Kotiverkon laitteet
Joose
kanssa. Piuhaa on vedetty sisärempan yhteydessä joka kammariin,
pistokkeita on alakerrassa noin 15 kpl. Gigaista sisäverkkoa ajattelin,
piuhat on valittu sen mukaan parhaasta päästä.
Verkkoon kytketään ainakin:
- pöytäkone
- perus WLAN-tukiasema läppäreille / kännyköille keskelle taloa
- yksi Dreambox (jatkossa todennäköisesti pari lisää)
- palvelin (tulostus, tiedostot, Dreambox-tallennukset ym.)
- ehkä piakkoin vielä PS3
Nettiin mennään 8-megaisen ADSL:n kautta. Tällä hetkellä verkkojohtojen
päät ja puhelinlanka roikkuvat samassa kaapissa ja mietin mitä rautaa
laitetaan välille, ensi viikolla pitäisi mennä kauppaan. Tällä hetkellä
(kerrostalossa) palvelin on kiinni netissä ja jakaa sen sisäverkkoon
toimien myös DHCP-palvelimena. Tätä ratkaisua en enää halua käyttää.
Mutta mitä laitteita tarvitsen?
1) Yksi laite joka hoitaa kaiken? (Tuskin löytyy 16 porttisia...)
2) ADSL-modeemi palomuurilla + 16 porttinen kytkin?
3) ADSL-modeemi + erillinen palomuurilaite + 16-porttinen kytkin?
Onko ratkaisuilla 2 tai 3 selkeitä etuja? Minkämerkkisiä laitteita? Mitä
välttää?
Kiitos neuvoista jo etukäteen!
t: Joose
Jukka Aho
> Muutto omakotitaloon on edessä, ja nyt pähkäilen kotiverkon
> toteutuksen kanssa. Piuhaa on vedetty sisärempan yhteydessä joka
> kammariin, pistokkeita on alakerrassa noin 15 kpl. Gigaista
> sisäverkkoa ajattelin, piuhat on valittu sen mukaan parhaasta päästä.
>
> Verkkoon kytketään ainakin:
> - pöytäkone
> - perus WLAN-tukiasema läppäreille / kännyköille keskelle taloa
> - yksi Dreambox (jatkossa todennäköisesti pari lisää)
> - palvelin (tulostus, tiedostot, Dreambox-tallennukset ym.)
> - ehkä piakkoin vielä PS3
>
> Nettiin mennään 8-megaisen ADSL:n kautta. Tällä hetkellä
> verkkojohtojen päät ja puhelinlanka roikkuvat samassa kaapissa ja
> mietin mitä rautaa laitetaan välille, ensi viikolla pitäisi mennä
> kauppaan.
Päätä seinärasioista komeroon tulevat verkkokaapelit kiinteästi seinään
ruuvattuun ristikytkentäpaneeliin ("patch panel"):
<http://www.chinapans.com/images/25p-voice-panel-00912900-33-3.jpg>
<http://www.saunalahti.fi/znark/kotiverkko/>
Kaapelit päätetään siis paneelin peräosassa oleviin Krone-hahloihin (tai
vastaaviin):
<http://www.vpi.us/installation/assemble-cat5e-panels.html>
Kun ristikytkentäpaneeli on komeron seinässä - eli taloon kiinteästi
kuuluva verkkokaapelointi on valmis ja suojattu mekaanista rasitusta
vastaan - voit sen jälkeen vapaasti tehdä kaikenlaisia kytkentöjä
ristikytkentäpaneelin liittimistä aktiivilaitteisiin: kytkimiin,
servereihin, ADSL-modeemeihin, WLAN-reitittimiin ja mihin nyt
milloinkin - tai myös passiivisia reitityksiä suoraan verkkorasiasta
toiseen, jos sellaisia joskus johonkin erikoistarkoitukseen vaaditaan.
Kytkennät tehdään muuten normaaleilla, mutta tavallista lyhyemmillä
verkkokaapeleilla, joita siis myös on hyvä hankkia sopiva nippu samalla
kun itse paneelinkin ostaa:
<http://www.worldofstock.com/slides/BTE1352.jpg>
Sopiva mitta patch-kaapeleille voisi olla esimerkiksi metri, mutta asia
riippuu tietysti kytkimen ja muiden aktiivilaitteiden sijoituksesta
paneeliin nähden. Jonkin verran on työvaraa syytä olla ettei
kytkennöistä tule mitään pinkeitä viulunkieliä.
Kaikkien verkkorasioiden ja liittimien ei yleensä tarvitse välttämättä
olla koko ajan aktiivisena, vaan voit kytkeä rasioita aktiiviseksi eri
puolilla taloa tarpeen mukaan: vaihtamalla patch-kaapelin paikkaa
paneelissa. Kytkimenkään ei tällöin tarvitse sisältää yhtä monta porttia
kuin talossa on verkkopistokkeita, vaan se voi olla jokin pienempi ja
halvempikin malli.
Lisäksi on mahdollista jakaa talon verkkoa ja verkkorasioita tai niiden
liittimiä "fyysisesti" erillisiin osiin ja ryhmiin (suojattu kotiverkko,
vierasverkko, DMZ, suora Internet-reititys jne.) jos tarvetta moiseen
on - tai reitittää samaa kaapelointia pitkin muutakin kuin
verkkoliikennettä: sopivilla sovittimilla esimerkiksi analogista video-
tai äänisignaalia, lankapuhelinsignaalia, tai valvonta-, hälytys-,
anturi- yms. tietoa.
En tiedä Suomen nykyhinnoista, mutta jos suomalaiset jälleenmyyjät
myyvät paneeleitaan liian kalliilla, niin halvalla voi tilata Saksasta;
esimerkiksi saksalaisten hintavertailujen kautta etsimällä. (Näin itse
aikoinaan tein.) Tai vaikkapa jenkkilästä. Paneeli kannattaa ostaa
valmiiksi kalustettuna; verkkoliittimineen päivineen, sillä erillisten
liittimien ostaminen pelkkään tyhjään paneelirunkoon on yleensä melko
kallista.
> Tällä hetkellä (kerrostalossa) palvelin on kiinni netissä
> ja jakaa sen sisäverkkoon toimien myös DHCP-palvelimena. Tätä
> ratkaisua en enää halua käyttää.
> Mutta mitä laitteita tarvitsen?
>
> 1) Yksi laite joka hoitaa kaiken? (Tuskin löytyy 16 porttisia...)
