Miten todetaan onko käyttöliittymä vaikeakäyttöinen?
Yksinkertainen ohje: Jos sinä olet tehnyt itsellesi kirjalliset ohjeet siitä
miten toimitaan missäkin tilanteessa, käyttöliittymä on silloin
vaikeakäyttöinen. Tai jos joudut turvautumaan manuaaleihin usein.
Markku
"Markku Seppänen" <markku....@mail.suomi.netSPAMNJET> wrote in message
news:8srj2l$raf$1...@news.kolumbus.fi...
Markku Seppänen <markku....@mail.suomi.netSPAMNJET> kirjoitti
viestissä:8srj2l$raf$1...@news.kolumbus.fi...
Vertex on mielenkiintoinen ohjelma. Autocad puolestaan toimii useinkin
huonosti. Ominaisuuksien vertailu olisi mielenkiintoisempaa kuin
myyntiesiteteksti. Lukisin mielelläni suht' objektiivista tuumailua ko.
ohjelmista ja niiden eri tyyppisistä ominaisuuksista.
markku
> --------------
> 1. Autocad ongelma: Omalla koneella käännökset toimivat hyvin, eli viivat
> ovat oikeita tyyppejä ja asiakkaan koneella kaikki viivat taas ovat 0 eli
> yhtenäistä viivaa.
> Vertex: Ei Vertexissä ole tälläisia ongelmia. Viivatyyppien asetukset
> luetaan aina setup-tiedostosta.
> --------------------------------------------------------------------------
--
En tajua, miten tämä liittyy autocadiin. Vektori on vektoria, ja sen paksuus
on oletuksena 0. Jos sille annetaan paksuus, niin se kyllä siirtyy acadissa
ongelmitta "asiakkaan" koneelle.
Yhtenäistä viivaa? Tarkoittanet siis jotain viivatyypin skaalauskerrointa
tms? Totta, se on acadissa huoono homma, että osaamattomissa käsissä
katkoviivat voivat näyttää ehjältä viivalta.
> --------------
> 2. Autocad ongelma: Tulostaessani minkätahansa piirustuksen paperille,
> kääntyy piirustuksen lyhin sivu paperilla rullan ensimmäisenä tulostuvaksi
> reunaksi.
> Vertex: Ei Vertexissä ole tälläisia ongelmia ollut. Piirustus on aina
> kääntynyt tulostimelle oikein.
> --------------------------------------------------------------------------
--
Riippuu tulostusajurista, ei autocadista. Ja itse en ole tätä ongelmaa
havainnut. Kuvat kyllä kääntyvät ainakin HP:n mustesuihkuilla. (en siis ole
pelannut muiden tulostimien kanssa niin paljoa, että uskaltaisin yleistää
tuon toimivan kaikkialla)
> --------------
> 3. Autocad ongelma: Esikatselussa kaikki näyttää hyvältä, mutta
tulosteessa
> kuva ei ole samoin perin.
> Vertex: Katso edellinen vastaus.
> --------------------------------------------------------------------------
--
Katso edellinen vastaus
> --------------
> 4. Autocad ongelma: Millaisella scriptillä saisi käännettyä useita
kymmeniä
> dwg-tiedostoja dxf-muotoon yhdellä kertaa?
> Vertex: Ei Vertexissä ole tälläisia ongelmia. Ei Vertexissä tarvitse tehdä
> mitään scriptejä tiedoston käännöksiä varten. Ohjelmasta löytyy valmiit
> toiminnot sitä vasten.
> --------------------------------------------------------------------------
--
Niin autocadistäkin (versiot 14-2000)
> -------------
> 5. Autocad ongelma: Olen tehnyt osa ja kokoonpanokuvat ja huomannut nyt
kpl
> keskivaiheilla n. 7 mm mittavirheen. Miten saan helpoiten lyhennettyä kpl
> jotta myös
> mitoitus lyhenee samassa suhteessa eli pätkä välistä pois ja reikien
> mitoitus pysyy
> kohdallaan ?
> Vertex: Ei Vertexissä ole tälläisia ongelmia. Vertexissä kappaletta
voidaan
> lyhentää niin että mitoitus lyhenee samassa suhteessa. Eikä ne käskyt ole
> hukassa. Ne löytyvät muiden piirtokäskyjen joukosta.
> --------------------------------------------------------------------------
--
Aika sekava kommentti, josta en tajua paljoakaan, mutta oletan, että olet
oikeassa. Perus-acadissa mittojen/piirretyn kappaleen muutokset ovat tuskaa.
Mekaniikkasovellusohjelma acadin päälle niin elämä helpottuu.
> --------------
> 6. Autocad ongelma: Miten saan muutettua ympyrän piirron oletukseksi
> halkaisijan ?
> Vertex: Ei Vertexissä ole tälläisia ongelmia. Kaikki piitämisessä
> tarvittavat toiminnot löytyvä valikosta.
> --------------------------------------------------------------------------
--
Aika suuri ongelma...
Käsittääkseni kuitenkin olet oikeassa - acadissa on oletuksena säde.
> --------------
> 7. Autocad ongelma: Kuinka saadaan tuloksen kynäasetuksia talletettua. 13
> versiossa eri
> kynäasetuiksia pystyi tallentamaan ja lataamaan tarpeen mukaan.
> Vertex: Ei Vertexissä ole tälläisia ongelmia. Ei Vertexissä ole tarvinnut
> tapella kynäasetuksien kanssa. Asetukset on määritelty setupissa. Ja aina
> ovat toimineet.
> --------------------------------------------------------------------------
--
Ei acadissakaan ole tarvinut tapella, jos osaa käyttää ohjelmaa. Kynät on
saanut tallentumaan jo vuosia sitten. En ole käyttänyt Vertexiä, mutta jos
kynät määritellään jokaisen työaseman setupissa, niin miten ne siirtyvät
toisen tai kolmannelle osapuolelle. Oletettavasti asetuksiet tallettuvat
kuvaan ja näin siirtyvät sen mukana eteenpäin?
> --------------
> 8. Autocad ongelma: Määrittelin Autocad R14 MVIEW komennolla kolme
ikkunaa.
> Miten saan poistettua yhden ikkunoista kun en tarvitsekaan kuin kaksi.
Olen
> kerinnyt jo aloittaan piirustuksen ja se ei saisi tuhoutua.
> Vertex: Ei Vertexissä ole tälläisia ongelmia. Vertexin
ikkunointijärjeltelmä
> on aina toiminut hyvin eikä ikinä ole tarvinnut pelätä että se tuhoaa
kuvan.
> --------------------------------------------------------------------------
--
Mview -ikkuna lähtee niinkin yllättävällä käskyllä kuin "erase" pois.
Opettele vihollisesi, ennenkuin alat sitä haukkua.
> --------------
> 9. Autocad ongelma: Tein piirustuksen ja mitoitin sen, mutta mitoituksen
> scaalauskerroin
> oli pielessä ja muutin scaalauskerrointa isommaksi ja updatettasin tämän,
> mutta nyt
> mittatekstit ovat toistensa päällä sekaisin.
