linux ja näkövamma

77 views
Skip to first unread message

Juhani Varemo

unread,
Mar 22, 2017, 12:12:44 PM3/22/17
to
Lupasin tuossa yrittää auttaa erästä iäkästä ystävääni, jonka näkö heikkeni
merkittävästi lyhyen ajan sisällä. Eli tarve olisi saada tekstiä
suuremmaksi.

Tällä hetkellä hänellä on vanha mutta pieni näyttö kohtuullisella
resoluutiolla, sekä melko iäkäs Ubuntu-asennus (oli silloin joskus ainoa
distro jonka sain toimimaan Intelin ITX-ongelmaemon näytönohjaimen kanssa.
Emo on DN2800MT, en saanut edes lisätyllä toisella näytönohjaimella silloin
hommaa toimimaan.

Onko tuohon oikein muuta ratkaisua kuin riittävän iso näyttö jota ajetaan
riittävän huonolla resoluutiolla?

Kaikenlaiset 'valitaan suurempi systeemifontti'-tyyppiset ratkaisut tahtovat
aina jossakin kohtaa särkeä jotakin. Jos ei muuta niin ohjelmien valikoiden
tekstit eivät mahdu tilaansa, tai joku ohjelma yleensä viis veisaa mistään
tekstikokoon kohdistuvista toivomuksista.

Onko tuollaisen asian tiimoilta kokemuksia tai näkemyksiä?

Jokin apuvälineneuvoja siellä oli käynyt ja ehdottanut jo Windows 10:ä,
mutta minä tiedän sen että jos joudun sen käytön vielä tuolle iäkkäälle
ihmiselle opettamaan niin peli on oikeastaan pelattu siinä vaiheessa.
Hän ei ole atk-virtuoosi vaan lähempänä sitä toista toinen ääripäätä.

Kokemukset moisesta migraatiosta kun eivät ole olleet kovin positiivisia.



Teemu Likonen

unread,
Mar 22, 2017, 1:07:31 PM3/22/17
to
Juhani Varemo kirjoitti 22.3.2017 kello 18.13:

> Lupasin tuossa yrittää auttaa erästä iäkästä ystävääni, jonka näkö
> heikkeni merkittävästi lyhyen ajan sisällä. Eli tarve olisi saada
> tekstiä suuremmaksi.

Olisiko "suurennuslasiohjelma" sopiva ratkaisu? Tiedän kmag-ohjelman,
jonka ikkunassa näkyy esimerkiksi suurennettuna se kohta ruudusta, jonka
päällä hiiren kohdistin on. Sen avulla voinee lukea tekstiä tai muita
yksityiskohtia niistä kohdista, joita muuten näe.

--
/// Teemu Likonen - .-.. <https://keybase.io/tlikonen> //
// PGP: 4E10 55DC 84E9 DFF6 13D7 8557 719D 69D3 2453 9450 ///
signature.asc

Tuomas Yrjövuori

unread,
Mar 22, 2017, 5:37:43 PM3/22/17
to
22.03.2017, 18:12, Juhani Varemo kirjoitti:
> Onko tuohon oikein muuta ratkaisua kuin riittävän iso näyttö jota ajetaan
> riittävän huonolla resoluutiolla?

Mielestäni resoluution muuttaminen muuksi kuin näytön natiiviksi
huonontaa tilannetta.

> Kaikenlaiset 'valitaan suurempi systeemifontti'-tyyppiset ratkaisut tahtovat
> aina jossakin kohtaa särkeä jotakin. Jos ei muuta niin ohjelmien valikoiden
> tekstit eivät mahdu tilaansa, tai joku ohjelma yleensä viis veisaa mistään
> tekstikokoon kohdistuvista toivomuksista.

Entäpä järjestelmätason "dpi"-arvon kasvattaminen?

> Onko tuollaisen asian tiimoilta kokemuksia tai näkemyksiä?

Ei ole kokemuksia, ja oma näkökin on sellainen, että sopii pikemminkin
kaikkeen pieneen näpräämiseen. Kuitenkin olen monta kertaa miettinyt
sellaista mahdollisuutta, että miten iso TV mahtaisi toimia
tietokonenäyttönä? En tarkoita mitään 4K- enkä Full HD -näyttöä, vaan
vaikkapa jotain hiukan vanhempaa 32" töllöä, jonka natiiviresoluutio
olisi esim. 1366x768. Mitenköhän sellainen toimisi nenän edessä?

--
Tuomas Yrjövuori

Pekka de Groot

unread,
Mar 23, 2017, 5:02:18 AM3/23/17
to
Olisiko tuosta apua? Jos ei muuten, niin sieltä FAQ:in puolelta löytyy
näemmä tietoa apuohjelmista ja linkkejä eteenpäin.

http://wiki.vinuxproject.org/home

Cheers,
Pekka de G.

Pertti Kosunen

unread,
Mar 23, 2017, 5:38:02 AM3/23/17
to
On 22.3.2017 18.12, Juhani Varemo wrote:
> Tällä hetkellä hänellä on vanha mutta pieni näyttö kohtuullisella
> resoluutiolla, sekä melko iäkäs Ubuntu-asennus (oli silloin joskus ainoa
> distro jonka sain toimimaan Intelin ITX-ongelmaemon näytönohjaimen kanssa.
> Emo on DN2800MT, en saanut edes lisätyllä toisella näytönohjaimella silloin
> hommaa toimimaan.