> 2) ADSL-modeemi palomuurilla + 16 porttinen kytkin?
> 3) ADSL-modeemi + erillinen palomuurilaite + 16-porttinen kytkin?
Riippuu paljolti siitä, minkälaiset tekniset vaatimukset asetat
reititintoiminnoille, palomuuritoiminnoille ja (NAPT-tyyliseen)
verkonjakoon liittyville erityisominaisuuksille - eli kuinka paljon
kaiken tulee olla itse vapaasti säädettävissä ja kuinka helposti.
Toteutuksiahan on sekä kurjia että vähemmän kurjia.
Halvoissa kuluttajatölkeissä toteutukset eivät nyt ylipäänsäkään mitään
erityisen kaksisia omasta mielestäni ole ja joissain halvoissa
erillislaitteissa on myös kapasiteettiongelmia jos liikennettä ja
sisäverkon koneita on paljon. Itse vihaan myös kaikenlaisia kömpelöjä
webbisivukäyttöliittymiä asetusten säädössä.
Olenkin suosinut tyhmiä ja halpoja aktiivilaitteita ja hoitanut
keskittänyt kaiken "älyn" (reititykset, palomuurittelut,
porttiforwardoinnit, VPN-yhteydet, DHCP-serverit yms.) komerossa
hyrräävälle Linux-koneelle, joka tarjoaa sitten myös kaikenlaisia
lisäpalveluja sekä ulkomaailmaan ja kotiverkon suuntaan. Tällöin ei
ainakaan ole tullut vastaan rajoja sille, mitä voi tehdä ja mitä ei.
(Erillislaitteet olen säätänyt tyhmiksi silloiksi ja ottanut niistä
kaikenlaiset omat muurit ja käytönestot pois.)
Mutta jos itse olet jo kokeillut tällaista ratkaisua ja haluat siitä
eroon, niin ehkä kannattaa kuitenkin varmuuden vuoksi harkita sellaista
rautaa, johon voi asentaa firmwareksi OpenWRT:n, jolloin
monipuolisempaankin ja omaehtoisempaan säätelyyn on tarvittaessa
mahdollisuus:
<http://en.wikipedia.org/wiki/OpenWrt>
--
znark
Pertti Kosunen
> 2) ADSL-modeemi palomuurilla + 16 porttinen kytkin?
> 3) ADSL-modeemi + erillinen palomuurilaite + 16-porttinen kytkin?
>
> Onko ratkaisuilla 2 tai 3 selkeitä etuja? Minkämerkkisiä laitteita? Mitä
> välttää?
Kakkosesta voi hypätä kolmoseen, jos tulee tarve. TeleWell TW-EA501 v3.0
on vakaa purkki myös NAT päällä eikä pitäisi olla
yhteensopivuusongelmia minkään palveluntarjoajan laitteiden kanssa.
M.E.
> Mutta mitä laitteita tarvitsen?
Itse laittaisin tuossa tapauksessa ehkä:
- ADSL modeemi (esim. mainostettu TW-501 V3.0 on ihan hyvä)
- pari kpl 8-porttisia gigabitin kytkimiä (nämä ovat yleensä kaksin
huomattavasti halvempia, esim. D-Linkit n. 40 eur, kuin yksi 16-bittinen
ja jos toinen hajoaa niin puolet sisäverkosta on vielä toiminnassa)
Lisäksi kahdella kytkimellä on helppo tarpeen vaatiessa esim. erottaa
sisäverkko ja ulkoinen verkko - esim. tuossa TW:ssä on muistaakseni
vakiona 1-2 portit NATattu ja 3-4 ulkoisessa verkossa.
Itse aikoinaan Linux-muurista / DHCP:stä tuohon pelkkään
modeemiratkaisuun siirtyneenä en sitä hirveästi huonompana ratkaisuna.
Helpompi ylläpitää ja jokatapauksessa esim. työasemissa on omat
palomuurit (uloslähteviä yhteyksiä / muuttuneita ohjelmia ei mikään
rautamuuri estä).
--
Bibamus, moriendum est...
*VW-2.8-V6-30V-4WD (lyhenteet kunniaan)*
Joose
Näinhän se pitää ilman muuta tehdä, kiitoksia vinkeistä! Mielessä oli
vain laittaa normaalit pistokkeet johtojen päihin ja liittää suoraan
kytkimeen, mutta tuohan on ilman muuta järkevämpi tapa. Ainakin
kaapelointi on ehjä vielä parinkymmenen vuoden jälkeenkin (mutta onkohan
verkon siirtonopeus on enää ajan tasalla =D). Eikä tosiaan tiedä onko
jatkossa tarpeen erikoisempiin sovelluksiin.
Tässä tulee taas vastaan oma osaaminen - serverissä pyörii XP, jossa
juuri sain porttiforwardoinnit kohdilleen ja netin jaettua - eli enpä
uskalla ihan suoraan lähteä Linux-serveriä konffaamaan, koska osaaminen
sillä puolella ei ole ihan huippua. Käytännön syistä täytyy siis
turvautua erillislaitteisiin, webbikäyttöliittymät ym. eivät ole
ongelma, koska todennäköisesti konffata ei tarvitse ihan joka päivä
kuitenkaan.
XP-serverillä voisi toki jatkaa, mutta omien kokemusten mukaan nopeus
alkaa tulla vastaan kun kuormitusta on vähänkin enemmän. Voisiko tähän
saada helpotusta esim. laadukkailla erillisverkkokorteilla, tuskin tuo
prosessorikuormasta on kiinni? Vai onko?
Onko antaa jotain suositusta mitä laitteita ei ainakaan kannata hankkia,
jos haluaa välttyä kapasiteettiongelmilta?
t: Joose
Joose
> Joose wrote:
>> Mutta mitä laitteita tarvitsen?
>
> Itse laittaisin tuossa tapauksessa ehkä:
> - ADSL modeemi (esim. mainostettu TW-501 V3.0 on ihan hyvä)
> - pari kpl 8-porttisia gigabitin kytkimiä (nämä ovat yleensä kaksin
> huomattavasti halvempia, esim. D-Linkit n. 40 eur, kuin yksi 16-bittinen
> ja jos toinen hajoaa niin puolet sisäverkosta on vielä toiminnassa)
Näinhän se varmaan kannattaa tehdä...
> Lisäksi kahdella kytkimellä on helppo tarpeen vaatiessa esim. erottaa
> sisäverkko ja ulkoinen verkko - esim. tuossa TW:ssä on muistaakseni
> vakiona 1-2 portit NATattu ja 3-4 ulkoisessa verkossa.
