PC:n maadoitus?

Sami Kuupas

unread,

Nov 12, 2008, 9:35:34 AM11/12/08

to

Miten pitäisi toimia kun koneen runkoon tulee 100 voltin jännite? Talossa ei
ole maadoitettua rasiaa lainkaan. Yhdistelmä kivilattia ja paljaat jalat
antavat mukavan tällin kun erehtyy koskemaan koneen runkoon tai
USB-liittimen metalliosaan. Pitäisikö kiinnittää koneen koteloon johto ja
vetää se ikkunasta ulos ja haudata toinen pää kukkapenkkiin?

PW

unread,

Nov 12, 2008, 9:57:45 AM11/12/08

to

Sami Kuupas kirjoitti:

Talo on ilmeisesti rakennettu tupakka-askin kanteen tehdyillä
piirustuksilla.
Tuollaista taloa ei kai pitäisi ollakkaan, jossa kosteissa tiloissa ei
ole suojamaadoitettuja pistorasioita.
Kivilattiakin tuntuu oudolta ratkaisulta huonetilassa.

Parasta olisi teettää ammattimiehellä huoneen suojamaadoittaminen.

Ehdottamasi ratkaisun voit unohtaa samantien.

Jaska

unread,

Nov 12, 2008, 11:30:35 AM11/12/08

to

"Sami Kuupas" <kuu...@sami.com> wrote in message
news:4oOdnZq0lv1bdIfU...@giganews.com...

> Miten pitäisi toimia kun koneen runkoon tulee 100 voltin jännite? Talossa
ei
> ole maadoitettua rasiaa lainkaan.

Helpoimmin asia ratkeaa kun pistorasian nollajohdin (N) ja suojamaadoitus
(PE) yhdistetään ns. PEN-johtimeksi. Ongelmana vain on että tää tällainen on
säädeltyä puuhaa jota Tukes
valvoo.http://www.tukes.fi/Tiedostot/sahko_ja_hissit/esitteet_ja_oppaat/task
utieto.pdf

> Pitäisikö kiinnittää koneen koteloon johto ja
> vetää se ikkunasta ulos ja haudata toinen pää kukkapenkkiin?

Tällainen ei toimi eikä ole mahdollista.

Se mitä yllä kerroin on operaationa kuvattuna vaikka täällä
http://www.ee.lut.fi/fi/opi/kurssit/Sa2710000/Korjaus.pdf tekstissä
"Yksittäisen luokan I laitteen tai pistorasian suoja ja nollapiirit saa
kuitenkin liittää PENjohtimeen itse laitteessa tai pistorasiassa, jos
siinä on sopivat liittimet, eikä asennusta jatketa (ketjuteta) edelleen.
Tällöin PEN-johdin kytketään kuten aikaisemmissa asennuksissa ensin
nollaliittimeen ja yhdistetään siitä suojaliittimeen."

Operaatio on yksinkertainen, mutta jos et tuosta saa asiaa selville niin voi
olla turvallisempaa ja parempaa kutsua joku amiksen sähköasentajalinjalla
oleva kaveri käymään, ja pyytää tekemään maadoitushomma pistorasiallesi.
-Jaska

Seppo Loisa

unread,

Nov 12, 2008, 12:51:01 PM11/12/08

to

"Sami Kuupas" <kuu...@sami.com> kirjoitti:

>Miten pitäisi toimia kun koneen runkoon tulee 100 voltin jännite?

Ei edellytä minkäänlaista reaktiota. On ihan normaalia.

Jännitettä ei tarvitse pelätä vaan virtaa. Tuossa virtaa kulkee n.
milliampeerin luokkaa jonka juuri-juuri huomaa.

>Talossa ei
>ole maadoitettua rasiaa lainkaan. Yhdistelmä kivilattia ja paljaat jalat
>antavat mukavan tällin kun erehtyy koskemaan koneen runkoon tai
>USB-liittimen metalliosaan. Pitäisikö kiinnittää koneen koteloon johto ja
>vetää se ikkunasta ulos ja haudata toinen pää kukkapenkkiin?

Hanki koneen ja seinärasian väliin suojaerotusmuuntaja.

P.V.

unread,

Nov 12, 2008, 4:13:28 PM11/12/08

to

"Sami Kuupas" <kuu...@sami.com> kirjoitti viestissä
news:4oOdnZq0lv1bdIfU...@giganews.com...

Mitä tapahtuu, jos käännät töpselin toisin päin pistorasiaan? On sellainen
hämärä mielikuva, että joissain laitteissa oikean maadoituksen puuttuessa
maadoitus ikään kuin otetaan toisesta navasta, ja jos se sattuu olemaan se
jännitteelinen napa, sitten kotelo voi muuttua jännitteelliseksi.

P.V.

PW

unread,

Nov 12, 2008, 4:54:09 PM11/12/08

to

P.V. kirjoitti:

> "Sami Kuupas" <kuu...@sami.com> kirjoitti viestissä
> news:4oOdnZq0lv1bdIfU...@giganews.com...
>> Miten pitäisi toimia kun koneen runkoon tulee 100 voltin jännite?
>> Talossa ei ole maadoitettua rasiaa lainkaan. Yhdistelmä kivilattia ja
>> paljaat jalat antavat mukavan tällin kun erehtyy koskemaan koneen
>> runkoon tai USB-liittimen metalliosaan. Pitäisikö kiinnittää koneen
>> koteloon johto ja vetää se ikkunasta ulos ja haudata toinen pää
>> kukkapenkkiin?
>
> Mitä tapahtuu, jos käännät töpselin toisin päin pistorasiaan?

Ei tuolla ole vaikutusta. Kyllä se on pöytäkoneiden
hakkurivirtalähteiden ominaisuus, että käyttöjännitteen puolikas on
rungossa, kun laite on kytketty suojamaadoittamattomaan pistorasiaan -
virta tosin on kovin pieni.

Kysyjä varmaan käyttää laitetta jossain etelän maassa - Suomesta
tuollaista olosuhdetta tuskin mistään löytyy.

Viljo Mustonen

unread,

Nov 12, 2008, 5:08:09 PM11/12/08

to

P.V. wrote:

Tuo olisi todellinen hengen vaara.

