Uusi Kuusnepa valmis
Jouni Nordlund
http://mato78.com/uutiset/hardware/11104-uusittu-commodore-64-ennakkotilattavissa
--
Jouni T. Nordlund
Sulje kaikki selainikkunat ja katso miltä kuvat
sitten näyttävät (s.a.w.ohjelmistot 8/07).
Miika Seppanen
<jouni....@mbnet.fi> wrote:
>Jos joku vaikka lukisi...
>
>http://mato78.com/uutiset/hardware/11104-uusittu-commodore-64-ennakkotilattavissa
Moneskohan "uusi Commodore" tämä on?
Ne edellisetkään eivät varsinaisesti olleet myyntimenestyksiä.
-Miika
Jukka Aho
> On Thu, 07 Apr 2011 21:24:13 +0300, Jouni Nordlund
> <jouni....@mbnet.fi> wrote:
>
>> Jos joku vaikka lukisi...
>>
>> http://mato78.com/uutiset/hardware/11104-uusittu-commodore-64-ennakkotilattavissa
>
> Moneskohan "uusi Commodore" t�m� on?
>
> Ne edellisetk��n eiv�t varsinaisesti olleet myyntimenestyksi�.
Projektin tavoite ei oikein ole sivustakatsojalle selv� ja mahtaako olla
suunnittelijoillekaan. On pyritty rakentamaan PC l�yh�sti C64:n
inspiroimaan koteloon. Mutta miksi ja miss� tarkoituksessa?
Kuusnelosen alkuper�inen vieh�tys tuskin perustui kotelointiin.
Klassisen breadbox-kotelon voisi jopa v�itt�� olevan aika ep�ergonominen.
Koteloinnin kuitenkin ymm�rt�isi, jos tarkoitus olisi tarjota
emulaattorin py�ritt�miseen sellainen rauta, joka vastaa
k�ytt�kokemukseltaan mahdollisimman pitk�lle alkuper�ist� konetta.
Esimerkiksi n�pp�intoimintojahan ei saa aina sijoitettua standardilla
PC-raudalla emulaattoria k�ytett�ess� kovin hyvin alkuper�ist�
vastaavasti, mik� voi olla ongelmallista joitakin ohjelmia k�ytett�ess�.
PC-kone, jossa on kuusnelosen n�pp�imist�n t�ydellinen
uudelleentoteutus, voisi t�ll�in olla hy�dyksi.
T�ss� ei kuitenkaan ole sit�k��n ajatusta loppuun viety. N�pp�imist� ja
sen merkinn�t poikkeavat alkuper�isest� merkitt�v�sti. Ei ole
RUN/STOPia, CTRL:�� eik� INST/DELi�, ei my�sk��n CLR/HOMEa tai RESTOREa.
Grafiikkamerkkien merkinn�t puuttuvat kokonaan. Toki kaikki n�m�
toiminnot saa emulaattorin avulla jostain napista esiin, mutta miksi
tehd� alkuper�ist� vastaava kotelo jos se ei olekaan t�ss� suhteessa
alkuper�ist� vastaava?
Retroilija voisi my�s haluta kytke� koneeseen vanhoja Atari-liit�nt�isi�
joystickej�. Kuusnelospelien peluu n�pp�imist�lt� tai pad-ohjaimelta ei
vastaa alkuper�ist� joystick-kokemusta. Koneessa voisi siis olla
sis��nrakennettuna USB-sovitin t�t� varten ja kyljess� suoraan
9-pinniset D-liittimet. Mutta eip� ole n�it�k��n.
Hankala sanoa kenelle t�m� on lopulta tarkoitettu. Ehk� lopulta vain
sellaisille, joita ei C64-puoli edes niin kiinnosta, vaan pikemminkin
vain se, ett� saa esitell� kavereille PC:t�, joka ensi vilkaisulla
muistuttaa C64:��? Kyseess� on siis er��nlainen "novelty PC" - hauska
hetken viihdytt�v� vitsi, jonka ei ole tarkoituskaan olla erityisen
hy�dyllinen mihink��n tiettyyn tarkoitukseen.