... tai pikemminkin näin, tässähän on muuten aivan erinomainen ratkaisu!
Periaatteessa ei ole suuri kustannus laittaa pystyyn myös toista WLANia
vieraiden käyttöön, tällöin kotiverkon turvallisuuden suhteen ei
tarvitsisi olla ihan niin vainoharhainen. Samoin muutaman vuoden päästä
jos alkaa mukuloiden hakkerikavereita rampata, niin ei tarvitse murehtia
mahdollisia jäyniä. Periaatteessa vieras-WLANin voisi vaikka pitää ihan
salaamattomana niin olisi vieraiden satunnainen netin käyttö vaikka
kännykällä vielä astetta helpompaa (ja tuskinpa tuota kukaan voisi
väärinkäyttääkään ainakaan suuremmissa mitoissa kun naapuriinkin on
parisataa metriä).
> Itse aikoinaan Linux-muurista / DHCP:stä tuohon pelkkään
> modeemiratkaisuun siirtyneenä en sitä hirveästi huonompana ratkaisuna.
> Helpompi ylläpitää ja jokatapauksessa esim. työasemissa on omat
> palomuurit (uloslähteviä yhteyksiä / muuttuneita ohjelmia ei mikään
> rautamuuri estä).
Tosiaan erillinen palomuurilaite tuskin on tarpeen, unohdinpa jo että
jonkinlainen palomuuri on melkein koneilla silti pidettävä.
t: Joose
PW
> Itse laittaisin tuossa tapauksessa ehkä:
> - ADSL modeemi (esim. mainostettu TW-501 V3.0 on ihan hyvä)
> Lisäksi kahdella kytkimellä on helppo tarpeen vaatiessa esim. erottaa
> sisäverkko ja ulkoinen verkko - esim. tuossa TW:ssä on muistaakseni
> vakiona 1-2 portit NATattu ja 3-4 ulkoisessa verkossa.
Tuossa modeemissa ei ole WLAN:a. Alkaa muutenkin olemaan jo vanha, joten
jos hinta ei ole määräävä tekijä, niin uudempaa modeemia kannattaa
harkita. Samat porttiasiat on uudemmissakin modeemeissa
Asetettavissahan nuo porttiasetukset on tarvittaessa.
Ehkäpä tässä kuussa tulossa oleva EA515 :-) Siinä on gigabittikytkin ja
802.11/n nopeuteen yltävä WLAN. Tässä kuussa kuulemma on markkinoille
tulossa.
Pertti Kosunen
> Tuossa modeemissa ei ole WLAN:a.
Ei niin joten sitä ei tarvitse boottailla viikon välein.
PW
> PW wrote:
>> Tuossa modeemissa ei ole WLAN:a.
>
> Ei niin joten sitä ei tarvitse boottailla viikon välein.
Ei mutta modeemin WLAN voisi olla vierasvara :-)
Siltaavien porttien perään voisi laittaa reitittimen, jossa on palomuuri
ja oma WLAN.
Joose
WLAN tulee joka tapauksessa erikseen, muut verkkoromppeet kun ovat
ikävästi talon nurkassa ja metallikaappikin vaikeuttaisi0 yhteyksiä.
Mutta sen suhteen ei siis ongelmaa. Ja periaatteessa mieluimmin ostan
vanhan toimivaksi havaitun laitteen, hintakaan ei ole paha.
Mites muuten kotiverkon nopeus menee, jos ADSL ymmärtää vain
satamegaista verkkoa? Määräytyykö koko verkon nopeus sen mukaan? Ts.
ymmärtääkö ADSL:n perään tuleva kytkin käyttää muissa yhteyksissä
suurempaa nopeutta vai pakotetaanko koko verkko satamegaiseksi?
t: Joose
PW
> Mites muuten kotiverkon nopeus menee, jos ADSL ymmärtää vain
> satamegaista verkkoa? Määräytyykö koko verkon nopeus sen mukaan? Ts.
> ymmärtääkö ADSL:n perään tuleva kytkin käyttää muissa yhteyksissä
> suurempaa nopeutta vai pakotetaanko koko verkko satamegaiseksi?
Riippuu mitä kysymykselläsi tarkoitat :-)
Jos kytket kaikki tietokoneet sen ADSL-modeemin kautta, niin
ADSL-modeemin porttinopeus on sisäverkon nopeutta rajoittava tekijä.
WLAN:n nopeus rajoittaa nopeuden LAN-verkon laitteiden välillä.
Jos haluat verkon toimivan nopeammalla nopeudella, niin laitteet tulee
valita ja kytkeä sen mukaisesti.
Minulla vapautui TW:n modeemi, kun siirryin kaapeliverkon käyttäjäksi.
Kaapelimodeemin perään kytkin gigabit reitittimen, jossa on palomuuri ja
sen 802.11/n:n otin läppäriin käyttään 802.11/n sovittimella (300 mbps),
ettei verkko hidasta yhteyttä.
Esa Heikkinen
> 1) Yksi laite joka hoitaa kaiken? (Tuskin löytyy 16 porttisia...)
> 2) ADSL-modeemi palomuurilla + 16 porttinen kytkin?
> 3) ADSL-modeemi + erillinen palomuurilaite + 16-porttinen kytkin?
Meillä on "hajautettu" ratkaisu, jossa on pyritty minimoimaan
kaapeleiden määrää (ovat usein hankalia reitittää vanhaan taloon).
Kytkimiä on siis useita ja ne sijaitsevat siellä missä tarvettakin on ja
missä pääsy kytkimelle on kohteista helpointa toteuttaa. Ideana on
hyödyntää gigabitin verkon tehoa keskittämällä useamman koneen liikenne
aina yhteen "runkokaapeliin" joka sitten menee läpi vaikeimmista
paikoista tai pidempiä matkoja seuraavalle kytkimelle.
Esimerkiksi makuuhuoneissa on riittänyt yksi ainoa kiinteä verkkopistoke
per huone. Jos laitteita tarvitaan enemmän niin esimerkiksi 5-porttinen
gigabitin kytkin ei maksa montaa kymppiä.
Kellaritilassa on sitten serveri yms. ja ADSL-reititin (TW EA716 V2, en
tiedä onko myynnissä enää) jonka kautta mm. 4 jatkuva-aikaista
VPN-tunnelia vanhempien ja sukulaisten luo ja sen sellaista. Toiminut
ihmeen hyvin viimeaikoina, kunhan ei päivitä uusinta softaa. Alussa
toimi tosi huonosti (kaatuili parin viikon välein) mutta ovat vahingossa
julkaisseet ohjelmaversion joka pysyy pystyssä vaikka vuoden.
