Onko nyt ISDN:n aika?
Harri Pesonen
Nyt saa TeleWell passiivi-ISDN kortin hintaan 995,-. Mukana tulee mm.
Windows 95 ajurit. HPY:n ISDN-puhelut maksavat tällä hetkellä 48,8
p/puhelu (hinta nousee heinäkuun alussa?). Scifi tarjoaa (myös
pääkaupunkiseudulla?) ISDN Internet-yhteyden 100 mk aloitusmaksulla ja
35 mk kuukausimaksulla, yhteyskulut 1 h/vrk kuukaudessa (klo 18-07 ja
viikonloppuisin) 30 mk (128000 bps 60 mk). ISDN-puhelinliittymä HPY:llä
1200 mk (jos ei ole entuudestaan minkäänlaista puhelinliittymää) ja 140,30
mk / kk.
Alkukustannukset:
995,- ISDN kortti
100,- Scifi liittyminen
1200,- HPY:n ISDN-liityntä
------
2295,-
Kuukausikustannukset (1 h/vrk):
30,- Scifi
140,30 HPY
14,64 ISDN-puhelut (30 * 0,488)
------
184,94
Onko tässä todella kaikki kustannukset, vai olenko unohtanut jotain?
Eikö nyt olisi aika siirtyä käyttämään ISDN:ää?
--
Harri Pesonen ha...@elfuerte.fipnet.fi http://www.megabaud.fi/~harry/
You should not underestimate the power of thickness - Kaoru Iwamoto
Dag Stenberg
In sfnet.tietoliikenne.tekniikka TonyK Lindstroom <t...@ray.fi> wrote:
> Juu, mutta vain heinäkuun loppuun asti, jos olen oikein
> ymmärtänyt. Tämän jälkeen tullee myös aikaveloitus mukaan
> ja se mikä minua hieman epäilyttää on se, että _kaikki_
> puhelut tuon isdn-liittymän kautta, myös normaalit puheyhteydet,
> maksavat tämän jälkeen tuon aikaveloituksen mukaan.
>
Kuulin tänään, että hinta olisi 48,8 p ensimmäiseltä 7 minuutilta ja
senjälkeen 10 p/min.
TonyK Lindstroom
In article <oibujxc...@lk-hp-11.hut.fi>,
jkor...@cc.hut.fi (Jukka Korpela) writes:
>In article <831703...@elfuerte.fipnet.fi> ha...@elfuerte.fipnet.fi (Harri Pesonen) writes:
>
> - - HPY:n ISDN-puhelut maksavat tällä hetkellä 48,8 p/puhelu - -
>
>Todellako? Siis kokonaan ilman aikaveloitusta?
Juu, mutta vain heinäkuun loppuun asti, jos olen oikein
ymmärtänyt. Tämän jälkeen tullee myös aikaveloitus mukaan
ja se mikä minua hieman epäilyttää on se, että _kaikki_
puhelut tuon isdn-liittymän kautta, myös normaalit puheyhteydet,
maksavat tämän jälkeen tuon aikaveloituksen mukaan.
Vai olenko minä ymmärtänyt väärin?
--
** Work:t...@ray.fi (Sparc SunOS 4.1.3)/Pelika RAY Oy - Espoo **
** Home:to...@pulpuri.pp.fi (AMD Linux 1.2.13) /Eestintaival - Espoo **
******http://www.xgw.fi/~tonyk to...@pelikaani.fi [Tony Lindström]******
Pertti Wahlsten
t...@ray.fi (TonyK Lindstroom) wrote:
> ja se mikä minua hieman epäilyttää on se, että _kaikki_
> puhelut tuon isdn-liittymän kautta, myös normaalit puheyhteydet,
> maksavat tämän jälkeen tuon aikaveloituksen mukaan.
Jos sinulle riittää Lada, ei Mersu-kauppiaskaan myy sinulle Mersua Ladan hinnalla.
Pertti
TonyK Lindstroom
In article <4muo6g$o...@kuikka.inet.fi>,
Juu näinhän se on. Silti tuo pitää ottaa huomioon vertailtaessa
kokonaishintoja.
Pertti Wahlsten
t...@ray.fi (TonyK Lindstroom) wrote:
>In article <4muo6g$o...@kuikka.inet.fi>,
> Pertti Wahlsten <Pertti....@tele.telebox.fi> writes:
>>Jos sinulle riittää Lada, ei Mersu-kauppiaskaan myy sinulle Mersua Ladan hinnalla.
>
> Juu näinhän se on. Silti tuo pitää ottaa huomioon vertailtaessa
> kokonaishintoja.
Tässä olet tietenkin täysin oikeassa.
HPY:n koti-ISDN:n hinnoittelua en tarkkaan muista, mutta muistaakseni se on työpäivän aikana
nytkin aikaveloituksella. Tuonhan voinee tarkistaa vaikka uudesta puhelinluettelosta, tai
puhelinlaskun mukana tulevasta lehtisestä.
Pertti
Niskanen Mikko
Pertti....@tele.telebox.fi writes:
>ISDN-verkko on oma verkkonsa, jonka siirtonopeus on 2,5-kertainen
>digitaalisen puhelinverkon siirtonopeuteen verrattuna.
ISDN:h{n tarjoaa loppukayttajalle 2 x 64 kbit ( eli 2B+D ) kiintean
bittinopeuden kanavaa. Nama upotetaan tilaajaa lahimmassa puhe-
linkeskuksessa PCM-siirtotien kehykseen, johon naita 64 kbit/s
kanavia mahtuu 30 kappaletta (30B+D). Lisaksi loppukayttajan
D-kanavat eli signalointikanavat yhdistetaan 30B+D:n signalointi-
kanvaan. Kuten alempana todetaan, analogisessa liittymassa on nykyaan
analogista johtoa vain tilaajajohto, ts. paikalliskeskuksessa tehdaan
D-A -muunnos ja ajetaan analoginen signaali tilaajajohtoon. Analoginen
liittyma eroaakin ISDN-liittymasta vain paikalliskeskuksen piiri-
kortin osalta ja olettaen etta tilaajajohto kestaa ISDN-liikenteen.
Korjatkaa, jos meni pieleen.
>Näin ollen verkon rakentamisesta aiheutuvat kustannukset on
>puhelinverkon kustannuksia oleellisesti suuremmat.
Nain ollen ainoastaan paikalliskeskuksessa tarvitsee vaihtaa kortti.
(+ jotain pienta kuten puhelinnumeron ohjelmointi keskukseen,
tilaajajohdon mittaus tms.)
>Kilpailu, tekniikan kehittyminen ja laitehintojen halpeneminen varmaan
>johtaa hintojen laskuun, mutta ei kuitenkaa puhelinverkon käytöstä
>perittävään hintatasoon.
>ISDN:n kehitys tullee lähivuosina pysähtymään suurempien
>siirtonopeuksien vallatessa alaa.
Mikali en vallan vaarin tieda, Tampereella ISDN-liittyman yhden
kanavan kaytosta menee sama paikallispuhelumaksu kuin analogi-
liittymassakin. Liittyman konvertointi analogisesta sitten
maksaa rahaa, noin vuoden takaisen tiedon mukaan ~800,-.
Tuo vaihtomaksu lienee jonkinlainen korvaus tyolle ja uuden
keskuskortin kuoletusmaksu. Lisaksi taytyy otta huomioon
korkeampi kuukausimaksu + verkkopaatteen vuokra. Tarkkaa
hintaa en osaa sanoa, mutta pyorinee alle sadan markan kuukausi-
hinnoissa yhteensa. Lisaksi uuden puhelimen tai tietokonesovittimen
hankinnan kanssa alkuinvestointi on melkoisen korkea.
>Puhelinverkosta ei analogista ole kohta enää muuta kuin tilaajajohto.
Jep.
>Eli jos haluat käyttää hankkimaasi suurempaa siirtonopeutta
>vajaakäytössä, niin joudut kuitenkin maksamaan sinulle varatusta
>siirtonopeudesta.
Kaytathan jo nyt analogista liittymaasi vajaateholla, kun
puheessa on taukoja, redundanttia tietoa tms. On myos kayttajan
valittavissa kayttaako yhta aikaa molempia kanavia, sehan maksaa
(ainakin Tampereella) kaksinkertaisen maksun.
>>P.S Jonkunmoisena digitaalitekniikan tuntijana uskallan vaittaa etta ISDN-tekniik-
>>kaan perustuvat keskukset ovat jo nyt halvempia valmistaa.
>Halvempia kuin mitkä ?
Analogiseen tekniikkaan perustuvat. Nain lienee asianlaita.
>ISDN-keskukset ovat vain osa ISDN-verkkoa. Sen lisäksi on rakennettava
>myös siirtoverkko.
>Siirtoverkon rakentaminen näille kävelynopeuksille on
>siirtokapasiteettiin nähden kallista.
Kuten ylempana totesin, digitaalinen siirtoverkko (vai pitaisiko
sanoa alyverkko) on jo olemassa. Paatelaitteet, kuten ISDN-puhelimet,
ISDN-sovitinkortit ja ISDN-faksit ovatkin jo arvokkaampia, kun
niissa ei paasta viela kunnolliseen massatuotantoon. Vaatihan
ISDN:n verkkoprotokolla jonkinlaista alya mikrosirujen muodossa.
Nykyisella siirtoverkolla voi tietysti tilata Basic Rate eli
2B+D:n (eli 2 x 64 kbit/s) lisaksi rahalla vaikka kotiin
30B+D:n eli 2048 kbit/s, tai kayttaa puhelinyhtioiden Frame Relay-
palvelua tai ATM-palvelua...
Ja tasta ****stahan ei skandeja sitten saanut kirveellakaan irti.
-MNi
--
Mikko Niskanen, TTKK
Lauri-Pekka Alanko
Pertti Wahlsten wrote:
>
> t...@ray.fi (TonyK Lindstroom) wrote:
>
> > ja se mikä minua hieman epäilyttää on se, että _kaikki_
> > puhelut tuon isdn-liittymän kautta, myös normaalit puheyhteydet,
> > maksavat tämän jälkeen tuon aikaveloituksen mukaan.
>
>
Jos Mersun valmistaminen maksaa yhta paljon kuin Ladan ( analoginen vs. ISDN ),
niin miksi Mersu maksaisi enemman. Toivottavasti kilpailu korjaa hintavaaristy-
man ja ISDN:n hinta putoaa analogisen tasolle.
L-P
Pertti....@tele.telebox.fi
Lauri-Pekka Alanko <l...@sci.fi> wrote:
>Pertti Wahlsten wrote:
>> Jos sinulle riittää Lada, ei Mersu-kauppiaskaan myy sinulle Mersua Ladan hinnalla.
>Jos Mersun valmistaminen maksaa yhta paljon kuin Ladan ( analoginen vs. ISDN ),
>niin miksi Mersu maksaisi enemman. Toivottavasti kilpailu korjaa hintavaaristy-
>man ja ISDN:n hinta putoaa analogisen tasolle.
ISDN-verkko on oma verkkonsa, jonka siirtonopeus on 2,5-kertainen
digitaalisen puhelinverkon siirtonopeuteen verrattuna.
Näin ollen verkon rakentamisesta aiheutuvat kustannukset on
puhelinverkon kustannuksia oleellisesti suuremmat.
Kilpailu, tekniikan kehittyminen ja laitehintojen halpeneminen varmaan
johtaa hintojen laskuun, mutta ei kuitenkaa puhelinverkon käytöstä
perittävään hintatasoon.
ISDN:n kehitys tullee lähivuosina pysähtymään suurempien
siirtonopeuksien vallatessa alaa.
Puhelinverkosta ei analogista ole kohta enää muuta kuin tilaajajohto.
Eli jos haluat käyttää hankkimaasi suurempaa siirtonopeutta
vajaakäytössä, niin joudut kuitenkin maksamaan sinulle varatusta
siirtonopeudesta.
>P.S Jonkunmoisena digitaalitekniikan tuntijana uskallan vaittaa etta ISDN-tekniik-
>kaan perustuvat keskukset ovat jo nyt halvempia valmistaa.
Halvempia kuin mitkä ?
ISDN-keskukset ovat vain osa ISDN-verkkoa. Sen lisäksi on rakennettava
myös siirtoverkko.
Siirtoverkon rakentaminen näille kävelynopeuksille on
siirtokapasiteettiin nähden kallista.
Pertti
Jukka Korpela
- - HPY:n ISDN-puhelut maksavat tällä hetkellä 48,8 p/puhelu - -
Todellako? Siis kokonaan ilman aikaveloitusta?
Yucca
Olli S. Kinnunen
Lauri-Pekka Alanko <l...@sci.fi> wrote:
.....saksittu
>Jos Mersun valmistaminen maksaa yhta paljon kuin Ladan ( analoginen vs. ISDN ),
>niin miksi Mersu maksaisi enemman. Toivottavasti kilpailu korjaa hintavaaristy-
>man ja ISDN:n hinta putoaa analogisen tasolle.
......saksittu
Mikä ihmeen hintavääristymä ? Jos sinä kaivat ojaa 128m ja minä 28m,
niin tyydytkö samaan palkkaan kuin minä ?
Olli S. Kinnunen
This sig_file is under construction
Niskanen Mikko
j...@iki.fi (Mr. Janne Uusilehto) writes:
>>Eikö nyt olisi aika siirtyä käyttämään ISDN:ää?
>Omien testieni perusteella EI OLE! Eivät kaikki palveluntarjoajat
>pysty antamaan edes kunnolla 1000 cps:ää linjalle, joten mitä
>iloa on ISDN:stä, kun kama kutenkin matelee linjoilla ja odottaminen
>on suurin ajanviejä nettiyhteydessä?
Ja kun ISDN:sta on viela eri 'standardit' Jenkkilaan ja Eurolandiaan,
eika noi eurostandardienkaan mukaiset laitteet aina keskustele
keskenaan, niin ei ihme kun homma imee. Tarttee kait olla molemmissa
paissa samanlaiset useamman tonnin aktiivikortit, niin voisi olla
mahdollisuus etta kuso kulkee 128 kbit/s.
>Onhan siinä se kytkeytymisaika + toinen puhelinlinja ja mahdolliset
>seitsemän alanumeroa, mutta kuitenkin...
Se kytkeytymisaika, tai sen lyhyyshan on positiivisin puoli
koko ISDN:ssa. Jos softa tukee esim. Linuxin alla kovoa kunnolla,
voi yhteyden soittaa auki vasta kun sita tarvitaan ja kun siirto-
kapasiteettia tarvitaan enemman, otetaan se toinenkin kanava
kayttoon.
>Noh! Toisissa yhteyksissä (kotimaan) tietty kama kulkee paremmin...
>ehkä?
Ainakin Tampereella joissakin opiskelija-asunnoissa voi nauttia
parinarun 10 megabitista, sniff.
Mr. Janne Uusilehto
>Eikö nyt olisi aika siirtyä käyttämään ISDN:ää?
Omien testieni perusteella EI OLE! Eivät kaikki palveluntarjoajat
pysty antamaan edes kunnolla 1000 cps:ää linjalle, joten mitä
iloa on ISDN:stä, kun kama kutenkin matelee linjoilla ja odottaminen
on suurin ajanviejä nettiyhteydessä?
Onhan siinä se kytkeytymisaika + toinen puhelinlinja ja mahdolliset
seitsemän alanumeroa, mutta kuitenkin...
Noh! Toisissa yhteyksissä (kotimaan) tietty kama kulkee paremmin...
ehkä?
>Harri Pesonen ha...@elfuerte.fipnet.fi http://www.megabaud.fi/~harry/
----------------------------------
IIIIII Janne Uusilehto
O O j...@iki.fi
< http://www.iki.fi/~jmu/
'--' puh/fax (931) 2121 124
----------------------------------
TonyK Lindstrom
In article <4mvv2h$6...@oravannahka.helsinki.fi>,
sten...@cc.Helsinki.FI (Dag Stenberg) writes:
>Kuulin tänään, että hinta olisi 48,8 p ensimmäiseltä 7 minuutilta ja
>senjälkeen 10 p/min.
Eli tunnin kusoilu noin 6 mk... entä jos on kaikki (3?)
linjaa auki? Onko tuo silloin 3 x 10 penniä/minuutti?
Vai miten se lasketaan?
--
** Work:t...@ray.fi (Sparc SunOS 4.1.3)/Pelika RAY Oy - Espoo **
** Home:to...@pulpuri.pp.fi (AMD Linux 1.2.13) /Eestintaival - Espoo **
********http://www.xgw.fi/~tonyk to...@pelikaani.fi*********************
Veli-Pekka Lehtosaari
>> ymmärtänyt. Tämän jälkeen tullee myös aikaveloitus mukaan
>Kuulin tänään, että hinta olisi 48,8 p ensimmäiseltä 7 minuutilta ja
>senjälkeen 10 p/min.