Laitteen runkoon ilmaantuva jännite johtuu kapasitiivisesta
jännitteenjaosta. Mikäli kapasiteetit rungosta nolla- ja vaihejohtimiin
ovat yhtä suuret, niin jännite rungon ja nollajohtimen välillä on
puolet verkkojännitteestä eli noin 115 V. Koska nollajohdin on hyvin
maadoitettu, niin tuo 115 V näkyy myös rungon ja maan välillä.
Kun kapasiteetit ovat pieniä, niin rungon ja maan välinen virta
rajoittuu yleensä alle milliampperin. Sen voi tuntea pienenä kutinana.
Voi kuitenkin vaurioittaa huonosti suojattuja liitäntöjä, kuten
sarja- ja rinnakkaisportteja. Muun muassa tästä syystä maadoitetut
pistorasiat olisivat tarpeellisia kaikille toisiinsa liitettäville
laitteille.

--
Viljo

baux...@gmail.com

unread,

Nov 12, 2008, 11:28:03 PM11/12/08

to

Olet oikeassa, en ole Suomessa vaan Vietnamissa, tarkemmin Saigonissa.
Täällä eivät ole sähkökytkennät aivan kotimaista tasoa... Kyselin
juuri paikallisesta tietokoneliikkeestä miten asian hoitavat niin
vastauksena oli, että vedetään kotelosta johdin ja kiinnitetään se
johonkin sellaiseen paikkaan, josta saa "maata" eli vaikka ruuvilla
lattiaan :-) Kokeilin asiaa ja ainakaan sähköiskua ei enää tule, mutta
edelleen se 100 voltin jännite on kopassa. Töpselin kääntäminen ei
vaikuta asiaan. Ja sen verran hyvin iskee kynsille, että jos esim.
ruuvimeisselillä avaat kopan ruuvia niin varmasti putoaa sormista jos
erehdyt koskemaan ruuvimeisselin metalliosaan.

Täällä on ainoastaan uudemmissa ja paremmin rakennetuissa taloissa
maadoitettuja rasioita, normaaliasunnossa ei minkäänlaista
maadoitusta. Ja asunnoissa on kivi- tai laattalattiat.

Mietin myös tuota nollamaadoitettua rasiaa, jota joku ehdottikin.
Täytynee kokeilla sitä seuraavaksi.

Entä jos laitan UPSin? Olisiko sillä vaikutusta?

PW

unread,

Nov 13, 2008, 1:14:35 AM11/13/08

to

baux...@gmail.com kirjoitti:

> Olet oikeassa, en ole Suomessa vaan Vietnamissa, tarkemmin Saigonissa.
> Täällä eivät ole sähkökytkennät aivan kotimaista tasoa... Kyselin
> juuri paikallisesta tietokoneliikkeestä miten asian hoitavat niin
> vastauksena oli, että vedetään kotelosta johdin ja kiinnitetään se
> johonkin sellaiseen paikkaan, josta saa "maata" eli vaikka ruuvilla
> lattiaan :-) Kokeilin asiaa ja ainakaan sähköiskua ei enää tule, mutta
> edelleen se 100 voltin jännite on kopassa. Töpselin kääntäminen ei
> vaikuta asiaan. Ja sen verran hyvin iskee kynsille, että jos esim.
> ruuvimeisselillä avaat kopan ruuvia niin varmasti putoaa sormista jos
> erehdyt koskemaan ruuvimeisselin metalliosaan.

Onko siellä verkkojännite 200 V?
Onko tietokoneen verkkolaite myös asetettu tuon jännitteen mukaiseksi?
Vaikuttaisi siltä, että tietokoneesi verkkolaite ei ole aivan kunnossa,
jos se tuollaisen sähköiskun antaa. Kyllähän se kivilattia sitä varmaan
korostaa, mutta kuitenkin....

> Täällä on ainoastaan uudemmissa ja paremmin rakennetuissa taloissa
> maadoitettuja rasioita, normaaliasunnossa ei minkäänlaista
> maadoitusta. Ja asunnoissa on kivi- tai laattalattiat.
>
> Mietin myös tuota nollamaadoitettua rasiaa, jota joku ehdottikin.
> Täytynee kokeilla sitä seuraavaksi.

Kannattaa sitten varmistaa, että tulee 0-johdin maadoitettua, ettei
synny oikosulkua (rasian vaihto).

> Entä jos laitan UPSin? Olisiko sillä vaikutusta?

En usko sen auttavan.

Timo Neuvonen

unread,

Nov 13, 2008, 2:28:13 AM11/13/08

to

> >> Miten pitäisi toimia kun koneen runkoon tulee 100 voltin jännite?
> >> Talossa ei ole maadoitettua rasiaa lainkaan. Yhdistelmä kivilattia ja
> >> paljaat jalat antavat mukavan tällin kun erehtyy koskemaan koneen
> >> runkoon tai USB-liittimen metalliosaan. Pitäisikö kiinnittää koneen
> >> koteloon johto ja vetää se ikkunasta ulos ja haudata toinen pää
> >> kukkapenkkiin?

> Olet oikeassa, en ole Suomessa vaan Vietnamissa, tarkemmin Saigonissa.

Auts... mä luulin että se olisi ollut nykyään Ho Chi Minh City tms...
mutta tämä on epäoleellista asian kannalta.

> Täällä eivät ole sähkökytkennät aivan kotimaista tasoa... Kyselin
> juuri paikallisesta tietokoneliikkeestä miten asian hoitavat niin
> vastauksena oli, että vedetään kotelosta johdin ja kiinnitetään se
> johonkin sellaiseen paikkaan, josta saa "maata" eli vaikka ruuvilla
> lattiaan :-) Kokeilin asiaa ja ainakaan sähköiskua ei enää tule, mutta

Jos talon sähköasennukset eivät herätä itsessä luottamusta, niin minä
unohtaisin ajatukset nollauksesta (suojamaan kytkeminen nollajohtoon) saman
tien. Liekö tuolla sähköjärjestelmä ylipäätään sellainen, että pistorasian
toinen napa on (likimain) maassa? Se 100V jännite tosin puoltaisi tätä
olettamusta. Mutta ilman varmaa paikallista tietoa en menisi luottamaan
tähän. Kehnon nollauksen lopputulos voi olla vaarallisempi kuin tietokoneen
runkoon tuleva kapasitiivinen vuoto.

