Mikahan verkkokiintolevyksi, varmistuksiin?
Jokke
hankkia jotakin uutta. Mahdollisesti siis helppok�ytt�isemp��,
automaattisempaa ja isompaa kapasiteettia tarjoavaa varmistusv�linett�.
Uudelle varmistuslaitteelle siis saisi menn� automaattisesti kaikki
p�iv�n aikana muuttuneet tiedostot. Ainakin kahdelta tai mahdollisesti
kolmelta verkon eri PC-Windows koneelta.
T�ll� hetkell� kiinnostaisi verkossa erillisen� yksikk�n� oleva
kiintolevy, siis verkossa kytkettyn� omalla verkkoliit�nn�ll��n.
T�llaisia l�ytyykin "verkkokiintolevy" hakusanalla vaikka
hintaseuranta.fi::lt� iso liuta valittaviksi.
http://tinyurl.com/ydwjzkr
Mutta mink�h�n noista oikein valitsisi? T�llaisia vaatimuksia/toiveita
olen laitteelle asetellut:
1. Toimii Win2000 / XP / Win-7 koneiden kanssa.
Kokeeksi vilkaisin D-link DNS-323:n manuaalia. Ja minimivaatimuksena
siell� on XP ja siin� Service Pack 2.
http://www.dlink.com/products/?pid=509
Huh, huh, aika typer�n tuntuinen, ja heti k�ttelyss� vika-alttiiltakin
kuulostava vaatimus *kiintolevylle*.
2. Mielell��n levy saisi olla sellainen jossa ei ole eik� tarvita omaa
cooleria. Coolerittomuuden uskon liittyv�n laitteen kest�vyyteen sek�
melutasoon. Taaskin pikavilkaisulla jonkin laitteen manuaali kertoi ett�
Built In flekti on laitteessa.
3. Mielell��n saisi olla sellainen joka ei hurise p��ll� 24 h/vrk. Vaan
vain silloin kun sinne aletaan tuupata dataa.
T�ss�kin saisi (meluusti) olla viel� joku esto p��ll�, ett�
virustyyppinen ohjelma ei saisi kirjoituslinjaa erillislevylle auki. Ei
siis p��sisi tuhoamaan tai muuttelemaan tietoja.
N�ytt�isi ett� ainakin Mikro-PC lehti olisi testannut n�it� laitteita.
Mutta kun en ole tilaaja niin en p��se n�kem��n mik� laite voitti
(onkhan ket��n lehden tilaajaa paikalla?). T�ss� linkit muutamaan lehden
kommenttiin http://www.mbnet.fi/tuoteseuranta/tuotekortti.aspx?id=3165
http://www.mbnet.fi/tuoteseuranta/tuotekortti.aspx?id=3785
N�k�j��n virrankulutuskin on noissa kiintolevyiss� merkitt�v� tekij�,
ainakin Mikro-PC:n testiss� se on yhten� kriteerin�. Itse kyll�
kest�isin sen erilliskiintolevyn lis�s�hk�nkulutuksen, koska s�hk�ll�
m�kki l�mpi�� muutenkin. Sama se l�mmitt��k� patteri vaiko kiintolevy.
Pitk� kestoik� ja kaikkinainen huolettomuus ovat omissa kriteereiss�ni
t�llaiselle erillislevylle t�rkeit�. Mielell��n sijoittaisin ko.
laitteen vaikka jonnekin komeron yl�hyllylle tai kaapin p��lle tms.
Joten, onko kell��n kokemuksia t�llaisista verkkolevyist�, ja uskaltaako
omaa merkki��n joku per�ti suositella?
Melkein veikkaan ett� jos jonkun hyv�n kiintolevylaitteen l�yt��, niin
sen mukana tuleva varmsnnussofta on mallia halpa ja k�kk�. Joku
erillissoftakin siis todenn�k�isesti varmistuksia varten pit�isi viel�
l�yt��. No, joulunpyhin� noita on sitten lienee aikaa roplata.
Jokke
Juhani Varemo
> Uudelle varmistuslaitteelle siis saisi mennä automaattisesti kaikki
> päivän aikana muuttuneet tiedostot. Ainakin kahdelta tai mahdollisesti
> kolmelta verkon eri PC-Windows koneelta.
Jos backupin haluaa hoitaa automaattisesti, niin tämä edellyttää käytännössä
että koneet ovat aina käynnissä haluttuun ajankohtaan. Mielellään vielä
käytön kannalta joutoaikaan. Taustalla tapahtuva backuppaus voi saada koneen
vähän hitaaksi.
> Kokeeksi vilkaisin D-link DNS-323:n manuaalia. Ja minimivaatimuksena
> siellä on XP ja siinä Service Pack 2.
> http://www.dlink.com/products/?pid=509
> Huh, huh, aika typerän tuntuinen, ja heti kättelyssä vika-alttiiltakin
> kuulostava vaatimus *kiintolevylle*.
Kannattaa valita laite, joka on oikeasti verkkolevy eikä mikään
'puoliautomaattinen windows lisälaite'. En tiedä tuosta D-linkistä, mutta
omalla pöydälläni oli pienen hetken joku Freecomin keksintö, joka olisi ihan
oikeasti vaatinut jonkun win-ajurin kaikkiin koneisiin joilla siihen piti
käsiksi päästä. Laite viihtyi täällä win-mac-linux-etc -sekaympäristössä
noin 5 minuuttia. Eli purkin pitäisi tukea ainakin smb/cifs ja mielellään
nfs-protokollia. Lähes kaikki näin tekevätkin.
Toinen asia on sitten mukana tuleva backup-softa. Sen olisi syytä olla
kunnollinen, ellei sitten käytä jotakin muuta ohjelmistoa. Itse olen
käyttänyt ihan muita softia.
> 2. Mielellään levy saisi olla sellainen jossa ei ole eikä tarvita omaa
> cooleria. Coolerittomuuden uskon liittyvän laitteen kestävyyteen sekä
> melutasoon. Taaskin pikavilkaisulla jonkin laitteen manuaali kertoi että
> Built In flekti on laitteessa.
Omat kokemukseni ovat sellaiset, että jos levyä todella käytetään, niin
jäähdytys pitää kyllä olla kunnossa. Mikäli kotelo on pieni ja ahdas, niin
levy(t) käyvät liian kuumina, varsinkin jos laitteen sijoituspaikka on vielä
lämmin ja huonosti tuuletettu. Ilman tuuletinta on vaikea saada lämpöä pois
kun kotelot ovat niin pieniä & ahtaita.
Jos levyä ei käytetä muuhun kuin vuorokautiseen varmuuskopiointiin, niin
silloin tuo jäähdytys ei ehkä ole niin kriittinen tekijä. Minulla levyt ovat
olleet melko kovassa käytössä ja olen ollut hyvin epäluuloinen jäähdytyksen
suhteen. Vaan eipä ole levyjä sitten hajonnutkaan yhtään. Sen sijaan noiden
härveleiden powerit - sellaisia mustia, läppärin powerin oloisia tiiliskiviä
- eivät selviä kovin montaa vuotta jos systeemi on tosiaan käytössä 24 h.
Viimeksi kun tuollainen hajosi, niin se vei NAS-purkin emon mennessään.
Onneksi levyille ja datalle ei käynyt kuinkaan. Se powerikin kannattaa
pyrkiä sijoittamaan niin, että ilma pääsee mahdollisimman vapaasti
kiertämään sen ympärillä, eikä kääriä sitä villasukkaan komeron nurkkaan
ylähyllylle :)
Lämmönmuodostukseen vaikuttaa paljon kiintolevyjen tyyppi. Toiset ottavat
yllättävän viileästi ja toiset ovat kuin kiukaita. Purkeissa tulee kai
mukana levyjä joita valmistajat ovat halvimmalla saaneet, takuukin on usein
vain 1 vuosi.
> 3. Mielellään saisi olla sellainen joka ei hurise päällä 24 h/vrk. Vaan
> vain silloin kun sinne aletaan tuupata dataa.
Tämän kai useimmat osaavat, mutta eivät kaikki :-/
Suorituskyvyn suhteen kannattaa vilkuilla mahdollisia luvattuja
siirtonopeuksia. Se, että laitteessa on gigabitin verkkoliitäntä, ei takaa
ollenkaan mitään muuta kuin että sen voi liittää gigaiseen porttiin.
> Tässäkin saisi (meluusti) olla vielä joku esto päällä, että
> virustyyppinen ohjelma ei saisi kirjoituslinjaa erillislevylle auki. Ei
> siis pääsisi tuhoamaan tai muuttelemaan tietoja.
Tämä lienee toiminnallisuutta, joka pitää kyllä jättää sen winkkarin
hommiksi. Itse levyissä ei tietääkseni ole kuin mahdollisuus käyttäjän
autentikointiin ja IP/MAC-osoite rajoituksiin yms.
> Pitkä kestoikä ja kaikkinainen huolettomuus ovat omissa kriteereissäni
> tällaiselle erillislevylle tärkeitä. Mielellään sijoittaisin ko.
> laitteen vaikka jonnekin komeron ylähyllylle tai kaapin päälle tms.
Pitkää ikää ei välttämättä saavuta ellei valitse laitetta vähän paremmasta
päästä. Yllätys yllätys...
> Joten, onko kellään kokemuksia tällaisista verkkolevyistä, ja uskaltaako
> omaa merkkiään joku peräti suositella?
Useampiakin on ollut ja pari on yhä... ei ole omaa kokemusta, mutta jos nyt
pitäisi valita niin seuraavaa kokeilisin. Menee kyllä yli jos tarve on vain
muutaman koneen varmistusten tekeminen. Harkitsin tuota pitkään, mutta
sitten päädyin laittamaan serverille FreeNAS-virtuaalikoneen ja sille e-SATA
pystytelakkaan RAID1-levyt. Tuli halvemmaksi eikä tarvinnut hankkia mitään
lisää.
http://www.qnap.com/pro_detail_feature.asp?p_id=110
Jos käsillä on pienikokoinen hiljainen PC, niin yksi vaihtoehto on tietysti
rakentaa se NAS-purkki siitä. Sen voisi vaikka laittaa sammuttamaan itsensä
ajastetusti ja kellokytkmellä päälle taas ennenkuin varmistustentekoaika
koittaa. Automaattikäynnistys vaatinee, että BIOS tukee tuota.
> sen mukana tuleva varmsnnussofta on mallia halpa ja kökkö. Joku
Ei kuitenkaan välttämättä, olen tavannut ihan ammattipuolen softiakin.
Ainakin Retrospect oli jossain.
Tässä yksi näkemys asiaan, muitakin varmasti on :-)
<juhani>
Jokke
>
> Jos backupin haluaa hoitaa automaattisesti, niin t�m� edellytt��
> k�yt�nn�ss� ett� koneet ovat aina k�ynniss� haluttuun ajankohtaan.
> Mielell��n viel� k�yt�n kannalta joutoaikaan. Taustalla tapahtuva
> backuppaus voi saada koneen v�h�n hitaaksi.
Karkeasti omana ideana on ett� PC-koneet saavatkin olla p��ll� 24h. Tai
sitten ett� j�tet��n kone p��lle duunien p��tytty�, ja 02:00 Windows
Scehduleri k�ynnist�isi varmistusohjelman, ja sen tehty��n sammuttaisi
koneen. T�m� on siis t�m�n hetken pl�ni.
> mutta omalla p�yd�ll�ni oli pienen hetken joku Freecomin keksint�,
> joka olisi ihan oikeasti vaatinut jonkun win-ajurin kaikkiin
> koneisiin joilla siihen piti k�siksi p��st�.
T�llaisia havocceja juuri haluan v�ltt��. Windowsit on kaikissa omissa
koneissa, mutta jos kiintolevyn tyypinen laite vaatii Windows-ajurin ja
tarkan Service Pack numeron ennenkuin levyyn saa mit��n yhteytt�, niin
ei oikein tunnu hyv�lt�.
Toki onhan siell� kovelevypurkissa itsess��n varmaankin sis�ll�
ilmeisesti oltava jonkinlainen NTFS-ajuri ainakin, jonkin CPU:n
hallinnoitsemana. Mutta mielell��n tuohon NTFS-ajuriin saisi se ajurien
vaatimusluettelo j��d�.
> Eli purkin
> pit�isi tukea ainakin smb/cifs ja mielell��n nfs-protokollia. L�hes
> kaikki n�in tekev�tkin.
En tunne ko. kirjainyhdistelmi�. Mutta t�ytyyp� tarkistella noita jos
alan jostakin kovalevypurkista kiinnostua.
> Omat kokemukseni ovat sellaiset, ett� jos levy� todella k�ytet��n,
> niin j��hdytys pit�� kyll� olla kunnossa. Mik�li kotelo on pieni ja
> ahdas, niin levy(t) k�yv�t liian kuumina, varsinkin jos laitteen
> sijoituspaikka on viel� l�mmin ja huonosti tuuletettu. Ilman
> tuuletinta on vaikea saada l�mp�� pois kun kotelot ovat niin pieni� &
> ahtaita.
Irroitettavat kiintolevyn "kelkat" olivat muotia joskus 90-luvulta. Olen
t�llaisessa irtonaisessa peltisess� kelkkakotelossa ajellut 250 GB
SATA-levy� useita kuukausia p�yd�ll� koneen vieress�. Peltikoteloon
menee sis��n punainen SATA-kaapeli ja virtapiuha.
