Kaikki muuttuu kosketusnäyttöisiksi
sfnet.atk.laitteet.pc
Kaikki eivät näytä uskovan, että kaikki muuttuu tämän vuoden aikana
kosketusnäytöisiksi. Puhelimet, MP-soittimet, tulostimet, tietokoneet
jne. Vain vanhoilliset jäävät istumaan öljylampun valoon ;)).
Viljo Mustonen
> Hei!
>
> Kaikki eivￜt nￜytￜ uskovan, ettￜ kaikki muuttuu tￜmￜn vuoden aikana
> kosketusnï¿œytï¿œisiksi. Puhelimet, MP-soittimet, tulostimet, tietokoneet
> jne. Vain vanhoilliset jￜￜvￜt istumaan ￜljylampun valoon ;)).
Mitￜpￜ iloa tuosta olisi. En aikaan toivo sitￜ hapatusta
ainkaan pￜytￜkoneisiin. Lￜppￜreissￜ saattaisi olla jotain
mieltￜ.
--
Viljo
Sami Setälä
> kosketusn�yt�isiksi. Puhelimet, MP-soittimet, tulostimet, tietokoneet
> jne. Vain vanhoilliset j��v�t istumaan �ljylampun valoon ;)).
Toivottavasti ainakaan k�nnykk�� ei ikimaailmassa tarvitse vaihtaa kokonaan
kosketusn�ytt�iseen. Puhelinta pit�� voida k�ytt�� soittamiseen katsomatta
ruutuun, enk� t�ss� yhteydess� hyv�ksy edes ��niohjausta vaihtoehdoksi
kunnolliselle n�pp�imist�lle. Samoin tietokoneessa kosketusn�ytt� on 90%
k�ytt�tarkoituksista pelkk� hidaste.
-Sami-
Teemu Likonen
> Kaikki eiv�t n�yt� uskovan, ett� kaikki muuttuu t�m�n vuoden aikana
> kosketusn�yt�isiksi. Puhelimet, MP-soittimet, tulostimet, tietokoneet
> jne.
Erilaisia tuotteita varmaankin tulee markkinoille, mutta eri asia on,
mitk� niist� j��v�t pidemm�ksi aikaa k�ytt��n.
Joistakin uusista "innovaatioista" tulee mieleen t�m�:
http://www.youtube.com/watch?v=9BnLbv6QYcA
:-)
Samppa
Viel� toistaiseksi suht' normaalilla n��ll� (rillein korjattavissa)
varustettuna en vaihtaisi nyt vuoden k�yt�ss� ollutta, melkein t�ysin
kosketusn�yt�llist� puhelinta, noihin liukun�ppiksell� varustettuihin
hirvityksiin.
Kirjoitan kosketusn�ppiksell� paljon nopeammin kuin sill� yleisimm�ll�
n�ppiksell�, jossa kirjaimet on jemmattu monen numeronapin painalluksen
taakse.
--
t:S
samppa (�t) samppa (piste) org
PW
> Viel� toistaiseksi suht' normaalilla n��ll� (rillein korjattavissa)
> varustettuna en vaihtaisi nyt vuoden k�yt�ss� ollutta, melkein t�ysin
> kosketusn�yt�llist� puhelinta, noihin liukun�ppiksell� varustettuihin
> hirvityksiin.
>
> Kirjoitan kosketusn�ppiksell� paljon nopeammin kuin sill� yleisimm�ll�
> n�ppiksell�, jossa kirjaimet on jemmattu monen numeronapin painalluksen
> taakse.
>
Kuinka usein joudut n�ytt�� pesem��n - poistamaan sormista tulleen
rasvan, jotta siit� n�yt�st� viel� jotain n�kisikin?
Tietokoneeseen en sellaista rasvapes�� halua.
Akkuvesi
n�pp�ily� vaativia hommia, kosketusn�ytt� tulee varmasti jyr��m��n
l�hitulevaisuudessa. Autoissakin niit� varmaan tullaan n�kem��n.
Kannettavien tietokoneiden n�ppikset ovat aika paskoja monelta kantilta
tarkasteltuna (mm. ergonomia), joten n�m� innovaatiot ovat sill� puolella
paikallaan.
P�yt�koneilla on oma k�ytt�j�kuntansa jota n�m� innovaatiot eiv�t suuremmin
hetkauta, noi suuret toimijat satsaavat kuitenkin p��asiassa l�pp�ri- ja
mobiililaitteisiin suuremman kysynn�n takia. Perinteinen p�yt�koneiden
'qwerty' n�pp�imist� on pit�nyt pintansa vuosien saatossa, ainakaan itselle
ei tule mieleen yht� nopeaa ja k�yt�nn�llisemp�� v�linett� sy�tt�� teksti�
tietokoneelle.
Sami Setälä
> varustettuna en vaihtaisi nyt vuoden k�yt�ss� ollutta, melkein t�ysin
> kosketusn�yt�llist� puhelinta, noihin liukun�ppiksell� varustettuihin
> hirvityksiin.
Ei puhelimissa mit��n liukun�ppiksi� ole, nettip��tteet sitten erikseen.
> Kirjoitan kosketusn�ppiksell� paljon nopeammin kuin sill� yleisimm�ll�
> n�ppiksell�, jossa kirjaimet on jemmattu monen numeronapin painalluksen
> taakse.
Min� puhun siit�, mihin puhelin on tehty eli soittamisesta, ja ehk�
h�t�tilassa tekstiviestin l�hett�misest�. Siin� kosketusn�yt�st� ei ole
p��s��nt�isesti kuin haittaa. Perinteisell� n�ppiksell� voi soittaa
katsomatta kertaakaan puhelimen ruutuun, ja samoin tekstiviestin voi
p��s��nt�isesti kirjoittaa katsomatta kertaakaan ruutuun. Ja toisekseen,
mit� nopeuteen tulee, niin jos on esim Nokialaisessa viitsinyt opetella
ennakoivan tekstinsy�t�n tehokkaan k�yt�n, ja tarvittaessa sy�tt�nyt
sanakirjaan jonkun m��r�n "omaa arkislangiaan", niin harvassa ovat
kosketusn�yt�n hiplaajat, jotka siihen vauhtiin pystyv�t.
-Sami-
Samppa
En koskaan. Ajoittainen pyyhk�isy hihaan tai housun reiteen riitt��
hienosti.
Et varmaankaan ole koskaan tuollaista edes varttia pidemp��n kokeillut?
Ja sen kyll� huomaa...
Samppa
>> Viel� toistaiseksi suht' normaalilla n��ll� (rillein korjattavissa)
>> varustettuna en vaihtaisi nyt vuoden k�yt�ss� ollutta, melkein t�ysin
>> kosketusn�yt�llist� puhelinta, noihin liukun�ppiksell� varustettuihin
>> hirvityksiin.
>
> Ei puhelimissa mit��n liukun�ppiksi� ole, nettip��tteet sitten erikseen.
Jaaha, taidat olla ottanut K�en Matilta k�nnykk�koulun alkeistunnit.
>
>> Kirjoitan kosketusn�ppiksell� paljon nopeammin kuin sill� yleisimm�ll�
>> n�ppiksell�, jossa kirjaimet on jemmattu monen numeronapin
>> painalluksen taakse.
>
> Min� puhun siit�, mihin puhelin on tehty eli soittamisesta, ja ehk�
> h�t�tilassa tekstiviestin l�hett�misest�. Siin� kosketusn�yt�st� ei ole
> p��s��nt�isesti kuin haittaa.
H�t�puhelu l�htee nelj�ll� kosketuksella. Ja noita puhelimen
"oheistoimintoja" voi aivan loistavasti, vaikka yhdell� k�dell�, olla
k�ytt�m�tt�. Hyvin sujuvasti.
> Perinteisell� n�ppiksell� voi soittaa
> katsomatta kertaakaan puhelimen ruutuun, ja samoin tekstiviestin voi
> p��s��nt�isesti kirjoittaa katsomatta kertaakaan ruutuun.
Ei voi, paitsi joku tekstarifriikki. Olen k�ytt�nyt tekstiviestej� niin
kauan kun niit� on voinut l�hett��, suurimman osan Nokialla, ja melkein
loput Ericssonilla, eik� onnistu.
�sken kokeilin nelj�ll� eri Nokialla, enk� yhdell�k��n pystynyt
tekstaamaan, saatikka soittamaan, haluamaani numeroon sokkona. Olen
sent��n aika riskisti tekstareja l�hett�nyt.
Enk� nyt hyv�ll� tahdollakaan usko, ett� edes 0,05% nokialaisten
k�ytt�jist� tuohon pystyy. T�ysin merkitykset�n m��re. En ole koskaan
l�hestynyt matkaviestint�ni silt� kantilta, ett� sill� pit�isi voida
sokkona jotain tehd�. Eik� tuosta ole tuttavapiiriss�k��n kovasti kohistu.
Olisi pit�nyt ilmeisesti pysytell� k�siv�liteisess� ARP:ss�, silloin oli
keskusneiti auliisti palvelemassa. Ei tarttenu yht��n numeroa osata, tai
n�pp�ill�. Luurin kun sai irti ja painoi kahta nappia, niin jo sai ihan
oikean ihmisen kanssa jutella. Mulla muuten oli ARP, muistan viel�
entisen kutsunikin.
Ja sin� siis v�it�t, ett� pystyt sokkona menem��n yleisimpien Nokioiden
valikon l�pi tekstari-kohtaan, ja viel� n�pytt�m��n j�rkev�n viestin?
En usko. Eik� usko kukaan muukaan. M� annan sulle numeron, ja teet
juutuubiin jonkun valvomana luotettavan videon, m� voin sen sitten
katsoa, vaikkapa puhelimellani.
> Ja toisekseen,
> mit� nopeuteen tulee, niin jos on esim Nokialaisessa viitsinyt opetella
> ennakoivan tekstinsy�t�n tehokkaan k�yt�n, ja tarvittaessa sy�tt�nyt
> sanakirjaan jonkun m��r�n "omaa arkislangiaan", niin harvassa ovat
> kosketusn�yt�n hiplaajat, jotka siihen vauhtiin pystyv�t.
... ja istunut s�kki p��ss� eristetyss� kopissa aarresaarella vain
Nokian yksi tietty malli seuranaan. Ja seli seli...
No jos noin perusteellinen oppiaika sallitaan (2 - 6 kk?), niin min�
lupaan vastaavassa ajassa opetella tekstaamaan ja soittamaan kielell�
k�det sel�n taakse sidottuina.
Joudut tuon opettelun tekem��n joka kerralla kun puhelimesi h�vi��,
rikkoutuu, vaihdat toiseen samanlaiseen, vaihdat uuteen malliin, jne,
jne, jne...
M� voin ottaa, ja ennen kaikkea asentaa, uuteen saman valmistajan
puhelimeen t�ysin samat toiminnot sek� asetukset (poislukien mahdollinen
multimedia, sen lataaminen kest�� nykyhetkell� kaikilta puhelimilta
suht' yht� kauan), mukaanlukien tekstarit, s�hk�p�stit sun muut
informaatiot + asennetut ohjelmat ja niiden sijainnit n�yt�ll�. Easy peasy.
Qwerty-n�ppis on t�t� p�iv��, niin tietokoneissa kuin puhelimissa. Suuri
n�ytt� on eduksi my�s noita niin elint�rkeit� viestej� luettaessa, ei
vain kirjoitettaessa.
Ja hei, mun nettip��tteni osaa my�s ennakoida ja oppia sy�tt�m��ni
teksti�, ja t�m� toimii kaikissa sovelluksissa joissa on tarkoitus
jotain kirjoittaa. Ja paljon �lykk��mm�ll� tavalla kuin T9.
Kyll� min�kin vieroksuin noin kolme ekaa p�iv�� qwerty�, mutta siit� se
muutos alkoi, nyt ontuu jo perinteisell� luurilla tekstarin l�hetys
pahasti, enk� takaisin vaihtaisi ikin�.
Ja kuka nyt en��n tekstiviestej� kirjoittelee, kun samalla vaivalla
l�hett�� s�hk�postia. Kuvatkin menee liitteen� ilman eri veloitusta.
Mobiililaajakaistan ansiosta olen pystynyt merkitt�v�sti tehostamaan
viestint��ni, ja sen johdosta kannan l�pp�ri� yh� harvemmin. Aina
parempi mit� v�hemm�n roinaa mukana.
Itse asiassa t�ss� kirjoittelun lomassa opettelin omalla
"nettip��tteell�ni" soittamaan sokkona h�t�puhelun. Riitt��, ett� on
etuk�teen opetellut sen, ett� h�t�numero on suosikkilistan ekana tai vikana.
Sattumalta tilasin muuten 1.1.2010. kello 12:46 keskell� katua, t�ysin
yll�tt�v�ss� tilanteessa, h�t�numerosta sairasauton. K�vi
nettip��tteell� todella n�pp�r�sti. Eniten kys. puhelutilanteessa piti
mietti� sit� mit� sinne luuriin pit�� sanoa, eik� edes sekuntiakaan sit�
miten nettip��tteell�ni sinne soitan.
En olisi muuten ikin� uskonut ett� Sin� olet noin voimakkaasti el�m��
helpottavaa kehityst� vastaan.
> -Sami-
-Samoin-
PW
> H�t�puhelu l�htee nelj�ll� kosketuksella. Ja noita puhelimen
> "oheistoimintoja" voi aivan loistavasti, vaikka yhdell� k�dell�, olla
> k�ytt�m�tt�. Hyvin sujuvasti.
Ilmankos useat kysyv�t kaikenlaista neuvoa h�t�keskuksesta, kun eiv�t
osaa lk�yt�� oikeaa paikkaa kysymykselleen.
K�tev�h�n tuo kosketusn�ytt� on telkkarissa, kun se korvaa kaukos��timen :-)
Mika Iisakkila
>> Kirjoitan kosketusn�ppiksell� paljon nopeammin kuin sill� yleisimm�ll�
>> n�ppiksell�, jossa kirjaimet on jemmattu monen numeronapin painalluksen
>> taakse.
>>
> Kuinka usein joudut n�ytt�� pesem��n - poistamaan sormista tulleen
> rasvan, jotta siit� n�yt�st� viel� jotain n�kisikin?
> Tietokoneeseen en sellaista rasvapes�� halua.
Kuinka usein peset n�ppiksesi?
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
PW
Harvoin, mutta n�pp�invalo n�kyy, vaikka n�pp�imist�ss� rasvaa oonkin,
ei niiss� ole vaihtuvaa pient� kuvaa, jota ei ilman suurennuslasia n�e.
Nokialaisesta oli pakko luopua, kun eiv�t osaa tehd� kunnon puhelimia.
Onneksi Samsung osaa sellaisen tehd�.
Tero P. Mustalahti
> Noissa kannettavissa hￜrpￜkkeissￜ, joilla ei oikeasti tee mitￜￜn kunnon
> nￜppￜilyￜ vaativia hommia, kosketusnￜyttￜ tulee varmasti jyrￜￜmￜￜn
> lￜhitulevaisuudessa. Autoissakin niitￜ varmaan tullaan nￜkemￜￜn.
> Kannettavien tietokoneiden nï¿œppikset ovat aika paskoja monelta kantilta
> tarkasteltuna (mm. ergonomia), joten nￜmￜ innovaatiot ovat sillￜ puolella
> paikallaan.
Paskojahan ne on, mutta niin kauan kuin laitteen tarkoitus on tekstin
kirjoittaminen suuremmissa kuin tekstiviestipituuksissa, niin jopa huono
perinteinen nￜppￜimistￜ voittaa kosketusnￜytￜn 6-0. Koska suurta osaa
kannettavista kￜytetￜￜn nykyisin niiden kￜyttￜjien ainoana tietokoneena,
en oikein usko hiplailunￜyttￜjen korvaavan nￜppￜimistￜￜ kannettavissa
tietokoneissa yleisessￜ mielessￜ. Eri asia on sitten ne kￜyttￜjￜt, jotka
todellakin tarvitsevat vain nettipￜￜtteen, jolla mesettￜￜ ja kirjoittaa
nettislangia sosiaaliseen mediaan oikean tekstin tuottamisen asemesta.
> Pￜytￜkoneilla on oma kￜyttￜjￜkuntansa jota nￜmￜ innovaatiot eivￜt
suuremmin
> hetkauta, noi suuret toimijat satsaavat kuitenkin pￜￜasiassa lￜppￜri- ja
> mobiililaitteisiin suuremman kysynnï¿œn takia.
> Perinteinen pï¿œytï¿œkoneiden
> 'qwerty' nￜppￜimistￜ on pitￜnyt pintansa vuosien saatossa, ainakaan itselle
> ei tule mieleen yhtￜ nopeaa ja kￜytￜnnￜllisempￜￜ vￜlinettￜ syￜttￜￜ tekstiￜ
> tietokoneelle.
Niinpￜ. Kerroit juuri miksi nￜppￜimistￜ tulee sￜilyttￜmￜￜn paikkansa
myￜs kannettavissa, koska yhￜ useammin kannettava hankitaan kￜyttￜjￜnsￜ
ainoaksi tietokoneeksi.
Tero P. Mustalahti
M.E.
> Ja toisekseen, mit� nopeuteen tulee, niin jos on esim Nokialaisessa
> viitsinyt opetella ennakoivan tekstinsy�t�n tehokkaan k�yt�n, ja
> tarvittaessa sy�tt�nyt sanakirjaan jonkun m��r�n "omaa arkislangiaan",
> niin harvassa ovat kosketusn�yt�n hiplaajat, jotka siihen vauhtiin
pystyv�t.
T�st� paistaa hyvin l�pi ettet ole oikeasti hirve�n paljon kokeillut
kosketusn�yt�llist� QWERTY-n�ppist� tai sitten vain k�ytt�si on
rajoittunut tekstiviesteihin, tms "pikkun�pertelyyn".
Esim. newsien / boardeille kirjoittamisen / yms, nopeus kasvaa
melkolailla exponentiaalisesti, *varsinkin* jos on tapana k�ytt��
erikoismerkkej� (sulut, kauttaviivat, yms).
My�s tekstiviestien kirjoittaminen on v�hint��n yht� nopeaa (saa
noihinkin tekstintunnistuksen...).
Toki n�yt�iss� ja virtuaalin�ppiksiss� *on* eroa...
Allekirjoittanutta ei en�� helpolla saa takaisin peruspuhelimen
k�ytt�j�ksi - sen verran jouhevampaa tuo kirjoittaminen on sellaiselle
ihmiselle joka tekee puhelimellaan muutakin kuin pelk�st��n puhuu (>2
vuotta nettik�ytt�� takana S60 sarjan ei-kosketusn�ytt�puhelimella, eik�
halua palata takaisin moiseen r�pelt�miseen).
"Perus-Nokialaisissa" on nyky��n se vika ettei niit� k�yt� kovin
nopeasti sokkona kukaan; jokaisessa mallissa on erilainen n�ppis ja
sivulla / p��ll� / alla jotain erikoisn�pp�int� sek� keskell� mollottaa
yleens� toisesta eroava valintan�pp�in (tai omassa Nokialaisen
tapauksessa "tikku", jos tuota ei-kosketusn�yt�llist� tutkitaan - mukana
kun on nyky��n kaksi puhelinta).
Lis�ksi kovin monessa on niin pienet tai littanat n�pp�imet ettei
sielt� peukulla helpolla erota mit� on painamassa (vaikka esim. omassa
on kohoumat rivien v�liss� ja vitosen reunoissa toiset mokomat).
Tietty jos palaisi k�ytt�m��n jotain 6310:i�, niin voisi
"sokkosoittaminenkin" helpottua. ;)
--
Bibamus, moriendum est...
*VW-2.8-V6-30V-4WD (lyhenteet kunniaan) & Kartanotraktori 2.5TA*
PW
> Kuinka usein peset n�ppiksesi?
Se onkin analoginen kosketusn�ytt� :-)
Sami Setälä
> kosketusn�yt�llist� QWERTY-n�ppist� tai sitten vain k�ytt�si on
> rajoittunut tekstiviesteihin, tms "pikkun�pertelyyn".
My�nnet��n, ett� v�hiin on j��nyt, koska tuttavapiiriss� kukaan ei ole
tuollaiseen laitteeseen sortunut.
> Esim. newsien / boardeille kirjoittamisen / yms, nopeus kasvaa
> melkolailla exponentiaalisesti, *varsinkin* jos on tapana k�ytt��
> erikoismerkkej� (sulut, kauttaviivat, yms).
T�ss� nyt p��st��n sitten varmaan sukupolvieroon tai muuhun vastaavaan,
koska ei tulisi mieleenk��n kirjoitella newsseihin tai webbifoorumille tms
mediaan k�nnyk�ll�. Normaalioloissa tuon ehtii hoitaa oikean tietokoneen
��relt�, ja reissussa ollessa minil�pp�rill� tai ihan oikealla
kannettavalla. Niin paljoa ei ty�ss�k��n tule reissattua, ett� s�hk�postiin
E90:st� kummempaa laitetta kaipaisi silloinkaan kun l�pp�ri ei jostain
syyst� ole mukana.