Vaikka se "johto rungosta ulos kukkapenkkiin" ehdittiinkin täällä jo tyrmätä
toimimattomaksi, niin pohjimmiltaan juuri siten Suomessakin suojamaadoitus
tehdään rakennusten asennuksissa. Se verkon nollajohdin vain sitten
yhdistetään jossain (tai useammassakin) kohtaa rakennusta myös tähän
suojamaahan, mutta tämän detaljin voi unohtaa nyt esillä olevassa
tilanteessa. Oletan tässä, että "kukkapenkki" tarkoitti todella maassa
olevaa kukkapenkkiä, eikä esim. jotain muovista istutuslaatikkoa maassa,
talon seinällä tai parvekkeen kaiteessa.

Riippuu maaperästä (sen sähkönjohtavuudesta, ja siten mm. kosteudesta) miten
paljon siellä kukkapenkissä sitä johtoa pitäisi olla. Kuiva hiekka ei ole
kovin hyvä, mutta jokin kukkapenkin multa/savi/muta (mitä maaperä siellä
mahtaa olla?) kuulostaa asialliselta. Helpointa kun kokeilee paljonko pitää
olla jotta auttaa, mutta veikkaisin että pari metriä eristämätöntä(!)
johdinta siellä maassa voisi jo auttaa tuohon ongelmaan, vaikkei vielä järin
hyvä maadoitus oikean vikatilanteen varalle olisikaan. Mitä syvemmällä, sen
parempi, mutta eiköhän tässä käytössä voisi ensin kokeilla esim. 20-30 cm
syvyyttä, lienee kohtuullinen kaivaa. Jos maaperä on pehmeää (ts. ei
kivistä) niin yksi tapa on myös juntata maahan jokin metallitanko/putki,
vaikkapa metrin pätkä vesijohtoputkea (jos sellaista on saatavilla) ja
käyttää sitä maadoituselektrodina.

Kyllä se talon kivilattiaankin maadoitus periaatteessa voisi toimia, mutta
tuossa on vikana liitäntä yhteen pisteeseen: samoin kun sitä kukkapenkissä
olevaa piuhaa on oltava maassa fyysisiltä mitoiltaan laajalla alueella, niin
myös se liitos siihen suhtkoht huonosti sähköä johtavaan kiveen on tuossa
ongelma: pari metriä lankaa siellä kivilaattojen laastisaumassa (oletan
ettei alla olisi mitään sähköä eristävää, kuten suomalaisten kylppärien
vesieristeet tms) voisi jo toimia, mutta sekin lienee kuiva ympäristö
kukkapenkkiin verrattuna.

Jos talossa on sähköä johtava vesijohto, joka on samaa materiaalia myös
maassa talon ulkopuolella, niin se on perinteinen (vaikkakaan ei nykyisin
niin oikeaoppinen) maadoituselektrodi.

--
TiN

Viljo Mustonen

unread,

Nov 13, 2008, 3:10:25 AM11/13/08

to

Jaska wrote:

> "Sami Kuupas" <kuu...@sami.com> wrote in message
> news:4oOdnZq0lv1bdIfU...@giganews.com...
>> Miten pitäisi toimia kun koneen runkoon tulee 100 voltin jännite? Talossa
> ei
>> ole maadoitettua rasiaa lainkaan.
>
> Helpoimmin asia ratkeaa kun pistorasian nollajohdin (N) ja suojamaadoitus
> (PE) yhdistetään ns. PEN-johtimeksi. Ongelmana vain on että tää tällainen on
> säädeltyä puuhaa jota Tukes
> valvoo.http://www.tukes.fi/Tiedostot/sahko_ja_hissit/esitteet_ja_oppaat/task
> utieto.pdf
>

Tällä huonopuoli. Jos jossain pistorasiaan ( tai ryhmään ) kytketyssä
laitteessa tapahtuu täysi oikosulku niin nolla johtimen jännite maata vasten
nousee hetkellisesti puoleen verkkojännitteestä. Aika riippuu sulakkeen tai
suojakytkimen nopeudesta. Toisessa viestissä mainittu suojaerotusmuuntaja
on parempi ratkaisu. Näissä voi olla myös ylijännite ja häiriö suojaus.

--
Viljo

Jaska

unread,

Nov 13, 2008, 4:05:09 AM11/13/08

to

"Viljo Mustonen" <viljo.m...@pp.inet.fi> wrote in message
news:RhRSk.20$LE5...@read4.inet.fi...

>
> Tällä huonopuoli. Jos jossain pistorasiaan ( tai ryhmään ) kytketyssä
> laitteessa tapahtuu täysi oikosulku

Ihan täysi oikosulku, jossa suunnilleen vaihe ja nollajohdin kytketään
yhteen, tällainen oikosulkuhan on sinänsä turvallisimmasta päästä oleva
oikosulku koska se vie 10A sulakkeen välittömästi. Jonkinlainen pienempi
oikosulku jossa sulkuvirta on alle sulakkeen keston, vaikka jossain 5A
luokassa niin tämän tyypin oikosulkua kai pidetään vaarallisempana.

> niin nolla johtimen jännite maata vasten
> nousee hetkellisesti puoleen verkkojännitteestä. Aika riippuu sulakkeen
tai
> suojakytkimen nopeudesta.

Tuollaisen tilanteen kapasitiivisista jännitteenjaoista, hetkellisistä
virran kuluista, millaisia virtamääriä mitäkin reittejä pitkin (ihmisen
kautta ym.) voi pahimmassa tapauksessa kulkea, tällaisesta kytkentäkaaviosta
en oikein osaa muodostaa mielikuvaa.

Kuiteknkin tuo edellä mainitsemani linkin ohje maadoituksen tekemisestä
nollajohdosta, tämä on yleinen, Tukesin ym. instanssien hyväksymä tapa tehdä
PEN-johdin, eli sitä kautta maadoitus. Tätä tapaa ilmeisesti pidetään
kuitenkin monta kertaluokkaa parempana ja turvallisempana kuin se että ei
olisi mitään maadoitusta.

