info
Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss
Pisin lähiverkko?
10 views
Skip to first unread message
Asko
Aug 4, 2015, 2:51:09 PM8/4/15
to
Välitöntä käytännön tarvetta tälle ei ole, mutta teorian kertaus lienee
paikallaan muillekin kuin minulle...
Ryhdyin miettimään, että mikä on pisin mahdollinen etäisyys, joka
voidaan toteuttaa normaalilla (Cat6?) verkkopiuhalla?
Jostain muistan kuulleeni 100 metriä ja/tai 3 - 4 kytkintä peräkkäin on
max. suositus, mutta mites tuo nyt ihan oikeasti menikään...
Jos haluan siirtää tiedostoja työasemalta toiselle, niin voinko
sijoitella ne about puolen kilometrin päähän toisistaan, jos matkalla on
4 - 5 kytkintä ja jokaisen kytkimen välillä 100 m piuha? Vai olikos tuo
standardissa sanottu 100 metriä "päästä päähän" sisältäen matkalla
olevat kytkimet?
Jos standardi vaatii piuhoilta 100 m toimivuutta, niin onkohan kukaan
testannut käytännössä, että kuinka paljon tuon yli päästään laadukkailla
piuhoilla? Toimisikohan jopa 200 metrinen piuha ilman "välivahvistimia"?
Entäs tuo kytkinten määrä, millaisia ongelmia on odotettavissa jos
ketjutan 10 kytkintä peräkkäin?
Mitä jos puoleen väliin matkaa sijoitetaan tiedostopalvelin, jolloin
työasemalta A on esim. 600 m matka tiedostopalvelimelle ja työasemalta B
on 700 m matka tiedostopalvelimelle, niin työasemienhan ei tarvi
pystyäkään keskustelemaan koko 1,3 km matkaa? Vai tarvitaankohan
palvelimeen kaksi eri verkkokorttia ja eri IP-avaruudet verkon
"Itä-siivelle" ja "Länsi-siivelle" ?
PS. Valokuituhan olisi tänä päivänä oikea ratkaisu pidempiä yhteyksiä
varten, mutta niitä on jo niin monta eri valokuitutyyppiä, että ne
jättäisin mieluusti toisen keskustelun aiheeksi.
-Asko
paikallaan muillekin kuin minulle...
Ryhdyin miettimään, että mikä on pisin mahdollinen etäisyys, joka
voidaan toteuttaa normaalilla (Cat6?) verkkopiuhalla?
Jostain muistan kuulleeni 100 metriä ja/tai 3 - 4 kytkintä peräkkäin on
max. suositus, mutta mites tuo nyt ihan oikeasti menikään...
Jos haluan siirtää tiedostoja työasemalta toiselle, niin voinko
sijoitella ne about puolen kilometrin päähän toisistaan, jos matkalla on
4 - 5 kytkintä ja jokaisen kytkimen välillä 100 m piuha? Vai olikos tuo
standardissa sanottu 100 metriä "päästä päähän" sisältäen matkalla
olevat kytkimet?
Jos standardi vaatii piuhoilta 100 m toimivuutta, niin onkohan kukaan
testannut käytännössä, että kuinka paljon tuon yli päästään laadukkailla
piuhoilla? Toimisikohan jopa 200 metrinen piuha ilman "välivahvistimia"?
Entäs tuo kytkinten määrä, millaisia ongelmia on odotettavissa jos
ketjutan 10 kytkintä peräkkäin?
Mitä jos puoleen väliin matkaa sijoitetaan tiedostopalvelin, jolloin
työasemalta A on esim. 600 m matka tiedostopalvelimelle ja työasemalta B
on 700 m matka tiedostopalvelimelle, niin työasemienhan ei tarvi
pystyäkään keskustelemaan koko 1,3 km matkaa? Vai tarvitaankohan
palvelimeen kaksi eri verkkokorttia ja eri IP-avaruudet verkon
"Itä-siivelle" ja "Länsi-siivelle" ?
PS. Valokuituhan olisi tänä päivänä oikea ratkaisu pidempiä yhteyksiä
varten, mutta niitä on jo niin monta eri valokuitutyyppiä, että ne
jättäisin mieluusti toisen keskustelun aiheeksi.
-Asko
Ari Saastamoinen
Aug 5, 2015, 9:27:53 AM8/5/15
to
Asko <as...@noname.invalid> writes:
> Jos haluan siirtää tiedostoja työasemalta toiselle, niin voinko
> sijoitella ne about puolen kilometrin päähän toisistaan, jos
> matkalla on 4 - 5 kytkintä ja jokaisen kytkimen välillä 100 m
> piuha? Vai olikos tuo standardissa sanottu 100 metriä "päästä
> päähän" sisältäen matkalla olevat kytkimet?