--
znark
Matti Lehtiniemi
Mulle kuusnelosen vieh�tys oli aika paljon BASIC -tulkissa , nopea ja toimiva.
Ohjelmoin viel�kin aina silloin t�ll�in BASICill�(Quickbasic)
Jos ei ole ohjelmoinut vaikka 3:een kuukauteen mill��n ohjelmointikielell�, niin QBasicin k�ynnist�minen
ja pienen ohjelman tekeminen palauttaa taitoja ja sitten voi siirty� Visual C++:aan varsinaisen ohjelman
tekemiseen.
Toinen vieh�tys oli laitteen k�ynnistyminen ilman buuttailuja.
Mun nyky-64:ssa olisi ROM:illa k�yttis ja BASIC.Kone k�ynnistyisi napin painalluksesta parissa sekunnissa
ja p��sisi koodaamaan BASICilla.
3d-objekteja voisi lis�t� samalla tavalla kuin ennen SPRITEj� Simons Basicissa.Olisi yksi n�pp�in, mist�
voisi vaihtaa 3d-tilan ja ohjelmointitilan v�lill�.
(Eik�s C16 ollut SPRITE-komennot ja nopeampi prossa.En itse k�ytt�nyt koskaan mutta laite kyll� kiinnosti)
Tuli muuten 64 mieleen kun pelasin l�pi tuon:
http://pelikone.fi/pelit/ammuntapelit/Spectro-Destroyer/4827
Samanlainen musiikki kuin 64 peleiss� :-)
Matti
Jukka Aho
> Mulle kuusnelosen viehätys oli aika paljon BASIC -tulkissa , nopea ja
> toimiva. [...] Toinen viehätys oli laitteen käynnistyminen ilman
> buuttailuja.
Välitön käynnistyminen on kyllä hieno juttu. Samoin se, ettei laitteessa
ole tuulettimia, vaan se on täysin hiljainen. Tämän kun saisi
nykykoneisiinkin vakio-ominaisuudeksi, niin ettei hiljaista konetta
tarvitse erikseen rakentaa.
Sitä V2-BASIC-tulkkia en kyllä kehuisi. :) Monessa muussa tuon ajan
kotimikrossa oli paljon laajempi ja parempi BASIC-murre - samoin myös
Commodoren omissa uudemmissa malleissa (C16/+4, C128, C65).
> Mun nyky-64:ssa olisi ROM:illa käyttis ja BASIC.Kone käynnistyisi napin
> painalluksesta parissa sekunnissa ja pääsisi koodaamaan BASICilla.
Kuusnelosta "vastaavaan" nykypäivän harrastelijakoneeseen tälläisin itse
varmaan jonkin sellaisen softakokoonpanon, jossa virtakatkaisinta
kääntämällä päädytään simppeliin työpöytäympäristöön.
Työpöytäympäristö olisi Pythonilla toteutettu ja tarkoitettu
kustomoitavaksi ja muokattavaksi niin pitkälle kuin sielu sietää.
Ainoat varsinaiset mukana tulevat ohjelmat perusvarusohjelmiston
(tiedostomanageri, network manager - kummatkin Python-logiikalla
pyöriviä ja niinikään laajennettavia) lisäksi olisivat Python-tulkki/IDE
ja matalamman tason koodaukseen GCC. Ja kenties koneelle käännetty
versio Firefoxista tai Chromesta, jotta pääsisi maailmalta hakemaan tietoa.
Mukana saisi olla myös matalan tason grafiikkakirjasto peliohjelmoinnin
tyyliseen toimintaan ja korkeamman tason GUI-ikkunointitoteutus
hyötysovelluksiin, sekä selkeä dokumentaatio, pari esimerkkiohjelmaa ja
linkki jonnekin vastaavan koneen omistajien harrastajayhteisön sivustolle.