Ai niin ja kannattaa muistaa myös varmennettu sähkönsyöttö, sillä
ainakin ADSL-yhteys pelittää vaikka sähköä ei olisikaan (myös
ADSL-keskuksissa on jonkin sortin varmennettu sähkönsyöttö). Tällä
hetkellä itsellä on vasta kellaritilat (ATK+työtilat+kotiteatteri)
varmennetussa syötössä, mutta kunhan uusi 5 kVA UPS saadaan jossain
vaiheessa käyttöön, on tarkoitus teettää UPS-keskus jonka perään tulisi
sitten kaikki makuuhuoneet, olohuone sekä nykyisinkin varmennetut
kellaritilat. Kunhan vaan löytyy jostain asentaja, joka tuntee
tällaisiin virityksiin liittyvät määräykset... :)
Anssi Saari
> Tuo 501 on eräs parhaimpia ns. yrityskäyttöön tehtyjä modeemeja
> telewellillä, mitä sillä ikinä onkaan ollut!
> Ei todellakaan tarvitse boottailla.
Olin samaa mieltä, mutta sitten tuli päivitettyä softaa.
Yhteysnopeudet nousi samalle tasolle kuin 510v4:ssä, mutta yhteys
alkoi aivan samoin kuin 510:ssa pätkimään ajoittain. Siitä pääsi eroon
purkin boottaamalla tai kiroilemalla muutaman minuutin.
Kaapelimopon kanssa ei ole toistaiseksi ollut ongelmia.
PW
> Yhteysnopeudet nousi samalle tasolle kuin 510v4:ssä, mutta yhteys
> alkoi aivan samoin kuin 510:ssa pätkimään ajoittain. Siitä pääsi eroon
> purkin boottaamalla tai kiroilemalla muutaman minuutin.
Minä sain boottailla 510v4:ää n. 1 kk:n kuluttua ja sen jälkeen
useamminkin. Tuohon kuukauteen pääsi taas hetkellisesti, kun palautti
modeemin tehdasasetuksille ja sitten teki asetukset uusiksi.
Nyt sitä ei enää tarvitse tehdä, kun 510v4 on siirtynyt vanhuudenlepoon
pakkaukseensa.
> Kaapelimopon kanssa ei ole toistaiseksi ollut ongelmia.
Tuossa Ciscon kaapelimodeemissa vain ihmetyttää Link-valon jatkuva
vilkkuminen.
PW
> Jos laitteita tarvitaan enemmän niin esimerkiksi 5-porttinen
> gigabitin kytkin ei maksa montaa kymppiä.
Ihan vain kommenttina - eihän nuo 5-porttiset ole todellisuudessa kuin
4-porttisia :-)
Anssi Saari
> Tuossa Ciscon kaapelimodeemissa vain ihmetyttää Link-valon jatkuva
> vilkkuminen.
Ihmettelen samaa Motorolassa. Tai valo on siinä PC/Activity. Jotain se
paukuttaa koko ajan, modeemi on kiinni kytkimessä ja siinä vilkkuu
valo samaan tahtiin. Jos jaksaisin niin katsoisin
liikenneanalysaattorilla mitä se elämöi.
Toisaalta, tuossa on myös Send ja Receive -valot ja ne palavat
tasaisesti koko ajan, tiedä sitten mitä niidenkin muka pitäisi
ilmaista.
Onkos sulla se Welhon 110M-yhteys jonka saatavuutta tämän vuoden
puolella epäilin aiemmin? Toimiiko kelvollisesti?
PW
> PW <_._@_._> writes:
>
>> Tuossa Ciscon kaapelimodeemissa vain ihmetyttää Link-valon jatkuva
>> vilkkuminen.
>
> Ihmettelen samaa Motorolassa. Tai valo on siinä PC/Activity. Jotain se
> paukuttaa koko ajan, modeemi on kiinni kytkimessä ja siinä vilkkuu
> valo samaan tahtiin. Jos jaksaisin niin katsoisin
> liikenneanalysaattorilla mitä se elämöi.
Kaikki muut valot palavat yhtäjaksoisesti (Power, DS, US ja On Line).
Tuo Link-valo näyttää olevan tässä modeemissa verkkokortin kytkentään
liittyvä valo (ei pala, jos ethernetkaapelin irroittaa).
Reitittimessä minulla vilkkuu WAN-valo melko tiuhaan ja hieman
harvempaan siinä vilkkuu verkkosähkön olemassaolosta kertova valo.
> Onkos sulla se Welhon 110M-yhteys jonka saatavuutta tämän vuoden
> puolella epäilin aiemmin?
On - sain modeemin 4.9 ja se sai yhteyden verkkoon 5.9, kun soitin
asiakaspalveluun ja kysyin, miksi ei yhteyttä synny.
> Toimiiko kelvollisesti?
Vähän vaikea antaa lopullista lausuntoa.
Nettailu sujuu hyvin, kuten tiedostojen imurointi ja sähköpostien luku
ja lähetyskin.
Joskus nyysseissä esiintyy hitaahkoksi kokemaani latautumista ja viestin
lähetystä, mutta en tiedä, onko tuossa syyllinen Awastin ilmainen
virustorjuntaohjelma, vai Welhon suljetut portit
http://www.welho.fi/Yksityisille/Asiakaspalvelu/TukiJaOhjesivusto/InternetpalveluistaUseinKysyttya/Tietoliikenneportit/tabid/645/Default.aspx
, vaikka mielestäni tuolla ei juuri vaikutusta voisi asiaan olla.
Kokonaisuus tuntuu olevan OK.
Esa Heikkinen
> Ihan vain kommenttina - eihän nuo 5-porttiset ole todellisuudessa kuin
> 4-porttisia :-)
Ihan miten sen nyt ottaa... :-)
PW
> PW kirjoitti:
>
>> Ihan vain kommenttina - eihän nuo 5-porttiset ole todellisuudessa kuin
>> 4-porttisia :-)
>
> Ihan miten sen nyt ottaa... :-)
>
lähtevää (LAN) eli 4 tietokonetta siihen saa liitettyä.
Hantte
Montako porttia (liitintä) verkkoa varten siellä on?
