softa-RAID sekoilua

0 views
Skip to first unread message

Juhani Varemo

unread,
Jan 12, 2021, 1:05:17 PMJan 12
to
Päätin tuossa ajankulukseni tutustua linuxin nykyiseen softaraidiin.
Mielestäni sain homman toimimaan ihan OK.

Sitten heräsi kiinnostus graafiseen hallintatyökaluun. Gnome-disk-utilitystä
oli näköjään poistettu kaikki entinen raidiin liittyvä järkevä
toiminnallisuus, joten etsimään jotain muuta työkalua.

Blivet-gui:ta tarjottiin, siis kokeiluun. Mutta se heittää heti käynistyksen
jälkeen pyyhkeen kehään ja kertoo että esim sda1 ja sdb1 (yksi RAID-partitio
kahdelle levylle peilattuna) omaavat saman UUID:n. Olen kuitenkin ymmärtänyt
että RAID-1 kohdalla tämä olisi jopa ihan normaalia. Mutta kun ei ymmärrä
niin ei ymmärrä. RAID ja sen partitiot ovat ihan CentOS 8.3 installerin
tuotos. Missään kohtaa en mielestäni edes nähnyt mahdollisuutta vaikuttaa
noihin tunnisteisiin.

No, partition UUID pitäisi olla vaihdettavissa, mounttaamattomalle levylle.
Tiedä onko tässä tapauksessa viisasta, mutta kokeillaan nyt kun rääkissä
kerran on leikkiasennus eikä tuotanto-sellainen.
Laitoin toisen noista levyistä toiseen koneeseen jossa sitä voisi käpälöidä.
Mutta tune2fs -U random kertoo tuosta levystä että se partitio kuuluu RAID-
kokoonpanoon sekä

Bad magic number in super-block while trying to open

eikä tietenkään suostu tekemään UUID:n vaihtoa.

No höh.. miten tuosta pääsee eteenpäin niin että blivet-gui:kin toimisi?

GUI saattaisi olla kiva siinä vaiheessa jos RAIDia pitäisi joskus 2 vuoden
päästä pikaelvyttää eikä todellakaan muista kaikkia mdadm:in vipuja ja
koukeroita. Nyt muistaa kun on niiden kanssa koemielessä vehdannut, mutta
sitten kun on kiireessä ns. tilanne päällä ei ole mukavaa aloittaa ensin
kertauskurssi työkalun käytöstä, tehtävään jonka on viimeksi tehnyt 2 vuotta
sitten.


Sakari Ailus

unread,
Jan 12, 2021, 5:08:51 PMJan 12
to
Moi,

On Tue, 12 Jan 2021 20:05:09 +0200,
Juhani Varemo <juhani...@kuivanto.fi.invalid> wrote:
> Päätin tuossa ajankulukseni tutustua linuxin nykyiseen softaraidiin.
> Mielestäni sain homman toimimaan ihan OK.
>
> Sitten heräsi kiinnostus graafiseen hallintatyökaluun. Gnome-disk-utilitystä
> oli näköjään poistettu kaikki entinen raidiin liittyvä järkevä
> toiminnallisuus, joten etsimään jotain muuta työkalua.
>
> Blivet-gui:ta tarjottiin, siis kokeiluun. Mutta se heittää heti käynistyksen
> jälkeen pyyhkeen kehään ja kertoo että esim sda1 ja sdb1 (yksi RAID-partitio
> kahdelle levylle peilattuna) omaavat saman UUID:n. Olen kuitenkin ymmärtänyt
> että RAID-1 kohdalla tämä olisi jopa ihan normaalia. Mutta kun ei ymmärrä
> niin ei ymmärrä. RAID ja sen partitiot ovat ihan CentOS 8.3 installerin
> tuotos. Missään kohtaa en mielestäni edes nähnyt mahdollisuutta vaikuttaa
> noihin tunnisteisiin.
>
> No, partition UUID pitäisi olla vaihdettavissa, mounttaamattomalle levylle.
> Tiedä onko tässä tapauksessa viisasta, mutta kokeillaan nyt kun rääkissä
> kerran on leikkiasennus eikä tuotanto-sellainen.
> Laitoin toisen noista levyistä toiseen koneeseen jossa sitä voisi käpälöidä.
> Mutta tune2fs -U random kertoo tuosta levystä että se partitio kuuluu RAID-
> kokoonpanoon sekä
>
> Bad magic number in super-block while trying to open

Kertoiko dmesg mitään kiinnostavaa?