> "Perus-Nokialaisissa" on nyky��n se vika ettei niit� k�yt� kovin nopeasti
> sokkona kukaan; jokaisessa mallissa on erilainen n�ppis ja sivulla /
> p��ll� / alla jotain erikoisn�pp�int� sek� keskell� mollottaa yleens�
> toisesta eroava valintan�pp�in (tai omassa Nokialaisen tapauksessa
> "tikku", jos tuota ei-kosketusn�yt�llist� tutkitaan - mukana kun on
> nyky��n kaksi puhelinta).
Kyll� "omaa" puhelinta oppii muutamassa p�iv�ss� k�ytt�m��n sokkona sen
verran mit� on tarpeen, itsekin k�yt�n kahta eri mallia p�ivitt�in juuri
ty�- ja privaattipuhelimena. Jos ei opi, niin sitten ehk� kuuluukin
kosketusn�ytt�puhelinten kohderyhm��n. :)
> Lis�ksi kovin monessa on niin pienet tai littanat n�pp�imet ettei sielt�
> peukulla helpolla erota mit� on painamassa (vaikka esim. omassa on
> kohoumat rivien v�liss� ja vitosen reunoissa toiset mokomat).
Nuo menev�t sitten jo henkil�kohtaisiin fysiologisiin ominaisuuksiin
liittyviin asioihin. Itse�ni on "siunattu" tuohon k�ytt��n hyvin sopivilla
sormilla.
> Tietty jos palaisi k�ytt�m��n jotain 6310:i�, niin voisi
> "sokkosoittaminenkin" helpottua. ;)
Heh. Yksi tuttu 50-60 -haarukkaan i�lt��n osuva myyntitykki k�ytt�� tuota
edelleen. Kehui ostaneensa niin monta varastoon, ett� selvi�� el�kkeelle
asti. :)
-Sami-
Sami Setälä
>
> Jaaha, taidat olla ottanut K�en Matilta k�nnykk�koulun alkeistunnit.
Tuskin. Mutta puhelimeksi lasken tosiaan esimerkiksi Nokian
yritysmallistossa vaikkapa E50, E51, E52 ja E90, sek� ehk� E75:nkin, kun
siit�kin sent��n perus-puhelinn�ppis l�ytyy.
>> Min� puhun siit�, mihin puhelin on tehty eli soittamisesta, ja ehk�
>> h�t�tilassa tekstiviestin l�hett�misest�. Siin� kosketusn�yt�st� ei ole
>> p��s��nt�isesti kuin haittaa.
>
> H�t�puhelu l�htee nelj�ll� kosketuksella. Ja noita puhelimen
> "oheistoimintoja" voi aivan loistavasti, vaikka yhdell� k�dell�, olla
> k�ytt�m�tt�. Hyvin sujuvasti.
Juu en puhunut mist��n 112:een soittamisesta. Vaan ett� voit joko a)
n�pp�ill� puhelinnumeron jonka muistat ulkoa tai b) hakea puhelinluettelosta
nimen tuijottamatta n�ytt��n. J�lkimm�inen tapahtuu siis painamalla
dedikoitua osoitekirjan avaavaa nappulaa ja n�pp�ilem�ll� muutama nimen
alkukirjain.
> Enk� nyt hyv�ll� tahdollakaan usko, ett� edes 0,05% nokialaisten
> k�ytt�jist� tuohon pystyy. T�ysin merkitykset�n m��re. En ole koskaan
> l�hestynyt matkaviestint�ni silt� kantilta, ett� sill� pit�isi voida
> sokkona jotain tehd�. Eik� tuosta ole tuttavapiiriss�k��n kovasti kohistu.
En kai miss��n v�itt�nytk��n, ett� valtaosa k�ytt�jist� tuohon pystyisi.
Liian moni vanhempieni sukupolvesta (40- ja 50-luvulla syntyneet) ei tahdo
selviyty� edes tuollaisella perusk�nnyk�ll� soittamisesta, niin ei heid�n
tilanteensa ainakaan helpotu kosketusn�yt�ll�. Kosketusn�ytt� ei tuo
tavalliselle k�ytt�j�lle lis�arvoa eik� helppoutta puhelun soittamiseen tai
tekstiviestin kirjoittamiseen.
> Ja sin� siis v�it�t, ett� pystyt sokkona menem��n yleisimpien Nokioiden
> valikon l�pi tekstari-kohtaan, ja viel� n�pytt�m��n j�rkev�n viestin?
Ei mit��n valikoita, vaan n�pp�inlukon avaamisen j�lkeen kolme ristiohjaimen
keskinapin painallusta, ja jo vain ollaan kirjoittamassa tekstiviesti�.
Kahdella painalluksellakin p��sisi, mik�li uhraisi jomman kumman ruudun
alanurkan n�pp�imist� tekstarin kirjoituksen avaavalle pikavalinnalle. T�m�
siis S60-luurissa "aktiivinen valmiustila" p��lle kytkettyn�.
S40-k�yttiksellisess� luurissa ei tarvinnut kuin valmiustilassa
ristiohjainta kerran vasemmalle niin tekstarin kirjoitus aukesi suoraan,
oikealle kalenteri, yl�s kamera jne...
Toisekseen en ole puhunut mit��n siit�, ett� asia pit�isi tehd� t�ysin
sokkona. Vaan siit�, ett� ruudulta ei tarvitse katsoa ennen joka ikist�
painallusta, ett� mihin kohtaan sill� sormella nyt pit�� osua. Esimerkiksi
tekstarin kirjoituksessa muutaman sanan v�lein voi vilkaista mit� on tullut
kirjoitettua, kun oikean n�pp�imen tuntee sormellaan, ja naksahduksesta jopa
sen, ett� painallus meni perille. Kosketusn�yt�ll� tuohon painalluksen
perillemenon havaitsemiseenkin tarvitaan v�hint��n joku �rsytt�v�
n�pp�in��ni.
>> mit� nopeuteen tulee, niin jos on esim Nokialaisessa viitsinyt opetella
>> ennakoivan tekstinsy�t�n tehokkaan k�yt�n, ja tarvittaessa sy�tt�nyt
>> sanakirjaan jonkun m��r�n "omaa arkislangiaan", niin harvassa ovat
>> kosketusn�yt�n hiplaajat, jotka siihen vauhtiin pystyv�t.
>
> Joudut tuon opettelun tekem��n joka kerralla kun puhelimesi h�vi��,
> rikkoutuu, vaihdat toiseen samanlaiseen, vaihdat uuteen malliin, jne, jne,
> jne...
Ennakoiva tekstinsy�tt� on toiminut nokialaisessa t�sm�lleen samalla tavalla
90-luvun mustavalkon�yt�llisist� perusk�nnyk�ist� alkaen, ainoastaan
sanaston laajuus ja erilaisten taivutusmuotojen automaattinen tunnistus ovat
parantuneet. Se on totta, ett� "sanaston" sis�lt�� ei voi siirt�� luurista
toiseen, eli kirosanat ja omat yleisimmin arkikieless� k�ytetyt lyhenteet
joutuu aina uuteen luuriin kertaalleen sy�tt�m��n perinteiseen tapaan jotta
ne tallentuvat.
> Qwerty-n�ppis on t�t� p�iv��, niin tietokoneissa kuin puhelimissa. Suuri
> n�ytt� on eduksi my�s noita niin elint�rkeit� viestej� luettaessa, ei vain
> kirjoitettaessa.
Tuon 640x360 pikselin n�yt�n edut kyll� suostun my�nt�m��n, jos puhelinta
tosiaan k�ytt�� nettip��tteen�. Tekstiviestin lukemiseen ja kirjoittamiseen
tuo perusk�nnyk�iden 320x240 pikseli� riitt�� kyll� enemm�n kuin hyvin.
Tekstareiden k�ytt��n minulle riitt�isi ihan mainiosti my�s 90-luvun
puoliv�lin kaksirivinen mustaviherpistematriisin�ytt�kin.
> Kyll� min�kin vieroksuin noin kolme ekaa p�iv�� qwerty�, mutta siit� se
> muutos alkoi, nyt ontuu jo perinteisell� luurilla tekstarin l�hetys
> pahasti, enk� takaisin vaihtaisi ikin�.
Kyll� mullakin on qwerty tuossa kommarissa, mutta en sit� mitenk��n
erityisen k�tev�n� pid�, koska silloin tarvitaan heti kaksi k�tt�
puuhasteluun.
> Ja kuka nyt en��n tekstiviestej� kirjoittelee, kun samalla vaivalla
> l�hett�� s�hk�postia. Kuvatkin menee liitteen� ilman eri veloitusta.
> Mobiililaajakaistan ansiosta olen pystynyt merkitt�v�sti tehostamaan
> viestint��ni, ja sen johdosta kannan l�pp�ri� yh� harvemmin. Aina parempi
> mit� v�hemm�n roinaa mukana.
Kas kun jotkut pit�v�t yhteyksi� sellaisiinkin ihmisiin, joilta
s�hk�postitse vastauksen saa ehk� viikossa, jos s�hk�postiosoitetta on
lainkaan, mutta tekstariin nuo samaiset henkil�t useimmiten vastaavat heti.
> Sattumalta tilasin muuten 1.1.2010. kello 12:46 keskell� katua, t�ysin
> yll�tt�v�ss� tilanteessa, h�t�numerosta sairasauton. K�vi nettip��tteell�
> todella n�pp�r�sti. Eniten kys. puhelutilanteessa piti mietti� sit� mit�
> sinne luuriin pit�� sanoa, eik� edes sekuntiakaan sit� miten
> nettip��tteell�ni sinne soitan.
T�ss� nyt ei ollut tarkoitus puhua h�t�puheluista lainkaan, vaan siit�, ett�
puhelin on tehty soittamista varten, ja jos soittaminen ei tilanteeseen
sovi, niin "h�t�tilassa" puhelinta voi k�ytt�� my�s tekstiviestin
l�hett�miseen.
> En olisi muuten ikin� uskonut ett� Sin� olet noin voimakkaasti el�m��
> helpottavaa kehityst� vastaan.
Kuulun 30+ -ik�haarukkaan, ja n�en p�ivitt�in ty�ss�ni, miten tavattoman
vaikeaa mink��n teknisen vempeleen k�ytt�minen on tavalliselle maallikolle,
niin en todellakaan pysty n�kem��n k�nnyk�n kosketusn�ytt�� el�m��
helpottavaksi keksinn�ksi suuremmassa mittakaavassa. En ollenkaan yrit�
v�itt��, etteik� kosketusn�ytt� olisi se paras k�ytt�liittym� mobiilille
nettip��tteelle, mutta mobiili nettip��te on t�ysin eri laite kuin k�nnykk�,
ja sen kohderyhm� on t�ysin eri. Skype-sukupolvelle ei varmastikaan ole
mik��n ongelma soittaa ip-puhelua sill� kosketusn�ytt�isell�
monitoimih�rvelill��n, mutta keski-ik�iselt� humanistilta se j�� tekem�tt�,
kun virran laittaminen tietokoneen n�ytt��n tai tulostimeenkin on
ylitsep��sem�tt�m�n haastava teht�v�.
-Sami-
Akseli M�ki
>Kannettavien tietokoneiden n�ppikset ovat aika paskoja monelta kantilta
>tarkasteltuna (mm. ergonomia), joten n�m� innovaatiot ovat sill� puolella
>paikallaan.
Tarkoitatko ett� kosketusn�ytt� korvaisi kannettavissa n�pp�imist�n?
Vaikea kuvitella.
Akseli M�ki
>Ja toisekseen,
>mit� nopeuteen tulee, niin jos on esim Nokialaisessa viitsinyt opetella
>ennakoivan tekstinsy�t�n tehokkaan k�yt�n, ja tarvittaessa sy�tt�nyt
>sanakirjaan jonkun m��r�n "omaa arkislangiaan", niin harvassa ovat
>kosketusn�yt�n hiplaajat, jotka siihen vauhtiin pystyv�t.
M� olen ainakin huomannut ett� noiden ennakoivien systeemien
sanavarasto on huomattavasti kapeampi kuin omani. Monia yhdyssanoja
saa kirjoittaa ensin erikseen ja sitten yhdist�� ne, monia
sijap��tteit� samoin, kuten my�s joitakin sanoja saa kirjoittaa
muutama kirjain kerrallaan.
Sami Setälä
Tehokkaaseen k�ytt��n kuuluu my�s se, ett� "osaa" kirjoittaa vaikeat sanat
ja taivutusmuodot "tavu kerrallaan". Kyseess� olevan sanan "arvaus" siis
p��ttyy ainakin n�iss� E5x- ja E90- luureissa t�kk��m�ll� ristiohjaimesta
oikealle. T�ll�in siis yhdyssanojakaan ei tarvitse ensin kirjoittaa erikseen
ja sitten yhdist��, vaan riitt�� kun "katkaisee sanan" ristiohjaimesta ennen
j�lkimm�isen osan kirjoittamista.
-Sami-
TakaKeno
> Hei!
>
> Kaikki eiv�t n�yt� uskovan, ett� kaikki muuttuu t�m�n vuoden aikana
> kosketusn�yt�isiksi. Puhelimet, MP-soittimet, tulostimet, tietokoneet
> jne. Vain vanhoilliset j��v�t istumaan �ljylampun valoon ;)).
Kirjoitustaidottomat eiv�t tarvitse n�pp�imist��.
Samppa
> Tuskin.
No kovin samalta kuullostat, kun Matti ennen saarnasi, ett� 6110 on
ainoa oikea puhelin. Tosin nyttemmin Mattikin on modernisoinut
kalustoaan, ainakin p��tellen h�nen huimista piraattiakkuseikkailuistaan.
> Mutta puhelimeksi lasken tosiaan esimerkiksi Nokian
> yritysmallistossa vaikkapa E50, E51, E52 ja E90, sek� ehk� E75:nkin, kun
> siit�kin sent��n perus-puhelinn�ppis l�ytyy.
Noissa on niin pienet n�yt�t, ett� en niit� keplpuuttaisi omaan tai
l�heisten k�ytt��n. Lis�ksi nuo ovat aivan kauheita rimpuloita mekaanisesti.
Eik� noita opi kunnolla k�ytt�m��n humanisti konsanaan.
> Juu en puhunut mist��n 112:een soittamisesta.
No mink�slainen h�t�tilanne sinulla sitten oli mieless�? Meinasitko
joutua kdnapatuksi?!?
> Vaan ett� voit joko a)
> n�pp�ill� puhelinnumeron jonka muistat ulkoa tai
En muista ulkoa kuin pari omaa numeroani, en ole niit� vaivautunut
opettelemaan sen j�lkeen kun puhelimet ne oppi puolestani muistamaan.
T�m� tapahtui ARP-> NMT siirroksen yhteydess� joskus kait 1983
> b) hakea
> puhelinluettelosta nimen tuijottamatta n�ytt��n. J�lkimm�inen tapahtuu
> siis painamalla dedikoitua osoitekirjan avaavaa nappulaa ja
> n�pp�ilem�ll� muutama nimen alkukirjain.
Ei kuullosta ollenkaan n�pp�r�lt�. Paljon pit�� opetella, ja miksi?
Miss� tilanteessa tuollasita agenttitaitoa tarvitset, ja miten usein?
> En kai miss��n v�itt�nytk��n, ett� valtaosa k�ytt�jist� tuohon pystyisi.
No kun nyt sotket valtav�est�n ja oman kyvytt�myytesi kesken��n. Kts. alla.
> Liian moni vanhempieni sukupolvesta (40- ja 50-luvulla syntyneet) ei
> tahdo selviyty� edes tuollaisella perusk�nnyk�ll� soittamisesta,
Jos he eiv�t osaa k�ytt�� perusk�nny�, niin mill� ihmeell� he oppisivat
ja suoriutuisivat tuosta sokkona soittelusta? Ja miksi?
> niin ei
> heid�n tilanteensa ainakaan helpotu kosketusn�yt�ll�. Kosketusn�ytt� ei
> tuo tavalliselle k�ytt�j�lle lis�arvoa eik� helppoutta puhelun
> soittamiseen tai tekstiviestin kirjoittamiseen.
Helpottuhan. Leiki, ett� kunnollinen kosketusn�yt�ll� ja ikoneilla
varustettu puhelin on pankkiautomaatti. Joka toiminnolle on oma nappi.
N�ist� selvi�� mummotkin. Paitsi automaatilla niiden nappien sis�lt�m�
toiminto viel� puhelimesta poiketen vaihtelee, joten automaatti on viel�
vaikeampi kuin kunnollinen puhelin.
> Ei mit��n valikoita, vaan n�pp�inlukon avaamisen
N�pp�inlukon k�ytt� oli vaikein opetettava 70+ sukulaisille. Pienell�
n�yt�ll� liian pienet tekstit ja napit.
> j�lkeen kolme
> ristiohjaimen keskinapin painallusta, ja jo vain ollaan kirjoittamassa
> tekstiviesti�.
Ristiohjaimia ja keskinappeja. Onpa k�tev��! Noita ei opi pirtin mummo
ikin�!
> Kahdella painalluksellakin p��sisi, mik�li uhraisi jomman
> kumman ruudun alanurkan n�pp�imist� tekstarin kirjoituksen avaavalle
> pikavalinnalle.
Ja t�m�n ohjelmoinnin osaa kuinka moni? Tuskin kovin moni nuorempikaan.
> T�m� siis S60-luurissa "aktiivinen valmiustila" p��lle
> kytkettyn�.
Ja lis�� k�sitt�m�t�nt� jargonia. Mik� ihmeen "aktiivinen valmiustila"?
> S40-k�yttiksellisess� luurissa ei tarvinnut kuin
> valmiustilassa ristiohjainta kerran vasemmalle niin tekstarin kirjoitus
> aukesi suoraan, oikealle kalenteri, yl�s kamera jne...
Ristiohjain, tuo ergonomian hirvitys. Ei oppinut is�vainaa (se ei edes
tajunnut miksi 3310 yl�rivin napit vaihtoivat merkityst�) eik� �itimuori
noita ihmenappeja.
Kosketusn�yt�ll� on ikoni jokaista toimintoa varten, ihan kuten
mainitsemassani pankkiautomaatissa. Helppoa, eiks je?
> Toisekseen en ole puhunut mit��n siit�, ett� asia pit�isi tehd� t�ysin
> sokkona. Vaan siit�, ett� ruudulta ei tarvitse katsoa ennen joka ikist�
> painallusta, ett� mihin kohtaan sill� sormella nyt pit�� osua.
H�h? Joko katsot tai et. Mik� ihmeen puhelimenk�ytt�tapa tuo on, ett�
katselet vain osittain puhelintasi?
Olet ensimm�inen ihminen joka minun tietojeni mukaan noin tekee. Ja mik�
se hy�ty tuollaisesta k�ytt�tavasta on?
> Esimerkiksi tekstarin kirjoituksessa muutaman sanan v�lein voi vilkaista
> mit� on tullut kirjoitettua, kun oikean n�pp�imen tuntee sormellaan, ja
> naksahduksesta jopa sen, ett� painallus meni perille. Kosketusn�yt�ll�
> tuohon painalluksen perillemenon havaitsemiseenkin tarvitaan v�hint��n
> joku �rsytt�v� n�pp�in��ni.
M� kirjoitan kerralla selv�� teksti�, en sokkona osaa, ja sitten
korjaile jorinoitani. Ihan kuten tietsikallakin.
Kymmnesormij�rjestelm�ll�kin kirjoitettaessa katsotaan ruutua, ja mulla
on ruudulla sek� teksti ett� n�ppis. Uuh, k�tev��!
Enk� k�yt� n�pp�in��ni�. Ruudulta n�kee, mit� tuli sanottua.
> Ennakoiva tekstinsy�tt� on toiminut nokialaisessa t�sm�lleen samalla
> tavalla 90-luvun mustavalkon�yt�llisist� perusk�nnyk�ist� alkaen,
> ainoastaan sanaston laajuus ja erilaisten taivutusmuotojen automaattinen
> tunnistus ovat parantuneet.
Mutta kun T9 on ihan kamala, se korjailee ja ehdottelee ihan jokaisen
kirjaimen kohdalla, enk� aio muuttaa kirjoitustyyli�ni t�st� normaalista
tietokoneen kirjoitustyylit�.
Ja kuinka moni niist� vanhemmista tai tekniikan vastaisista
mainitsemistasi ihmisist� tuon T ysin laillasi hallitsee? Hmm?
> Kyll� mullakin on qwerty tuossa kommarissa, mutta en sit� mitenk��n
> erityisen k�tev�n� pid�, koska silloin tarvitaan heti kaksi k�tt�
> puuhasteluun.