Tämä kannattanee päivittää Intel HD tai Iris Graphics aikaan niin kaikki
jakelut menee heittämällä sisään ja välttyy noilta virittelyiltä.

> Onko tuohon oikein muuta ratkaisua kuin riittävän iso näyttö jota ajetaan
> riittävän huonolla resoluutiolla?

Miten olisi iso taulutietokone, Android ja iOS tukevat melko hyvin
kokojen säätöjä? Jos osaa jo hommat tietokoneella, niin oppimiskäyrä ei
pitäisi olla kovin jyrkkä.

Tuomas Yrjövuori

unread,
Mar 23, 2017, 10:56:36 AM3/23/17
to
22.03.2017, 23:37, Tuomas Yrjövuori kirjoitti:
> Entäpä järjestelmätason "dpi"-arvon kasvattaminen?

Tämä riippuu tietenkin työpöytäympäristöstä ja ikkunointimanagerista,
mutta tarkoitin lähinnä sitä, että "dpi"-arvon muuttaminen saattaisi
estää valikkojen sun muiden rikkoontumisen fonttikokoa kasvatettaessa.

--
Tuomas Yrjövuori

Tuomas Yrjövuori

unread,
Mar 23, 2017, 11:03:54 AM3/23/17
to
23.03.2017, 16:56, Tuomas Yrjövuori kirjoitti:
> tarkoitin lähinnä sitä, että "dpi"-arvon muuttaminen saattaisi
> estää valikkojen sun muiden rikkoontumisen fonttikokoa kasvatettaessa.

Mulla työpöydän "dpi"-arvona sattuu olemaan monitorin todellinen
dpi-arvo, mutta tuohonhan voi laittaa ihan mitä tahansa:

<http://aijaa.com/2d4xZT>

--
Tuomas Yrjövuori


Juhani Varemo

unread,
Mar 23, 2017, 2:18:31 PM3/23/17
to
Teemu Likonen wrote:

> Juhani Varemo kirjoitti 22.3.2017 kello 18.13:
>
>> Lupasin tuossa yrittää auttaa erästä iäkästä ystävääni, jonka näkö
>> heikkeni merkittävästi lyhyen ajan sisällä. Eli tarve olisi saada
>> tekstiä suuremmaksi.
>
> Olisiko "suurennuslasiohjelma" sopiva ratkaisu? Tiedän kmag-ohjelman,
> jonka ikkunassa näkyy esimerkiksi suurennettuna se kohta ruudusta, jonka
> päällä hiiren kohdistin on. Sen avulla voinee lukea tekstiä tai muita
> yksityiskohtia niistä kohdista, joita muuten näe.


Vaikuttaa ihan toimivalta, asensin sen juuri omaan koneeseeni. Tuo näyttäisi
olevan KDE-softa, mutta asentamalla riittävästi riippuvuuksia toimii
tietysti Gnomessakin. Sinänsä yllättävää että Gnomelle ei ole mitään omaa
vastaavaa.

Tuolle olisi varmaan kahden näytön konfiguraatio parasta - toisella voisi
pitää normaalinäyttöä ja toisella näkyisi kulloinenkin osa suurennettuna.

Laitetaan harkintaan :-)



Juhani Varemo

unread,
Mar 23, 2017, 2:20:44 PM3/23/17
to
Tuomas Yrjövuori wrote:

> 22.03.2017, 18:12, Juhani Varemo kirjoitti:
>> Onko tuohon oikein muuta ratkaisua kuin riittävän iso näyttö jota ajetaan
>> riittävän huonolla resoluutiolla?
>
> Mielestäni resoluution muuttaminen muuksi kuin näytön natiiviksi
> huonontaa tilannetta.

Ilmaisin itseäni huonosti - tarkoitin fyysisesti suurta näyttöä jonka
natiivireso olisi riittävän alhainen.




> Entäpä järjestelmätason "dpi"-arvon kasvattaminen?

Pitäisi oikeastaan kokeilla.


>> Onko tuollaisen asian tiimoilta kokemuksia tai näkemyksiä?

> Ei ole kokemuksia, ja oma näkökin on sellainen, että sopii pikemminkin
> kaikkeen pieneen näpräämiseen. Kuitenkin olen monta kertaa miettinyt
> sellaista mahdollisuutta, että miten iso TV mahtaisi toimia
> tietokonenäyttönä? En tarkoita mitään 4K- enkä Full HD -näyttöä, vaan
> vaikkapa jotain hiukan vanhempaa 32" töllöä, jonka natiiviresoluutio
> olisi esim. 1366x768. Mitenköhän sellainen toimisi nenän edessä?

Saattaisi vaikka toimiakin.

Juhani Varemo

unread,
Mar 23, 2017, 2:36:32 PM3/23/17
to
Pekka de Groot wrote:

> Olisiko tuosta apua? Jos ei muuten, niin sieltä FAQ:in puolelta löytyy
> näemmä tietoa apuohjelmista ja linkkejä eteenpäin.

> http://wiki.vinuxproject.org/home

Täältähän avautuu aivan uusia juttuja. Tutkitaan :-)


Juhani Varemo

unread,
Mar 23, 2017, 3:13:06 PM3/23/17
to
Pertti Kosunen wrote:


>> kanssa. Emo on DN2800MT, en saanut edes lisätyllä toisella
>> näytönohjaimella silloin hommaa toimimaan.