> Vertex: Ei Vertexissä ole tälläisia ongelmia. Vertex huolehtii
> automaattisesti mitoituksen "skaalauksesta". (Autocadin
> scaalauskerroinongelma johtuu siitä että Autocadissä EI VOI asettaa
> piirustukselle suhdetta. Olen tutkinut asiaa moneen otteeseen, turha
väittää
> vastaan.)
> --------------------------------------------------------------------------
--
Totta, tuo on ongelma perus-acadissa. En tajua, mitä tarkoitat piirustuksen
suhteen asettamisella. Acad toimii hölmösti tapauksessa, että jos on
mitoittanut kappaleen esim. 1:20 tulostukseen sopivaksi, niin sen
muuttaminen helposti esim 1:5 on vaikeaa/tylsää puuhaa. Autocadiin voi
asettaa suhteen piirustusta aloittaessa. Ongelma on vain se, että sen muutto
kesken piirustusprosessin aiheuttaa yleensä ongelmia.
> --------------
> 10. Autocad ongelma: Miten mitoituksen tekstikorkeus saadaan aina kussakin
> eri skaalaisessa ikkunassa oikeaksi.
> Vertex: Ei Vertexissä ole tälläisia ongelmia. Vertex huolehtii
> automaattisesti mitoituksen "skaalauksesta".
> --------------------------------------------------------------------------
--
Kuten yllä.
> --------------
> 11. Autocad ongelma: Mikä olisi hyvä (edullinen) AutoCADillä piirrettyjen
> kuvien katseluun?
> Vertex: Ei Vertexissä ole tälläisia ongelmia. Kaikkia Vertexillä
piirrettyjä
> kuvia voi katsella Vertexillä. (Se että Autocad ei pysty lukemaan
> Autocadillä tehtyjä kuvia, antaa varmasti hyvän kuvan ohjelman
toimivuudesta
> ja soveltuvuudesta suunnitteluun. Autocad on harrastelijoiden ohjelma.)
> --------------------------------------------------------------------------
--
Voi jumanklauta. Jos haluan katsella vertex -kuvia, niin halpa keino siihen
on ostaa vertex?
Etkö tiedä, että valmistajat ovat toimittaneet sekä Vertexille että acadille
ilmaisen katselu/tulostus/punakynäohjelman? (valmistajat siis Vertex ja
Autodesk)
Autocad on harrastelijoiden ohjelma? Piirrä sinä sillä vertexillä
rakennuksen ilmanvaihtokuvat ja minä piirrän ne acadilla, niin katsotaan,
kumpi saa ne rakennusvalvonnasta läpi.
> ----------
> Tässä on muutama esimerkki Autocadin vaikeakäyttöisyydestä. Ongelma
ongelman
> perään. Käytti mitä toiminoa tahansa aina ilmenee ongelmia. Kaikki aika
> menee käyttöliittymän ongelmien selvittelyssä. Tietenkin jos Autocad on
vain
> harrastus, niin silloinhan Autocad on onnistunut valinta, ongelmia
riittää.
Tämä keskustelu on täysin absurdi. Eiköhän jokainen CAD -ohjelma jollakin
tapaa löydä paikkansa tästä maailmasta.
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin konesuunnittelussa Vertex on erittäin
varteenotettava vaihtoehto. Lisäksi firmana vertex herättää mielestäni
kunnioitusta. Välillä tuntuu vain siltä, että käyttäjät tai myyjät pilaavat
ohjelman mainetta ollessaan fanaatikkoja oman asiansa julkituomisella. Tämä
on yhtä typerää keskustelua kuin windows/linux -jutut.
>
> Miten todetaan onko käyttöliittymä vaikeakäyttöinen?
> Yksinkertainen ohje: Jos sinä olet tehnyt itsellesi kirjalliset ohjeet
siitä
> miten toimitaan missäkin tilanteessa, käyttöliittymä on silloin
> vaikeakäyttöinen. Tai jos joudut turvautumaan manuaaleihin usein.
Onhan tuokin joku määritelmä. En vain tiedä, että miten se liittyy
AutoCADiin.
Ai niin - sinähän käytät vertexiä.
teroj
Haahaahaa, en minäkään Acadista tykkää, mutta tää taitaa olla vitsi.
Uskokaa nyt että ei tähän ryhmään kannata kirjotella tämmöstä kakkaa,
täällä on tyyppejä jotka ovat työkseen vääntäneet hommia näillä ja
muilla ohjelmilla. No, irtosi ainakin naurut näin synkän
maanantaiaamun iloksi.
JJ
Tero Jarvinen kirjoitti viestissä ...
Juuri näin. Ei voida olettaa, että joku cadi osaa tehdä kaikille kaikkea.
Tästä alkuperäinen kommentointini johtuikin. Meni hermot, kun vertex näytti
Hannulle olevan ratkaisu kaikkeen.
teroj
Mutta mitä tapahtui suhteelle.
Perus Autocadissä yksinkertaisesti ei mitään, koska siinä ei ole suhdetta.
Muissa Autocadin päälle ladattavissa sovelluksissa, joissa pystytään
määrittelemään suhde asetetaan tekstien, mittojen, viivojen ym suhdetta
tarvitsevien asioiden skaalauskerroin vastaamaan suhdetta 1:5.
(Osasuurennoksessa taas skaalauskertoimet asetetaan vastaaaan
osasuurennoksen suhdetta.)
Vertexissä suhde taas "liimautui" kuva pohjaan. Eli suhde on siinä
kuvapohjassa. Vaikka kuva koko muutetaan A2:sta A1 niin siinä säilyy suhde
1:5. Suhde on "liimautunut" kuvapohjaan niin ettei se tule missään esille.
Paitsi tietenkin jos haluaa muuttaa suhdetta. Se on niin huomaamaton ettei
sitä ole tarvinnut tutkia syvällisemmin. Ei ole mitään setup-tiedostoja
joissa suhde määritellään. Jos olen oikein ymmärtänyt suhde on ohjelmoitu
Vertexin sisäiseksi toiminnoksi. Valitettavasti en tiedä tarkemmin miten se
on ohjelmoitu sinne.
Mitä hyötyä tästä saavutetaan. Ensinnäkin se ettei suhdetta tarvitse
määritellä tulostettaessa erikseen. Ja kaikki toiminnot mitoitus ,teksti
määräytyvät siten, että ne on suhteessa 1:5. Ei tarvitse määritellä joka
toiminnolle erikseen skaalauskerrointa. Tekstin ja mittojen korkeus on aina
esim. 3.5 mm, vaihdettiin suhdetta miten tahansa. Joten kuvasuhteen ja
arkkikoon muuttaminen käy Vertexissä näppärästi muutamassa minuutissa millon
vain kuvaa tehdessä.
Autocadissä kuten Tero sanoi "Ongelma on vain se, että sen muutto
kesken piirustusprosessin aiheuttaa yleensä ongelmia."
Toivottavasti tämä valaisi Autocadin ja Vertexin eroja.
Lainaus 1. kirjeestä
"Miten todetaan onko käyttöliittymä vaikeakäyttöinen?