Mutta tuon mukaanhan linja kannattaisi aina katkaista reilun 7min
jälkeen ja soittaa uudestaan?
Kari Tiihonen
Mr. Janne Uusilehto wrote:
>
>>Eikö nyt olisi aika siirtyä käyttämään ISDN:ää?
>Omien testieni perusteella EI OLE! Eivät kaikki palveluntarjoajat
>pysty antamaan edes kunnolla 1000 cps:ää linjalle, joten mitä
>iloa on ISDN:stä, kun kama kutenkin matelee linjoilla ja odottaminen
>on suurin ajanviejä nettiyhteydessä?
Ehkä kannattaisi harkita palveluntarjoajan vaihtoa. Niitä riittää.
Turha sitä ISDN:ää on syyttää jos ei ole varaa maksaa sen verran
enemmän, että saa muutakin kuin vain tunnuksen.
Niskanen Mikko wrote:
>
> Jos softa tukee esim. Linuxin alla kovoa kunnolla,
> voi yhteyden soittaa auki vasta kun sita tarvitaan ja kun siirto-
> kapasiteettia tarvitaan enemman, otetaan se toinenkin kanava
> kayttoon.
Tuo toisen kanavan lisääminen 'vauhdissa'
on tulossa Suomessa käyttöön vasta 1998.
___
mailto:ka...@icon.fi
Niskanen Mikko
Kari Tiihonen <ka...@icon.fi> writes:
>Ehkä kannattaisi harkita palveluntarjoajan vaihtoa. Niitä riittää.
>Turha sitä ISDN:ää on syyttää jos ei ole varaa maksaa sen verran
>enemmän, että saa muutakin kuin vain tunnuksen.
Kuten viineissa, on palveluntarjoajissakin eroa... :)
>Niskanen Mikko wrote:
>>
>> Jos softa tukee esim. Linuxin alla kovoa kunnolla,
>> voi yhteyden soittaa auki vasta kun sita tarvitaan ja kun siirto-
>> kapasiteettia tarvitaan enemman, otetaan se toinenkin kanava
>> kayttoon.
>Tuo toisen kanavan lisääminen 'vauhdissa'
>on tulossa Suomessa käyttöön vasta 1998.
Kiitan tiedosta. Tamakin kuuluu sarjaan 'teoriassa kylla -
kaytannossa ei viela' (vrt. win95).
Ilkka Pirskanen
Veli-Pekka Lehtosaari wrote:
> >Kuulin tänään, että hinta olisi 48,8 p ensimmäiseltä 7 minuutilta ja
> >senjälkeen 10 p/min.
>
> Mutta tuon mukaanhan linja kannattaisi aina katkaista reilun 7min
> jälkeen ja soittaa uudestaan?
Kolumbuksen kotisivujen mukaan puhelut maksavat iltaisin ja
viikonloppuisin 48,8p/puhelu + 3p/min 3,5 minuuttia ylittävältä
osuudelta ja klo 7-17 muuten sama paitsi 7p/min ylittävältä osuudelta.
Ei ollut mitään mainintaa et nyt olisi käytössä joku muu tariffi,
T: Ilkka
Kari Tiihonen
Niilo Neuvo wrote:
>
> > Tuo toisen kanavan lisääminen 'vauhdissa'
> > on tulossa Suomessa käyttöön vasta 1998.
>
> Suurin nopeus, jota olemme kokeilleet on ollut 8*64k. Kanavia
> saa lennossa kuorman mukaan lisää ja poiskin niitä voi tiputtaa
> kuorman laskiessa.
Juu, kyllä meilläkin on duunissa 2x30x64k, ei siinä mitään.
Erikoislaitteilla voidaan kyllä rakentaa vaikka millaisia juttuja.
Kyse ymmärtääkseni olikin siitä, voiko valintaisen verkon läpi
ottaa yhteyden vaikkapa Tampereelta jonnekin Helsinkiin ja
lisätä yhden 64k kanavan toisen päälle halutessaan. Ei voi.
> Vuosi 1998 olikin kesällä 1995?
Niin, olin HPY:n tutkimuslaboratoriossa tätä ihmetelemässä
kun erään asiakkaan piti saada ISDN-soittosarja toimimaan
kuten tuossa esitin. Ei pystynyt, ja uskoinkin vielä.
Sanoivat, että toiminto saadaan lisättyä 1998.
___
mailto:ka...@icon.fi
Anssi Lehtinen
Sori vaan tuleepa taas ikävä vastarannan kiiski-postaus :)
Lauri-Pekka Alanko <l...@sci.fi> wrote:
>Pertti Wahlsten wrote:
>>
>> t...@ray.fi (TonyK Lindstroom) wrote:
>>
>> > ja se mikä minua hieman epäilyttää on se, että _kaikki_
>> > puhelut tuon isdn-liittymän kautta, myös normaalit puheyhteydet,
>> > maksavat tämän jälkeen tuon aikaveloituksen mukaan.
>>
>> Jos sinulle riittää Lada, ei Mersu-kauppiaskaan myy sinulle Mersua Ladan hinnalla.
Mikä on ero puheyhteydella ISDN-liittymän kautta (käyttämällä yhtä
B-kanavaa analogisena puheyhteyteen) ja puheyhteydella vanhaan
malliin? Mersu-Lada analogia hajoaa tässä vaiheessa aika pahasti. Olen
kyllä kuullut että yhtä ISDN-kanavaa analogisena käytettäessä
puh.maksut olisivat vanhoilla hinnoilla ei siis ISDN-hinnoilla. Voiko
joku varmistaa?
>Jos Mersun valmistaminen maksaa yhta paljon kuin Ladan ( analoginen vs. ISDN ),
>niin miksi Mersu maksaisi enemman. Toivottavasti kilpailu korjaa hintavaaristy-
>man ja ISDN:n hinta putoaa analogisen tasolle.
Mersu maksaisi enemmän koska ihmiset ajavat mieluummin mersulla kuin
Ladalla.
>P.S Jonkunmoisena digitaalitekniikan tuntijana uskallan vaittaa etta ISDN-tekniik-
>kaan perustuvat keskukset ovat jo nyt halvempia valmistaa.
En mene kiistämään :)
Ahola Jari,,,OHJ,57541,48
From article <319636...@icon.fi>, by Kari Tiihonen <ka...@icon.fi>:
>
> Tuo toisen kanavan lisääminen 'vauhdissa'
> on tulossa Suomessa käyttöön vasta 1998.
No on se täällä mansessa toiminut jo vuoden päivät.
-jja
--
ACHTUNG! Das Machine is nicht fur gerfingerpoken und mittengraben. Is easy
schnappen der Springenwerk, blowenfusen und poppencorken mit spitzensparken.
Ist nicht fur gewerken by das Dummkopfen. Das Rubbernecken Sightseeren keepen
hands in das Pockets. Relaxen und watch das Blinkenlights.
Kari Tiihonen
Ahola Jari,,,OHJ,57541,48 wrote:
>
> From article <319636...@icon.fi>, by Kari Tiihonen <ka...@icon.fi>:
> >
> > Tuo toisen kanavan lisääminen 'vauhdissa'
> > on tulossa Suomessa käyttöön vasta 1998.
>
> No on se täällä mansessa toiminut jo vuoden päivät.
...niin, että halutessasi voit nostaa yhteysnopeudeksi 128k
jonkin siirron ajaksi ja sitten laskea sen taas 64k tasolle.
Tuskinpa.
___
mailto:ka...@icon.fi
Anssi Lehtinen
t...@ray.fi (TonyK Lindstroom) wrote:
>In article <oibujxc...@lk-hp-11.hut.fi>,
> jkor...@cc.hut.fi (Jukka Korpela) writes:
> Juu, mutta vain heinäkuun loppuun asti, jos olen oikein
> ymmärtänyt.
Puhelut ovat nytkin aikaveloituksella klo 07-17.
Niilo Neuvo
Kari Tiihonen wrote:
> Niskanen Mikko wrote:
> >
> > Jos softa tukee esim. Linuxin alla kovoa kunnolla,
> > voi yhteyden soittaa auki vasta kun sita tarvitaan ja kun siirto-
> > kapasiteettia tarvitaan enemman, otetaan se toinenkin kanava
> > kayttoon.
>
> on tulossa Suomessa käyttöön vasta 1998.
Sci.fi myy ja on myynyt viime kesästä lähtien N*64k kanavan yhdistystä.
Suurin nopeus, jota olemme kokeilleet on ollut 8*64k. Kanavia
saa lennossa kuorman mukaan lisää ja poiskin niitä voi tiputtaa
kuorman laskiessa.
Kolumbuksesta saa vastaavaa palvelua ainakin kahdelle kanavalle.
Vuosi 1998 olikin kesällä 1995?
From: Pertti....@tele.telebox.fi
Organization: Telecom Finland Oy
>ISDN-verkko on oma verkkonsa, jonka siirtonopeus on 2,5-kertainen
>digitaalisen puhelinverkon siirtonopeuteen verrattuna.
>Näin ollen verkon rakentamisesta aiheutuvat kustannukset on
>puhelinverkon kustannuksia oleellisesti suuremmat.
Ainoa ero on tilaajan ja puhelinkeskuksen välisessä johdossa ja
keskuksessa olevassa liittymässä. Puhelinkeskukset puhuvat toistensa
kanssa varaten 64k yhteyden jokaiselle puhelulle. Analogisen
puhelun ollessa kyseessä koodataan 8KHz taajuudella 8bit ääntä tuolle
kanavalle (siksi ISDN yhteys on 64000bit/s, eikä 65536bit/s). Koodaus
tapahtuu keskuksessa, eli voisi hyvinkin olla halvempaa tuottaa
puhelu ISDN yhteytenä perille saakka.
++Anipa
Pertti Wahlsten
>Ainoa ero on tilaajan ja puhelinkeskuksen välisessä johdossa
Tilaajajohdossa ei ole eroa. Tarvitsee vain päätelaitteen tilaajajohdon päähän.
>keskuksessa olevassa liittymässä.
Keskuksen on mahdollistettava ISDN-liityntä.
Et kai halua olla yhteyteen vain tähän keskukseen.
Jos et, on siirtotie kytkettävä edelleen vastaanottajalle.
Puhelinverkossa siirtotie on 64 kbittiä.
ISDN-verkon on mahdollistettava tähän nähden 2,5 kertainen siirtonopeus keskusten välisillä
yhteyksillä.
Tämän mahdollisuuden toteuttaminen ei ole ilmaista sekään, vaikka jotkut käyttäjät niin
toivoisivatkin.
Pertti
Ilkka Pirskanen
Pertti Wahlsten wrote:
> ISDN-verkon on mahdollistettava tähän nähden 2,5 kertainen
> siirtonopeus keskusten välisillä yhteyksillä.
En tiedä mistä tämä 2,5 kertainen tulee, mutta kun on tavallinen
28,8 kbit/s modemi, menee se analogisena keskukseen asti, jossa se
muutetaan digitaaliseksi 64 kbit/s-muotoon, joka on siis
puhelinverkon normaali siirtonopeus. Puhelu siirtyy digitaalisesti
vastaanottajan keskukseen, jossa se puretaan uudestaan analogisen
muotoon ja syötetään vastaanottajan tilaajajohtoon. Puhelinverkko
on siis (Suomessa) kaikilta muin osin digitaalinen paitsi
tilaajajohdot. ISDN-puheluhan toimii muuten samalla tavalla, paitsi
että puhelu on digitaalinen jo tilaajajohdossa.
Ilkka
Petri Helenius
In article <4na41g$b...@kuikka.inet.fi> Pertti....@tele.telebox.fi writes:
> Puhelinverkko on 64 kbit/s.
> ISDN-verkon siirtonopeus on 2B+D, jossa B=64 kbit/s ja D=32 kbit/s,
> eli ISDN-verkon siirtokapasitetti on 2,5-kertaa suurempi.
ISDN-BRI (Basic Rate Interface) sis{lt{{ kolme kanavaa. Kaksi 64kbps
B-kanavaa ja yhden 16kbps (huom!) signalointikanavan. Suomessa signalointi-
kanavaa ei (onneksi) voi k{ytt{{ esim. X.25:n ajamiseen kuten esim.
Saksassa.
Siirtoverkon kanssa n{ill{ asioilla ei ole mit{{n tekemist{ vaan
yll{mainittu kapasiteetti on olemassa vain sill{ kuparinp{tk{ll{
puhelinkeskuksen ja tilaajan v{liss{. Se ei lis{{ eik{ v{henn{ yht{{n
puhekanavaa puhelinverkosta eik{ est{ sit{ kun joku j{rjest{{ alimitoitetun
puhelin{{nestyksen ett{ puhelinverkko tukkeutuu. Vaikka olisi kuinka
tehty 'kalliita' kapasiteettivarauksia.
> Asiakkaan asia on päättää, miten hän tämän siirtokapasiteetin omaksi
> hyväkseen käyttää (ja maksaa varaamastaan siirtokapasiteetistä).
Jep. Koska ISDN:n k{ytt| maksaa per kanava niin ihmettelen mist{ tuo
'kalliimpi' juttu tulee koska 'tavallinen' puhelu ja ISDN puhelu ovat
molemmat 64kbps puhelinverkon kannalta jolloin niiden erillishinnoitteluun
ei ole mit{{n syyt{. Paikallisliittym{t jo ovatkin muutaman kympin/kk
kalliimpia jos on ISDN.
> Välityslaitteiden tulee mahdollistaa tuo siirtokapasiteetti, sekä
> verkon pitää tuo siirtokapasiteetti pystyä välittämään.
> Kaikkien laitevalmistajien nykyiset keskukset eivät sitä mahdollista.
Romut roskiin tai kierr{tykseen Ven{j{lle.
Tosin koko puhelinverkko heitett{neen vanhanaikaisena roskiin l{himm{n
vuosikymmenen kuluessa...
Pete
--
--
Petri Helenius, cellular +358-400-425722
Work: Santa Monica Software Oy, direct +358-0-6138 9217, fax +358-0-692 6107
Heikkilantie 2 A, FI-00210 HELSINKI, FINLAND
Internet pe...@sms.fi, http://www.sms.fi/~pete/
Home: Vuokselantie 10 G, FI-02140 ESPOO, +358-0-512 4147
Pertti....@tele.telebox.fi
oh3...@pinnie.vip.fi (Ari Saastamoinen) wrote:
>Siis miten niin 2,5 kertainen? Itsehan jo sanoit, etta puhelinverkon
>siirtotie on 64 kbps, miksi sen sitten pitaisi olla 2,5 kertainen, etta
>saadaan siirrettya 64 kbps?
Puhelinverkko on 64 kbit/s.
ISDN-verkon siirtonopeus on 2B+D, jossa B=64 kbit/s ja D=32 kbit/s,
eli ISDN-verkon siirtokapasitetti on 2,5-kertaa suurempi.
Asiakkaan asia on päättää, miten hän tämän siirtokapasiteetin omaksi
hyväkseen käyttää (ja maksaa varaamastaan siirtokapasiteetistä).
> Ja jos otetaan toinen aikaväli käyttöön,
>niin keskusten välisessä liikenteessä ne tulee toisena puheluna, ja
>nykyäänkin voi (ainakin käsittääkseni) keskuksen kautta kulkea useampia
>puheluita yhtä aikaa.
Välityslaitteiden tulee mahdollistaa tuo siirtokapasiteetti, sekä
verkon pitää tuo siirtokapasiteetti pystyä välittämään.
Kaikkien laitevalmistajien nykyiset keskukset eivät sitä mahdollista.
Jotkut vain haluaisivat saada ne "toiset 1,5 puhelua" ilmaiseksi.
Pertti
Ari Saastamoinen
Puhelinverkko on 64 kbit/s.
ISDN-verkon siirtonopeus on 2B+D, jossa B=64 kbit/s ja D=32 kbit/s,
eli ISDN-verkon siirtokapasitetti on 2,5-kertaa suurempi.
Asiakkaan asia on päättää, miten hän tämän siirtokapasiteetin omaksi
hyväkseen käyttää (ja maksaa varaamastaan siirtokapasiteetistä).
Miten niin varaamastaan? Puhelinlaitokset "ylibuukkaavat" kapasiteettiaan
_paljon_. Ne ovat kyllä huomioineet sen, että linjat "idlaavat" suurimman
osan ajasta. Eikä yksi ihminen sitä ISDN-linjaa sen kauempaa pidä
varattuna kuin analogistakaan liittymaa (Itse asiassa teoriassa vähemmän
kun data siirtyy nopeammin, mutta itse en usko tähän ainakaan 100% 8-),
joten tarvittavaa linjakapasiteettia ei kulu yhtään sen enempää kuin
analogisilla linjoillakaan.
