Helsingin hyppyrimäet
Erkki Mikola
hyppyrimäkeä Helsingistä onkaan purettu v.1950 jälkeen? Ja montako on
rakennettu tilalle? Hyppyrimäellä tarkoitan nyt ihan oikeita "isoja"
mäkiä, joissa oli puinen vauhdinottotorni ja muotoiltu alastulorinne,
mäki liikuntaviraston tai urheiluseuran hoidossa ja merkittynä karttaan.
Itse muistan ainakin seuraavat:
-Herttoniemi
-Vartiokylä,
-Aarnikka (Pihlajamäki)
-Alppila
-Lauttasaari,
-Munkkivuori, Talin keilahallin länsipuolella
-Pikku-Huopalahti (Paciuksen kadun varressa)
-Meilahti?
-Monikko (Lintuvaaran ja Karakallion välissä)
Muistatteko muita? Ovatko rinteet vielä tunnistettavissa entisiksi
hyppyrimäiksi?
Mitähän olivat noiden mäkien mäkiennätykset, milloin ja miksi ne
rakennettiin ja purettiin, ja mitä rakennettiin tilalle (Lahden, Puijon
ja Rukan suurmäet?)
Entisaikaan mäenlasku oli joka pojan harrastus Helsingissäkin, mutta
mikä sen lopetti? Ei ainakaan suomalaisten heikko menestys mäenlaskussa.
Oliko se jääkiekko vai laskettelu hissimäissä vai vähälumiset talvet?
(vastaukset ohjattu sfnet.alueet.suur-helsinki)
--
Erkki Mikola
http://www.saunalahti.fi/mikolat/erkki/erkki.html
Timo Noko
Mites oli tolkuttomat onnettomuusriskit. Ainakin Laakson mäestä kun
joku hyppäsi, niin aina meni pieleen. Laakso puuttuu muuten listastasi.
Eikä se ollu mikään joka pojan harrastus. Eihän niistä mäistä voinu
hypätä juuri koskaan. Ei ollu lunta ja pikkuskidit pilasi heti
alarinteet jäiseksi persmäeksi.
Mäkien geometriassa oli eroja. Turvallinen mäki oli sellanen, että
alamäessä oli suht loivaa aluksi, eikä hyppyristä loivalle ollu kovin
pitkä pudotus. Näin saattoi pikku hiljaa totutella yhä kovempaan
vauhtiin. Meilahti oli hyvä. Minäminäminä hyppäsin lopulta koko
mäen ylhäältä asti. Siis Lampisen limalaudoilla ja rotanloukuilla.
noko
Matti Grönroos
>
> Entisenä herttoniemeläisenä tulee aina välillä muisteltua, kuinka monta
> hyppyrimäkeä Helsingistä onkaan purettu v.1950 jälkeen? J
> rakennettiin ja purettiin, ja mitä rakennettiin tilalle (Lahden, Puijon
> ja Rukan suurmäet?)
>
> Entisaikaan mäenlasku oli joka pojan harrastus Helsingissäkin, mutta
> mikä sen lopetti? Ei ainakaan suomalaisten heikko menestys mäenlaskussa.
> Oliko se jääkiekko vai laskettelu hissimäissä vai vähälumiset talvet?
Lauttasaaren hyppyrimäki purettiin huonokuntoisena 1970-luvulla ja
mitään ei ole rakennettu tilalle. Alastulorinteen voi vielä
tunnistaa hyppyrimäen osaksi, vaikka sen onkin pusikoitunut. Ja
onhan kukkula näkyvissä aivan Länsiväylän kupeessa.
Lauttasaaren Pyrintö ry järjesti Pyrkällä jääjuhlia 1960-luvulla
ja ainakin joskus ohjelmassa oli mukana iltamäkihyppy. Muistan
hyppääjien tehneen sellaisia hieman vajaan 30 metrin
leiskahduksia.
Isot pojat käyttivät hyppyrimäen yläosaa tupakkahuoneenaan ja me
pienemmät alatulorinnettä pulkkamäkenä.
Matti
--
Matti Grönroos - http://www.iki.fi/mjg
Pertti Uusitalo
<erkki....@dlc.fi> wrote:
>Entisenä herttoniemeläisenä tulee aina välillä muisteltua, kuinka monta
>hyppyrimäkeä Helsingistä onkaan purettu v.1950 jälkeen? Ja montako on
>rakennettu tilalle? Hyppyrimäellä tarkoitan nyt ihan oikeita "isoja"
>mäkiä, joissa oli puinen vauhdinottotorni ja muotoiltu alastulorinne,
>mäki liikuntaviraston tai urheiluseuran hoidossa ja merkittynä karttaan.