Yksinkertainen ohje: Jos sinä olet tehnyt itsellesi kirjalliset ohjeet
siitä miten toimitaan missäkin tilanteessa, käyttöliittymä on silloin
vaikeakäyttöinen."
Tämä on sopivan pyöreä yleisohje joka sopii kaikille ohjelmille. Se on myös
pitemmän seuranna tulos ihmisten käyttäytymisestä. Olen myös joutunut
opettamaan ihmisiä ja tullut siihen johtopäätökseen, että hitaasti oppivat
ihmiset kirjoittavat kaikki asiat yksityiskohtaisesti muistiin. Nopeasti
oppivat ihmiset muistavat asiat kerta sanomisella.
Hannu
(Käytän Autocadia, päällä Arksystemsin Ark. Acadia käyttänee todella harva
"puhtaana", alakohtaiset päällystakkiohjelmat ja valikot ovat sen verran
edullisia. Ao. käytäntö siis tuosta ympäristöstä.)
Niin, en ainakaan minä aloita uutta kuvaa _piirustusrajoja_ ja mittakaavaa
luomalla, sen kun vain aloitan piirtämisen mallitilaan. Enhän edes tiedä
kuinka suureellista suunnitelmaa haluan kuvata, mistäs sitä tietää vaikka
innostuisi kovastikin. Rajat, nimiöt "katsantoikkunat" valmiiseen malliin
voi määritellä tulostustilassa. Tulostustilaan voi sitten samasta mallista
tehdä niin monta piirustusarkkia/kuvaa ja mittakaavaa kuin haluaa.
Skaalaa heitän ja vaihdan lennosta suoraan valikosta. Skaala vaikuttaa
lähinnä tekstikokoon (mitoitus jne). Esim. mittaviivojen tekstit voi
kuitenkin skaalaa vaihdettuaan päivittää yhdellä käskyllä esim. 2.5 mm
korkeiksi. Arkista (ei oikein puhtaasta Acadista) löytyy sitten myös suorat
käskyt tekstien koon skaalauksiin/mm-korkeuksiin. (...itse asiassa tuo on
niin yksinkertainen komento, että ilmaisiakin löytyisi varmasti netistä).
En oikein saanut tekstistäsi kiinni mitä ajat takaa, ilmeisesti pidät
Vertexistä ja sen toimintamallista. Itse koen hyvin selkeänä tuon Acadin
systeemin, jossa tehdään varsinainen malli aina 1:1, ja piirustusarkit ja
niiden mittakaavat määritellään vasta erikseen tulostustilassa. Mites Vertti
hoitaa tämän, onko helppoa saada samalle piirustusarkille eri mittakaavaisia
osia (esim. kokonaisuus ja detaljeja eri skaaloissa)?
markku
> (Käytän Autocadia, päällä Arksystemsin Ark. Acadia käyttänee todella harva
> "puhtaana", alakohtaiset päällystakkiohjelmat ja valikot ovat sen verran
> edullisia. Ao. käytäntö siis tuosta ympäristöstä.)
>
> Niin, en ainakaan minä aloita uutta kuvaa _piirustusrajoja_ ja mittakaavaa
> luomalla, sen kun vain aloitan piirtämisen mallitilaan. Enhän edes tiedä
> kuinka suureellista suunnitelmaa haluan kuvata, mistäs sitä tietää vaikka
> innostuisi kovastikin. Rajat, nimiöt "katsantoikkunat" valmiiseen malliin
> voi määritellä tulostustilassa. Tulostustilaan voi sitten samasta mallista
> tehdä niin monta piirustusarkkia/kuvaa ja mittakaavaa kuin haluaa.
Rakennuspuolella näyttää piirtämismenetelmät olevan erillaiset kuin
mekaniikkapuolella. Tekeeköhän kukaan mekaniikkapuolella Markun esittämällä
menetelmällä kuvia? Ne yritykset joihin minä olen tehnyt Autocadillä töitä
eivät ole käyttäneet Markun esittämää menetelmää. Tukeekohan mekaniikka
cadit ko. menetelmää.
>Mites Vertti
hoitaa tämän, onko helppoa saada samalle piirustusarkille eri
mittakaavaisia
> osia (esim. kokonaisuus ja detaljeja eri skaaloissa)?
Detaljit eri skaalossa eli Vertexin osasuurennokset.
Vertexissä piirustusarkille voidaan tehdä osasuurennosalueita, joiden
mittakaava on eri kuin ympäröivä piirustusalue. Tämä tapahtuu siten, että
näytetään suurennettavan alueen vasen alanurkka ja oikea ylärurkka, sekä
annetaan suhde. Sen jälkeen osoitetaan paikka arkilta johon osasuurennos
halutaan. Osasuurennokseen kopioituvat kaikki viivat, tekstit, mitat jotka
olivat näytettävällä alueella. Hyvin yksinkertainen ja helppo toimenpide,
joka tapahtuuu muutamassa minuutissa.
Osasuurennosalueen rajat määräävät sen alueen, jossa mitat ovat toisessa
suhteessa kuin varsinaisella arkilla. Mitat säilyvät osasuurennosalueella
suhteessa, eikä niille tarvitse antaa mitään skaalauskertoimia.
Osasuurennosalueelle voidaan myöhemmin lisätä yksityiskohtia ja mittoja,
ilman mitään skaalauskertoimien asetteluja.
Hannu
> Tästä alkuperäinen kommentointini johtuikin. Meni hermot, kun vertex
näytti
> Hannulle olevan ratkaisu kaikkeen.
>
> teroj
>
Minulta meni hermot silloin kun jouduin tekemisiin Autocadin kanssa. Siitä
se ensimmäinen puheenvuoro.
Voip hyvinnii olla ettei makaniikkapuolella noin tehdä; pääasia että löytyy
sopiva menetelmä itse kullekin.
> Detaljit eri skaalossa eli Vertexin osasuurennokset.
> Vertexissä piirustusarkille voidaan tehdä osasuurennosalueita, joiden
> mittakaava on eri kuin ympäröivä piirustusalue. Tämä tapahtuu siten, että
> näytetään suurennettavan alueen vasen alanurkka ja oikea ylärurkka, sekä
> annetaan suhde. Sen jälkeen osoitetaan paikka arkilta johon osasuurennos
> halutaan. Osasuurennokseen kopioituvat kaikki viivat, tekstit, mitat jotka
> olivat näytettävällä alueella. Hyvin yksinkertainen ja helppo toimenpide,
> joka tapahtuuu muutamassa minuutissa.
> Osasuurennosalueen rajat määräävät sen alueen, jossa mitat ovat toisessa
> suhteessa kuin varsinaisella arkilla. Mitat säilyvät osasuurennosalueella
> suhteessa, eikä niille tarvitse antaa mitään skaalauskertoimia.
> Osasuurennosalueelle voidaan myöhemmin lisätä yksityiskohtia ja mittoja,
> ilman mitään skaalauskertoimien asetteluja.
Vaikuttaa aika tavalla samalta kuin "floating viewports" Acadissa, paitsi
tuo mittojen automaattinen skaalaus tuntuu fiksummalta. (Eli siis jos
ymmärsin oikein: kun katsotaan samaa mittalinjaa osasuurennusalueen 1:10 ja
osasuurennusalueen 1:100 läpi näkyy mittaluku molemmissa esim. 2.5 mm
korkuisena?)
markku
Ymmärsit asian aivan oikein.