ISDN-verkkohan ON puhelinverkko, josta vain puuttuu AD/DA muunnokset
yhteyden molemmista päistä. Tuo saamasi B-kanava vastaa kapasiteetiltaan
täysin tavallista puhelinyhteytta. Noita B-kanavia ei vain ole tapana
myydä yksitellen, joten liittyman hintakin on kalliimpi (Vastaa aika
hyvin hintaa minkä joutuu maksamaan toisesta puhelinliittymasta)
Siis miten ISDN eroaa tarvittavan siirtokapasiteetin suhteen tilanteesta,
jossa on kaksi tavallista liittymää?
D-kanavaa ei lasketa, koska sitä ei käyteta varsinaisen puheludatan
siirtämiseen, vaan ainoastaan yhteyden signalointiin, ja tarvii nuo
vastaavat kattelyt yms. tiedot siirtaa myös analogialiittymästä
soitettaessa, vaikkakaan asiakas ei tuota itse paasekaan suoraan
komentamaan.
Välityslaitteiden tulee mahdollistaa tuo siirtokapasiteetti, sekä
verkon pitää tuo siirtokapasiteetti pystyä välittämään.
Kaikkien laitevalmistajien nykyiset keskukset eivät sitä mahdollista.
Totta kai tarvittava siirtokapasiteetti pitaa olla, mutta kun tuo ISDN:lla
tarvittava kapasiteetti ei ole sen enempää kuin analogista liittymää
käytettäessä.
Eikä kaikki keskukset tietenkään voi kaikkia toimintoja osata, mutta
tuommoiset keskukset ovat nykyaan aika vähissä, mutta eipä tuommoisen
keskuksen perään myoskään edes asenneta ISDN-liittymiä.
Jotkut vain haluaisivat saada ne "toiset 1,5 puhelua" ilmaiseksi.
Miten niin ilmaiseksi? Maksaahan molemmat B-kanavat erikseen?
--
Arzka oh3...@vip.fi
1. Valitse sopiva paikka, ei ihmisten tai rakennusten lahella, jossa
paukku voi aiheuttaa hairiota. - Iso-Kiinalaisen kayttoohje
Esa Lindroos
Lauri-Pekka Alanko <l...@sci.fi> kirjoitti:
>P.S Jonkunmoisena digitaalitekniikan tuntijana uskallan vaittaa etta ISDN-tekniik-
>kaan perustuvat keskukset ovat jo nyt halvempia valmistaa.
Aivan niin. En ole asiantuntija, mutta tuo pitänee paikkansa.
ISDN-tekniikassa kun ei tarvita D/A-muuntoa. (Keskusten väliset
runkoverkot ovat nykyään lähes kauttaaltaan digitaalisia, joten
anologisessa tekniikassa pitää suorittaa muunto molemmissa päissä.)
--
Esa Lindroos
E-mail: es...@sci.fi
WWW: http://www.sci.fi/~esli
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Optimisti ajattelee, että elämme parhaassa mahdollisessa maailmassa.
Pessimisti pelkää, että se saattaa olla totta.
- Doug Larson
Ari Saastamoinen
In article <3198AE...@tele.telebox.fi> Pertti Wahlsten <Pertti....@tele.telebox.fi> writes:
Ostaessasi puhelinliittymän, varaat itsellesi mahdollisuuden käyttää
puhelinta.
Totta ostaessani kahta puhelinliittymää, varaan itselleni mahdollisuuden
käyttää kahta puhelinta yhtä aikaa (Nykyaan lähes kaikilla keskuksilla
tämä tarkoittaa samaa kuin kaksi B-kanavaa)
Hankkiessasi ISDN-liittymän, varaat itsellesi mahdollisuuden ISDN-yhteyden
käyttöön.
Totta. Hankkiessani ISDN-liittymän, hankin itselleni mahdollisuuden
käyttää kahta B-kanavaa.
Vai vieläköhän tässä tarvittaisiin paksumpaa rautalankaa.
Ilmeisesti. En vieläkään tajunnut, että miten nuo tilanteet muka eroavat
hirveasti toisistaan.
2:n ISDN yhteyden käyttäjän asemasta verkossa voisi olla 6 puhelimen
käyttäjää.
Kuusi B-kanavaa vastaa kuutta B-kanavaa. Jos ISDN-ihmiset
sattuvat jossain vaiheessa käyttämään kahta B-kanavaa yhtä aikaa
niin he myös maksavat kahta puhelumaksua.
D-kanava on ihan oma aikavalinsa ja keskukset kayttavat samaa
aikaväliä omaan signalointiinsa myös tavallisesta puhelinliittymästä
soitettaessa.
Kysymys on siitä, kuinka suurta siirtokapasiteettia käytät.
Sitäpaitsi sinähän maksat vain käyttämästäsi siirtoajasta.
Totta. Käytössä on aikapohjainen laskutus per _yksi_ B-kanava.
Siis jos sattuisin käyttämään kahta B-kanavaa samanaikaisesti
niin kyllä puhelinyhtiöt (ainakin useimmiten) laskuttavat molemmista
erikseen.
Analogista verkossa on kohta enää tilaajajohto, eikä sekään aina.
Pitää paikkansa => ISDN puhelut menevat täsmälleen samaan reikään
kuin analogisesta liittymästä tullut signaalikin kunhan tuo analoginen
on ensin "samplattu" keskuksessa.
Perinteisen puhelinverkon siirtonopeus on siis maximissaan 64 kbit/s.
Kyllä. 64 kbps per puhelu (eli siis B-kanava)
ISDN-verkossa käyttäjälle varataan koko siirtoketjussa (välityslaitteet,
siirtolaitteet ja siirtotie), hänen yhteyssopimuksessaan varaamansa
siirtokapasiteetti.
Totta kai koko matkalla pitaa menna kaikki lapi. Mutta ne kanavat varataan
yksi kerrallaan. (Kuten otat perinteisen puhelunkin yksi kerrallaan)
Molemmat ISDN:n B-kanavat voivat menna jopa eri paikkaan.
Jos haluat B:n, osta puhelinliittymä.
Jos haluat ISDN osta 2,5 kertaa B (=2B+D).
Tuota D-kanavaa käytetään myös ensimmäisessä vaihtoehdossa, vaikka se
ei asiakkaalle asti näykään. Siis ISDN vastaa vain kahta puhelinliittymää.
Jos haluat käyttää kahta puhelinyhteyttä siirtotien muodostamiseen, tarvitset
siihen soveltuvat laitteet siirtoteiden yhdistämiseksi, sekä joudut maksamaan
2:n puhelun hinnan. Lisäksi vastaanottopäänkin pitäisi ymmärtää, että
sinä, erikoisuudentavoittelussasi, soitat heille kahdella eri yhteydellä.
Tuollainhan suurin osa 128 kbps lähettavista laitteista toimiikin.
Eipa tuossa mitaan uutta ja ihmeellista ole.
Televerkossa on täysin erilliset singnalointikanavat.
Jotka on ISDN:ssa nimetty D-kanavaksi.
Valinnaisessa puhelinverkossa modemilla päästään nykyisin 28.8 kbit/s.
Tekniikan kehittyessä voidaan vähitellen päästä lähemmäksi 64 kbit/s, mutta
siihen menee vielä aikaa.
Tuohon 64 kbps nopeuteen ei tulla ikinä pääsemään analogisilla modeemeilla,
mikali siirtotieta ei kasvateta nykyisesta.
Sinulla lienee käytössäsi vain osa IDSN-yhteydestä.
Minulla ei ole ISDN-liittymää lainkaan.
Tuo vähissäolo on kuvitelmaa.
Jaa'a, kyllä nuo puhelinfirmat mielestani ovat jo pitkaan mainostaneet, etta
heidän keskuksensa ovat lähes kaikki digitaalisia.
Joku tuossa vain kerran valitteli, että ISDN-hinnoittelun tulisi olla sama
kuin tavallisesta puhelinyhteydestä perittävä.
Niin sen pitaisikin olla. Esim. Tampereella asia onkin näin, mutta esim.
Helsingissa B-kanavan hinta on erilainen tavallisesta puhelinliittymästä
ja ISDN-liittymästä. (Ainakin silloin oli kun viimeksi kuulin Hesalaisten
marinaa tuosta)
Tästä asiasta saivartelu loppuu osaltani tähän.
Höh! Juuri kun päästiin hyvän sodan alkuun.
Taidanpa siirtää tämän sfnet.atk.sotiin, sillä sotimistahan
tämä nyt jo taitaa olla. (Tosin tämä ei ole *.atk.*, mutta
eipä tuolla ole muita sota-ryhmiä näkynyt, ja viittaahaan
tämä datan siirtoon 8-)
Pertti Wahlsten
Ari Saastamoinen wrote:
>
> Miten niin varaamastaan?
Ostaessasi puhelinliittymän, varaat itsellesi mahdollisuuden käyttää
puhelinta.
Hankkiessasi ISDN-liittymän, varaat itsellesi mahdollisuuden ISDN-yhteyden
käyttöön.
Vai vieläköhän tässä tarvittaisiin paksumpaa rautalankaa.
> osan ajasta. Eikä yksi ihminen sitä ISDN-linjaa sen kauempaa pidä
> varattuna kuin analogistakaan liittymaa
2:n ISDN yhteyden käyttäjän asemasta verkossa voisi olla 6 puhelimen
käyttäjää.
Kysymys on siitä, kuinka suurta siirtokapasiteettia käytät.
Sitäpaitsi sinähän maksat vain käyttämästäsi siirtoajasta.
> analogisilla linjoillakaan.
Analogista verkossa on kohta enää tilaajajohto, eikä sekään aina.
> ISDN-verkkohan ON puhelinverkko, josta vain puuttuu AD/DA muunnokset
> yhteyden molemmista päistä.
Ei pidä paikkaansa.
Diditaalinen puhelinverkko on toteutettu siten, että puheyhteydelle varataan
64 kbit/s siirtonopeus.
Perinteisen puhelinverkon siirtonopeus on siis maximissaan 64 kbit/s.
ISDN-verkossa käyttäjälle varataan koko siirtoketjussa (välityslaitteet,
siirtolaitteet ja siirtotie), hänen yhteyssopimuksessaan varaamansa
siirtokapasiteetti.
> Tuo saamasi B-kanava vastaa kapasiteetiltaan
> täysin tavallista puhelinyhteytta.
Jos haluat B:n, osta puhelinliittymä.
Jos haluat ISDN osta 2,5 kertaa B (=2B+D).
> Noita B-kanavia ei vain ole tapana myydä yksitellen
Katso yllä ja ihmettele.
> Siis miten ISDN eroaa tarvittavan siirtokapasiteetin suhteen tilanteesta,
> jossa on kaksi tavallista liittymää?
Jos haluat käyttää kahta puhelinyhteyttä siirtotien muodostamiseen, tarvitset
siihen soveltuvat laitteet siirtoteiden yhdistämiseksi, sekä joudut maksamaan
2:n puhelun hinnan. Lisäksi vastaanottopäänkin pitäisi ymmärtää, että
sinä, erikoisuudentavoittelussasi, soitat heille kahdella eri yhteydellä.
> D-kanavaa ei lasketa, koska sitä ei käyteta varsinaisen puheludatan
> siirtämiseen, vaan ainoastaan yhteyden signalointiin,
HPY:n kotiISDN:stä en tiedä, mutta kyllä ISDN:llä pystyy käyttämään
samanaikaisesti 128 kbit/s datasiirtoon ja tuota D:tä puheyhteyteen, jonka
laatu on IRC-luokkaa.
Televerkossa on täysin erilliset singnalointikanavat.
> Totta kai tarvittava siirtokapasiteetti pitaa olla, mutta kun tuo ISDN:lla
> tarvittava kapasiteetti ei ole sen enempää kuin analogista liittymää
> käytettäessä.
Valinnaisessa puhelinverkossa modemilla päästään nykyisin 28.8 kbit/s.
Tekniikan kehittyessä voidaan vähitellen päästä lähemmäksi 64 kbit/s, mutta
siihen menee vielä aikaa.
Sinulla lienee käytössäsi vain osa IDSN-yhteydestä.
> Eikä kaikki keskukset tietenkään voi kaikkia toimintoja osata, mutta
> tuommoiset keskukset ovat nykyaan aika vähissä, mutta eipä tuommoisen
> keskuksen perään myoskään edes asenneta ISDN-liittymiä.
Tuo vähissäolo on kuvitelmaa.
On tietenkin totta, että kun asiakas tilaa ISDN-liittymän, hänen liittymänsä
kytketään tarvittavat toiminnot omaavaan keskukseen.
> Jotkut vain haluaisivat saada ne "toiset 1,5 puhelua" ilmaiseksi.
>
> Miten niin ilmaiseksi? Maksaahan molemmat B-kanavat erikseen?
Joku tuossa vain kerran valitteli, että ISDN-hinnoittelun tulisi olla sama
kuin tavallisesta puhelinyhteydestä perittävä.
Tästä asiasta saivartelu loppuu osaltani tähän.
Pertti
Ari Saastamoinen
In article <4n99u7$r...@kuikka.inet.fi> Pertti Wahlsten <Pertti....@tele.telebox.fi> writes:
Puhelinverkossa siirtotie on 64 kbittiä.
yhteyksillä.
Siis miten niin 2,5 kertainen? Itsehan jo sanoit, etta puhelinverkon
siirtotie on 64 kbps, miksi sen sitten pitaisi olla 2,5 kertainen, etta
saadaan siirrettya 64 kbps? Ja jos otetaan toinen aikaväli käyttöön,
niin keskusten välisessä liikenteessä ne tulee toisena puheluna, ja
nykyäänkin voi (ainakin käsittääkseni) keskuksen kautta kulkea useampia
puheluita yhtä aikaa.
Petri Helenius
> Juu, kyllä meilläkin on duunissa 2x30x64k, ei siinä mitään.
> Erikoislaitteilla voidaan kyllä rakentaa vaikka millaisia juttuja.
> Kyse ymmärtääkseni olikin siitä, voiko valintaisen verkon läpi
> ottaa yhteyden vaikkapa Tampereelta jonnekin Helsinkiin ja
> lisätä yhden 64k kanavan toisen päälle halutessaan. Ei voi.
Siis t{m{h{n nyt on ihan puppua. Toisen kanavan saa pystyyn vaikka
Helsingist{ Yhdysvaltoihin. Tai vaikka kolmannen. Taisivat kaverit
puhua ns. siit{ milloin puhelinsysteemit pystyv{t tarjoamaan yhden
128k kanavan kahden 64k kanavan sijaan jotka p{iss{ olevat purkit sitten
yhdist{v{t yhdeksi.
K{ytt{j{n kannaltahan t{ss{ ei ole muuta eroa kuin ett{ 'yhdist{mispalvelusta'
kyett{neen nyht{m{{n ainakin parikymppi{ kuussa (vink vink :-).
Ja h|lm| kansa maksaa.
> > Vuosi 1998 olikin kesällä 1995?
> Niin, olin HPY:n tutkimuslaboratoriossa tätä ihmetelemässä
> kun erään asiakkaan piti saada ISDN-soittosarja toimimaan
> kuten tuossa esitin. Ei pystynyt, ja uskoinkin vielä.
> Sanoivat, että toiminto saadaan lisättyä 1998.
Jep. K{ytettyj{ vehkeit{ et mainitse mutta moisia tekev{t jo t{{ll{
aiemminkin mainitut Cisco ja Ascend. En sano ett{ n{m{ ovat ainoat mutta
kaksi jotka ainakin toimivat. Odottelemme mielenkiinnolla mit{ tapahtuu
parin vuoden p{{st{...
Niilo Neuvo
Kari Tiihonen wrote:
>
> Niilo Neuvo wrote:
> >
> > > Tuo toisen kanavan lisääminen 'vauhdissa'
> > > on tulossa Suomessa käyttöön vasta 1998.
> >
> > Sci.fi myy ja on myynyt viime kesästä lähtien N*64k kanavan yhdistystä.
> > Suurin nopeus, jota olemme kokeilleet on ollut 8*64k. Kanavia
> > saa lennossa kuorman mukaan lisää ja poiskin niitä voi tiputtaa
> > kuorman laskiessa.
>
> Erikoislaitteilla voidaan kyllä rakentaa vaikka millaisia juttuja.
Myy, se on siis tuotantokäytössä, ei duunissa, ei erikoislaitteilla.
Liittymiä on käytössä ympäri Suomea. Ja homma hoituu ihan millä tahansa
standardien mukaisella ISDN-reitittimellä (Cisco, Ascend jne.).
> Kyse ymmärtääkseni olikin siitä, voiko valintaisen verkon läpi
> ottaa yhteyden vaikkapa Tampereelta jonnekin Helsinkiin ja
> lisätä yhden 64k kanavan toisen päälle halutessaan. Ei voi.
Ihan vain varmistukseksi tuossa on tällä hetkellä 2*64k yhteys Tampereelta
(TPO:n BRI-liittymä) Helsinkiin (Telen PRI-liittymä) ja bitti viuhuu
ftp:llä 128k nopeudella.
