Periaatteessa Gigabit Ethernet (1000 Mbps) on noin kaksi kertaa niin nopea
kuin USB 2 (480 Mbps).
Itse kuitenkin suhtaudun varauksella mainoksiin, joissa kehutaan
suorituskyky� sill� perusteella, ett� tuotteessa on jokin liit�nt� X. Jos
miss��n ei kerrota k�yt�nn�n nopeuksia, nopeutta voi oikeasti rajoittaa
jokin ihan muu tekij�. Esimerkiksi omasta Topfield-digiboksistani myyj�
aikoinaan kehui suu vaahdossa (kuvaannollisesti), miten nopeasti sielt� saa
siirretty� tallenteita: "no seh�n kyll� on nopia, usbi kakkkonen ja
kaikki...". No, k�yt�nn�ss� nopeus on tyyliin gigatavu puolessa tunnissa,
kun taas ulkoiselta kovalevylt�, jossa sin�kin on USB 2 -liit�nt�,
gigatavuun kuluu alle minuutti.
Verkkolevy�kin, jossa oli Gigabit Ethernet, olen kokeillut, ja nopeus ei
ollut ihan mit� odotin. Levyn merkkivalokin vilkkui siirron aikana siihen
malliin, ett� enimm�n aikaa levy odotti, ett� saisi taas jotain teht�v��.
Laitteen sis�ll� oli ilmeisesti jokin muu pullonkaula.
Todenn�k�isesti nykylaitteista jo l�ytyy sellaisiakin, joilla liit�nn�ist�
saa kaiken hy�dyn irti, mutta ei kannata sy�ksy� ostamaan vain jonkin
liit�nt�maininnan perusteella laitetta, josta ei ole v�lill� k�ynyt rauhassa
etsim�ss� testituloksia tai tietoa, miten juuri kyseinen malli on p�rj�nnyt
jossain vertailussa.
P.V.
Jos "levy" on yksitt�inen levy, eik� nopea raid-pakka tms, niin yksi
realiteetti on, ett� siell� saippuarasian sis�ll� olevien tavanomaisten
levyjen teoreettiset siirtonopeudet ovat kai luokassa 50-60 MB/s eli samaa
luokkaa kuin em. USB2, olkoon purkin liit�nt� nimellisesti miten nopea
tahansa.
> Verkkolevy�kin, jossa oli Gigabit Ethernet, olen kokeillut, ja nopeus ei
> ollut ihan mit� odotin. Levyn merkkivalokin vilkkui siirron aikana siihen
> malliin, ett� enimm�n aikaa levy odotti, ett� saisi taas jotain teht�v��.
> Laitteen sis�ll� oli ilmeisesti jokin muu pullonkaula.
>
Verkkolevy mik� juttelee jollain protokollalla verkkoon, tarvitsee
sisuksiinsa levyn ja ulkomaailmaan n�kyv�n liit�nn�n v�liin viel� kyllin
tehokkaan bitinmurskaimen. Se on helposti pullonkaula. Voisi olettaa, ett�
jos ei nimenomaan verkkolevy� tarvitse, niin eSata voisi olla v�hiten turhia
kehysprotokollia systeemiin tuova liit�nt�tapa, jos koneesta vaan semmoinen
l�ytyy.
Joskus on my�s tullut kauhistelua mit� nopeuseroja syntyy verkossa miss� on
muutama eri k�yttiksill� oleva samantasoisesta raudasta tehty kone, kun
siirtelee niitten v�lill� isoja filuja ristiinrastiin. Syy voi my�s olla
jossain tapauksessa tietokoneen puoleisessa p��ss�... verkkoliit�nn�n
buginen ajuri, solmussa olevat keskeytykset tms? Tai tukkoinen halpamarketin
kytkin siin� verkossa.
--
TiN
Kyll� sellaisia on.
Itsell�ni on tuollainen viritys:
http://www.elektroni.fi/?10823
Siihen menee kaikki IDE- ja SATAlevyt
Tuon ja Gparted Live CD:n kanssa on selvitty monesta...