--
Hantte
So many fantastic colours, I feel in a wonderland
Many fantastic colours, makes me feel so good
Anssi Saari
Ei kytkimissä kyllä yleensä mitään WAN-porttia ole. Reitittimissä voi
ollakin, mutta sekin on yleensä konfiguraatiokysymys.
Esa Heikkinen
> Onhan niissä toki 5 kpl ethernetliitäntäpaikkaa - 1 tuleva (WAN) ja 4
> lähtevää (LAN) eli 4 tietokonetta siihen saa liitettyä.
Ei esimerkiksi noissa Linksyseissä mitä meillä suositaan, ole kuin 5
samanarvoista LAN-porttia. Kytkentäjärjestyksellä ei sinänsä ole
merkitystä, se yhdistää 5 eri laitetta toisiinsa tai kuten meillä, 4 eri
laitetta "runkoverkon" kautta seuraavalle kytkimelle.
Ja tätä se tekee täysin "tyhmänä" eli sitä ei voi millään tapaa säädellä
kuten reitittimiä, joissa on sitten se WAN-porttikin ja joku tietty
IP-osoiten josta löytyy kytkimen webbihallinta.
PW
> PW kirjoitti:
>
>> Onhan niissä toki 5 kpl ethernetliitäntäpaikkaa - 1 tuleva (WAN) ja 4
>> lähtevää (LAN) eli 4 tietokonetta siihen saa liitettyä.
>
> Ei esimerkiksi noissa Linksyseissä mitä meillä suositaan, ole kuin 5
> samanarvoista LAN-porttia. Kytkentäjärjestyksellä ei sinänsä ole
> merkitystä, se yhdistää 5 eri laitetta toisiinsa tai kuten meillä, 4 eri
> laitetta "runkoverkon" kautta seuraavalle kytkimelle.
Miten sen kautta pääsee Internettiin, jos siihen on kytketty 4 laitetta
ja seuraava kytkin - vai tarkoitatko seuraavalla edellistä?
Pelkän 5 laitteen paikallisverkon tuolla voi tietenkin muodostaa.
Otsikon mukaisesta kotiverkosta ilmeisesti halutaan yhteys myös
ulkomailmaan.
> Ja tätä se tekee täysin "tyhmänä" eli sitä ei voi millään tapaa säädellä
> kuten reitittimiä, joissa on sitten se WAN-porttikin ja joku tietty
> IP-osoiten josta löytyy kytkimen webbihallinta.
Katsoin erään 5-porttisen kytkimen kuvaa, jossa se 5:s oli hieman
erillään muista (Netgear). Tyhmä laite tuo lienee - hinnasta päätellen.
Peruin sen tilauksen ja tilasin reitittimen, jossa on myös WLAN. Tuossa
reitittimessä lukee WAN-portissa Internet. Sopii minun pieneen
kotiverkkooni.
Mikko Saukkoriipi
> Esa Heikkinen kirjoitti:
>> PW kirjoitti:
>>
>>> Onhan niissä toki 5 kpl ethernetliitäntäpaikkaa - 1 tuleva (WAN) ja 4
>>> lähtevää (LAN) eli 4 tietokonetta siihen saa liitettyä.
>>
>> Ei esimerkiksi noissa Linksyseissä mitä meillä suositaan, ole kuin 5
>> samanarvoista LAN-porttia. Kytkentäjärjestyksellä ei sinänsä ole
>> merkitystä, se yhdistää 5 eri laitetta toisiinsa tai kuten meillä, 4
>> eri laitetta "runkoverkon" kautta seuraavalle kytkimelle.
>
> Miten sen kautta pääsee Internettiin, jos siihen on kytketty 4 laitetta
> ja seuraava kytkin - vai tarkoitatko seuraavalla edellistä?
>
Todennäköisesti se seuraava kytkin on kytketty jonkinlaiseen
reitittimeen. Kytkimiä voi olla vaikka kymmenen, kunhan joku niistä on
yhteydessä nettiin niin kaikki ovat yhteydessä nettiin.
PW
Yleensä verkkoa katotaan kai verkon lähtöpisteestä eteenpäin. Jos on
kyse verkon viimeisestä pisteestä, niin seuraavasta puhuminen lienee
pelkkää hämäyspyrkimystä!
M.E.
> PW kirjoitti:
> Mites muuten kotiverkon nopeus menee, jos ADSL ymmärtää vain
> satamegaista verkkoa? Määräytyykö koko verkon nopeus sen mukaan? Ts.
> ymmärtääkö ADSL:n perään tuleva kytkin käyttää muissa yhteyksissä
> suurempaa nopeutta vai pakotetaanko koko verkko satamegaiseksi?
Jos "kierrätät" yhteyden ADSL modeemin kautta, niin toki. Eli jos
esim. kaksi gigaista kytkintä on liitetty toisiinsa vain ADSL-modeemin
kautta asioivat ne toistensa kanssa 100 megaisena.
Eli gigaiset kannattaa yhdistää toisiinsa suoraan.
Se että tuohon gigaiseen liitettynä jotkut laitteet toimivat vain 10
tai 100 megaisena ei ole ongelma - kaikki gigaa puhuvat liikkuvat
gigaisella nopeudella keskenään. Sehän se on koko kytkimen idea - toisin
kuin esim. hubeissa.
Mika Ristolainen
>
> Yleensä verkkoa katotaan kai verkon lähtöpisteestä eteenpäin.
Alkup. yliopistoverkko?
Cern, jossa "html" kehitettiin?
Läppäri?
Päytäkone?
DNS-juuripalvelin?
listaa voisi jatkaa....
Mikä on verkon lähtöpiste?
IVO (betasoihtuineen ;)?
-MR-
PW
> Se että tuohon gigaiseen liitettynä jotkut laitteet toimivat vain 10
> tai 100 megaisena ei ole ongelma - kaikki gigaa puhuvat liikkuvat
> gigaisella nopeudella keskenään. Sehän se on koko kytkimen idea - toisin
> kuin esim. hubeissa.
Menee hieman ohi gidaisesta, mutta jos samalla WLAN:lla on käytössä
useampi laite, niin silloin kaikki toimii sen hitaimman mukaan.
PW
> PW wrote:
>>
>> Yleensä verkkoa katsotaan kai verkon lähtöpisteestä eteenpäin.
> Mikä on verkon lähtöpiste?
Lähtöpisteellä tarkoitin sitä paikkaa, mihin tulee Internetyhteys (tai
muu ulkoinen yhteys) ja mistä muu kiinteistön verkko haaraantuu eri
käyttölaitteille.