Hannu
> > Tästä alkuperäinen kommentointini johtuikin. Meni hermot, kun vertex
> näytti
> > Hannulle olevan ratkaisu kaikkeen.
> Minulta meni hermot silloin kun jouduin tekemisiin Autocadin kanssa. Siitä
> se ensimmäinen puheenvuoro.
Olisit ensin opetellut sen käytön, homma olisi mennyt paljon paremmin.
Tekstinkäsittelyohjelmia voi käyttää niin, että istuu vain koneen viereen,
cadeja pitää opiskella, yleensä muutama vuosi.
Autocadissä ja Vertexissä on muuten paljon yhteistä hyvää: sama
mallintaja. Tavara siirtyy järjestelmästä toiseen ilman ongelmia ja
vielä pieninä paketteina.
Sen sijaan eräästä kolmannesta ohjelmistosta, jota olen joutunut
käyttämään, voisin kertoa, miten typerästi asiat on tehty ja kun
saatavilla oleva koulutus vielä on mitääntekemätöntä, niin.....
:=(>
jouko
--
PS: Jos vastaat maililla, korjaa osoite!
>Hannu wrote:
>
>> > Tästä alkuperäinen kommentointini johtuikin. Meni hermot, kun vertex
>> näytti
>> > Hannulle olevan ratkaisu kaikkeen.
>
>> Minulta meni hermot silloin kun jouduin tekemisiin Autocadin kanssa. Siitä
>> se ensimmäinen puheenvuoro.
>
> Olisit ensin opetellut sen käytön, homma olisi mennyt paljon paremmin.
> Tekstinkäsittelyohjelmia voi käyttää niin, että istuu vain koneen viereen,
>
> cadeja pitää opiskella, yleensä muutama vuosi.
Näin se vaan on, vaikka olisi kuinka "hyvä ja hieno ja paras" se
ohjelma niin kyllä siihen puoli vuotta saa väh. menemään että ne
hommat mitä tekee ovat sillä tolalla että työ on _järkevää_ ja
_loppuun asti ajateltua_. Ja aina oppii uutta, Acadin kanssa olen
räpeltänyt vuodesta -93 mutta vieläkin kun sen kanssa joutuu toisinaan
tekemisiin oppii uutta...
> Olisi mielenkiintoista tietää muutamista vakavasti otettavista
muovikappaleiden
> tuotesuunnittelufirmoista, jotka käyttäisivät päätyökalunaan kumpaakaan
acadia
> tai vertexiä.
>
Niin olisi minustakin.
>
> Miten mahtavat Vertexiltä käydä kaksoiskaarevat pinnat & muuttuvasäteiset
> pyöristykset? Kunnon softat ovat tarjoilleet näitä vuosia. Uskon muuta,
kun näen
> Vertexillä mallinnetun vessanpöntön IGESinä ilman irvistyksiä.
>
Eihän ne Vertexillä onnistu. Vertexin 3D versioon 8.3 saakka on
lastenkengissä vielä. Ei se ole vielä tuotantokäyttöön soveltuva.
Levynlevitys lisäohjelmisto on ainoa toimiva 3D puolen sovellus Vertexissä.
Hannu
> Olisit ensin opetellut sen käytön, homma olisi mennyt paljon paremmin.
> Tekstinkäsittelyohjelmia voi käyttää niin, että istuu vain koneen
viereen,
>
> cadeja pitää opiskella, yleensä muutama vuosi.
> Autocadissä ja Vertexissä on muuten paljon yhteistä hyvää: sama
> mallintaja. Tavara siirtyy järjestelmästä toiseen ilman ongelmia ja
> vielä pieninä paketteina.
> Sen sijaan eräästä kolmannesta ohjelmistosta, jota olen joutunut
> käyttämään, voisin kertoa, miten typerästi asiat on tehty ja kun
> saatavilla oleva koulutus vielä on mitääntekemätöntä, niin.....
>
> :=(>
>
> jouko
Kurssit on käyty. Autocadissähän löytyy ominaisuuksia vaikka kuinka paljon,
mutta kun se käyttöliittymä on niin tökerö.
Kursseista sen verran että kursseilla opetetaan mistä mikin toiminto löytyy,
ei siellä opeteta käytännön suunnittelua. Ohjelmien toimittajilla ei ole
sellaista henkilökuntaa jotka olisivat perehtyneet käytännön suunnittelu
ongelmiin ja siihen että miten suunnittelun täytyisi edetä cad ympäristössä.
Hannu
> > 7. Autocad ongelma: Kuinka saadaan tuloksen kynäasetuksia talletettua.
13
> > versiossa eri
> > kynäasetuiksia pystyi tallentamaan ja lataamaan tarpeen mukaan.
> > Vertex: Ei Vertexissä ole tälläisia ongelmia. Ei Vertexissä ole
tarvinnut
> > tapella kynäasetuksien kanssa. Asetukset on määritelty setupissa. Ja
aina
> > ovat toimineet.
>
> --------------------------------------------------------------------------
> --
>
> Ei acadissakaan ole tarvinut tapella, jos osaa käyttää ohjelmaa. Kynät on
> saanut tallentumaan jo vuosia sitten. En ole käyttänyt Vertexiä, mutta jos
> kynät määritellään jokaisen työaseman setupissa, niin miten ne siirtyvät
> toisen tai kolmannelle osapuolelle. Oletettavasti asetuksiet tallettuvat
> kuvaan ja näin siirtyvät sen mukana eteenpäin?
> teroj
Vertexissä puhutaan viivatyypeista 1, 2, 3 jne.
Vertexissä viivatyypit määritellään setupissa. Esim. tyyppi 1 on määritelty
0.5 mm yhtenäinen viiva. Kun Vertex käynnistetään viivatyyppin 1 määritykset
asettuu valikon kohtaan viivatyyppi 1. Niitä ei määritellä mitenkään aloitus
kuvassa. Kun viivatyypillä 1 sitten piirretään viiva jää kuvaa 0.5 mm viiva.
Kun kuva siirretään toiseen ympäristöön jossa esim. viivatyyppi 1 on 0.7 mm
yhtenäinen viiva ja kuva luetaan siihen järjestelmään. Kuvasta löytyy
edelleen yhtenäinen viiva jonka paksuus on 0.5 mm. Mutta jos nyt piirretään
viivatyypillä 1 tulee 0.7 mm yhtenäinen viiva.
Hannu
Tuo on taas jo softatoimittajakohtainen juttu. Itse istuin viime kuussa I-
DEAS advanced surfacing-kurssin ja kyllä siellä kahlattin juuri ne
sikavaikeahkot, virheitä generoivat esimerkit läpi ja perehdyttiin
nimenomaan virheellisen mallintamisen ennaltaehkäisyyn ja mallinnettujen
virheiden korjaamiseen.
Moinen kurssifilosofia on mielestäni fiksumpi kuin vakiokuutioiden teko.
--
Hantte
So many fantastic colors; I feel in a wonderland.