Kommari on aivan kauhea esimerkki qwertyst�, tai yleens� puhelimesta.
Omalla puhelimellani voi hienosti tekstailla yhdell� k�dell�, katsos kun
se toimii my�s pystyasennossa.
> Kas kun jotkut pit�v�t yhteyksi� sellaisiinkin ihmisiin, joilta
> s�hk�postitse vastauksen saa ehk� viikossa, jos s�hk�postiosoitetta on
> lainkaan, mutta tekstariin nuo samaiset henkil�t useimmiten vastaavat heti.
No heille tietysti tekstataan, se lienee selv��.
> T�ss� nyt ei ollut tarkoitus puhua h�t�puheluista lainkaan...
...vaan mist� mystisest� h�t�tilanteesta?
>, vaan siit�,
> ett� puhelin on tehty soittamista varten, ja jos soittaminen ei
> tilanteeseen sovi, niin "h�t�tilassa" puhelinta voi k�ytt�� my�s
> tekstiviestin l�hett�miseen.
No omallani normaali puhelink�ytt� sujuu hienosti, paremmin kuin noilla
nappulaviidakoilla, jotka maininitsit viestisi alussa.
> Kuulun 30+ -ik�haarukkaan
Itse olen 40+
>, ja n�en p�ivitt�in ty�ss�ni, miten tavattoman
> vaikeaa mink��n teknisen vempeleen k�ytt�minen on tavalliselle
> maallikolle, niin en todellakaan pysty n�kem��n k�nnyk�n kosketusn�ytt��
> el�m�� helpottavaksi keksinn�ksi suuremmassa mittakaavassa.
Jos he osaavat k�ytt�� pankkiautomaattia, niin he oppivat kunnollisen
kosketusn�yt�n k�ytt�misen hetkess�. 70+ �itinikin oppi.
Ikonit ovat kaikissa tietokoneissakin olleet jo muinaisista ajoista.
> En ollenkaan
> yrit� v�itt��, etteik� kosketusn�ytt� olisi se paras k�ytt�liittym�
> mobiilille nettip��tteelle, mutta mobiili nettip��te on t�ysin eri laite
> kuin k�nnykk�, ja sen kohderyhm� on t�ysin eri.
Kehitys kehittyy, ja eik� ole. Omani on ehdottomasti puhelin, ja kaikki
muu on osoittautunut huimaksi plussaksi.
Kuullostat samalta kuin ihmiset, jotka niin voimakkaasti ensin
vastustivat lankapuhelimesta k�nnykk��n siirtymist�.
> Skype-sukupolvelle
En osaa k�ytt�� Skype�. Yritin kyll�, mutta jo tilin luonti meni mets��n.
Tosin Skype� k�ytt�v�t eritt�in runsaasti el�kel�iset, usko tai �l�.
Kunhan joku heille luo tilin, ja n�ytt�� mit� nappia pit�� painaa.
> ei
> varmastikaan ole mik��n ongelma soittaa ip-puhelua sill�
> kosketusn�ytt�isell� monitoimih�rvelill��n
Ei se olisi sit� edes kaltaisellesi nokiaan fakkiutuneelle, mutta et ole
sit� edes koskaan tosissasi yritt�nyt?
Kokeilemalla oppii paljon uutta, tosin en oman puhelimeni osalta en edes
kaivannut opastusta, saati manuaalia. Intuitiivisesti tuon pariss�
p�iv�ss� opin.
>, mutta keski-ik�iselt�
> humanistilta se j�� tekem�tt�, kun virran laittaminen tietokoneen
> n�ytt��n tai tulostimeenkin on ylitsep��sem�tt�m�n haastava teht�v�.
Ne liittyv�tkin tietokoneisiin, ja niiden (noh, ei kaikkien) tuleekin
olla humanistille vaikeita.
Eiv�tk� oikeat humanistit k�yt� windowsia juuri ollenkaan, ainakaan
kotonaan.
Onneksi suomessa ei ole kovin monia humanisteja. Tosin tuntemani
k�ytt�v�t itse�nikin n�pp�r�mmin monimutkaisiakin laitteita.
> -Sami-
-Sami-
a
> Hei!
>
> Kaikki eiv�t n�yt� uskovan, ett� kaikki muuttuu t�m�n vuoden aikana
> kosketusn�yt�isiksi. Puhelimet, MP-soittimet, tulostimet, tietokoneet
> jne. Vain vanhoilliset j��v�t istumaan �ljylampun valoon ;)).
Tulevaisuuden PC on valtavirralla edelleen mallia "qwerty", eli n�ytt�,
n�ppis ja hiiri s�ilytt�v�t asemansa. N�yt�n resoluutio on
fotorealistinen, ja se voi olla koko sein�n kokoinen.
Kosketusn�yt�t, valokyn�t, trackballit, puheohjaukset ja muut
h�rp�ttimet pysyv�t yht� marginaalisina kuin nyky��n. Kosketusn�yt�n
suurin ongelma on sen likaantuminen, eik� se muutenkaan ole erityisen
k�yt�nn�llinen. Useimmat eiv�t my�sk��n halua pit�� n�ytt�� aivan
naamassaan.
++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++
Keskusyksik�t toimivat tulevaisuudessakin bin��riluvuilla, joskin niiss�
on kvanttimekaanisia ominaisuuksia. Bittileveys on 1024, ja muisti on
suorittimen sis�ist�. Erillist� RAM-muistia ei tarvita.
Samoin kiintolevyt ovat poissa, tietokoneen muistin s�ilytt�� emolevylle
integroitu paristo, joka kest�� 300 vuotta.
++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++
L�pp�rit korvaa virtua-PC:n kaltainen j�rjestely, jossa omaa konetta voi
k�ytt�� mist� tahansa. Nettiyhteydet korvaavat CD:n ja USB-tikkujen
kaltaiset irtomediat.
a
Kiinan kielt� sy�tet��n nykyisin n�pp�imist�n sijaan sanelemalla. Kiinan
kielisi� kirjoitusmerkej� on jopa 52 000. Sy�tetty� teksti� voidaan toki
ty�st�� leikkaamalla ja liimaamalla.
Sami Setälä
>
> No mink�slainen h�t�tilanne sinulla sitten oli mieless�? Meinasitko joutua
> kdnapatuksi?!?
Kielikuvan oli tarkoitus kertoa, ett� joutuu jostain syyst� k�ytt�m��n sit�
v�hemm�n mieluista tapaa suorittaa teht�v� eli t�ss� tapauksessa
kommunikointi tekstiviestill� puhelun sijasta.
>> Vaan ett� voit joko a)
>> n�pp�ill� puhelinnumeron jonka muistat ulkoa tai
>
> En muista ulkoa kuin pari omaa numeroani, en ole niit� vaivautunut
> opettelemaan sen j�lkeen kun puhelimet ne oppi puolestani muistamaan. T�m�
> tapahtui ARP-> NMT siirroksen yhteydess� joskus kait 1983
Joillekin numerot vaan j��v�t p��h�n ilman opettelemista, eik� niit� pysty
halutessaankaan p��st��n poistamaan. Ik�v�kseni joudun toteamaan muistavani
kymmennumeroisen kirjastokortin numeron ja vaikka mit� muuta turhaa, vaikken
k�yt� kyseisi� numeroita v�ltt�m�tt� edes kymment� kertaa vuodessa.
>> puhelinluettelosta nimen tuijottamatta n�ytt��n. J�lkimm�inen tapahtuu
>> siis painamalla dedikoitua osoitekirjan avaavaa nappulaa ja
>> n�pp�ilem�ll� muutama nimen alkukirjain.
>
> Ei kuullosta ollenkaan n�pp�r�lt�. Paljon pit�� opetella, ja miksi? Miss�
> tilanteessa tuollasita agenttitaitoa tarvitset, ja miten usein?
Ainakin min� teen monesti useampaa asiaa yht� aikaa. Ensimm�inen mieleen
tuleva asia on se, ett� etsii soitettavan nimen valmiiksi, kun viel�
keskustelee jonkun muun kanssa kasvotusten tms. Tai jos seuraa jossain
tietokoneruudulla koko ajan vaihtuvaa dataa, ja samalla pit�isi soittaa.
>> Liian moni vanhempieni sukupolvesta (40- ja 50-luvulla syntyneet) ei
>> tahdo selviyty� edes tuollaisella perusk�nnyk�ll� soittamisesta,
>
> Jos he eiv�t osaa k�ytt�� perusk�nny�, niin mill� ihmeell� he oppisivat ja
> suoriutuisivat tuosta sokkona soittelusta? Ja miksi?
En k�sitt��kseni v�itt�nyt, ett� valtav�est�n siihen pit�isi pysty�.
Perustelin vain n�k�kantaa, ett� miksi minusta puhelimessa pit�� olla
fyysinen nappula perustoiminnoille kosketusn�yt�n sijasta.
>> niin ei
>> heid�n tilanteensa ainakaan helpotu kosketusn�yt�ll�. Kosketusn�ytt� ei
>> tuo tavalliselle k�ytt�j�lle lis�arvoa eik� helppoutta puhelun
>> soittamiseen tai tekstiviestin kirjoittamiseen.
>
> Helpottuhan. Leiki, ett� kunnollinen kosketusn�yt�ll� ja ikoneilla
> varustettu puhelin on pankkiautomaatti. Joka toiminnolle on oma nappi.
> N�ist� selvi�� mummotkin. Paitsi automaatilla niiden nappien sis�lt�m�
> toiminto viel� puhelimesta poiketen vaihtelee, joten automaatti on viel�
> vaikeampi kuin kunnollinen puhelin.
Nyt kuitenkin itsekin sanot, ett� joka toiminnolle oleva erillinen nappi on
k�tev�. Tuosta olemme siis sent��n samaa mielt�.
>> Ei mit��n valikoita, vaan n�pp�inlukon avaamisen
>
> N�pp�inlukon k�ytt� oli vaikein opetettava 70+ sukulaisille. Pienell�
> n�yt�ll� liian pienet tekstit ja napit.
Mietip� sit�, miksi markkinoille kovaa vauhtia tuodaan juuri
senioripuhelimia, joissa on suunnilleen yksirivinen n�ytt�, ja jokaiselle
toiminnolle oma nappulansa.
>> j�lkeen kolme
>> ristiohjaimen keskinapin painallusta, ja jo vain ollaan kirjoittamassa
>> tekstiviesti�.
>
> Ristiohjaimia ja keskinappeja. Onpa k�tev��! Noita ei opi pirtin mummo
> ikin�!
Niin, kohderyhm�lle pit�� tarjota sen tarpeisiin sopiva laite. Ei minulle
tulisi mieleenk��n tarjota mummolle E-sarjan nokialaista puhelimeksi, eik�
kyll� sen enemp�� iPhoneakaan.
>> Kahdella painalluksellakin p��sisi, mik�li uhraisi jomman
>> kumman ruudun alanurkan n�pp�imist� tekstarin kirjoituksen avaavalle
>> pikavalinnalle.
>
> Ja t�m�n ohjelmoinnin osaa kuinka moni? Tuskin kovin moni nuorempikaan.
Jos ei osaa k�ytt�ohjeita lukea tai tulkita, niin sitten ei varmaan kuulu
kyseisen laitteen kohderyhm��n.
>> T�m� siis S60-luurissa "aktiivinen valmiustila" p��lle
>> kytkettyn�.
>
> Ja lis�� k�sitt�m�t�nt� jargonia. Mik� ihmeen "aktiivinen valmiustila"?
Nimityksen� tuo on toki k�sitt�m�tt�m�n typer�, tosin en kyll� pysty
muutakaan nimityst� heti hihasta ravistamaan. K�yt�nn�ss� se tarkoittaa
kuutta kappaletta ruudulla olevia kuvakkeita, joista k�ytt�j� voi suoraan
valikkoon menem�tt� k�ynnist�� kyseisen toiminnon. Ja nuo n�ytett�v�t
kuvakkeet voi valita omien tarpeidensa mukaiseksi.
>> S40-k�yttiksellisess� luurissa ei tarvinnut kuin
>> valmiustilassa ristiohjainta kerran vasemmalle niin tekstarin kirjoitus
>> aukesi suoraan, oikealle kalenteri, yl�s kamera jne...
>
> Ristiohjain, tuo ergonomian hirvitys. Ei oppinut is�vainaa (se ei edes
> tajunnut miksi 3310 yl�rivin napit vaihtoivat merkityst�) eik� �itimuori
> noita ihmenappeja.
Paljon pahempi hirvitys oli navi-n�pp�in mist� ei koskaan tiennyt mit� siit�
kulloinkin tapahtui ilman ett� luki ruudulta.
> Kosketusn�yt�ll� on ikoni jokaista toimintoa varten, ihan kuten
> mainitsemassani pankkiautomaatissa. Helppoa, eiks je?
Juu ja kuvakkeita on se kolmekymment�, ja sitten niit� skrollaillaan
useammalta eri n�yt�lt� jollain kummallisella raahaussysteemill�. Kiitos ei.
>> Toisekseen en ole puhunut mit��n siit�, ett� asia pit�isi tehd� t�ysin
>> sokkona. Vaan siit�, ett� ruudulta ei tarvitse katsoa ennen joka ikist�
>> painallusta, ett� mihin kohtaan sill� sormella nyt pit�� osua.
>
> H�h? Joko katsot tai et. Mik� ihmeen puhelimenk�ytt�tapa tuo on, ett�
> katselet vain osittain puhelintasi?
Kuten aiemmin t�ss� viestiss� jo sanoin, tuo on usein v�ltt�m�t�nt� silloin
kun joutuu tekem��n montaa asiaa samaan aikaan. Mainittakoon nyt vaikka
ty�el�m�esimerkkin� tekstiviestin kirjoittaminen kesken kokouksen. Puhelimen
voi pit�� k�dess� p�yd�n alla, ja ainakin n�ytt�� silt�, ett� suunnilleen
tiet�� miss� menn��n.
> Kymmnesormij�rjestelm�ll�kin kirjoitettaessa katsotaan ruutua, ja mulla on
> ruudulla sek� teksti ett� n�ppis. Uuh, k�tev��!
Ainakin minut kyll� opetettiin kymmensormij�rjestelm�lle nimenomaan siten,
ett� sen enemp�� sormiin kuin tuotokseenkaan ei tarvitse katsoa. Toki
osavaikute tuohon oli se, ett� l�hdemateriaali oli kirjallisena vieress�
telineess�, mutta kuitenkin.
>> Ennakoiva tekstinsy�tt� on toiminut nokialaisessa t�sm�lleen samalla
>> tavalla 90-luvun mustavalkon�yt�llisist� perusk�nnyk�ist� alkaen,
>> ainoastaan sanaston laajuus ja erilaisten taivutusmuotojen automaattinen
>> tunnistus ovat parantuneet.
>
> Mutta kun T9 on ihan kamala, se korjailee ja ehdottelee ihan jokaisen
> kirjaimen kohdalla, enk� aio muuttaa kirjoitustyyli�ni t�st� normaalista
> tietokoneen kirjoitustyylit�.
Juuri tuo on se asia mit� useimmat T9:n "vastustajat" eiv�t ole ymm�rt�neet.
Keskener�isen sanan muuttumisiin ei pid� kiinnitt�� huomiota. Vasta sitten
kun olet painanut jokaisen kirjainn�pp�imen, niin sitten aletaan katsoa,
ett� oliko lopputuloksena oikea sana ja tarvittaessa t�hdell� selataan
samoista painalluksista tulleita vaihtoehtoisia sanoja. K�ytet��n
esimerkkin� vaikka sanaa "esimerkki". Kun sit� alkaa n�pp�ill�, kolmen
merkin j�lkeen ruudulle tulee eri, nelj�nnen j�lkeen esim, viidennen j�lkeen
esine, kuudennen j�lkeen j�lleen esimer ja sitten loput kki eiv�t en��
aiheuta mit��n "korjailua tai ehdottelua". Jos alkaa stressata tuosta eri
tai esine -vaiheesta ja siin� yritt�� veivata sanaa oikeaksi, niin se ei ole
tarkoituksenmukaista, koska mahdolliset sanavaihtoehdot v�henev�t jokaisen
sy�tetyn n�pp�inpainalluksen j�lkeen. Tuossa "eri" -kohdassa vaihtoehtoja on
viel� mm eri, esi, dri, dpi, fri, jne mutta "esine" -kohdassa on en�� kaksi
vaihtoehtoa joista toinen on esime eli esimerkki-sanan alkuosa.
Esimer -kohdassa ei en�� vaihtoehtoja ole, joten loput kirjaimet tulevat
suoraan oikein.
>> Kyll� mullakin on qwerty tuossa kommarissa, mutta en sit� mitenk��n
>> erityisen k�tev�n� pid�, koska silloin tarvitaan heti kaksi k�tt�
>> puuhasteluun.
>
> Kommari on aivan kauhea esimerkki qwertyst�, tai yleens� puhelimesta.
Mielipiteesi sinulle sallittakoon.
> Omalla puhelimellani voi hienosti tekstailla yhdell� k�dell�, katsos kun
> se toimii my�s pystyasennossa.
Mahtaa olla nakkisormiyst�v�llisen kokoinen qwerty-n�ppis jos se sopii
kosketusn�yt�lle my�s puhelimen ollessa pystyasennossa.
> Kuullostat samalta kuin ihmiset, jotka niin voimakkaasti ensin vastustivat
> lankapuhelimesta k�nnykk��n siirtymist�.
Ainakaan en tuohon ryhm��n suostu mukaan lasketuksi.
>> ei
>> varmastikaan ole mik��n ongelma soittaa ip-puhelua sill�
>> kosketusn�ytt�isell� monitoimih�rvelill��n
>
> Ei se olisi sit� edes kaltaisellesi nokiaan fakkiutuneelle, mutta et ole
> sit� edes koskaan tosissasi yritt�nyt?
En v�it� ettenk� osaisi k�ytt�� kosketusn�ytt�laitteesta kaikkia oleellisia
ominaisuuksia. Kyse on siit�, ett� perinteisi� n�pp�imi� k�tev�mm�ksi
puhelimen k�ytt�liittym�ksi sit� en suostu my�nt�m��n.
> Eiv�tk� oikeat humanistit k�yt� windowsia juuri ollenkaan, ainakaan
> kotonaan.
>
> Onneksi suomessa ei ole kovin monia humanisteja. Tosin tuntemani k�ytt�v�t
> itse�nikin n�pp�r�mmin monimutkaisiakin laitteita.
Min� kyll� lasken jonkinasteisiksi humanisteiksi esimerkiksi suunnilleen
kaikki yli 40-vuotiaat opettajat poislukien (tieto)teknisten aineiden
opettajat. Liek� tuolla l�helt� seuraamassani korkeakoulumaailmassa sitten
jotenkin tavanomaisesta poikkeava v�kijakauma...
-Sami-
Samppa
> Joillekin numerot vaan j��v�t p��h�n ilman opettelemista, eik� niit�
> pysty halutessaankaan p��st��n poistamaan.
T�m� ei ole olennaista tarkasteltaessa asiaa laajemman k�ytt�kunnan
kantilta, mihin olen t�ss� yritt�nyt pyrki�.
Sinun tapasi, sinun ongelmasi.
> Ainakin min� teen monesti useampaa asiaa yht� aikaa. Ensimm�inen mieleen
> tuleva asia on se, ett� etsii soitettavan nimen valmiiksi, kun viel�
> keskustelee jonkun muun kanssa kasvotusten tms.
Ei kell��n voi olla noin kova kiire?!?
> Tai jos seuraa jossain
> tietokoneruudulla koko ajan vaihtuvaa dataa, ja samalla pit�isi soittaa.
Kts. ylemm�t vastineeni.
> En k�sitt��kseni v�itt�nyt, ett� valtav�est�n siihen pit�isi pysty�.
No olen t�ss� nappi vs. ikoni tilannetta nimenomaan k�sitellyt
valtav�est�n kantilta. Sin� nyt taidat hyppi� joko omiesi, hyvin
spesifiten tottumustesi, ja valtav�est�n oppimiskyvyn v�lill�.
> Perustelin vain n�k�kantaa, ett� miksi minusta puhelimessa pit�� olla
> fyysinen nappula perustoiminnoille kosketusn�yt�n sijasta.
Nyt siis itsesi vai valtav�est�n kannalta?
> Nyt kuitenkin itsekin sanot, ett� joka toiminnolle oleva erillinen nappi
> on k�tev�. Tuosta olemme siis sent��n samaa mielt�.
No niin... Ikoni, nappi. Mutta dedikoitu toiminne, joka ei vaadi
yhteenk��n valikkoon menemist�. Kuvittele pankkiautomaatti, joka toimisi
perusnokialaisen tavoin. Mahtaisi palaa hermoja ja tupakkia ihan
parinkympin nostoa teht�ess�.
> Mietip� sit�, miksi markkinoille kovaa vauhtia tuodaan juuri
> senioripuhelimia, joissa on suunnilleen yksirivinen n�ytt�, ja
> jokaiselle toiminnolle oma nappulansa.