> Tämä kannattanee päivittää Intel HD tai Iris Graphics aikaan niin kaikki
> jakelut menee heittämällä sisään ja välttyy noilta virittelyiltä.

Juu rauta menee varmaan vaihtoon. Muutenkin sitä on ollut ajatus pian
päivitellä.


>> Onko tuohon oikein muuta ratkaisua kuin riittävän iso näyttö jota ajetaan
>> riittävän huonolla resoluutiolla?
>
> Miten olisi iso taulutietokone, Android ja iOS tukevat melko hyvin
> kokojen säätöjä? Jos osaa jo hommat tietokoneella, niin oppimiskäyrä ei
> pitäisi olla kovin jyrkkä.

Hänellä on tällä hetkellä myös 'normaalikokoinen' (10,1"?) Android-
tabletti. Sen käyttö vaan tahtoo olla hiukan liian abstraktia - esim
selaimeen saattaa kertyä niin paljon välilehtiä että muisti loppuu ja laite
alkaa jumittaa.
Siinä tuo on hyvä että kahden sormen zoom toimii näppärästi ja tehokkaasti.

Satunnainen tulostustarve tuottaa käytännön ongelmia - tabletista kun ei ole
helppoa tulostaa vaikka junalippua vaikka pöydällä nököttää PC:hen kytketty
laseri. Älypuhelinta hänellä ei ole, eikä hän sellaisesta oikein mitään
näkisikään.

Tablettiin voisi liittää kunnollisen bt-näppiksen ja tulostimenkin vaihtaa
langattomaan, mutta saattaa olla että ennestään tuttu toimintaympäristö
pöytäkoneen kanssa tuottaa vähiten uusia ongelmia :-/

Tabletin kuvan saisi varmaan jollain Chromecastilla tms telkkarin isolle
ruudulle...

Vaikea on hahmottaa mikä olisi fiksuinta ja toimivinta.


Reijo Korhonen

unread,
Mar 23, 2017, 3:50:22 PM3/23/17
to
On Thu, 23 Mar 2017 21:13:04 +0200, Juhani Varemo wrote:

> Hänellä on tällä hetkellä myös 'normaalikokoinen' (10,1"?) Android-
> tabletti. Sen käyttö vaan tahtoo olla hiukan liian abstraktia - esim
> selaimeen saattaa kertyä niin paljon välilehtiä että muisti loppuu ja
> laite alkaa jumittaa.

Minulla on vähän sama tapa. Ei malta luopua mielenkiintoisista
välilehdistä, kun kerran ei ole pakko. Ei jaksa laittaa kohteita
suosikkeihin. Muistia kyllä riittä linux-koneellani. Pitää välillä
siivota.

> Siinä tuo on hyvä että kahden sormen zoom toimii näppärästi ja
> tehokkaasti.

Tämä on yllättävän näppärä piirre.

> Satunnainen tulostustarve tuottaa käytännön ongelmia - tabletista kun ei
> ole helppoa tulostaa vaikka junalippua vaikka pöydällä nököttää PC:hen
> kytketty laseri. Älypuhelinta hänellä ei ole, eikä hän sellaisesta
> oikein mitään näkisikään.
>
> Tablettiin voisi liittää kunnollisen bt-näppiksen ja tulostimenkin
> vaihtaa langattomaan, mutta saattaa olla että ennestään tuttu
> toimintaympäristö pöytäkoneen kanssa tuottaa vähiten uusia ongelmia :-/
>
> Tabletin kuvan saisi varmaan jollain Chromecastilla tms telkkarin isolle
> ruudulle...
>
> Vaikea on hahmottaa mikä olisi fiksuinta ja toimivinta.

Totta. Asioilla on puolensa. Jo nöän heikkeneminen tuo muutoksia ja
opettelua elämään ja sitten pitäisi vielä opetella uusi tapa käyttää
tietokonetta. Paras ratkaisu riippuu siitä, mihin tietokonetta käytetään.
Nykypäivänä tahtoo olla niin, että ihmiset tarvitsevat tietokonetta
ainakin kaikenlaisten lippujen varaamiseen, maksamiseen ja tulostamiseen
tietokoneella, kun ensinnäkin kaikkeen ei saa lippua fyysiseltä kassalta
kun kassaa ei ole enää olemassakaan, on vain nettivaraus. Pelkkää
kännykässä olevaa nettilippua seniorit eivät halua käyttää. Paperilla
oleva on selkeä käyttää.

Samoin pankkiasiaoita pitää hoitaa la laskuja maksella ja pankki ei tahdo
palvella fyysisellä kassalla ja jos palveleekin, niin se maksaa aika
lailla.

Paras ratkaisu löytyy varmaan sen varmistamisen kautta, mitkä toiminnot
toetokoneella pitää yleisimmn päivittäin tehdä. Sinulla on miinusta hyvin
ratkaisivaihtoehdot hanskassa, koska olet keksinyt kuinka tabletin saa
yhdistettyä tulostimeen ja kuinka se hankalin eli kirjoittaminen
tabletille onnistuu ja sekin, miten kuvan saisi televisioon.