Many fantastic colors makes me feel so good.
>
>Tero Jarvinen <te...@iki.fi> kirjoitti
>viestissä:jXyI5.198$iz1....@uutiset.nic.fi...
>
>> > 7. Autocad ongelma: Kuinka saadaan tuloksen kynäasetuksia
>> > talletettua.
>
>>
>> Ei acadissakaan ole tarvinut tapella, jos osaa käyttää ohjelmaa. Kynät
>> on saanut tallentumaan jo vuosia sitten.
>Vertexissä puhutaan viivatyypeista 1, 2, 3 jne.
Mihin ihmeessä noita kyniä CAD:ssa tarvitaan?
Malli siirretään bittiformaatissa koneelta toiselle ja sillä elvis.
Jos tarvitsee paperia (muuhunkin kuin pyyhintään), niin sehän on vain
ohjeellinen kuva, jossa ei noilla viivatyypeillä ole niin väliä. Toiset
ohutlevytoimittajat tosin haluavat vielä "kanttauskuvia", mutta kyllä
niissä pelkällä line weight-parametrilla pärjää.
Edellinen muovi-pelti-kotelo syntyi 3D-malleilla ja jo vuonna -94 tein
yhden peltisen häräkkeen (>x0 osaa) ilman muita kuin kanttauskuvia.
Kanttauskuvat ovat ohutlevyfirmoille monasti vakuutus ja
tarkistustapa erilaisten (Pro ja Vertex) levityskuvageneraattorin arvoja
vastaan.
Muoviosissa (ne monikaarevapintaiset) ei viitsi edes kuvitella sitä
työmäärää, minkä joutuisi tekemään pelkkien valmistuspiirustusten kanssa.
No, arvio esim. kännykän kuoren yksiselitteisistä 2d-kuvasta kuulema pyörii
muutamissa viikoissa verrattuna 3D-mallin kuvattomaan (0 viikkoa)
toteutukseen.
Jos hemmot jauhavat vielä tussien paksuuksista, niin miksi CAD-palstalla?
Tussit ovat niitä vermeitä, joita käytetään käsin, ei koneella ;=)
> Jos hemmot jauhavat vielä tussien paksuuksista, niin miksi
CAD-palstalla?
> Tussit ovat niitä vermeitä, joita käytetään käsin, ei koneella ;=)
Kiitos opetuksesta. Mitä palstaa ehdottaisit; s.k.postimerkkeily vai
s.k.rautalangastavaantelyanuijille? Eikö termi CAD ole oikein auennut?
Erilaisten tulosteiden ja esitystapojen näkymä- ja siirto-ongelmat ovat
arkipäivää suurelle joukolle CADin parissa töitä tekeville. Touhu
saattaa sinusta tuntua pikkumaiselta ja vanhanaikaiselta näpertelyltä,
mutta monila aloilla sitä tarvitaan, ainakin siihen asti kunnes
pikamallinnuskoneiden silikonialtaat ovat sata metriä pitkiä, parisataa
meriä leveitä ja viiskyt metriä korkeita, tai esim. rakennusten
pystyynsaattaminen on automatisoitu. Ihan heti ei tapahdu kumpiakaan,
joten koeta kestää...
Kännykän kuoren mallintaminen on hieno ja ihmeellinen asia, mutta niin
on moni muukin ;)
markku
Computer Aided Design = TietokoneAvusteinen Suunnittelu
Muita ongelmia?
>Touhu
>saattaa sinusta tuntua pikkumaiselta ja vanhanaikaiselta näpertelyltä,
>mutta monila aloilla sitä tarvitaan, ainakin siihen asti kunnes
>pikamallinnuskoneiden silikonialtaat ovat sata metriä pitkiä, parisataa
>meriä leveitä ja viiskyt metriä korkeita, tai esim. rakennusten
>pystyynsaattaminen on automatisoitu. Ihan heti ei tapahdu kumpiakaan,
>joten koeta kestää...
Voi, ei mulla ole ongegelmia kestossa. Mutta miksi käyttää paperia, kun voi
panna linssit päähän ja seilata. Kurkkaa vaikka talon kokoista esimerkkiä:
http://news.bbc.co.uk/hi/english/education/newsid_982000/982346.stm
Tuo antaa jo suuntaa teille dinosauruksille, jotka käytätte CAD-päätettä
piirtoalustana.
>
>Kännykän kuoren mallintaminen on hieno ja ihmeellinen asia, mutta niin
>on moni muukin ;)
Jep. Noita kuoria kun saisi mallinnellakin ammatikseen, niin ei valittaisi
työkaluista ja muotoasteista ja haasteista.
| Voi, ei mulla ole ongegelmia kestossa. Mutta miksi käyttää paperia, kun
voi
| panna linssit päähän ja seilata. Kurkkaa vaikka talon kokoista
esimerkkiä:
|
| http://news.bbc.co.uk/hi/english/education/newsid_982000/982346.stm
| Tuo antaa jo suuntaa teille dinosauruksille, jotka käytätte CAD-päätettä
| piirtoalustana.
Hoh hoijjaa...
Niin kauan kun ihmiset tekevät reaalisen tuotannon ovat
suunnittelumalleista tehdyt esitykset oleellisia. Esityksiä voi usealla
tavalla: kirjallisesti, projektioina, aksonometreinä, perspektiiveinä,
animaationa, virtuaalitiloina, käsinkosketeltaina malleina, runoina,
lauluina... joskus ehkä datamallin tiedot vielä syötetään suoraan tekijän
aivoihin istutettuun vastaanottimeen. Vielä silloinkin tällä foorumilla
keskustellaan tiedonsiirron ongelmista.
Kukin ala varmasti tuntee parhaiten ongelmansa ja CAD-suunnittelun kirjo
on laaja. Minun mielestäni tänne mahtuvat hyvin keskustelut ohjelmien
2d-piirustusten viivanvahvuuksistakin ... miksi niitä ei sinun mielstäsi
pitäisi täällä sallia?
markku
>
>Hoh hoijjaa...
Joo, meni offtopicciin
>Kukin ala varmasti tuntee parhaiten ongelmansa ja CAD-suunnittelun kirjo
>on laaja. Minun mielestäni tänne mahtuvat hyvin keskustelut ohjelmien
>2d-piirustusten viivanvahvuuksistakin ... miksi niitä ei sinun mielstäsi
>pitäisi täällä sallia?
Onhan se hankalaa hahmottaa taloa, laitosta tms. puolen metrin putkelta,
kun mennään yksityiskohtaiseen katselmointiin. Tällöin on kyllä paperi (ja
mielellään iso) oikeampi tapa.
Joskus olen telakalla nähnyt laivan putkikuvia putkella ja 2x3 metrisenä
seinällä. Arvata saattaa, kumpi oli havainnollisempi, vaika molemmissa oli
värit.
Olen pihalla.
Eli kuvassa 1 piirretään viiva tyypillä 1 (0.5mm yhtenäinen), on lopputulos
0.5mm ja yhtenäistä.