Mik� on mielest�si kova vauhti, noin globaalit matkapuhelinmarkkinat
mieless� pit�en?
Noille puhelimille on kovin pienet markkinat, vanhukset eiv�t halua
segmentoitua noihin laitteisiin.
> Niin, kohderyhm�lle pit�� tarjota sen tarpeisiin sopiva laite.
Mulle ei nyt aukene, mille sektorille sin� olet t�ss� keskustelussa
luomassa puhelinta? Sinun agenttitaidoillesi vai mummoille? Vai oletko
agenttimummo?
> Jos ei osaa k�ytt�ohjeita lukea tai tulkita, niin sitten ei varmaan
> kuulu kyseisen laitteen kohderyhm��n.
Edelleen on kohderyhm� hakusessa.
> K�yt�nn�ss� se tarkoittaa
> kuutta kappaletta ruudulla olevia kuvakkeita, joista k�ytt�j� voi
> suoraan valikkoon menem�tt� k�ynnist�� kyseisen toiminnon. Ja nuo
> n�ytett�v�t kuvakkeet voi valita omien tarpeidensa mukaiseksi.
Hei, olet keksinyt ikoneilla varustetun �lypuhelimen!!!
Harmi vaan, ett� tuo Nokian keksim� toteutus on �lytt�m�n huono
verrattuna oikeaan esikuvaansa.
>> Kosketusn�yt�ll� on ikoni jokaista toimintoa varten, ihan kuten
>> mainitsemassani pankkiautomaatissa. Helppoa, eiks je?
>
> Juu ja kuvakkeita on se kolmekymment�
Ei ole kuin 20. Ja niist� 4 on joka sivulla samat. Joka sivulla on aina
"puhelin" ja "viestit". Ei voi eksy� vanha erkkik��n. Aina voi soittaa
ja tekstata.
Ikonien koko on sentti X sentti. Noissa tuossa p�yd�ll� olevissa
Nokialaisissa se on puolet pienempi. Ja napit ovat aivan milliss�
toisissaan kiinni.
Ikonien v�liss� on aina 3 milli� tyhj�� tilaa. Eli v�lj�� on
ikonimaailmassa.
> ja sitten niit� skrollaillaan
> useammalta eri n�yt�lt� jollain kummallisella raahaussysteemill�.
Sormella kevyt pyyhk�isy riitt��. Ja sit� ainoata k�ytt�liittym��n
liittyv�� mekaanista nappia painamalla p��see aina ekalle sivulle. Tuon
oppii sekunnissa, kun siihen ei liity valikoita.
Ja itse p�rj��n ainostaan yhdell� ikonipaneelilla, joten miten tuossa
onnistut eksym��n?
Paneeleja mulla on yhteens� kolme, mutta kahta niist� tulee k�ytetty�
ainoastaan jos on tyls��. Ja niidenkin alareunassa on aina se puhelin
sek� viesti-ikoni.
Voisiko olla helpompaa?
> Kiitos
> ei.
Et selv�stikk��n ole kokeillut tosissasi tuollaista luuria, kokeile
viikko, ja sanot kiitos kyll�.
> Mainittakoon nyt
> vaikka ty�el�m�esimerkkin� tekstiviestin kirjoittaminen kesken
> kokouksen.
> Puhelimen voi pit�� k�dess� p�yd�n alla, ja ainakin n�ytt��
> silt�, ett� suunnilleen tiet�� miss� menn��n.
Jos et voi "julkisesti" tekstata, niin huonosti menee. Saatko kenk��
kesken kokouksen tekstaamisesta? Tai mit� jos olisit tekstaamatta?
Mulla on ollut viimeiset 15 vuotta sellainen tapa, ett� jos en voi
jossain tilanteessa puheluihin tai viesteihin vastata, niin puhelimesta
otetaan virta pois. Vastaaja on sit� varten, ja viestit voi lukea
palaverin j�lkeen. N�en palaverin j�lkeen puhelimestani my�s minulle
yritetyt soitot.
T�ss� taitaa nyt olla kysymys puhelimen k�ytt�kulttuurin eroista. Et ole
koskaan oppinut korrekteja matkapuhelimen k�ytt�tapoja. Olet mielest�si
t�ysin korvaamaton henkil�, ja k�nnykk� on keksitty vain ja ainoastaa
sit� varten, ett� olet sekunti sekunnilta koko ajan tavoitettavissa.
Olet my�s onnistunut opettamaan ja totuttelemaan ty�toverisi siihen ett�
sinut saa koko ajan kiinni, olit sitten miss� hyv�ns�. Aina tulee
vastaus, sekunnin viiveell�.
Mahtaa olla kova liksa!
> Ainakin minut kyll� opetettiin kymmensormij�rjestelm�lle nimenomaan
> siten, ett� sen enemp�� sormiin kuin tuotokseenkaan ei tarvitse katsoa.
Ja mihin sitten...
> Toki osavaikute tuohon oli se, ett� l�hdemateriaali oli kirjallisena
> vieress� telineess�, mutta kuitenkin.
Haa, kopiot kirjasta. Ei kovin relevanttia kun teksti� tuotetaan.
Silloin m� ainakin katson omia aviopieruja ruudulta.
> Juuri tuo on se asia mit� useimmat T9:n "vastustajat" eiv�t ole
> ymm�rt�neet. Keskener�isen sanan muuttumisiin ei pid� kiinnitt��
> huomiota.
Eli ruudulla on k�yt�nn�ss� koko ajan jotain mongerrusta. Ei sovi
pirtaan tavoiteltaessa helppoa k�ytett�vyytt�.
> Vasta sitten kun olet painanut jokaisen kirjainn�pp�imen, niin
> sitten aletaan katsoa, ett� oliko lopputuloksena oikea sana ja
> tarvittaessa t�hdell� selataan samoista painalluksista tulleita
> vaihtoehtoisia sanoja. K�ytet��n esimerkkin� vaikka sanaa "esimerkki".
> Kun sit� alkaa n�pp�ill�, kolmen merkin j�lkeen ruudulle tulee eri,
> nelj�nnen j�lkeen esim, viidennen j�lkeen esine, kuudennen j�lkeen
> j�lleen esimer ja sitten loput kki eiv�t en�� aiheuta mit��n "korjailua
> tai ehdottelua". Jos alkaa stressata tuosta eri tai esine -vaiheesta ja
> siin� yritt�� veivata sanaa oikeaksi, niin se ei ole
> tarkoituksenmukaista, koska mahdolliset sanavaihtoehdot v�henev�t
> jokaisen sy�tetyn n�pp�inpainalluksen j�lkeen. Tuossa "eri" -kohdassa
> vaihtoehtoja on viel� mm eri, esi, dri, dpi, fri, jne mutta "esine"
> -kohdassa on en�� kaksi vaihtoehtoa joista toinen on esime eli
> esimerkki-sanan alkuosa. Esimer -kohdassa ei en�� vaihtoehtoja ole,
> joten loput kirjaimet tulevat suoraan oikein.
No huhhuh, olihan selityst� kerrakseen! Kuullostaapa eritt�in k�tev�lt�!
En oikeasti tunne ket��n, joka tuon olisi vaivautunut opettelemaan.
> Mahtaa olla nakkisormiyst�v�llisen kokoinen qwerty-n�ppis jos se sopii
> kosketusn�yt�lle my�s puhelimen ollessa pystyasennossa.
On, mitat on 5 cm X 2,7 cm. Tekee euroissa 13,5 neli�sentti�!
Ja tuosta puuttuu viel� lis�n� oleva alue, jossa on numeroihin
siirtymis-kuvake, space-kuvake, @-kuvake, piste-kuvake, sek� return-kuvake.
Ja nuo lis�alueen kuvakkeet nopeuttavat kirjoitusta entisest��n.
Numeron�pp�imist�ll� soitettaessa numerokuvake alue on taas 4,2 cm X 5
cm. Sopii mahtinakeillkkin. Ja riitt�� ett� sormen k�rjell� hipaisee,
voimaa ei tarvita lainkaan.
> Ainakaan en tuohon ryhm��n suostu mukaan lasketuksi.
Perusteesi ovat samaa luokkaa.
> En v�it� ettenk� osaisi k�ytt�� kosketusn�ytt�laitteesta kaikkia
> oleellisia ominaisuuksia. Kyse on siit�, ett� perinteisi� n�pp�imi�
> k�tev�mm�ksi puhelimen k�ytt�liittym�ksi sit� en suostu my�nt�m��n.
Kokeilisit joskus kunnolla. Ja opettele liike-el�m�st� puhelimenk�ytt�
etiketti.
> Min� kyll� lasken jonkinasteisiksi humanisteiksi esimerkiksi suunnilleen
> kaikki yli 40-vuotiaat opettajat poislukien (tieto)teknisten aineiden
> opettajat.
Millainen prosentti nuita sitten k�nnyk�n k�ytt�jist� sitten on? 0,5? Ei
sit�k��n?
> Liek� tuolla l�helt� seuraamassani korkeakoulumaailmassa
> sitten jotenkin tavanomaisesta poikkeava v�kijakauma...
Aika pieni piiri py�rii.
Sami Setälä
>> tuleva asia on se, ett� etsii soitettavan nimen valmiiksi, kun viel�
>> keskustelee jonkun muun kanssa kasvotusten tms.
>
> Ei kell��n voi olla noin kova kiire?!?
Se on sinun n�kemyksesi.
>> En k�sitt��kseni v�itt�nyt, ett� valtav�est�n siihen pit�isi pysty�.
>
> No olen t�ss� nappi vs. ikoni tilannetta nimenomaan k�sitellyt
> valtav�est�n kantilta. Sin� nyt taidat hyppi� joko omiesi, hyvin
> spesifiten tottumustesi, ja valtav�est�n oppimiskyvyn v�lill�.
Koko keskusteluketju l�hti liikkeelle siit�, ett� "kaikkii laitteisiin tulee
kosketusn�yt�t". Esitin tuohon painavan vastalauseen niin omien
k�ytt�tottumusteni, kuin my�s minun tuntemieni "keskivertok�ytt�jien"
kykyjen perusteella.
> yhteenk��n valikkoon menemist�. Kuvittele pankkiautomaatti, joka toimisi
> perusnokialaisen tavoin. Mahtaisi palaa hermoja ja tupakkia ihan
> parinkympin nostoa teht�ess�.
No eik� se muka toimi perusnokialaisen valikon tavoin jo nyt? Ensiksi
valitaan pankki vai visa, joka on valikon ensimm�inen taso. Sitten valitaan
otto, tilitieto, puheajan lataus tms, joka on ik��nkuin valikon toinen taso.
Kolmannella valikkotasolla taas sitten valitaan nostettava eurom��r� tai
joku muu toiminto.
Koska vastauksestasi oli rivien v�liss� luettavissa, ett� sinulla
oletettavasti on iPhone, t�m� alkaakin kuullostaa argumenttiensa tasolta jo
ihan perinteiselt� apple versus muu laite -v�ittelylt�....
>> Mietip� sit�, miksi markkinoille kovaa vauhtia tuodaan juuri
>> senioripuhelimia, joissa on suunnilleen yksirivinen n�ytt�, ja
>> jokaiselle toiminnolle oma nappulansa.
>
> Mik� on mielest�si kova vauhti, noin globaalit matkapuhelinmarkkinat
> mieless� pit�en?
Tuo kovaa vauhtia nyt oli ehk� hieman liioitteleva ilmaisu, mutta vuosi-pari
sitten senioripuhelimia ei ollut lainkaan, nyt niit� on useampia malleja eri
valmistajilta.
>> Niin, kohderyhm�lle pit�� tarjota sen tarpeisiin sopiva laite.
>
> Mulle ei nyt aukene, mille sektorille sin� olet t�ss� keskustelussa
> luomassa puhelinta? Sinun agenttitaidoillesi vai mummoille? Vai oletko
> agenttimummo?
En ole luomassa puhelinta kenellek��n. Kuten ylemp�n�kin t�ss� viestiss�
sanoin, keskusteluketju l�hti siit�, ett� kaikkiin laitteisiin pit�isi tulla
kosketusn�ytt�. Sit� l�hdin t�ss� vastustamaan tuomalla julki erilaisia
k�ytt�tarpeita ja kohderyhmi� joille kosketusn�ytt� ei minun ymm�rrykseni
mukaan ole se paras vaihtoehto. Eri kohderyhm�t tarvitsevat erilaisia
laitteita. Jos samalla laitteella yritet��n kattaa maailman kaikki tarpeet,
niin se ei voi olla kenellek��n paras ratkaisu.
> Hei, olet keksinyt ikoneilla varustetun �lypuhelimen!!!
>
> Harmi vaan, ett� tuo Nokian keksim� toteutus on �lytt�m�n huono verrattuna
> oikeaan esikuvaansa.
Ja mik�h�n tuo oikea esikuva mielest�si on? Ei ainakaan iPhone, koska se on
julkaistu vasta 2007, ja Nokian Symbian-luureissa tuo aktiivinen valmiustila
tuli k�ytt��n jo 2nd edition fp2:ssa, johon perustuvia puhelimia julkaistiin
jo loppuvuodesta 2004.
> Ja itse p�rj��n ainostaan yhdell� ikonipaneelilla, joten miten tuossa
> onnistut eksym��n?
En mitenk��n, eik� siit� ollut kyse. Vaan ett� useamman ruudun v�lill�
skrollailu on ihan yht� ep�k�yt�nn�llist� kuin vanhanaikaisen valikon
k�ytt�kin. Sanot p�rj��v�si yhdell� ikonipaneelilla normaalissa
arkik�yt�ss�, niin ihan yht�lailla min� p�rj��n tuolla nokialaisella ilman
valikon k�ytt��, koska viestit, selain, osoitekirja, laskin, muistikirja,
kamera, bluetooth ja wlan ovat aktivoitavissa suoraan valmiustilan�yt�lt�.
Pidempi painallus #-n�pp�imest� vaihtaa ��nett�m�n ja tavallisen profiilin
v�lill�. Pidempi painallus *-n�pp�imest� kytkee bluetoothin p��lle tai pois.
Pidempi painallus kalenterin�pp�imest� menee suoraan luomaan uutta kokousta
kalenteriin. Osoitekirjan�pp�imen pidempi painallus luo suoraan uuden
yhteystiedon ja pidempi s�hk�postin�pp�imen painallus menee suoraan
kirjoittamaan uutta s�hk�postia. Vihre�n luurin painallus avaa viimeksi
soitettujen puheluiden listan. Kaikki tuo ilman valikkoa. Mihink�s sit�
kosketusn�ytt�� tarvittiinkaan?
> Et selv�stikk��n ole kokeillut tosissasi tuollaista luuria, kokeile
> viikko, ja sanot kiitos kyll�.
Niin rikas en ole, ett� viitsisin investoida 500e viikon kokeiluun
varsinkaan kun olen t�ysin tyytyv�inen nykyisen nokialaisen k�ytt�liittym��n
ja toimintalogiikkaan. Satunnainen boottailutarve on ainoa asia joka joskus
harmittaa.
>> Mainittakoon nyt
>> vaikka ty�el�m�esimerkkin� tekstiviestin kirjoittaminen kesken
>> kokouksen.
>> Puhelimen voi pit�� k�dess� p�yd�n alla, ja ainakin n�ytt��
>> silt�, ett� suunnilleen tiet�� miss� menn��n.
>
> Jos et voi "julkisesti" tekstata, niin huonosti menee. Saatko kenk��
> kesken kokouksen tekstaamisesta? Tai mit� jos olisit tekstaamatta?
Jos voit tehd� jonkun asian kohteliaasti huomiota her�tt�m�tt� piilossa, tai
ep�kohteliaasti n�kyvill�, niin kumman valitset? Ei, en saa potkuja
julkisesta tekstaamisessa kokouksessa, koska jatkuva h�lytysvalmius on osa
ty�nkuvaani, mutta mieluummin silti hoidan asiat v�h�eleisesti jos se
tilanteessa on mahdollista.
> Mulla on ollut viimeiset 15 vuotta sellainen tapa, ett� jos en voi jossain
> tilanteessa puheluihin tai viesteihin vastata, niin puhelimesta otetaan
> virta pois. Vastaaja on sit� varten, ja viestit voi lukea palaverin
> j�lkeen. N�en palaverin j�lkeen puhelimestani my�s minulle yritetyt
> soitot.
Ihmisill� on erilaisia ty�teht�vi�.
> T�ss� taitaa nyt olla kysymys puhelimen k�ytt�kulttuurin eroista. Et ole
> koskaan oppinut korrekteja matkapuhelimen k�ytt�tapoja. Olet mielest�si
> t�ysin korvaamaton henkil�, ja k�nnykk� on keksitty vain ja ainoastaa sit�
> varten, ett� olet sekunti sekunnilta koko ajan tavoitettavissa.
Sopivan vikatilanteen tullessa satojen, pahimmillaan muutaman tuhannen
henkil�n ty�skentelyn jatkuminen on lyhyell� aikav�lill� yksinomaan minun
tavoittamisestani kiinni. Vuosia jatkuneen henkil�st�ss� s��st�misen ja
samanaikaisen vaadittujen palveluiden m��r�n eksponentiaalisen kasvun vuoksi
ollaan tilanteessa, jossa jatkuvaa 100% varamiehisyytt� eri j�rjestelmien
yll�pidolle ei vaan ole olemassa. Toki aina jostain l�ytyy joku joka tiet��
asiasta jotain ja voi olemassaolevaa dokumentaatiota sek� maalaisj�rke�
k�ytt�m�ll� selvitt�� asioita, mutta siin� puhutaan taas sitten siit�,
kest��k� k�ytt�katko minuutteja, tunteja vai p�ivi�.
> Mahtaa olla kova liksa!
Eip� tarvitse julkisella sektorilla kovista liksoista unelmoida. Osittain
kyse on kyll� varmasti perfektionismiin p�in taipuvasta luonneviasta, joka
pakottaa yritt�m��n hoitaa asiat niin hyvin kuin pystyy.
>> Vasta sitten kun olet painanut jokaisen kirjainn�pp�imen, niin
>> sitten aletaan katsoa, ett� oliko lopputuloksena oikea sana ja
>> tarvittaessa t�hdell� selataan samoista painalluksista tulleita
>> vaihtoehtoisia sanoja. K�ytet��n esimerkkin� vaikka sanaa "esimerkki".
>
> No huhhuh, olihan selityst� kerrakseen! Kuullostaapa eritt�in k�tev�lt�!
> En oikeasti tunne ket��n, joka tuon olisi vaivautunut opettelemaan.
T9:n k�ytt�logiikan kirjallinen selitt�minen on vaikeaa, ei siit� p��se
mihink��n. Ehk� siksi se on j��nytkin niin ep�suosituksi, kun ohjekirjan
laatijalla on ihan sama ongelma. Vaan kun logiikan k�yt�nn�ss� kerran
ymm�rt��, niin sen j�lkeen se on oikeasti helppo ja s��st�� liudan
painalluksia. Mm tuo "esimerkki" -sana tulee kirjoitettua tasan yhdeks�ll�
n�pp�imenpainalluksella, eli qwertyyn verrattuna numeron�ppiksell� ei tule
yht��n ylim��r�ist� painallusta.
>> Mahtaa olla nakkisormiyst�v�llisen kokoinen qwerty-n�ppis jos se sopii
>> kosketusn�yt�lle my�s puhelimen ollessa pystyasennossa.
>
> On, mitat on 5 cm X 2,7 cm. Tekee euroissa 13,5 neli�sentti�!
Hetkinen, lasketaanpa. Jos 5cm leve�lle alueelle laitetaan riviin nuo
qwerty-n�pp�imist�n yl�rivill� olevat 11 kirjainta, niin yhden n�pp�imen
leveydeksi tulee kokonaiset 4,5mm ilman n�pp�inten v�lej�. Ja jos n�pp�imi�
on nelj�ll� rivill�, niin korkeutta j�� vajaat seitsem�n milli�. Ainakin
meik�l�isen peukalonp�� on yli 10mm leve�. Mahtaa joo olla tosi k�tev�.
-Sami-
Jaakko Lintula
Samppa wrote:
> No huhhuh, olihan selityst� kerrakseen! Kuullostaapa eritt�in k�tev�lt�!
> En oikeasti tunne ket��n, joka tuon olisi vaivautunut opettelemaan.
En halua t�m�n enemp�� h�irit� viihdytt�v�� sotaanne, muuta kuin
todetakseni, ett� en oikeasti tunne ket��n, kuka ei normaalissa
numeron�pp�imist�puhelimessaan k�ytt�isi T9-tekstinsy�tt��. Tuotahan
on miltei kaikissa puhelimissa voitu harjoitella viimeisen n. 10
vuoden ajan. Kuulostaa suorastaan jokseenkin naurettavalta, ett�
jostain l�ytyy viel� �nkyr�saareke, joka ei ole koskaan suostunut
k�ytt�m��n sit� tarvittavaa muutamaa minuuttia T9:n k�yt�n
opettelemiseen.