> Toisessa viestissä mainittu suojaerotusmuuntaja on parempi ratkaisu.
Näissä voi olla myös
> ylijännite ja häiriö suojaus.

No totta kai. Mutta kun ajattelee kotitaloutta jossa pistorasioita on siellä
täällä, niin ei niihin kaikkiin kuitenkaan tule hankittua
suojaerotusmuuntajaa, eikä edes parin kympin vikavirtasuojakytkintä
pistorasiaan.

Suomessa kotitaloudet tuskin hankkivat ensimmäistäkään suojaerotusmuuntajaa
nurkkiinsa, edes siihen PC-nörtin huoneen pistorasiaan. Kuivan tilan
kyseessä ollen vaara kaiken kaikkiaan on tilastoista katsoen kuitenkin
minimaalisen pieni.
-Jaska

baux...@gmail.com

unread,

Nov 13, 2008, 6:25:45 AM11/13/08

to

On 13 marras, 14:28, "Timo Neuvonen" <timo-n...@tee-en.no-

PC on ikkunapöydällä ja sen ikkunan alla on tosiaan kunnon
kukkapenkki, jossa multaa tjsp. eli helppo olisi kaivaa. Ja kosteutta
riittää kun lähes päivittäin sataa kuuroluonteisesti. Tuo rautatanko
voisi olla kuitenkin helpoin konsti kokeilla. Siinä menee maan
pinnalla vesijohtoputketkin, mutta ovat ikävä kyllä muovia...

P.S. Tämän kaupungin virallinen nimi on Ho Chi Minh City, mutta
keskustan alue on edelleen "Sài Gòn" ja paikalliset sanovat menevänsä
Saigoniin kun menevät keskustaan.

Viljo Mustonen

unread,

Nov 13, 2008, 6:51:17 AM11/13/08

to

Jaska wrote:

> "Viljo Mustonen" <viljo.m...@pp.inet.fi> wrote in message
> news:RhRSk.20$LE5...@read4.inet.fi...
>>
>> Tällä huonopuoli. Jos jossain pistorasiaan ( tai ryhmään ) kytketyssä
>> laitteessa tapahtuu täysi oikosulku
>
> Ihan täysi oikosulku, jossa suunnilleen vaihe ja nollajohdin kytketään
> yhteen, tällainen oikosulkuhan on sinänsä turvallisimmasta päästä oleva
> oikosulku koska se vie 10A sulakkeen välittömästi. Jonkinlainen pienempi
> oikosulku jossa sulkuvirta on alle sulakkeen keston, vaikka jossain 5A
> luokassa niin tämän tyypin oikosulkua kai pidetään vaarallisempana.
>

Riippuen verkon jäykkyydestä virta voi olla muutaman millisekunnin
ajan reilusti yli 100 A. Sen aiheuttama lyhytaikainen jännitteen nousu
nollajohtimessa ei ole vaarallinen ihmisille, mutta laitteiden
liitännät voivat kyllä vaurioitua jos toinen laite on eri ryhmässä.
Jännitettä ja virtaa kun riittää. Puolijohteille kun mikrosekuntti
on moninkertaisesti riittävän pitkä aika vaurion syntymiseen.

--
Viljo

PW

unread,

Nov 13, 2008, 7:12:31 AM11/13/08

to

baux...@gmail.com kirjoitti:

> PC on ikkunapöydällä ja sen ikkunan alla on tosiaan kunnon
> kukkapenkki, jossa multaa tjsp. eli helppo olisi kaivaa. Ja kosteutta
> riittää kun lähes päivittäin sataa kuuroluonteisesti. Tuo rautatanko
> voisi olla kuitenkin helpoin konsti kokeilla.

Suomessa pystymaadoituksiin käytetään n. 3 m pitkää kuparista
pystymaadoitussauvaaa.
Kuparitanko on tuohon muutenkin sopivampi, kun siihen liitettävä
kaapelikin on kuparia.
Pehmeään maahan tuo 3 m:n tanko uppoaa melko mukavasti, jos kyseessä on
todellakin maaperä, eikä esim. jonkin betonikannen päälle tehty kukkapenkki.

Oku

unread,

Nov 13, 2008, 7:50:21 AM11/13/08

to

"PW" <_._@_._> kirjoitti viestissä:gffja1$m9d$1...@aioe.org...

Kyllä löytyy ihan Suomestakin. Itse asun 1972 valmistuneessa kerrostalossa.
Tässä talossa ei sinänsä ole varsinaista suojamaadoitusta vaan
suojamaadoitetut pistorasiat on toteutettu aikaisemmin mainituilla
PEN-kytkennöillä. Itse mittailen varmuuden vuoksi koteloiden jännitteitä
varmuuden vuoksi, mutta mitään outoa en ole havainnut. Mahtaakohan minun
mittailut olla edes tarpeellisia, mutta olen luonteeltani hiukan
varmanpäälle pelaava.

Ville Saarelainen

unread,

Nov 13, 2008, 8:11:13 AM11/13/08

to

Jaska wrote:

> Ihan täysi oikosulku, jossa suunnilleen vaihe ja nollajohdin kytketään
> yhteen, tällainen oikosulkuhan on sinänsä turvallisimmasta päästä oleva
> oikosulku koska se vie 10A sulakkeen välittömästi. Jonkinlainen pienempi
> oikosulku jossa sulkuvirta on alle sulakkeen keston, vaikka jossain 5A
> luokassa niin tämän tyypin oikosulkua kai pidetään vaarallisempana.

Tässä piileekin se "kukkapenkkimaadoituksen" vaara. Maadoituksessa pitää
olla riittävän pieni vastus, jotta oikosulun sattuessa syntyvä virta
riittää polttamaan sulakkeen. Joku ohut piuha ja 50 cm teräspiikki
maassa riittää eliminoimaan sen pienen kynsille iskemisen, mutta kunnon
oikosulun kanssa tilanne voi olla toinen ja jos/kun sulake ei pala niin
sitten palaa jotain muuta, esim. kämppä. Sen jälkeen vakuutustarkastaja
ei takuulla tykkää tällaisesta omatekoisesta maadoituksesta.