Mika Ristolainen
Mjoo - voi sen tietty noinkin ajatella.
Ehkä omaa päätä "sekoittaa" muutaman verkokurssit (ei en todellalkaan
osaa verkoja kummoisesti) ja ajattelen verkkoja aliverkoina, joita
sitten reititetään tarpeen mukaan. Verkko on vai alue, jolla ei ole
alkua tai loppua - tai päätä eikä häntää :-D
-MR-
Joose
> Ai niin ja kannattaa muistaa myös varmennettu sähkönsyöttö, sillä
> ainakin ADSL-yhteys pelittää vaikka sähköä ei olisikaan (myös
> ADSL-keskuksissa on jonkin sortin varmennettu sähkönsyöttö). Tällä
> hetkellä itsellä on vasta kellaritilat (ATK+työtilat+kotiteatteri)
> varmennetussa syötössä, mutta kunhan uusi 5 kVA UPS saadaan jossain
> vaiheessa käyttöön, on tarkoitus teettää UPS-keskus jonka perään tulisi
> sitten kaikki makuuhuoneet, olohuone sekä nykyisinkin varmennetut
> kellaritilat. Kunhan vaan löytyy jostain asentaja, joka tuntee
> tällaisiin virityksiin liittyvät määräykset... :)
Juu UPSit on tulossa. Yksi laitekaappiin, toinen serverille ja kolmas
pöytäkoneelle, harmi kun ei tullut mieleen vetäistä saman tien
varmennettuja syöttöjä läpi talon niin olisi selvinnyt yhdellä isolla.
Vai onko useampi pieni halvempi?
Velipoika suositteli APC:n laitteita, onko arvon raadilla parempia
vaihtoehtoja (tai vältettäviä merkkejä)?
t: Joose
PW
> Velipoika suositteli APC:n laitteita, onko arvon raadilla parempia
> vaihtoehtoja (tai vältettäviä merkkejä)?
Mitä noita UPS:ja turhaan hankit - hanki samalla kunnollinen
varavoimageneraattori :-)
M.E.
> Mitä noita UPS:ja turhaan hankit - hanki samalla kunnollinen
> varavoimageneraattori :-)
Tuokin on hyvä vetää UPSin läpi niin päästään eroon piikeistä,
"epätasaisesta" sähköstä ja mahdollisista viiveistä käynnistyksen
yhteydessä. ;)
PW
> PW wrote:
>> Mitä noita UPS:ja turhaan hankit - hanki samalla kunnollinen
>> varavoimageneraattori :-)
>
> Tuokin on hyvä vetää UPSin läpi niin päästään eroon piikeistä,
> "epätasaisesta" sähköstä ja mahdollisista viiveistä käynnistyksen
> yhteydessä. ;)
Tuskin "epätasaisesta" sähköstä tuollakaan päästään eroon, ellei
siirrytä käyttämään tasavirtaa :-)
Silloin riittäisikin pelkät akustot ja UPS jäisi tarpeettomaksi :-)
Mika Ristolainen
vaikka olikin :-), niin...
No jos siitä akusta se UPS osa jätetään pois, niin aika lyhytaikaiseksi
se sähjkönsaanti kyllä tulee jäämään tai siten pitää ola iso
ydinparisto, josta saa sähköä.
Kun eihän UPS ota mitään kantaa siihen minkä "muotoista" sähköä liikkuu.
Itse nimenomaan rakenna tasasähkö upsin yhteen omaan projektiin.
-MR-
Karo Vallittu
> M.E. kirjoitti:
>> PW wrote:
>>> Mitä noita UPS:ja turhaan hankit - hanki samalla kunnollinen
>>> varavoimageneraattori :-)
Sen varavoimakoneenkin kanssa tarvitaan edelleen se UPS, ellei ole tarkoitus
pitää sitä konetta jatkuvasti käynnissä sähkökatkoksen varalta. :)
>>
>> Tuokin on hyvä vetää UPSin läpi niin päästään eroon piikeistä,
>> "epätasaisesta" sähköstä ja mahdollisista viiveistä käynnistyksen
>> yhteydessä. ;)
>
> Tuskin "epätasaisesta" sähköstä tuollakaan päästään eroon, ellei
> siirrytä käyttämään tasavirtaa :-)
> Silloin riittäisikin pelkät akustot ja UPS jäisi tarpeettomaksi :-)
Kyllä noi mun UPSien akustot sitä tasavirtaa syöttää, vaikka se invertterin
läpi sitten ajetaankin. :)
Ja niinkuin kaikki online tyyppiset upsit, jotka syöttävät suojattuja
laitteita jatkuvasti akustolta ja käyttävät verkkovirtaa vain niiden
akkujen lataamiseen, nuo suojaavat kohtuullisen hyvin sähköverkosta
tulevilta häiriöiltä. Näyttää APC lupaavan täydellä kuormalla alle
5% 'output voltage distortion'ia.
Lisäksi itse arvostan UPSien ominaisuutta ajaa palvelimet hallitusti alas
pidemmän sähkökatkoksen aikana. En minä tarvitse useiden tuntien
varakäyntiaikoja, tällä hetkellä akuissa riittää potkua noin puoleksi
tunniksi, ja se on minulle ihan tarpeeksi. Pidempien katkosten aikana UPSit
sitten komentaa purkit hallitusti alas, eikä vain vedä niiltä ns. mattoa
jalkojen alta.
--
Karo Vallittu <karo.v...@iki.fi>
I belong to no organized party. I am a Democrat.
-- Will Rogers
Esa Heikkinen
> Miten sen kautta pääsee Internettiin, jos siihen on kytketty 4 laitetta
> ja seuraava kytkin - vai tarkoitatko seuraavalla edellistä?
No onhan tuolla kellarissa TeleHellin ADSL-reititin erään toisen
kytkimen perässä. Ei sillä ole sinänsä mitään merkitystä että missä se
reititin on, kunhan on kytketty jonnekin päin samaa lähiverkkoa.
Makuuhuoneiden internet-liikenne menee itseasiassa parinkin muun
kytkimen kautta, ennen kuin ollaan kellarissa. Myös eräs Linksyssin
kytkin jossa on 300 mbit wlan osaisi sekin toimia reitittimenä, mutta
tällä hetkellä se on vain wlan-tukiasemana ja 4-porttisena gigabitin
kytkiimenä verkossa.