>
> eikä tietenkään suostu tekemään UUID:n vaihtoa.
>
> No höh.. miten tuosta pääsee eteenpäin niin että blivet-gui:kin toimisi?
>
> GUI saattaisi olla kiva siinä vaiheessa jos RAIDia pitäisi joskus 2 vuoden
> päästä pikaelvyttää eikä todellakaan muista kaikkia mdadm:in vipuja ja
> koukeroita. Nyt muistaa kun on niiden kanssa koemielessä vehdannut, mutta
> sitten kun on kiireessä ns. tilanne päällä ei ole mukavaa aloittaa ensin
> kertauskurssi työkalun käytöstä, tehtävään jonka on viimeksi tehnyt 2 vuotta
> sitten.

Itse suosittelisin kyllä pitäitymään mdadm:issa jos vain suinkin
mahdollista. Näin siksi, että kun raid-pakkaa pitää hätätilanteessa potkia,
ollaan tavallisesti initramfs:n kuoressa. Olisi tosin hyvä, että man-sivua
pääsisi tavaamaan toisessa koneessa. Paperillakaan siitä ei ole haittaa
ellei toista konetta ole varmuudella saatavilla.

mdadm ei ole kuitenkaan ihan hirmuisen vaikea käyttää. Nykyjakelujen
initramfs:n toiminnan ymmärtäminen on yleensä se haastava asia tällaisessa
tilanteessa. (Debian muistaakseni koettaa lopuksi liittää
/dev/root-laitteen juureksi ja systemd jatkaa siitä. Viimeksi jouduin
asiaan perehtymään kun unohdin jonkin tarpeellisen moduulin initramfs:ltä
ja jouduin kopioimaan ne sinne koneen käynnistyksen yhteydessä.)

--
Terveisin,

Sakari Ailus
http://www.iki.fi/~sailus/

Juhani Varemo

unread,
Jan 13, 2021, 9:07:55 AMJan 13
to
Sakari Ailus wrote:


> Kertoiko dmesg mitään kiinnostavaa?

Ei mitään poikkeavaa. Ja sinänsä RAID-peili toimii ihan nikottelematta.
Testailin ottaa siltä levyä pois ja taas rakentaa tyhjällä levyllä uudelleen
ja kaikkea rääkkäystä mitä mieleen juolahti...

Mikään muu ei valita mistään paitsi se kokeilemani työkalu, blivet-gui.



> Itse suosittelisin kyllä pitäitymään mdadm:issa jos vain suinkin
> mahdollista. Näin siksi, että kun raid-pakkaa pitää hätätilanteessa
> potkia, ollaan tavallisesti initramfs:n kuoressa. Olisi tosin hyvä, että
> man-sivua pääsisi tavaamaan toisessa koneessa. Paperillakaan siitä ei ole
> haittaa ellei toista konetta ole varmuudella saatavilla.

Onneksi nykyään saa nettiä selattua vaikka kännykällä, tabletilla ja ties
millä :-)


> mdadm ei ole kuitenkaan ihan hirmuisen vaikea käyttää. Nykyjakelujen
> initramfs:n toiminnan ymmärtäminen on yleensä se haastava asia tällaisessa
> tilanteessa. (Debian muistaakseni koettaa lopuksi liittää
> /dev/root-laitteen juureksi ja systemd jatkaa siitä. Viimeksi jouduin
> asiaan perehtymään kun unohdin jonkin tarpeellisen moduulin initramfs:ltä
> ja jouduin kopioimaan ne sinne koneen käynnistyksen yhteydessä.)

Hmm, minä en kyllä törmännyt initramfs:ään millään tavalla. Samalla lailla
boottasi vaikka yksi levy puuttui. Tai vain merkitty pois käytöstä. Jos levy
oli vaan 'varastettu' niin seuraava bootti mietti aika kauan jotain
timeouttia, mutta kyllä se siitä nousi. Samoin sammutus kesti normaalia
pidempään.