Vahis
--
"Sunrise 9:28am (EET), sunset 3:19pm (EET) at Espoo, FI (5:51 hours
daylight)"
http://waxborg.servepics.com
Linux 2.6.25.20-0.5-default #1 SMP 2009-08-14 01:48:11 +0200 x86_64
9:35pm up 62 days 2:36, 12 users, load average: 0.78, 0.49, 0.43
Aika paljon n�pp�r�mpi kuin se, ett� repii koneesta kovalevykaapeleita
irti... :)
--
Hantte
So many fantastic colours, I feel in a wonderland
Many fantastic colours, makes me feel so good
> siirrettävän datan säilyttämiseen. Ajattelin tavallista SATA
> kovalevyä, mutta minkälainen telakka sille pitäisi ostaa? Aiemmat
> asemani ovat olleet erillisellä virtalähteellä ja USB2 liitännällä.
> Kotona kytken aseman pöytäkoneeseen kotelon sisälle SATA liitäntään,
> joten helppo avattavuus tälle telakalle olisi hyvä. Läppärin kanssa
> olen pelannut tähän asti ihan USB kaapelin kanssa, mutta onko
> nopeampia ratkaisuja? Eikös tuo Gigabit ethernet ole aika paljon
> vikkelämpi?
Minulla on tuon tyyppisiä käytössä, eikä juuri pahaa sanottavaa. eSATA-
liitännällä nopeus on ihan se mihin levy kykenee. Lisäksi löytyy USB ja
joistakin vielä FireWirekin jos sellaista tarvitsee.
http://www.deltaco.fi/?itemid=(SI-7908B)
<juhani>
> tavanomaisten levyjen teoreettiset siirtonopeudet ovat kai luokassa
> 50-60 MB/s eli samaa luokkaa kuin em. USB2, olkoon purkin liit�nt�
> nimellisesti miten nopea tahansa.
50-60 MB/s ei ole samaa luokkaa kuin USB2 vaan tuplasti enemm�n.
> Verkkolevy mik� juttelee jollain protokollalla verkkoon, tarvitsee
> sisuksiinsa levyn ja ulkomaailmaan n�kyv�n liit�nn�n v�liin viel�
> kyllin tehokkaan bitinmurskaimen.
Joo, monet vanhemmat "gigaeetterilevyt" pystyv�t vain satasen eetterin
vauhtiin. L�pp�reiden verkkoliit�nn�t eiv�t my�sk��n ole niit�
nopeimpia, omassanikin n�ytt�� ett� 25 MB/s on maksimi, 38 MB/s jos ei
tulevaa dataa talleta levylle eli l�pp�rin I/O-loppuu alkuunsa.
N�ytt�� v�h�n silt�kin ett� Intel rampauttaa tahallaan muut kuin
palvelimiin tarkoitetut verkkopiirit. Ei tuokaan l�pp�rin 82573L tue
jumboframeja edes.
Tuo piiri tukee 9k jumboja, jos ne vaan laittaa v�kisin p��lle.
Vanhoissa firmwareissa on jotain bugeja jumbojen kanssa liittyen
virranhallintaan, joten ajurit ei anna laittaa niit� p��lle. Firmwarea
p�ivitt�m�ll� saa korjattua (joka voi olla hankalaa, jos se on BIOSin
sis�ll�).
http://www.kosunen.fi/gentoo/e1000_main.c.jumbo.diff
Wanha p�tsi linuxille.
Tuo 50-60MB/s on USB2-v�yl�n teoreettinen maksimi. K�yt�nn�ss�
keskiverto-usb2-levy kuitenkin pystyy vain 20-30MB/s nopeuksiin.
Mit� kiintolevyjen nopeuksiin muuten tulee, niin kyll� t�m�n hetken parhaat
7200rpm levyt pystyv�t jo 100-130MB/s nopeuksiin. Jossain lehdess� testattu
Buffalon usb3-liit�nt�inen levy p��si melkolailla tarkkaan noihin lukemiin,
joten usbikaan ei taas ainakaan v�h��n aikaan ole en�� pullonkaula, kunhan
vaan on koneessa usb3-portit joko emolla tai lis�korttina.
>> Verkkolevy mik� juttelee jollain protokollalla verkkoon, tarvitsee
>> sisuksiinsa levyn ja ulkomaailmaan n�kyv�n liit�nn�n v�liin viel�
>> kyllin tehokkaan bitinmurskaimen.
>
> Joo, monet vanhemmat "gigaeetterilevyt" pystyv�t vain satasen eetterin
> vauhtiin.