Kun tämä kuva (kuva 1) siirretän toiselle osapuolelle, on lopputuloksena se,
että alkupertäisessä kuvassa olleet 0.5 mm säilyvät, mutta kaikki uudet
viivat tulevat 0.7mm paksuina? (kuva 2)
Eikös tuo ole aika perseestä?
teroj
Sehän on oikein hyvä systeemi. Minun koneella on aina ne viivatyypit, joilla
minä olen tottunut piirtämään. Viivatyypit eivät ole ikinä hukassa niinkuin
on laita Autocadissä. Aina kun autocadissä saa kaverilta kuvan joutuu ensin
tutkimaan mitä tasoja ja viivatyyppejä kuvasta löytyy. Vertexissä ei ole
tätä ongelmaa. Ja vielä pahempi jos joutuu kaverin viivatyyppi ja
tasoasetuksilla tekemään kuvia. Yritäppä siinä sitten löytää oikeat
viivatyyppi ja tasoasetukset.
Hannu
Me ei tätä nykyään tarvita välttämättä piirustuksia esim. alihankkijan
kanssa kommunikoimiseen. Muiden suunnittelijoiden kanssa kommunikoimiseen
löytyisi myöskin esim. 3D viewereita, mutta kompastuskysymykseksi jää
elektroninen hyväksyntämenettelyn puuttuminen. Pitäisi olla helppukäyttöinen
viewer ohjelma, joka lukisi natiivia (meillä ideas) 3d dataa ja jota osaisi
käyttää ilman kummempaa koulutusta kuka tahansa. Pomot kun eivät välttämättä
ole mekaniikkamiehiä ollenkaan.
Nykyisissä 3D CADeissä voi merkitä esim pintakäsittelyt toelranssit ym.
tiedot suoraan 3d malliin ja löytyy vielä "halpoja" viewereitäkin, jotka
tukee moisia ominaisuuksia. Laatujärjestelmät ja sisäiset prosessit taloissa
kuitenkin vaativat yleensä jotain paperia, jossa on tarkastajan ja hyväksyjä
puumerkit. Elektroninen hyväksyntä ei varmaankaa ole mikään vaikea asia
teoriassa, mutta isossa talossa ja miksei pienemmässäkin mekaniikkakuvat
(tai muut CAD kuvat) ovat vain murto-osa hyväksyttävistä dokumenteista.
Saman hyväksyntä menetelmän pitäisi toimia myös tekstidokumenteille ym.
Jatkakaa keskusteluanne Acad vastaan Vertex. Piirustuksettomuus on vain
asia, joka pyörii jatkuvasti mielessä ja oli vaan pakko kommentoida. :-)
terv
Harri
p.s. Ei kai rakennuslupiakaan vileä hyväksytä pelkistä sähköisistä kuvista,
puhumattakaan 3d malleista???
> Sehän on oikein hyvä systeemi. Minun koneella on aina ne viivatyypit, joilla
> minä olen tottunut piirtämään. Viivatyypit eivät ole ikinä hukassa niinkuin
> on laita Autocadissä. Aina kun autocadissä saa kaverilta kuvan joutuu ensin
> tutkimaan mitä tasoja ja viivatyyppejä kuvasta löytyy.
Ongelma on kaksijakoinen: Joko etsit ja piirrät tai sitten piirrät omillasi
ja kukaties samoja asioita tulee kaksilla viivoilla.... Valinta on sinun.
> Vertexissä ei ole
> tätä ongelmaa. Ja vielä pahempi jos joutuu kaverin viivatyyppi ja
> tasoasetuksilla tekemään kuvia. Yritäppä siinä sitten löytää oikeat
> viivatyyppi ja tasoasetukset.
Kysymys on siitä, miten asia halutaan tehdä. Ei minulla Autocadissakaan
ole viivaongelmaa. Yksi napin painallus ja 'vieraaseen 'kuvaan latautuvat
omat omat viivat ja tasot, mutta jos en niitä halua, ne eivät myöskään
tule väkisin.
Jotenkin minusta tuntuu, että tämä 'keskustelu' saa välillä surkuhupai-
sia piirteitä. :=(>
> Tuo on taas jo softatoimittajakohtainen juttu. Itse istuin viime kuussa I-
> DEAS advanced surfacing-kurssin ja kyllä siellä kahlattin juuri ne
> sikavaikeahkot, virheitä generoivat esimerkit läpi ja perehdyttiin
> nimenomaan virheellisen mallintamisen ennaltaehkäisyyn ja mallinnettujen
> virheiden korjaamiseen.
> Moinen kurssifilosofia on mielestäni fiksumpi kuin vakiokuutioiden teko.
Oliko ensimmäiset kurssisi? Oman kokemukseni mukaan Ideaksen
kurssitkin ovat /cstä.
>
>Voi, ei mulla ole ongegelmia kestossa. Mutta miksi käyttää paperia, kun voi
>panna linssit päähän ja seilata. Kurkkaa vaikka talon kokoista esimerkkiä:
>
No nyt joku kulkee laput silmillä...ihan kivoja noi virtuaalijutut ja
muut mutta kun suurin osa niistä yrityksistä jotka konkreettisesti
valmistavat erilaisia tuotteita ovat vielä tasolla "faxaa kuva" tai
korkeintaan "Acad LT meillä kyllä on".
Yksi pikku asia askarruttaa. Miten tämä "virtuaalisysteemi" toimii esim.
rakennustyömaalla? Tai yleensä rakennesuunnitelmien tarkastusvaiheessa?
Otetaan esimerkki: Jos tilaaja ilmoittaa, että CAD-tiedostossa tietyn värin
on vastattava tiettyä kynäpaksuutta niin siinä aivan turha alkaa selittämään
ohjeellisesta kuvasta, jossa viivatyypeillä tai -paksuuksilla ei ole väliä.
Jotenkin tuntuu, että tässä koko ajan unohtuu yksi seikka. Jokaisella
suunnittelualalla on omat erityispiirteensä joiden mukaan asiat tehdään.
Jokainen ala käyttää sitä CAD-ohjelmaa jonka katsoo itselleen parhaiten
soveltuvaksi. Se onko kaikki erityispiirteet aina järkeviä on sitten
kokonaan toinen asia.
Jari Sutinen
Kysymyshän on kaiken aikaa ollut siitä onko ko. ominaisuus valmiina vai onko
siihen tehtävä itse skripti. Mitä sinun nappien takan on? Mistä sinä olet
sen skriptin viivan vaihtoon saanut. Autocadissä on useasti kysymys juuri
siitä, että mistä löytyy se oikea skripti.
Hannu
Kuinka suuri se sinun mallitiedosto on, taitaa olla 3 kilotavua. Kyllähän ne
kännykän kuorte pyörivät missä koneessa vain.
Viime viikon suurin 2D-malli jota pyörittelin oli 6.5 mekatavua. Kone
(Pentium 800MHz, 512Mt) alkoi yskiä jo siitä. Laskeskelin että jos kaiken
laittaisi yhteen malliin ja tiedostoon tulisi sen kooksi 100 mekatavua. Ja
jos se olisi 3D:ssä tiedostokoko olisi varmaan n. 500 mekatavua (arvio).
Mistähän löytyisi maksaja tietokoneelle ja ohjelmalle?