En tiedä kuuluisiko tämä hydda listallesi...
Maunulanpuistossa HPY:n karttasivulla 21 ruutu 79/51on ainakin ollut
joku pieni (???) mäki. Näkyy maastossa hyvin selvästi, vielä tänäkin
päivänä.
Ainakin ylämäki on ollut rakennettu; käytetty betonia ja järeitä
kivenlohkareita.
Ei tietoa hyddan mitoista, milloin viimeksi ollut käytössä tai milloin
rakenteet purettu.
Olisi mielenkiintoista tietää aiheesta enemmän... paikallishistoriaa
meinaan :-)
Solja Saarto
Erkki Mikola wrote:
> Hyppyrimäellä tarkoitan nyt ihan oikeita "isoja"
> mäkiä, joissa oli puinen vauhdinottotorni ja muotoiltu alastulorinne,
> mäki liikuntaviraston tai urheiluseuran hoidossa ja merkittynä karttaan.
>
Roihuvuoressa oli vielä 1960-luvulla hyppyrimäki, jossa oli puinen
vauhdinottotorni ja muotoiltu alastulorinne. Se oli aika jännä leikkipaikka,
koska torni oli kuuskytluvun lopussa jo aika huonokuntoinen. Vain rohkeimmat
uskalsivat huipulle kiivetä. Luulen, että torni purettiin 1970-luvulla,
mutten ole ihan varma, koska muutimme Roihekasta pois vuonna 1970.
Timo Noko
wrote:
>
>Erkki Mikola wrote:
>
>> Hyppyrimäellä tarkoitan nyt ihan oikeita "isoja"
>> mäkiä, joissa oli puinen vauhdinottotorni ja muotoiltu alastulorinne,
>> mäki liikuntaviraston tai urheiluseuran hoidossa ja merkittynä karttaan.
>>
>
>Roihuvuoressa oli vielä 1960-luvulla hyppyrimäki, jossa oli puinen
>vauhdinottotorni ja muotoiltu alastulorinne. Se oli aika jännä leikkipaikka,
Herttoniemessä oli kaksi tai mahdollisesti kolme. Yhdestä tehtiin
kuitenkin slalom-rinteen vauhdinottomäki.
Herttoniemen eteläisin mäki oli sellainen hyvämuotoinen, josta
olisin voinut hypätä, jos se lumipuoli olisi joskus ollut kunnossa.
Saankohan mä jonkun mitalin tai pääsenkö museoon, kun olen
selvästi ainut, joka on hypännyt joistain näistä mäistä.
T.Noko -- tuo Helsingin Matti Nykänen muistelee: "Oli aikainen
aamu 1966, ainoastaan Kekkosen ja Adjuntantin ankara latu
kirjavoitsi Meilahden arktista lumimaisemaa.. jnejne"
T. Ravantti
Erkki Mikola <erkki....@dlc.fi> wrote in message
news:947lcn$q0v$1...@tron.sci.fi...
> Entisenä herttoniemeläisenä tulee aina välillä muisteltua, kuinka monta
> hyppyrimäkeä Helsingistä onkaan purettu v.1950 jälkeen? Ja montako on
> rakennettu tilalle? Hyppyrimäellä tarkoitan nyt ihan oikeita "isoja"
> mäkiä, joissa oli puinen vauhdinottotorni ja muotoiltu alastulorinne,
> mäki liikuntaviraston tai urheiluseuran hoidossa ja merkittynä karttaan.
>
> Itse muistan ainakin seuraavat:
> -Herttoniemi
> -Vartiokylä,
> -Aarnikka (Pihlajamäki)
> -Alppila
> -Lauttasaari,
> -Munkkivuori, Talin keilahallin länsipuolella
> -Pikku-Huopalahti (Paciuksen kadun varressa)
> -Meilahti?
> -Monikko (Lintuvaaran ja Karakallion välissä)
>
> Muistatteko muita? Ovatko rinteet vielä tunnistettavissa entisiksi
> hyppyrimäiksi?
>
muutama vuosi sitten. Oli ainakin 70-80 lukujen taitteessa suosittu
alkuharjoittelupaikka, jossa itsekin joskus kokeilin "lentämistä" huonoin
seurauksin.