Kielt�m�tt� noissa on eroja. Itsell� Buffalon Linkstation Live pystyy
jumboframeilla johonkin 15-17MB/s nopeuteen.
> L�pp�reiden verkkoliit�nn�t eiv�t my�sk��n ole niit�
> nopeimpia, omassanikin n�ytt�� ett� 25 MB/s on maksimi, 38 MB/s jos ei
> tulevaa dataa talleta levylle eli l�pp�rin I/O-loppuu alkuunsa.
Oletko siis ajanut jotain verkosta devnulliin vai miten tuota olet
testannut?
> N�ytt�� v�h�n silt�kin ett� Intel rampauttaa tahallaan muut kuin
> palvelimiin tarkoitetut verkkopiirit. Ei tuokaan l�pp�rin 82573L tue
> jumboframeja edes.
Taitaa olla ihan l�pp�rivalmistajan omista haluista kiinni, ett� ostaako
muutaman sentin / muutaman euron verran kalliimman piirin, jossa
ominaisuuksia ei ole rampautettu.
-Sami-
Juu, teoreettinen se on tuo 20-30 MB/s ainakin oman kokemuksen mukaan.
Joillain harvoilla koneilla olen havainnut lukunopeuden USB2 levylt� olevan
jotain 15-20 MB/s mutta kirjoitus ei koskaan juuri yli 10 MB/s ole ollut.
Onko oikeasti olemassakaan USB2 laitetta/tietokoneen piiri�, jolla saisi
t�yden teoreettisen 480 Mb/s siirtonopeuden?
--
------- ex falso sequitur quodlibet ---------
-- ristiriidasta voi p��tell� mit� tahansa --
Tatu Nieminen ta...@saunalahti.fi
Onko t�m� siis ymm�rrett�v� niin, ett� Intelin h�pin�t
(http://download.intel.com/design/network/specupdt/82573.pdf, errata
17) piirien bugisuudesta ovat silkkaa roskaa? Tai siis, ovat
rampauttaneet piirit v�itt�m�ll� niit� bugisiksi ja est�neet
jumboframet ajureissa?!? Vai onko riski vaan niin pieneksi todettu
jossain ettei kannata v�litt��? L�pp�riss� on viel� ICH7M-piiriin
integroitu versio...
Bugisesta firmwaresta en l�yd� mainintaa. Sen sijaan jos ASPM:n osaisi
laittaa pois p��lt�, niin ajurikin tukisi jumboja.
> Tuo 50-60MB/s on USB2-v�yl�n teoreettinen maksimi.
Huh. Miten tuo v�li voisi olla teoreettinen maksimi? 480 Mbps on
teoreettinen maksimi.
> Mit� kiintolevyjen nopeuksiin muuten tulee, niin kyll� t�m�n hetken
> parhaat 7200rpm levyt pystyv�t jo 100-130MB/s nopeuksiin.
Toki, mutta sellaisten em. "saippuarasian sis�ll� olevien
tavanomaisten levyjen" nopeus lienee jotain muuta.
> Oletko siis ajanut jotain verkosta devnulliin vai miten tuota olet
> testannut?
N�in. Toiselta koneelta suoralla piuhalla. Voihan tuo toinenkin kone
rajoittaa, p�yt�kone jossa vain se hitaampi PCI-v�yl�n per�ss� oleva
verkkopiiri tukee wake on lania... Pit��kin oikeestaan p�ivitt�� BIOS.
> Taitaa olla ihan l�pp�rivalmistajan omista haluista kiinni, ett�
> ostaako muutaman sentin / muutaman euron verran kalliimman piirin,
> jossa ominaisuuksia ei ole rampautettu.
No harvoin kai l�pp�riin erillist� piiri� on varaa laittaa, MAC on
piirisarjassa t�ss�kin. Sin�ns� harmi kun t�m� on ok kone, mutta
tekniikka alkaa olla vanhentunutta, 2006 uudelleenl�mmitetty Napa
refresh.
Testailin juuri siirt�m�ll� .rec-tiedostoja ulkoisen USB-levyn ja l�pp�rin
sis�isen levyn v�lill�.