> > Vuosi 1998 olikin kesällä 1995?
>
> Niin, olin HPY:n tutkimuslaboratoriossa tätä ihmetelemässä
> kun erään asiakkaan piti saada ISDN-soittosarja toimimaan
> kuten tuossa esitin. Ei pystynyt, ja uskoinkin vielä.
>
> Sanoivat, että toiminto saadaan lisättyä 1998.
Se mitä he haluavat tehdä on ilmeisesti ihan eri asia, kuin yhdistää N
kanavaa esim. internet käyttöön.
++Anipa
Pertti Wahlsten
es...@sci.fi (Esa Lindroos) wrote:
>Lauri-Pekka Alanko <l...@sci.fi> kirjoitti:
>
>
>>P.S Jonkunmoisena digitaalitekniikan tuntijana uskallan vaittaa etta ISDN-tekniik-
>>kaan perustuvat keskukset ovat jo nyt halvempia valmistaa.
>
>runkoverkot ovat nykyään lähes kauttaaltaan digitaalisia, joten
>anologisessa tekniikassa pitää suorittaa muunto molemmissa päissä.)
Digitaalisuus ei vielä yksin riitä määrätyn siirtonopeuden toteuttamiseen.
Laittoistot ja siirtotiet mitoitetaan toivotun siirtonopeuden mukaisiksi.
Perinteinen puhelinverkko on digitaalisenakin toteutettu 64 kbit/s nopeudella.
ISDN keskukset luonnollisesti keskustelevat laitteiston kanssa yhteensopivalla merkkikielellä.
Tässäkin saattaa olla laitevalmistajakohtaisia eroja.
Pertti
Ahola Jari,,,OHJ,57541,48
From article <319760...@icon.fi>, by Kari Tiihonen <ka...@icon.fi>:
> Ahola Jari,,,OHJ,57541,48 wrote:
>>
>> From article <319636...@icon.fi>, by Kari Tiihonen <ka...@icon.fi>:
>> >
>> > on tulossa Suomessa käyttöön vasta 1998.
>>
>
> jonkin siirron ajaksi ja sitten laskea sen taas 64k tasolle.
>
> Tuskinpa.
Henk.koht. purkin konffanneena ja kolme päivää kusoa pitäneenä
(valintalinjan yli) 1-8*64k vauhdin tuomalla syvällä kokemuksen
rintaäänelle ylläoleva kumotaan.
m.o.t.
Avainsanat ovat MPP, MPP+ ja AIM.
Kari Vaaranen
> ...niin, että halutessasi voit nostaa yhteysnopeudeksi 128k
> jonkin siirron ajaksi ja sitten laskea sen taas 64k tasolle.
>
> Tuskinpa.
Kyllä tuo toimii aivan hyvin. Usko pois vaan!
kari
--
Kari Vaaranen ! Solong, and thanks for all the fish!
Tampere Telephone Company ! ----
P.O.BOX 138 ! Tel. +358 31 224 5482
FIN-33101 Tampere, FINLAND ! http://www.tpo.fi/
Kari Vaaranen
Mikali en vallan vaarin tieda, Tampereella ISDN-liittyman yhden
kanavan kaytosta menee sama paikallispuhelumaksu kuin analogi-
liittymassakin. Liittyman konvertointi analogisesta sitten
maksaa rahaa, noin vuoden takaisen tiedon mukaan ~800,-.
Kun kerran kysytään, niin vastaan TPO:n hinnoista, ettei tarvitse
arvailla.
Normaali liittymän muuttaminen ISDN-liittymäksi tarkoittaa seuraavia
lisäkustannuksia:
asennusmaksu 810,-
perusmaksu 118,-/2kk (verkkopääte 1)
perusmaksu 178,-/2kk (verkkopääte 2)
Verkkopääte 1 ei sis mahdollisuutta analogi-laitteiden
käyttöön.
Verkkopääte 2 sisältää mahdollisuuden analogi-laitteen
käyttöön.
Puhelumaksut TPO:n alueella 48.8 p/puhelu + 4.88 p/min. (Eli
samat, kuin analogiliittymälläkin.)
Hinnat sis ALV 22%.
Huom. puhelumaksut kanavakohtaisia. Kahden kanavan käytöstä peritään
siis kaksinkertainen maksu.
terv, Kari Vääränen /TPO
Pertti....@tele.telebox.fi
es...@sci.fi (Esa Lindroos) wrote:
>>Digitaalisuus ei vielä yksin riitä määrätyn siirtonopeuden toteuttamiseen.
>Kyse oli keskusten hinnasta, ei siirtonopeudesta. Ilman ylimääräisiä
>D/A-muutoksia keskusten hinnan pitäisi laskea.
On luonnollisesti totta, että D/A-muunnokset jäävät pois, mutta
hintaan nostavana tekijänä tulee vastaavasti suuremman
siirtokapasiteetin läpikytkemiseen pystyvien kompponenttien hinnat.
Verkon rakentamisessa keskusten kustannusvaikutus on n. 30 %.
Pertti
Petri Helenius
In article <4ncrje$9...@kuikka.inet.fi> Pertti....@tele.telebox.fi writes:
> es...@sci.fi (Esa Lindroos) wrote:
> >>Digitaalisuus ei vielä yksin riitä määrätyn siirtonopeuden toteuttamiseen.
> >Kyse oli keskusten hinnasta, ei siirtonopeudesta. Ilman ylimääräisiä
> >D/A-muutoksia keskusten hinnan pitäisi laskea.
> On luonnollisesti totta, että D/A-muunnokset jäävät pois, mutta
> hintaan nostavana tekijänä tulee vastaavasti suuremman
> siirtokapasiteetin läpikytkemiseen pystyvien kompponenttien hinnat.
Mutta t{st{ kytkemisest{h{n maksetaan per minuutti ainakin kaikilla
kotimaisilla puhelinoperaattoreilla joten kapasiteetista saadaan
'asianmukainen' korvaus.
> Verkon rakentamisessa keskusten kustannusvaikutus on n. 30 %.
Pete
Esa Lindroos
Pertti Wahlsten <Pertti....@tele.telebox.fi> kirjoitti:
>es...@sci.fi (Esa Lindroos) wrote:
>>Lauri-Pekka Alanko <l...@sci.fi> kirjoitti:
>>
>>
>>>P.S Jonkunmoisena digitaalitekniikan tuntijana uskallan vaittaa etta ISDN-tekniik-
>>>kaan perustuvat keskukset ovat jo nyt halvempia valmistaa.
>>
>>ISDN-tekniikassa kun ei tarvita D/A-muuntoa. (Keskusten väliset
>>runkoverkot ovat nykyään lähes kauttaaltaan digitaalisia, joten
>>anologisessa tekniikassa pitää suorittaa muunto molemmissa päissä.)
>Digitaalisuus ei vielä yksin riitä määrätyn siirtonopeuden toteuttamiseen.
Kyse oli keskusten hinnasta, ei siirtonopeudesta. Ilman ylimääräisiä
D/A-muutoksia keskusten hinnan pitäisi laskea.
Anssi Lehtinen
k23...@kyyppari.hkkk.fi (Anssi Lehtinen) wrote:
>sten...@cc.Helsinki.FI (Dag Stenberg) wrote:
>>In sfnet.tietoliikenne.tekniikka TonyK Lindstroom <t...@ray.fi> wrote:
>>> Juu, mutta vain heinäkuun loppuun asti, jos olen oikein
>>> ymmärtänyt. Tämän jälkeen tullee myös aikaveloitus mukaan
>>> ja se mikä minua hieman epäilyttää on se, että _kaikki_
>>> puhelut tuon isdn-liittymän kautta, myös normaalit puheyhteydet,
>>> maksavat tämän jälkeen tuon aikaveloituksen mukaan.
>>>
>>Kuulin tänään, että hinta olisi 48,8 p ensimmäiseltä 7 minuutilta ja
>>senjälkeen 10 p/min.
>Niin varmaan kuulit, mutta ainakin HPY:n koti-ISDN mainoksessa
>annetaan hinnoiksi (heinäkuun alusta) 48.8p/7min ja sen jälkeen
>7p/min päivällä ja 3p/min klo.17-07
Vai olikohan se perkele 48.8p/ekat kolme minuuttia, noi minuuttitaksat
on kuitenkin oikein, en millään enää löydä sitä läpyskää.
Pertti Wahlsten
Vaikka lupasinkin, että en enää palaa tähän keskusteluun, lienee paikallaan selventää, että
taisimme puhua hieman eri asioista.
Minä puhuin televerkossa varatusta tiedonsiirtonopeudesta.
Ari puhui verkkopalvelimen mahdollistamasta tiedonsiirtonopeudesta.
Ari on siinä oikeassa, että osa 2B+D:stä ei ole verkkopalvelimen siirtonopeuskäytössä.
64 kbit/s tiedonsiirtonopeus Data-käytössä on saavutettavissa esim. Datanet-liittymällä.
Valinnainen puhelinverkko ei siihen siirtonopeuteen modemikäytössä pysty.
Pertti
Pertti Wahlsten
Näinhän se on. Lisäksi yleisestä keskuksesta tulee siirto välittää ISD:n siirtonopeudella.
2B+D ei mahdu 64 kbit/s kaistaan.
Pertti
Kari Tiihonen
Esa Lindroos wrote:
>
> Aivan niin. En ole asiantuntija, mutta tuo pitänee paikkansa.
> runkoverkot ovat nykyään lähes kauttaaltaan digitaalisia, joten
> anologisessa tekniikassa pitää suorittaa muunto molemmissa päissä.)
Vain tekniikka maksaa? ISDN:n kehitystyö on myös kallista.
___
mailto:ka...@icon.fi
Petri Helenius
> Ari puhui verkkopalvelimen mahdollistamasta tiedonsiirtonopeudesta.
> Ari on siinä oikeassa, että osa 2B+D:stä ei ole verkkopalvelimen siirtonopeuskäytössä.
> 64 kbit/s tiedonsiirtonopeus Data-käytössä on saavutettavissa esim. Datanet-liittymällä.
> Valinnainen puhelinverkko ei siihen siirtonopeuteen modemikäytössä pysty.
Mit{s ISDN sitten on jos ei juuri valinnainen puhelinverkko? Monipalvelu-
verkoksi sit{ on joskus mainittu mutta kyll{ kovin samat palvelut on kuin
puhelinverkossa ja samat kaistat ja samat puhelinkeskukset hoitavat
molempia hommia ja puhelut kulkevat samoja piuhoja.
Anssi Lehtinen
Anssi Lehtinen
j...@iki.fi (Mr. Janne Uusilehto) wrote:
>>Eikö nyt olisi aika siirtyä käyttämään ISDN:ää?
>Omien testieni perusteella EI OLE! Eivät kaikki palveluntarjoajat
>pysty antamaan edes kunnolla 1000 cps:ää linjalle, joten mitä
>iloa on ISDN:stä, kun kama kutenkin matelee linjoilla ja odottaminen
>on suurin ajanviejä nettiyhteydessä?
>Onhan siinä se kytkeytymisaika + toinen puhelinlinja ja mahdolliset
>seitsemän alanumeroa, mutta kuitenkin...
>Noh! Toisissa yhteyksissä (kotimaan) tietty kama kulkee paremmin...
>ehkä?
Ainakin Funetin Amerikan piuhoilla saa kamaa 5-30 kilotavua
sekunnissa(puhumattakaan kotimaan tai Ruotsin yhteyksistä). Ja kyllä
Telen lakuillakin (aina silloin kun ne sattuvat toimimaan) tulee usein
ulkomailta enemmän tavaraa kuin v.34 kykenee siirtämään.
Pauli R{m|
Näinhän se on. Lisäksi yleisestä keskuksesta tulee siirto välittää ISD:n siirtonopeudella.
2B+D ei mahdu 64 kbit/s kaistaan.
Enp{h{n malta min{kin olla v{{nt{m{tt{ v{h{n rautalankaa.
1) ISDN BRI-liittym{ss{ (S0) on 2 B-kanavaa (kumpikin 64 kb/s) ja
D-kanava (16 kb/s). Lis{ksi tahdistukseen k{ytet{{n 16 kb/s.
Liittym{n "raaka nopeus" on siis 160 kb/s.
2) ISDN PRI-liittym{ss{ (S2M) on 30 B-kanavaa (jokainen 64 kb/s) ja
D-kanava (my|s 64 kb/s). Lis{ksi tahdistukseen k{ytet{{n
64 kb/s. Yhteens{ nopeutta on siis 2048 kb/s.
3) D-kanavan liikenne on sanomapohjaista ja sit{ ei v{litet{
sellaisenaan keskuksesta eteenp{in kuten B-kanavia.
4) ISDN-liittym{ss{ voi olla k{ynniss{ kerrallaan yht{ monta
puhelua kuin siin{ on B-kanavia. Puhelut voivat suuntautua
samaan tai eri paikkaan.
5) Puhelinverkon ja ainakin nykyisin my|s laskutuksen kannalta
eri B-kanavien puheluita k{sitell{{n erikseen. Jos siis kaksi
kanavat on k{yt|ss{, laskutetaan kahdesta puhelusta.
6) K{ynniss{ oleva puhelu varaa keskusten v{lilt{ yhden B-kanavan
puhelun ajaksi riippumatta siit{, onko kyseess{ ISDN- vai
tavallinen puhelu.
Pauli
--
Disclaimer fault - lawyers dumped
Kein{nen Paul
Petri Helenius (pe...@silver.sms.fi) kirjoittaa:
> ISDN-BRI (Basic Rate Interface) sis{lt{{ kolme kanavaa. Kaksi 64kbps
> B-kanavaa ja yhden 16kbps (huom!) signalointikanavan. Suomessa
> signalointi-
> kanavaa ei (onneksi) voi k{ytt{{ esim. X.25:n ajamiseen kuten esim.
> Saksassa.
Anteeksi nyt, mutta mit{ sinulla on D-kanavan hy|dynt{mist{ vastaan ?
Min{ ainakin keksisin paljon sovelluksia pienivolyymiselle satunnaiseen
aikaan tapahtuvalle tiedonsiirrolle (esim. mittausten ja h{lytysten
siirrot tai vaikka vanhan X.25 mailin uudelleen henkiin her{tt{misen).
Tokihan B-kanavankin kytkeytymisaika on lyhyt, mutta tariffipolitiikan
takia (aina menee ppm sekunninkin puhelusta) homma voi tulla hyvin
kalliiksi, varsinkin jos viestej{ pit{{ siirt{{ moneen paikkaan.
Kyselin vuosi sitten TPOlta D-kanavan k{ytt|mahdollisuuksista, mutta
siell{ ei kukaan osannut vastata mit{{n.
Onko D-kanavan k{ytt| estetty Suomessa teknisill{ m{{r{yksill{ vai onko
kyseess{ teleoperaattoreiden haluttomuus tarjota moista palvelua ?
Teemu Salovaara
Pertti Wahlsten <Pertti....@tele.telebox.fi> wrote:
>Perinteinen puhelinverkko on digitaalisenakin toteutettu 64 kbit/s nopeudella.
Tarkoittanet sitä lähimmästä keskuksesta tilaajalle tulevaa osaa ?
Teemu
-- Teemu Salovaara --------------
-- internet: tsal...@pcuf.fi ------
-- GSM: +358-50-514 6171 -------
Osmo Vuorio
In article <PETE.96Ma...@silver.sms.fi>, pe...@silver.sms.fi (Petri Helenius) says:
>Tosin koko puhelinverkko heitett{neen vanhanaikaisena roskiin l{himm{n
>vuosikymmenen kuluessa...
>
Tässä vaihtoehdossa on nuoremmalla sukupolvella tosi paljon
tekemätöntä työtä edessä, ei tule aika eikä pii riittämään.
Osmo
Kari Tiihonen
Miten hemmetissä saisin System Agentin tekemään johonkin
tiettyyn aikaan DialUpilla verkkoyhteyden automaattisesti?
Näyttää, ettei tuota voi käyttää ollenkaan, vaan pitää
asentaa joku muu dialeri...
___
mailto:ka...@icon.fi
Pertti Wahlsten
pe...@silver.sms.fi (Petri Helenius) wrote:
>Mit{s ISDN sitten on jos ei juuri valinnainen puhelinverkko?
ISDN-verkko on kyllä valinnainen verkko, mutta sen siirtokapasiteetti ei rajoitu maksimissaan
tuohon puhelinverkon 64 kbit/s.
Kun asiakas tilaa ISDN-liittymän, sen on myös mahdollistettava ISDN:n siirtonopeus.
On asiakkaan asia missä laajuudesa hän verkkon siirtonopeutta hyödyntää.
> Monipalvelu-
>verkoksi sit{ on joskus mainittu mutta kyll{ kovin samat palvelut
Palvelutarjonta on luonnollisesti osittain samaa.