Levy ei tunnu l�mpenev�t ainakaan yht��n enemp�� kuin koneen kopan
sis�ll� oleva samanlainen levy. Siksi tuo ihmetytt�� ett� mihink� sit�
cooleria kiintolevylle oikein lopulta tarvitaan.
Todenn�k�isesti se verkkoon kytkett�v�n kiintolevyn ohessa tulee tosiaan
joku CPU joka hallinnoi NTFS-ajuria yms. ohjauslogiikkaa. Kyseinen
CPU-kokonaisuus todenn�k�isesti on se enemm�n s�hk�� haukkaava ja
kuumeneva osuus kuin itse SATA-kiintolevy.
> ottavat yll�tt�v�n viile�sti ja toiset ovat kuin kiukaita. Purkeissa
> tulee kai mukana levyj� joita valmistajat ovat halvimmalla saaneet,
> takuukin on usein vain 1 vuosi.
Ainakin Lacie, Buffalo jne. ulkoiset levyasemat tuntuvat harrastavan
noita halpislevymerkkej�. Ovat milloin mit�kin Maxtor tms. j��nn�ser��.
> Suorituskyvyn suhteen kannattaa vilkuilla mahdollisia luvattuja
> siirtonopeuksia. Se, ett� laitteessa on gigabitin verkkoliit�nt�, ei
> takaa ollenkaan mit��n muuta kuin ett� sen voi liitt�� gigaiseen
> porttiin.
Olen t�ysin tyytyv�inen jos ehtii hoitaa varmistushommansa y�n aikana.
Siihen riitt�� mainiosti 100Mbit verkon vakio, noin 5..8 MByte/sek
siirtonopeus.
> Pitk�� ik�� ei v�ltt�m�tt� saavuta ellei valitse laitetta v�h�n
> paremmasta p��st�. Yll�tys yll�tys...
Jos noin on, niin sitten pysyttelen kuitenkin pikkutarpeineni
hintahaitarin alap��ss�. Ja laskeskelen sen varaan ett� ei kai ne
molemmat levyt, itse PC-koneessa ja backup-asemassa, pamahda ihan samana
vuorokauden sis��n.
> Jos k�sill� on pienikokoinen hiljainen PC, niin yksi vaihtoehto on
> tietysti rakentaa se NAS-purkki siit�. Sen voisi vaikka laittaa
> sammuttamaan itsens� ajastetusti ja kellokytkmell� p��lle taas
> ennenkuin varmistustentekoaika koittaa. Automaattik�ynnistys
> vaatinee, ett� BIOS tukee tuota.
Periaatteessa tuollainen pikkukone olisikin olemassa, alunperin hiukan
eri hommaan hankittu, XP sis�ss�. Mutta on se hiukan hankala kuitenkin,
omat n�yt�t ja n�ppikset kuitenkin oltava kytkettyin�.
Siis ett� sit� p��sisii hoitelemaan ja toisinaan tsekkaamaan ett� mit�
h...i� se siell� kaapin p��ll� juuri t�ll� hetkell� tekee ja runksuttaa.
Siksi joku tuollainen tyhm�, erillinen kovaleypurkki olisi siis
l�hemp�n� toiveita kuitenkin.
> T�ss� yksi n�kemys asiaan, muitakin varmasti on :-)
Thanks kommenteista. Eip� niit� muita n�kemyksi� ainakaan viel� t�h�n
menness� ihan ruuhkaksi asti ole ollut.
Viel� ei ole t�ysin ymm�rryksen valo itsell�k��n v�l�ht�nyt. Ett� mink�
laitteen sit� uskaltaisi ottaa vaivoikseen ja kokeiltavaksi, ettei aivan
roskaan iskisi tassuaan kuitenkaan. Odottelen viel� hetken aikaa josko
joku vaikkapa tiet�isi jonkin superhyv�n ja helpon varmistussysteemin
olemassaolosta.
Jokke
Mikko Saukkoriipi
>
> Toki onhan siell� kovelevypurkissa itsess��n varmaankin sis�ll�
> ilmeisesti oltava jonkinlainen NTFS-ajuri ainakin, jonkin CPU:n
> hallinnoitsemana. Mutta mielell��n tuohon NTFS-ajuriin saisi se ajurien
> vaatimusluettelo j��d�.
>
NTFS:lle noissa ei ole tarvetta. Tietokone juttelee purkin kanssa
k�ytt�en mainittuja SMB/CIFS verkkolevyj�rjestelmill� ja purkki sitten
k�ytt�� sis�isesti haluamaansa levyj�rjestelm��, usein varmaan joku
Linuxin levyj�rjestelm�.
Sami Setälä
>> joka olisi ihan oikeasti vaatinut jonkun win-ajurin kaikkiin
>> koneisiin joilla siihen piti k�siksi p��st�.
>
> T�llaisia havocceja juuri haluan v�ltt��. Windowsit on kaikissa omissa
> koneissa, mutta jos kiintolevyn tyypinen laite vaatii Windows-ajurin ja
> tarkan Service Pack numeron ennenkuin levyyn saa mit��n yhteytt�, niin
> ei oikein tunnu hyv�lt�.
K�sitt��kseni monessa levyss� tuo tietty k�yttisvaatimus on purkin
hallintasoftaa ja firmware-p�ivityssoftaa varten ilmoitettu. K�sitt��kseni
esimerkiksi tuo mainitsemasi D-Linkin DNS-323 jakaa kyll� ihan perinteist�
"windows-levyjakoa" eli SMB/CIFS-protokollaa, jota siis osoitetaan samalla
\\palvelin\jako -systeemill� kuin aitoa windows-serveri�kin. Buffalon
tapauksessa (Linkstation Live) ainakaan muistaakseni tuon hallintasoftan
asennus ei olisi ollut pakollista, vaan purkkia hallitaan selaimella. Tuo
ensiasennussofta oli vaan helpottamaan k�ytt��nottoa sellaiselle, kuka ei
ymm�rr� l�hiverkosta, ip-osoitteista sun muusta vastaavasta juurikaan
mit��n.
> Toki onhan siell� kovelevypurkissa itsess��n varmaankin sis�ll�
> ilmeisesti oltava jonkinlainen NTFS-ajuri ainakin, jonkin CPU:n
> hallinnoitsemana. Mutta mielell��n tuohon NTFS-ajuriin saisi se ajurien
> vaatimusluettelo j��d�.
Purkit k�ytt�v�t sis�isesti useimmiten tosiaan jotain Linux-systeemi�,
Buffalon tapauksessa xfs-tiedostoj�rjestelm��. Mutta tosiaan windowsin ei
siit� tarvitsekaan mit��n ymm�rt��.
> Todenn�k�isesti se verkkoon kytkett�v�n kiintolevyn ohessa tulee tosiaan
> joku CPU joka hallinnoi NTFS-ajuria yms. ohjauslogiikkaa. Kyseinen
> CPU-kokonaisuus todenn�k�isesti on se enemm�n s�hk�� haukkaava ja
> kuumeneva osuus kuin itse SATA-kiintolevy.
Kyll� tuollainen isokapasiteettinen 7200rpm levy tuottaa l�mp�� aika paljon,
ja muovikotelosta sit� ei saa ulos kuin tuulettimella. Metallikotelossa
parhaimmillaan l�mp� p��see haihtumaan ulkopinnoilta hyvin. Toki tuo
prosessorikortti �lyineen tuottaa jonkun m��r�n l�mp��, mutta aika v�h�n,
koska ainakaan Buffalossa ei piirien p��ll� ollut edes j��hdytyslevyj�. My�s
tuo saman purkin sis��n ty�nnetty virtal�hde tuottaa oman osansa l�mm�st�.
Buffalossa tuuletin ainakin py�rii vain silloin, kun se l�mp�tilan puolesta
on tarpeen.
-Sami-
Juhani Varemo
>> Jos käsillä on pienikokoinen hiljainen PC, niin yksi vaihtoehto on
>> tietysti rakentaa se NAS-purkki siitä. Sen voisi vaikka laittaa
> Periaatteessa tuollainen pikkukone olisikin olemassa, alunperin hiukan
> eri hommaan hankittu, XP sisässä. Mutta on se hiukan hankala kuitenkin,
> omat näytöt ja näppikset kuitenkin oltava kytkettyinä.
> Siis että sitä pääsisii hoitelemaan ja toisinaan tsekkaamaan että mitä
> h...iä se siellä kaapin päällä juuri tällä hetkellä tekee ja runksuttaa.
Jos mielenkiintoa riittää, niin siihen voi vaihtaa jonkun sellaisen
käyttiksen, joka on tehty ihan NAS-käyttöä varten. Vaikka sitten sen
FreeNASin. Kokeilu ei maksa mitään. Minulla tuo on toiminut aivan moiteetta
alkusäätämisen jälkeen, ei voi moittia.
Näyttöä siinä ei tarvita asennuksen jälkeen,eikä näppistäkään (jos BIOS vaan
suostuu olemaan ilman), hallinta tapahtuu kokonaan verkon yli selaimella.
Toki XP:täkin voi etähallita Windows RDP:n tai VNC:n tms yli ilman ao.
koneessa kiinni olevaa näyttöä. Winkkari nyt on vaan tuossa käytössä ns.
vähemmän ideaalinen ratkaisu.
Periaatteessa nämä NAS-purkit ovat aivan samanlaisia, raudaltaan
vaatimattomia PCeitä, jotka on rakennettu sopiviin kuoriin ja mekaniikkaan,
ja niissä ajetaan tyypillisesti jotain Linux-pohjaista vähän säädettyä ja
karsittua käyttöjärjestelmää. Tämä käyttis ei juuri käyttäjälle näy,
hallinta tosiaan tehdään selaimella.
<juhani>
Asko Ikävalko
> Uudelle varmistuslaitteelle siis saisi menn� automaattisesti kaikki
> p�iv�n aikana muuttuneet tiedostot. Ainakin kahdelta tai mahdollisesti
> kolmelta verkon eri PC-Windows koneelta.
Jos kerran koneita on useampia, mikset tuuppaa datoja ristiin koneelta
toiselle? Jos levytilasta j�� vajaaksi, niin sis�isen SATA-levyn saat
halvemmalla kuin erillisen NAS-purnukan.
> 3. Mielell��n saisi olla sellainen joka ei hurise p��ll� 24 h/vrk. Vaan
> vain silloin kun sinne aletaan tuupata dataa.
> T�ss�kin saisi (meluusti) olla viel� joku esto p��ll�, ett�
> virustyyppinen ohjelma ei saisi kirjoituslinjaa erillislevylle auki. Ei
> siis p��sisi tuhoamaan tai muuttelemaan tietoja.
Jos ihan oikeasti haluat suojautua virusuhalta, tarvitset enemm�n kuin yhden
varmistusmedian. Itsell�ni on hyllyss� 6 kpl DVD+RW levyj�. Vaikka viimeisin
backup p��sisi saastumaan, voin palauttaa tilanteen monta kuukautta
taaksep�in.
Virusten lis�ksi mm. ukkonen on tuhoisa tuollaiselle NAS-purkille, jos sit�
ei muista ihan joka kerta ottaa kaikista piuhoista kokonaan irti.
-Asko
Juhani Varemo
> Jos ihan oikeasti haluat suojautua virusuhalta, tarvitset enemmän kuin
> yhden varmistusmedian. Itselläni on hyllyssä 6 kpl DVD+RW levyjä. Vaikka
> viimeisin backup pääsisi saastumaan, voin palauttaa tilanteen monta
> kuukautta taaksepäin.
Osaavatkohan virukset sun muut öttiäiset tarttua backupsoftien tekemiin
tiedostomöhkäleisiin? Kaikki on tietysti mahdollista. Tuhoamaan kyllä
pystyvät. Ja jos varmuuskopioi jo saastuneita tiedostoja niin tietysti ne
tulevat palautuksessa saastuneina takaisin...
> Virusten lisäksi mm. ukkonen on tuhoisa tuollaiselle NAS-purkille, jos
> sitä ei muista ihan joka kerta ottaa kaikista piuhoista kokonaan irti.
Tämä on hyvä muistutus.
Mikäänhän ei estä tekemästä manuaalisesti lisäkopiota jollekin muulle
medialle aina kun haluaa ja muistaa. Tuo vaihdettavien medioiden kanssa
pelaaminen on sen verran työlästä, että jokapäiväiseksi ja automatisoiduksi
menetelmäksi se on vähän huono. Varsinkin jos varmuuskopioitavia koneita on
monta.
Ulkoiselle kiintolevylle tms. voi silloin tällöin tehdä myös koko systeemin
'disaster recovery' kopion jollain sopivalla työkalulla.
<juhani>
Asko Ikävalko
> Ja jos varmuuskopioi jo saastuneita tiedostoja niin tietysti ne
> tulevat palautuksessa saastuneina takaisin...
Juurikin tämä oli pointtini. Aina sitä tiedostojen
saastumista/korruptoitumista ei ihan heti huomaa ja jos käytetään vain yhtä
varmistusmediaa, on riskinä että sielläkin oleva backup pilaantuu.
Käyttämällä n kpl varmistusmedioita vuorotellen, päästään sitten
tarvittaessa palautumaan n varmistuskerran päähän historiassa. Ja jos haluaa
hifistelemään ruveta, niin ei käytetäkään niitä medioita juoksevassa
järjestyksessä vuorotellen, vaan laaditaan Hanoin-mallin mukainen
kiertojärjestys. Itselläni on 6 kpl medioita, joilla pääsen tarvittaessa
jopa 16 varmistuskerran päähän historiassa.
