64-bittisten Windowsien MS-DOS-yhteensopivuus ja suomalaisen indie-pelintekokulttuurin rappio

[Sami]

Terve! Asentelin tässä retroillessani vanhaan 486-koneeseen Borland
Turbo C:n ja aloin opettelemaan C-kielellä ohjelmointia sillä. Tein ekan
demoni, ja huomasin, että C-kielellä on oikeastaan aika helppoa tehdä
DOSille graafisia ohjelmia, jotka piirtelevät pikseleitä suoraan
framebufferiin.

Olen myös huomannut suomalaista pelintekokulttuuria tutkiessani, että
legendaarisimmat, laajalle levinneet suomipelit ovat kaikki melko
vanhoja ja järjestään tehty DOSille. Koko harrastajapuolen
pelintekokulttuuri näyttää kuolleen samoihin aikoihin, kun Microsoft
pudotti Windowsin uusista versioista pois yhteensopivuuden DOS-ohjelmien
kanssa, mikä oli kyllä aika käsittämätön päätös ottaen huomioon, että
vielä XP:n mukana tuli QBasic.

Yritin vähän opetella Unityn käyttöä, mutta se tuntuu ihan liian
vaikealta. En päässyt sen kanssa edes alkuun, vaikka C-kieltä yleensä
pidetään paljon vaikeampana oppia. Toisaalta Unityn opetteluun ei ollut
juuri motivaatiotakaan, koska se tuntuu niin ohimenevältä jutulta -
melko todennäköisesti enää viiden vuoden päästä koko Unityä ei kukaan
muista, eivätkä sillä tehdyt binäärit kuitenkaan toimi enää sen ajan
Windowseissa. Ne eivät myöskään ole helposti portattavissa Linuxille ja
muille käyttiksille.

Onko DOS-yhteensopivuuden rikkominen tappanut kotimaisen
pelintekokulttuurin, vai onko siihen vaikuttanut ensisijaisesti muut asiat?

Tässä samassa yhteydessä pitää vielä ihmetellä uusien diginatiivien
atk-taitojen puutetta. Olen itse -93 syntynyt, ja minulle DOS-komentojen
osaaminen on ollut itsestäänselvyys, koska aloitin tietokoneilun itseni
ikäisillä koneilla ja toisaalta Windows 9x oli vielä melko yleisessä
käytössä viime vuosikymmenen puolivälin jälkeenkin ja niissä tarvitsi
komentoriviä melko usein. Linuxin käytön aloitin vuonna 2006 enkä
kokenut sitä silloinkaan vaikeaksi, koska komentorivi ei ole vaikea
käyttää, jos malttaa käyttää ajastaan varttitunnin tärkeimpien
komentojen opetteluun. (Nykyäänhän suosituimmissa työpöytädistroissa ei
enää tarvitse komentoriviä oikeastaan juuri käyttääkään.) Nykyteinit
eivät kuitenkaan tunnu osaavan kuin kliksutella hiirellä ja tökkiä
kosketusnäyttöä, saavutuksena voidaan pitää jo jos osaa virtanappia
painaa. Ihan yhtä matalalla tasolla osaamisensa suhteen ovat jopa
ammattikoulussa tietokonealaa opiskelevat. Lieneekö tuo avuttomuus
opetettua, kun nykyään on muotia, että käyttöliittymät on kuin tehty
kehitysvammaisille, vaiko opittua eli jostain asenneongelmasta johtuvaa?

[Donkey Hottie]

EIköhän ne alan harrastajat osaa vähän enemmän kuin kuvailit. Silloin
ysärillä ei nämä tavikset osanneet tietokoneista välttämättä yhtikäs
mitään... nyt helppokäyttöiset koneet on levinneet laajemmalle.

Kyllähän pelintekokulttuuri Suomessa on hyvissä voimin. Alan yritykset
tekevät hyviä tuotteita ja takovat valtavia voittoja, toki tietty vain
ne harvat ja muutamat niistä kaikista, mutta sellaista se kansainvälinen
pelibusiness on.

donkey

[Ari Saastamoinen]

Sami <sami.t...@haxaa.net> writes:

> Olen myös huomannut suomalaista pelintekokulttuuria tutkiessani, että
> legendaarisimmat, laajalle levinneet suomipelit ovat kaikki melko
> vanhoja ja järjestään tehty DOSille. Koko harrastajapuolen

No jotta jotain voidaan sanoa legendaariseksi, niin sen pitää yleensä
olla myös vanha, ja siitä syystä niitä luultavasti ei ole tehty
moderneilla vermeillä.