Rauta olisi vakioitu ja samaa laitetta tehtäisiin samanlaisena ainakin
viisi vuotta kerrallaan. Mukana tulisi täysi rekisteritason
dokumentaatio kaikkiin lutikoihin mitä kone on syönyt ja konetta pääsisi
helposti ohjelmoimaan myös moodissa jossa mitään suojauksia ei ole
päällä ja koko mukana tuleva ympäristö voidaan kokonaan pysäyttää ja
syrjäyttää. Pidemmälle ehtinyt käyttäjä voisi kirjoittaa
boottiloaderista käynnistyvän kokonaan oman käyttöjärjestelmänsä jos
niin haluaisi: kaikki tähän vaadittava tekninen referenssidokumentaatio
tulisi periaatteessa koneen mukana, vaikka teoriaa pitäisi ehkä
opiskella jostain muualta.
Ja rautavirittelijöille kytkentäkaaviot ja pirusti
ei-mihinkään-erityiseen-tarkoitukseen-korvamerkittyjä GPIO-portteja.
> (Eikös C16 ollut SPRITE-komennot ja nopeampi prossa.En itse käyttänyt
> koskaan mutta laite kyllä kiinnosti)
C16:ssa ei ole spritejä (TED-grafiikka/äänipiiri ei tue!) ja
äänikanaviakin on vain kaksi. Värejä siinä on enemmän (121) kuin
suositummissa Commodoren koneissa. Lisäksi BASICissa (V3.5) on
grafiikka- ja äänikomennot ja muitakin lisäkomentoja vakiona.
Prosessorin kellotaajuus vaihtelee jotenkin ruudunpiiron mukaan.
Käytännössä kone ei ilmeisesti ole nopeudeltaan paljon VIC-20:tä kummempi.
--
znark
Miika Seppanen
wrote:
>C16:ssa ei ole spritejä (TED-grafiikka/äänipiiri ei tue!) ja
>äänikanaviakin on vain kaksi. Värejä siinä on enemmän (121) kuin
>suositummissa Commodoren koneissa. Lisäksi BASICissa (V3.5) on
>grafiikka- ja äänikomennot ja muitakin lisäkomentoja vakiona.
>Prosessorin kellotaajuus vaihtelee jotenkin ruudunpiiron mukaan.
>Käytännössä kone ei ilmeisesti ole nopeudeltaan paljon VIC-20:tä kummempi.
Tosin onhan vicci sentään kuusnelosta nopeampi. ;)
-Miika
Kari Jarvinen
> Sitä V2-BASIC-tulkkia en kyllä kehuisi. :)
Näin jälkeenpäin ajateltuna tuntuu käsittämättömältä, että yli kymmenen
vuotta vakioidulla raudalla myydyn koneen basic-tulkissa ei ollut
minkäänlaista tukea ääni- tai video-ominaisuuksien hyödyntämiseen -
kaikki piti toteuttaa suoraan rautaa paukuttamalla.
?OUT OF DATA ERROR
READY.
--
NP: -
Matti Lehtiniemi
> samoin myös
On the Edge kirjassa oli joku selitys asialle.Oliko se niin, ettei kaikki ROM:t olisi mahtunut piirilevylle,
jos parempi basic olisi laitettu.
Simon's basic tuli kuitenkin melkein saman tien markkinoille.
Muistan kun 64:nen tuli markkinoille, oli tosi mahtavaa miten nopeasti VIC-20 :stä reilusti parempi kone saatiin kauppoihin.Eihän
VIC-20:een oltu vielä kunnolla edes totuttu.
> ja matalamman tason koodaukseen GCC. Ja kenties koneelle käännetty
Mä uskon tohon BASICiin. GCC on melkoista säätämistä , jos vaikka haluaa ympyrän piirrettyä ruudulle.
Pythonia olen kuullut kehuttavan ,en itse osaa sitä.
Haluaisin semmosen koneen , jossa voisin kirjoittaa CIRCLE (10,10)-(100,100),20 ja _saman tien_ tulisi
ympyrä ruudulle.(Siis millisekunneissa).
Ja sama 3d-objekteille.
Nykyään BASICia voisi reaaliaikaisesti kääntää, ei pelkästään parsettaa kuten Microsoft Basicissa.
Eli joka kerta kun kirjottaisi yhden rivin koodia, se muuttuisi assembleriksi.