Perinteisellä tietokoneella on puolensa, koska se on ennestään
käyttäjälle tuttu. Vaikeus on vain näyttö. Tuoosakin TV:n toimiminen
näyttönä voisi toimia, jos TV on fyysisesti iso, mutta resoluutio
alhainen. Yleensähän näytön tarkkuus on tällä ratkaisulla parempi kuin
samankokoinen TV, korkea resoluutio, mutta säädetään ohjelmallisesti
alhaisemmalle resoluutiolle.

Sitäkin voi harkita, että toteutetaan molemmat vaihtoehdot. Perinteinen
tietokonen voi olla joissakin hommissa mukavampi, tabletti taas toisissa.
Luultavasti siitä välilehtien kerryttämistavasta voi opetella pois.
Itsekin aion opetella ;-)


--
Re...@iki.fi.nospam.invalid
http://www.iki.fi/Reijo

Pertti Kosunen

unread,
Mar 24, 2017, 4:58:03 AM3/24/17
to
On 23.3.2017 21.13, Juhani Varemo wrote:
> Satunnainen tulostustarve tuottaa käytännön ongelmia - tabletista kun ei ole
> helppoa tulostaa vaikka junalippua vaikka pöydällä nököttää PC:hen kytketty
> laseri.

https://support.google.com/cloudprint/answer/1686197?hl=fi

Perinteisen tulostimen saa yhdistettyä Chromella Cloud Printiin
tietokoneen kautta myös Linuxista. Tulostimen voi jakaa toisille
käyttäjille. (Kone ja Chrome täytyy tietenkin pitää päällä, että voi
tulostaa.)


https://play.google.com/store/apps/details?id=jp.co.canon.android.printservice.plugin
https://play.google.com/store/apps/details?id=com.hp.android.printservice

Eri merkeillä on appeja joiden kanssa saa tulostettua suoraan
verkkotulostimelle Androidista.

https://www.google.com/intl/fi/cloudprint/learn/printers.html

Tai Googlen Could Print yhteensopivia tulostimia näyttää saavan jopa
alle viidellä kympillä.

Pekka de Groot

unread,
Jul 10, 2017, 12:07:58 PM7/10/17
to
Mitenkäs tämän projektin kanssa kävi?

Cheers,
Pekka de G.

Juhani Varemo

unread,
Jul 10, 2017, 3:54:53 PM7/10/17
to
Pekka de Groot wrote:


>>> http://wiki.vinuxproject.org/home

>> Täältähän avautuu aivan uusia juttuja. Tutkitaan :-)

> Mitenkäs tämän projektin kanssa kävi?


Siinä kävi sen verran huonosti että tämä mainittu henkilö joutui
silmäleikkaukseen eikä ole vähään aikaan nähnyt senkään vertaa.

Joten projekti siirtyi odottavalle kannalle, josko sille vielä tarvetta
tulee :-(


<juhani>

Pekka de Groot

unread,
Jul 11, 2017, 3:57:46 AM7/11/17
to
Ok, toivotaan, että näkö palaa ja tarvetta tulee. Voimia ja jaksamista
potilaalle ja läheisille.

Cheers,
Pekka de G.

mik...@gmail.com

unread,
Mar 2, 2018, 10:55:42 AM3/2/18
to
>Satuin huomaamaan tämän keskustelun ja ajattelin vastata tähän.

Minä olen itse sokea ja mulla on käytössä uusin vakaa Debian (Debian 9.0 "Stretch"). Olen käyttänyt Debiania vuodesta 1998 alkaen, eli jo 20 vuoden ajan. En tosin ole ollut koko sitä aikaa sokea, mutta näkövammainen olen kyllä ollut koko ajan.

Linuxia pystyy kyllä käyttämään jopa täysin sokeutuneena. Itselläni on siis käytössä Debian ja siinä Gnome -työpöytä. Käytän Linuxia ihan joka ikinen päivä ja teen käytännössä ihan kaiken Linuxissa. Debian on asennettuna parille läppärille, pöytäkoneelle jne.

Mitä sitten tulee näkövammaisten apuvälineisiin niin Debianissa on Orca -ruudunlukuohjelma, joka puhuu puhesyntetisaattorin avulla ruudulla olevan tekstin. Debianissa ruudunlukuohjelman saa käyttöön jo heti Debianin asennusvaiheessa. Jos Debianin asennusohjelmassa ottaa ruudunlukuohjelman käyttöön niin se on oletuksena käytössä myös asennetussa käyttiksessä. Ruudunlukuohjelma toimii silloin heti sisäänkirjautumisruudussa ja työpöydällä, eli sitä ei tarvitse käyttäjän itse erikseen ottaa käyttöön. Toki Orcan voi ottaa käyttöön jälkikäteenkin, jos sitä ei otettu käyttöön Debianin asennusvaiheessa.

Debianissa on myöskin tuki Braille -pistenäytöille ja niihin integroiduille pistekirjoitusnäppiksille. Debianin asennusohjelma tunnistaa tietokoneeseen kytketyt USB -liitäntäiset pistenäytöt automaattisesti. Jos pistenäyttö otettiin käyttöön jo Debianin asennusvaiheessa niin pistenäyttö toimii oletuksena myös asennetussa käyttiksessä. Toki pistenäytönkin voi ottaa käyttöön myös jälkikäteen. Pistenäytön käyttö vaatii, että brltty -ohjelmisto on asennettuna. Brltty löytyy Debianista. Graafista työpöytäympäristöä, kuten Gnomea, käytettäessä Orca -ruudunlukuohjelma ohjaa pistenäyttöä brltty -ohjelmiston avulla, eli sekä Orca että brltty pitää olla asennettuna, jos halutaan käyttää pistenäyttöä. Jos työpöytä on englanninkielisenä tai muuten muuna kuin suomenkielisenä niin pistekirjoitusnäytön näppiksen kieleksi voi valita suomen brlttyn asetuksista.