Mutta tämähän se on just ethernetin hienous kun sitä voi vapaasti
soveltaa, eikä tarvite vetää hankalista paikoista läpi kuin yksi
kaapeli, tai sitten voi vaihtoehtoisesti vetää joka rasialta erillisen
kaapelin yhteen keskukseen jossa on kytkin/kytkimiä...
> Otsikon mukaisesta kotiverkosta ilmeisesti halutaan yhteys myös
> ulkomailmaan.
Yleensä.. :)
PW
> No onhan tuolla kellarissa TeleHellin ADSL-reititin erään toisen
> kytkimen perässä. Ei sillä ole sinänsä mitään merkitystä että missä se
> reititin on, kunhan on kytketty jonnekin päin samaa lähiverkkoa.
Tarkoittanet tuolla TW:n ADSL-reitittimellä modeemia.
Jos se on toisen reitittimen perässä ethernetkaapelilla, niin sen
palomuuri ei ole toiminnassa.
Esa Heikkinen
> pöytäkoneelle, harmi kun ei tullut mieleen vetäistä saman tien
> varmennettuja syöttöjä läpi talon niin olisi selvinnyt yhdellä isolla.
> Vai onko useampi pieni halvempi?
Jos halvalla haluat päästä niin hanki vain monta pientä... Yhden ainoan
kunnollisen UPSin hinnalla saa nimittäin lavallisen perus-upseja. :-)
Hajautuksessa on toisaalta hyvätkin puolensa; jos yhteen UPSiin tulee
joku vika niin ei mene kuin yksi kohde pimeäksi, iso UPS kun laukeaa
niin on puolet mökistä ilman sähköä... :)
Itse suosin isoa UPSia sen takia että vain niihin saa kiinni asiallisen
akuston, jota voi laajentaa. Joten akkuvirtaa riittää tarvittaessa
pidemmäksikin aikaa, kun taas pikku-upsit on suunniteltu jollekin 5
minuutin varakäyntiajalle. Toinen ison UPSin etu on se, että sen perään
voi laittaa aivan mitä tahansa laitteita mm. laserkirjoittimet, isoja
CRT-monitoreja yms. joita ei yleensä pikku-UPSien perään kestä laittaa.
Eli laitteita liitettäessä ei tarvitse pahemmin miettiä, voiko kytkeä
UPSin perään vai ei...
> Velipoika suositteli APC:n laitteita, onko arvon raadilla parempia
> vaihtoehtoja (tai vältettäviä merkkejä)?
Itsellä on MGE:n ja APC:n laitteita. Välttelystä en oikeastaan muuta
sano kuin että älä osta mitään mikä tuottaa "modifioitua siniä" tai
mitään on-line laitteita (ellet sitten aio syöttää UPSia
generaattorista, joiden taajuus ja lähtöjännite vaihtelevat).
Itse suosittelisin line-interactive topologiaan perustuvaa UPSia. Hyvän
UPSin tunnistaa painosta eli sisällä on ihan perinteinen pakkamuuntaja.
Tällainen laite painaa 2 kVA teholuokassa yli 50 kiloa, 5 kVA teholuokan
laitteet painaa toistasataa kiloa. Paino on varma tapa erottaa lelut
kunnollisista jos selaat UPSien speksejä netistä.. :)
Kaikissa laitteissa ei tuota muuntajaa nimittäin ole ja kun laitteessa
on siniaaltoinvertteri (kuten pitää ollakin) niin ulos tuleva sähkö on
kaikkea muuta kuin puhdasta! Siniaalto tuotetaan tekniikalla, joka
aiheuttaa korkeataajuisia häiriöitä lähtösähköön. Nämä sitten vähintään
säteilevät ympäristöön radiohäiriöinä tai vaihtoehtoisesti ne saattavat
edetä johtuvana häiriönä laitteiden maatasoihin häiriten esimerkiksi
tietoliikennettä (jos esim. ADSL-yhteys ei ole paras mahdollinen niin se
ei ainakaan parane jos modeemin sähkökin on epäpuhdasta).
Koska tuollainen suuri rautamuuntaja ei toimi korkeilla taajuuksilla,
niin se suodattaa invertterin tuottamat korkeataajuuiset häiriöt todella
tehokkaasti pois, joten UPSin lähtösähkö on puhtaampaa myös
invertterikäyttöjen aikana. Ja jos kyseessä on line-interactive malli,
menee myös verkkosähkö tuon muuntajan läpi normaalikäytössä, jolloin
muuntaja suodattaa myös verkkosähkön mukana mahdollisesti tulevia
korkeataajuisia häiriöitä pois. Siksi siis muuntaja... :) Painon lisäksi
se tosin nostaa myös laitteen hintaa aika ikävästi...
Esa Heikkinen
> Tarkoittanet tuolla TW:n ADSL-reitittimellä modeemia.
Ei vaan ADSL-reititintä. (TW-EA716V2) Siinä on siis sekä modeemi, että
NAT-reititin palomuureineen, VPN-tunneleineen tms. samassa paketissa.
Ihan eri asia kuin pelkkä siltaava modeemi.
PW
> PW kirjoitti:
>
>> Tarkoittanet tuolla TW:n ADSL-reitittimellä modeemia.
>
> Ei vaan ADSL-reititintä. (TW-EA716V2) Siinä on siis sekä modeemi, että
> NAT-reititin palomuureineen, VPN-tunneleineen tms. samassa paketissa.
> Ihan eri asia kuin pelkkä siltaava modeemi.
>
reitittäväksi. Palomuuri ja NAT toimii vain, jos modeemi on liitetty
suoraan puhelinverkon ADSL-liittymään RJ11 liittimellä.
Tuskin missään on pelkkiä siltaavia modeemeita enää myynnissäkään.
Joose
-Joose
Nimimerkkitrolli
> Meillä on "hajautettu" ratkaisu, jossa on pyritty minimoimaan
> kaapeleiden määrää (ovat usein hankalia reitittää vanhaan taloon).
> Kytkimiä on siis useita ja ne sijaitsevat siellä missä tarvettakin on ja
> missä pääsy kytkimelle on kohteista helpointa toteuttaa. Ideana on
> hyödyntää gigabitin verkon tehoa keskittämällä useamman koneen liikenne
> aina yhteen "runkokaapeliin" joka sitten menee läpi vaikeimmista
> paikoista tai pidempiä matkoja seuraavalle kytkimelle.