Onhan se älytöntä että jengi pelaa netissä 2-uloitteisia pelejä(Pelikone.fi). Joku super-simppeli tapa
kehittää 3d-peljä tarvittaisiin.(Ei mitään hankalia Visual C++ -kääntäjiä)
> C16:ssa ei ole spritejä (TED-grafiikka/äänipiiri ei tue!) ja äänikanaviakin on vain kaksi. Värejä siinä on enemmän (121) kuin
> suositummissa Commodoren koneissa. Lisäksi BASICissa (V3.5) on grafiikka- ja äänikomennot ja muitakin lisäkomentoja vakiona.
Ai niinhän se olikin, ei SPRITEjä mutta grafiikkakomennot.En itse koskaan ole nähnyt C16 edes käytettävän, mutta hienolta se näytti
(oliko Mikrobitti) kannessa.
Matti
Teemu Likonen
> Näin jälkeenpäin ajateltuna tuntuu käsittämättömältä, että yli
> kymmenen vuotta vakioidulla raudalla myydyn koneen basic-tulkissa ei
> ollut minkäänlaista tukea ääni- tai video-ominaisuuksien
> hyödyntämiseen - kaikki piti toteuttaa suoraan rautaa paukuttamalla.
Niin no, Commodore 128 oli se uusi versio, jonka Basicissa nämä hienot
ominaisuudet olivat. Ostajat kuitenkin valitsivat 64:n, ja niin piti
ohjelmatalojenkin valita. C128:n omaisuuksien hyödyntäminen jäi aika
lailla kotivirittäjille.
Jukka Aho
>> Sitä V2-BASIC-tulkkia en kyllä kehuisi. :) Monessa muussa tuon ajan
>> kotimikrossa oli paljon laajempi ja parempi BASIC-murre - samoin myös
> On the Edge kirjassa oli joku selitys asialle.Oliko se niin, ettei
> kaikki ROM:t olisi mahtunut piirilevylle,
> jos parempi basic olisi laitettu.
Kirjan sivuilla 252 - 253 kerrotaan, että suunnittelijat tiedostivat
BASIC 2.0:n vanhanaikaisuuden. PET-puolella mentiin jo BASIC-versiossa
4.0, mutta sitä ei saatu kuusneloseen, kun Tramiel ei suostunut.
Tramielin mielestä BASIC V2:n ominaisuuspuutteilla ei ollut väliä ja 4.0
olisi vaatinut 3 dollaria maksavan ylimääräisen ROM-piirin koneeseen,
joka ei Tramielille käynyt.
> Mä uskon tohon BASICiin. GCC on melkoista säätämistä , jos vaikka haluaa
> ympyrän piirrettyä ruudulle.
Riippuu mukana tulevista kirjastoista. Eihän sen kovin paljon
monimutkaisempaa tarvitsisi olla. Voisihan siellä olla mukana jokin
koneelle räätälöity libbi jota käytettäisiin simppelisti vaikka näin:
#include <graphics.h>
int main() {
set_screen_mode(3);
draw_circle(100,100,40);
return 0;
}
Ajattelin tuossa "nykypäivän kuusnelonen" -visiossani Pythonia lähinnä
BASICin korvikkeena (eli helposti opittavana bytekoodiksi lennosta
käännettynä kielenä, jota ei tarvitse erikseen manuaalisesti kääntää ja
joka toimii myös immediate-moodissa) ja C/C++-kääntäjää puolestaan
lähinnä assemblerin/konekielirutiinien korvikkeena, jolla voisi
pyöräyttää aikakriittisemmät ja tehoa vaativammat algoritmit. Jos nyt
siis rinnastetaan alkuperäiseen kuusneloseen.
Koko konetta ajattelisin nykypäivän kontekstissa enemmän
harrastajatuotteena, jolla opetellaan tietokoneiden saloja ja toimintaa
ja jolla voisi kirjoittaa ensimmäiset ohjelmat, omat pikkupelit,
toteuttaa kotiautomaatioprojekteja jne. - siis ennemminkin kuin minään
päivittäisenä käyttökoneena jolla hoidettaisiin pankkiasiat ja
tekstinkäsiteltäisiin ja mesetettäisiin.