Timo Ravantti
Erkki Mikola
"Timo Noko" <timo...@kkkolumbus.fi> kirjoitti viestissä
> Solja Saarto <solja....@tike.hel.fi> wrote:
> >
> >Roihuvuoressa oli vielä 1960-luvulla hyppyrimäki, jossa oli puinen
> >vauhdinottotorni ja muotoiltu alastulorinne. Se oli aika jännä
leikkipaikka,
Pitäisi meikäpojan muistaa, mutta kun tuo muisti....
Millä kohtaa se oli?
> Herttoniemessä oli kaksi tai mahdollisesti kolme. Yhdestä tehtiin
> kuitenkin slalom-rinteen vauhdinottomäki.
Eikös Herttoniemessä vieläkin ole 2 mäkeä (urheilukentän länsipuolella)
Se suurempi mäki taitaa olla jo yhtä suuri kuin se "oikea" purettu mäki,
joka oli Majavatien päässä. Se oli Helsingin suurin, mäkiennätys pitkään
48,5 m, mutta taisi loppuvaiheessa siitäkin petraantua. Kukahan oli
nuorin mäkikotkistamme, joka siitä kerkisi ennen purkamista hypätä?
(Veikko Kankkonen ja Niilo Halonen siellä ainakin kävivät esittäytymässä
helsinkiläisille)
Herttoniemessä oli kaksikin slalom-rinnettä, mutta kummankaan paikalla
ei koskaan hyppyrimäkeä. (toinen Siilitien varresta voimalinjaa pitkin
samalle pellolle, mihin ne hyppyrimäetkin, mutta hyppyrimäkien
pohjoispuolella ja toinen
vanhan ja nykyisten hyppyrimäkien välissä. Siinä mäessä muistaakseni
kerrottiin Jussi (vai Eero?) Raittisenkin katkaisseen jalkansa 60-luvun
alussa.
> Herttoniemen eteläisin mäki oli sellainen hyvämuotoinen, josta
> olisin voinut hypätä, jos se lumipuoli olisi joskus ollut kunnossa.
Tarkoitatko sitä Majavatien mäkeä? Sittenhän sinä olet ihan oikea
mäkikotka?
Muistan yhden ison (kansainvälisen?) hiihtokilpailun, jossa kilpalatu
oli pantu tulemaan hyppyrimäen alamäestä alas. Se oli kova paikka
monelle kilpahiihtäjällekin.
> Saankohan mä jonkun mitalin tai pääsenkö museoon, kun olen
> selvästi ainut, joka on hypännyt joistain näistä mäistä.
Olen minäkin hypännyt, mutta en Herttoniemestä, vaan Aarnikan mäestä,
tavallisilla murtomaasuksilla, kevätnuoskalla, joka sopivasti jarrutti
ylämäessä. Pääsin melkein yli kummun, ehkä n. 8m. Ennätykseni oli yli 10
m, muistaakseni , mutta se oli meidän poikien itse tekemästä mäestä.
(Alaspäin lentäessä metrejä kertyy pienemmälläkin vauhdilla.)
Erkki Mikola
> joku hyppäsi, niin aina meni pieleen. Laakso puuttuu muuten
listastasi.
Kiitos, missä kohdassa se oli? Et kai tarkoita Maunulan mäkeä, jonka
Pertti Uusitalo mainitsi?
Sattuihan niitä onnettomuuksia, mutta ei kai tolkuttomasti. Herttoniemen
isosta mäestä ei kyllä ollut syytä hypätä ilman että oli apua paikalla,
jos jotain meni hullusti.
Mutta melkein epäilen, että hyppyrimäkien torneissa kiipeily ja sieltä
putoamiset aiheuttivat enemmän (tai pahempia) onnettomuuksia kuin niistä
mäistä suksien kanssa laskeminen.
> Eikä se ollu mikään joka pojan harrastus. Eihän niistä mäistä voinu
> hypätä juuri koskaan.
No ei ollut, olet oikeassa, mutta paljon useamman harrastus kuin
nykyisin.
> Ei ollu lunta ja pikkuskidit pilasi heti
> alarinteet jäiseksi persmäeksi.
Herttoniemen mäki kyllä vahdittiin ettei niin käynyt, ja oli se liian
suurikin kelkkamäeksi.