Hmm...porukka näyttää asuvan linnoissa ja lisäksi ihmisillä on ihan sikana
rahaa. Tyhmää kun itse on köyhä ja veloissa. Sisäverkkona on yksi
ADSL-modeemi, jossa on pöytäkone kiinni.
Hantte
Ei tämä talo mikään linna olekaan, vaikka seinissä onkin toistakymmentä
ethernet-rasiaa. Tulipahan rakennusvaiheessa laitettua, kun se oli
helppoa. Nyt kun jälkikasvu on koneistanut itseään, niin mun kontolle jää
vain huolehtia niistä reitittimistä, että toimivat.
Ei tuohon mennyt kun muutama satanen ja joitain päiviä kaapelointiin ja
liitinten nyhräämiseen. No, jos muutama satanen on "ihan sikana", niin
sitten mullakin oli rahaa "ihan sikana".
Yksi pöytäkone kun ei riitä isossa perheessä, jossa aikuset tekevät
etätyötä ja kakarat omiaan...
Esa Heikkinen
> Hmm...porukka näyttää asuvan linnoissa ja lisäksi ihmisillä on ihan sikana
> rahaa. Tyhmää kun itse on köyhä ja veloissa. Sisäverkkona on yksi
> ADSL-modeemi, jossa on pöytäkone kiinni.
Heh... 60-luvun puisessa "linnassa" asutaan ja velkaa tästä kaikesta on
tosiaan niin paljon ettei yksityiseen käyttöön tulevia koneita raaski
juurikaan uutena hankkia.
Koneet rakennetaan itse osin uusista ja osin käytetyistä osista,
esimerkiksi monitorit on kaikki kierrätyskeskuksesta roudattuja (miksi
asuntovelallinen ostaisi uutta kun todella erinomaisia 21" CRT-näyttöjä
saa 15-30 euroa jne). Verkkoon liittyvät kamat on tietysti uutena
hankittua, vähemmänhän sitä gigaverkon kamaa missään kierrätyksessä
liikkuu ja kaapelit yms. on hankittava kelatavarana kun puhutaan
kymmenien metrien mittaisista vedoista. Mutta eipä nuo gigabittikytkimet
onneksi enää tätä nykyä paljoa maksa. Ensimmäinen 3com:in
gigabittikytkin, jonka muutama vuosi takaperin hankin maksoi silloin
lähes 300 euroa (ja ihan perus "tyhmä" kytkin ilman mitään hallintaa ym).
Myös perheen sisäinen "kierrätys" toimii eli kun paljon pelaavalle
pojalle käy pelikone hitaaksi, niin sellaisella koneella on vielä monta
vuotta käyttöä jossain muussa...
Joose
Tuskinpa se rahanhaaskuuta on jos esim. remontin yhteydessä vetää
verkkopiuhatkin kuntoon?? Vaikka kuinka pers'aukinen tahansa olisi, niin
hölmöähän se olisi muutaman satasen takia tuossa säästää ja vedellä
irtopiuhoja jälkeenpäin pitkin lattioita. Lisärasiat ja kaapeli ei
paljoa maksa vaikka sähkäri ne tekisi.
-Joose
Seppo Nurmi
>
> Tuskinpa se rahanhaaskuuta on jos esim. remontin yhteydessä vetää
> verkkopiuhatkin kuntoon?? Vaikka kuinka pers'aukinen tahansa olisi, niin
> hölmöähän se olisi muutaman satasen takia tuossa säästää ja vedellä
> irtopiuhoja jälkeenpäin pitkin lattioita. Lisärasiat ja kaapeli ei
> paljoa maksa vaikka sähkäri ne tekisi.
>
> -Joose
Ja vaikka olisi rahat kuinka vähissä, niin putkitukset ja pohjarasiat
eivät paljoa maksa. Putkiin voi valmiiksi vetää (tai imeä pölynimurilla)
vetonarut ja rasioihin sokeat laipat odottamaan talouden paranemista.
Kaapelit on helppo vetää myöhemminkin.
Seppo Nurmi
PW
> Putkiin voi valmiiksi vetää (tai imeä pölynimurilla)
> vetonarut ja rasioihin sokeat laipat odottamaan talouden paranemista.
> Kaapelit on helppo vetää myöhemminkin.
Ei välttämättä ole kovin helppoa.
Mika Ristolainen
Näin itselekkin on kerrottu, varsinkin kun olen kertonut että vaihdan
uudet johdot >50v johtojen tilalle. Aina sanottu että ei onnistu, älä
koske niihin, mutta hyvin on homma onnistunut. Taino yhden nurkan joutui
hakkamaan auki, kun joku oli rakentaessa hakannut putken littuun. Mutta
piikillä ja moskalla sekin hoitui kivutta :-)
Kun ne putket vain on laitettu sinne seinään oikein. Siis liitokset
kiinni ja paikalleen. Ei ongelmia. Mutta kannattaa sitten olla pari
ihmistä sitä tekemässä. Toinen syöttää, toinen vetää ja homma menee
laulellen :-)
-MR-
PW
> PW wrote:
>> Seppo Nurmi kirjoitti:
>>> Putkiin voi valmiiksi vetää (tai imeä pölynimurilla) vetonarut ja
>>> rasioihin sokeat laipat odottamaan talouden paranemista. Kaapelit on
>>> helppo vetää myöhemminkin.
>>
>> Ei välttämättä ole kovin helppoa.
> Kun ne putket vain on laitettu sinne seinään oikein. Siis liitokset
> kiinni ja paikalleen. Ei ongelmia. Mutta kannattaa sitten olla pari
> ihmistä sitä tekemässä. Toinen syöttää, toinen vetää ja homma menee
> laulellen :-)
Tuossahan se on lyhyesti ilmaistu.
Putkien päät tulee suojata, että niihin ei pääse roskaa
rakennusvaiheessa eikä sen jälkeenkään.
Jyrkkiä mutkia tulee välttää sekä kovin pitkiä vetoja (välirasiat auttavat).
Kurkkuputkea ei tule käyttää.
Vetonarun tulee olla materiaalia, joka juoksee putkituksessa hyvin, että
se ei toimi viilana vetovaiheessa ja riko putken seinämää.
Vedettävän kaapelin halkaisija pitäisi olla vain n. 40 % putken
sisähalkaisijasta.
Rakennusvaiheessa sähkärit herkästi vetävät kaapelit putken ollessa
suorana ja sitten taivuttavat putken paikoilleen kaapeleineen päivineen.
Tuollaisesta putkituksesta vanhan poisto ja uuden asentaminen tilalle
voi olla vaikeaa.