--

Ville Saarelainen
ville.sa...@eibazaapp.inet.fi
Vastatessasi poista eibazaa

Mastus

unread,

Nov 13, 2008, 8:52:04 AM11/13/08

to

Oku kirjoitti:

Kerrostalo - 1974 rakennettu. Ainoat sukorasiat vessassa ja keittiössä
(keittiössä 2 sukorasiaa, ja 1 ei-suko rasia, joka on mielenkiintoista).

Ja tosiaan tietokoneen kotelossa on tuo 110V, ja koneessa myös
tv-kortti. TV-kortti on kytketty asunnon antennirasiaan, ja jos
irroittaa antennikaapelin esimerkiksi makkarin telkkarista, niin
varmasti räpsii kynsille... (jaettu olohuoneen rasiasta)

PW

unread,

Nov 13, 2008, 10:12:07 AM11/13/08

to

Oku kirjoitti:

> "PW" <_._@_._> kirjoitti viestissä:gffja1$m9d$1...@aioe.org...

>> Kysyjä varmaan käyttää laitetta jossain etelän maassa - Suomesta

>> tuollaista olosuhdetta tuskin mistään löytyy.
>
> Kyllä löytyy ihan Suomestakin. Itse asun 1972 valmistuneessa kerrostalossa.
> Tässä talossa ei sinänsä ole varsinaista suojamaadoitusta vaan
> suojamaadoitetut pistorasiat on toteutettu aikaisemmin mainituilla
> PEN-kytkennöillä.

Myös kosteissa tiloissa? Kuulostaa ihmeelliseltä, jos niirräkin olisi
homma hoidettu vain PEN-kytkennällä.

Eipä taida Suomessa olla kiinteistöjä rakennettu, joissa olisi
huonetiloissa kivilattia (kylppärin klinkkeri eri asia).

Nospam

unread,

Nov 13, 2008, 10:35:51 AM11/13/08

to

Timo Neuvonen wrote:
> Vaikka se "johto rungosta ulos kukkapenkkiin" ehdittiinkin täällä jo
> tyrmätä toimimattomaksi, niin pohjimmiltaan juuri siten Suomessakin
> suojamaadoitus tehdään rakennusten asennuksissa.

Sekoitat suojamaadoituksen ja käyttömaadoituksen. Onko kellään tässä
keskustelussa olevilla söhkövoimatekniikan opintoja?

Terv, Nospam

P.V.

unread,

Nov 13, 2008, 11:34:07 AM11/13/08

to

"Viljo Mustonen" <viljo.m...@pp.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:dtISk.186$fz...@read4.inet.fi...

> P.V. wrote:
>
>> "Sami Kuupas" <kuu...@sami.com> kirjoitti viestissä
>> news:4oOdnZq0lv1bdIfU...@giganews.com...
>>> Miten pitäisi toimia kun koneen runkoon tulee 100 voltin jännite?
>>> Talossa
>>> ei ole maadoitettua rasiaa lainkaan. Yhdistelmä kivilattia ja paljaat
>>> jalat antavat mukavan tällin kun erehtyy koskemaan koneen runkoon tai
>>> USB-liittimen metalliosaan. Pitäisikö kiinnittää koneen koteloon johto
>>> ja
>>> vetää se ikkunasta ulos ja haudata toinen pää kukkapenkkiin?
>>
>> Mitä tapahtuu, jos käännät töpselin toisin päin pistorasiaan? On
>> sellainen
>> hämärä mielikuva, että joissain laitteissa oikean maadoituksen puuttuessa
>> maadoitus ikään kuin otetaan toisesta navasta, ja jos se sattuu olemaan
>> se
>> jännitteelinen napa, sitten kotelo voi muuttua jännitteelliseksi.
>>
>> P.V.
>
> Tuo olisi todellinen hengen vaara.

No tuo ehdotukseni perusteluosuus oli itse ilman sen kummempaa tietämystä
omassa päässä kehitelty. Ei se varmaan ihan noin sitten mene.

> Laitteen runkoon ilmaantuva jännite johtuu kapasitiivisesta
> jännitteenjaosta. Mikäli kapasiteetit rungosta nolla- ja vaihejohtimiin
> ovat yhtä suuret, niin jännite rungon ja nollajohtimen välillä on
> puolet verkkojännitteestä eli noin 115 V. Koska nollajohdin on hyvin
> maadoitettu, niin tuo 115 V näkyy myös rungon ja maan välillä.
> Kun kapasiteetit ovat pieniä, niin rungon ja maan välinen virta
> rajoittuu yleensä alle milliampperin. Sen voi tuntea pienenä kutinana.
> Voi kuitenkin vaurioittaa huonosti suojattuja liitäntöjä, kuten
> sarja- ja rinnakkaisportteja.

Tänään tuli pitkästä aikaa töissä käytettyä virtalähdettä, josta tekemieni
havaintojen perusteella ehdotin töpselin kääntämistä. Kun töpseli oli
yhdessä asennossa, mittari näytti 105 V:n vaihtojännitettä kotelon ja
pistorasian maadoitusnastan välillä, ja töpselin kääntämisen jälkeen mittari
näytti 5 V:n vaihtojännitettä. "Huonommassa asennossa" kotelon pinnalla
kättä tai sormea kevyesti vetäessä tuntui kuin laite olisi tärissyt
(ilmeisesti 50 Hz:n taajuudella). "Paremmassa asennossa" taas ei tuntunut
mitään. Tämä taisi olla sama ilmiö, jota kuvasit kutitukseksi?

> Muun muassa tästä syystä maadoitetut
> pistorasiat olisivat tarpeellisia kaikille toisiinsa liitettäville
> laitteille.
>
> --
> Viljo

Huoneessa on kyllä asialliset maadoitukset kaikissa pistorasioissa.
Ongelmana on itse virtalähde: sen töpseli on sellainen litteä
maadoittamaton, joita käsittääkseni yleensä käytetään vain
kaksoiseristetyissä laitteissa. Maadoitus tuntuisi kyseiselle laitteelle
olevan tarpeellinen, mutta sen suunnitellut insinööri on kai pitänyt
sellaista turhana hifistelynä ja menoeränä. (Oletan siis, että virtalähde on
tullut tuollaisena tehtaalta, eikä sitä ole jälkeenpäin johdon rikkoutumisen
jälkeen mcgyveroitu kuntoon jostain lampusta tms. reväistyllä johdolla.)