Hannu
Kyllähän se näin on.
Hannu
Sama ajatus on pyörinyt omassa päässä jo pitkään. Rakennuspuolella olisi
loistavaa lähettää CAD tai HP-GL/2 tiedostot työmäälle, josta työnjohtajat /
asentajat katselisivat niitä laptopeistaan tai tulostaisivat printterille /
tekisivät kopiotilauksia. Ainoa vika on vain se, että ei ole vielä keksitty
työmaata, jossa kaikki osaisivat käyttää tietokonetta ja jossa olisi
puhdasta / siistiä, että ne vielä toimisivatkin.
Työmaatoimistossa voisi ehkä juuri ja juuri jotain katsella, mutta kun
piirustuksissa on se huonohko asia, että asentaja tarvitsee niitä työmaalla.
Suunnittelijoiden keskuudessa tuo paperittomuus taas toimii. Harvemmin tulee
enää arkkitehdiltä paperikuvia, vaan lähetykset ovat tiedostoina joista
jokainen halutessaan tulostaa ne paperille (= pomo haluaa nähdä, mitä
arkkitehti on lähettänyt).
> p.s. Ei kai rakennuslupiakaan vileä hyväksytä pelkistä sähköisistä
kuvista,
> puhumattakaan 3d malleista???
Ei rakennusvalvonta taida edes tietää, mitä 3d -malli tarkoittaa...
teroj
> jouko moisander <jooko.m...@nokia.com> kirjoitti
> viestissä:39FD0FD9...@nokia.com...
> >
> > Kysymys on siitä, miten asia halutaan tehdä. Ei minulla
> Autocadissakaan
> > ole viivaongelmaa. Yksi napin painallus ja 'vieraaseen 'kuvaan
> latautuvat
> > omat omat viivat ja tasot, mutta jos en niitä halua, ne eivät
myöskään
> > tule väkisin.
> Kysymyshän on kaiken aikaa ollut siitä onko ko. ominaisuus valmiina
vai onko
> siihen tehtävä itse skripti. Mitä sinun nappien takan on? Mistä sinä
olet
> sen skriptin viivan vaihtoon saanut. Autocadissä on useasti kysymys
juuri
> siitä, että mistä löytyy se oikea skripti.
>
> Hannu
Ihan peruskamaa: käsky on "LT" (Linetype). Avautuvasta ikkunasta
(Linetype manager) voit valita napin "Load" ja sieltä sitten avautuukin
valittavat viivatyyppitiedostot, joissa ne viivatyypit sitten ovat.
Työkaluikoneista viivatyyppien valintalistalta kun painaltaa "Other..."
niin sama juttu. Ei tuohon mitään skriptejä ole tarvittu herran aikoihin
;)
> jouko moisander <jooko.m...@nokia.com> kirjoitti
> viestissä:39FD0FD9...@nokia.com...
> > Jotenkin minusta tuntuu, että tämä 'keskustelu' saa välillä
> surkuhupai-
> > sia piirteitä. :=(>
No niinpä. Jospa sitä asiaakin tulisi aina välillä.
markku
> Suunnittelijoiden keskuudessa tuo paperittomuus taas toimii. Harvemmin
tulee
> enää arkkitehdiltä paperikuvia, vaan lähetykset ovat tiedostoina joista
> jokainen halutessaan tulostaa ne paperille (= pomo haluaa nähdä, mitä
> arkkitehti on lähettänyt).
>
Vielä kun kaikki oppisivat tekemään kuvansa niin, että ne ovat myös oikein
piirrettyjä. Viereisessä huoneessa kaveri tuskaili vähän aikaa sitten, kun
eri suunnittelualoilta tulleet tiedot eivät millään asettuneet kohdalleen.
Kuitenkin kaiken piti olla niin samaan koordinaatistoon piirrettyä että...
Jari Sutinen
Tais olla jo aikamones. Perus-, siirtymä- jne-kurssiputkessa. Taitaa olla
I-DEAS-kursseissakin se sokeri pohjalla ;=)
>
>Kuinka suuri se sinun mallitiedosto on, taitaa olla 3 kilotavua.
>Kyllähän ne kännykän kuorte pyörivät missä koneessa vain.
>Viime viikon suurin 2D-malli jota pyörittelin oli 6.5 mekatavua. Kone
>(Pentium 800MHz, 512Mt) alkoi yskiä jo siitä. Laskeskelin että jos
>kaiken laittaisi yhteen malliin ja tiedostoon tulisi sen kooksi 100
>mekatavua. Ja jos se olisi 3D:ssä tiedostokoko olisi varmaan n. 500
>mekatavua (arvio). Mistähän löytyisi maksaja tietokoneelle ja
>ohjelmalle?
>
Ei kolmen kilon 3D-tiedosto ole vielä mitään. Edellinen boxi, jonka
väsäsin, oli kokoonpanona jotain 60 megaa ja suurin yksittäinen osa liki 30
megaa.
Koneena on 5 vuotta vanha HP735-nixmylly, 125 MHz, 400 MBram.
Ei sen pyörittely ja pällistely konetta kyykännyt ja updatekin vain kesti.
Suurimmat kokoonpanot, joita itse olen 3D-solidikokoonpanona ajellut
yhdellä kertaa, ovat olleet jossain parin sadan megan kieppeillä ja
edelleen menee ilman levypärinää.
Softana on I-DEAS.
Maksajana työnantaja (tais olla satoja kilorahoja aikoinaan?).
Minäkin olen huomannut sen etteivät kaikki piirrä kuvia mitoille. Minusta
CAD:n tehokas käyttö edellyttää nimenomaan piirtämistä mitoille. Yleensä
homma menee uusiksi jos kuvia ei ole piirretty mitoille.
Hannu
Vertex 1 ääni
Autocad 0 ääntä
Muu 0 ääntä
Korjatkaa taulukko oikeaksi, kun äänestätte.
Hannu
| Vertex 1 ääni
| Autocad 0 ääntä
| Muu 0 ääntä
Ammuu 99 ääntä (ääniähän on yks per kilo, onhan )
Taitaa olla jokaisella CAD-käyttäjällä vähän omanlaisensa arvostukset ja
tarpeet. Mihin työhön ja kenen käyttöön parasta ohjelmaa sitä oikein
etsitään?
markku
Valmistus- vai liittymämitoille? Pitäsikö asennusvara ja toleranssit
ilmoittaa lukuna vai piirtää/jättää tyhjä tila?
Cadin tehokas käyttö ja varsinaisen toteutuksen tehokkuus eivät aina käy
käsi kadessä.
markku
Pienelle yritykselle joka suunnittelee yksinkertaisia kappaleita saattaa CAD
olla ainoastaan piirustuslaudan korvike. Tälläiselle firmalle on varmaan
acad LT ihan ykkönen. Se on halpa, laajalle levinnyt, helppo käyttää jne.
Rakennuspuolellakin autocad on täysin teollisuusstandardin asemassa. Mitä
nyt arkkitehtipuolella archicadit ym. ohjelmat sotkevat kuviota.
Rakennusinsinööritoimiston tai arkkitehtitoimiston valinta olis varmaan
Autocad.