Suurempi siirtonopeus luo mahdollisuuksia ja palveluilla tulevat yleensä vasta sitten kun
mahdollisuudet on luotu.
>on kuin
>puhelinverkossa ja samat kaistat
Kysymys on, että ISDN-yhteyden toteuttamiseen tarvitaan useampi 64 kbit:n kaista, jotta
maksimisiirtonopeus saavutettaisiin.
Hinnoittulua en tunne, mutta jos hinnoittelu on toteutettu käytetyn kaistan mukaan, niin hyvä
on.
> ja samat puhelinkeskukset hoitavat
>molempia hommia
Ei valitettavasti pidä paikkaansa.
Vanhempiin digi-keskuksiin ei ISDN-liitynttä voida tehdä.
Uudemmissakaan keskuksissa ei kaikkien laitevalmistajien keskukset ISDN-liityntää mahdollista.
>ja puhelut kulkevat samoja piuhoja.
Näinhän se tietenkin on.
Tilaajajohdon osalta siirtonopeuden määrittelee tilaajapäässä ISDN:n verkkopalvelin ja
keskuspäässä verkkopalvelimen nopeuteen synkronoitu keskuksen liityntä.
Keskusten välisillä yhteyksillä käytetään suurempia siirtonopeuksia, joiden on mahdollistettava
asiakkaan haluama siirtonopeus.
Siirtotien toteutuksessa ISDN edellyttää siihen soveltuvien laitteiden käyttöä, jotta siirto
olisi mahdollista.
On harhakuvitelma luulla, että siirtonopeuden lisääminen televerkossa ei maksaisi mitään, tai
olisi ISDN-siirron osalta saman hintaista toteuttaa, kuin 64 kbit/s.
Eikähän tämä tästä aiheesta riitä.
Jokainen tulkoon uskollaan ja kuvitelmillaan autuaaksi.
Pertti
Ari Saastamoinen
ISDN-verkko on kyllä valinnainen verkko, mutta sen siirtokapasiteetti ei rajoitu maksimissaan
tuohon puhelinverkon 64 kbit/s.
Mutta kun tuo kaista ei saa rajoittua tuohon 64 kbps:ään edes tavallisessa
puhelinverkossa, koska tällöin ei pystyttäisi hoitamaan kuin yksi puhelu
kerrallaan, ja olisi paljon tyytymättömiä asiakkaita. Ja asiakas varaa
verkosta täsmälleen yhtä paljon kaistaa oli hänellä sitten ISDN tai kaksi
tavallista liittymää.
Ei valitettavasti pidä paikkaansa.
Vanhempiin digi-keskuksiin ei ISDN-liitynttä voida tehdä.
Uudemmissakaan keskuksissa ei kaikkien laitevalmistajien keskukset ISDN-liityntää mahdollista.
Siis vaikka digikeskukseen ei saataisikaan ISDN-asiakasliittymaa, ne kuitenkin
osaavat välittää muualta tulleita ISDN-yhteyksiä eteenpäin. Sillä nuo ISDN-
yhteydet ovat täsmälleen samanlaisia aikavälejä kuin tavalliset puhelutkin.
Pekka Taipale
In article <4nh9f0$6...@news.clinet.fi> tsal...@pcuf.fi (Teemu Salovaara) writes:
>>Perinteinen puhelinverkko on digitaalisenakin toteutettu 64 kbit/s nopeudella.
>
>Tarkoittanet sitä lähimmästä keskuksesta tilaajalle tulevaa osaa ?
No yleensä lähimmästä keskuksesta (tai tilaajavälittimestä) tilaajalle
tulee analoginen piuha, jossa bittinopeuksia ei lasketa, tai sitten
ISDN BRI. Yhden perinteisen puhelun välittämiseen käytetään kuitenkin
koko verkon läpi 64 kbit/s (jos et soita Pohjois-Amerikkaan tai muihin
hassuihin paikkoihin) eli perinteinen puhelinverkko on ETSI-maailmassa
toteutettu 64 kbit/s nopeudella. 64 kbit/s signaaleja ei tietenkään
yleensä juuri kuljetella yksinään, vaan isompien putkien osana.
--
Pekka Taipale -- p...@iki.fi -- <url:http://www.iki.fi/pjt/>
Pertti Wahlsten
Televerkossa et ole yksin siirtotiellä kuin lähimmän liityntäpisteen ja
päätelaitteesi välisellä osuudella ja vastaanottopään vastaavalla
osuudella.
Muilla siirtjohdoilla on kanssasi useita käyttäjiä, joille jokaiselle on
tarjottava heille sopiva palvelu ja sen mukainen siirtonopeus.
Käsityksesi televerkon rakenteesta johtaa vähintäänkin kahteen
päätelmään.
Joko et elä realimailmassa, etkä joudu itse maksamaan verkon käytön
kustannuksia.
Tai sitten olet se ainoa suomalainen, jolla olisi varaa ajatustesi
mukaisen verkon rakentamisen kustannusten maksamiseen ja sen ylläpidosta
aiheutuviin, tavallisen asiakkaan kannalta, kohtuuttomiin kustannuksiin.
Pertti
Pertti....@tele.telebox.fi
oh3...@pinnie.vip.fi (Ari Saastamoinen) wrote:
> ISDN-verkko on kyllä valinnainen verkko, mutta sen siirtokapasiteetti ei rajoitu maksimissaan
> tuohon puhelinverkon 64 kbit/s.
>Mutta kun tuo kaista ei saa rajoittua tuohon 64 kbps:ään edes tavallisessa
>puhelinverkossa, koska tällöin ei pystyttäisi hoitamaan kuin yksi puhelu
>kerrallaan, ja olisi paljon tyytymättömiä asiakkaita.
Verkko on eri asia kuin yksittäinen yhteys ja sen varaama
siirtokapasiteetti. Siirtoyhteydet ovat myös digitaalisia ja haluttua,
yksittäisen yhteyden, siirtonopeutta varten on siirtotieltä varattava
oma kaistansa ko siirtonopeutta varten tarkoitetuilla laitteilla.
Valinnaisessa puhelinverkossa tuoksi kaistaksi on varattu perinteisen
puhelinverkon 300 - 3400 Hz taajuutta vastaava 64 kbit/s.
>Siis vaikka digikeskukseen ei saataisikaan ISDN-asiakasliittymaa, ne kuitenkin
>osaavat välittää muualta tulleita ISDN-yhteyksiä eteenpäin.
Keskuksen liityntäpisteen on aina pystyttävä vastaanottamaan
siirtotieltä tuleva yksittäisen yhteyden siirtonopeus.
Nämä asiat hoidetaan siirtoteiden reitityksellä.
ISDN-verkosta on yhdyskäytävät valinnaiseen puhelinverkkoon, niitä
palveluita varten, joiden toteuttamiseen valinnaisen puhelinverkon 64
kbit/s siirtonopeus on riittävä.
Tämän paksumpaa rautalankaa en tähän hätään löydä mistään.
Pertti
Pertti....@tele.telebox.fi
tsal...@pcuf.fi (Teemu Salovaara) wrote:
>Pertti Wahlsten <Pertti....@tele.telebox.fi> wrote:
>>Perinteinen puhelinverkko on digitaalisenakin toteutettu 64 kbit/s nopeudella.
>Tarkoittanet sitä lähimmästä keskuksesta tilaajalle tulevaa osaa ?
Nimenomaan sitä en tarkoita.
Tilaajajohto on yleensä analoginen (ISDN:ää lukuunottamatta) ja sen
taajuusalue on 300 - 3400 Hz.
Keskukset ja keskusten väliset yhteydet ovat digitaalisia.
Digitaalinen siirtotie yksittäisellä puhelulla on 64 kbit/s.
Nyt alkaa pikkuhiljaa säteilemään, mistä tässä on kysymys.
Itse televerkon siirtonopeuskäsite näyttää "näppis - tietokone" välin
"bittinikkareille" olevan vieras käsite:-(
Teletekniikassa analoginen singnaali muunnetaan 64 kbit/s
digitaalimuotoon.
Useita 64 kbit/s digitaalikaistoja kerätään yhdelle siirtotielle
siirtolaitteilla, joilla kukin 64 kbit/s.n kaista lähetetään
suuremmalla siirtonopeudella eteenpäin ja vastaanottopäässä sitten
puretaan suurempi siirtonepeus siirtolaitteilla takaisin 64 kbit/s
tasolle, jotta käyttäjän saama siirtonopeus ei alenisi.
Eli puhelinverkolla voidaan yksittäisellä yhteydellä välittää
maximissaan 64 kbit/s siirtonopes.
Päätelaitteista riippuu, kuinka lähelle maksimisiirtonopeutta voidaan
päästä.
Pertti
Jouni Linkola
> Mit{s ISDN sitten on jos ei juuri valinnainen puhelinverkko? Monipalvelu-
> verkoksi sit{ on joskus mainittu mutta kyll{ kovin samat palvelut on kuin
> puhelinverkossa ja samat kaistat ja samat puhelinkeskukset hoitavat
> molempia hommia ja puhelut kulkevat samoja piuhoja.
jaa jaa kun olisikin. vasta erikseen tata samaa asiaa kysymalla minulle
kerrottiin etta ISDN ei tue kaikkia normaaliin digitaalisen keskuksen
tarjoamia nk plus-palveluja. No mita se tukee ja mita ei, kysyin HPY:lta
vaan eipa osannut kertoa...
J
Mika Jalava
Minusta tuntuu ett{ t{ss{ eiv{t nyt ihmiset kerta kaikkiaan puhu
samoista asioista. Pertti selitt{{ miksi ISDN voi vaatia verkolta
tavallista puhelinliittym{{ enemm{n k{ytt|tilanteesta riippuen, muut
kaiketi haluaisivat l{hinn{ tiet{{ miksi 64 kbps yhteyden k{ytt|
maksaa (tai tulee maksamaan) HPY:ll{ enemm{n silloin kun sit{
k{ytet{{n ISDN-liittym{st{ kuin tavallisesta puhelinliittym{st{.
Se ett{ ISDN:ll{ pystyy verkkoa rasittamaan enemm{n on ymm{rrett{v{
peruste sille ett{ perusmaksu on kalliimpi. Sen sijaan se, ett{ 64
kbps verkon kapasiteettia maksaa ISDN-liittym{st{ enemm{n _per
minuutti_ on ymm{rrett{v{ ainoastaan kaupallisista l{ht|kohdista
johtuvaksi. Koska palvelu on "parempi" vaikka se ei sin{ns{
tarjoajalleen enemp{{ maksakaan (siis nimenomaan yhteyden k{ytt| per
minuutti), voi siit{ tietenkin veloittaa enemm{n. Mahdollinen kilpailu
alalla voisi {kki{ johtaa siihen ettei samasta palvelusta eri
k{{reess{ olisi varaa peri{ eri hintaa.
Ja jos joku l{hett{{ mulle mailina jonkun n{ppis/tulkkauskuvauksen
jolla tavallisen mskermitin vanhassa peeseess{ saa tajuamaan oikeita
skandeja, niin olenpa oikein kiitollinen eik{ teid{n en{{ tarvitse
k{rsi{ n{it{ v{kk{r|it{...
Mika
Ilkka Pirskanen
Niskanen Mikko wrote:
> Jos p{{telaite on vaikkapa modeemi, jo nykyinen 28.8 kbit/s nopeus
> huikentelee siirtonopeuden yl{rajoilla, koska modeemit ovat ns.
> full-duplex -masiinoita, eli siirt{v{t yht{aikaa dataa kahteen
> suuntaan. 64 / 2 = 32 kbit/s maksimissaan datanopeutena. Lis{t{{n
> soppaan virheenkorjausbitit hy|tykuorman p{{lle, eli 28.8 kbit/s
> onkin aika hyv{ saavutus kaksisuuntaiselle, analogiselle p{{te-
> laitteelle.
Käsittääkseni tämä ei ole kuitenkaan syy, miksi ei päästä paljoakaan yli 28.8
kbit/s (itse asiassa taitaa olla olemassa 33.6 kbit/s modemejakin), vaan se,
että muunnos analogisesta digitaaliseksi haaskaa informaatiota.
> Kokonaan eri asia on sitten signalointinopeus.
Juu, eli baud/s on signalointinopeus ja bit/s datanopeus.
Ilkka
Ilkka Pirskanen
Mika Iisakkila wrote:
>
> Ilkka Pirskanen <ilkka.p...@tiha.pp.fi> writes:
> >Käsittääkseni tämä ei ole kuitenkaan syy, miksi ei päästä paljoakaan yli 28.8
> >kbit/s (itse asiassa taitaa olla olemassa 33.6 kbit/s modemejakin), vaan se,
> >että muunnos analogisesta digitaaliseksi haaskaa informaatiota.
>
> analoginen yhteys olisi täysin häiriötön, niin siitä saataisiin
> teoriassa menemään läpi ääretön siirtonopeus, vaikka kaistanleveyttä
> olisi 300-301 Hz.
No kyllä sillä nyt vaan on muunnoksenkin kanssa tekemistä. Vaikka sinulla olisi
ideaalinen analoginen yhteys tähän A/D-muuntimeen, niin jos se A/D-muunnin
samplaa sitä analogista linjaa 8000 kertaa sekunnissa ja erottaa 256
signaalitasoa, niinkuin joku tässä väitti, niin se on ihan samantekevää kuinka
häiriötön se analoginen piuha on. Teoreettinen maksimi on 64 kbit/s, mutta koska
modemin signalointi ei voi mitenkään olla tahdistunut A/D-muuntimeen,
päädyttäneen tuohon n. 30 kbit/sekunnissa. ISDN:ssä ei ole ko. A/D-muunnosta,
vaan verkkoon voidaan ajaa suoraan 64 kbit/s signaali.
Ilkka
Ilkka Pirskanen
Mika Iisakkila wrote:
> Shannonin laki puolestaan sanoo, että häiriöllisen kanavan maksimi
> informaatiosiirtonopeus bitteinä sekunnissa on
> bps_max = H log_2 (1 + N), jossa H on siirtokanavan kaistanleveys
> ja N on signaali/kohinasuhde (paljaana lukuna, ei desibeleinä).
> Sijoittamalla n = 8 ja H = 3000 Hz saadaan analogisen puhelinyhteyden
> (joka välillä kvantisoidaan 8 bitillä) maksimidatasiirtonopeudeksi
>
> 3000 * log_2 (1 + ( 10^( (6*8+1.8)/10) ) ) ~= 49.6 kbps.
>
> (jos se kaista oli 300-3400 Hz (en muista), niin yläraja on 51.2 kbps)
Tässä on lähdetty siitä, että analoginen piuha on sellainen, että siinä ei
missään olosuhteissa kaistanleveys voisi olla yli 3000 Hz (tai 3100 Hz).
Käytännössähän asia ei ole näin, esim. kantataajuusmodemeilla voidaan ajaa
512 kbps aivan tavallisia puhelinkaapeleita pitkin muutaman kilometrin
matkalla. Eli olen edelleen sitä mieltä, että KÄYTÄNNÖSSÄ modemin
siirtokyvyn rajoittaa se A/D-muunnos eikä kaapelien signaali/kohinasuhde,
joka mahdollistaisi suuremmankin nopeuden.
Ilkka
Ari Saastamoinen
kerrottiin etta ISDN ei tue kaikkia normaaliin digitaalisen keskuksen
tarjoamia nk plus-palveluja. No mita se tukee ja mita ei, kysyin HPY:lta
vaan eipa osannut kertoa...
ISDN:n tapauksessa osa keskuksen tarjoamista palveluista on tuotu sinulle
kotiin asti, joten esim. koputus ja kolminneuvottelu pitaa toteuttaa
puhelinkoneessa (luonnollisesti semmoinen digitaalimalli)
Pertti....@tele.telebox.fi
> Mit{s ISDN sitten on jos ei juuri valinnainen puhelinverkko?
Lueppa muista vastauksista, ja totea, että ISDN-verkko on erillisenä
verkkona toteutettu verkko.
>> samat palvelut on kuin puhelinverkossa
Mikä estäisi suurempaan asiakaskohtaiseen siirtonopeuteen perustuvalla
verkolla välittämään myös palveluita, jotka eivät tätä siirtonopeutta
tarvitse.
>> ja samat kaistat ja samat puhelinkeskukset hoitavat
>> molempia hommia ja puhelut kulkevat samoja piuhoja.
Mikäpä minä olen uskovaisten asioihin puuttumaan.
Jokainen tulkoon uskollaan autuaaksi - mutta eläköön myös
harhakäsitystensä kanssa.
Pertti
Esa Lindroos
Kari Tiihonen <ka...@icon.fi> kirjoitti:
OK. Kehitystyö maksaa. Mutta eikö ISDN ala jo olemaan kymmenisen
vuotta vanha keksintö? Ja vasta nyt se on lyömässä itsensä läpi. (Kun
tarvittavan tekniikan hinta on pudonnut.)