Debianissa on myös puhuva ruudunlukuohjelma tekstikonsolin käyttämistä varten. Se on oletuksena asennettuna, jos Debianin asennusvaiheessa otettiin ruudunlukuohjelma käyttöön. Valitettavasti PulseAudio aiheuttaa sen, että ruudunlukuohjelmaa käytettäessä ei voi hyppiä työpöydän ja tekstikonsolin välillä jos halutaan käyttää ruudunlukuohjelmaa molemmissa. Tuo ei ole suuri ongelma, koska komentoriviä voi yhtähyvin käyttää työpöydällä terminaali-ikkunassa. Eli yleensä tuo ei aiheuta ongelmia. Jos tietokoneen käynnistyksen jälkeen ruudunlukuohjelma ei yhtäkkiä puhu mitään työpöydän sisäänkirjautumisruudussa vaikka aiemmin puhe toimi sisäänkirjautumisruudussa, niin kannattaa poistaa ohjelmapaketti espeakup joka mahdollistaa puhuvan ruudunlukuominaisuuden tekstikonsolilla. Tuo ongelma johtuu PulseAudiosta ja toivottavasti se korjautuu Debian 10 "Buster" -versiossa, joka julkastaan todennäkösesti kesällä 2019. Paketin espeakup voi poistaa, koska komentoriviä voi tosiaan käyttää terminaali-ikkunastakin. Mutta paketin espeakup kannattaa toki antaa ola asennettuna, jos se ei aiheuta ongelmia.


Sokeat ja useimmat muutkin näkövammaiset käyttävät tietokonetta pelkästään näppäimistöltä ilman hiirtä. Toki Orca -ruudunlukuohjelma osaa myös puhua ruudulla hiiren kohdistimen alla olevan tekstin. Orca osaa myös näyttää kyseisen tekstin pistenäytöllä. Näkövammaiselle, ja etenkin sokealle, tietokoneen käyttäminen hiirtä käyttäen on kuitenkin erittäin hankalaa ja kämpelöä vaikka ruudunlukuohjelma puhuisikin hiiren kohdistimen alla olevan tekstin. On paljon parempi opetella käyttämään tietokonetta pelkästään näppikseltä ilman hiirtä. Itse en enää palaisi käyttämään hiirtä vaikka saisin näköni takaisin, tietokoneen käyttäminen näppikseltä on paljon kätevämpää. Toki tietokoneen käyttäminen näppikseltä vaatii näppiskomentojen opetelua ja lisäksi Näkövammaisen ja etnkin sokean kannattaa osata kymmensormijärjestelmä. Kun opettelee työpöytäympäristön ja ruudunlukuohjelman näppispikakomennot niin kymmensormijärjestelän hallitseva pystyy käyttämään tietokonetta varsin sujuvasti vaikka olisi täysin sokea. Toki tietokoneen käyttö onnistuu näkövammaiselta ilman, että osaa kymmensormijärjestelmääkin, mutta tietokoneen käyttö on kyllä silloin hyvin hankalaa ja hidasta. Jo pelkästään tekstin kirjoittaminen on hyvin vaikeaa jos ei näe eikä osaa kymmensormijärjestelmää. Näppispikakomennot kannattaa myöskin opetella, vähintäänkin tärkeimmät käytön kannalta välttämättömät. Orca -ruudunlukuohjelman dokumentaatiossa on kerrottu ruudunlukuohjelman toiminnoista ja listattu näppispikakomennot. Näppiskomentoja voi myös muokata mieleisekseen. Vastaavasti Gnome -työpöydässä on useita näppispikakomentoja, joihin voi tutustua Gnomen dokumentaatiossa tai tutkimalla Gnomen näppisasetuksia Gnome -työpöydän asetuksissa. Myös Gnomen näppispikakomentoja voi muokata mieleiseksi.

Gnome -työpöydässä on tuki myöskin ruudun suurennukselle. Näppispikakomennoila voi muuttaa suurennusta ja kytkeä sen päälle tai pois. Samaten sen voi kytkeä Gnomen yläpaneelissa olevasta apuvälinevalikosta ja Gnomen asetuksista. Kun hiirtä liikutellaan näytetään haluttu näytön alue suurennettuna. Itse sokeana en tietenkään tuosta hyödy. Jos käytössä on jokin muu kuin Gnome -työpöytä, niin silloin voidaan näytön suurennus toteuttaa esimerkiksi Compiz -ohjelmistoa käyttäen. Itse käytin Compizin suurennustoimintoa vuosia sitten silloin kun mulla oli vielä näköä jäljellä.