Mulla on vähän huonoja kokemuksia raidien kanssa pelaamisesta, olen yhden
aamuyön taistellut oman kämmäykseni seurauksien kanssa. Tietysti kyseessä
oli tuotantosysteemi joka piti aamulla olla käytettävissä :-/ Onneksi homma
oikeni, ongelmana oli se että systeemi ei halunnut enää bootata;
yksityiskohtia en enää muista.

Mikko Tuumanen

unread,
Jan 15, 2021, 4:57:55 AMJan 15
to
Juhani Varemo <juhani...@kuivanto.fi.invalid> kirjoitti 13.01.2021:
> Mulla on vähän huonoja kokemuksia raidien kanssa pelaamisesta,

Raidin sijaan voi nykyään käyttää ceph:iä.

En ole itse sitä koskaan asentanut, vaan käyttänyt proxmoxin mukana
tulevaa. Cephissä on kivaa se, että kiintolevyn hajoaminen vain vähentää
käytettävissä olevan levytilan määrää eikä ole samalla tavalla kiire
vaihtaa rikkoutunutta levyä kuin raidin kanssa.

Raid ei haukkaa muistia kuten ceph ja lisäksi cephiä ei voi järkevästi
käyttää pienellä määrällä kiintolevyjä ja koneitakin on käytännössä
oltava useita.



Raidin levynvaihto- ym. ohjeet kannattaisi varmaan olla tulostettuna ja
teipattuna koneen kylkeen. Itselläni muistilappu on koneella tallessa ja
sitten kun hajoaa, niin en pääse siihen enää käsiksi :-)

Juhani Varemo

unread,
Jan 15, 2021, 6:30:19 AMJan 15
to
Mikko Tuumanen wrote:


> Raidin sijaan voi nykyään käyttää ceph:iä.

Tämä olikin mulle ihan uusi tuttavuus - aina oppii uutta.

Näkyy olevan aika monimuotoinen elukka ja sopeutuu vähän laajempiinkin
kuvioihin. Tuollaisen edes puolitäydellinen haltuunotto ei olekaan mikään
yhden illan projekti :-/


> En ole itse sitä koskaan asentanut, vaan käyttänyt proxmoxin mukana
> tulevaa. Cephissä on kivaa se, että kiintolevyn hajoaminen vain vähentää
> käytettävissä olevan levytilan määrää eikä ole samalla tavalla kiire
> vaihtaa rikkoutunutta levyä kuin raidin kanssa.

Mä olen käyttänyt ZFS:ää kun on tarvittu hiukan kehittyneempää ratkaisua,
mutta ei kaivattu mitään muita erityisominaisuuksia, klusterointia tms
hienouksia.


> Raidin levynvaihto- ym. ohjeet kannattaisi varmaan olla tulostettuna ja
> teipattuna koneen kylkeen. Itselläni muistilappu on koneella tallessa ja
> sitten kun hajoaa, niin en pääse siihen enää käsiksi :-)

RAID-lupakorttiin kuuluva pakollinen vuosittainen harjoittelu ja kertaus ...
nykylevyt hajoavat liian harvoin että pysyisi näppituntuma takaraivossa.
Paperidokumentti palvelimen päällä ei ole ollenkaan huono ajatus.

Jos RAID tekee levyrikon suhteen sen mitä lupaa (ellei joku hölmö ole
rakentanut tason 0) niin pitäisihän koneen tavallisesti yhä käytettävissä
olla. Tietysti jos vaikka joku kirjoittelee levyt puolilleen mössöä niin
sitten ei auta kuin siirtyä suunnitelma b:hen ja avata uusi keskusteluketju
aiheesta unohtunut varmuuskopiointi ja erityisesti sellaisen palauttaminen
:-).

Tarkemmin muistellen RAID-ongelmani monia monia vuosia sitten liittyi
dmraidin ja emolla olleen jonkun Intel-fakeraidin epäsopuisaan yhteiseloon.
Tein jotain tyhmää ja sitten RAID-pakka ei enää bootannut miltään levyltä.



Reply all
Reply to author
Forward
0 new messages