--
Esa Lindroos
E-mail: es...@sci.fi
WWW: http://www.sci.fi/~esli
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Optimisti ajattelee, että elämme parhaassa mahdollisessa maailmassa.
Pessimisti pelkää, että se saattaa olla totta.
- Doug Larson
Kari Tiihonen
Mikko Hiltunen wrote:
>
> Hetkinen, tuntuu kuin te ette ymmärtäisi toistenne sanomaa, tai minä
> en ymmärrä mistä te puhutte (mikä nyt ei olisi mitään utta:)
>
> Yksinkertaistettuna _minusta_ Tiihonen tarkoittaa sueraavaa tilanne:
> 1. Otetaan 64k yhteys palveluntajoajaan
> 2. Kesken yhteyden tarvitaan lisää siirtonopeutta, joten lisätään
> toinen 64k kanava -> 128k.
> 3. Taas kesken yhteyden tiputetaan toinen kanava käytöstä -> yhteys 64k
>
> Menikö oikein? Ja tuo olisi mahdollista vasta 1998.
Meni. Juuri näin.
___
mailto:ka...@icon.fi
Kari Tiihonen
Esa Lindroos wrote:
>
> OK. Kehitystyö maksaa. Mutta eikö ISDN ala jo olemaan kymmenisen
> vuotta vanha keksintö? Ja vasta nyt se on lyömässä itsensä läpi. (Kun
> tarvittavan tekniikan hinta on pudonnut.)
Sikäli kun olen tässä viimeisen vuoden tuota seurannut, yksikään
puhelinlaitos ei vielä tajua ISDN:stä juurikaan mitään.
HPY ei tiedä edes itse mitä sen käyttäminen maksaa,
asiakkaat kylläkin; saman kuin normaalinkin puhelimen.
___
mailto:ka...@icon.fi
Mikko Hiltunen
Petri Helenius (pe...@silver.sms.fi) wrote:
> In article <31978C...@icon.fi> Kari Tiihonen <ka...@icon.fi> writes:
>
> > Juu, kyllä meilläkin on duunissa 2x30x64k, ei siinä mitään.
> > Erikoislaitteilla voidaan kyllä rakentaa vaikka millaisia juttuja.
>
> > Kyse ymmärtääkseni olikin siitä, voiko valintaisen verkon läpi
> > ottaa yhteyden vaikkapa Tampereelta jonnekin Helsinkiin ja
> > lisätä yhden 64k kanavan toisen päälle halutessaan. Ei voi.
>
> Siis t{m{h{n nyt on ihan puppua. Toisen kanavan saa pystyyn vaikka
Hetkinen, tuntuu kuin te ette ymmärtäisi toistenne sanomaa, tai minä
en ymmärrä mistä te puhutte (mikä nyt ei olisi mitään utta:)
Yksinkertaistettuna _minusta_ Tiihonen tarkoittaa sueraavaa tilanne:
1. Otetaan 64k yhteys palveluntajoajaan
2. Kesken yhteyden tarvitaan lisää siirtonopeutta, joten lisätään
toinen 64k kanava -> 128k.
3. Taas kesken yhteyden tiputetaan toinen kanava käytöstä -> yhteys 64k
Menikö oikein? Ja tuo olisi mahdollista vasta 1998.
> Pete
--
Mikko Hiltunen
Mikko.H...@hut.fi mad...@clinet.fi
Petri Helenius
> > Mit{s ISDN sitten on jos ei juuri valinnainen puhelinverkko? Monipalvelu-
> > verkoksi sit{ on joskus mainittu mutta kyll{ kovin samat palvelut on kuin
> > puhelinverkossa ja samat kaistat ja samat puhelinkeskukset hoitavat
> > molempia hommia ja puhelut kulkevat samoja piuhoja.
> jaa jaa kun olisikin. vasta erikseen tata samaa asiaa kysymalla minulle
> kerrottiin etta ISDN ei tue kaikkia normaaliin digitaalisen keskuksen
> tarjoamia nk plus-palveluja. No mita se tukee ja mita ei, kysyin HPY:lta
> vaan eipa osannut kertoa...
T{ss{h{n on taas kyse siit{ ett{ jos ohjelmistokehityst{ tehd{{n
miettim{tt{ kokonaisuutta tai pahimmillaan puhelinoperaattori ei ole
'tuotteistanut' tiettyj{ palveluita eri liittym{tyypeille joten ne eiv{t
ole saatavissa kun puhelinkeskuksesta ei voi sit{ tietty{ bitti{ pist{{
p{{lle kun sit{ ei oikeasti ole olemassa. Samassa keskuksessa ja verkossa
ne piuhat ovat silti kiinni.
Pekka Pessi
In article <4n99fn$r...@kuikka.inet.fi> Pertti Wahlsten <Pertti....@tele.telebox.fi> writes:
>es...@sci.fi (Esa Lindroos) wrote:
>>Lauri-Pekka Alanko <l...@sci.fi> kirjoitti:
>>>P.S Jonkunmoisena digitaalitekniikan tuntijana uskallan vaittaa etta ISDN-tekniik-
>>>kaan perustuvat keskukset ovat jo nyt halvempia valmistaa.
>>ISDN-tekniikassa kun ei tarvita D/A-muuntoa. (Keskusten väliset
>>runkoverkot ovat nykyään lähes kauttaaltaan digitaalisia, joten
>>anologisessa tekniikassa pitää suorittaa muunto molemmissa päissä.)
>Digitaalisuus ei vielä yksin riitä määrätyn siirtonopeuden toteuttamiseen.
>Laittoistot ja siirtotiet mitoitetaan toivotun siirtonopeuden mukaisiksi.
>Perinteinen puhelinverkko on digitaalisenakin toteutettu 64 kbit/s nopeudella.
En nyt oikein ymmärrä.
ISDN:ssä puhelinlinjaa myöden kulkee kaksi 64 kilobipan B-kanavaa.
Analogialinjalla kulkeva signaali muutetaan keskuksessa 64 kilobipan
B-kanavaksi.
ISDN:llä on mahdollisuus käyttää useita puhelinyhteyksiä
yhtäaikaa. Samoin analogialinjalla on mahdollisuus varata useita
puhelinyhteyksiä samaan aikaan.
Missä on se ratkaiseva ero keskusten tai niiden välisten yhteyksien
kapasiteetin kannalta?
Pekka
Ari Saastamoinen
Jos p{{telaite on vaikkapa modeemi, jo nykyinen 28.8 kbit/s nopeus
huikentelee siirtonopeuden yl{rajoilla, koska modeemit ovat ns.
full-duplex -masiinoita, eli siirt{v{t yht{aikaa dataa kahteen
suuntaan. 64 / 2 = 32 kbit/s maksimissaan datanopeutena. Lis{t{{n
soppaan virheenkorjausbitit hy|tykuorman p{{lle, eli 28.8 kbit/s
Paitsi, että tuo jakaminen kahdella on tuossa sinun esimerkissäsi tehty
muuten ihan oikein, mutta väärästä syystä. Se jakaminen pitäätehdä siksi,
koska tarvitaan vähintään kaksi samplea, jotta ko. samplesta voidaan päätellä
yhtään mitään. Jännitetasot muuttuvat moneen otteeseen matkallaan perille,
joten yhdestä samplesta ei pystytä mitenkään päättelemään, mikä pitäisi
alkuperäisen signaalin olla. Ja B-kanava on kaksisuuntainen.
Niskanen Mikko
Pertti....@tele.telebox.fi writes:
>>Tarkoittanet sitä lähimmästä keskuksesta tilaajalle tulevaa osaa ?
>Nimenomaan sitä en tarkoita.
>Tilaajajohto on yleensä analoginen (ISDN:ää lukuunottamatta) ja sen
>taajuusalue on 300 - 3400 Hz.
Analogista piuhaa yleens{ on vain se vihonviimeinen p{tk{ viimeisest{
keskuksesta tilaajalle.
>Keskukset ja keskusten väliset yhteydet ovat digitaalisia.
>Digitaalinen siirtotie yksittäisellä puhelulla on 64 kbit/s.
Joita sitten kasataan esim. 30 kanavaa nippuun, jolloin
puhutaan PCM-30 -signaalista (tai 30B+D). Bit rate on siis
30 * 64 kbit/s eli noin 2048 kbit/s. N{it{ taas niputetaan
yhteen....
>Teletekniikassa analoginen singnaali muunnetaan 64 kbit/s
>digitaalimuotoon.
>Useita 64 kbit/s digitaalikaistoja kerätään yhdelle siirtotielle
>siirtolaitteilla, joilla kukin 64 kbit/s.n kaista lähetetään
>suuremmalla siirtonopeudella eteenpäin ja vastaanottopäässä sitten
>puretaan suurempi siirtonepeus siirtolaitteilla takaisin 64 kbit/s
>tasolle, jotta käyttäjän saama siirtonopeus ei alenisi.
Hmmm..."ei alenisi". Pikemminkin nykyisell{ toteutuksella ei
voida poimia yksitt{ist{ 64 kbit/s kanavaa kuin PCM-30:st{.
Jos PCM-30:si{ on niputettu yhteen, t{ytyy signaali purkaa
takaisin PCM-30:ksi vaikka haluttaisiin vain yksi 64 kbit/s
kanava esiin. Siirtonopeus on sen sijaan aina yhdelle kanavalle
vakio 64 kbit/s. Kiinte{. Fiksattu. Ei-muutettavissa.
>Eli puhelinverkolla voidaan yksittäisellä yhteydellä välittää
>maximissaan 64 kbit/s siirtonopes.
>Päätelaitteista riippuu, kuinka lähelle maksimisiirtonopeutta voidaan
>päästä.
Siis: siirtonopeus on kiinte{ 64 kbit/s. Jos k{ytet{{n ISDN-liittym{{,
koko siirtokanavan kapasiteetti voidaan hy|dynt{{ (teoriassa).
Jos p{{telaite on vaikkapa modeemi, jo nykyinen 28.8 kbit/s nopeus
huikentelee siirtonopeuden yl{rajoilla, koska modeemit ovat ns.
full-duplex -masiinoita, eli siirt{v{t yht{aikaa dataa kahteen
suuntaan. 64 / 2 = 32 kbit/s maksimissaan datanopeutena. Lis{t{{n
soppaan virheenkorjausbitit hy|tykuorman p{{lle, eli 28.8 kbit/s
onkin aika hyv{ saavutus kaksisuuntaiselle, analogiselle p{{te-
laitteelle.
Kokonaan eri asia on sitten signalointinopeus, eli kuinka
usein l{hetet{{n "merkkej{" siirtokanavaan. Jos esimerkiksi yhdell{
"merkill{" voidaan esitt{{ nelj{ eri j{nnite/vaihetasoa, voidaan
yhdell{ "merkill{" l{hett{{ kahden bitin sis{lt{m{ data. Jos yksi
"merkki" pystyy esitt{m{{n 128 eri mahdollisuutta, voidaan silloin
yhdell{ "merkill{" l{hett{{ 7 bitin data (2^7). Jos 9600 bit/s
yhteys k{ytt{isi 16:ta eri j{nnitetasoa esitt{m{{n hypoteettisesti
yht{ linjalle l{hetett{v{{ signaalielementti{, t{ll|in varsinainen
linjalle l{hetett{vien signaalielementtien nopeus olisi 2400
elementti{/s (16 j{nnitetasoa == 4 bitti{, 9600 / 4 = 2400).
Reaalimaailmassa ei k{ytet{ vain pelkk{{ j{nnitetasoa, vaan my|s
vaihe-eroa. T{m{ perinteisist{ modeemeista.
64 kbit/s ei ole maksimi asiakkaalle tarjottava siirtokapasiteetti.
Jos Internet-palvelun tarjoajalla on riitt{v{sti kapasiteettia,
voithan tilata vaikka kotiin asti PCM-30 -yhteyden eli 30*64 kbit/s=
2048 kbit/s, esimerkiksi. T{m{ tietysti maksaa hunajaa, mutta
paikallinen puhelinlaitoksesi on varmasti kiinnostunut neuvotte-
lemaan asiasta :).
-MNi
--
Mikko Niskanen, TTKK | Jos oli asiavirheit{, korjatkaa.
H.D.C. SYSOP
inet.fi> <4nj5lk$k...@peippo.cs.tut.fi>
Distribution: sfnet
: Jos p{{telaite on vaikkapa modeemi, jo nykyinen 28.8 kbit/s nopeus
: huikentelee siirtonopeuden yl{rajoilla, koska modeemit ovat ns.
: full-duplex -masiinoita, eli siirt{v{t yht{aikaa dataa kahteen
: suuntaan. 64 / 2 = 32 kbit/s maksimissaan datanopeutena. Lis{t{{n
: soppaan virheenkorjausbitit hy|tykuorman p{{lle, eli 28.8 kbit/s
: onkin aika hyv{ saavutus kaksisuuntaiselle, analogiselle p{{te-
: laitteelle.
Oudon tuntematonta vain taitaa olla U.S.Roboticsin ja muidenkin
modeemeissa jo kayttama v.34+ nopeus eli 33.600...
Mika Iisakkila
Ilkka Pirskanen <ilkka.p...@tiha.pp.fi> writes:
>Käsittääkseni tämä ei ole kuitenkaan syy, miksi ei päästä paljoakaan yli 28.8
>kbit/s (itse asiassa taitaa olla olemassa 33.6 kbit/s modemejakin), vaan se,
>että muunnos analogisesta digitaaliseksi haaskaa informaatiota.
Ei sillä muunnoksen kanssa sinänsä mitään tekemistä ole. Jos
analoginen yhteys olisi täysin häiriötön, niin siitä saataisiin
teoriassa menemään läpi ääretön siirtonopeus, vaikka kaistanleveyttä
olisi 300-301 Hz. Mutta kun se ei ole häiriötön, niin siihen pitää
soveltaa mösjöö Shannonin jo 40-luvulla johtamaa lakia, jossa
absoluuttisen maksimin siirtonopeudelle määräävät kaistanleveys ja
häiriöetäisyys. Linjalla on muutenkin rutinoita ja kohinaa analogisten
tilaajajohtojen vuoksi, mutta tästä päästään myös niihin AD- ja
DA-muunnoksiin, koska nekin asettavat jonkun ylärajan saavutettavalle
signaali-kohinasuhteelle omalla kvantisointikohinallaan.
Uskomatonta inttämistä tämä keskustelu noin muuten. Tavallinen
analoginen yhteys ja yksi ISDN B-kanava vievät keskusten välillä tasan
yhden 64k aikavälin. Tilaajajohto on sama. Yhteystapojen erilaiselle
aikaveloitukselle ei ole _yhtään mitään_ teknisiä perusteita, vaikka
siitä jankattaisiin maailmanloppuun asti.
--
angst
Petri Helenius
> Keskuksen liityntäpisteen on aina pystyttävä vastaanottamaan
> siirtotieltä tuleva yksittäisen yhteyden siirtonopeus.
> Nämä asiat hoidetaan siirtoteiden reitityksellä.
Seh{n t{ss{ ongelma onkin kun ISDN:n maksi yksitt{isen yhteyden siirtonopeus
*ON* tuo 64kbps. Ainakin toistaiseksi KUKAAN OPERAATTORI EI TARJOA nopeampaa
yksitt{ist{ yhteytt{ vaan asiakkaan on otettava (tai siis l{hinn{ asiakkaan
laitteen) on otettava hyv{ksi katsomansa m{{r{ n{it{ 64kbps yhteyksi{ samaan
aikaan k{ytt||n jos halutaan suurempia siirtonopeuksia. Eli pointtisi on
ns. vahvasti virheellinen.
> ISDN-verkosta on yhdyskäytävät valinnaiseen puhelinverkkoon, niitä
> palveluita varten, joiden toteuttamiseen valinnaisen puhelinverkon 64
> kbit/s siirtonopeus on riittävä.
Mit{{n sellaista kuin 'ISDN-verkko' ei nykyisell{{n ole edes olemassa kun
kuten aiemmin on mainittu ISUP-signalointi ei operaattoreilla kulje edes
omasta keskuksesta toiseen vaan ISDN-kanavat kuljetetaan siell{ muiden
puheluiden joukossa. (64k kanavissa)
Ehk{ tuo mainittu vuosiluku 1998 jolloin 'nopeammat yhteydet' tulevat
mahdollisiksi tarkoittikin nimenomaan ns. H-kutsuja joilla voidaan pyyt{{
useampi kanava (esim. 6) auki yhdell{ kertaa jolloin ISDN todellisuudessa
tukisi yli 64kbps siirtonopeuksia.
> Tämän paksumpaa rautalankaa en tähän hätään löydä mistään.
Ei t{ss{ rautalankaa tarvita, kunhan puhutaan asioista niin ett{ my|skin
kerrotaan milloin puhutaan spekseist{ jotka ovat puhelinmiesten eroottista
unelmaa 2000-luvulta ja milloin puhelinverkon nykyisista paukkulanka-
virityksist{.