> Mikäänhän ei estä tekemästä manuaalisesti lisäkopiota jollekin muulle
> medialle aina kun haluaa ja muistaa. Tuo vaihdettavien medioiden kanssa
> pelaaminen on sen verran työlästä, että jokapäiväiseksi ja
> automatisoiduksi
> menetelmäksi se on vähän huono. Varsinkin jos varmuuskopioitavia koneita
> on
> monta.
Minulla ajastettu automatisoitu skripti pyöräyttää tärkeimmät tiedostot joka
päivä tietokoneen sisäiseltä levyltä toiselle sisäiselle levylle
(=säästeliään miehen RAID). Ja jos olen muistanut laittaa DVD+RW levyn
asemaan, polttelee tuo sama skripti ne tiedostot sinnekin. Myönnetään, että
en kyllä kovin usein muista/jaksa/viitsi sitä DVD:tä laittaa, vaikkei muuta
tarvitsisikaan tosiaan tehdä kuin vain laittaa se asemaan ja antaa skriptin
sitten käynnistyä omia aikojaan.
Mutta, muistaisiko sitä verkkolevyäkään sitten irrottaa piuhoista ukkosen
ajaksi, jos ei muista DVD-levyäkään laittaa asemaan? Varmuuskopiointi on
kyllä hankala tieteenala, kun ikinä ei etukäteen tiedä millainen riski juuri
minua odottaa vuoden päästä. Ja jos kaikkeen mahdolliseen yrittäisi
varautua, vaatisi se jo sellaiset panostukset, että on kyllä tekemätön
paikka IT-alaan vihkiytyneeltäkin kotikäyttäjältä. Varmasti 99% suomalaisten
yritystenkin varmuuskopioinnista löytyy joku akilleenkantapää.
> Ulkoiselle kiintolevylle tms. voi silloin tällöin tehdä myös koko
> systeemin
> 'disaster recovery' kopion jollain sopivalla työkalulla.
Tämä minulla on jäänyt vähän heikompiin kantimiin. Joskus yritin jollain
image-softalla tehdä imagea ulkoiselle USB-levylle, mutta eihän se
onnistunut. Varsinkin vanhemmat softat ovat huonoja tunnistamaan sisäisiä
SATA-levyjä tai ulkoisia USB-levyjä. Mutta, olen ottanut tietoisen riskin,
että voin joutua levyrikon yhteydessä jumppaamaan illan tai pari Windowsin
asetusten ja ohjelma-asennusten kanssa. Minulle on tärkeintä, että s-postit,
selaimen bookmarkit, digikuvat ja Word/Excel -dokut pysyvät tallessa.
-Asko
Osmo R
>> 3. Mielell��n saisi olla sellainen joka ei hurise p��ll� 24 h/vrk. Vaan
> vain silloin kun sinne aletaan tuupata dataa.
> T�ss�kin saisi (meluusti) olla viel� joku esto p��ll�, ett�
> virustyyppinen ohjelma ei saisi kirjoituslinjaa erillislevylle auki. Ei
> siis p��sisi tuhoamaan tai muuttelemaan tietoja.
>
Ei ole verkkokovalevyist� kokemusta, mutta USB:n puolella ainakin
Western Digitaleissa on jotain tuollaista optimointia. Minulla on
2,5 tuumainen 320 giganen aina kiinni, ja se py�rii vain
tarvittaessa. 250 giganen Lacien P3 py�rii aina, jos virta on
p��ll�. Huomaa, ett� joku viruskanneri tms. voi pit�� levyasemaa
turhaan p��ll�.
En pit�isi hyv�n� ainoana backupina tuollaista systeemi�, joka on
aina kiinni. Joku virtapiikki saattaa tehd� siit� selv��.
Min� en automaattisysteemeihin ole l�htenyt. Minulle riitt��,
ett� tarvittaessa k�ynnist�n komentojonon.
Osmo
Asko Ikävalko
> NTFS:lle noissa ei ole tarvetta. Tietokone juttelee purkin kanssa k�ytt�en
> mainittuja SMB/CIFS verkkolevyj�rjestelmill� ja purkki sitten k�ytt��
> sis�isesti haluamaansa levyj�rjestelm��
Ent�s jos haluaa viritell� verkkolevyll� olevalle hakemistorakenteelle
k�ytt�oikeuksia, joissa m��r�t��n mik� ty�asema saa mihink�kin kansioon
lukea/muokata/kirjoittaa?
Eik�s nuo pit�isi Windows-ymp�rist�ss� tehd� NTFS:ll�?
-Asko
Asko Ikävalko
> 02:00 Windows
> Scehduleri k�ynnist�isi varmistusohjelman
> Olen t�ysin tyytyv�inen jos ehtii hoitaa varmistushommansa y�n aikana.
> Siihen riitt�� mainiosti 100Mbit verkon vakio, noin 5..8 MByte/sek
> siirtonopeus.
Noista suunnitelmista tuli mieleen, ett� kannattanee huomioida Windows
Updaten asetukset. Ettei se vaan ala samaan aikaan p�ivitt�m��n windowsia ja
buuttaamaan konetta omin luvin joskus klo 03 hujakoilla. :-)
Ja muistathan sitten tehd� _palautustestej�kin_ silloin t�ll�in. Tuokin
winupdateen liittyv� sudenkuoppa saattaa j��d� huomaamatta ellei
aktiivisesti seuraile, ett� mit�s sinne backupiin tallentuu ja mit� j��
tallentumatta.
-Asko
Ville Hietarinta
Ensinn�kin, tiedostojen k�ytt�oikeuksia ei s��det� _ty�asemien_ mukaan,
vaan k�ytt�j�oikeuksien mukaan.
K�ytt�miss�ni eri NAS-purkeissa voi k�ytt�oikeuksia s��t�� vain jakojen
mukaan, ja niiss� oleville tiedostoille/hakemistoille ei voi s��t��
NTFS-oikeuksia koska tiedostoj�rjestelm� ei ole NTFS. K�ytt�j�kohtaisesti
voi siis m��ritt�� (per jako) joko t�ydet oikeudet, luku-oikeudet tai
est�� k�yt�n.
Jakoja voi tietenkin olla useampia, esimerkiksi joka k�ytt�j�lle omansa ja
eri oikeuksilla.
Jos k�yt�ss� on AD, niin ainakin jotkut NAS-purkit pystyy liitt�m��n
siihen ja k�ytt�m��n jakojen oikeuksissa AD:n tunnuksia/ryhmi�. Muussa
tapauksessa siihen purkkiin pit�� naputella jokainen k�ytt�j�/ryhm�
erikseen.
Juhani Varemo
> Juurikin tämä oli pointtini. Aina sitä tiedostojen
> saastumista/korruptoitumista ei ihan heti huomaa ja jos käytetään vain
> yhtä varmistusmediaa, on riskinä että sielläkin oleva backup pilaantuu.
Eikö tämä ratkea myös sillä, että käytetään sellaista oikeaa backup-
ohjelmaa, joka osaa nämä inkrementaaliset ja differentiaaliset varmistukset?
Jolla siis voi peruuttaa (levytilan suomissa rajoissa) haluamaansa hetkeen
historiassa - edellyttäen että se on oikein konfiguroitu.Vaikka
varmuuskopiot sijaitsevat kaikki yhdellä ja samalla medialla.
Mikäli varmistuksen tekee vain kopioimalla halutut filut toiseen sijaintiin,
niin silloin pitää olla nippu medioita jos haluaa säilyttää historian eri
vaiheita. Tai sitten vaikka kopioida ne joka varmistuskerralla eri
hakemistoon, ylikirjoittamatta entisiä versioita.
Jos vaarana on että joku virus tms häiriö kokonaan tuhoaa tai poistaa
varmuuskopiot, niin siihen nuo täysin erilliset fyysiset mediat ovat hyvä
ratkaisu.
> Mutta, muistaisiko sitä verkkolevyäkään sitten irrottaa piuhoista ukkosen
> ajaksi, jos ei muista DVD-levyäkään laittaa asemaan? Varmuuskopiointi on
> kyllä hankala tieteenala, kun ikinä ei etukäteen tiedä millainen riski
> juuri minua odottaa vuoden päästä.
Luultavasti ei.. eikä välttämättä ole itse silloin edes paikalla.
Kaupunkimaisissa olosuhteissa kannattaisi varmaan pyrkiä suojaamaan sen
verkkolevyn sähkönsyöttö mahdollisimman hyvin, niin että pienemmät räpsyt
eivät sitä riko. Toisaalta, ukkoskautena pitäisin ne PC:t aina irti silloin
kun niitä ei käytetä ja ajaisin varmistuksetkin manuaalisesti. Jos
verkkolevystä kuitenkin tulee vainaa, niin datathan on vielä niillä irti
olleilla tietokoneilla tallessa.
Pienelle datamäärälle joku nettivarmistus lienee hyvä. Vaikka sattuisi talo
palamaan niin datat ovat siellä jossain vielä tallessa. Voi kyllä olla aika
laiha lohtu siinä tilanteessa. Ongelmana on vaan usein nettiyhteyden hidas
upstream-kaista.
> Ja jos kaikkeen mahdolliseen yrittäisi
> varautua, vaatisi se jo sellaiset panostukset, että on kyllä tekemätön
> paikka IT-alaan vihkiytyneeltäkin kotikäyttäjältä. Varmasti 99%
> suomalaisten yritystenkin varmuuskopioinnista löytyy joku
> akilleenkantapää.
Täydellistä ei liene olemassa, johonkin pitää vetää raja hinta/laatu-
suhteelle.
> Tämä minulla on jäänyt vähän heikompiin kantimiin. Joskus yritin jollain
> image-softalla tehdä imagea ulkoiselle USB-levylle, mutta eihän se
> onnistunut. Varsinkin vanhemmat softat ovat huonoja tunnistamaan sisäisiä
> SATA-levyjä tai ulkoisia USB-levyjä. Mutta, olen ottanut tietoisen riskin,
> että voin joutua levyrikon yhteydessä jumppaamaan illan tai pari Windowsin
> asetusten ja ohjelma-asennusten kanssa. Minulle on tärkeintä, että
> s-postit, selaimen bookmarkit, digikuvat ja Word/Excel -dokut pysyvät
> tallessa.
Juu työllä siitä selviää. Samalla tulee siivottua koko kone :-)
Tämä ei ehkä enää ole kotikäyttäjän versio, mutta itse väärinkäytän
palvelimen satunnaiseen imagen teossa hotswap-RAIDia (level 1). Aina
silloin tällöin (ja ennen riskialttiita suurempia säätöjä tai muutoksia)
kerron ohjaimelle että 'irroitahan toinen levy', nykäisen levyn kelkkoineen
jemmaan, toinen hyllystä tilalle ja 'rebuild unit'. Mikään backupsysteemihän
tämä ei siis ole, mutta sillä on helppoa tallentaa koko systeemin tila, ja
hätätilassa erittäin nopeasti käyttöön otettavaan muotoon: jemmalevy
yksinään koneeseen ja bootti. Palauttelee sitten hissukseen oikeilta muualla
sijaitsevilta varmuuskopioilta tilanteen ajan tasalle.
Täyskatastrofin palautus kestää muuten kamalan pitkään. Pitää kuitenkin
osioida levyt, asentaa ja säätää joku käyttis ja varmuuskopiointi- ja
palautusohjelmisto ennen kuin pääsee edes mitään palauttamaan.
<juhani>
Jokke
>
> Eik� t�m� ratkea my�s sill�, ett� k�ytet��n sellaista oikeaa backup-
> ohjelmaa, joka osaa n�m� inkrementaaliset ja differentiaaliset varmistukset?
Onkohan kukaan paikallaolijoista ikin� k�yt�nn�ss� koonnut tuollaisista
incrementiaaleista ja differentiaaleist� ehe�t� *palautusta*? Kuulostaa
teoriassa hienolta ja tilaa s��st�v�lt� menetelm�lt�.
Mutta mit�h�n sanoo asiaan arkik�yt�nt�. Ovatko ne kaikki palat siell�
niin ehji� ja j�rjestyksess� ja backuppisofta l�yt�� ne. Eik� ala inist�
jotakin "hey pal, one of your .DFF files is corrupt or missing please
pass a non-corrupt backup-file 002561"?
Sen mit� muistan nauha-backuppeja historiassa palautelleeni, niin noita
erilaisia ilmoituksia tuli n�hty�. Ja samalla incrementaalinen
nauhabackuppimenetelm�kin l�hti roskiin.
> Pienelle datam��r�lle joku nettivarmistus lienee hyv�. Vaikka sattuisi talo
> palamaan niin datat ovat siell� jossain viel� tallessa. Voi kyll� olla aika
> laiha lohtu siin� tilanteessa.
Jos asuintalo palaisi niin vakuutuksesta saisi melkeinp� sen
tavarapuolen kuitenkin rahallisesti takaisin. Jos ei henkil�vahinkoja
tulisi niin ensimm�isen� tulee mieleen ett� kyll� nyt v....taa kun
kaikki perheen valokuvat k�r�htiv�t. Niit� ei saa mist��n takaisin.
Toisaalta (koti)vakuutus ei korvaisi sentink��n edest� omien
hengentuotosten katoamista savuna ilmaan. T�ss� mieless� on hyv� tiet��
ett� pahimmassa katastrofissa pit�isi palaa 2 erillist� rakennusta 8 km
p��ss� toisistaan. Vasta silloin alkaisin olla melko heikoilla vanhojen
source-tyypin aineistojen suhteen.