Testiss� oli 11 .rec-tiedostoa, joiden koko yhteens� 8 068 Mt. Siirto
sis�iselt� levylt� ulkoiselle kesti 387 s, eli nopeudeksi tuli 20,8 Mt/s.
Kun olin v�limuistin tyhjent�miseksi k�ytt�nyt USB-levy� irti ja sen j�lkeen
viel� py�ritt�nyt sielt� l�pi pikakelauksella pari gigaa muita kuin
testiaineistoon kuuluvia videotiedostoja, siirsin tiedostot takaisin.
Ulkoiselta levylt� sis�iselle tavara siirtyi 275 sekunnissa, eli nopeudeksi
tuli 29,3 Mt/s.
Joskus lukemat ovat olleet pienempi�kin, mutta silloin taisi olla kiinni
viel� yksi USB-laite enemm�n, tai sitten USB-levy oli toisessa portissa...
En muista tarkkaan, mutta vaikutelma oli, ett� jos koneen yhdell�
USB-ohjaimella on liikaa laitteita huolehdittavanaan, yksitt�isen laitteen
suurin nopeus laskee, vaikka kaistaa ei juuri enemp�� olisikaan oikeasti
k�yt�ss�.
P.V.
Kun jaetaan megabitit kahdeksalla saadaan megatavuja. Mik� tuossa on
ep�selv��? Jos tarkoitat tuota, ett� mist� rep�isin tuon haarukan
absoluuttisen luvun sijasta, niin laitoin sen siihen siksi, ett� usb-v�yl�n
ohjausprotokolla kaiketi hukkaa osan hy�tykaistasta ihan samalla tavalla
kuin ethernetinkin tapauksessa gigabittisest� v�yl�st� ei voi saada
gigabitti� hy�tykuormaa l�pi.
>> Mit� kiintolevyjen nopeuksiin muuten tulee, niin kyll� t�m�n hetken
>> parhaat 7200rpm levyt pystyv�t jo 100-130MB/s nopeuksiin.
>
> Toki, mutta sellaisten em. "saippuarasian sis�ll� olevien
> tavanomaisten levyjen" nopeus lienee jotain muuta.
Ainakin Lacien purkeissa oli jossain kohtaa ihan tavallisia Seagaten
sata-v�yl�isi� tuoreita Barracuda-malleja, joten sama suorituskyky niiss�
pit�isi olla kuin irrallaan ostetuissakin. Samoin tuossa parisen vuotta
vanhassa Buffalossa oli Seagaten 7200.10-sarjan standardilevy. Samoin WD:n
purkeissa olettaisi olevan heid�n normaaleja tuotantomallejaan.
"Mit�lie"-halpispurkeissa toki voi olla sis�ll� mit� tahansa.
>> Oletko siis ajanut jotain verkosta devnulliin vai miten tuota olet
>> testannut?
>
> N�in. Toiselta koneelta suoralla piuhalla. Voihan tuo toinenkin kone
> rajoittaa, p�yt�kone jossa vain se hitaampi PCI-v�yl�n per�ss� oleva
> verkkopiiri tukee wake on lania... Pit��kin oikeestaan p�ivitt�� BIOS.
Tuo voi kyll� osaltaan vaikuttaa testin luotettavuuteen, koska muistaakseni
jossain tilanteessa pci-v�yl� rajoittaa liikenteen teoreettisen maksimin
pienemm�ksi kuin gigaeetteri.
>> Taitaa olla ihan l�pp�rivalmistajan omista haluista kiinni, ett�
>> ostaako muutaman sentin / muutaman euron verran kalliimman piirin,
>> jossa ominaisuuksia ei ole rampautettu.
>
> No harvoin kai l�pp�riin erillist� piiri� on varaa laittaa, MAC on
> piirisarjassa t�ss�kin. Sin�ns� harmi kun t�m� on ok kone, mutta
> tekniikka alkaa olla vanhentunutta, 2006 uudelleenl�mmitetty Napa
> refresh.
Kyll�h�n halvoissakin l�pp�reiss� (my�s Intelin piirisarjalla) n�kee aika
usein ainakin Broadcomin gigaisia verkkopiirej�, samoin Realtekia on ollut
jonkin verran. Suorituskykytestej� en ole noilla ajellut.