Siis semmoinen halpa laite jonka voi ostaa vaikka kokeilevalle ja
tutkivalle ala-asteikäiselle joululahjaksi siinä missä jonkin "pikku
kemisti" -sarjan, Arduino-kitin tai vastaavankin.
Nyky-PC:issä on tällaiseen jotenkin liikaa häiriötekijöitä ja kaikki on
liian valmiiksi pureskeltu ja silmäkarkilla kuorrutettu, eikä pinnan
alle pääse enää raakoja bittejä kääntelemään ja rekistereitä tökkimään
läheskään yhtä helposti ja suoraviivaisesti kuin ennen. Olisi siis
sellainen kone ja ympäristö, jonka herraksi pääsisi ihan matalalla
tasolla, ja jonka mukana tulisi myös tarvittava dokumentaatio ja
esimerkit niin että pääsee heti helposti vauhtiin. Ja Internetissä
vaikuttava käyttäjäyhteisö saisi olla aktiivinen niin, että saisi sitten
ongelmissa vetoapua tai voisi innostaa itseään niillä projekteilla,
joita muut ovat laitteen varaan toteuttaneet. Ei väliä, vaikka systeemi
sitten muuten olisi perus-PC:hen verrattuna vähän teknisesti
rajoittunut, kun ei sitä olisi miksikään "normaalin" tietokoneen
kilpailijaksi tarkoitettukaan vaan nimenomaan harrastuslaitteeksi.
Tavoiteltaisiin 80-luvun kotimikroharrastajahenkeä, mutta nykypäivän
mausteilla - esim. niin että koneessa on vakiona Ethernet-portti ja
USB-portteja.
> Pythonia olen kuullut kehuttavan ,en itse osaa sitä.
Python on kyllä monella tavalla ihan mukava ja siististi rakennettu
kieli: etenkin tuorein kolmosversio. Projektinakin se on aika mukavasti
ylläpidetty (dokumentaatio, käyttäjä-/kehittäjäyhteisö, tapa jolla uusia
ominaisuuksia tuodaan kieleen [PEP-dokumentit] jne.) Mutta kaikilla
kielillä on tietysti hyvät ja huonot puolensa.
Tutustua kannattaa jos kiinnostaa. Tuoltahan se löytyy ilmaiseksi:
<http://www.python.org/>
<http://wiki.python.org/moin/BeginnersGuide/Programmers>
--
znark
Jukka Aho
Kun VIC-20 ja C64 olivat ensimmäisiä kosketuksia tietotekniikkaan ja kun
ei paremmistakaan BASIC-varianteista aluksi niin tiennyt, niin silloin
sitä ei jotenkin ajatellut noin. Oli ihan luonnollista, että asioita sai
tapahtumaan kun POKEili eri rekistereitä ja muistialueita sen mukaan,
miten ne ohjekirjoissa ja oppaissa oli dokumentoitu.
BASIC V2:n puutteita kompensoi jossain määrin sekin, miten helposti
Commodoren koneissa sai pelkillä grafiikkamerkeillä ja ruudunohjailu-
sekä värikoodeilla asioita aikaan. Tämähän oli PET-koneiden perua, kun
niissä ei varsinaisia grafiikkatiloja ollut lainkaan ja kaikki ohjelmat
piti toteuttaa tekstitilassa. (Ja PETSCII-grafiikkamerkistö oli kyllä
aika kattavaksi ja monipuoliseksi suunniteltukin.)
Myöhemmin kyllä hiukan kadehdutti kun kaverien MSX-koneissa ja
vastaavissa oli ikään kuin "Simons' BASIC" sisäänrakennettuna...
--
znark
Matti Lehtiniemi
>
> int main() {
> set_screen_mode(3);
> draw_circle(100,100,40);
> return 0;
> }
Tuossa on aika monta kirjainta verrattuna CIRCLE (10,10),6 komentoon.
Lisäksi tiedosto pitää tallentaa.Jos haluaa tehdä lyhyen pikku ohjelman niin .c tiedosto pitää vielä
sen jälkeen tuhota.Puhumattakaan siitä, jos on muita tiedostoja.