> T�ydellist� ei liene olemassa, johonkin pit�� vet�� raja hinta/laatu-
> suhteelle.
Meik�l�isen ajatukset eiv�t ole t�ss� oikein selkiytyneet t�m�n threadin
aikana viel�.
Se verkossa oleva kiintolevyasema, eli Network Attached Storage eli NAS
on sekin alkanut hiukan arveluttaa. Voi toki olla ett� se olisi aivan
k�yp�inen ratkaisu. Pit�isi vain keksi� mink� merkkisen hakisi kaupasta
koekappaleeksi jolla sitten alkaisi testailla ja harjoitella.
Noita parille kiintelle DVD-levyasemalle varmistusta rupesin viel�
p�hk�ilemaan. Tai jos olisi varmistimessa useampia USB-tikkuja tai
Flash-levyj� varmistinasemassa.
Jotakin oma ajatus n�koj��n viel� etsiskelee ja on vailla.
> T�yskatastrofin palautus kest�� muuten kamalan pitk��n. Pit�� kuitenkin
> osioida levyt, asentaa ja s��t�� joku k�yttis ja varmuuskopiointi- ja
> palautusohjelmisto ennen kuin p��see edes mit��n palauttamaan.
Toi on totta. Vaikka nopealta SATA-levylt� kopioisi toiselle, niin jo 20
GB kopiointi saman koneen sis�ll� vie 15..30 minuuttia. Puhumattakaan
jos pit�� kopioida 100MBit verkon ylitse, niin odoteltavaa on
tuntikausia.
Olen noita kopiointianimointeja katsellut viimeisen parin viikon ajan
ihan riitt�v�sti. Piti muutama uusi kone rakennella, tiedot siirt��
vanhoista, ja uusiin tuplabootit 2:een eri Windows -versioon.
Hirmuhommaa ja s��t��, ett� saa kaiken pelaamaan.
Jokke
Jokke
>
> Itsell�ni on 6 kpl medioita, joilla p��sen tarvittaessa
> jopa 16 varmistuskerran p��h�n historiassa.
>...
Kaikkein t�rkeimm�t, eli omia arkiduunin hengentuotoksia sis�lt�v�t
source-tyypin tiedostot otan sek� USB-tikulle ett� salattuna nettiin.
Vanhimmasta p��st� ne poltellaan CD:lle. Periaatteessa en luulisi
tarvitsevani historian automaattista s��st�mist�.
Mutta kyll� on itse t�peksiess� kadonnutkin p�iv�ty�n verran dataa.
Deletoin hakemiston, koska "tied�n" sen olevan kopiona toisaalla tms.
Siisp� hullun varmistuksena olisi hienoa jos joku auomatiikka veisi
kaiken jonnekin turvaan omilta rauhattomilta n�peilt�.
> My�nnet��n, ett�
> en kyll� kovin usein muista/jaksa/viitsi sit� DVD:t� laittaa, vaikkei muuta
> tarvitsisikaan tosiaan tehd� kuin vain laittaa se asemaan ja antaa skriptin
> sitten k�ynnisty� omia aikojaan.
Tuo on se vaiva noissa median asettamisen vaatimissa varmistuksissa.
Toisaalta olen niin vauraassa kunnossa t�ll� hetkell� ett� voisin
investoida ostaa pari erillist� DVD-asemaa. Antaisi levyjen olla
jatkuvasti sis�ll� asemissaan, ja vuorop�ivin tekisi niit� Hanoi-tyypin
kopioita eri levyille.
Tai yht� hyvin varmistusv�lineen� voisi olla 2..3 kpl USB-tikkuja jotka
nekin saisivat olla koko ajan paikoillaan jossakin varmistusv�lineess�.
Mielell��n jossakin erillisess� pikkupurkissa joka on suoraan
Ethernetiss� kiinni.
> Mutta, muistaisiko sit� verkkolevy�k��n sitten irrottaa piuhoista ukkosen
> ajaksi, jos ei muista DVD-levy�k��n laittaa asemaan?
Tuo tikkujuttukin voisi toimia hyvinkin, jos pystyisi olemaan suht varma
ett� ukkonen tai virtapiikki ei sent��n pysty kaikkia purnukassa olevia
Flashitikkuja pyyhk�isem��n tyhjiksi.
> T�m� minulla on j��nyt v�h�n heikompiin kantimiin. Joskus yritin jollain
> image-softalla tehd� imagea ulkoiselle USB-levylle, mutta eih�n se
> onnistunut.
Minulla on Windows-j�rjestelmist� imagekopiot, jolla saan palautettua
systeemin ajokelpoiseen kuntoon alle tunnissa. Winkku tuppaa joskus
menem��n sellaiseen tilaan ett� on pakko kaivella imegea esille.
> Minulle on t�rkeint�, ett� s-postit,
> selaimen bookmarkit, digikuvat ja Word/Excel -dokut pysyv�t tallessa.
Nuo Word ja Excel ovat simppeleit� koska ne ovat kuitenkin irrallisia,
suht pienikokoisia tiedostoja. Uuden tiedoston pystyy helpolla
ker�ilem��n varmennukselle.
Mutta m�hk�fanttikokoa olevat e-mailtiedostot sen sijaan ovatkin
hankalampia. Satojen megojen kokoisia filuja. Liitetiedostot kasvattaa
kokoa.
Ja sielt� pit�isi tilanpuuteen vuoksi pysty� noukkimaan vain ne
muuttuneet palat jonkinlaiseksi helposti palautettavissa olevaksi
differntiaalikopioksi. T�h�n en oikein ole keksinyt k�yp�ist� ratkaisua.
Jokke
Viljo Mustonen
> Juhani Varemo wrote:
>>
>> Eikￜ tￜmￜ ratkea myￜs sillￜ, ettￜ kￜytetￜￜn sellaista oikeaa backup-
>> ohjelmaa, joka osaa nￜmￜ inkrementaaliset ja differentiaaliset
>> varmistukset?
>
> Onkohan kukaan paikallaolijoista ikinￜ kￜytￜnnￜssￜ koonnut tuollaisista
> incrementiaaleista ja differentiaaleistￜ eheￜtￜ *palautusta*? Kuulostaa
> teoriassa hienolta ja tilaa sￜￜstￜvￜltￜ menetelmￜltￜ.
>
> Mutta mitￜhￜn sanoo asiaan arkikￜytￜntￜ. Ovatko ne kaikki palat siellￜ
> niin ehjiￜ ja jￜrjestyksessￜ ja backuppisofta lￜytￜￜ ne. Eikￜ ala inistￜ
> jotakin "hey pal, one of your .DFF files is corrupt or missing please
> pass a non-corrupt backup-file 002561"?
>
> Sen mitￜ muistan nauha-backuppeja historiassa palautelleeni, niin noita
> erilaisia ilmoituksia tuli nￜhtyￜ. Ja samalla incrementaalinen
> nauhabackuppimenetelmï¿œkin lï¿œhti roskiin.
>
Tuo on kyllￜ huomion arvoinen asia. Itse olen sen verran pessimisti,
ettￜ sￜilytￜn muutaman version tￜydellisenￜ ja tￜrkeￜt osuudet vￜhintￜￜn
kahtena kopiona. Kun backup menetelmￜ mahdollistaa yksittￜisten tiedostojen
eheyden toteamisen ja palautuksen niin ollaan melkoisen varmalla pohjalla.
--
Viljo
Juhani Varemo
> Onkohan kukaan paikallaolijoista ikinä käytännössä koonnut tuollaisista
> incrementiaaleista ja differentiaaleistä eheätä *palautusta*? Kuulostaa
> teoriassa hienolta ja tilaa säästävältä menetelmältä.
Minä ainakin käytän kerran viikossa 'full' ja päivittäin tuohon nähden
'incremental', nipusta virtuaalikoneita. Muutaman viikon historia koneesta
riippuen. Palauttanutkin olen muutamia kertoja, tosin en koskaan koko
systeemiä kerralla. Ympäristönä Linux ja softana Bacula. Osaa kai windows-
clientitkin, en ole koskaan kokeillut. Tuo ei sitten ole oikein vasta-
alkajan softa, sen säätämisessä menee tovi jos toinenkin ja on hyvä jos edes
kuvittelee tietävänsä mitä on tekemässä :-/ Nimimerkki muutaman
ajatusvirheen tuon kanssa tehnyt.
Bacula heittää jokaisesta tehdystä varmistuksesta lokitiedot emailiin,
aamulla aina vilkaisen että rivi otsikoita sisältää OK-sanan seuraavaan
tyliin:
Bacula: Backup OK of wwwserver-fd Incremental
Tuolla huomaa jos jotain on mennyt pahasti pieleen kun siellä lukee ERROR.
Jos varmistussoftaan ei voi luottaa niin sitten sillä kannattaa heittää
kuikkaa. Palauttamista kannattaa kokeilla ja harjoitella silloin tällöin,
niin pahimmat mokat löytyvät. Ja aina kun on harrastanut varmistuksen
suurempaa säätämistä.
> Mutta mitähän sanoo asiaan arkikäytäntö. Ovatko ne kaikki palat siellä
> niin ehjiä ja järjestyksessä ja backuppisofta löytää ne. Eikä ala inistä
> jotakin "hey pal, one of your .DFF files is corrupt or missing please
> pass a non-corrupt backup-file 002561"?
> Sen mitä muistan nauha-backuppeja historiassa palautelleeni, niin noita
> erilaisia ilmoituksia tuli nähtyä. Ja samalla incrementaalinen
> nauhabackuppimenetelmäkin lähti roskiin.
Mulla ei ole nauhoista kokemusta sitten joidenkin QIC-80 -aikojen. Varmistan
pelkästään kiintolevyille.
Toistaiseksi ei ole ollut ongelmia, täytyy koputtaa puuta ja päätä...
> Se verkossa oleva kiintolevyasema, eli Network Attached Storage eli NAS
> on sekin alkanut hiukan arveluttaa. Voi toki olla että se olisi aivan
> käypäinen ratkaisu. Pitäisi vain keksiä minkä merkkisen hakisi kaupasta
> koekappaleeksi jolla sitten alkaisi testailla ja harjoitella.
Jos sattuu olemaan joutilas USB-levy niin käyhän sekin kokeiluun ja
testaukseen. Tai vaikka iso muistitikku tai -kortti. Tärkeintä on löytää
toimiva ja mieleinen softa (tai scriptata itse).
<juhani>
Anssi Saari
> Onkohan kukaan paikallaolijoista ikin� k�yt�nn�ss� koonnut tuollaisista
> incrementiaaleista ja differentiaaleist� ehe�t� *palautusta*? Kuulostaa
> teoriassa hienolta ja tilaa s��st�v�lt� menetelm�lt�.
No ainakin fullista ja kymmenkunnasta incrementaalista olen
onnistunut. Siit� on kyll� aikaa yli 10 vuotta, k�yt�ss� oli joku
Exabyten nauhuri ja puukotettu Gnu tar OS/2:ssa joka osasi katsoa
tiedostoj�rjestelm�n tiedoista mit� tarvitsee varmistaa ja mit� ei.
Full backup oli parilla nauhalla ja incrementaalit omallaan, kaikki
palautui hienosti. Hirveesti ei ollut kamaa mutta muutama giga
kuitenkin. Tuohon aikaan muutama giga oli kuitenkin aika paljon kun
DVD:t oli viel� kalliita. En tainnut joutua tekem��n tuota kuin
kerran, systeemipartitiota palautin korppubootin kanssa vapisevin
k�sin useamman kerran.
> Meik�l�isen ajatukset eiv�t ole t�ss� oikein selkiytyneet t�m�n threadin
> aikana viel�.
> Se verkossa oleva kiintolevyasema, eli Network Attached Storage eli NAS
> on sekin alkanut hiukan arveluttaa. Voi toki olla ett� se olisi aivan
> k�yp�inen ratkaisu. Pit�isi vain keksi� mink� merkkisen hakisi kaupasta
> koekappaleeksi jolla sitten alkaisi testailla ja harjoitella.
Paha sanoa, kun itse katselin niin p��dyin siihen ett� pit�isi tehd�
oma. Kone on ostettu mutta siihen se on kyll� j��nytkin... T�m�
l�hinn� siksi ett� haluan salauksen my�s ja valmisratkaisut eiv�t
oikein tuntuneet tukevan kryptoa, lvm:�� ja raidia. Tuollaisesta tulee
kyll� kohtuullisen monimutkainen h�rdelli.
Ville Hietarinta
wrote:
>Juhani Varemo wrote:
>>
>> Eik� t�m� ratkea my�s sill�, ett� k�ytet��n sellaista oikeaa backup-
>> ohjelmaa, joka osaa n�m� inkrementaaliset ja differentiaaliset varmistukset?
>
>Onkohan kukaan paikallaolijoista ikin� k�yt�nn�ss� koonnut tuollaisista
>incrementiaaleista ja differentiaaleist� ehe�t� *palautusta*? Kuulostaa
>teoriassa hienolta ja tilaa s��st�v�lt� menetelm�lt�.
Hep.
T�llaisia varmistuksia voi ottaa my�s levylle ja on vaihtoehto esim.
silloin kun p�ivitt�inen full backup 100M tms. hitaan linkin yli veisi
liian paljon aikaa, joten tehd��n se full viikonloppuna ja viikolla vain
ne muuttuneet.
>Mutta mit�h�n sanoo asiaan arkik�yt�nt�. Ovatko ne kaikki palat siell�
>niin ehji� ja j�rjestyksess� ja backuppisofta l�yt�� ne. Eik� ala inist�
>jotakin "hey pal, one of your .DFF files is corrupt or missing please
>pass a non-corrupt backup-file 002561"?