P.V.

Viljo Mustonen

unread,

Nov 13, 2008, 12:17:17 PM11/13/08

to

Nospam wrote:

Kyllä, nimenomaan tuolla linjalla reilu 50 vuotta sitten. :)
Sen jälkeen olen ollut prosessiautomaation kimpussa, joten uudempi
termistö ei ole täysin hallinnassa. Puhumattakaan asennus tavoista.
Laitteiston suojaus teollisuus ympäristössä häiriöiltä ja vaurioilta
on pakostakin melkoisen tuttua. Mainitsemasi käsitteet olivat kyllä
käytössä silloin vanhaan aikaankin, ilmeisesti paljon aikaisemminkin.

--
Viljo

ar...@students.oamk.fi

unread,

Nov 14, 2008, 8:11:53 AM11/14/08

to

P.V. <a...@nymo.us> wrote:

: Tänään tuli pitkästä aikaa töissä käytettyä virtalähdettä, josta tekemieni

: havaintojen perusteella ehdotin töpselin kääntämistä. Kun töpseli oli
: yhdessä asennossa, mittari näytti 105 V:n vaihtojännitettä kotelon ja
: pistorasian maadoitusnastan välillä, ja töpselin kääntämisen jälkeen mittari
: näytti 5 V:n vaihtojännitettä. "Huonommassa asennossa" kotelon pinnalla
: kättä tai sormea kevyesti vetäessä tuntui kuin laite olisi tärissyt
: (ilmeisesti 50 Hz:n taajuudella). "Paremmassa asennossa" taas ei tuntunut
: mitään. Tämä taisi olla sama ilmiö, jota kuvasit kutitukseksi?

Sonyn videokamerassa, ainakin DCR-PC100, laturissa on
pikku kondensaattori toisesta verkkotulon navasta toision
maahan ja maadoittamaton eurotulppa. Jostain syystä tekee
mieleni laittaa ensin AV/Firewirejohdot kiinni ja vasta
sitten laturi seinään. Mitään ei ole vielä hajonnut.

-A

to

Nospam kirjoitti:

Ehkei kuitenkaan Vietnamissa, jossa tämä tilanne on :-)

Nospam

unread,

Nov 16, 2008, 11:34:43 AM11/16/08

to

PW wrote:
> Ehkei kuitenkaan Vietnamissa, jossa tämä tilanne on :-)

Meinaatko että se mikä on vaarallista Suomessa jotenkin poistuisi kun
ollaan Vietnamissa?

Terv, Nospam

Hiiffimees

unread,

Nov 16, 2008, 11:43:24 AM11/16/08

to

"Nospam" <nos...@nospam.fi.invalid> wrote in message
news:49204990$0$23583$9b53...@news.fv.fi...

siinä on etäisyysehto mukana, olikohan 4 metriä, meillä nimittäin on
olkkarissa molempia (rempatussa osassa maadotettua, ja wanhassa osassa ei).

unread,

Nov 16, 2008, 12:44:33 PM11/16/08

to

Nospam kirjoitti:

HöpöHöpö sun jutuilles!

Oku

unread,

Nov 17, 2008, 2:16:02 AM11/17/08

to

"PW" <_._@_._> kirjoitti viestissä:gfhg49$trl$1...@aioe.org...

Kyllä kosteissakin tiloissa maadoitetut rasiat on toteutettu
PEN-kytkennällä. Minustakin toteutus on ihmeellinen. Huomasin asian vasta
äskettäin, kun muutin tänne ostettuani huoneiston. Omaan sen verran
koulutusta, että voin itse tehdä itselleni sähköasennukset. Ajattelin sitten
vaihtaakkin vanhat rasiat uusiin. Kylpyhuoneeseen ostin tarpeelisen määeän
maadoitettuja rasioita ja vanhat purkaessani huomasin oudot kytkennät.
Eihänsieltä löytynyt edes maajohtoa. Ainoastaan sininen ja musta johto.
Minun pitikin uusi rasia kytkeä vanhalla tavalla. Itsekkin olen miettinyt,
olisiko voinut PEN-kytkentä olla laillista kosteissa tiloissa edes vuonna
1972. Jos jollekkin tulee mieleen miten kylpyhuoneen sähköt olisi parasta
hoitaa minun tapauksessa, niin vinkkejä otetaan vastaan. EN pidä nykyistä
järjestelyä täysin turvallisena.

Seppo Nurmi

unread,

Nov 17, 2008, 7:14:00 AM11/17/08

to

Mutta juuri noinhan sinä neuvoit! Kannatttaisi miettiä, mitä
kirjoittaa ja vasta sitten painaa send-nappulaa.

Seppo Nurmi

unread,

Nov 17, 2008, 7:21:01 AM11/17/08

to

Riippuu merkistä ja mallista. Jotkut upsit tahtovat, että neutraalin
ja suojamaan välinen jännite olisi pieni. Näitä on sellaisissa upseissa,
jotka on suunniteltu maissa, jossa verkkopistoke menee vain yhdellä
tavalla pistorasiaan.

Asiasta on vastikään tapeltu ryhmässä sfnet.harrastus.elektroniikka.

Seppo Nurmi

PW

unread,

Nov 17, 2008, 7:48:06 AM11/17/08

to

Seppo Nurmi kirjoitti:
> PW wrote:

>> HöpöHöpö sun jutuilles!
>
> Mutta juuri noinhan sinä neuvoit! Kannatttaisi miettiä, mitä
> kirjoittaa ja vasta sitten painaa send-nappulaa.

Et ole vaivautunut lukemaan koko viestiketjua ja muodostamaan siitä
käsitystäni asiasta!
Tämä juttu alkaa jo kiertää kehää ainakin kolmatta kertaa. Asia on jo
aiemmin käsitelty loppuun asti.