QBASICin paras puoli on se, että ainoastaan pääohjelma näkyy ruudussa.Aliohjelmat ovat kaikki F2 -napin
takana.
Ostin Microsoft Visual C++ 2.5 vuotta sitten ja siinä on kaikkea ihmeellistä sälää.Yhdessä vaiheessa help-komento ei toiminut ja
jouduin googlettamaan ohjeet.
C++ :an ainoa hyvä puoli on se,että sillä saa erittäin nopeaa koodia.
Minun nyky-64:sessani olisi ilman muuta Microsoft QBasic, parannettuna versiona joka kääntää lennosta.
> Ajattelin tuossa "nykypäivän kuusnelonen" -visiossani Pythonia lähinnä
Tutkin hieman tuon Pythonin wikipediasivua ja vaikuttaisi olevan hieman turhankin yleiskäyttöinen.
Toisin sanoen vaikea tehdä nopeaa koodia.
Ei ihme että C:tä käytetään pythonin kanssa nopeutukseen.
Ottaisin mielummin Basic -tyyliset muuttujat. eli A$ merkkijonoon, B# liukulukuun jne...
> Koko konetta ajattelisin nykypäivän kontekstissa enemmän harrastajatuotteena, jolla opetellaan tietokoneiden saloja ja toimintaa
Java- virtuaalikone ja Opera -selain ?
Eli jos asioisi internetissä niin se tapahtuisi hallitusti java-enginen välityksellä.
Minun nyky 64:
-3d- piiri.
-Microsoft QBasic
-Arm prosessori kellotettuna 1-3 gigahertsiin
-java virtuaalikone ja Opera-selain.
-HDMI -liityntä.
Toisin sanoen kuin kännykkä isolla näppäimistöllä, isoilla gigahertseillä ja Basicilla.
Matti
Anssi Saari
> Näin jälkeenpäin ajateltuna tuntuu käsittämättömältä, että yli kymmenen
> vuotta vakioidulla raudalla myydyn koneen basic-tulkissa ei ollut
> minkäänlaista tukea ääni- tai video-ominaisuuksien hyödyntämiseen -
> kaikki piti toteuttaa suoraan rautaa paukuttamalla.
Niin, toisaalta kaikkeen kehitykseen kaiketi piti tehdä työkalut itse
hyvin pitkälti muutenkin?
Ai niin, Jos joku haluaa vähän Pythonia huonomman skriptikielen
moderniin koneeseen, niin http://cbmbasic.sourceforge.net/
Henrik Herranen
> Myöhemmin kyllä hiukan kadehdutti kun kaverien MSX-koneissa ja
> vastaavissa oli ikään kuin "Simons' BASIC" sisäänrakennettuna...
Hmh. Kun itse katselin MSX-koneiden epäteräväpiirtografiikkaa ja
kanttiaaltoääntä, olin entistäkin vakuuttuneempi siitä, etten ikinä
vaihtaisi tarkkuusgrafiikkaa, isoja spritejä ja laatuääntä parempaan
basic-tulkkiin. Commodore 64:n POKElla sai aikaiseksi asioita, jotka
eivät onnistuneet MSX-koneilla edes itkemällä. Puhumattakaan siitä,
mitä konekielimonitorilla sitten myöhemmin sai aikaan.
- Henrik
--
Good signatures never die, they just fade away
Kari Jarvinen
>> Näin jälkeenpäin ajateltuna tuntuu käsittämättömältä, että yli kymmenen
>> vuotta vakioidulla raudalla myydyn koneen basic-tulkissa ei ollut
>> minkäänlaista tukea ääni- tai video-ominaisuuksien hyödyntämiseen -
> ei paremmistakaan BASIC-varianteista aluksi niin tiennyt, niin silloin
> sitä ei jotenkin ajatellut noin.
Eipä niin.
Muistan, että minulla oli siihen aikaan irtirepäisty kouluvihkon sivu,
joka oli laminoitu kontaktimuovilla. Siihen oli piirtoheitintussilla
sitten äärettömän "kätevä" piirrellä ja suunnitella spriteja.