Vertexistä olen kuullut, että se on hyvä levittämään ohutlevymalleja. Onhan
sekin jotain.
Sitten on lukuisia nyrkkipajoja ja tee-se-itse miehiä, joille kaikkien
softien pitää olla freewareja (tai piraatteja)
Jätän äänestämättä näin avoimeen kyselyyn.
Harri
Tässä vaiheessa lähtisin tutustumaan johtavien.. ja pienempienkin...
kotimaisten talotehtaiden valintoihin CADien suhteen ;-) Puhumattakaan
Argosin nimellä saavutetusta jalansijasta USA:ssa (esim Oakwood Homes
Corporation ei liene ihan pienimpien joukossa) Block Watne, Norja....
Itse en edusta henkilömäärällä mitaten suuren suurta
arkkitehtitoimistoa, mutta syrjähyppyjen jälkeen käteen jäi
yllättäen Vertex BD kolmisen vuotta sitten.....
JukkaT
...niin, ja joskus "nopeat" muutokset on tehty vain mittatekstin
muutoksella, jolloin jälkeenpäin siitä ei saa enää kukaan selvää
Siirtyykö siitä 2D tasopohjat muille suunnittelijoille? (dxf/dwg jne.)
Tyhmä kysymys, mutta kun en ole koskaan nähnyt em. ohjelmaa tosikäytössä
niin on pakko udella...
teroj
Minua taas kiinnostaisi miten tuo Vertex hoitaa hommat nimenomaan
arkkitehtikäytössä; löytyykö valmiit proseduurit ovi-,ikkuna-, seinä- yms.
rakenneosille.
markku
Aletaanpa rakennus pisteestä A. Tässä siis nimenomaan BDssä
on auki rakennusprojektissa 2d -3d ikkunapari. Seinäkirjastoissa
on tukku perinteisempiä seinätyyppejä, lisää on muokattavissa sitä
mukaa kuin tarvista ilmenee. Pohjakuvaan seinät vetämällä 3d
ikkunaan nousee sama asia Projektikohtasesti kaikki maan ja
taivaan välillä on erikseen säädeltävissä ikkunakoroista lattia,
yms korkoihin, materiaaleihin. Seinän muunto toiseksi menee
lennossa. 2Dstä voi vaihtaa kesken toimituksen toiseen ikkunaan...
Ovet, ikkunat, jnejne on omissa kirjastoissaan. Esim
alihankintatapauksessa asiakaskohtaisesti on voitu talotehtaan
ikkuna- ovi- seinä...kirjastot siirtää niineen käyttöön. Omia vaikkapa
ikkunavirityksiä on luotavissa edellisten lisäksi... Rakenneosat
on parametrisia, ikkunan (kaapin, oven,....) saa vanutettua
omiin tarkoituksiinsa.
Ikkunan lisäys pohjaan aiheuttaaa jälleen 3d kuvassa ikkunan
leikkautumisen paikoilleen. Yhdellä komennolla ikkunoihin
syntyy halutunlaiset vuorilaudat, osoittamalla ikkunaristikot, jne.
Se, mikä tässä viehättää, samaisen ikkunan, ulko- tai väliseinän
siirto, vesikaton siirto, nosto, kaltevuuden muutos aiheuttaa
sen, jotta kaikki siihen liittyvät rakenneosat seuraa
kiltisti mukana. Ilman hirmuista ketjureaktiota. (Piirsin pari vuotta
Jcadilla *väristyksiä*)
Kone laskee materiaalit, tulostuskuvina olevat "alikuvat" päivittyvät
lähes omia aikojaan tehtyjen muutosten jäljiltä. ...
"Maallikko"asiakkaan (Kun tämä saa alaleukansa takaisin
kiinni) kanssa varsinkin on hieno työstää taloa,
josta näkee silmäyksellä sen, miltä se tulee elävässä elämässä
näyttämää. Niin päältä kuin sisältäkin portaineen kaappeineen
- pianoineen, kattiloineen leluineen halutessaan.
Ei pitänyt olla mainos, mutta ARK -Pomark JCAD
-sivistyksellä olen ollut tyytyväinen! Tutustumaan vaikkapa
Tampereelle. (Näillä on ainakin ollut mahdollisuus
vuokrata lisenssi vaikkapa 3kk:ksi Ei ihan halpa,
mutta lunastaessa sai osan takaisin)
Versio 8.31 käytössä, bugit (!) on menneet pieneen.
Konetehoa huutaa, ainakin jos alkaa ISOmman mallin kanssa
herkuttelemaan varsinkin mahdollisen LightWorksin (visualisointi)
kanssa.
Kinnostuneille 6,50 MB tavaraa:(Haluavat rekisteröitymisen)
Lisää kiinnostuneille pyynnöstä linkki Vertexmalliin elävästä
elämästä allekirjoittaneelta.
http://www.vertex.fi/download/finnish/vertex_viewer.htm
- -
JukkaT
http://www.Jalkapuu.net
Ju...@Jalkapuu.Net
Kyllä.... Rehellisyyden nimissä kaikki asian kanssa painiskelleet
varmasti arvaa, jotta järjestelmien välillä kuvien siirtely käytännössä
aiheuttaa lievimmillään harmaita hiuksia kaunopuheista huolimatta.
Vertex tukee: DWG, DXF, MI, IGS, sat, stl, vda, vrml, 3ds...
Oman formaattinsa lisäksi. Rasterikuvasta lukee TIF:ä.
Samoin e.m muunnokset vertex-dwg, dxf-dwg, jnejne onnistuu
eräajona. Taso-, viiva-, mitoitus -, viiva-, ....... määritykset yms
järjestelmien välillä saa määriteltyä tekstitiedostossa, dwgsetup,
kuten hyvin monen muunkin asian vastaavissa setupeissa.
Jos kuvaa tulee samasta osoitteesta, lähinnä tasomääritysten
saamisen jälkeen itselle mieluisaksi, kuvien siirtelyn kanssa ei ole
juuri ollut ongelmia.
JukkaT
http://www.jalkapuu.net
ju...@jalkapuu.net
Mittava lista, mutta entäpä tulevaisuuden (tai mistäs sitä tietää) standardi
IFC ?
teroj
JP
"Hannu" <tak...@hotmail.com> wrote in message
news:Ez%L5.1478$V2.1...@uutiset.nic.fi...
>Saako solid worksin omistajat äänestää ?
>
No kyllä kai...ja jos puhutaan 3D:stä niin:
Vertex ?
AutoCAD 0
SolidWorks 1
Inventor, Catia ja muut 1
> >"Hannu" <tak...@hotmail.com> aloitti äänestyksen
> >> Keskustelu näyttää tyrehtyneen. Joten on aika äänestää voittajat.
> >> Korjatkaa taulukko oikeaksi, kun äänestätte.
Vertex ?
AutoCAD 0
SolidWorks 1
Inventor, Catia, I-DEAS ja muut 3
(Niistin turhan painolastin pois.)
> Vertex ?
> AutoCAD 1
> SolidWorks 1
> Inventor, Catia, I-DEAS ja muut 3
--
Ville
Jaska