-Sami-
Itsell� on viimeisin kokemus juuri Verbatimin tekem�st�
usb2/esata-liit�nt�isest� teran levyst�, jolle siirtelin satoja gigoja
backupeja alkuviikosta. Keskim��r�inen kirjoitusnopeus oli 25MB/s koko
operaation ajan. Lukunopeus n�ytt�isi pysyv�n tasaisesti 35MB/s tasolla.
> Onko oikeasti olemassakaan USB2 laitetta/tietokoneen piiri�, jolla saisi
> t�yden teoreettisen 480 Mb/s siirtonopeuden?
Siirtonopeuden toteaminen mill��n muulla kuin kiintolevyll� on
keskim��r�ist� hankalampaa, eik� usb-v�yl��n tulevia gigabittisi�
verkkokorttejakaan taida olla markkinoilla.
-Sami-
Minulla on tuo sama piiri Asuksen �ATX-emolevyss� (N4L-VM DH) ja en
huomannut ongelmia, kun tuota joskus k�ytin.. L�pp�riss� on
virranhallinnat kovemmassa k�yt�ss� joten ei ehk� kannata vaivautua, kun
hy�tyk��n ei ole kovin iso(?).
Eeprom se olikin eik� firmware.
>>> Tuo 50-60MB/s on USB2-v�yl�n teoreettinen maksimi.
>>
>> Huh. Miten tuo v�li voisi olla teoreettinen maksimi? 480 Mbps on
>> teoreettinen maksimi.
>
> Kun jaetaan megabitit kahdeksalla saadaan megatavuja.
No niin, ainakin min� saan jakolaskun 480/8 tulokseksi 60, en 50-60.
> Jos tarkoitat tuota, ett� mist� rep�isin tuon haarukan
> absoluuttisen luvun sijasta, niin laitoin sen siihen siksi, ett�
> usb-v�yl�n ohjausprotokolla kaiketi hukkaa osan hy�tykaistasta ihan
> samalla tavalla kuin ethernetinkin tapauksessa gigabittisest� v�yl�st�
> ei voi saada gigabitti� hy�tykuormaa l�pi.
Jouduinko bizarro-maailmaan uuden vuoden kunniaksi vai mit�
teoreettinen maksimi oikein mielest�si tarkoittaa?
No joo, nyt t�� alkaa hahmottua. Muutama vuosi sitten oli tilanne ett�
e1000-ajurissa ei ilmeisesti ollut tuota workaroundia edes ett� jos
ASPM-bitit on nollia niin jumboframet sallitaan. Mutta jos ne oli
tuossa vehkeess� nollia muutenkin, niin sitten enabloinnista ei ollut
haittaakaan. Ja joo, ei siit� varmaan kauheasti hy�ty� olisi tuossa
l�pp�riss�. En tuota letkuliit�nt�� k�yt� juuri muuhun kuin
varmuuskopioihin ja satunnaisesti muuhun isompaan siirtoon.
> Eeprom se olikin eik� firmware.
Firmwareksi nekin lasketaan.
Em. 25MB/s vastaa aika hyvin omaa kokemustani usb2 levyn todellisesta
kirjoitusnopeudesta. Alla leike er��n backupin logista, kirjoitus 1TB WD
Elements usb2-levylle. Levyn tiedostoj�rjestelm� ext3. Leikkeess� mainitut
"files" on backup-softan (Bacula) sis�isi� juttuja, k�yt�nn�ss� kirjoitus
meni levyll� 3 eri tiedostoon joitten maksimikoko 50GB. Sen verran iso jobi
ett� pienet satunnaisilmi�t eiv�t en�� juuri lukuja heiluttele. Ja
uskoakseni nopeus on ko. levyn (ml. liit�nt�) rajoittama, vaikkei se
itsest��nselv�� olekaan.
Elapsed time: 1 hour 9 mins 47 secs
Priority: 10
FD Files Written: 184,983
SD Files Written: 184,983
FD Bytes Written: 103,156,071,064 (103.1 GB)
SD Bytes Written: 103,181,214,695 (103.1 GB)
Rate: 24637.2 KB/s
--
TiN
Nyt menee mielenkiintoiseksi. Mik�k�h�n mun koneissa sitten m�tt�� kun ei
tavara liiku. 1TB WD elements on p�yd�ll� ja sille ei kirjoitusnopeus ole
kuin max 12 MB/s. Levy on yhdess� osassa NTFS partitiona. Alkaako olla aika
vaihtaa konetta?