Laitoin my�s follarit oikeampaan ryhm��n.
--
Minua on turha syytt�� mist��n! Min� olen aina ollut hyvien puolella!
PW
> [T9:st�]
> Samppa wrote:
>> No huhhuh, olihan selityst� kerrakseen! Kuullostaapa eritt�in k�tev�lt�!
>> En oikeasti tunne ket��n, joka tuon olisi vaivautunut opettelemaan.
>
> En halua t�m�n enemp�� h�irit� viihdytt�v�� sotaanne, muuta kuin
> todetakseni, ett� en oikeasti tunne ket��n, kuka ei normaalissa
> numeron�pp�imist�puhelimessaan k�ytt�isi T9-tekstinsy�tt��. Tuotahan
> on miltei kaikissa puhelimissa voitu harjoitella viimeisen n. 10
> vuoden ajan. Kuulostaa suorastaan jokseenkin naurettavalta, ett�
> jostain l�ytyy viel� �nkyr�saareke, joka ei ole koskaan suostunut
> k�ytt�m��n sit� tarvittavaa muutamaa minuuttia T9:n k�yt�n
> opettelemiseen.
Min� en ole koskaan vaivautunut opettelemaan T9-tekstisy�t�n k�ytt��,
vaan poistan se k�yt�st�.
Tekstiviestien k�ytt� on sen verran harvinaista ja satunnaista, ett�
mieluummin kirjoitan viestin alusta l�htien, kun alan ihmettelem��n,
mit� se laite kulloinkin kuvittelee minun tarkoittavan.
Mieluummin k�yt�n s�hk�postia, kun tekstiviesti� asioitteni hoitamiseen.
Seppo Loisa
>Tulevaisuuden PC on valtavirralla edelleen mallia "qwerty", eli n�ytt�,
>n�ppis ja hiiri s�ilytt�v�t asemansa. N�yt�n resoluutio on
>fotorealistinen, ja se voi olla koko sein�n kokoinen.
Hiiren asema voisi hyvinkin horjua. Olen n�hnyt paikkoja joissa
suurimmassa osassa koneista on rollermouse eik� hiirt� ollenkaan.
Mik�li laadukkaat rollermouset olisi j�rkev�n hintaisia niin
toimistok�yt�ss� tuskin en�� hiiri� olisi miss��n.
P.V.
viestiss�:slrnhk8ur...@a88-114-143-192.elisa-laajakaista.fi...
> [T9:st�]
> Samppa wrote:
>> No huhhuh, olihan selityst� kerrakseen! Kuullostaapa eritt�in k�tev�lt�!
>> En oikeasti tunne ket��n, joka tuon olisi vaivautunut opettelemaan.
>
> En halua t�m�n enemp�� h�irit� viihdytt�v�� sotaanne, muuta kuin
> todetakseni, ett� en oikeasti tunne ket��n, kuka ei normaalissa
> numeron�pp�imist�puhelimessaan k�ytt�isi T9-tekstinsy�tt��. Tuotahan
> on miltei kaikissa puhelimissa voitu harjoitella viimeisen n. 10
> vuoden ajan. Kuulostaa suorastaan jokseenkin naurettavalta, ett�
> jostain l�ytyy viel� �nkyr�saareke, joka ei ole koskaan suostunut
> k�ytt�m��n sit� tarvittavaa muutamaa minuuttia T9:n k�yt�n
> opettelemiseen.
Useankin kerran olen tosissani yritt�nyt k�ytt�� T9:��, mutta aina parin
viikon sis�ll� on pit�nyt palata takaisin, koska T9:n kanssa ei alkuleikkien
j�lkeen viitsi en�� tuhlata aikaa. Ainakin omassa k�yt�ss�ni hidastaa ja
katkoo ajatusta, kun pit�� aina sanan j�lkeen keskeytt�� kirjoittaminen,
kahlata l�pi vaihtoehtoja ja monesti kuitenkin lopulta sy�tt�� sana
perinteisesti, ja vasta t�m�n j�lkeen p��see jatkamaan lausetta.
T9:n hy�dyllisyys riippunee paljon siit�, millaisia viestej� kirjoittelee:
jos teksti on l�hinn� perusl�tin�� ja smalltalkia, T9 oppinee tarvittavan
sanaston nopeasti. Itse sen sijaan tekstailen v�hemm�n, mutta
kirjoittamistani viesteist� huomattava osa sis�lt�� taivutettuja lyhenteit�
v�limerkkeineen (esim. "10:lt�") ja muita "erikoistapauksia", tai viesti on
kokonaan eri kielt� kuin viimeksi kirjoittamani viesti. En ainakaan viel�
ole oppinut kirjoittamaan viestej�ni T9:ll� edes yht� nopeasti kuin
perinteisell� tavalla.
Ei perinteinenk��n tapa mit��n etanavauhtia ole, kun osaa ulkoa, miten
halutun merkin saa aikaan. Ja kun puhelimen n�pp�imist�n tuntumaan on
tottunut ja kytkenyt pois h�m��m�st� n�pp�imist���net, jotka monesti
laahaavat per�ss�, on turha edes odottaa lopullisen merkin tulemista
n�ytt��n ennen kuin alkaa naputella seuraavaa merkki�. Toista samaakin
merkki� voi ainakin Nokian puhelimissa alkaa naputella heti ilman odottelua,
kun painaa esim. alas-nappia.
P.V.
a
Kyll�h�n m� olen kanssa kokeillut rollermousea, mutta olen edelleen
perinteisen kannattaja. Kerran luulin olevani tyytyv�inen trackballiin,
mutten sitten ollutkaan: tuli koura kipe�ksi sen kanssa.
Oku123
Sit�h�n voisi k�ytt�� vaikka stylus-kyn�ll�, mutta sekin on aina kateissa.
Tero P. Mustalahti
> Tulevaisuuden PC on valtavirralla edelleen mallia "qwerty", eli n�ytt�,
> n�ppis ja hiiri s�ilytt�v�t asemansa. N�yt�n resoluutio on
> fotorealistinen, ja se voi olla koko sein�n kokoinen.
Isolla n�yt�ll� tuskin tarvitaan sellaista resoluutiota, ett� se ei
piksel�idy l�helt�k��n katsottaessa, joten ep�ilen tuota
fotorealistisuuden toteutumista kovinkaan pian. Se tarkoittaisi, ett�
resoluutio olisi luokkaa 300 ppi. Sellaisia resoluutioita ei nykyisin
ole juuri muualla kuin paremman luokan digikameroiden n�yt�iss�, joissa
3-tuumainen 640x480 pikselin n�ytt� on yleistym�ss�. Muutenkin
mobiililaitteissa tuollaiset resoluutiot saattavat yleisty�, koska niit�
yleens� katsellaan l�helt�.
Jos ajatellaan 16:10 n�ytt��, niin 16x10 tuuman fotorealistisen n�yt�n
resoluutio olisi siis 4800x3000 pikseli�. Nykystandardilla ilmaistuna
tuo olisi kooltaan vasta vajaa 19" n�ytt�... Historia on my�s opettanut,
ett� n�ytt�jen resoluutio kasvaa hyvin hitaasti. Jo 10 vuotta sitten oli
olemassa 21-22" putkia, jotka pystyiv�t 2048x1536 pikselin resoluutioon
ja vaikka lituissa pikselit toki ovat v�h�n ter�vempi�, niin tuo on
nykyisinkin viel� ihan ylemp��n keskiluokkaan kuuluva n�ytt�resoluutio.
> Kosketusn�yt�t, valokyn�t, trackballit, puheohjaukset ja muut
> h�rp�ttimet pysyv�t yht� marginaalisina kuin nyky��n.
Valokyn�t toki j��v�t marginaalisiksi, koska niiden k�ytt�tarkoitus on
l�hinn� tarkka graafinen ty�skentely, johon useimmilla ei ole tarvetta.
Kosketusn�yt�t varmasti yleistyv�t mobiililaitteissa, mutta tuskin
varsinaisissa PC:eiss�. Puheohjauksen tulevaisuus on viel� avoin; itse
katsoisin sen yleistymisen olevan v�hint��n yht� todenn�k�ist� kuin em.
"fotorealististen" n�ytt�jen.
> Keskusyksik�t toimivat tulevaisuudessakin bin��riluvuilla, joskin niiss�
> on kvanttimekaanisia ominaisuuksia. Bittileveys on 1024, ja muisti on
> suorittimen sis�ist�. Erillist� RAM-muistia ei tarvita.
Erillisten keskus- ja massamuistien poistumisesta on haaveiltu jo 20
vuotta, mutta t�ll� hetkell� ei olla yht��n l�hemp�n� tuota kuin 10
vuotta sitten. P�invastoin suorittimen ja keskusmuistin v�lille on
jouduttu jatkuvasti lis��m��n entist� enemm�n ja nopeampia v�limuisteja
samalla kun keskusmuistin tarve on kasvanut niin paljon, ettei sen
integroiminen suorittimen kanssa ole tullut kysymykseen muuta kuin
mikrokontrollereissa, joissa muistivaatimukset ovat luonnollisesti
paljon pienemm�t.
> Samoin kiintolevyt ovat poissa, tietokoneen muistin s�ilytt�� emolevylle
> integroitu paristo, joka kest�� 300 vuotta.
Mekaanisten kiintolevyjen kohtalo todellakin vaikuttaa sinet�idylt� ja
puolijohdemuistit korvannevat ne seuraavan 10 vuoden aikana ainakin
henkil�kohtaisissa tietokoneissa (palvelimet ovat v�h�n eri juttu). T�m�
ei silti tarkoita sit�, ett� erillist� massamuistia ei en�� olisi
laisinkaan vaan keskusmuisti ja massamuisti s�ilynev�t erillisin� viel�
ainakin tuon 10 vuotta ja luultavasti 20. Sit� kauemmaksi on vaikea
l�hte� nykytekniikoista ja -trendeist� ennustamaan.
> L�pp�rit korvaa virtua-PC:n kaltainen j�rjestely, jossa omaa konetta voi
> k�ytt�� mist� tahansa.
Mahdollista, mutta ei kovin todenn�k�ist�. 10 vuotta sitten ennustettiin
(netti)p��tteiden (thin client) korvaavan henkil�kohtaiset tietokoneet
ainakin toimistok�yt�ss� helpomman yll�pidon takia, mutta se j�i
toteutumatta, vaikka teknisesti se olisi hyvinkin mahdollista nykyisell�
l�hiverkko- ja palvelintekniikalla. Toisaalta et�yll�pidon kehittyminen
on tarkoittanut sit�, ett� PC:eiden yll�pit�minen keskitetysti on
nykyisin t�ysin mahdollista ja tennarit kuluvat v�hemm�n.
> Nettiyhteydet korvaavat CD:n ja USB-tikkujen
> kaltaiset irtomediat.
Tuskin kokonaan. Veikkaisin USB-muistitikkujen s�ilyv�n k�yt�ss� hyvin
kauan. Ne ovat tarpeeksi pieni�, ettei niiden fyysinen kokokaan aiheuta
korvaustarvetta ja langattomat nettiyhteydet tuskin koskaan tulevat niin
luotettaviksi, ett� niihin voisi tukeutua joka tilanteessa ja paikassa.
Tero P. Mustalahti
whiski
Hyv�� teksti�
--
Wanha wirttynyt Whiski
Jollet tied�, ymm�rr� tai osaa ole edes hauska tekem�ll�
itsesi naurettavaksi, joten
tervetuloa Suomen pelkokertoimeen, t�n��n vuorossa Kotikokin
erikoinen!
Samppa
> Koko keskusteluketju l�hti liikkeelle siit�, ett� "kaikkii laitteisiin
> tulee kosketusn�yt�t". Esitin tuohon painavan vastalauseen niin omien
> k�ytt�tottumusteni, kuin my�s minun tuntemieni "keskivertok�ytt�jien"
> kykyjen perusteella.
Mutta kun seilaat omiesi, kovin spsifisten ja erikoisten
k�ytt�tottumustesi, ja noiden tavan pulliaisten v�lill�. On hankala
seurata, ett� mik� jutussasi on se varsinainen clue.
Itse olen t�ss� v�rikk��ss� sanailussa pyrkinyt koko ajan k�sittelem��n
sit� keskivetok�ytt�j��.
>> Kuvittele pankkiautomaatti, joka
>> toimisi perusnokialaisen tavoin. Mahtaisi palaa hermoja ja tupakkia
>> ihan parinkympin nostoa teht�ess�.
>
> No eik� se muka toimi perusnokialaisen valikon tavoin jo nyt?
Ei.
> Ensiksi
> valitaan pankki vai visa, joka on valikon ensimm�inen taso.
> Sitten
> valitaan otto, tilitieto, puheajan lataus tms, joka on ik��nkuin valikon
> toinen taso.
Em. toiminnot teht�isiin sen keskinappulan reunoja painelemalla, ihan
kuten Nokialaisessa.
> Kolmannella valikkotasolla taas sitten valitaan nostettava
> eurom��r�.
Ja se eurom��r� pit�isi n�pp�ill� ensin joko v�litsemalla #-napista
numerot k�ytt��n, tai painamalla numeron�ppeja pitk��n. Jos siihen
pit�isi jotain sanamuodossa saada, niin sitten pit�isi teksti naputella
123/abc tyylill�, kuten Nokiassa.
No t�m� nyt on muuten turhaa veivausta, mutta jos automaalilla nostat
rinnalle suurella kosketusn�yt�ll� varustetun puhelimen, ja
nokialaisesi, niin kumpi niist� on looginen ja helppok�ytt�inen pari?
> Koska vastauksestasi oli rivien v�liss� luettavissa, ett� sinulla
> oletettavasti on iPhone, t�m� alkaakin kuullostaa argumenttiensa tasolta
> jo ihan perinteiselt� apple versus muu laite -v�ittelylt�....
T�t� olen keskustelussamme v�ltt�nyt kuin ruttoa, koska se tuo niin
voimakkaita mielipiteit� esiin, enk� siksi miss��n vaiheessa ole tuonut
iPhonea esiin.
Olen vain kirjoittanut �lypuhelimesta. Jos se mielest�si on iPhone, ja
se viel� mielest�si aiheuttaa automaattisesti iPhone on maailaman paras
puhelin/faniboy asetelman, niin t�t� keskustelua ei silloin kannata jatkaa.
Olen pyrkinyt koko ajan olemaan mahdollsisimman neutraali, ja ainoastaan
kirjoittanut hyvin toteutetusta kosketusn�yt�st�, enk� ole maininnut
yht��n �lypuhelin merkki�/mallia.
Tietysti jos olet sit� mielt�, ett� iPhone on paras �lypuhelin, niin
sille en voi mit��n!
> Tuo kovaa vauhtia nyt oli ehk� hieman liioitteleva ilmaisu, mutta
> vuosi-pari sitten senioripuhelimia ei ollut lainkaan, nyt niit� on
> useampia malleja eri valmistajilta.
Ringo taisi olla eka, paljonkos siit� on aikaa? Siit� tuli �kki� Bimbo,
eik� sen k�ytt�j�ksi halunnut leimatua kukaan.
http://images.gfx.no/393/393182/fav-ringo.jpg
> En ole luomassa puhelinta kenellek��n. Kuten ylemp�n�kin t�ss� viestiss�
> sanoin, keskusteluketju l�hti siit�, ett� kaikkiin laitteisiin pit�isi
> tulla kosketusn�ytt�.
Ei pit�isi, vaan on pikkuhiljaa tulossa. Eri asia.
Kuinka ne teid�n humanistit osaavat k�ytt�� kopiokoneita? Niiss� on
muistaakseni ollut kosketusn�ytt� vissiin kymmenen vuotta.
> Sit� l�hdin t�ss� vastustamaan tuomalla julki
> erilaisia k�ytt�tarpeita ja kohderyhmi� joille kosketusn�ytt� ei minun
> ymm�rrykseni mukaan ole se paras vaihtoehto. Eri kohderyhm�t tarvitsevat
> erilaisia laitteita. Jos samalla laitteella yritet��n kattaa maailman
> kaikki tarpeet, niin se ei voi olla kenellek��n paras ratkaisu.
Tietysti. Olet vaan esimerkeiss�si k�ytt�nyt rinnatusten ja samaan
hengenvetoon niit� humanisteja, ja omiasi, hyvin erityisi� k�ytt�tapoja.
Kts. vastineeni tuolla ylinn�.
> Ja mik�h�n tuo oikea esikuva mielest�si on? Ei ainakaan iPhone, koska se
> on julkaistu vasta 2007, ja Nokian Symbian-luureissa tuo aktiivinen
> valmiustila tuli k�ytt��n jo 2nd edition fp2:ssa, johon perustuvia
> puhelimia julkaistiin jo loppuvuodesta 2004.
Mutta vuosina 2004 - 2010 ne vaativat �lyt�nt� valikkokahlaamista, ja
eri nappuloiden painalluksia.
Kaikkiin nokioihin ei noita k�ytt�mi�si oikopolkuja edes saa, enk� esim.
itse osaa niit� luoda. Tosin ei ole tarvettakaan, koska mulla on valmiit
ikonit ruudulla!
�lypuhelimessa niihin "aktiivisen tilan" toimintoihin p��seen heti silt�
ekalta screenilta, kevyesti hipaisemalla. Otetaanko joskus skaba kumpi
on helpompi ja nopeampi?
Mulla kun n�pp�inlukko on poistettu, niin senkun vain hipaisen silt�
ekalta n�yt�lt� vaikka kalenterin ikonia, niin kalanteri aukeaa.
> En mitenk��n, eik� siit� ollut kyse. Vaan ett� useamman ruudun v�lill�
> skrollailu on ihan yht� ep�k�yt�nn�llist� kuin vanhanaikaisen valikon
> k�ytt�kin.
Ei nyt vaan pid� paikkaansa. Kolmella kevyell� sormen pyyhk�isyll�
p��sen selaamaan ne kaikki paneelini l�pi. Ja yhdella mekaanisella
napilla olen kotiruuudulla. Ja alareunassa on aina ne nelj� vakioikonia.
Kuso ja viesti kulkee aina.
> Sanot p�rj��v�si yhdell� ikonipaneelilla normaalissa
> arkik�yt�ss�, niin ihan yht�lailla min� p�rj��n tuolla nokialaisella
> ilman valikon k�ytt��, koska viestit, selain, osoitekirja, laskin,
> muistikirja, kamera, bluetooth ja wlan ovat aktivoitavissa suoraan
> valmiustilan�yt�lt�.
Mutta joudut onnistuneesti esin siirtym��n niiden v�lill� sill�
risti/keskinapinreunoja painelemalla, tai painelemalla joitain nappeja
oikean ajan.
Mulla on suoraan, ilman mit��n selailuja ekalla n�yt�ll�: laskin,
kamera, s��, kalenteri, selain, email, kello/her�tys, asetukset,
ostoslista, tv-ohjelmat, reittiopas, sovelluskauppa, rss lukija,
Pajatzo, HS.fi, teksti-tv, puhelin, sms, mp3 soitin, sek� gps.
Kaikki nuo ovat n�pp�inlukon poistamisen j�lkeen _yhdell�_ sormen
kosketuksella avattavissa. Kaikki n�kyy samaan aikaan ruudulla, ei
mit��n dedikoimattomien nappien pitki� painalluksia.
Ja yksik��n noista sovelluksista ei ole maksanut mit��n.
Ja wlan on _aina_ p��ll�, meill� esim. raitiovaunuissa sek� l�hes
kaikkialla keskustan alueella on tarjolla ilmainen wlan.
Puhelimeni osaa my�s automaattisesti hyppi� wlanin/3G:n v�lill�, joten
tarvittaessa yhteys on jatkuva.
Itse en bluetoothia juuri koskaan tarvitse, ehk� tetheringiin, jossa se
on todella k�tev�. Mutta meill� p�in on ilmaista wlania hyvin tarjolla.
Sovelluksia on my�s naurettavan helppo hankkia ja asentaa lis��. Ja
valikoima alkaa olemaan jo ylitsepursuava. Tosin on hienoa, ett� l�ytyy
my�s supisuomalaisia sovelluksia, kuten tuo reittiopas, teksti-tv sek� HS.fi
> Pidempi painallus #-n�pp�imest� vaihtaa ��nett�m�n
> ja tavallisen profiilin v�lill�.
Tuon voi tehd� yhdell� mekaanisella kytkimell�, ei vaadi mink��nlaista
puhelimen aktivointia, ja sen voi kytke� vaikka puhelin olisi taskussa.
Piilohommia, kuten sinun palaveritekstailusi.
Ja kuinka moni osaa tuon #-napin pitk�n painallukset tuoman toiminteen?