Kytkimillä voi kasvattaa tuota mutkaa kyllä, mutta et sää ihan
oikeasti halua noin pitkää kuparia vetää ulos, kun ukkosilla menee
aina joku laite rikki. Eritoten kun kuitukamat ei ihan oikeasti maksa
paljoa, ja kuidulla saa tarvittaessa kymmeniä kilometrejä.
> Jos standardi vaatii piuhoilta 100 m toimivuutta, niin onkohan kukaan
> testannut käytännössä, että kuinka paljon tuon yli päästään
Jos sulla on fullduplex-linkki (Törmäysten tunnistus ei toimi
luotettavasti ylipitkässä johdossa), niin tuollainen 200m on ihan
mahdollisuuksien rajoilla, mutta mikset vedä kuidulla?
> PS. Valokuituhan olisi tänä päivänä oikea ratkaisu pidempiä
> yhteyksiä varten, mutta niitä on jo niin monta eri
> valokuitutyyppiä, että ne jättäisin mieluusti toisen keskustelun
> aiheeksi.
Montaa tyyppiä? singlemode ja multimode, ja käytännössä melkein
kaikki datavehkeet on nykyään singlemodea. Multimodea on nykyään
käytännössä lähinnä enää jossain CD-soittimen ja vahvistimen välisessä
metrin mittaisessa linkissä.
--
Arzka oh3mqu+...@hyper.fi - En halua follareita mailina
1. Valitse sopiva paikka, ei ihmisten tai rakennusten lahella, jossa
paukku voi aiheuttaa hairiota. - Iso-Kiinalaisen kayttoohje
> Jos haluan siirtää tiedostoja työasemalta toiselle, niin voinko
> sijoitella ne about puolen kilometrin päähän toisistaan, jos
> matkalla on 4 - 5 kytkintä ja jokaisen kytkimen välillä 100 m
> piuha? Vai olikos tuo standardissa sanottu 100 metriä "päästä
> päähän" sisältäen matkalla olevat kytkimet?
Kytkimillä voi kasvattaa tuota mutkaa kyllä, mutta et sää ihan
oikeasti halua noin pitkää kuparia vetää ulos, kun ukkosilla menee
aina joku laite rikki. Eritoten kun kuitukamat ei ihan oikeasti maksa
paljoa, ja kuidulla saa tarvittaessa kymmeniä kilometrejä.
> Jos standardi vaatii piuhoilta 100 m toimivuutta, niin onkohan kukaan
> laadukkailla piuhoilla? Toimisikohan jopa 200 metrinen piuha ilman
> "välivahvistimia"?
Jos sulla on fullduplex-linkki (Törmäysten tunnistus ei toimi
luotettavasti ylipitkässä johdossa), niin tuollainen 200m on ihan
mahdollisuuksien rajoilla, mutta mikset vedä kuidulla?
> PS. Valokuituhan olisi tänä päivänä oikea ratkaisu pidempiä
> yhteyksiä varten, mutta niitä on jo niin monta eri
> valokuitutyyppiä, että ne jättäisin mieluusti toisen keskustelun
> aiheeksi.
Montaa tyyppiä? singlemode ja multimode, ja käytännössä melkein
kaikki datavehkeet on nykyään singlemodea. Multimodea on nykyään
käytännössä lähinnä enää jossain CD-soittimen ja vahvistimen välisessä
metrin mittaisessa linkissä.
--
Arzka oh3mqu+...@hyper.fi - En halua follareita mailina
1. Valitse sopiva paikka, ei ihmisten tai rakennusten lahella, jossa
paukku voi aiheuttaa hairiota. - Iso-Kiinalaisen kayttoohje
Asko
Aug 5, 2015, 12:39:03 PM8/5/15
to
On 5.8.2015 16:27, Ari Saastamoinen wrote:
> Kytkimillä voi kasvattaa tuota mutkaa kyllä, mutta et sää ihan
> oikeasti halua noin pitkää kuparia vetää ulos, kun ukkosilla menee
> aina joku laite rikki.
Juuen. Kyseessä olikin lähinnä teoreettinen pohdinta. Kyllä
> Kytkimillä voi kasvattaa tuota mutkaa kyllä, mutta et sää ihan
> oikeasti halua noin pitkää kuparia vetää ulos, kun ukkosilla menee
> aina joku laite rikki.
sisätiloissakin voi helposti tulla yli 100 metrin etäisyyksiä, jonne
pitäisi lähiverkko saada.