Jos homma ei katkea lukukelvottomuuteen, niin eik�h�n nbtbackup ja tar ole
sen verran luotettavia ohjelmia ett� tuollaisia ongelmia ei pit�isi tulla.
Yht� hyvin se normaali backuppi voi olla sitten korruptoitunut...
Asko Ikävalko
> Muussa
> tapauksessa siihen purkkiin pit�� naputella jokainen k�ytt�j�/ryhm�
> erikseen.
Toimiiko noi yleens� kuinkakin hyvin? Her�tt�� ep�ilyksi�, jos NAS purnukan
sis�ll� py�rii joku pikkulinux ja ty�asemina Windowsin eri versioita.
Voiko k�ytt�j�nimiss� olla esim. skandeja?
-Asko
Asko Ikävalko
> Mutta kyll� on itse t�peksiess� kadonnutkin p�iv�ty�n verran dataa.
> Deletoin hakemiston, koska "tied�n" sen olevan kopiona toisaalla tms.
> Siisp� hullun varmistuksena olisi hienoa jos joku auomatiikka veisi
> kaiken jonnekin turvaan omilta rauhattomilta n�peilt�.
Windows 2003 serveriss� on n�pp�r� ominaisuus nimelt��n Shadow Copy. Sen voi
konffia ottamaan varmuuskopion kaikista yksitt�isist� tiedostoista vaikka 2
krt p�iv�ss�. Jos k�ytt�j� haluaa my�h��n iltap�iv�ll� palata aamun tai
puolen p�iv�n tilanteeseen, pystyy h�n itse tekem��n sen helposti ilman
mikrotuen apua.
> Tuo tikkujuttukin voisi toimia hyvinkin, jos pystyisi olemaan suht varma
> ett� ukkonen tai virtapiikki ei sent��n pysty kaikkia purnukassa olevia
> Flashitikkuja pyyhk�isem��n tyhjiksi.
Faijalla k�r�hti kes�ll� PC:n virtal�hde ihan keskell� kirkasta p�iv�� ilman
mit��n s�hk�verkosta tullutta virtapiikki�. Samalla meni emo, kovo, yms.
kotelon sis�ll� olleet laitteet. En pit�isi mitenk��n mahdottomana, ett�
tuollaisen laiterikon sattuessa virtal�hde sy�tt�isi j�nnitepiikin sinne USB
ja Ethernet linjoillekin. T�ss� mieless� asemassa lojuva DVD-levy on
turvallisempi kuin USB-portissa lojuva muistitikku.
Ja jos sill� NAS-purkilla tai USB-tikulla on s�hk�verkon lis�ki kuparoituja
yhteyksi� puhelin- ja antenniverkkoon, kasvaa sit� my�t� j�nnitepiikkien
riski.
> Mutta m�hk�fanttikokoa olevat e-mailtiedostot sen sijaan ovatkin
> hankalampia. Satojen megojen kokoisia filuja.
Vistan mukana tullut Windows Mail on siit� kiva, ett� se tallentelee emailit
yksitt�isiin EML-tiedostoihin eik� mihink��n poropietaritietokantaan. Siit�
on helppo napsia ihan vaan XCOPY:ll� Archive-attribuutin avulla uudet postit
varmuuskopioitavaksi.
-Asko
Ville Hietarinta
<ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote:
>"Ville Hietarinta" <sand...@sci.fi> wrote
>> Muussa
>> tapauksessa siihen purkkiin pit�� naputella jokainen k�ytt�j�/ryhm�
>> erikseen.
>
>Toimiiko noi yleens� kuinkakin hyvin? Her�tt�� ep�ilyksi�, jos NAS purnukan
>sis�ll� py�rii joku pikkulinux ja ty�asemina Windowsin eri versioita.
Eip� noissa mit��n murheita ole viime aikoina n�kynyt. Buffalon ja
Seagaten purnukoita olen viime aikoina ropannut, mutta samat Linuxit ja
Sambat niiss� muissakin on, enk� ole ongelmia kokenut tiedostonjaossa.
Jos koet tuon ongelmaksi niin onhan niit� NAS-purkkeja n�kynyt joissa
sitten on joku Windows Embedded -k�yttis, tai sitten vaan hankit koneen
jossa on Windows ja jaat sit�kautta dataa. Saattaa tulla vain kalliimmaksi
tai ep�k�yt�nn�llisemm�ksi.
>Voiko k�ytt�j�nimiss� olla esim. skandeja?
En osaa sanoa. Tuollaisia k�ytt�j�nimi� olen muutenkin v�ltellyt aina
Windowsin puolellakin - siin� vaiheessa kun US-n�ppikselt� pit�� naputella
"Asko Ik�valko", tulee tuossa sukunimesi 3. kirjaimen kohdalla jo ongelmia
ellei osaa taikoa erikoismerkkej� numpadin kautta...
P.V.
viestiss�:0ivvh59a2dnq5ercm...@4ax.com...
>>Toimiiko noi yleens� kuinkakin hyvin? Her�tt�� ep�ilyksi�, jos NAS
>>purnukan
>>sis�ll� py�rii joku pikkulinux ja ty�asemina Windowsin eri versioita.
>
> Eip� noissa mit��n murheita ole viime aikoina n�kynyt. Buffalon ja
> Seagaten purnukoita olen viime aikoina ropannut, mutta samat Linuxit ja
> Sambat niiss� muissakin on, enk� ole ongelmia kokenut tiedostonjaossa.
Oma kokemukseni verkkolevyist� on sellainen, ett� 500 Gt:n Buffalo
LinkStationia aioin vuosi-pari sitten ottaa k�ytt��n, kun silloinen USB-levy
alkoi j��d� pieneksi. Pienen takkuamisen j�lkeen koneelle asentui jokin
ohjelma, jolla levyyn sai Windowsista yhteyden, ja joka hoiti salasanan
kysymisen.
Alkuun homma vaikutti ihan toimivalta, mit� nyt muutaman kerran ehdin
s�ik�ht��, ett� s�ik� tuo vehje nyt tiedostoni, kun salasanaa ei jostain
syyst� hyv�ksyttyk��n, kunnes pienen levyn hallintaohjelman virittelyn
j�lkeen levy alkoi taas aueta.
Lopullisesti verkkolevy p��tyi komeroon sen j�lkeen, kun ensimm�isen kerran
buutattuani Ubuntun puolelle verkkolevyn ollessa p��ll� Ubuntun ty�p�yd�lle
ilmestyi verkkolevyni niminen samba-jako ilman, ett� olisin tehnyt mit��n.
Sitten kun kuvakkeen klikkasi auki, levyn sis�lt� aukesi. En viel�k��n
tied�, mit� tapahtui ja mit� olin tehnyt levyn k�ytt��notossa v��rin, mutta
ilman mink��nlaista salasanakysely� minulla tuntui olevan t�ydet oikeudet
levyn sis�lt��n k�ytt�j�rjestelm�st�, jolla en ollut ennen ollut yhteydess�
verkkolevyyn. Tuon tapauksen j�lkeen totesin, ett� t�llaiselle
yksinkertaiselle ihmiselle sopii paremmin yksinkertainen USB-levy.
P.V.
Jokke
>
> LinkStationia aioin vuosi-pari sitten ottaa k�ytt��n, kun silloinen USB-levy
> ilmestyi verkkolevyni niminen samba-jako ilman, ett� olisin tehnyt mit��n.
> Sitten kun kuvakkeen klikkasi auki, levyn sis�lt� aukesi.
Tuossa parisen vuotta sitten ihastelin kun oli ilmaantunut uusi 500 GB
kiekollisen verran erilaisia libraryj� jakoon nettiin. Oli eri ohjelmien
rekister�ityj� versioita, tunnuksia maksullisiin verkkopalveluihin,
aikuisviihdett� ym. ym.
Heh, harmittelin suuresti kun kyseinen library olikin yhten� p�iv�n�
kadonnut, ei en�� tullut takaisin.
> Tuon tapauksen j�lkeen totesin, ett� t�llaiselle
> yksinkertaiselle ihmiselle sopii paremmin yksinkertainen USB-levy.
Kuulosti alkajaisiksi kyll� kohtuullisen pahalta. Kun ei miss��n
vaiheessa kysell� mit��n salasanoja, niin onhan sellainen NAS-asema aika
huonoon malliin konffattu.
Mutta Windowsista k�sin kaikki n�ytt�isi olevan kunnossa, koska
NAS-Linux-purnukka ei mit��n infoa sinne p�in osaa tai katso
tarpeelliseksi toimittaa.
Periaatteessahan tuossa tapauksessasi ei kait v�ltt�m�tt� ollut mit��n
vaarallista, jos NAS-asema ja kaikki koneet kuitenkin olivat kuitenkin
sis�verkon puolella.
Mutta paneehan tuo kyll� miettim��n. Itse en osaa kunnolla s��t�� muuta
kuin Windowsien kanssa. Jos NAS-purkit periaatteessa vaativatkin
Linux-konetta ja linukkaosaamista ennenkuin voi varmistua ett� isoimmat
avoreij�t saa levyasemasta riitt�v�sti tukittuna.
Jokke
Sami Setälä
>> Deletoin hakemiston, koska "tied�n" sen olevan kopiona toisaalla tms.
>> Siisp� hullun varmistuksena olisi hienoa jos joku auomatiikka veisi
>> kaiken jonnekin turvaan omilta rauhattomilta n�peilt�.
>
> Windows 2003 serveriss� on n�pp�r� ominaisuus nimelt��n Shadow Copy. Sen
> voi konffia ottamaan varmuuskopion kaikista yksitt�isist� tiedostoista
> vaikka 2 krt p�iv�ss�. Jos k�ytt�j� haluaa my�h��n iltap�iv�ll� palata
> aamun tai puolen p�iv�n tilanteeseen, pystyy h�n itse tekem��n sen
> helposti ilman mikrotuen apua.
Varmuuskopioksi tuota shadow copy� en l�htisi luonnehtimaan, pikemminkin
versionhallintaominaisuudeksi. Fyysiselt� levyrikolta se ei suojaa lainkaan,
eik� my�sk��n sis�ll�n korruptoitumiselta, jos k�ytt�j� ei ehdi vikaa
huomata ennen shadow copy storagen vanhojen versioiden ylikirjoittumista.
Tuossahan siis varataan osa levyst� vanhojen kopioiden s�ilytt�miseen, ja
jos tila tulee t�yteen, vanhimpia kopioversioita tiedostoista poistetaan.
-Sami-
Juhani Varemo
> kerran buutattuani Ubuntun puolelle verkkolevyn ollessa päällä Ubuntun
> työpöydälle ilmestyi verkkolevyni niminen samba-jako ilman, että olisin
> tehnyt mitään. Sitten kun kuvakkeen klikkasi auki, levyn sisältö aukesi.
> En vieläkään tiedä, mitä tapahtui ja mitä olin tehnyt levyn käyttöönotossa
> väärin, mutta ilman minkäänlaista salasanakyselyä minulla tuntui olevan
> täydet oikeudet levyn sisältöön käyttöjärjestelmästä, jolla en ollut ennen
> ollut yhteydessä verkkolevyyn. Tuon tapauksen jälkeen totesin, että
> tällaiselle yksinkertaiselle ihmiselle sopii paremmin yksinkertainen
> USB-levy.
Jos sinulla oli siinä Ubuntussa käytössä sama käyttäjätunnus ja salasana
kuin esim windowsissa jolla olit sitä verkkolevyä joskus jo käyttänyt, niin
edellä kuvattu toiminta saattaa olla ihan normaali.
Ubuntu voinee tarjota aktiivisen käyttäjän tunnusta etc palveluun jos joku
jakojen automaattihaeskelu on käytössä. Ja silloinhan kaikki täsmää sen
levyn kannalta, jos siellä on käyttäjätunnukseen ja salasanaa perustuva
autentikointi käytössä. En tunne Ubuntua kun en ole koskaan sitä muuta kuin
lyhyesti kokeillut.
Jotta tapausta voisi luotettavasti arvostella, pitäisi kyllä tietää sen
Buffalonkin asetukset. Myös jos siellä on jaolle sallittu joku 'guest'-
käyttäjä ilman salasanaa niin terve menoa.. ei tarvitse olla kuin yksi rasti
väärässä ruudussa. Sambakin on vähän kimurantti säädettävä, varsinkin jos
clientit ovat kovin erilaisia käyttöjärjestelmiä ja eri ikäisiä versiota.
Pitäkää nyt ihmeessä edes ne ADSL-purkkien palomuurit järkevässä
säädössä.Vaikka sitten NAT. Vahinkoja ja konffausvirheitä voi sattua. Enkä
kyllä luota windowsin tarjoamien jakojen tietoturvaan senkään vertaa kuin
noiden purkkien - ainakaan jos ulkoa pääsee kolkuttelemaan ihan mitä
tahansa.
Tietoturvaa ei pidä koskaan jättää yhden kortin varaan.
<juhani>
P.V.
viestiss�:4B20BAEF...@sendmail.com...
> Periaatteessahan tuossa tapauksessasi ei kait v�ltt�m�tt� ollut mit��n
> vaarallista, jos NAS-asema ja kaikki koneet kuitenkin olivat kuitenkin
> sis�verkon puolella.