Linuxin graafisista työpöytäympäristöistä Gnome sopii näkövammaiselle parhaiten, koska Orca -ruudunlukuohjelma toimii parhaiten Gnomen kanssa ja muutenkin Gnomessa on parhaiten otettu näkövammaiset huomioon. Se ei tietysti yllätä siksi, että Orca -ruudunlukuohjelma on Gnomen kehittäjien tekemä. Toinen sopiva työpöytäympäristö on Mate, joka perustuu vanhempaan Gnome 2.x työpöytäympäristöön.Matessa oleva Gnome 2.x tyyppinen työpöydän yläpaneeli ei tosin toimi kunnolla Orcan kanssa mikä on yksi niistä asioista miksi Gnome on paljon parempi valinta kuin Mate. Käytännössä kaikki muut työpöytäympäristöt ovat käyttökelvottomia näkövammaiselle, koska ne ei toimi Orca -ruudunlukuohjelman kanssa. Cinnamon, XFCE, LXDE, KDE, jne ovat kaikki käyttökelvottomia. Yleisesti kannattaa huomata se, että Orca toimii hyvin GTK+ käyttöliittymäkirjastoa käyttävien sovellusten kanssa, mutta Qt -sovellusten kanssa on paljon ongelmia ja usein Qt -ohjelmat ei toimi ollenkaan Orcan kanssa niin, että niitä oikeasti pystyisi käyttämään. Orca kehitettiin alunperin nimenomaan Gnomea varten, ja Gnome on tehty GTK+:lla, joten ei ole yllättävää ettei esimerkiksi Qt:lla tehty KDE toimi Orcan kanssa. Näkövammaisen kannattaa siis käyttää Gnome -työpöytää tai Matea sekä valita sovelluksiksi ensisijaisesti GTK+:lla tehtyjä sovelluksia, eli kesimerkiksi nimenomaan Gnomelle tehtyjä sovelluksia. Toki suurin osa muistakin GTK+ sovelluksista toimii ongelmitta. Valitettavasti joidenkin sovellusten käyttöliittymä on kuitenkin suunniteltu niin ettei se oikein ole käytettävä ruudunlukuohjelman kanssa ja osa sovelluksista on täysin käyttökelvottomia ruudunlukuohjelman kanssa. Kannattaa kokeilla siis eri sovelluksia jolloin löytyy ne itselle parhaiten sopivat ja ruudunlukuohjelman kanssa parhaiten toimivat sovellukset.

Yleisesti Linuxin sopivuus näkövammaiselle on parantunut viime vuosina huomattavasti. Toisaalta on myös joitain huolestuttavia uusia tekniikoita, joilla tehdyt sovellukset ei toimi lainkaan Orca -ruudunlukuohjelman kanssa. Pahimpia ovat Electron -sovellukset, joita käytettäessä ruudunlukuohejelma ei puhu mitään. Electron perustuu Chromiumin ja Google Chromen webbitekniikkaan, yhtenä esimerkkinä käyttökelvottomista Electron -sovelluksista on uusi MicroSoftin tekemä Skype, jota näkövammaiset ei siis pysty käyttämään ollenkaan. Kaikki Electron -sovellukset on käyttökelvottomia Orcan kanssa käytettynä, koska ruudunlukuohjelma ei noita sovelluksia käytettäessä puhu mitään. Electron on täyttä roskaa ja Chromiumin ja Chromen kehittäjillä ei tunnu olevan mitään aikeita korjata tilannetta. Chrome ja Chromium -webbiselaimet on nekin ihan yhtälailla käyttökelvottomia Orca -ruudunlukuohejelman kanssa. Onneksi Firefox toimii hienosti.

Eli kyllä Linuxia pystyy käyttämään jopa sokeana, eikä käytön tarvitse rajoittua komentorikäyttöön. Puhuin tässä Debianista, mutta toki Orca ja brltty on saatavilla muillekin Linux -jakeluille. Debian kuitenkin on panostanut huomattavasti siihen, että jakelu on käytettävä myös näkövammaisille. Se näkyy esimerkiksi siinä että Debianissa, toisin kuin monessa muussa linux -jakelussa, Orca ja brltty on käytettävissä heti asennusvaiheesta lähtien ja Debianin pystyy asentamaan sokeanakin. Debian on näkövammaiselle sopiva linux -jakelu senkin takia, että Debianin vakaat julkaisut on hyvin testattuja ja luotettavia. Debianissa olevat ohjelmat on testattu paljon paremmin kuin käytännössä missään muussa linux -jakelussa ja se taas tarkottaa sitä, että Debianissa olevat ohjelmat ei kaatuile. Debian on paljon bugittomampi kuin esimerkiksi Ubuntu. Käyttöjärjestelmän ja sovellusohjelmien luotettava ja vakaa toiminta on hyvä asia kenen tahansa kannalta, mutta näkövammaisen kannalta se on erityisen tärkeää. Näkövammaisen käytössä olevan käyttiksen ja ohjelmien pitää toimia kunnolla, se ei ole hyväksyttävää että käyttis tai ohjelmat kaatuilee ja sekoilee puutteellisen testauksen takia. Eli en missään tapauksessa suosittele esimerkiksi Ubuntua kenellekään näkövammaiselle. Debiania taas voin 20 vuoden käyttökokemuksen perusteella suositella lämpimästi. Toki tietenkin Debianissakin on bugeja siinä missä jokaisessa isossa ohjelmistossa, mutta Debianissa bugeja on paljon vähemmän kunnollisen testauksen ansiosta.