Mika Iisakkila
Ilkka Pirskanen <ilkka.p...@tiha.pp.fi> writes:
>häiriötön se analoginen piuha on. Teoreettinen maksimi on 64 kbit/s, mutta koska
>modemin signalointi ei voi mitenkään olla tahdistunut A/D-muuntimeen,
>päädyttäneen tuohon n. 30 kbit/sekunnissa.
Ei se synkasta tai sen puutteesta johdu, minkä havaitsee kun tutustuu
vähän AD- ja DA-muunnosten teoriaan erityisesti laskostumisen ja sen
estämiseen käytettävien suotimien osalta. Ei siinä ole eikä tarvita
mitään synkronisointia digitaalisen siirtoväylän ja välitettävän
analogisen informaation välillä.
Mutta lasketaanpa koko roska harjoituksen vuoksi. 8-bittinen
kvantisointi tuottaa (sämpläystaajuudesta riippumatta) tietyn määrän
kvantisointikohinaa, joka asettaa ylärajan signaali-kohinasuhteelle,
josta taas Shannonin teoreeman mukaan saadaan suurin mahdollinen
siirtonopeus (joka taas riippuu lisäksi kaistanleveydestä).
PCM-koodauksen signaali/kvantisointikohinasuhde desibeleinä saadaan
kaavasta
S = 6n + 1.8, jossa n on näytteen pituus bitteinä.
Shannonin laki puolestaan sanoo, että häiriöllisen kanavan maksimi
informaatiosiirtonopeus bitteinä sekunnissa on
bps_max = H log_2 (1 + N), jossa H on siirtokanavan kaistanleveys
ja N on signaali/kohinasuhde (paljaana lukuna, ei desibeleinä).
Sijoittamalla n = 8 ja H = 3000 Hz saadaan analogisen puhelinyhteyden
(joka välillä kvantisoidaan 8 bitillä) maksimidatasiirtonopeudeksi
3000 * log_2 (1 + ( 10^( (6*8+1.8)/10) ) ) ~= 49.6 kbps.
(jos se kaista oli 300-3400 Hz (en muista), niin yläraja on 51.2 kbps)
Maalaisjärjellä tietysti pääsee suunnilleen samaan loputulokseen,
nimittäin että 64kbps digitaalisella yhteydellä on täysin mahdotonta
siirtää sen enempää informaatiota millään tavalla (ilman kompressointia).
Ongelma ei siis ole AD- ja DA-muunnokset sinänsä, vaan rajallisen
sananpituuden aiheuttama kohina.
>ISDN:ssä ei ole ko. A/D-muunnosta,
>vaan verkkoon voidaan ajaa suoraan 64 kbit/s signaali.
No kidding?
--
angst
Mika Iisakkila
Ilkka Pirskanen <ilkka.p...@tiha.pp.fi> writes:
>Tässä on lähdetty siitä, että analoginen piuha on sellainen, että siinä ei
>missään olosuhteissa kaistanleveys voisi olla yli 3000 Hz (tai 3100 Hz).
No älä nyt sotke sitä relekeskusta tähän, kun digitaalisista on
koko ajan ollut puhe, kuten lainaamassasi pätkässäkin sanotaan:
>> Sijoittamalla n = 8 ja H = 3000 Hz saadaan analogisen puhelinyhteyden
>> (joka välillä kvantisoidaan 8 bitillä) maksimidatasiirtonopeudeksi
>Käytännössähän asia ei ole näin, esim. kantataajuusmodemeilla voidaan ajaa
>512 kbps aivan tavallisia puhelinkaapeleita pitkin muutaman kilometrin
>matkalla.
No toki. Eivät ne kaapelit vaan silloin yleensä kulje keskuksen
relerumpsuttimien kautta, puhumattakaan PCM-yhteyksistä, eikä niillä
ole valintaisen puhelinyhteyden kanssa mitään muuta tekemistä kuin
että sama firma ruuvaa rasian seinään. Kohta taas tapellaan siitä,
että mikä on puhelinlinja...
--
angst
Erka Koivunen
> Ainakin Tampereella joissakin opiskelija-asunnoissa voi nauttia
> parinarun 10 megabitista, sniff.
Juu, ja Ota-Onnelassa kaikissa.
Oli pakko pistää paremmaksi.. ;-)
Erka.
--
Erka.K...@hut.fi Liikenneturvallisuus:
http://www.hut.fi/~ekoivune Newssejä ei saa lukea ajaessa.
Petri Helenius
In article <4nfo58$h...@kuikka.inet.fi> Osmo....@tele.telebox.fi (Osmo Vuorio) writes:
> In article <PETE.96Ma...@silver.sms.fi>, pe...@silver.sms.fi (Petri Helenius) says:
> >Tosin koko puhelinverkko heitett{neen vanhanaikaisena roskiin l{himm{n
> >vuosikymmenen kuluessa...
> >
> Tässä vaihtoehdossa on nuoremmalla sukupolvella tosi paljon
> tekemätöntä työtä edessä, ei tule aika eikä pii riittämään.
Ottaen huomioon ett{ puhelinverkon k{ytt{m{ siirtokapasiteetti kalpenee
datak{yt|ss{ olevalle siirtokapasiteetille l{hivuosina ellei n{in ole jo
k{ynyt niin piit{ kyll{ riitt{{ ja aikahan on vain rahaa ja p{invastoin.
Erilaisia puhe/data integraatiotuotteita on jo olemassa ja veikkaisinpa
ett{ kyseiset systeemit tulevat olemaan vuoden 1997 hittituotteita.
Pertti Wahlsten
H.D.C. SYSOP wrote:
>
> inet.fi> <4nj5lk$k...@peippo.cs.tut.fi>
> Distribution: sfnet
>
> : Jos p{{telaite on vaikkapa modeemi, jo nykyinen 28.8 kbit/s nopeus
> : huikentelee siirtonopeuden yl{rajoilla, koska modeemit ovat ns.
> : full-duplex -masiinoita, eli siirt{v{t yht{aikaa dataa kahteen
> : suuntaan. 64 / 2 = 32 kbit/s maksimissaan datanopeutena.
>
> modeemeissa jo kayttama v.34+ nopeus eli 33.600...
Varsinaisesta modemin sielunelämästä en niin kovin paljoa tiedä, mutta
puhelinverkon siirtonopeus kumpaankin siirtosuuntaan erikseen on 64 kbit/s.
Modemin suunnittelijalla on kovasti oppimista, jos eivät pysty siitä
käyttämään siirtosuuntaansa kuin 32 kbit/s.
Ehkäpä joku on jo oppinut jotain uutta :-)
Pertti
Niilo Neuvo
TUO TOIMII TÄNÄÄN IHAN MISTÄ TAHANSA SUOMEA IHAN MIHIN TAHANSA! Pahoittelen
CAPS-LOCK iskua, mutta tuo oli varmaankin 5. kerta, kun tässä keskustelussa
todettiin tämä.
Se että Tiihonen tuo maahan laitteistoa, joka tuohon ei pysty ilmeisesti
ennen vuotta 1998 ei suinkaan tarkoita, että jonkun muun valmistajan
laitteistolla homma ei onnistuisi (tämä oli tulkintani rivien välistä)!
Edelleenkin kaikki Ascendin ja Ciscon ISDN-purnukat taitavat tuon ja ovat
osanneet homman jo jonkin aikaa. Sci.fi ja Kolumbus myyvät internet
palvelua, jossa voi yhdistää kanavia. Ovat myyneet jo miltei vuoden, eli
homma ei ole mikään laboratoriossa toteutettu koe.
PC-kortteihin tuo kanavien yhdistys tulee mahdolliseksi, kun Microsoft saa
aikaiseksi sopivat ajurit ISDN-puolelle. Tämä tapahtuu micorsoftin
lupauksien mukaan tänä kesänä.
Puhelinverkon kannalta toisen kanavan käyttöönotto ei mitenkään eroa
toisesta rinnakkaisesta puhelusta samasta paikasta samaan päätepisteeseen.
Tämä ei todellakaan vaadi mitään laajennuksia puhelinverkkoon. Puheluita
voi lisäksi nykyisessä puhelinverkossa aloittaa ja lopettaa milloin
haluttaa. Tämän päälle sitten vain rakennetaan toimivat ohjelmat
laitteisiin ja annetaan bitin viuhua.
++Anipa
Juhani Varemo
>>Eikö nyt olisi aika siirtyä käyttämään ISDN:ää?
>Omien testieni perusteella EI OLE! Eivät kaikki palveluntarjoajat
>pysty antamaan edes kunnolla 1000 cps:ää linjalle, joten mitä
>iloa on ISDN:stä, kun kama kutenkin matelee linjoilla ja odottaminen
>on suurin ajanviejä nettiyhteydessä?
Tätä olen epäillytkin - ja siksi on ISDN vielä tilaamatta - niin
järkevä kun muuten varmaan olisikin. Kun tuntuu siltä, että samalla
palvelimellakin (johon olen logannut) oleva tavara odotatuttaa väliin
itseään modeemiyhteydelläkin varsin piiiitkään ennenkuin alkaa jotain
tapahtua
Onko palvelimissa yleensä huomioitu ISDN naruille mitään
prioriteetteja tms., vai ovatko ne saman ruuhkan alla kuin ne 100
modeemikäyttäjääkin?
Kertoilkaahan kaikki ISDN-käyttäjät kokemuksistanne!!
<juhani>
Ilkka Pirskanen
Mika Iisakkila wrote:
> No älä nyt sotke sitä relekeskusta tähän, kun digitaalisista on
> No toki. Eivät ne kaapelit vaan silloin yleensä kulje keskuksen
> relerumpsuttimien kautta, puhumattakaan PCM-yhteyksistä, eikä niillä
> ole valintaisen puhelinyhteyden kanssa mitään muuta tekemistä kuin
> että sama firma ruuvaa rasian seinään.
Riippumatta siitä, että tilaatko kotiisi analogisen puhelinliittymän,
ISDN-liittymän vai kantataajuusmodemit, niin täsmälleen samoja
kaapelipareja pitkin linja yhdistetään kotoasi keskukseen. Joten ei
pelkästään rasian ruuvaava firma vaan myös kaapelit ovat samat, usko
tai älä. Puhelinyhtiö ei tosiaankaan ala kaivamaan esim. 5 km uutta
kaapelia riippuen liittymätyypistä.
Ilmeisesti puhumme kahdesta hieman eri asiasta: Sinä puhut siitä, mikä
on analogisen puhelinyhteyden maksimisiirtokyky, mikäli linja
kvantisoidaan välillä 8 bitiksi ja kaistanleveys on 3100 Hz. Tulos on
51.2 kbps.
Mielestäni oletuksesi, että kaistanleveys ei voi olla suurempi kuin
3100 Hz on väärä, koska sen piuhan jota pitkin tieto kulkee
A/D-muuntimeen todellinen kaistanleveys on isompi. Siis voitaisiin
rakentaa sellainen modemi, jonka signaalitasot olisivat juuri ne 256,
jotka A/D-muunnin tunnistaisi ja joka vaihtaisi signaalia juuri
oikeilla ajanhetkillä 8000 kertaa sekunnissa ja saataisiin siirtonopeus
64 kbits/s, joka siis rikkoisi lakiasi.
Ilkka
Petri Helenius
In article <319EDF...@tele.telebox.fi> Pertti Wahlsten <Pertti....@tele.telebox.fi> writes:
> Tässä asiassa on ilmeisesti käynnyt niin, että puhutaan samalla nimellä
> kahdesta eri asiasta, sikin sokin.
> Varsinainen ISDN on 2B+d, joka vaatii siirtoverkosta 2,5 kertaisen
> kapasiteetin tavalliseen puhelinyhteyteen verrattuna ja sen mukaiset
> vastaanotto-, välitys ja siirtolaitteet.
Jaa, mit{k|h{n n{m{ vehkeet ovat? Niit{ ei liene siis viel{ myynniss{ vaan
tulevat joskus?
> Nykyisin markkinoitava Koti-ISDN on puhelnverkossa nopeasti toteutettavissa
> olleva riisuttu ISDN-versio joka käyttää kahta samanaikaista puhelinyhteyttä.
Eli 2B+D. Yll{tys ett{ t{m{ on sama asia. Kun se signalointikanava EI
EDELLEENK[[N MENE SIT[ PUHELINKESKUSTA PIDEMM[LLE.
Pertti....@tele.telebox.fi
Ilkka Pirskanen <ilkka.p...@tiha.pp.fi> wrote:
>Mika Iisakkila wrote:
>> (jos se kaista oli 300-3400 Hz (en muista), niin yläraja on 51.2 kbps)
Siirrettävä kaista on yllämainittu. Valittu näytteenottotaajuus on 64
kbit/s, kumpaankin siirtosuuntaan, joka sisältää myös siirtoyhteyden
sisäiseen valvontaan tarvittavan kerkistön
>Tässä on lähdetty siitä, että analoginen piuha on sellainen, että siinä ei
>missään olosuhteissa kaistanleveys voisi olla yli 3000 Hz (tai 3100 Hz).
Näin nimenomaan onkin asia. yli 3400 Hz:n taajuuksia ei digitaalisen
puhelinverkon välityksell voi siirtää.
>Käytännössähän asia ei ole näin, esim. kantataajuusmodemeilla voidaan ajaa
>512 kbps aivan tavallisia puhelinkaapeleita pitkin muutaman kilometrin
>matkalla.
Kyseessä on tällöin kiinteästi kytketty johto (puhelinkaapelissa
kylläkin), jonka kytkentätienä ei käytetä valinnaisen puhelinverkon
aktiivilaitteita.
Pertti
Pertti....@tele.telebox.fi
pe...@silver.sms.fi (Petri Helenius) wrote:
>Seh{n t{ss{ ongelma onkin kun ISDN:n maksi yksitt{isen yhteyden siirtonopeus
>*ON* tuo 64kbps. Ainakin toistaiseksi KUKAAN OPERAATTORI EI TARJOA nopeampaa
>yksitt{ist{ yhteytt{ vaan asiakkaan on otettava (tai siis l{hinn{ asiakkaan
>laitteen) on otettava hyv{ksi katsomansa m{{r{ n{it{ 64kbps yhteyksi{ samaan
>aikaan k{ytt||n jos halutaan suurempia siirtonopeuksia. Eli pointtisi on
>ns. vahvasti virheellinen.
Varsinaisen ISDN-protokollan mukainen yhteys on 2*64 kbit/s + 16
kbit/s yhteyden valvontaan jne....
Näitä yhteyksiä on tarjolla asiakkaan sijaintipaikasta riippuen,
rajoitetulla alueella.
Eli kyllä tarjontaa on, mutta ei joka niemen notkoon ja saarelmaan.
Toinen asia on sitten HPY:n "Koti-isdn"-nimellä markkinoima kahden
puhelinliittymän käyttöön perustuvaa järjestelmää.
Kummassakin tapauksessa tilaajajohdon päässä on oltava digitaalinen
verkkopalvelin.
>Mit{{n sellaista kuin 'ISDN-verkko' ei nykyisell{{n ole edes olemassa kun
>kuten aiemmin on mainittu ISUP-signalointi ei operaattoreilla kulje edes
>omasta keskuksesta toiseen vaan ISDN-kanavat kuljetetaan siell{ muiden
>puheluiden joukossa. (64k kanavissa)
Katso yltä.
>Ei t{ss{ rautalankaa tarvita, kunhan puhutaan asioista niin ett{ my|skin
>kerrotaan milloin puhutaan spekseist{ jotka ovat puhelinmiesten eroottista
>unelmaa 2000-luvulta ja milloin puhelinverkon nykyisista paukkulanka-
>virityksist{.
Tässä keskustelussa on mennyt sekaisin varsinainen ISDN ja eräiden
teleoperaattoreiden markkinoima "kansanpainos".
Täytyypä jatkossa olla varovaisempi sanoissaan, jotta turhilta
väärinkäsityksiltä vältytään.
Pertti
Niilo Neuvo
Pertti Wahlsten wrote:
> Niilo Neuvo wrote:
> > Puhelinverkon kannalta toisen kanavan käyttöönotto ei mitenkään eroa
> > toisesta rinnakkaisesta puhelusta samasta paikasta samaan päätepisteeseen.
> > Tämä ei todellakaan vaadi mitään laajennuksia puhelinverkkoon. Puheluita
> > voi lisäksi nykyisessä puhelinverkossa aloittaa ja lopettaa milloin
> > haluttaa. Tämän päälle sitten vain rakennetaan toimivat ohjelmat
> > laitteisiin ja annetaan bitin viuhua.
>
> kahdesta eri asiasta, sikin sokin.
>
> Varsinainen ISDN on 2B+d, joka vaatii siirtoverkosta 2,5 kertaisen
> kapasiteetin tavalliseen puhelinyhteyteen verrattuna ja sen mukaiset
> vastaanotto-, välitys ja siirtolaitteet.