Itse asiassa NAT ei tuolloin ollut k�yt�ss�. Olin ajatellut, ett� verkkolevy
voisi toimia palvelimena ja olla samalla tavalla salasanalla k�ytett�viss�
sek� kotoa ett� matkalta. Onneksi kuitenkin huomasin ongelman pian, ja
mit��n tuskin ehti vuotaa. Mit��n arkaluontoista levyll� ei tuolloin ollut,
mutta jokin taho olisi tietysti voinut �l�ht��, kun musiikkia ja
televisiosta tallennettua tavaraa oli jonkin aikaa periaatteessa jaossa.
> Mutta paneehan tuo kyll� miettim��n. Itse en osaa kunnolla s��t�� muuta
> kuin Windowsien kanssa. Jos NAS-purkit periaatteessa vaativatkin
> Linux-konetta ja linukkaosaamista ennenkuin voi varmistua ett� isoimmat
> avoreij�t saa levyasemasta riitt�v�sti tukittuna.
Todenn�k�isesti ongelma oli siin�, ett� kyseisen verkkolevyn hallintasivun
logiikka ei ollut yhteensopiva oman ajattelutapani kanssa. Muistaakseni
oikeuksia ei voinut m��ritell� hakemistokohtaisesti, vaan samat asetukset
olivat voimassa koko levylle. Lis�ksi k�ytt�j�- ja ryhm�-asetuksien logiikka
oli Windowsin vastaavista t�ysin poikkeava, enk� oikein p��ssyt niist�
jyv�lle. Lis�ksi hallintasivun kautta muutetut asetukset oli vaikea
p�ivitt�� Windowsiin asentuneeseen yhteysohjelmaan, jotta se olisi saanut
yhteyden muodostettua my�hemminkin.
P.V.
Osmo R
> Mutta mit�h�n sanoo asiaan arkik�yt�nt�. Ovatko ne kaikki palat siell�
> niin ehji� ja j�rjestyksess� ja backuppisofta l�yt�� ne. Eik� ala inist�
> jotakin "hey pal, one of your .DFF files is corrupt or missing please
> pass a non-corrupt backup-file 002561"?
>
Minusta tiedostot tulee backupata tiedostoina. Jos kone vaikka
hajoaa ja uudessa koneessa ei py�ri kyseinen backup-ohjelma, voi
tulla ongelmia.
Yleens� suurikokoiset tiedostot on sellaisia, joista ei juuri
tule versioita. Esim. jos otan digikuvan, se on sellainen kun on.
Jos muokkaan kuvaa, tallennan sen eri nimille. Sensijaan esim.
Excel taulukoissa ja tietokannoissa on usein paljon muuttuvaa
dataa ja niist� tulee versioita. Toki sellaisella, joka tekee
esim. videoeditointia tilanne voi olla toinen.
>> Pienelle datam��r�lle joku nettivarmistus lienee hyv�. Vaikka sattuisi talo
>> palamaan niin datat ovat siell� jossain viel� tallessa. Voi kyll� olla aika
>> laiha lohtu siin� tilanteessa.
>
> Jos asuintalo palaisi niin vakuutuksesta saisi melkeinp� sen
> tavarapuolen kuitenkin rahallisesti takaisin. Jos ei henkil�vahinkoja
> tulisi niin ensimm�isen� tulee mieleen ett� kyll� nyt v....taa kun
> kaikki perheen valokuvat k�r�htiv�t. Niit� ei saa mist��n takaisin.
Aivan, moni ajattelee, ettei silloin muka valokuvia ym. mieti.
Ne, joille n�in on k�ynyt harmittelee juuri niiden menett�mist�.
> Toisaalta (koti)vakuutus ei korvaisi sentink��n edest� omien
> hengentuotosten katoamista savuna ilmaan. T�ss� mieless� on hyv� tiet��
> ett� pahimmassa katastrofissa pit�isi palaa 2 erillist� rakennusta 8 km
> p��ss� toisistaan. Vasta silloin alkaisin olla melko heikoilla vanhojen
> source-tyypin aineistojen suhteen.
Jos on tallelokero, niin aika hyv� keino on panna varmistuksia
esim. DVD-levyill� sinne. T�m� tietenk��n ei ole reaaliaikaista,
mutta ainakin s��styy osa.
Minusta varmuuskopioinnissa t�rke�� on, ettei luota vain yhteen
kopioon tai edes yhteen mediatyyppiin. DVD on varsin immuuni
s�hk�isille ja ohjelmallisille ongelmille.
>> T�yskatastrofin palautus kest�� muuten kamalan pitk��n. Pit�� kuitenkin
>> osioida levyt, asentaa ja s��t�� joku k�yttis ja varmuuskopiointi- ja
>> palautusohjelmisto ennen kuin p��see edes mit��n palauttamaan.
>
> Toi on totta. Vaikka nopealta SATA-levylt� kopioisi toiselle, niin jo 20
> GB kopiointi saman koneen sis�ll� vie 15..30 minuuttia. Puhumattakaan
> jos pit�� kopioida 100MBit verkon ylitse, niin odoteltavaa on
> tuntikausia.
Jossain bisnesk�yt�ss� tuo voi olla merkitt�v��. Kotik�ytt�j�lle
t�rkeint� on, ett� tiedot voi ylip��t��n palauttaa.
Osmo
Osmo R
>
> Tai yht� hyvin varmistusv�lineen� voisi olla 2..3 kpl USB-tikkuja jotka
> nekin saisivat olla koko ajan paikoillaan jossakin varmistusv�lineess�.
> Mielell��n jossakin erillisess� pikkupurkissa joka on suoraan
> Ethernetiss� kiinni.
Miksi ihmeess� leikit jollain muistitikuilla. Samaan hintaan saat
kovalevyj�.
>
> Tuo tikkujuttukin voisi toimia hyvinkin, jos pystyisi olemaan suht varma
> ett� ukkonen tai virtapiikki ei sent��n pysty kaikkia purnukassa olevia
> Flashitikkuja pyyhk�isem��n tyhjiksi.
Tikut ovat tosi herkki�.
Osmo
Sami Nordlund
>
> DVD on varsin immuuni s�hk�isille ja ohjelmallisille ongelmille.
Ent�s ajan hampaalle? Mulla on cd-r -aihioille tehtyj� varmistuksia
kuvista, ja ainakin viel� noi levyt on lukukelpoisia, vaikka vanhimman
polttamisesta on aikaa viitisen vuotta.
Sami
--
http://www.kolumbus.fi/sami.nordlund/
mailto:sami.n...@kolumbus.fi
PGP key available on my web page.
End of message, stop reading.
Sami Setälä
>> nekin saisivat olla koko ajan paikoillaan jossakin varmistusv�lineess�.
>> Mielell��n jossakin erillisess� pikkupurkissa joka on suoraan
>> Ethernetiss� kiinni.
>
> Miksi ihmeess� leikit jollain muistitikuilla. Samaan hintaan saat
> kovalevyj�.
Kiintolevy liikkuvine mekaanisine osineen ei v�ltt�m�tt� muutaman vuoden
s�ilytyksen j�lkeen toimi, ja sen k�yt�ss� on aina kolhimisen riski. Tosin
yht�lailla n�ytt�� silt�, ett� flash-muisteillekaan ei uskalleta luvata kuin
yhdest� viiteen vuotta s�ilytysaikaa, jonka j�lkeen data viel� pit�isi olla
virheett� luettavissa.
>> Tuo tikkujuttukin voisi toimia hyvinkin, jos pystyisi olemaan suht varma
>> ett� ukkonen tai virtapiikki ei sent��n pysty kaikkia purnukassa olevia
>> Flashitikkuja pyyhk�isem��n tyhjiksi.
>
> Tikut ovat tosi herkki�.
Jos ei itse mekaanisesti riko tikkua, eik� osta aina halvinta "hinnat
alkaen" -bulkkimallia, niin tikut kyll� kest�v�t k�ytt�� hyvin. Itselleni on
osunut omaan k�ytt��n yksi ainoa hajonnut tikku vuosien varrella, ja sekin
oli joku liikelahjaksi tehty firman logolla varustettu halpisr�pellys.
-Sami-
Seppo Loisa
>>> Tai yht� hyvin varmistusv�lineen� voisi olla 2..3 kpl USB-tikkuja jotka
>>> nekin saisivat olla koko ajan paikoillaan jossakin varmistusv�lineess�.
>>> Mielell��n jossakin erillisess� pikkupurkissa joka on suoraan
>>> Ethernetiss� kiinni.
>>
>> Miksi ihmeess� leikit jollain muistitikuilla. Samaan hintaan saat
>> kovalevyj�.
>
>Kiintolevy liikkuvine mekaanisine osineen ei v�ltt�m�tt� muutaman vuoden
>s�ilytyksen j�lkeen toimi
Takuuvarmaa pysyv�iss�ilytystapaa datalle ei taida olla olemassakaan.
Juuri hetki sitten aloitin viikoittaisen Ghost-varmistuksen
laittamalla eSATA-kelkassa olevan levyn p��lle. T�st� seurasi
melkoista sekoilua, event-logi t�yttyi DISK-erroreista yms. kivaa.
N�ytt�isi silt� ett� 500:n WD oli tullut tiens� p��h�n vaikka sit� on
pidetty hyllyss� antistaattipussissa ja lyk�tty kelkkaan vain
varmistusten ajaksi ja poistettu heti kun varmistukset on tehty. Se on
vuorotellut Seagaten kanssa kuukausittain joten virrallisena se ei ole
ehtinyt kovin montaa tuntia koneessa kiinni olla.
>ja sen k�yt�ss� on aina kolhimisen riski.
Virraton kiintolevy ei sanottavasti pelk�� kolhimista. Py�riv� levy
onkin sitten jo eri juttu.
Osmo R
> Osmo R kirjoitti 12.12.2009 22:09:
>>
>> DVD on varsin immuuni s�hk�isille ja ohjelmallisille ongelmille.
>
> Ent�s ajan hampaalle? Mulla on cd-r -aihioille tehtyj� varmistuksia
> kuvista, ja ainakin viel� noi levyt on lukukelpoisia, vaikka vanhimman
> polttamisesta on aikaa viitisen vuotta.
Ottamalla varmuuskopiot uudestaan muutaman vuoden v�lein v�ltt��
t�m�n ongelman - eik� k�ytet� mit��n RW-levyj�. Levyt on halpoja,
data ei.
Osmo
Osmo R
>> Tikut ovat tosi herkki�.
>
> Jos ei itse mekaanisesti riko tikkua, eik� osta aina halvinta "hinnat
> alkaen" -bulkkimallia, niin tikut kyll� kest�v�t k�ytt�� hyvin.
Viallinen portti voi tehd� selv�� tikusta hetkess� - kokemusta
on. Meni muuten kaksi tikkua siihen porttiin, kun luulin vian
olevan tikussa. Miten sitten alat palauttamaan sielt� dataa.
Kovalevyn voi purkaa, jos USB-puolen elektroniikka on hajonnut.
Osmo
Osmo R
>
> Takuuvarmaa pysyv�iss�ilytystapaa datalle ei taida olla olemassakaan.
>
T�m� on hyv� pointti. Siksi on syyt� k�ytt�� useita eri
varmistustapoja. T�ll�in laitteiden ja medioiden hinta tulee
oleelliseksi. Muistitikut ovat pitk�n p��lle varsin kallis media.
Osmo
Asko Ikävalko
>> DVD on varsin immuuni s�hk�isille ja ohjelmallisille ongelmille.
"Sami Nordlund" <sami.n...@kolumbus.fi> wrote
> Ent�s ajan hampaalle? Mulla on cd-r -aihioille tehtyj� varmistuksia
> kuvista, ja ainakin viel� noi levyt on lukukelpoisia, vaikka vanhimman
> polttamisesta on aikaa viitisen vuotta.
Jossain varmistusmedioiden rasitustestiss� todettiin, ett� paperi siet��
ylivoimaisesti parhaiten sek� kastumista ett� (tulipalon) kuumuutta.
Paperilta vanhakin data on luettavissa, vaikka softat muuttuisivat.
Olen Osmon kanssa samaa mielt�, ettei kannata luottaa yhteen mediatyyppiin.
Kaikkein t�rkeimmille digikuville ja word-doccareille paperille tulostaminen
ja mappiin tallentaminen voisi olla ihan fiksu keino digitaalisten
varmuuskopioiden rinnalla.
-Asko
Jokke
>
> Miksi ihmeess� leikit jollain muistitikuilla. Samaan hintaan saat
> kovalevyj�.
Muistaakseni flash-muistiin perustuva tallennustekniikka olisi edelleen
n. 5 kertaa kalliimpaa kuin sama kiintolevykapasiteetti. Vaikka menisi
Data Center kokoisiin talletuskapasiteetteihin saakka.
http://seekingalpha.com/article/130850-emc-to-push-data-center-flash-adoption
Joten en min� ilmeisestik��n pelk�ss� k�yh�ilymieless� noita
fl�ssivaihtoehtoja ole t�ss� pohtimassa.
> Tikut ovat tosi herkki�.
Siis millaisia tapauksia sinulla kaiken kaikkiaan on ollut tikkujen
"herkkyyden" suhteen?
Katoavatko tiedot itsekseen maan mageneettikent�n ja valon
vaikutuksesta? Vai oletko huomannut ett� t�m�n t�st� tikuillasi on
rikkin�isi� tiedostoja? Tai kenties v��ntyv�tk� l�pp�rin kyljess�
sojottavat tikkusi p��lle istuessa tms.?