> pelintekokulttuuri näyttää kuolleen samoihin aikoihin, kun Microsoft
> pudotti Windowsin uusista versioista pois yhteensopivuuden
> DOS-ohjelmien kanssa, mikä oli kyllä aika käsittämätön päätös ottaen
> huomioon, että vielä XP:n mukana tuli QBasic.

Ei pelintekokulttuuri mihinkään ole kuollut. Pelit vain ovat kärsineet
inflaation. Joskus aikoinaan isoja pelejä tuli harvakseltaan, ja ne
oli hiottu valmiiksi jo julkaisuun, kun taas tänä päivänä pelejä
tuupataan markkinoille päivittäin, ja kaikki niistä ovat enemmän tai
vähemmän raakileita, joihin tulee jatkuvasti pätsejä ja korjauksia.
Ja siinä vaiheessa kun se peli pikkuhiljaa alkaa oleen ns. valmis,
niin se on jo vanha ja pelaaja on kerinnyt siirtymään jo tusinaan
uuteenkin peliin, ja näin hyvin harvasta pääsee kasvamaan
ns. klassikko.

> Yritin vähän opetella Unityn käyttöä, mutta se tuntuu ihan liian
> vaikealta. En päässyt sen kanssa edes alkuun, vaikka C-kieltä yleensä
> pidetään paljon vaikeampana oppia.

En ole tuohon unityyn tutustunut, mutta olettaisin, että sen
arkkitehtuuri on oliomalli, ja puhdas Cee ei ihan oikein taivu sen
käyttöön, vaan pitäneisi käyttää c++:aa.

> ollut juuri motivaatiotakaan, koska se tuntuu niin ohimenevältä
> jutulta - melko todennäköisesti enää viiden vuoden päästä koko
> Unityä ei kukaan muista, eivätkä sillä tehdyt binäärit kuitenkaan
> toimi enää sen ajan Windowseissa. Ne eivät myöskään ole helposti
> portattavissa Linuxille ja muille käyttiksille.

Voi olla, että nimenomaan Unityä ei enää viiden vuoden päästä käytetä,
mutta sen on sitten korvannut joku toinen pelinkehitysympäristö, mutta
siihen ei enää palata, että kaikki koodataan itse alusta saakka.
Mitään järkeä ei ole enää piirrellä pikseleitä näyttöpuskuriin, kun
näytönohjaimelle voi sanoa, että nyt tarvittais tähän punainen kolmio,
jonka koko on X ja asento on Y. Ja sitten itse käyttiksissä on vielä
lisää abstraktiokerroksia noiden päälle rakennettuna, ja voit sanoa
vaikka, että käännä koko näkyvää kuvaa ja kaikkia siellä olevia
objekteja johonkin suuntaa, ja koko kääntäminen menee suunnilleen
yhdellä funktiokutsulla, eikä tarvi itse piirtää näyttäbufferiin
ainuttakaan pikseliä.

Käsittääkseni Unitystä on porttaus myös Linuxeille ja mäkeille, ja
taitaa olla jopa kännyköillekin.

> Onko DOS-yhteensopivuuden rikkominen tappanut kotimaisen
> pelintekokulttuurin, vai onko siihen vaikuttanut ensisijaisesti muut
> asiat?

Kotimainen pelintekokulttuuri voi oikein paksusti, ja pelialasta on
joissain yhteyksissä povattu Suomelle jopa Nokian korvaavaa
teollisuuden haaraa.

> Tässä samassa yhteydessä pitää vielä ihmetellä uusien diginatiivien
> atk-taitojen puutetta. Olen itse -93 syntynyt, ja minulle

Nykyajan diginatiivit ovat ATK-taidoissa PALJON edellä aiempia
sukupolvia. Nykyään jo 3-4 -vuotiaat osaavat itse käynnistää
aparaatin, ja tehdä sillä jotain mitä haluavat - vaikka käynnistää
siihen haluamansa pelin, tai piirrellä jollain paintilla tms, kun
aikoinaan jo pelkästään näppäinpuhelimen käyttökin tuntui monista
aikuisistakin aikuisistakin vaikealta.

--
Arzka oh3mqu+...@hyper.fi - En halua follareita mailina
1. Valitse sopiva paikka, ei ihmisten tai rakennusten lahella, jossa
paukku voi aiheuttaa hairiota. - Iso-Kiinalaisen kayttoohje