>
> olleva riisuttu ISDN-versio joka käyttää kahta samanaikaista puhelinyhteyttä.
2*64k antaa saman siirtokpasiteetin kuin 128k.
Kuten tiihonen jo totesi, ei kanavia voida yhdistää puhelinpuolella ennen vuotta
1998 (jolloin jokin standardi valmistuu). Eli kanavat on toistaiseksi
yhdistettävä puhelintekniikasta riippumattomalla tavalla.
++Anipa
Kein{nen Paul
Pertti Wahlsten <Pertti....@tele.telebox.fi> kirjoittaa:
Jo 9600 bit/s modeemit käyttivät kaiunpoistotekniikkaa, joten tuo
teoreettinen siirtonopeus on 64 kbit/s suuntaa kohden.
Jos kaksi modeemia kytketään toisiinsa saman relekeskuksen kautta, olisi
periaatteessa mahdollista rakentaa modeemit, jotka pystyvät suurempaankin
siirtonopeuteen, sillä täysin analoogisen yhteyden kaistaleveys ja
signaali/kohinasuhde eivät ole tapauskohtaisesti kovin hyvin selvillä.
Täten modeemit voisivat keskenään neuvotella suurimman nopeuden, jolla
tieto saadaan siirtymään.
Ikävä vain, että elävässä elämässä kaikki puhelinkeskusten väliset
yhteydet ovat digitaalisia ja taitavat useimpien keskusten alla olevat
paikallisyhteydet käyvän välillä digitaalisessa muodossa, joten
A-tilaajalta B-tilaajalle menevän *maksimi*kapasiteetti määräytyy
tuon digitoinnin mukaan.
Asiaa mutkistaa vielä se, että digitointi tehdään puhesignaalin ehdoilla
(jonka dynamiikka voi olla aika laaja). Digitoinnissa ei suinkaan käytetä
lineaarista 8 bitin esitystapaa, vaan liukulukuesitystä, jossa on 4 bitin
mantissa ja 3 bitin eksponentti ja mantissan etumerkkibitti. Tämä
tarkoittaa sitä, että suurilla signaalivoimakkuuksilla (joita
modeemisiirrossa tietysti pyritään käyttämään) ei kovin pieniä
signaalitason muutoksia pystytä siirtämään. Täyttä dynamiikka-aluettakaan
ei voida hyödyntää, sillä silloin tilaajajohdon kohina ennen A/D muunnosta
aiheuttaisi hirveästi bittivirheitä. Kaikkia digitaalisen siirron
bittikombinaatioita ei siten saada täysimääräisesti hyödynnettyä.
Lisäksi jos modeemisignaalin pitää kulkea myös USAn 56 kbit/s
digitaaliverkon lävitse mutkistuu tilanne entisestään.
Itse pidän puhelinverkkomodeemeilla saavutettuja nopeuksia erittäin hyvinä,
koska tullaan näinkin lähelle Shannonin rajaa, monet muut tiedonsiirtotavat
ovat tätä huomattavasti huonompia. Shannonin raja on vähän niinkuin valon
nopeus, jota ei voida saavuttaa. Shannonin rajaa lähestyttäessä kasvaa
virheiden määräopeasti, johon voi yrittää vaikuttaa virheenkorjaavan
korjaavan koodin tai uudelleenlähetysten avulla, mutta tarkistusbittien
tai uudelleenlähetysbittien määrä kasvaa niin rajusti, ettei nettobittien
määrä enään saada kasvamaan.
Pertti Wahlsten
Ilkka Pirskanen wrote:
>
> Mika Iisakkila wrote:
> >
> > Ilkka Pirskanen <ilkka.p...@tiha.pp.fi> writes:
> > >Käsittääkseni tämä ei ole kuitenkaan syy, miksi ei päästä paljoakaan yli 28.8
> > >kbit/s (itse asiassa taitaa olla olemassa 33.6 kbit/s modemejakin), vaan se,
> > >että muunnos analogisesta digitaaliseksi haaskaa informaatiota.
Itse modemitekniikkaa en niin hyvin tunne, mutta tässä A/D + D/A muunnoksessa tämä syy
on. Molemmissa päissä joudutaan tekemään kaksisuuntaisessa yhteydessä A/D-muunnokset
siirtosuuntakohtaisesti.
> > Ei sillä muunnoksen kanssa sinänsä mitään tekemistä ole. Jos
> > analoginen yhteys olisi täysin häiriötön, niin siitä saataisiin
> > teoriassa menemään läpi ääretön siirtonopeus, vaikka kaistanleveyttä
> > olisi 300-301 Hz.
Enpä ole 1 Hz:n kaistanleveyteen vielä törmännytkään - mihin sitä voidaan käyttää ? :-)
Siirtoyhteyteen laatuun vaikuttaa moni muukin asia kuin höiriöt. mm vaimennus,
vaimennusvääristymä, ylikuuluminen yms. Mitä lähemmäksi ideaalisuutta pyritään, sitä
kalliimmaksi yhteyksien toteuttaminen tulisi - siitä tuskin asiakkaat pitäisivät.
Siirtonopeudet ja kaistanleveydet ovat periaatteessa samoja asioita. kaistanleveys on
fyysisen johdon ja perinteisellä transmissiotekniikalla toteutetun siirtotien termejä ja
siirtonopeus vastaa sitä digitaalisessa siirrossa.
Mikäli päätelaitteen tekniset rajoitukset ja siirtotien fysikaaliset ominaisuudet eivät
käytännössä asettaisi siirtonopeudelle omia rajoituksiaan, eikä siirtoyhteydellä olisi
kuin yksi yhtäaikainen käyttäjä, voitaisiin päästä "äärettömään ?" siirtonopeuteen -
kenellä siihen sitten täten toteuteenuana olisi varaa.
No tuo on pelkkää, koskaan toteutumatonta utopiaa :-)
> No kyllä sillä nyt vaan on muunnoksenkin kanssa tekemistä.
> Teoreettinen maksimi on 64 kbit/s, mutta koska
> modemin signalointi ei voi mitenkään olla tahdistunut A/D-muuntimeen,
> päädyttäneen tuohon n. 30 kbit/sekunnissa.
Ilkalla on asiasta aivan oikea käsitys.
Modemihan on kaksisuuntainen D/A-muunnin, jossa tietokoneen käyttämä digitaalinen
merkkikieli muutetaan muotoon, joka voidaan siirtää analogisessa puhelinverkossa
edelleen vastaanottoppäähän.
Analogisessa signaalissa joudutaan kertomaan digitaalisingnaaliin liittyvää tietoa,
jotta se aikanaan pystyttäisiin palauttamaan alkuperäiseen digitaaliseen muotoon
takaisin. Tämä kaikki syö analogisen siirtotien maksimikapasiteettiä.
On myös hyvä muistaa, että puhelinverkon digitaalisuus on oleellisesti eri asia kuin
digitaalilaitteiden signaali.
Kun painat koneesi näppäintä, se kertoo koneelle määrätyn bittikombinaation
sellaisenaan. Myöhemmin käsittelet tätä bittikombinaatiota sellaisenaan.
Puhuessasi puhelimeen, mikrofoni muuttaa puheesi sykkiväksi tasavirraksi.
Puhelinverkon digitalisointi on toteutettu siten, että kyseisestä sykkivästä
tasavirrasta otetaan määrävälein näytteitä. Näytteen perusteella muodostetaan näytettä
vastaava bittikombinaatio, joka sitten lähetetään eteenpäin ja aikanaan
vastaanottopäässä puretaan päinvastaisessa järjestyksessä.
Puhelinverkossa joudutaan modemin luoma "singnaalivirta" vastaavalla tavalla muuttamaan
digitaalisen muotoon jne..
Joten kyllä tästä häviöitä syntyy.
Pertti
Pertti....@tele.telebox.fi
juh...@sci.fi (Juhani Varemo) wrote:
>>>Eikö nyt olisi aika siirtyä käyttämään ISDN:ää?
>>Omien testieni perusteella EI OLE! Eivät kaikki palveluntarjoajat
>>pysty antamaan edes kunnolla 1000 cps:ää linjalle,
Tämä lienee alkuperäisen kysymyksen todellinen pointti.
Teleoperaattorit luovat mahdollisuudet palveluntarjonnalle.
Se mitä palveluntarjoajat tarjoavat, on eri asia.
>Onko palvelimissa yleensä huomioitu ISDN naruille mitään
>prioriteetteja tms., vai ovatko ne saman ruuhkan alla kuin ne 100
>modeemikäyttäjääkin?
ISDN-yhteyksiä varten, palveluntuottaja joutuu hankkimaan erilliset
vastaanottolaitteet ISDN-yhteyksiä varten.
Yhteydenmuodostuksen ruuhkaisuuteen modemikäyttäjillä ei siis ole
vaikutusta.
Kun käytään ISDN-verkon yhdyskäytävän kautta puhelinverkon palveluita,
jotka ovat myös modemikäyttäjien käytettävissä, niin silloin ollaan
samalla viivalla.
Pertti
Heikki Vihavainen
>Tätä olen epäillytkin - ja siksi on ISDN vielä tilaamatta - niin
>järkevä kun muuten varmaan olisikin. Kun tuntuu siltä, että samalla
>palvelimellakin (johon olen logannut) oleva tavara odotatuttaa väliin
>itseään modeemiyhteydelläkin varsin piiiitkään ennenkuin alkaa jotain
>tapahtua
>Onko palvelimissa yleensä huomioitu ISDN naruille mitään
>prioriteetteja tms., vai ovatko ne saman ruuhkan alla kuin ne 100
>modeemikäyttäjääkin?
>Kertoilkaahan kaikki ISDN-käyttäjät kokemuksistanne!!
Joo mä oon itse saanut SCI-FI:ltä täydet 8 kt/s:ssa yhdellä B-kanavalla. Ja
luulisi että ei Eunetilläkään tulisi hirveitä ruuhkia.
T: Heikki Vihavainen, email he...@sci.fi
Pertti Wahlsten
Niilo Neuvo wrote:
> Puhelinverkon kannalta toisen kanavan käyttöönotto ei mitenkään eroa
> toisesta rinnakkaisesta puhelusta samasta paikasta samaan päätepisteeseen.
> Tämä ei todellakaan vaadi mitään laajennuksia puhelinverkkoon. Puheluita
> voi lisäksi nykyisessä puhelinverkossa aloittaa ja lopettaa milloin
> haluttaa. Tämän päälle sitten vain rakennetaan toimivat ohjelmat
> laitteisiin ja annetaan bitin viuhua.
Tässä asiassa on ilmeisesti käynnyt niin, että puhutaan samalla nimellä
kahdesta eri asiasta, sikin sokin.
Varsinainen ISDN on 2B+d, joka vaatii siirtoverkosta 2,5 kertaisen
kapasiteetin tavalliseen puhelinyhteyteen verrattuna ja sen mukaiset
vastaanotto-, välitys ja siirtolaitteet.
Nykyisin markkinoitava Koti-ISDN on puhelnverkossa nopeasti toteutettavissa
olleva riisuttu ISDN-versio joka käyttää kahta samanaikaista puhelinyhteyttä.
Pertti
Vesa Perttunen
Kari,
> Juu, kanavia voi yhdistää, mutta ei kesken puhelun.
Onko loppukäyttäjälle merkitystä yhdistetäänkö keskuksessa kanavia
vai avaako päätelaite toisen kanavan rinnalle tarpeen mukaan?
Itselläni on tässä juuri alla normaali Kolumbus Internet kotiliittymä,
joka on oletusarvoisesti 64 kbit/s mutta toinen 64 kbit/s kanava nousee
heti käyttöön kun dataa siirretään yli 60 kbit/s enemmän kuin kolmen
sekunnin ajan. Siis bandwidth-on-demand. Automaattisesti ja edullisella
PC-kortilla.
Onko tässä nyt jokin maaginen laitemyyjän salajuoni, jota kuolevainen
globaalin sanomanvälityksen ammattilainen ei ymmärrä?
Terveisin
Vesa Perttunen
kehityspäällikkö
HPY Tietoverkot
Kari Tiihonen
Petri Helenius wrote:
>
> > Menikö oikein? Ja tuo olisi mahdollista vasta 1998.
>
> siis kalenterikauppaan. Ehk{ se ei vain toimi Tiihosen myymill{ peleill{ :-)
Toimii kyllä, mutta keskusvalmistajat eikä HPY ole vielä sellaista
omiin laitteisiinsa asentanut.
Minulle on sinänsä ihan sama. Pitäisi vaan päättää ketä uskoo...
Jos se toimii jo, ihmettelen miksi se aiotaan lisätä 1998.
___
mailto:ka...@icon.fi
Pertti....@tele.telebox.fi
Ilkka Pirskanen <ilkka.p...@tiha.pp.fi> wrote:
>Riippumatta siitä, että tilaatko kotiisi analogisen puhelinliittymän,
>ISDN-liittymän vai kantataajuusmodemit, niin täsmälleen samoja
>kaapelipareja pitkin linja yhdistetään kotoasi keskukseen.
Tilaajajohto voidaan toteuttaa useampia siirtotieratkaisuja käyttäen.
Siirtotienä voi olla kuparikaapelin fyysinen pari, tai sille kytketty
aktiivinen järjetelmä tai vaihtoehtoisesti valokaapelilla toteutettu
aktiivinen järjestelmä.
Valinnaisen puhelinverkon kautta, aktiivisten järjestelmien
siirtokapasiteetti on sekin rajattu 64 kbit/s siirtonopeuteen.
Pertti
Niilo Neuvo
Kari Tiihonen wrote:
>
> Niilo Neuvo wrote:
> >
> > TUO TOIMII TÄNÄÄN IHAN MISTÄ TAHANSA SUOMEA IHAN MIHIN TAHANSA! Pahoittelen
> > CAPS-LOCK iskua, mutta tuo oli varmaankin 5. kerta, kun tässä keskustelussa
> > todettiin tämä.
>
>
> 1) Siemens kertoi, ettei toimintoa ole vielä MISSÄÄN heidän keskuksessaan.
> 2) HPY kertoi, ettei toimintoa ole vielä MISSÄÄN heidän keskuksessaan.
> 3) VTT kertoi, etteivät ole kyseistä toimintoa saaneet toimimaan MISSÄÄN.
>
> MINÄ en tiedä, mutta olettaisin noiden tietävän.
>
> > Se että Tiihonen tuo maahan laitteistoa, joka tuohon ei pysty ilmeisesti
> > ennen vuotta 1998 ei suinkaan tarkoita, että jonkun muun valmistajan
> > laitteistolla homma ei onnistuisi (tämä oli tulkintani rivien välistä)!
>
> kertoa tuollaista pyyntöä. Näin NUO minulle ovat samaan ääneen kertoneet.
>
> > Edelleenkin kaikki Ascendin ja Ciscon ISDN-purnukat taitavat tuon ja ovat
> > osanneet homman jo jonkin aikaa. Sci.fi ja Kolumbus myyvät internet
> > palvelua, jossa voi yhdistää kanavia. Ovat myyneet jo miltei vuoden, eli
> > homma ei ole mikään laboratoriossa toteutettu koe.
>
No kyllä voi! Olemme kokeilleet, asiakkaamme käyttävät, teleliikennealueelta
toiselle, operaattorilta toiselle, maasta toiseen! Kertaakaan ei ole ollut
ongelmia saada hommaa toimimaan.
100% varmuudella tiedän, että ainakin kahdella asiakkaalla on Siemenssin
vaihde.
> > Puhelinverkon kannalta toisen kanavan käyttöönotto ei mitenkään eroa
> > toisesta rinnakkaisesta puhelusta samasta paikasta samaan päätepisteeseen.
> > Tämä ei todellakaan vaadi mitään laajennuksia puhelinverkkoon.
>
> Fatal error.
Lukisit nyt vaan mitä kirjoitin ja miettisit, etkä sokeasti uskoisi HPY:n
asentajia!
++Anipa
Petteri Snell
Pertti....@tele.telebox.fi wrote:
> Edellyttää vastaanottopäässä myös modemin, joka pystyy tuolla
> nopeudella keskustelemaan.
> Hyöty 33600:ssa lienee aika pieni 28800:aan verrattuna, joten tuskimpa
> palveluntuottajat ovat kovin innostuneita modemeja uusimaan muutaman
> kbit/s nopeuden kisäyksen takia.
>
> Pertti
Esim. Eunetin osalta yhteydet toimivat allekirjoittaneen osalta siten,
että n. 20 % yhteyksistä 28.800, n. 70 % 31.600 ! ja n. 10 % 33600
käytämälläni US Rob Everyt.. modeemilla, jossa bios päivitetty 33.600
nopeudelle. Mitä nopeuteen tulee, niin käytännössä 31.600-33.600 lienee
täysin sama.
psnell