Juhani Varemo

unread,
Mar 2, 2018, 2:25:01 PM3/2/18
to
mik...@gmail.com wrote:


> Linuxia pystyy kyllä käyttämään jopa täysin sokeutuneena. Itselläni on
> siis käytössä Debian ja siinä Gnome -työpöytä. Käytän Linuxia ihan joka
> ikinen päivä ja teen käytännössä ihan kaiken Linuxissa. Debian on
> asennettuna parille läppärille, pöytäkoneelle jne.
>
> Mitä sitten tulee näkövammaisten apuvälineisiin niin Debianissa on Orca
> -ruudunlukuohjelma, joka puhuu puhesyntetisaattorin avulla ruudulla olevan
> tekstin. Debianissa ruudunlukuohjelman saa käyttöön jo heti Debianin
> asennusvaiheessa. Jos Debianin asennusohjelmassa ottaa ruudunlukuohjelman
> käyttöön niin se on oletuksena käytössä myös asennetussa käyttiksessä.
> Ruudunlukuohjelma toimii silloin heti sisäänkirjautumisruudussa ja
> työpöydällä, eli sitä ei tarvitse käyttäjän itse erikseen ottaa käyttöön.
> Toki Orcan voi ottaa käyttöön jälkikäteenkin, jos sitä ei otettu käyttöön
> Debianin asennusvaiheessa.


Kiitos hyvästä ja kattavasta selvityksestä :-)

Todennäköisesti tämä asia tulee vielä joskus uudelleen vastaan.

Sellainen perustavaa luokkaa oleva ongelmahan näissä on, että heikkenevästä
näöstä kärsivät ihmiset ovat usein jo iäkkäitä, ja koneen käyttö jo
itsessään on jonkinlainen haaste. Sitten kun vielä menee muuttamaan
työpöytäympäristön toiseen, vaihtamaan tutut sovellukset toisiin ja esim
kehottaa pyrkimään hiiren käytöstä eroon niin haastetta alkaa helposti olla
aivan liikaa. Sen näköongelman lisäksi :-/

Sellainenkin ongelma vielä nostaa päätään että jotkin sivut/palvelut
nojaavat vahvasti navigointiin pelkkien graafisten elementtien avulla.
Siellä ei ole edes vaihtoehtoista tekstiä jonka Orca tms voisi lukea :-(

Nämähän ovat asioita joita me näkevät emme automaattisesti osaa ajatella tai
ottaa esim www-suunnittelussa huomioon.

<juhani>

mik...@gmail.com

unread,
Mar 2, 2018, 8:53:42 PM3/2/18
to
Kun näkö heikkenee kannattaa ehdottomasti hakeutua kuntoutukseen, siellä saa apua myös tietokoneen käytössä. Näkövammaisten liitto (entinen Näkövammaisten keskusliitto, NKL) järjestää näkövammaisille kuntoutusta ainakin Helsingin Itäkeskuksessa olevassa Iiriksessä. Kuntoutusjaksolla voi saada ohjausta ja apua muun lisäksi myös esimerkiksi tietokoneen ja mobiililaitteiden ja näkövammaisten apuvälineohjelmien käytössä. Kuntoutukseen voi sisältyä eesimerkiksi näppäilytaidon opetusta (kymmensormijärjestelmä), käyttiksen ja ohjelmien näppäimistöpikakomentojen opetusta, yleistä tietokoneen käytön opetusta, ruudunlukuohjelman jne käytön opetusta ja esimerkiksi pistekirjoituksen opetusta mikä mahdollistaa kokemuksen kertyessä myös pistenäytön käyttämisen. Linuxista heillä ei ole erityisemmin kokemusta, mutta noista edellämainituista asioista on apua Linuxiakin käytettäessä. Itse olen ollut kuntoutusjaksoilla, joilla on ollut ohjelmassa juuri noita asioita. Itselläni ongelmana oli esimerkiksi se, etten ennen sokeutumistani ollut tulut opetelleeksi kymmensormijärjestelmää vaan kirjotin omalla tyylilläni. Samaten itse käytin pääasiassa hiirtä enkä ollut opetellut näppiskomentoja linuxissa ja windowsissa. Sitten kun sokeuduin kokonaan niin tietokoneen käytöstä tuli vaikeaa. Kuntoutusjaksolla kuitenkin sain opetusta kaikissa edellämainituissa asioissa ja sen jälkeen tietokoneen käyttö alkoi taas sujua. Opin kuntoutuksessa pistekirjoituksenkin ja sain sitten apuvälineeksi pistenäytön tietokonetta varten. Eli kannattaa ehdottomasti hakeutua kuntoutukseen. Kuntoutusta haetaan kelalta ja siihen tarvitaan lääkärin lausunto. Yleensä Kuntoutus koostuu neljästä viiden päivän jaksosta, tai kolmesta viiden päivän ja yhdestä kolmen päivän jaksosta. Tarvittaessa voi sitten hakea lisää. Iiriksessä voi majoittua jakson ajan, siellä on hyvät majoitushuoneet sitä varten. Kela maksaa kuntoutuksen. Muutenkin kuntoutuksesta on hyötyä, siellä saa myös liikkumistaidon opetusta, kädentaitojen opetusta mikä parantaa sorminäppäryyttä, päivittäistoimien opetusta (kokkausta jne),. Lisäksi on liikuntaa ja paljon muuta ja lopuksi muttei vähäisimpänä pääsee juttelemaan muiden näkövammaisten kanssa. Hyvät sapuskat on myös :-)