Nyt kuulin siit� ekan kerran. Toimi mun kahdessa Nokiassa, kahdessa ei...
> Pidempi painallus *-n�pp�imest� kytkee
> bluetoothin p��lle tai pois. Pidempi painallus kalenterin�pp�imest�
> menee suoraan luomaan uutta kokousta kalenteriin. Osoitekirjan�pp�imen
> pidempi painallus luo suoraan uuden yhteystiedon ja pidempi
> s�hk�postin�pp�imen painallus menee suoraan kirjoittamaan uutta
> s�hk�postia.
N�pp�r�sti on koitettu mekaanisilla napeilla simuloida hyv��
kosketusn�ytt��, mutta ei p��se tasoihin.
Napeissasi ei edes ole toimintoon viittaavaa teksti�, joten miten
tavallinen k�nnyk�ij� noista selvi��?
Mulla ei miss��n nelj�ss� Nokiassa toimi tuo *-nappi noin.
> Vihre�n luurin painallus avaa viimeksi soitettujen
> puheluiden listan. Kaikki tuo ilman valikkoa. Mihink�s sit�
> kosketusn�ytt�� tarvittiinkaan?
Mulla puhelin-ikonin kosketus tuo n�kyviin viimeiseksi k�ytetyn n�yt�n,
ja jos sit� ei halua k�ytt��, niin kevyesti koskettamalla alareunan
ikoneja voi valita suosikit, viimeist puhelut, yhteystiedot,
n�pp�imist�n, tai vastaajan.
> Niin rikas en ole, ett� viitsisin investoida 500e viikon kokeiluun
> varsinkaan kun olen t�ysin tyytyv�inen nykyisen nokialaisen
> k�ytt�liittym��n ja toimintalogiikkaan.
Niin min�kin olin, mutta sitten uskalsin hyp�t� laidan yli. Eik� paluuta
tunnu olevan. Yrit�n aina v�lill� innostua tekniikan harrastajana
uusista Nokian ja S/E:n puhelimista, mutta sitten k�ytt�tuntuma voittaa.
�lypuhelimen hankintaan asti ostelin uusia puhelimia suunnilleen parin
kuukauden v�lein (myin niit� tietysti my�s pois), mutta nyt en viimeisen
vuoden aikana ole ostanut kuin yhden Nokialaisen (6220 classic), ja se
on kauhea natiseva muovirimpula. Valitsin sen r�p�tyspuhelimeksi koska
siin� on a-gps ja hyv� xenonsalamalla varustettu kamera. Lasit pit��
ottaa p��st� ett� n�kee tekstata (tosi pieni fontti), ja n�pp�intuntuma
on aivan kamala.
> Satunnainen boottailutarve on
> ainoa asia joka joskus harmittaa.
T�t� joutuu ilmeisesti tekem��n kaikilla �lypuhelimilla kerran
kukaudessa, parissa
> Jos voit tehd� jonkun asian kohteliaasti huomiota her�tt�m�tt� piilossa,
> tai ep�kohteliaasti n�kyvill�, niin kumman valitset?
Istun vain sellaisissa palavereissa joiden intensiivinen seuraaminen on
minulle t�rke��. L�pp�ri on tosin useasti silloinkin p�yd�ll�, ja sen
avulla voin tekstata tai l�hetell� maileja.
> Ei, en saa potkuja
> julkisesta tekstaamisessa kokouksessa, koska jatkuva h�lytysvalmius on
> osa ty�nkuvaani
No, tuo on taas niit� tilanteita, jotka eiv�t kosketa keskustelemaani
valtav�est��.
>> Mulla on ollut viimeiset 15 vuotta sellainen tapa, ett� jos en voi
>> jossain tilanteessa puheluihin tai viesteihin vastata, niin
>> puhelimesta otetaan virta pois. Vastaaja on sit� varten, ja viestit
>> voi lukea palaverin j�lkeen. N�en palaverin j�lkeen puhelimestani my�s
>> minulle yritetyt soitot.
>
> Ihmisill� on erilaisia ty�teht�vi�.
N�in on, mutta itse pid�n tapaani kohteliaana ja korrektina. Uskoisin
n�in olevan my�s valtav�est�n kohdalla.
> Sopivan vikatilanteen tullessa satojen, pahimmillaan muutaman tuhannen
> henkil�n ty�skentelyn jatkuminen on lyhyell� aikav�lill� yksinomaan
> minun tavoittamisestani kiinni.
Kurjaa kulla, ett� teill� on tuollainen tilanne. Mutta j�lleen kaukana
keskustelun valtav�est�st�.
> T9:n k�ytt�logiikan kirjallinen selitt�minen on vaikeaa, ei siit� p��se
> mihink��n. Ehk� siksi se on j��nytkin niin ep�suosituksi, kun ohjekirjan
> laatijalla on ihan sama ongelma. Vaan kun logiikan k�yt�nn�ss� kerran
> ymm�rt��, niin sen j�lkeen se on oikeasti helppo ja s��st�� liudan
> painalluksia.
Kyll� mulla p�� halkeaisi, jos t�ll� l�pp�rill�kin pit�isi noin kirjoittaa.
Miell�ni kirjoitan tietokoneella ja puhelimella aivan samalla tavalla.
Helppoa, n��s!
> Mm tuo "esimerkki" -sana tulee kirjoitettua tasan
> yhdeks�ll� n�pp�imenpainalluksella, eli qwertyyn verrattuna
> numeron�ppiksell� ei tule yht��n ylim��r�ist� painallusta.
Kts. yll�, mielummin aina samalla tavalla.
> Hetkinen, lasketaanpa. Jos 5cm leve�lle alueelle laitetaan riviin nuo
> qwerty-n�pp�imist�n yl�rivill� olevat 11 kirjainta, niin yhden n�pp�imen
> leveydeksi tulee kokonaiset 4,5mm ilman n�pp�inten v�lej�. Ja jos
> n�pp�imi� on nelj�ll� rivill�, niin korkeutta j�� vajaat seitsem�n
> milli�.
N�pp�inkuvakkeet ovat itse asiassa melko t�sm�lleen saman kokoisia kuin
yleisimmiss� Nokioissa.
> Ainakin meik�l�isen peukalonp�� on yli 10mm leve�. Mahtaa joo
> olla tosi k�tev�.
On, koska kuvakkeita ainostaan kosketetaan, niin sormen k�rki riitt��.
Mit��n ei tarvitse painaa. Lienee alaltaan pari neli�milli� tuo
vaadittava kosketuspinta.
Lis�ksi koskettaessasi kirjainta, sen kuva pullahtaa sormen yl�puolelle
yli kaksikertaisena, jolloin voit olla varma siit� mit� kirjainta kosketit.
Liit�n t�h�n loppuun linkin yhden �lypuhelimen kirjoitusn�pp�imist�n
sivulle, huomaa ett� suomenkielisess� puhelimess� on normaali ��-qwerty.
http://www.apple.com/fi/iphone/iphone-3gs/keyboard.html#video
Koita my�s jaksaa katsoa esittelyvideo, se on vain 3min. pitk�, mutta
varsin informatiivinen.
Itse muuten kirjoitan k�yt�ss�ni olevalla �lypuhelimell� yht� nopeasti,
kuin tuolla esimerkkivideolla.
Huono puoli siin� on, ett� teksti� tulee helposti tekstareihin liikaa,
joten sekin on yksi hyv� syy k�ytt�� aina kun on vaan mahdollista e-mailia.
PW
> 6.1.2010 13.46, Sami Set�l� kirjoitti:
> Mutta kun seilaat omiesi, kovin spsifisten ja erikoisten
> k�ytt�tottumustesi, ja noiden tavan pulliaisten v�lill�. On hankala
> seurata, ett� mik� jutussasi on se varsinainen clue.
>
> Itse olen t�ss� v�rikk��ss� sanailussa pyrkinyt koko ajan k�sittelem��n
> sit� keskivetok�ytt�j��.
Minusta tuntuu, ett� jokainen kuvittelee olevansa keskivertok�ytt�j� ja
ett� kaikki muutkin k�ytt�v�t puhelinta samalla tavalla.
Onko miss��n tehty luotettavia k�ytt�tapatutkimuksia?
Toisaalta kun on tarjolla vain yhdenlaisia laitteita ja niit� myyd��n,
on helppo v�itt�� kansan t�t� haluavan?
> No t�m� nyt on muuten turhaa veivausta, mutta jos automaalilla nostat
> rinnalle suurella kosketusn�yt�ll� varustetun puhelimen, ja
> nokialaisesi, niin kumpi niist� on looginen ja helppok�ytt�inen pari?
Miten tuo "automaali" t�h�n liittyy?
>> Tuo kovaa vauhtia nyt oli ehk� hieman liioitteleva ilmaisu, mutta
>> vuosi-pari sitten senioripuhelimia ei ollut lainkaan, nyt niit� on
>> useampia malleja eri valmistajilta.
>
> Ringo taisi olla eka, paljonkos siit� on aikaa? Siit� tuli �kki� Bimbo,
> eik� sen k�ytt�j�ksi halunnut leimatua kukaan.
Mielest�ni ei tarvitse olla seniori, katsoakseen puhelimeksi riitt�v�n
laitteen, jota voi k�ytt�� puhelimena ja korkeintaan lis�palveluna
tekstiviestit ja ehk� sinihammas.
Aikoinaan piti ostaa kamerapuhelin, jotta sinihammas oli toimintona
mukana. Tulipa viel� mukaan FM-radio ja muutakin tarpeetonta.
Nokialaisesta kamerapuhelimesta (6085) tuli heti luovuttua, kun Samsung
toi markkinoille E1310 puhelimen, jossa on puhelin, tekstiviesti ja
sinihammas eik� juuri muuta. Valmiusaikakin on 550 h, joten sit� ei
tarvitse olla koko ajan lataamassa.
Sami Setälä
> Olen pyrkinyt koko ajan olemaan mahdollsisimman neutraali, ja ainoastaan
> kirjoittanut hyvin toteutetusta kosketusn�yt�st�, enk� ole maininnut
> yht��n �lypuhelin merkki�/mallia.
>
> Tietysti jos olet sit� mielt�, ett� iPhone on paras �lypuhelin, niin sille
> en voi mit��n!
En tunne markkinoita niin hyvin ett� voisin mit��n laitetta parhaaksi
julistaa, varsinkin kun paras edelleenkin riippuu k�ytt�tarkoituksesta.
>> Tuo kovaa vauhtia nyt oli ehk� hieman liioitteleva ilmaisu, mutta
>> vuosi-pari sitten senioripuhelimia ei ollut lainkaan, nyt niit� on
>> useampia malleja eri valmistajilta.
>
> Ringo taisi olla eka, paljonkos siit� on aikaa? Siit� tuli �kki� Bimbo,
> eik� sen k�ytt�j�ksi halunnut leimatua kukaan.
Eik�s Ringo ollut ennenkaikkea halpispuhelimena markkinoille tuotu?
Perhepiiriss�kin tuollainen oli k�yt�ss� suunnilleen nmt-verkon alasajoon
asti. Ainakaan itse en koskaan sit� mielt�nyt muulla kuin hinnalla
segmentoiduksi laitteeksi.
> Kuinka ne teid�n humanistit osaavat k�ytt�� kopiokoneita? Niiss� on
> muistaakseni ollut kosketusn�ytt� vissiin kymmenen vuotta.
Niiden k�yt�n tukeminen ei kuulu sille osastolle jolla ty�skentelen, joten
siit� on hyvin v�h�n havaintoja. Sen v�h�n mit� asian kanssa olen joskus
ollut tekemisiss�, niin kyll� se pitk�lti siihen kopioiden m��r� ja vihre�
nappi -osastolle menee, ja kone on oletusasetuksilla.
> Kaikkiin nokioihin ei noita k�ytt�mi�si oikopolkuja edes saa, enk� esim.
> itse osaa niit� luoda.
Nokian �lypuhelimiin (Symbian S60-pohjaiset) aktiivinen valmiustila on
kuulunut ominaisuutena tuosta 2004 alkaen. Muita en laske �lypuhelimiksi
poislukien uusi linux-pohjainen N900.
> Ja kuinka moni osaa tuon #-napin pitk�n painallukset tuoman toiminteen?
> Nyt kuulin siit� ekan kerran. Toimi mun kahdessa Nokiassa, kahdessa ei...
Jos ei ymm�rr� siit� n�pp�imess� olevasta yliviivatusta nuotista asiaa, niin
ainakin se lukee ohjekirjassa.
>> Pidempi painallus *-n�pp�imest� kytkee
>> bluetoothin p��lle tai pois. Pidempi painallus kalenterin�pp�imest�
>> menee suoraan luomaan uutta kokousta kalenteriin. Osoitekirjan�pp�imen
>> pidempi painallus luo suoraan uuden yhteystiedon ja pidempi
>> s�hk�postin�pp�imen painallus menee suoraan kirjoittamaan uutta
>> s�hk�postia.
>
> Napeissasi ei edes ole toimintoon viittaavaa teksti�, joten miten
> tavallinen k�nnyk�ij� noista selvi��?
Tekem�ll� sen mit� suomalainen j�stip�� ei yleens� tee, eli lukemalla
k�ytt�ohjekirjan edes kerran l�pi ennen kuin alkaa laitetta k�ytt��.
> Mulla ei miss��n nelj�ss� Nokiassa toimi tuo *-nappi noin.
Tuo bluetoothin pikan�pp�in taisi tosiaan tulla ensimm�ist� kertaa k�ytt��n
vasta E51:ss�, ja l�ytyy sit� uudemmista S60-luureista. Ainakin E51:ss�
tuossa t�hti-n�pp�imess� on my�s bt-kuvake kertomassa nappulan
toiminnallisuudesta.
> �lypuhelimen hankintaan asti ostelin uusia puhelimia suunnilleen parin
> kuukauden v�lein (myin niit� tietysti my�s pois), mutta nyt en viimeisen
> vuoden aikana ole ostanut kuin yhden Nokialaisen (6220 classic), ja se
Itse olen tyytynyt ostamaan uuden sitten kun edellisest� loppuu takuu tai se
alkaa muuten lahota liikaa k�siin. Ja ilmeisesti ensi kes�n� pit�� ostaa
E52, koska muutakaan varteenotettavaa ei ole markkinoilla. Iphonea voisi
ehk� muuten harkitakin joskus, mutta vakavin ongelma t�ll�iselle maalaiselle
on 900Mhz 3g:n puuttuminen.
>> T9:n k�ytt�logiikan kirjallinen selitt�minen on vaikeaa, ei siit� p��se
>> mihink��n. Ehk� siksi se on j��nytkin niin ep�suosituksi, kun ohjekirjan
>> laatijalla on ihan sama ongelma. Vaan kun logiikan k�yt�nn�ss� kerran
>> ymm�rt��, niin sen j�lkeen se on oikeasti helppo ja s��st�� liudan
>> painalluksia.
>
> Kyll� mulla p�� halkeaisi, jos t�ll� l�pp�rill�kin pit�isi noin
> kirjoittaa.
No miksi pit�isi, kun kerran l�pp�riin mahtuu asiallisen kokoinen
qwerty-n�pp�imist�.
>> Hetkinen, lasketaanpa. Jos 5cm leve�lle alueelle laitetaan riviin nuo
>> qwerty-n�pp�imist�n yl�rivill� olevat 11 kirjainta, niin yhden n�pp�imen
>> leveydeksi tulee kokonaiset 4,5mm ilman n�pp�inten v�lej�. Ja jos
>> n�pp�imi� on nelj�ll� rivill�, niin korkeutta j�� vajaat seitsem�n
>> milli�.
>
> N�pp�inkuvakkeet ovat itse asiassa melko t�sm�lleen saman kokoisia kuin
> yleisimmiss� Nokioissa.
Nyt joku ei t�sm��. Ainakin E51:ss� n�pp�imet ovat 13mm leveit�, eiv�t
4,5mm. Korkeussuunnassa koko on 6mm luokkaa.
>> Ainakin meik�l�isen peukalonp�� on yli 10mm leve�. Mahtaa joo
>> olla tosi k�tev�.
>
> On, koska kuvakkeita ainostaan kosketetaan, niin sormen k�rki riitt��.
> Mit��n ei tarvitse painaa. Lienee alaltaan pari neli�milli� tuo vaadittava
> kosketuspinta.
Aika monilla on kovin tylpp� sormenp��, varsinkin peukalossa. Kun
peukalonp�� on likipit�en kolmen kirjaimen levyinen, niin aikamoista lottoa
on kosketusn�yt�ll� kirjoittaminen, mik�li nuo mitat pitiv�t yht��n
paikkansa.
> Lis�ksi koskettaessasi kirjainta, sen kuva pullahtaa sormen yl�puolelle
> yli kaksikertaisena, jolloin voit olla varma siit� mit� kirjainta
> kosketit.
Et voi kuitenkaan tuntea sormenp��ss� olevasi oikean nappulan kohdalla jo
ennen kuin painat. Toki ep�ilem�tt� aktiivisessa k�yt�ss� oman laitteen
k�ytt�tarkkuus paranee joka tapauksessa harjaantumisen my�t�.
> http://www.apple.com/fi/iphone/iphone-3gs/keyboard.html#video
>
> Itse muuten kirjoitan k�yt�ss�ni olevalla �lypuhelimell� yht� nopeasti,
> kuin tuolla esimerkkivideolla.
Varsinkin tuon yhdell� k�dell� kirjoitetun osan tuosta videosta
luokittelisin kyll� mieluummin hitaaksi kirjoittamiseksi kuin nopeaksi.
Kaksik�tinen on suunnilleen samalla tasolla kuin mit� itse T9:ll� kirjoitan
poislukien sanat joita ei satu sanastosta ensiyritt�m�ll� l�ytym��n.
> Huono puoli siin� on, ett� teksti� tulee helposti tekstareihin liikaa,
> joten sekin on yksi hyv� syy k�ytt�� aina kun on vaan mahdollista
> e-mailia.
Itsekin tulee sorruttua ihan liian usein "nelj�n viestin mittaisiin"
tekstareihin, kun tuolla T9:ll� teksti� tulee niin helposti.
Mutta joo, eik�h�n t�m�n sfnet.atk.laitteet.pc -ryhm��n kuulumattoman ja
muiden "viihdytt�v�ksi sodaksi" kuvaaman v�ittelyn jatkaminen minun osaltani
lopu t�h�n. On ilmeist�, ett� konsensusta ei tule l�ytym��n, eik�
absoluuttisesti oikeaa tai v��r�� lopputulosta ole muutenkaan olemassa.
-Sami-
Sami Setälä
> suurimmassa osassa koneista on rollermouse eik� hiirt� ollenkaan.
> Mik�li laadukkaat rollermouset olisi j�rkev�n hintaisia niin
> toimistok�yt�ss� tuskin en�� hiiri� olisi miss��n.
Minua noissa arveluttaa se, ett� huonon hiiriergonomian rannevaivat
siirret��n rollermousella peukaloniveleen ja k�mmenen alueen muihin niveliin
hidastaen samalla ty�tahtia muutenkin. Periaatteessa siis ratkaistaan yksi
ongelma aiheuttamalla kaksi tilalle, kun paras ratkaisu olisi korjata
ty�pisteen ergonomia kokonaisuudessaan sellaiseksi, ettei hiiren k�ytt� en��
rasita paikkoja.
-Sami-
Samppa
> Eik�s Ringo ollut ennenkaikkea halpispuhelimena markkinoille tuotu?
> Perhepiiriss�kin tuollainen oli k�yt�ss� suunnilleen nmt-verkon
> alasajoon asti. Ainakaan itse en koskaan sit� mielt�nyt muulla kuin
> hinnalla segmentoiduksi laitteeksi.
Kyll� se Bimbo-nimell� ainakin pk-seudulla tunnettiin. Olin tuolloin
viel� matkapuhelinalalla, ja j�i hyvin mieleen.
> Nokian �lypuhelimiin (Symbian S60-pohjaiset) aktiivinen valmiustila on
> kuulunut ominaisuutena tuosta 2004 alkaen. Muita en laske �lypuhelimiksi
> poislukien uusi linux-pohjainen N900.
Onnistuin sen saamaan pitk�llisten valikkoarvailujen j�lkeen p��lle
tuohon 6220C:hen, ja onhan pient� piperryst�! Ei sovi mun silmille.
> Tekem�ll� sen mit� suomalainen j�stip�� ei yleens� tee, eli lukemalla
> k�ytt�ohjekirjan edes kerran l�pi ennen kuin alkaa laitetta k�ytt��.
Olen joskus yritt�nyt tavata noita kapulakielisi� proopuskoja l�pi, ihan
ammatillisessakin mieless�, eik� oikein luonnistu. Ei niist� erotu
kunnon vinkit niiden �l�-ty�nn�-akkua-suuhun juttujen seasta.
Intuitiolla opin viikossa nykyisen �lypuhelimeni k�yt�n, prosyyrit on
viel� muovik��reiss� puhelimen laatikossa.