Seppo Nurmi

unread,

Nov 17, 2008, 7:54:36 AM11/17/08

to

Oku wrote:

> Kyllä kosteissakin tiloissa maadoitetut rasiat on toteutettu
> PEN-kytkennällä. Minustakin toteutus on ihmeellinen. Huomasin asian vasta
> äskettäin, kun muutin tänne ostettuani huoneiston. Omaan sen verran
> koulutusta, että voin itse tehdä itselleni sähköasennukset. Ajattelin sitten
> vaihtaakkin vanhat rasiat uusiin. Kylpyhuoneeseen ostin tarpeelisen määeän
> maadoitettuja rasioita ja vanhat purkaessani huomasin oudot kytkennät.
> Eihänsieltä löytynyt edes maajohtoa. Ainoastaan sininen ja musta johto.
> Minun pitikin uusi rasia kytkeä vanhalla tavalla. Itsekkin olen miettinyt,
> olisiko voinut PEN-kytkentä olla laillista kosteissa tiloissa edes vuonna
> 1972. Jos jollekkin tulee mieleen miten kylpyhuoneen sähköt olisi parasta
> hoitaa minun tapauksessa, niin vinkkejä otetaan vastaan. EN pidä nykyistä
> järjestelyä täysin turvallisena.

Schuko- tai sukopistorasia keksittiin Saksassa jo ennen toista
maailmansotaa. Koska se yleistyi esim. Suomessa, en tiedä. Arvelen, että
sodan jäkeisenä pula-aikana kehitettiin rasiassa maan ja neutraalin
yhdistäminen, jotta kallista kuparia saatiin säästetyksi. Kansakunnalla
oli riittävästi tekemistä jälleenrakennnuksen, asutuksen ja
sotakorvausten kanssa, joten yli mentiin siitä, mistä aita oli matalin.
Sitäpaitsi kupari kelpasi erittäin hyvin vientiin ja oli merkittävä
valuutan nettotuoja. Luulen, että päätös kytkennästä oli tehty tietoisesti.

Oli pieni yllätys, kun vuonna 1970 Saksaan muuttaessani huomasin,
että kaikki pistorasiat kaikissa huoneissa olivat schukorasioita. Sitä
en muista, olivat ne yhdistettyjä (tuskin) vai "oikeita"

Maajohto saattaa mahtua vanhaan putkitukseen tai sitten ei. Kokeile
imeä pölynimurilla tavallista narua putkituksen läpi. Narulla sitten voi
vetää jotain tukevampaa tai jo kevi-johdon. Sitä en sitten tiedä, kuinka
laillista on tuollaisen kevin lisääminen. Parempi se ainakin on kuin
yhdistämällä tehty, sillä laitteiden runkojen potentiaalit eivät kellu
virrankulutuksen tahdissa.

Seppo Nurmi

unread,

Nov 17, 2008, 8:01:44 AM11/17/08

to

Kyllä muuten luin. Valitettavasti vain viime aikoina on omilla
neuvoillaisi parasta ennen päiväys mennyt jo aikoja sitten. Sähköllä ei
pidä leikkiä, vaikka osaisikin.

Seppo Nurmi

Osmo R

unread,

Nov 28, 2008, 7:35:08 PM11/28/08

to

Oku wrote:

> Minun pitikin uusi rasia kytkeä vanhalla tavalla. Itsekkin olen miettinyt,
> olisiko voinut PEN-kytkentä olla laillista kosteissa tiloissa edes vuonna
> 1972.

Eihän tuolloin muualla edes käytetty maadoitusta. Kyllä se
PEN-kytkennällä on tehty. PEN-kytkennän ongelma lähinnä on, jos
nollajohdin katkeaa.

Osmo

Osmo R

unread,

Nov 28, 2008, 7:39:47 PM11/28/08

to

Ei pidä paikkaansa, kun noiden välillä on riittävästi matkaa.
Ennen todellakaan maadoitusta ei käytetty kuin siellä, missä se
oli ehdottoman pakko.

Osmo

J.P

unread,

Nov 29, 2008, 4:34:48 AM11/29/08

to

Näin on ja tähän voisi vielä lisätä että syy erillisen suojajohdon
käyttöön on tainnut enemmän olla häiriösuojauksissa kuin
sähköturvallisuudessa.

PW

unread,

Nov 29, 2008, 5:21:53 AM11/29/08

to

J.P kirjoitti:

> syy erillisen suojajohdon
> käyttöön on tainnut enemmän olla häiriösuojauksissa kuin
> sähköturvallisuudessa.

Miltä häiriöiltä 1 erillinen johdin voi suojata?

unread,

Nov 29, 2008, 9:19:12 AM11/29/08

to

J.P kirjoitti:

> Ajatteleppa tilanne uudelleen...
> Siis eihän normaali käyttötilanteessa laitteeseen tulevan 0-johdon
> poikkipinta tuplaannu vaan vedetään sieltä potentiaalintasaukselta missä
> on myös antenni ja televerkon maadoitus perille asti oma suojajohto
> laitteen runkoon jolloin teoriassa ainaskin laitteen runko on samassa
> potentiaalissa näiden antenni ja tele maadoitusten kanssa jolloin
> laitteiden välille ei pitäisi näitä harmeja aiheuttavia tasoitusvirtoja
> muodostua. (tätä suojajohtoahan ei saa enää kytkeä 0-johtoon enää sen
> jälkeen kun ne on eriytetty.)

Kiinteistössä suojamaakaapeli ja nollajohto yhdistyvät siihen kytketyssä
suojamaadoitetussa laitteessa, jolloin suojamaan ja 0-johtimen
resistanssi puolittuu. Jos tuota yhdistymistä ei tapahdu, niin
suojamaasta ei ole mitään turvallisuushyötyä vikatilanteessa.

Vaikka antenni- ja televerkon maadoitukset yhdistettäisiinkin
kiinteistön maadoitusten kokoojakiskossa (ei ole mahdollista maaseudulla
kaikissa paikoissa), niin noiden verkkojen kaapeleiden maadoitusjohtimen
resistanssi poikkeaa sähköverkon 0-johtimen resistanssista, jolloin
käyttöpaikalla ei maadoituspotentiaalit ole enää samat.

J.P

unread,

Nov 29, 2008, 11:53:18 AM11/29/08

to

PW wrote:
> Kiinteistössä suojamaakaapeli ja nollajohto yhdistyvät siihen
> kytketyssä suojamaadoitetussa laitteessa, jolloin suojamaan ja
> 0-johtimen resistanssi puolittuu. Jos tuota yhdistymistä ei tapahdu,
> niin suojamaasta ei ole mitään turvallisuushyötyä vikatilanteessa.