Nykyään nuo tosiaan tehdään kuidulla, joten sinänsä tämä
keskustelunavaus tuli ehkä 10 vuotta liian myöhään. :)
> Montaa tyyppiä? singlemode ja multimode, ja käytännössä melkein
> kaikki datavehkeet on nykyään singlemodea. Multimodea on nykyään
> käytännössä lähinnä enää jossain CD-soittimen ja vahvistimen välisessä
> metrin mittaisessa linkissä.
puoli tusinaa liitinvaihtoehtoa, kun parikaapeloinnissa on vain RJ-45
uros ja RJ-45 naaras.
-Asko
Antti Seppanen
Aug 5, 2015, 3:34:32 PM8/5/15
to
05 Aug 2015 16:27:52 +0300 Ari Saastamoinen kirjoitti:
> Montaa tyyppiä? singlemode ja multimode, ja käytännössä melkein
> kaikki datavehkeet on nykyään singlemodea. Multimodea on nykyään
> käytännössä lähinnä enää jossain CD-soittimen ja vahvistimen välisessä
> metrin mittaisessa linkissä.
Kai tuota multimodeakin on käytössä? Vasta pari vuotta sitten vedettiin
> Montaa tyyppiä? singlemode ja multimode, ja käytännössä melkein
> kaikki datavehkeet on nykyään singlemodea. Multimodea on nykyään
> käytännössä lähinnä enää jossain CD-soittimen ja vahvistimen välisessä
> metrin mittaisessa linkissä.
asiakkaan konesalissa koko uusi fibre channel SAN-verkko multimodella.
Syytä multimoden valintaan en tiedä, liekö ollut hinta vai se, että vanhat
fabricit olivat multimodea ja siten kaikkien palvelimien ahterissa vain
multimoderöörit. Eetterit sielläkin kyllä menevät singlemodella.
--
Antti Seppänen | PGP public key:
antti (á) hervanta.com | http://www.hervanta.com/~antti
OH3HMI
Sami Setälä
Aug 16, 2015, 3:54:06 PM8/16/15
to
"Ari Saastamoinen" <oh3mq...@hyper.fi> wrote in message
news:m3k2t93...@titan.hyper.fi...
standardi lyhyellä matkalla. Käytännössä OM3-luokituksen kuidulla päästään
550m matka max 10Gbit fullduplex-nopeudella per kuitupari. Kymppigigaisissa
voi karkeasti sanoa, että 10km kantava singlemode-portti maksaa tuplat
multimodeen verrattuna, verollisena liikutaan muistaakseni jossain tonnin ja
kahden välillä ainakin HP:n kamoissa. 40km versio maksaakin sitten jo
useamman tuhat euroa. Gigabitin laitteissa sinänsä singlemoden käytölle ei
enää ole merkittävää estettä, kun yksittäisten porttien hinnat lasketaan
joka tapauksessa enää kymmenissä euroissa.
-Sami-
news:m3k2t93...@titan.hyper.fi...
>
> Montaa tyyppiä? singlemode ja multimode, ja käytännössä melkein
> kaikki datavehkeet on nykyään singlemodea. Multimodea on nykyään
> käytännössä lähinnä enää jossain CD-soittimen ja vahvistimen välisessä
> metrin mittaisessa linkissä.
Tulee vähän myöhään mutta tulkoon... Multimode on edelleen vallitseva
> Montaa tyyppiä? singlemode ja multimode, ja käytännössä melkein
> kaikki datavehkeet on nykyään singlemodea. Multimodea on nykyään
> käytännössä lähinnä enää jossain CD-soittimen ja vahvistimen välisessä
> metrin mittaisessa linkissä.
standardi lyhyellä matkalla. Käytännössä OM3-luokituksen kuidulla päästään
550m matka max 10Gbit fullduplex-nopeudella per kuitupari. Kymppigigaisissa
voi karkeasti sanoa, että 10km kantava singlemode-portti maksaa tuplat
multimodeen verrattuna, verollisena liikutaan muistaakseni jossain tonnin ja
kahden välillä ainakin HP:n kamoissa. 40km versio maksaakin sitten jo
useamman tuhat euroa. Gigabitin laitteissa sinänsä singlemoden käytölle ei
enää ole merkittävää estettä, kun yksittäisten porttien hinnat lasketaan
joka tapauksessa enää kymmenissä euroissa.
-Sami-
0 new messages