Jos koneessa on kiinni muita USB-laitteita, voisi kokeilla niiden
irrottamista ja nopeuden mittaamista uudelleen. Toinen kokeilemisen arvoinen
asia olisi katsoa Teht�vienhallinnasta, kuormittuuko prosessori siirron
aikana enemm�n kuin on normaalia, jolloin jokin ohjelma (todenn�k�isimmin
virustorjunta) olisi syyllinen.
Omaa kahta l�pp�ri� ja nelj�� eri USB-levy� todenn�k�isesti kaikilla eri
yhdistelmill� k�ytt�ess� nopeus on aina ollut 20-30 Mt/s. L�pp�rit ovat 1,4
GHz Pentium M vuosimallia 2005 ja 2,3 GHz Core 2 Duo vm. 2008; levyt ovat
160 Gt - 1 Tt Buffaloita muutamalta viime vuodelta, kaikki alustettu
NTFS:ksi.
Nopeus tosin riippuu siit�kin, onko siirrett�v�n� tuhansia pikkutiedostoa
vai yksi suuri: jos siirrett�v�n� on muutama kymmenen tuhatta
pikkutiedostoa, kuten netist� vuosien varrella arkistoituja sivuja
html-tiedostoina kuvineen ja muine liitteineen, ei tarvitse odottaa valmista
ihan heti.
P.V.
Jos puhutaan teoreettisesta maksimista ilman eri m��rittely�, silloin se on
linjan bittinopeus. Mutta selke�sti rajatussa tapauksessa tiedostonsiirron
teoreettiseksi maksimiksi voidaan kutsua my�s sit� m��r�� bittej�, mit�
linjalle mahtuu todellista siirretty� dataa (linjan bittinopeus miinus
ohjausprotokollan kuluttamat bitit). K�yt�nn�ss� mahdollinen siirtonopeus on
sitten viel� eri asia, koska sitten puhutaan jo prosessorikuormista,
siirrossa mahdollisesti tapahtuvien bittivirheiden korjaamisesta
tarkistussummien kautta jne...
Esimerkiksi tavallinen ethernet-kehys on suurimmillaan 1518 tavua, ja
hy�tykuormaa siit� on maksimissaan 1500 tavua. Eli tuossa siirretyst�
bittim��r�st� 1,2% hukkuu ethernet-kehykseen. Sitten kun otetaan huomioon
ylemm�n tason protokolla, joka kuluttaa oman osansa hy�tykuorman tavuista
protokollan sis�iseen liikenteen ohjaukseen, niin taas hy�tykuorman
teoreettinen maksimi pienenee. Verkon yli siirrett�ess� tiedostonsiirron
teoreettinen maksiminopeus on eri luku riippuen siit�, siirret��nk�
esimerkiksi http:ll�, ftp:ll�, CIFS/SMB:ll�, NFS:ll� tms, koska kaikissa
niiss� kuluu eri m��r� bittej� protokollan omaan sis�iseen ohjaukseen.
Ik�v� kyll� en jaksanut alkaa selvitt�� usb-v�yl�n protokollatoteutusta niin
yksityiskohtaiseksi, ett� olisin pystynyt toteamaan, paljonko tuosta 480Mbit
kaistasta on todellista hy�tykuormaa, vai onko tuosta luvusta jo v�hennetty
ohjausprotokollan tarvitsemat bitit. Lis�ksi voidaan pohtia sitten jo
sit�kin, ett� mit� levyll� k�ytett�v� filesysteemi aiheuttaa tiedonsiirron
teoreettiselle maksiminopeudelle, eli kuinka usein kaistaa joudutaan
k�ytt�m��n tilanvaraustaulukon t�ytt�miseen, journalointiin yms
"ei-hy�tydataa sis�lt�viin" operaatioihin. Jotain pohdintaa tietysti voisi
yritt�� tehd� siit�kin, ett� miksi lukeminen on nopeampaa kuin
kirjoittaminen, vaikka v�yl�n teoreettinen nopeus on sama molempiin
suuntiin, ja levy itsess��n todistetusti pystyy kirjoittamaan nopeammin
suoraan sata-v�yl��n kytkettyn�.
-Sami-