> Iphonea voisi ehk� muuten harkitakin joskus, mutta vakavin ongelma
> t�ll�iselle maalaiselle on 900Mhz 3g:n puuttuminen.
Ensi kes�n� tulee melkoisella varmuudella uusi malli (mik�li vanhat
merkit pit�v�t paikkaansa), ja tuo 900hz on ollut foorumeilla
toivotuimpia ominaisuuksia.
> No miksi pit�isi, kun kerran l�pp�riin mahtuu asiallisen kokoinen
> qwerty-n�pp�imist�.
Puhelimessa se on melkein yht� hyv�. L�pp�riss� joutuu t�ll� 4,5
sormij�rjestelm�ll� siirtelem��n k�si� edes takas rannetuella, ja
puhelimessa se onnistuu peukaloa/peukaloita liikuttamalla.
> Nyt joku ei t�sm��. Ainakin E51:ss� n�pp�imet ovat 13mm leveit�, eiv�t
> 4,5mm. Korkeussuunnassa koko on 6mm luokkaa.
Noinpa noissa meid�n luureissa vaan on, N73me:ss� viel�p� paljon
pienemm�t, vaikka se on ns."viihdepuhelin".
> Aika monilla on kovin tylpp� sormenp��, varsinkin peukalossa. Kun
> peukalonp�� on likipit�en kolmen kirjaimen levyinen, niin aikamoista
> lottoa on kosketusn�yt�ll� kirjoittaminen, mik�li nuo mitat pitiv�t
> yht��n paikkansa.
En kosketakkaan kuvakkeita sormien p�ill�, vaan samalla tavalla kuin
esim. kaukos��dint�. Ja se esiin pullahatava kirjaimen suurennos kertoo,
ett� viesti meni perille.
J�lleen sanon, kokeile! Tuomitset uuden tekniikan sit� minuuttiakaan
kokeilematta.
> Toki ep�ilem�tt� aktiivisessa k�yt�ss� oman
> laitteen k�ytt�tarkkuus paranee joka tapauksessa harjaantumisen my�t�.
Tuolla sinun k�ytt�vauhdilla opppisit sen p�iv�ss�...
http://www.apple.com/fi/iphone/iphone-3gs/keyboard.html#video
> Varsinkin tuon yhdell� k�dell� kirjoitetun osan tuosta videosta
> luokittelisin kyll� mieluummin hitaaksi kirjoittamiseksi kuin nopeaksi.
Se set� siin� videolla nimenomaan sanoo, ett� _alussa_ on hyv� opetella
tuntumaa etusormella n�pyttelem�ll�! Itse siirryin parissa p�iv�ss�
peukalointiin.
Kokeile! Kunnon puhelin suo intuitiivista oppimisen ja onnistumisen iloa
jatkuvasti.
Reilu n�ytt�, oli se mink� merkkisess� puhelimessa tahansa, tuo
varsinkin netin ja s�hk�postin k�ytt��n merkitt�vi� parannuksia.
Noh, jatkaakseni otsikon aihetta, niin kosketusn�yt�t yleistyv�t
kansalaisten parissa v��j��m�tt�. Veikkaan, ett� pankkiautomaatit
muuttuvat kosketusn�yt�llisiksi, samoin bensa-automaatit,
lippuautomaatit, ja muut vastaavat laitteet. Mekaaniset painikkeet ovat
kalliimpia ja mahdollisesti vikaantuvia. Esim. liesiss� alkaa olla jo
kosketushallintaa, puhtaanapito on helpompaa.
Kuluttajatuotteista esim. navigaattorit olisi mahdoton toteuttaa
nykyiseen kokoon ja hintaan, jos niiss� pit�isi kaikki toiminnot
toteuttaa kiinteill� nappuloilla.
My�s autojen kojelaudat tulevat kohtaamaan nappulakatoa, samoin
pyykin/astianpesukoneiden, kotien valaistuksen ja lvi-laitteiden ohjaukset.
Samppa
> Sit�h�n voisi k�ytt�� vaikka stylus-kyn�ll�, mutta sekin on aina kateissa.
Kapasitiivisella n�yt�ll� styluksella ei tee mit��n, joten joutaakin
kateisiin.
Harri Tuominen
Samppa <sam...@samppa.org.invalid> wrote:
> Veikkaan, ett� pankkiautomaatit muuttuvat kosketusn�yt�llisiksi, samoin
> bensa-automaatit, lippuautomaatit, ja muut vastaavat laitteet.
> Mekaaniset painikkeet ovat kalliimpia ja mahdollisesti vikaantuvia.
Sopii silti toivoa, ett� j�ljelle j�� ainakin muutamia
pankkiautomaatteja ja muita laitteita mekaanisin n�pp�imin
varustettuina. Muuten menee tosi hankalaksi. Koska en n�e, olen
opetellut automaattien n�pp�imist�lt� vakiotoimenpiteet k�teisen
nostamiseksi jo kauan sitten. V�lill� tosin ovat toiminnot ja
n�pp�inj�rjestykset muuttuneet vuosien mittaan, mutta toistaiseksi
homma viel� toimii aivan hyvin.
Jos tulevaisuudessa kaikkien mahdollisten vehkeiden pinta
on pelkk�� sile��, kuin ikkunalasia tai p�yd�n pintaa, ei asioita voi
tehd� ollenkaan itsen�isesti kuten viel� toistaiseksi voi. Eli ei siin�
mit��n, ett� kosketusn�yt�t yleistyv�t, kunhan j�ljelle j�isi jonkin
verran valinnan varaa. Onneksi stereoni ovat niin vanhat ja viel�
toimivat, ettei niiss� ole mit��n modernia. :)
--
Harri
Sami Setälä
> kokeilematta.
Tuo on vahvasti liioiteltua. En ehk� ole tuntikausia noita r�pl�illyt, mutta
en nyt sent��n ihan hihastakaan n�it� mielipiteit�ni vetele.
> Reilu n�ytt�, oli se mink� merkkisess� puhelimessa tahansa, tuo varsinkin
> netin ja s�hk�postin k�ytt��n merkitt�vi� parannuksia.
Minusta itsens� orjuuttaminen 24/7 mukana kulkevaan s�hk�postiin on yksi
viimeisist� virheist� mit� ihminen voi tehd�... Mutta tuo nyt ei
varsinaisesti en�� liity aiheeseen mitenk��n.
> Noh, jatkaakseni otsikon aihetta, niin kosketusn�yt�t yleistyv�t
> kansalaisten parissa v��j��m�tt�. Veikkaan, ett� pankkiautomaatit
> muuttuvat kosketusn�yt�llisiksi, samoin bensa-automaatit, lippuautomaatit,
> ja muut vastaavat laitteet. Mekaaniset painikkeet ovat kalliimpia ja
> mahdollisesti vikaantuvia. Esim. liesiss� alkaa olla jo kosketushallintaa,
> puhtaanapito on helpompaa.
ST1 kokeili kosketusn�yt�llisi� bensa-automaatteja, mutta ainakin t��ll�
Tampereen seudulla ne n�ytt�isiv�t poistuneen, ja olevan korvattu
tavallisilla "perinteisemmill�" automaateilla. Pankkiautomaattien kohdalla
on jo nyt kritisoitu n�k�vammaisten mahdollisuuksia k�ytt�� laitteita, ja
heille tuo kosketusn�ytt�hypetys on murhaa. Toivottavasti visiosi ei
ainakaan pankkiautomaattien osalta toteudu.
> My�s autojen kojelaudat tulevat kohtaamaan nappulakatoa, samoin
Tuo kyll� on huono asia liikenneturvallisuuden kannalta, koska j�lleen
tullaan siihen faktaan, ett� kosketusn�ytt�ist� k�ytt�liittym�� ei voi
k�ytt�� katsomatta ruutuun eli irroittamatta katsetta tiest�. Toki monessa
autossa perinteinen "nappulak�ytt�liittym�kin" on nyky��n saatu pilattua
niin, ett� rivikansalainen ei pysty edes sis�l�mp�tilaa s��t�m��n katsomatta
nappuloihin, joten sik�li tietysti kosketusn�ytt� ei paljoa tilannetta en��
huononna.
-Sami-
Petri Lopia
> Kirjoitan kosketusn�ppiksell� paljon nopeammin kuin sill� yleisimm�ll�
> n�ppiksell�, jossa kirjaimet on jemmattu monen numeronapin painalluksen
> taakse.
Tuo voi pit�� hyvinkin paikkansa.
Virtuaalin�ppis vs. oikea n�ppis tilanteessa j�lkimm�inen vie voiton
kirkkaasti ainakin jos iTuote vs. N900 vertaillaan.
--
Jonkunhan ne huonotkin kuvat t�ytyy ottaa:
http://www.petrilopia.net/
Petri Lopia
> Tehokkaaseen k�ytt��n kuuluu my�s se, ett� "osaa" kirjoittaa vaikeat
> sanat ja taivutusmuodot "tavu kerrallaan". Kyseess� olevan sanan
> "arvaus" siis p��ttyy ainakin n�iss� E5x- ja E90- luureissa t�kk��m�ll�
> ristiohjaimesta oikealle. T�ll�in siis yhdyssanojakaan ei tarvitse ensin
> kirjoittaa erikseen ja sitten yhdist��, vaan riitt�� kun "katkaisee
> sanan" ristiohjaimesta ennen j�lkimm�isen osan kirjoittamista.
Outoa k�ytt�� E90:ss� T9:�...
Petri Lopia
> Hiiren asema voisi hyvinkin horjua. Olen n�hnyt paikkoja joissa
> suurimmassa osassa koneista on rollermouse eik� hiirt� ollenkaan.
> Mik�li laadukkaat rollermouset olisi j�rkev�n hintaisia niin
> toimistok�yt�ss� tuskin en�� hiiri� olisi miss��n.
Rollermouse sopii k�ytt��n jossa p��asiassa kirjoitetaan.
Esim. tekstink�sittelij�t/konekirjoittajat yms. k�ytt�v�t rollermousea.
Itelleni rollermouse on kirosana jota en suostuisi k�ytt�m��n hetke�
pidemp��n.
J.P
> Outoa k�ytt�� E90:ss� T9:�...
Laiskuuttaan ei viitsi tai sitten yhdell� k�dell� toimiessa avata ...
Akseli M�ki
>Tehokkaaseen k�ytt��n kuuluu my�s se, ett� "osaa" kirjoittaa vaikeat sanat
>ja taivutusmuodot "tavu kerrallaan". Kyseess� olevan sanan "arvaus" siis
>p��ttyy ainakin n�iss� E5x- ja E90- luureissa t�kk��m�ll� ristiohjaimesta
>oikealle.
Kappas, mun k�nnykk�ni ei E sarjaa ole n�hnytk��n mutta ainakin
toisessa tuo nuolin�pp�in n�ytti katkaisevan arvauksen. Toisessakin
todenn�k�isesti samoin koska siin�kin on nuolin�pp�in.
Akseli M�ki
>Keskusyksik�t toimivat tulevaisuudessakin bin��riluvuilla, joskin niiss�
>on kvanttimekaanisia ominaisuuksia. Bittileveys on 1024, ja muisti on
>suorittimen sis�ist�. Erillist� RAM-muistia ei tarvita.
>Samoin kiintolevyt ovat poissa, tietokoneen muistin s�ilytt�� emolevylle
>integroitu paristo, joka kest�� 300 vuotta.
Vaikea uskoa. Liki kolmessakymmeness� vuodessa PC ei ole kovin
erilaiseksi muuttunut. Samantapaisista komponenteista nekin oli
rakennettu. RAM muisti tuskinpa koskaan syrj�ytt�� kiintolevy�
kapasiteetin hinnassa. No, ainakaan kovin pian.
Tulevaisuudessa on varmaan hankalaa l�yt�� pient� paristoa joka
kest�isi edes 10 vuotta, koska laitteita uusitaan koko ajan
nopeammalla tahdilla.
Akseli M�ki
>Noille puhelimille on kovin pienet markkinat, vanhukset eiv�t halua
>segmentoitua noihin laitteisiin.
Tarkoitatko ett� vanhukset eiv�t halua leimaantua tuollaisten
erikoisk�nnyk�iden k�ytt�jiksi, vai jotain muuta. Luulisin ett� moni
haluaa sellaisen puhelimen jota he osaavat k�ytt�� ja jota on helppo
k�ytt��. Enp� ole kuullut mummini kehuvan uusia k�nnyk�it� koska ne
ovat koko ajan pienempi� ja pienempi�, ja siten hankalampia k�ytt��.
Vanhusten kyky oppia k�ytt�m��n uusia laitteita on huonompi kuin
nuorempien.
PW
> RAM muisti tuskinpa koskaan syrj�ytt�� kiintolevy�
> kapasiteetin hinnassa. No, ainakaan kovin pian.
Eih�n RAM:lla voi kiintolevy� korvata. Kyll� siihen tarvitaan j�re�mm�t
vehkeet - v�hint��n ROM:a.
PW
> Vanhusten kyky oppia k�ytt�m��n uusia laitteita on huonompi kuin
> nuorempien.
"Oppimiskyky" on kiinni monestakin asiasta. Pit�� ymm�rt�� mit� jollain
toiminnolla voi tehd� ja sitten arvioida, onko siit� toiminnosta mit��n
hy�ty� omassa k�yt�ss�. Jos toteaa toiminnon olevan tarpeellinen, niin
halu oppia lis��ntyy ja kyll� silloin sen asian oppii, vaikka siin�
saattaa menn�kin hieman enemm�n aikaa.
Pieni n�yt�n- ja n�pp�imist�n koko on monelle rasite, jos uteliaisuus ei
ole voittanut turhamaisuutta.
Naisillehan tuo on vaikeaa, kun pit�� oppia kaikki n�pp�inten
sijoitukset ja eri toimintojen polut ulkoa :-(
Nykypuhelinten monia toimintoja k�ytt�� kuitenkin mieluummin sit�
toimintoa varten erikseen suunnitellulla laitteella.
Mika Ristolainen
Miten ROM:lla voi muka v�hint��n(?) korvata kovalevyn?
RAM:lla se onnistuu, mutta se tarvii sitten sen pariton s�ilytyksen.
Oma veikkaus on ett� ehk� Memristor tulee ja jyr��. Ja PC muuttuu
(sitten joskus) koneeksi jossa on vain muistia. Ei mit��n kovalevyj�
yms, vaan muistia, jossa kaikki majailee.
http://en.wikipedia.org/wiki/Memristor
http://en.wikipedia.org/wiki/RRAM
--
-MR- /vastatessasi mailiin poista ".poista" ja "invalid." osoitteesta.
PW
> PW wrote:
>> 9.1.2010 22:54, Akseli M�ki kirjoitti:
>>> RAM muisti tuskinpa koskaan syrj�ytt�� kiintolevy�
>>> kapasiteetin hinnassa. No, ainakaan kovin pian.
>>
>> Eih�n RAM:lla voi kiintolevy� korvata. Kyll� siihen tarvitaan
>> j�re�mm�t vehkeet - v�hint��n ROM:a.
>
> Miten ROM:lla voi muka v�hint��n(?) korvata kovalevyn?
>
> RAM:lla se onnistuu, mutta se tarvii sitten sen pariton s�ilytyksen.
RAM ei muista, kun siit� virta katkaistaan, mutta ROM muistaa :-)
(eik� parillisia tarvitse s�ilytt��? :-)
> Oma veikkaus on ett� ehk� Memristor tulee ja jyr��. Ja PC muuttuu
> (sitten joskus) koneeksi jossa on vain muistia. Ei mit��n kovalevyj�
> yms, vaan muistia, jossa kaikki majailee.
En min�k��n ep�ile, ettei noin k�visi.
Liikkuvat osat pois ja tilalle mahdollisimman v�h�n l�mp�� tuottavia
komponentteja.
Ehk� DVD:tkin korvautuvat aikanaan muistipiireill�.
Vahis
V�hint��n?
ROM = Read Only Memory.
Kun ajat Livesysteemi� CD:lt�, on systeemi ROM:lla.
Vahis
--
"Sunrise 9:19am (EET), sunset 3:36pm (EET) at Espoo, FI (6:16 hours
daylight)"
http://waxborg.servepics.com
Linux 2.6.25.20-0.5-default #1 SMP 2009-08-14 01:48:11 +0200 x86_64
9:14am up 71 days 14:15, 11 users, load average: 0.20, 0.23, 0.22
Mika Ristolainen
> 10.1.2010 0:28, Mika Ristolainen kirjoitti:
>> PW wrote:
>>> 9.1.2010 22:54, Akseli M�ki kirjoitti:
>>>> RAM muisti tuskinpa koskaan syrj�ytt�� kiintolevy�
>>>> kapasiteetin hinnassa. No, ainakaan kovin pian.
>>>
>>> Eih�n RAM:lla voi kiintolevy� korvata. Kyll� siihen tarvitaan
>>> j�re�mm�t vehkeet - v�hint��n ROM:a.
>>
>> Miten ROM:lla voi muka v�hint��n(?) korvata kovalevyn?
>>
>> RAM:lla se onnistuu, mutta se tarvii sitten sen pariton s�ilytyksen.
>
> RAM ei muista, kun siit� virta katkaistaan, mutta ROM muistaa :-)
> (eik� parillisia tarvitse s�ilytt��? :-)
no - pari kirjainta puutuu "pariston" ja "s�ilytykseen".
Ja mill� meinaat saada sen tiedon sinne ROM:n? Taino saahan sen sinne,
mutta sit� ei sitten sen yhden kirjoutuskerran j�lkeen muuteta ->
k�ytt�kelvoton kovalevy.
Viljo Mustonen
> PW wrote:
>> 10.1.2010 0:28, Mika Ristolainen kirjoitti:
>>> PW wrote:
>>>> 9.1.2010 22:54, Akseli Mï¿œki kirjoitti:
>>>>> RAM muisti tuskinpa koskaan syrjￜyttￜￜ kiintolevyￜ
>>>>> kapasiteetin hinnassa. No, ainakaan kovin pian.
>>>>
>>>> Eihￜn RAM:lla voi kiintolevyￜ korvata. Kyllￜ siihen tarvitaan
>>>> jￜreￜmmￜt vehkeet - vￜhintￜￜn ROM:a.
>>>
>>> Miten ROM:lla voi muka vￜhintￜￜn(?) korvata kovalevyn?
>>>
>>> RAM:lla se onnistuu, mutta se tarvii sitten sen pariton sï¿œilytyksen.
>>
>> RAM ei muista, kun siitￜ virta katkaistaan, mutta ROM muistaa :-)
>> (eikￜ parillisia tarvitse sￜilyttￜￜ? :-)
>
> no - pari kirjainta puutuu "pariston" ja "sï¿œilytykseen".
>
> Ja millￜ meinaat saada sen tiedon sinne ROM:n? Taino saahan sen sinne,
> mutta sitￜ ei sitten sen yhden kirjoutuskerran jￜlkeen muuteta ->
> kï¿œyttï¿œkelvoton kovalevy.
>
Flash se olisi nykyinen ratkaisu. Suurimpana varjopuolena
kirjoitus kertojen mￜￜrￜ, monikitkaisuus ja hitaus. Paremmasta
ei toistaiseksi ole realista tietoa.
--
Viljo
Viljo Mustonen
> PW wrote:
>> 10.1.2010 0:28, Mika Ristolainen kirjoitti:
>>> PW wrote:
>>>> 9.1.2010 22:54, Akseli Mï¿œki kirjoitti:
>>>>> RAM muisti tuskinpa koskaan syrjￜyttￜￜ kiintolevyￜ
>>>>> kapasiteetin hinnassa. No, ainakaan kovin pian.
>>>>
>>>> Eihￜn RAM:lla voi kiintolevyￜ korvata. Kyllￜ siihen tarvitaan
>>>> jￜreￜmmￜt vehkeet - vￜhintￜￜn ROM:a.
>>>
>>> Miten ROM:lla voi muka vￜhintￜￜn(?) korvata kovalevyn?
>>>
>>> RAM:lla se onnistuu, mutta se tarvii sitten sen pariton sï¿œilytyksen.
>>
>> RAM ei muista, kun siitￜ virta katkaistaan, mutta ROM muistaa :-)
>> (eikￜ parillisia tarvitse sￜilyttￜￜ? :-)
>
> no - pari kirjainta puutuu "pariston" ja "sï¿œilytykseen".
>
> Ja millￜ meinaat saada sen tiedon sinne ROM:n? Taino saahan sen sinne,
> mutta sitￜ ei sitten sen yhden kirjoutuskerran jￜlkeen muuteta ->
> kï¿œyttï¿œkelvoton kovalevy.
>
Flash se olisi nykyinen ratkaisu. Suurimpana varjopuolena
kirjoitus kertojen mￜￜrￜ, monimutkaisuus ja hitaus. Paremmasta
Vahis
>
> Flash se olisi nykyinen ratkaisu. Suurimpana varjopuolena
> kirjoitus kertojen mￜￜrￜ, monimutkaisuus ja hitaus. Paremmasta
> ei toistaiseksi ole realista tietoa.