Omat kokemukset ovat t�llaiset. Minulla on el�m�ni aikana ollut
hallussani ehk� 20 eri USB tikkua. N�ist� vain yksi, eli er�s
ensimm�isist�, 256 MB Sandisk meni kev��ll� niin myk�ksi ett� ei tunnu
nousevan en�� mill��n formatoinnilla tulille. Harmittaa toki, kun tuo
oli eniten k�yttelemi�ni tikkuja ikin�, alkuajan ihastusta k�tev�lle
muistiv�lineelle. Ja se toimi my�s W98 koneissa jota mitk��n kaupasta
saatavissa olevat uudet tikut eiv�t en�� osaa.
Mielest�ni se data kyll� s�ilyy Flash/USB-tikulla kun se kerran sinne on
saatu. Mutta aina ei saa menem��n, riippuu tikun merkist�.
Huomasin jo useita vuosia sitten ett� en mill��n saa 1 GB Kingston Data
Traveler -tikulle ehj�n� yht� 700MB kokoista tiedostoa. Aina kesken
kopioinnit tuli virhe ett� tikkua ei voida lukea, ja tikku oli pakko
formatoida. Kokeilin kaikki koneen per�p��n USB-portit, josko niill�
olisi ollut vaikutusta, mutta ei auttanut sek��n.
Sama 700M tiedosto tallentui meniv�t vaivatta Sandiskin tikulle.
Nyt k�siss� on uudempi 8 GB Kingston Data Traveler, ja se on toiminut
suht hyvin vanhassa p�yt�koneessa. Uudessa p�yt�koneessa kokeilin
muutaman gigan kokoisen Ghost-tiedoston kopiointia Kingstonille.
Taaskaan ei onnistunut ison filen kopiointi Kinkulle mill��n.
Nytkin kokeilin sek� koneen etupaneelin ett� takapaneelin USB-portit,
mutta Kingstonin tikku ei yksinkertaisesti ota t�lt� uudelta koneelta
isoja tiedostoja ehj�n� vastaan. Pienemm�t kyll� menev�t. Mit��n
Kingstonin levykryptausta ei ole t�ss� k�yt�ss�, kuten ei
aikaismeminkaan.
Verbatimin Store'n Go tikulle sain nuo parin gigan Ghost-tiedostot
ehj�n� talletettua.
http://www.verbatim.fi/fi_25/product_store-n-go-usb-business-secure-16gb_12035.html
Verbatimit ovat toimineet luotettavasti, mutta kirjoitusnopeus
Verbatimeille tuntuu olevan turkasen hidasta.
Kaiken kaikkiaan tyytyv�isin t�h�n menness� olen ollut Sandiskin
valmistamiin Cruzer ym. tikkuihin. Sandiskin kryptaussofta on simppeli
ja yksinkertainen k�ytt��, se ei pompi p��lle milloin mink�kinlaisten
varoitusten ja kummallisten hitaiden n�ytt�jens� kanssa kuten
kilpailijoilla.
Cruzereille tallettaminen ja luku on nopeinta mit� olen vakio-halpis
USB-tikuissa tavannut.
Sandiskiss� on jo 7 vuotta saanut USB-tikun k�rjen "stiletti"
-mallisesti ty�nnetty� tikun sis��n. Monissa uusissakin kilpailevissa
tikuissa, Kingston mukaan lukien, on viel� hankalia irtokorkkeja.
Melkeen ehk�p� voisi lahjoittaa nuo vanhat Verbat ja Kinkut jollekin
k�yh�lle sukulaiselle muistiv�lineiksi.
Jokke
Mikko Saukkoriipi
>
> Nyt k�siss� on uudempi 8 GB Kingston Data Traveler, ja se on toiminut
> suht hyvin vanhassa p�yt�koneessa. Uudessa p�yt�koneessa kokeilin
> muutaman gigan kokoisen Ghost-tiedoston kopiointia Kingstonille.
> Taaskaan ei onnistunut ison filen kopiointi Kinkulle mill��n.
>
Mik� tiedostoj�rjestelm� siin� on? Tikuilla on yleens� vakiona FAT32
mik� ei tue yli 4 gigan tiedostoja.
Jokke
Ja oliko minun viestiss�ni puhuttu jostakin 4GB tiedostoista vai?
�lk�� nyt isolla porukalla, tai ainakaan ihan kaikki, alkako PW:ilem��n.
Menee hyv�t threadit suttuiseksi
M�Sanon - S�Sanot,
M�Sanon - S�Sanot,
M�Sanon - S�Sanot
...
tyyliseksi pompotteluksi, jossa ei asiapuoli edisty tai tieto juurikaan
lis��nny.
Jokke
Mikko Saukkoriipi
No käytä sitten oikeita lukuja äläkä jotain muutamia. Mun mielestä 4 on
aika lähellä muutamaa, enkä olis yhtään yllättynyt jos olisit yrittänyt
tunkea sinne jotain 6 gigaista filua.
Osmo R
> Jossain varmistusmedioiden rasitustestiss� todettiin, ett� paperi siet��
> ylivoimaisesti parhaiten sek� kastumista ett� (tulipalon) kuumuutta.
> Paperilta vanhakin data on luettavissa, vaikka softat muuttuisivat.
>
Ja kun printtaa yhden DVD-levyn sis�ll�n, menee siihen paperia
l�hes 5000 riisi�. :-) Hintaa tulee runsas kymppitonnin.
> Olen Osmon kanssa samaa mielt�, ettei kannata luottaa yhteen
> mediatyyppiin. Kaikkein t�rkeimmille digikuville ja word-doccareille
> paperille tulostaminen ja mappiin tallentaminen voisi olla ihan fiksu
> keino digitaalisten varmuuskopioiden rinnalla.
Kuvien tulostus ei ole mik��n varmuuskopiointikeino. Yhden
tulosteen hinnalla varmistaa tuhat kuvaa.
Osmo
Osmo R
> Osmo R wrote:
>>
>> Tikut ovat tosi herkki�.
>
> Siis millaisia tapauksia sinulla kaiken kaikkiaan on ollut tikkujen
> "herkkyyden" suhteen?
>
Viallinen USB-portti tuhosi tikun hetkess�. Ei naurata, jos on
t�rke�t tiedot siell�.
> Katoavatko tiedot itsekseen maan mageneettikent�n ja valon
> vaikutuksesta? Vai oletko huomannut ett� t�m�n t�st� tikuillasi on
> rikkin�isi� tiedostoja? Tai kenties v��ntyv�tk� l�pp�rin kyljess�
> sojottavat tikkusi p��lle istuessa tms.?
Kovalevyt eiv�t ole kovin herkki� ulkoisille magneettikentille.
Pit�� olla aika vahva kentt�, ett� vaikuttaa. DVD-kevyt toki
s�ilytet��n valolta suojattuna.
> Omat kokemukset ovat t�llaiset. Minulla on el�m�ni aikana ollut
> hallussani ehk� 20 eri USB tikkua. N�ist� vain yksi, eli er�s
> ensimm�isist�, 256 MB Sandisk meni kev��ll� niin myk�ksi ett� ei tunnu
> nousevan en�� mill��n formatoinnilla tulille. Harmittaa toki, kun tuo
> oli eniten k�yttelemi�ni tikkuja ikin�, alkuajan ihastusta k�tev�lle
> muistiv�lineelle. Ja se toimi my�s W98 koneissa jota mitk��n kaupasta
> saatavissa olevat uudet tikut eiv�t en�� osaa.
Sandiskin skinin pit�isi toimia. Minun joku vuosi sitten hankkima
kaksigiganen toimii. Siihen jopa k�y sama ajuri kuin 512 megaseen.
http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=7461
Tietysti mit��n takeita ei nykymallin toimimisesta ole. Ajureita
ei en�� taida olla jaossa.
> Sandiskiss� on jo 7 vuotta saanut USB-tikun k�rjen "stiletti"
> -mallisesti ty�nnetty� tikun sis��n. Monissa uusissakin kilpailevissa
> tikuissa, Kingston mukaan lukien, on viel� hankalia irtokorkkeja.
> Melkeen ehk�p� voisi lahjoittaa nuo vanhat Verbat ja Kinkut jollekin
> k�yh�lle sukulaiselle muistiv�lineiksi.
Tuo korkkimalli on nimenomaan se oikea. Se suojaa sit� liitint�
lialta tosin kuin stilettimalli. Lis�ksi stilettimallit usein
hajoavat k�yt�ss�. Fiksussa tikussa korkin saa kiinni tukun per��n.
Osmo
Asko Ikävalko
> Ja kun printtaa yhden DVD-levyn sis�ll�n, menee siihen paperia l�hes 5000
> riisi�. :-) Hintaa tulee runsas kymppitonnin.
Riippuu ihan siit� mit� se DVD-sis�lt�� ja millaista tulostuspalvelua
k�ytt��. Jos DVD:ll� on esim. hyv�laatuisia (6 Mt/kpl) digikuvia 700 kpl ja
tulostaminen maksaisi 10 cent/kpl, olisi kokonaishinta 70,- eur.
Eih�n tuo paperille tulostaminen mit��n maailman k�tevint� touhua ole, mutta
kyll� min� aina parin vuoden v�lein l�het�n 20 - 100 valokuvaa johonkin
kuvapalveluun tulostettavaksi ihan oikeiksi valokuviksi. Onpahan jotain
muutakin DVD-levyjen lis�ksi tallessa.
> Kuvien tulostus ei ole mik��n varmuuskopiointikeino. Yhden tulosteen
> hinnalla varmistaa tuhat kuvaa.
Jos ei kunnollisia backupeja osaa tehd� useammalle eri mediatyypille, niin
vaihtoehtoisena menetelm�n� tulostaminenkin on mielest�ni kotik�ytt�j�lle
ihan varteenotettava vaihtoehto. Kyll� meill� em�nt� joskus jaksaa
askarrella esim. lomakuvat ihan valokuva-albumiinkin kuvatekstien ja
paikallisten rahojen/karttojen kera. On niit� ihan mukava selailla ja kyll�
min� miell�n ne my�s varmuuskopioiksi. Jos tietokoneeseen iskee virus ja DVD
osoittautuu hapantuneeksi, niin kunnolliset valokuvatulosteet tuskin ovat
hapantuneet oikein s�ilytettyin�.
-Asko
Osmo R
>
>> Kuvien tulostus ei ole mik��n varmuuskopiointikeino. Yhden tulosteen
>> hinnalla varmistaa tuhat kuvaa.
>
> Jos ei kunnollisia backupeja osaa tehd� useammalle eri mediatyypille,
Sitten opettelee. Ei t�h�n ole mit��n oikotiet�.
> niin vaihtoehtoisena menetelm�n� tulostaminenkin on mielest�ni
> kotik�ytt�j�lle ihan varteenotettava vaihtoehto. Kyll� meill� em�nt�
> joskus jaksaa askarrella esim. lomakuvat ihan valokuva-albumiinkin
> kuvatekstien ja paikallisten rahojen/karttojen kera. On niit� ihan
> mukava selailla ja kyll� min� miell�n ne my�s varmuuskopioiksi. Jos
> tietokoneeseen iskee virus ja DVD osoittautuu hapantuneeksi, niin
> kunnolliset valokuvatulosteet tuskin ovat hapantuneet oikein s�ilytettyin�.
Albumit ym. ovatkin tapa katsoa ja n�ytt�� kuvia, eiv�t
varmistuskeino.
Osmo
Asko Ikävalko
>> min� miell�n ne my�s varmuuskopioiksi. Jos tietokoneeseen iskee virus ja
>> DVD osoittautuu hapantuneeksi, niin kunnolliset valokuvatulosteet tuskin
>> ovat hapantuneet oikein s�ilytettyin�.
"Osmo R" <ok...@hotmail.com> wrote
> Albumit ym. ovatkin tapa katsoa ja n�ytt�� kuvia, eiv�t varmistuskeino.
Ehk� t�m� on v�h�n makuasia ja meinasin jo j�tt�� vastaamatta, mutta jos nyt
viel� viimeisen sanan p��sisin t�h�nkin sanomaan. :-)
Tietotekniikkaan vihkiytym�tt�m�ss� kotitaloudessa varmuuskopiot ovat usein
varsin tuntematon k�site. Ja vaikka jonkinlaisia varmuuskopioita
ep�s��nn�llisesti teht�isiinkin, ei ole mitenk��n varmaa ett� palauttaminen
tosipaikan tullen onnistuu. Sellaisessa tapauksessa paperille tulostetut
valokuvat kummasti l�mmitt�v�t mielt�, vaikkeivat ne viel� olisikaan
kuva-albumeissa hienossa j�rjestyksess�.
Paperitulosteet my�s selviytyv�t melko kuumastakin tulipalosta jopa ilman
mit��n paloturvakaappia, kun taas digitaaliset backupit sulavat pilalle
melko helposti.
Ja ainahan paperitulosteen voi skannata takaisin digitaaliseen muotoon.
Siin�kin saadaan pelastettua yli 95 % datasta, vaikkei ihan 100 % saadakaan.
-Asko
Juhani Varemo
> paperille tulostetut valokuvat kummasti lämmittävät mieltä, vaikkeivat ne
> vielä olisikaan kuva-albumeissa hienossa järjestyksessä.
Hieman sellainen fiilis on minullakin, että jos mennään vaikka 3 sukupolvea
eteenpäin, niin paperikuvat ovat todennäköisimmin tallella kuin jokin
digitaalinen versio. Ainakin ns. tavallisten ihmisten tapauksessa, ihmisten,
jotka eivät vietä isoa osaa vapaa-ajastaan tietokoneen ääressä.
