� kerro mik�
salausalgoritmi on k�yt�ss�: WPA-PSK-TKIP vai WPA-PSK-AES.
Terv, Nospam
PW
Muutin reitittimeen salasanan 63 merkkiseksi.
Antamasi salasanan generointilinkki antoi salasanan, jossa oli 1 merkki,
joka ei kelvannut DIR-655:lle (>).
Uudempaan l�pp�riin (Win7) salasanan muutos onnistui helposti ja se
kertoi AES.
Vanhaan XP l�pp�riin en yritt�nyt sen omaan WLAN:n edes salasanaa
vaihtaa (en sit� k�yt�). DWA-645:n en onnistunut salasanaa vaihtamaan,
joten sen asennus piti poistaa ja asentaa uudestaan. Se ei kertonut TKIP
vai AES. D-linkin laitteet on kuitenkin samaa ik�luokkaa.
Nospam
> Muutin reitittimeen salasanan 63 merkkiseksi.
> Antamasi salasanan generointilinkki antoi salasanan, jossa oli 1 merkki,
> joka ei kelvannut DIR-655:lle (>).
L�ysit sitten bugin DIR-655:sta, nimitt�n wpa-psk keyss� saa olla
erikoismerkkej�, eli '>' merkki keyss� on ihan laillinen.
Terv, Nospam
PW
Muut erikoismerkit DIR-655 kyll� hyv�ksyi. Bugin l�ysin n�k�j��n.
Tulihan t�ss� eteen toinenkin ihmeellisyys.
Asensin Fujitsu-Siemens Amilo D1845 l�pp�riin DWA-645 langattoman
verkkokortin k�ytt�j�tunnuksineen ja uusine salasanoineen. Sen
nopeudeksi muodostui vain 130 kbps DIR-655:n, joten poistin sen
asennuksen (en heti muistanut syyt� tuohon).
K�ynnistin koneen uudestaan ja otin k�ytt��n tuon l�pp�rin oman
verkkokortin. Yll�tyin havaitessani yhteyden verkkoon muodostuvan
automaattisesti, vaikka en ollut tuolle verkkoyhteydelle uutta salasanaa
antanut.
Menness�ni verkkokortin asetuksiin, huomasin siin� olevan WEP salauksen.
Muutin sapauksen WPA-SDK:ksi ja annoin salasanan uudestaan molemmille
riveille. Tuolloin salaukseksi tuli AES ja yhteys muodostui.
Poistin rekisterist� ne viittaukset DWA-645:n, mit� poistettua sain ja
asensin tuon verkkokortin uudestaan (130 Mbps).
P�yt�koneessa muutin DIS-655:n asetusta 20 MHz asetukseksi Auto 20/40
MHz. Nyt DWA-645 muodosti yhteyden DIR-655:n nopeudella 300 Mbps.