Arvaa, tuliko silloin mieleen edes häivähdys, että ko.
suunnitteluprosessin avuksi olisi melko triviaalia tehdä vaikka itse
basicilla softa.
No ei.
--
NP: -
Kari Jarvinen
> C128:n omaisuuksien hyödyntäminen jäi aika lailla kotivirittäjille.
Olisikin muuten mielenkiintoista tietää, kuinka moni C128:n omistaja oli
hankkinut koneensa pääasiassa CP/M:ää käyttääkseen.
Veikkaukseni on noin kolme - maailmanlaajuisesti.
Lähempänä oikeaa se varmasti on kuin edellinen lottorivini...
--
NP: -
Teemu Likonen
> Olisikin muuten mielenkiintoista tietää, kuinka moni C128:n omistaja
> oli hankkinut koneensa pääasiassa CP/M:ää käyttääkseen.
Tuskin moni. Minäkään en CP/M:stä aluksi tiennyt mitään. Myöhemmin sain
jostain käsiini Pascal-ohjelmointikielen CP/M:lle, ja opettelin kielen
perusteita muistaakseni MikroBitti-lehden ohjelmointikurssin avulla.
Jukka Aho
>> [esimerkkipätkä C-koodia]
> Tuossa on aika monta kirjainta verrattuna CIRCLE (10,10),6 komentoon.
En halunnut varsinaisesti vertailla C:tä BASICiin - muutoin kuin
toteamalla, että kyllä C:lläkin ympyrät ja viivat ja "maisemat
matematiikalla" (sun muut MikroBITIN ohjelmalistausaikakauden
sombrerokuviot) voi piirrellä kohtalaisen helposti kuin
grafiikkakäsky-BASICilla ikään, jos tarjottu ohjelmointiympäristö vain
tarjoaa siihen valmiit kirjastot.
Mutta tämän ehdon täyttyessä ei C-boilerplaten tuoma lisäys vähänkään
isommissa ohjelmissa mielestäni ole kovin merkittävä.
> Lisäksi tiedosto pitää tallentaa.Jos haluaa tehdä lyhyen pikku ohjelman
> niin .c tiedosto pitää vielä
> sen jälkeen tuhota.Puhumattakaan siitä, jos on muita tiedostoja.
Omassa visiossani "nykypäivän kuusnelosen" mukana tulisi jonkinlainen
IDE Pythonia varten. Palvelkoon sama IDE myös C-ohjelmoijaa. (IDEissä
yleensä saa projektin käännettyä ja ajettua napin painalluksella. Eikä
IDEn tuollaisessa koneessa tarvitsisi olla mikään Visual Studio vaan
jokin simppelimpi ja helpommin toiminnoiltaan hahmotettava.)
>> Koko konetta ajattelisin nykypäivän kontekstissa enemmän
>> harrastajatuotteena, jolla opetellaan tietokoneiden saloja ja toimintaa
> Java- virtuaalikone ja Opera -selain ?
Näistä selainjutuista ja Java-tyylisistä abstraktioista ja muista
Facebookeista haluaisin nimenomaan käyttäjän vieroittaa. :)
Kone rinnastuisi kokeiluympäristönä enemmän sulautettuihin järjestelmiin
- mikrokontrollereihin ja vastaaviin -, joissa pitää ihan oikeasti
hahmottaa mitä muisti on, kuinka ne bitit toimivat, miten erilaisia
I/O-laitteita rekisteritasolla ohjataan jne.
Bitinpyöritystä kädet rasvassa siis, tai ainakin helppo ja houkutteleva
väylä sellaisen opetteluun standardilla raudalla. Vaikka sitä voisi
sitten ohjelmoida myös korkeammalla tasolla (se Python).
> -3d- piiri.
3D olisi kyllä ihan kiva - jos siis mukana tulisi kieli ja kirjastot ja
kuvitetut helppolukuiset tutoriaalit, joilla sen kanssa pääsee lapsikin
helposti alkuun. (Vaikkapa jotain omaa palikkapeliä väsäämään tms.)
Ja sellainen TV-mainoskampanja josta tulee "mä haluun ton" -efekti.
--
znark