Paperikuvat säilyvät jotenkin, ellei niitä aivan tarkoituksella heitä
menemään. Digitaalisen median tapauksessa tarvitaan aktiivista
'virkistystä'. Jos ne ovat vaikka 40 vuotta unohduksissa, niin tarvitaan
luultavasti melkoisia ponnistuksia jo käytetyn raudan suhteen. Jos nyt
mikään media edes on enää lukukelpoista 40 vuoden huolimattoman säilytyksen
jälkeen. Kyllähän paperikuvankin laatu kärsii jos sitä käsitellään ja
säilytellään miten sattuu, mutta siitä luultavasti kuitenkin näkyy jotakin.
Lukukelvoton digimedia on jokseenkin hyödytön. Se on joko tai ellei mennä
jollekin Norman Ibas -tasolle.
Vanhimmat kuvat mitä olen katsellut, ovat lasilevynegoja. Jos leikitään,
että nuo satavuotiaat kuvat olisivat jotain aikansa bittitallenteita niin
olisi jäänyt katsomatta. Tuskin on tavallisten ihmisten nykyisin kuvaamista
digikuvistakaan sadan vuoden päästä tallella kuin muutama hassu prosentti.
Toinen asia on että onko niitä tarvettakaan säilyttää. Nykyään kuvia
'räpsitään' niin valtavia määriä, että kaikkia ei varmaankaan ole järkevää
arkistoida kovin pitkiksi ajoiksi. Mutta jos jollakin kuvalla on mielestäni
sellaista arvoa, että sitä joku pojanpoikani voisi oikeasti haluta joskus
vanhana ihmetellä, niin kyllä sen edelleenkin teetän ihan valokuvapaperille.
Tällaisia kuvia ei kyllä kovin montaa vuodessa kerry.
<juhani>
Asko Ikävalko
> Mutta jos jollakin kuvalla on mielestäni
> sellaista arvoa, että sitä joku pojanpoikani voisi oikeasti haluta joskus
> vanhana ihmetellä, niin kyllä sen edelleenkin teetän ihan
> valokuvapaperille.
> Tällaisia kuvia ei kyllä kovin montaa vuodessa kerry.
Juurikin näin. Ei ole kovin suuri rahallinen panostus, eikä vaadi ihan
hirveitä säilytystilankaan suhteen.
Vaikka itse olenkin tietotekniikan insinööri ja minulla on backupit kohtuu
hyvällä mallilla, en ole ollenkaan varma, että jälkipolvet saisivat tuolta
backupeilta yhtään valokuvaa esille nykylaitteistoillakaan. Saati sitten 40
vuoden päästä, jos/kun backupien "virkistäminen" jossain vaiheessa melko
varmasti unohtuu.
Eikä jälkipolvia varmaan kiinnostakaan koneellani olevat kymmenet tuhannet
kuvat. Kun tilaan paperikopioita kuvistani, tulee siinä samalla tehtyä
esikarsinta, ettei jälkipolvien tarvitse kaikkia kuvia kahlata läpi.
-Asko
Osmo R
> Tietotekniikkaan vihkiytym�tt�m�ss� kotitaloudessa varmuuskopiot ovat
> usein varsin tuntematon k�site. Ja vaikka jonkinlaisia varmuuskopioita
> ep�s��nn�llisesti teht�isiinkin, ei ole mitenk��n varmaa ett�
> palauttaminen tosipaikan tullen onnistuu. Sellaisessa tapauksessa
> paperille tulostetut valokuvat kummasti l�mmitt�v�t mielt�, vaikkeivat
> ne viel� olisikaan kuva-albumeissa hienossa j�rjestyksess�.
T�m�n ei ole oikotiet�. On vain opeteltava se varmuuskopiointi.
Osmo
Osmo R
>> paperille tulostetut valokuvat kummasti lämmittävät mieltä, vaikkeivat ne
>> vielä olisikaan kuva-albumeissa hienossa järjestyksessä.
>
> Hieman sellainen fiilis on minullakin, että jos mennään vaikka 3 sukupolvea
> eteenpäin, niin paperikuvat ovat todennäköisimmin tallella kuin jokin
> digitaalinen versio. Ainakin ns. tavallisten ihmisten tapauksessa, ihmisten,
> jotka eivät vietä isoa osaa vapaa-ajastaan tietokoneen ääressä.
Kuinka monta kuvaa sinulla on kolme sukupolvea taaksepäin?
Minulla ei ole yhtään. Minulla ei edes ole tietoa kenestäkään
henkilöstä suvussani ko. ajalta.
> Paperikuvat säilyvät jotenkin, ellei niitä aivan tarkoituksella heitä
> menemään. Digitaalisen median tapauksessa tarvitaan aktiivista
> 'virkistystä'. Jos ne ovat vaikka 40 vuotta unohduksissa, niin tarvitaan
> luultavasti melkoisia ponnistuksia jo käytetyn raudan suhteen.
Minulle ei ole koskaan selvinnyt, miksi ne pitäisi unohtaa
alunperinkään. Digikuvien helpon jakamisen takia niitä voi jakaa
hyvissä ajoin sukulaisille ym. Niitä ei tarvitse unohtaa jonnekin
ullakolle.
Toki paljon kuvia häviää, mutta niin on aina tapahtunut. Näissä
tarkasteluissa on se perspektiivivirhe, että nyt me näemme
vanhoista vain ne, jotka ovat säilyneet. Uusista taas näemme
kaikki, jotka voivat tuhoutua.
> Vanhimmat kuvat mitä olen katsellut, ovat lasilevynegoja. Jos leikitään,
> että nuo satavuotiaat kuvat olisivat jotain aikansa bittitallenteita niin
> olisi jäänyt katsomatta. Tuskin on tavallisten ihmisten nykyisin kuvaamista
> digikuvistakaan sadan vuoden päästä tallella kuin muutama hassu prosentti.
Ja tämä on paljon enemmän kuin mitä on jäljellä 1990-luvun kuvista.
Osmo
Asko Ikävalko
> Kuinka monta kuvaa sinulla on kolme sukupolvea taaksepäin?
Minulla on isoäitini vanhemmista useita valokuvia. Kaikki ovat 1900-luvun
alussa otettu jossain valokuvaamossa pyhävaatteet päällä. Mutta itse
tahtoisin jättää jälkipolville kuvia ihan normaaleista perhejuhlista ja
tavallisesta arjestakin. Nykyään noita kuvia on vähän helpompi ottaa kuin
kolme sukupolvea sitten.
> Digikuvien helpon jakamisen takia niitä voi jakaa hyvissä ajoin
> sukulaisille ym. Niitä ei tarvitse unohtaa jonnekin ullakolle.
Valitettavan usein lapset eivät ole kovin kiinnostuneita vanhempiensa
valokuvista heidän elinaikanaan. Kuvaajan kuoltua niitä sitten ihmetellään,
että missähän tämäkin on kuvattu. Mutta, jos kuvat ovat kryptattuna
zip-pakettina salasanan takana jossain uudessa hienossa pilvipalvelussa,
niin sinne taitavat jäädäkin kuvaajan jäämistöä selvitellessä.
> Ja tämä on paljon enemmän kuin mitä on jäljellä 1990-luvun kuvista.
Väität siis ettei 1990-luvun valokuvista ole jäljellä muutamaa
prosenttiakaan? Minulla kyllä on jäljellä n. 95 %. Yhtään ei ole tuhoutunut,
mutta muutamia olen ehkä heittänyt roskiin. Eipä noita kuvia tullut tuohon
aikaan montaakaan kymmentä vuodessa räpsittyä.
-Asko
Juhani Varemo
> Kuinka monta kuvaa sinulla on kolme sukupolvea taaksepäin?
> Minulla ei ole yhtään. Minulla ei edes ole tietoa kenestäkään
> henkilöstä suvussani ko. ajalta.
En ole laskenut, mutta ainakin >100. Eräs syy tähän on se, että yksi
sukuhaara oli vuosisadan vaihteessa 'Ameriikassa' ja siellä kuvaaminen
ilmeisesti oli jo vähän tavallisempaa. Aika mahtipontisen oloisia kuvia
kyllä. Lisäksi on siellä kuvattuja kaitafilmipätkiä maataloushommista.
Olivat pahukset noin 10 vuotta kehityksessä edellä kotimaatamme.
Kaitafilmit on kyllä siirretty käyttökelpoisempaan formaattiin vaikka
alkuperäisetkin ovat vielä tallella, ei kylläkään minulla.
> Minulle ei ole koskaan selvinnyt, miksi ne pitäisi unohtaa
> alunperinkään. Digikuvien helpon jakamisen takia niitä voi jakaa
> hyvissä ajoin sukulaisille ym. Niitä ei tarvitse unohtaa jonnekin
> ullakolle.
Eihän niitä pitäisi, mutta käytännössä niin voi käydä. Vaikka sille
ihmiselle, jonka vastuulla kuvat käytännössä ovat, voi tapahtua jotakin
yllättävää, ja nämä kuvat eivät välttämättä kiinnosta ollenkaan niitä
henkilöitä joiden omaisuudeksi ne jäävät. Eivät ehkä heitä suoraan roskiin,
mutta eivät kyllä huolehdi varmuuskopioista eikä ainakaan mistään
formaattimuunnoksista tallennustekniikan kehittyessä.
> Toki paljon kuvia häviää, mutta niin on aina tapahtunut. Näissä
> tarkasteluissa on se perspektiivivirhe, että nyt me näemme
> vanhoista vain ne, jotka ovat säilyneet. Uusista taas näemme
> kaikki, jotka voivat tuhoutua.
Vanhoista kuvista kyllä ainakin meillä ovat säilyneet miltei kaikki, joita
ei silloin aikanaan ole tarkoituksella hävitetty teknisen huonolaatuisuuden
vuoksi. Johtuu tietysti siitä, että silloin niitä kuvia pidettiin oikeasti
arvokkaina, eikä kuva kärsinyt samanlaista inflaatiota kuin tänä päivänä. Ja
kun ne kerran albumiin laitettiin ja albumit salin kaapin alahyllylle, niin
eipä ne helposti mihinkään hävinneet. Vaikka saattoivat olla 20 vuotta
vanhusten kaapissa avaamatta. Luultavasti tuolla on nytkin joku albumi,
jonka sisällöstä mulla ei ole minkäänlaista aavistusta, mutta ei sitä kukaan
menemäänkään heitä. Ovat kuitenkin ihmisistä, jotka ovat niin kaukaista
sukua että en varsinaisesti tiedä heistä mitään. Eikä sukututkimus satu
kiinnostamaan niin yhtään.
>> olisi jäänyt katsomatta. Tuskin on tavallisten ihmisten nykyisin
>> kuvaamista digikuvistakaan sadan vuoden päästä tallella kuin muutama
>> hassu prosentti.
> Ja tämä on paljon enemmän kuin mitä on jäljellä 1990-luvun kuvista.
Lukumääräisesti varmaan, mutta prosentteina tuskin. Ja 90-luku on vielä ihan
eilistä..
Ei ainakaan minun ystäväpiirissäni. Omat kuvani ovat 99% tallella siitä
alkaen kun itse aloin kuvata - venäläisellä Zenitillä joskus 70-luvun
puolivälin paikkeilla :-)
Ja vaikka jonkinlaisena tietotekniikan osaajanakin itseäni pidän, niin
täytyy tunnustaa että bittikuvia olen epähuomiossa onnistunut hukkaamaan
tärkeitäkin lopullisesti useita kymmeniä, paperiversioita muutama on
tuhoutunut tai lainaaja jättänyt palauttamatta. Niistäkin on vielä negat
jossain.
Itseäni ei juurikaan kiinnosta miltä joku kaukainen sukulainen on näyttänyt
vuonna se ja se, tai ketä oli hautajaisissa 1957. Minua kiinnostaa enemmän
kuvat tavallisesta elämästä, työmenetelmistä, tekniikasta, maiseman
muutokset, rakennusten, peltojen, metsien ym muutokset. Kotipaikkanikin on
muuttunut suosta ja umpimetsästä asutuksi, pellot raivattu, ojitettu, kaikki
rakennukset tehty ainakin kahteen-kolmeen kertaan uusiksi. Valitettavasti
silloin ei juuri ollut tapana kuvata maisemaa tai pihapiiriä tai
rakentamista. Otettiin vaan Wirallisessa Walokuwaamossa ne pukupotretit
viikset kammattuina rippijuhlista ja häistä. Niin ja hautajaisista.
Sikäli kuvaajan tekemä säilytettävien kuvien valinta on huono juttu, että ei
voi kuvaushetkellä arvata mikä katsojaa kiinnostaisi kymmenien vuosien
kuluttua.
Alkaa mennä vähän off-topic.
<juhani>
Osmo R
>
>> Ja tämä on paljon enemmän kuin mitä on jäljellä 1990-luvun kuvista.
>
> Väität siis ettei 1990-luvun valokuvista ole jäljellä muutamaa
> prosenttiakaan? Minulla kyllä on jäljellä n. 95 %. Yhtään ei ole
> tuhoutunut, mutta muutamia olen ehkä heittänyt roskiin. Eipä noita kuvia
> tullut tuohon aikaan montaakaan kymmentä vuodessa räpsittyä.
>
Puhun kuvien määrästä, en prosenteista. Minulla on 1980-luvun
alun kuvista värit menneet ihan pilalle. Negatiivit ovat
hävinneet ajat sitten.
Osmo