Se on totta, että monet webbisivut on valitettavasti suunniteltu niin, ettei ne toimi ruudunlukuohjelmien kanssa kunnolla. Moni sivu on suunniteltu myös niin, että vaikka se toimisi ruudunlukuohjelman kanssa niin sivulta on silti vaikea löytää haluamaansa sisältöä. Sivut on esimerkiksi tungettu liian täyteteen linkkejä ja pääsisältöön päästäkseen pitää selata pitkän matkaa tai sisällön tärkein osa ja tärkeät linkit on muuten vaikeasti löydettävissä. Näkövammaisten liitolla on Annanpura -yritys, joka auttaa sivustojen kehittäjiä sivustojen saavutettavuustestauksessa, toivottavasti useammat sivustojen kehittäjät ottaisivat saavutettavuuden huomioon ja käyttäisivät Näkövammaisten liiton osaamista apuna.

mik...@gmail.com

unread,
Mar 2, 2018, 9:21:44 PM3/2/18
to
lauantai 3. maaliskuuta 2018 3.53.42 UTC+2 mik...@gmail.com kirjoitti:
> Kun näkö heikkenee kannattaa ehdottomasti hakeutua kuntoutukseen, siellä saa apua myös tietokoneen käytössä. Näkövammaisten liitto (entinen Näkövammaisten keskusliitto, NKL) järjestää näkövammaisille kuntoutusta ainakin Helsingin Itäkeskuksessa olevassa Iiriksessä. Kuntoutusjaksolla voi saada ohjausta ja apua muun lisäksi myös esimerkiksi tietokoneen ja mobiililaitteiden ja näkövammaisten apuvälineohjelmien käytössä. Kuntoutukseen voi sisältyä eesimerkiksi näppäilytaidon opetusta (kymmensormijärjestelmä), käyttiksen ja ohjelmien näppäimistöpikakomentojen opetusta, yleistä tietokoneen käytön opetusta, ruudunlukuohjelman jne käytön opetusta ja esimerkiksi pistekirjoituksen opetusta mikä mahdollistaa kokemuksen kertyessä myös pistenäytön käyttämisen. Linuxista heillä ei ole erityisemmin kokemusta, mutta noista edellämainituista asioista on apua Linuxiakin käytettäessä. Itse olen ollut kuntoutusjaksoilla, joilla on ollut ohjelmassa juuri noita asioita. Itselläni ongelmana oli esimerkiksi se, etten ennen sokeutumistani ollut tulut opetelleeksi kymmensormijärjestelmää vaan kirjotin omalla tyylilläni. Samaten itse käytin pääasiassa hiirtä enkä ollut opetellut näppiskomentoja linuxissa ja windowsissa. Sitten kun sokeuduin kokonaan niin tietokoneen käytöstä tuli vaikeaa. Kuntoutusjaksolla kuitenkin sain opetusta kaikissa edellämainituissa asioissa ja sen jälkeen tietokoneen käyttö alkoi taas sujua. Opin kuntoutuksessa pistekirjoituksenkin ja sain sitten apuvälineeksi pistenäytön tietokonetta varten. Eli kannattaa ehdottomasti hakeutua kuntoutukseen. Kuntoutusta haetaan kelalta ja siihen tarvitaan lääkärin lausunto. Yleensä Kuntoutus koostuu neljästä viiden päivän jaksosta, tai kolmesta viiden päivän ja yhdestä kolmen päivän jaksosta. Tarvittaessa voi sitten hakea lisää. Iiriksessä voi majoittua jakson ajan, siellä on hyvät majoitushuoneet sitä varten. Kela maksaa kuntoutuksen. Muutenkin kuntoutuksesta on hyötyä, siellä saa myös liikkumistaidon opetusta, kädentaitojen opetusta mikä parantaa sorminäppäryyttä, päivittäistoimien opetusta (kokkausta jne),. Lisäksi on liikuntaa ja paljon muuta ja lopuksi muttei vähäisimpänä pääsee juttelemaan muiden näkövammaisten kanssa. Hyvät sapuskat on myös :-)
>
> Se on totta, että monet webbisivut on valitettavasti suunniteltu niin, ettei ne toimi ruudunlukuohjelmien kanssa kunnolla. Moni sivu on suunniteltu myös niin, että vaikka se toimisi ruudunlukuohjelman kanssa niin sivulta on silti vaikea löytää haluamaansa sisältöä. Sivut on esimerkiksi tungettu liian täyteteen linkkejä ja pääsisältöön päästäkseen pitää selata pitkän matkaa tai sisällön tärkein osa ja tärkeät linkit on muuten vaikeasti löydettävissä. Näkövammaisten liitolla on Annanpura -yritys, joka auttaa sivustojen kehittäjiä sivustojen saavutettavuustestauksessa, toivottavasti useammat sivustojen kehittäjät ottaisivat saavutettavuuden huomioon ja käyttäisivät Näkövammaisten liiton osaamista apuna.

Lisäksi Helsingin ja Uudenmaan näkövammaisilla on Koko -projekti (Koneet käyntiin myös kotona), joka auttaa tietokoneiden ja mobiililaitteiden käytössä ja niihin liittyvissä ongelmissa.

lahtis

unread,
Mar 3, 2018, 3:57:56 AM3/3/18
to
Saisiko tekstiä lainata jos kirjoitan tai joku kirjoittaisi aiheesta Linux wikiin? Olisiko hyvä otsikko Linux ja näkövamma.

Reply all
Reply to author
Forward
0 new messages