>
Jos et tarkoittanut SSD-levyjￜ, unohda allaoleva.
Mikￜli nￜistￜ on kuitenkin kyse, niin:
Niitￜ on erityyppisiￜ ja niissￜ erilaisia ominaisuuksia. Mutta jos raha
ei ole este, ongelmia ei ole.
1. Kirjoituskertaongelma on ratkaistu. Toimivat huoletta vuosia.
2. Monimutkaisuus ei auennut. Solid State Disk = ei liikkuvia osia.
Ne liitetￜￜn koneeseen normaalain tavoin, esim SATA. Mikￜ niissￜ on
monimutkaista?
3. Hitaus? Ne ovat nopeita. Hyvinkin nopeita. Mikￜￜn pyￜrivￜ kiintolevy
ei yllￜ niiden nopeuksiin. En tietenkￜￜn tarkoita nyt sellaisia 30 euron
SSD-muisteja.
Ainoa ongelma tￜllￜ hetkellￜ on hinta.
Ympￜristￜissￜ, joissa hinta ei ole ratkaisevin tekijￜ, niin kuin usein
kotona, ne ovat kￜytￜssￜ ja korvaavat kovalevyjￜ koko ajan.
Tￜmￜ on hieno asia, kuluttajahintaiset ratkaisut alkavat olla
kovalevyjen parin vuoden takaisissa hinnoissa :)
Vahis
--
"Sunrise 9:19am (EET), sunset 3:36pm (EET) at Espoo, FI (6:16 hours
daylight)"
http://waxborg.servepics.com
Linux 2.6.25.20-0.5-default #1 SMP 2009-08-14 01:48:11 +0200 x86_64
11:15am up 71 days 16:16, 11 users, load average: 0.99, 0.55, 0.50
Mika Ristolainen
> Flash se olisi nykyinen ratkaisu. Suurimpana varjopuolena
> kirjoitus kertojen mￜￜrￜ, monikitkaisuus ja hitaus. Paremmasta
> ei toistaiseksi ole realista tietoa.
RRAM (memristori pohjainen) lukemani perusteela on ottanut sellaisen
loikan parina viime vuonna, ettￜ siitￜ varmaan tulee se the muisti
lï¿œhitulevaisuudessa (juu en tarkoita ensivuonna). Flash on taas aivan
kï¿œsittï¿œmï¿œtï¿œn ajatus kovalevymuistina koneissa.
Vￜkisin itsellￜ hiipii mieleen, ettￜ uusi tekniikka (ehkￜ RRAM?) on
nurkan takana ja nyt pitￜￜ flash tuotatolinjat "ajaa loppuun" ennen kuin
uusi tekniikka otetaan kￜyttￜￜn.
Juhani Varemo
>>segmentoitua noihin laitteisiin.
> Tarkoitatko että vanhukset eivät halua leimaantua tuollaisten
> erikoiskännyköiden käyttäjiksi, vai jotain muuta. Luulisin että moni
> haluaa sellaisen puhelimen jota he osaavat käyttää ja jota on helppo
> käyttää. Enpä ole kuullut mummini kehuvan uusia kännyköitä koska ne
> ovat koko ajan pienempiä ja pienempiä, ja siten hankalampia käyttää.
> Vanhusten kyky oppia käyttämään uusia laitteita on huonompi kuin
> nuorempien.
Taitaa riippua siitä miten määritellään 'vanhus'.
Jos sillä tarkoitetaan teinimääritelmän mukaan kaikkia yli 30-v niin ei
varmaan ole kysyntää senioripuhelimilla.
Sitten kun mennään siihen ikäryhmään, joka tarvitsee jo päivittäin apua
jokapäiväiseen elämäänsä, niin enpä usko että tarvitsee enää pelätä
leimautumista. Pääasia, että löytyy tekniikkaa jota vielä pystyy jotenkin
käyttämään.
Kohderyhmä ei varmaan mahdollista kovin suuria myyntimääriä kuitenkaan.
<juhani>
Samppa
> Tarkoitatko ett� vanhukset eiv�t halua leimaantua tuollaisten
> erikoisk�nnyk�iden k�ytt�jiksi
Kyll�. Osa ik�ihmisist� ei halua k�ytt�� heid�t "vanhuksiksi" leimaavia
v�lineit�.
T�st� on kokemusta, esim. vanhoista herroista jotka eiv�t suostu
pit�m��n kuulolaitetta, tai k�ytt�m��n muita apuv�lineit�, ennen kuin se
on aivan pakko.
L�heisimpin� esimekkein� is�ni joka ei suostunut mill��n k�ytt�m��n
lukulaseja, ja minun oli sitten esim. ravintolassa luettava h�nelle
ruokalista ��neen. Joka oli taas sitten minulle noloa. Tai h�nen is�ns�,
joka ei suostunut k�ytt�m��n kuulolaitetta, koska se haittasi naisten
iskemist�. Ja syyn� on "leimautuminen".
Mutta sen mun el�kel�iskokomuksista.
Viljo Mustonen
> On 01/10/2010 10:51 AM, Viljo Mustonen wrote:
>
>>
>> Flash se olisi nykyinen ratkaisu. Suurimpana varjopuolena
>> kirjoitus kertojen mￜￜrￜ, monimutkaisuus ja hitaus. Paremmasta
>> ei toistaiseksi ole realista tietoa.
>>
>
> Jos et tarkoittanut SSD-levyjￜ, unohda allaoleva.
Tarkoitin kyllￜ kￜyttￜￜ ram-muistin tilalla. Kovalevyn
emulointihan lienee monissa tapauksissa ylimenokauden
ilmiￜ.
Monimutkaisuudella tarkoitin erasointi/kirjoitus
tapahtumaa. Kokemukseni perustuu noin kymmenen vuoden
takaisiin piireihin. Pitkￜￜn piti perehtyￜ spekseihin
ja ohjelmakoodia tarvitsi melkoisesti lohkojen erasointiin
kirjoitukseen ja toimitukseen meni paljon ohjelma aikaa.
Silloin kirjoitus mￜￜrￜksi ilmoitettiin 30000 - 100000
kertaa olosuhteista riippuen. Ei niitￜ kirjoituksia
kovin monta kertaa vuorokaudessa saanut jotta turvallinen
kￜyttￜikￜ oletus oli yli kymmenen vuotta. Sulautetuissa
jￜrjestelmissￜ tuo on tarpeen jotta elekroniikka vastaa
laitteen mekaanista kￜyttￜikￜￜ.
>
> Mikￜli nￜistￜ on kuitenkin kyse, niin:
> Niitￜ on erityyppisiￜ ja niissￜ erilaisia ominaisuuksia. Mutta jos raha
> ei ole este, ongelmia ei ole.
>
> 1. Kirjoituskertaongelma on ratkaistu. Toimivat huoletta vuosia.
>
Ei se ole tï¿œydellisesti ratkaistu. Miljoona kirjoitus kertaa
on vielￜ vￜhￜn. Sitￜ on yritetty kiertￜￜ ohjelmallisesti jotta
kirjoitukset tapahtuisi tasaisesti koko levyn alueelle. Tￜydellￜ
evyllￜ sekￜￜn ei ole mahdollista eikￜ juuri auta. Tuskin kukaan
vielￜ laittaa SSD:tￜ esimerkiksi swappi-levyksi tai vastaavaan
erityisen paljon kirjoituksia tarvitsevaan kￜyttￜￜn. Tai ainakin
pitￜￜ olla isot ram write cachet, jotka pyritￜￜn harvoin
kirjoitetaan flashiin.
> 2. Monimutkaisuus ei auennut. Solid State Disk = ei liikkuvia osia.
> Ne liitetￜￜn koneeseen normaalain tavoin, esim SATA. Mikￜ niissￜ on
> monimutkaista?
>
SSD:llￜ monimutkaisuus on kￜyttￜjￜltￜ peitetty ja on suunnittelijan
murhe. Suunnittelussa on tapahtunut virheitￜ lￜhes kaikilla
valmistajilla. Onneksi ovat onnistuneet suurimmaksi osaksi
korjaamaan firmware pￜivityksillￜ
> 3. Hitaus? Ne ovat nopeita. Hyvinkin nopeita. Mikￜￜn pyￜrivￜ kiintolevy
> ei yllￜ niiden nopeuksiin. En tietenkￜￜn tarkoita nyt sellaisia 30 euron
> SSD-muisteja.
>
Kyllï¿œhï¿œn ne nopeita on kovalevyihin verrattuna, mutta kuitenkin
suhteellisen hitaita lukuun verrattuna erityisesti pienillￜ
tiedostoilla. Eivￜt juuri pￜihitￜ kovalevyjￜ kirjoituksessa.
> Ainoa ongelma tￜllￜ hetkellￜ on hinta.
> Ympￜristￜissￜ, joissa hinta ei ole ratkaisevin tekijￜ, niin kuin usein
> kotona, ne ovat kￜytￜssￜ ja korvaavat kovalevyjￜ koko ajan.
>
> Tￜmￜ on hieno asia, kuluttajahintaiset ratkaisut alkavat olla
> kovalevyjen parin vuoden takaisissa hinnoissa :)
>
Toivotaan niin. Kuitenkin on suunnitelmissa hankkia teran
kovalevyjￜ edelleen. :)
--
Viljo
Vahis
> Vahis wrote:
>
>> On 01/10/2010 10:51 AM, Viljo Mustonen wrote:
> Monimutkaisuudella tarkoitin erasointi/kirjoitus
> tapahtumaa. Kokemukseni perustuu noin kymmenen vuoden
> takaisiin piireihin.
Kaikki muuttuu nykyￜￜn viikoissa :)
>Miljoona kirjoitus kertaa
> on vielￜ vￜhￜn. Sitￜ on yritetty kiertￜￜ ohjelmallisesti jotta
> kirjoitukset tapahtuisi tasaisesti koko levyn alueelle. Tￜydellￜ
> evyllￜ sekￜￜn ei ole mahdollista eikￜ juuri auta. Tuskin kukaan
> vielￜ laittaa SSD:tￜ esimerkiksi swappi-levyksi
RAM on halpaa. Itsellï¿œni on 8 GB muistia.
SWAP, vaikkakin on olemassa, on tￜysin vailla kￜyttￜￜ.
Kￜyttelin pitkￜￜn pikkuista EeePC:tￜkin, 1 GB RAM, ilman SWAP:ia.
Ei ongelmia.
Sittemmin olen laittanut sille SWAP:in, jotta suspend to disk olisi
mahdollinen, halusin kokeilla sen toimivuutta.
Olen havainnut, ettￜ siitￜ ei ole hyￜtyￜ minulle, joten SWAP jￜￜnee
jatkossa taas pos.
>
> tai vastaavaan
> erityisen paljon kirjoituksia tarvitsevaan kￜyttￜￜn. Tai ainakin
> pitￜￜ olla isot ram write cachet, jotka pyritￜￜn harvoin
> kirjoitetaan flashiin.
Isoissa serveriasennuksissa SSD:n kￜyttￜ lisￜￜntyy koko ajan.
>
>> 2. Monimutkaisuus ei auennut. Solid State Disk = ei liikkuvia osia.
>> Ne liitetￜￜn koneeseen normaalain tavoin, esim SATA. Mikￜ niissￜ on
>> monimutkaista?
>>
>
> SSD:llￜ monimutkaisuus on kￜyttￜjￜltￜ peitetty ja on suunnittelijan
> murhe. Suunnittelussa on tapahtunut virheitￜ lￜhes kaikilla
> valmistajilla. Onneksi ovat onnistuneet suurimmaksi osaksi
> korjaamaan firmware pￜivityksillￜ
Kaikki menee nykyisin viikoissa eteenpï¿œin.
Olen puolisen vuotta seuraillut SSD:tￜ, koska olen aikeissa laittaa
sellaisen systeemilevyksi tￜssￜ kohtapuoliin.
>
>> 3. Hitaus? Ne ovat nopeita. Hyvinkin nopeita. Mikￜￜn pyￜrivￜ kiintolevy
>> ei yllￜ niiden nopeuksiin. En tietenkￜￜn tarkoita nyt sellaisia 30 euron
>> SSD-muisteja.
>>
>
> Kyllï¿œhï¿œn ne nopeita on kovalevyihin verrattuna, mutta kuitenkin
> suhteellisen hitaita lukuun verrattuna erityisesti pienillￜ
> tiedostoilla. Eivￜt juuri pￜihitￜ kovalevyjￜ kirjoituksessa.
Eivￜt hￜviￜkￜￜn.
>
>> Ainoa ongelma tￜllￜ hetkellￜ on hinta.
>> Ympￜristￜissￜ, joissa hinta ei ole ratkaisevin tekijￜ, niin kuin usein
>> kotona, ne ovat kￜytￜssￜ ja korvaavat kovalevyjￜ koko ajan.
>>
>> Tￜmￜ on hieno asia, kuluttajahintaiset ratkaisut alkavat olla
>> kovalevyjen parin vuoden takaisissa hinnoissa :)
>>
>
> Toivotaan niin. Kuitenkin on suunnitelmissa hankkia teran
> kovalevyjￜ edelleen. :)
Kyllￜ tￜￜllￜkin kovalevyt on datan (lￜhinnￜ video- ja audiokalaa joku 3
teraa) varastona.
Kaksiteraisetkin maksavat vaan sata - parisataa/kpl, sillￜ ei tahtonut
saada 500 GB pari vuotta sitten,
SSD:llￜ ei ole mitￜￜn jakoa vielￜ tuossa, mutta jo vuodenkin pￜￜstￜ
tilanne lienee aivan toinen.
Vahis
--
"Sunrise 9:19am (EET), sunset 3:36pm (EET) at Espoo, FI (6:16 hours
daylight)"
http://waxborg.servepics.com
Linux 2.6.25.20-0.5-default #1 SMP 2009-08-14 01:48:11 +0200 x86_64
1:10pm up 71 days 18:11, 11 users, load average: 0.06, 0.19, 0.25
Viljo Mustonen
> On 01/10/2010 01:05 PM, Viljo Mustonen wrote:
>> Vahis wrote:
>>
>>> On 01/10/2010 10:51 AM, Viljo Mustonen wrote:
>> Monimutkaisuudella tarkoitin erasointi/kirjoitus
>> tapahtumaa. Kokemukseni perustuu noin kymmenen vuoden
>> takaisiin piireihin.
>
> Kaikki muuttuu nykyￜￜn viikoissa :)
>
Flashin perusteet eivￜt ole muuttuneet kymmenessￜ vuodessa.
Kuluttaja laitteissa on menty huonompaan suuntaan MLC
( multi-level cell ) piireillￜ.
Jotain muuta tarvitsisi tulla tilalle.
--
Viljo
Vahis
> Vahis wrote:
>
>> On 01/10/2010 01:05 PM, Viljo Mustonen wrote:
>>> Vahis wrote:
>>>
>>>> On 01/10/2010 10:51 AM, Viljo Mustonen wrote:
>>> Monimutkaisuudella tarkoitin erasointi/kirjoitus
>>> tapahtumaa. Kokemukseni perustuu noin kymmenen vuoden
>>> takaisiin piireihin.
>>
>> Kaikki muuttuu nykyￜￜn viikoissa :)
>>
>
> Flashin perusteet eivￜt ole muuttuneet kymmenessￜ vuodessa.
> Kuluttaja laitteissa on menty huonompaan suuntaan MLC
> ( multi-level cell ) piireillￜ.
Minua himottaa tￜmￜ, tyyppiￜ SLC:
http://www.ssdisk.eu/memoright_32_gt.php
Nￜyttￜisi makselevan tￜnￜpￜnￜ 600 dollaria.
http://www.amazon.com/MemoRight-GT-32GB-SLC-SSD/dp/B00208P1HC
> Jotain muuta tarvitsisi tulla tilalle.
>
Siihen asti pitￜￜ kuitenkin pￜￜstￜ SSD:llￜ. Niiden kￜyttￜ menee katosta
lï¿œpi muutamassa kuukaudessa, luulen :)
Odottelen vielￜ hetken, pakko ei ole (ellei nykyinen levy hajoa) ennen
kesￜￜ, silloin on pakko pￜivittￜￜ kￜyttis.
Silloin viimeistￜￜn menen varmaankin tuohon yllￜmainittuun, jos taas
levyrikon vuoksi joudun pikana tekemￜￜn, jokin halvempi saa kelvata :)
Vahis
--
"Sunrise 9:19am (EET), sunset 3:36pm (EET) at Espoo, FI (6:16 hours
daylight)"
http://waxborg.servepics.com
Linux 2.6.25.20-0.5-default #1 SMP 2009-08-14 01:48:11 +0200 x86_64
2:03pm up 71 days 19:04, 11 users, load average: 0.33, 0.34, 0.29
Pertti Kosunen
> RAM on halpaa. Itsellï¿œni on 8 GB muistia.
Ei ole, jos tarvitaan teratavuja. Muutenkin hinnat on korkealla.
Anssi Saari
> Vￜkisin itsellￜ hiipii mieleen, ettￜ uusi tekniikka (ehkￜ RRAM?) on
> nurkan takana ja nyt pitￜￜ flash tuotatolinjat "ajaa loppuun" ennen
> kuin uusi tekniikka otetaan kￜyttￜￜn.
Toki miljardien tuotantolinjat pitￜￜ ajaa loppuun, mutta ei flashin
kysyntￜ minnekￜￜn heti katoaisi vaikka RRAM nyt tulisikin. Labrasta on
vaan pitkￜ matka ensin kaupalliseen tuotantoon ja sitten
massatuotantantoon. Oleellista on ettￜ pitￜￜ pystyￜ tarjoamaan jotain
oikeasti kilpailukykyistￜ, mikￜ ei ole ihan helppoa kun flashiￜ on
kehitetty vuosikymmeniￜ.
Vahis
Jos tarvitaan teratolkulla keskusmuistia, ei olla enￜￜ ihan tavan
kￜytￜssￜ. Ja tuon pￜￜlle kovalevyllￜ olevaa SWAP:ia.
Niissￜ ei ehkￜ ole tￜmￜn sￜikeen otsikon mukaista varustustakaan.
Toisaalta en usko, ettￜ on tolkun hommaa pihdata RAM:in mￜￜrￜssￜ ja
kￜyttￜￜ vastaavasti SWAP:ia edes kotikoneissakaan, vai mitￜ?
Vahis
--
"Sunrise 9:19am (EET), sunset 3:36pm (EET) at Espoo, FI (6:16 hours
daylight)"
http://waxborg.servepics.com
Linux 2.6.25.20-0.5-default #1 SMP 2009-08-14 01:48:11 +0200 x86_64
2:56pm up 71 days 19:57, 11 users, load average: 0.11, 0.17, 0.23
Akseli M�ki
>Ja mill� meinaat saada sen tiedon sinne ROM:n? Taino saahan sen sinne,
>mutta sit� ei sitten sen yhden kirjoutuskerran j�lkeen muuteta ->
>k�ytt�kelvoton kovalevy.
PW ei nyt vain tied�, ett� ROM muistin sis�lt� kirjoitetaan vain sen
valmistuksen aikana, jonka j�lkeen muistin sis�lt�� ei voi muuttaa.
Tietokoneen BIOS on perinteisesti ollut ROM mutta nyky��n ei, ehk�
siit� on syntynyt sekaannus.
Pekka
>
> PW ei nyt vain tied�, ett� ROM muistin sis�lt� kirjoitetaan vain sen
> valmistuksen aikana,
T�ytyy t�ss� nyt el�kel�isi� sen verran kompata ett� tarjotaan
pelastukseksi sit� ett� ko. kirjoittaja varmaankin tarkoitti
Flash-ROM:eja mutta arveli ett� asiantunteva lukijakunta ymm�rt�� vaikka
puhutaan lyhyesti pelkist� ROMmeista.
Helia-Haagan opinn�ytety� vahvistaa t�m�n faktan.
http://myy.haaga-helia.fi/~a0702491/ryhm%E4ty%F64.doc
> Tietokoneen BIOS on perinteisesti ollut ROM mutta nyky��n ei, ehk�
> siit� on syntynyt sekaannus.
Menn��n tosiaan aika pitk�lle. Koska vuosi ehti juuri vaihtua niin pit��
alkaa puhua ett� 20 vuotta taaksep�in niin ollaan BIOS ROM:ien
aikakaudella. http://en.wikipedia.org/wiki/BIOS#IBM_PC-compatible_BIOS_chips
Ukkikin keitti�st� huusi ja kertoi vahvistukseksi ett� on niit�
sellaisia tosiaan oikeastikin ollut, oli ainakin h�nen nuoruudessakin.
PW
Ymm�rrykseni t�ss� asiassa on lis��ntynyt - kiitos!