En oikein ymmärrä mitä tuossa kirjoittelet mutta sekoittelet kai nyt
jotenkin pääkeskuksen ja yksittäisen ryhmäjohdon ja siihen liitetyn
laitteen tilannetta, mutta koska nyt on kyseessä yksittäisen ryhmäjohtoon
kytketyn laitteen tilanne niin yritetäänpä vielä selittää

Kiinteistön pääkeskuksella suojakisko ja nollakisko on tietysti kytketty
toisiinsa yhdistysliuskalla tai johdolla ja ovat yhteydessä potentiaalin
tasauskiskoon johon tuodaan maadoituselektrodi(t) (-maadoituselektrodi voi
olla yksinkertaisissa tilanteissa yhdistetty suoraan suojakiskoon) sekä
antenni ja telemaadoitukset. Ryhmäjohtojen 0 ja suojajohdot lähtevät
näiltä omilta kiskoiltaan.
Tämän jälkeen suojajohtoa ja 0-johtoa EI ENÄÄ SAA yhdistää eli esim.
jakorasiassa, pistorasiassa tai suojamaadoitetussa laitteessa niitä ei
enää yhdistetä vaan yhdistys on siis vain keskuksella. ja tästä johtuen
kun laitteen kuormitusvirtaa ei kulje suojajohdossa niin ei synny
jännitehäviötäkään joka aiheuttaisi tasausvirtoja jotka siis aiheuttavat
omat harminsa.

Nospam

unread,

Dec 16, 2008, 3:26:09 PM12/16/08

to

Ja katso SFS-KÄSIKIRJA 600 PIENJÄNNITESÄHKÖASENNUKSET JA
SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS ja sieltä kohta SFS 6000-8-802 802 SÄHKÖASENNUSTEN
KORJAUS-, MUUTOS- JA LAAJENNUSTYÖT.

Arvaa sanotaanko siellä suunnilleen että "Jos samaan huonetilaan
vaihdetaan yksikin maadoitettu rasia, niin..." ?

Terv, Nospam

Osmo R

unread,

Dec 18, 2008, 3:50:35 AM12/18/08

to

Jos sinulla on jotain sanottavaa, niin sano se. Minulla ei ole
kiinnostusta sinun arvuutteluleikkeihin. Lähteitä on hyvä käyttää
sanottavan tukemiseen, mutta lähteisiin viittaaminen ei korvaa
sanomista.

Osmo

Pekka Peura

unread,

Dec 18, 2008, 3:27:21 PM12/18/08

to

Siellä sanotaan suurinpiirtein noin, mutta tarina jatkuu vähän
eteenpäinkin:
"Jos asennukseen lisätään suojamaadoitettu pistorasia tai
suojamaadoitettu laite, koko huoneen asennukset pitää YLEENSÄ muuttaa
siten, että käytetään suojamaadoitusta tai luokan I laitteita.
Suojausluokan 0 laitteita ei saa jättää käyttöön. Vaihtoehtoisesti
voidaan noudattaa liitteen 802B vaatimuksia erilaisten laitteiden
välisille etäisyyksille"

Mielestäni tämä on hyvä esimerkki kuinka SFS6000 sarjan EU-hapatus on
paljon epäselvempää, kuin vanhat kansalliset turvallisuusmääräykset.
Tuossakin sanotaan "YLEENSÄ" eikä yhtään avata milloin määräyksestä
voidaan poiketa. Lisäksi ainakin minulle jää epäselväksi koskeeko tuo
viimeiseksi lainaamani lause vain noita 0-luokan laitteita vai myös
pistorasioita (mainittu liite 802B kuvaa ne vanhojen määräysten
metrirajat, joiden mukaan samassa huoneessa saa olla suojamaadoitettuja
ja maadoittamattomia pistorasioita kunhan ovat 4 metrin päässä).

Itse kuitenkin tulkitsen, että vanhoja metrirajoja saa edelleenkin
noudattaa, eikä tuo kaikkien pistorasioiden vaihto ole ehdoton vaatimus.

Pekka

Nospam

unread,

Dec 19, 2008, 4:09:24 PM12/19/08

to

Pekka Peura wrote:
> Siellä sanotaan suurinpiirtein noin, mutta tarina jatkuu vähän
> eteenpäinkin:
> "Jos asennukseen lisätään suojamaadoitettu pistorasia tai
> suojamaadoitettu laite, koko huoneen asennukset pitää YLEENSÄ muuttaa
> siten, että käytetään suojamaadoitusta tai luokan I laitteita.
> Suojausluokan 0 laitteita ei saa jättää käyttöön. Vaihtoehtoisesti
> voidaan noudattaa liitteen 802B vaatimuksia erilaisten laitteiden
> välisille etäisyyksille"
>
> Mielestäni tämä on hyvä esimerkki kuinka SFS6000 sarjan EU-hapatus on
> paljon epäselvempää, kuin vanhat kansalliset turvallisuusmääräykset.
> Tuossakin sanotaan "YLEENSÄ" eikä yhtään avata milloin määräyksestä
> voidaan poiketa. Lisäksi ainakin minulle jää epäselväksi koskeeko tuo
> viimeiseksi lainaamani lause vain noita 0-luokan laitteita vai myös
> pistorasioita (mainittu liite 802B kuvaa ne vanhojen määräysten
> metrirajat, joiden mukaan samassa huoneessa saa olla suojamaadoitettuja
> ja maadoittamattomia pistorasioita kunhan ovat 4 metrin päässä).
>
> Itse kuitenkin tulkitsen, että vanhoja metrirajoja saa edelleenkin
> noudattaa, eikä tuo kaikkien pistorasioiden vaihto ole ehdoton vaatimus.

Juu näin minäkin sen tulkitsen. Vanhojen "SÄHKÖASENNUSTEN KORJAUS-,
MUUTOS- JA LAAJENNUSTYÖT" saa asentaa vanhan asennuksen asennuskohdan
määräysten mukaan eli metrirajat ovat voimassa.

Terv, Nospam