(Lumi tosiaan puuttui joinain talvina jo silloinkin, muttei kovin usein)
> Mäkien geometriassa oli eroja. Turvallinen mäki oli sellanen, että
> alamäessä oli suht loivaa aluksi, eikä hyppyristä loivalle ollu kovin
> pitkä pudotus. Näin saattoi pikku hiljaa totutella yhä kovempaan
> vauhtiin. Meilahti oli hyvä. Minäminäminä hyppäsin lopulta koko
> mäen ylhäältä asti. Siis Lampisen limalaudoilla ja rotanloukuilla.
Suuri ihailuni (ei se tosiaan ollut ihan joka pojan hommaa). ;-)
Harri Ahola
<erkki....@dlc.fi> wrote:
> Entisenä herttoniemeläisenä tulee aina välillä muisteltua, kuinka monta
> hyppyrimäkeä Helsingistä onkaan purettu v.1950 jälkeen?
> -Monikko (Lintuvaaran ja Karakallion välissä)
Tuo viimeksi mainittu ei ole Helsinkiä, vaan Espoota.
-Harri
Timo Noko
>
>"Timo Noko" <timo...@kkkolumbus.fi> kirjoitti viestissä
>>
>> Mites oli tolkuttomat onnettomuusriskit. Ainakin Laakson mäestä kun
>> joku hyppäsi, niin aina meni pieleen. Laakso puuttuu muuten
>listastasi.
>
>Kiitos, missä kohdassa se oli? Et kai tarkoita Maunulan mäkeä, jonka
>Pertti Uusitalo mainitsi?
Mitä maunulan mäkeä? Eihän se ollu maunulassa päinkään.
Sehän oli suurinpiirtein samalla leveystasolla kun ratsastushallit.
Alamäen jatke on nykyään koirien kusetusalueena.
>> vauhtiin. Meilahti oli hyvä. Minäminäminä hyppäsin lopulta koko
>> mäen ylhäältä asti. Siis Lampisen limalaudoilla ja rotanloukuilla.
>
>Suuri ihailuni (ei se tosiaan ollut ihan joka pojan hommaa). ;-)
Kyse oli siis Meikun aika pienestä mäestä, josta saattoi "hypätä"
laskemalla vaikka puolivälistä.
Hertsikan mäki ei siis ollut ollenkaan sellanen minimäki kuin muistelin.
Toisaalta 60-luvun muistoissa on omituisia katkoksia. Oliskohan
mahdollista, että Laakson mäki on laskettu paitsi lasten pulkalla,
myös Solifer-mopolla ja AustinMin-merkkisellä henkilöautolla?
noko
Erkki Mikola
"Harri Ahola" <ha...@REMOVETHISiki.fi> kirjoitti
> Erkki Mikola <erkki....@dlc.fi> wrote:
> > -Monikko (Lintuvaaran ja Karakallion välissä)
>
> Tuo viimeksi mainittu ei ole Helsinkiä, vaan Espoota.
Tiedän. Ajattelin, että "Helsinki" ymmärretään tässä ryhmässä =
Suur-Helsinki.
Tarkoitus oli kysellä myös Espoon, Kauniaisten, Vantaan ja miksei
Sipoonkin mäkiä (kehä3:n sisäpuolelta)
Erkki Mikola
"Timo Noko" <timo...@kkkolumbus.fi> kirjoitti
> Hertsikan mäki ei siis ollut ollenkaan sellanen minimäki kuin
muistelin.
Nykyisellä paikalla on rinnakkain "iso" ja minimäki
Siellä oli myös Speden linkomäki, mutta taitaa olla sekin purettu.
Mutta 50-luvulla Hertsikassa oli vain se Majavatien päässä ollut
aikuisten mäki. Aloitteleville lapsille oli jännä "viritys": Hyppyrin
nokalta alamäkeen johtava silta ja alamäessä suunnilleen siellä missä
kumpu loppuu ja jyrkkä osuus alkaa, oli pieni irrallinen töppyrä, jota
pysyi köysien tai vaijerien avulla paikallaan. Mäessä ei siis ollut
kumpua lainkaan, ja hyppyripöytäkin oli "aika lailla" kallellaan.
Herttoniemen mäellä oli vakinainen hoitaja (oliskohan ollut Talsi
nimeltään), joka mm. vahti ettei sinne menty laskemaan muilla
varusteilla kuin oikeilla mäkisuksilla. Edes alamäkeen ei ollut asiaa
tavallisilla suksilla, kelkoista puhumattakaan.
Mutta Hertsikkahan on mäkistä seutua. Se oli talvisin "täynnä" poikien
omatekoisia hyndia.
Timo Noko
>
>Toisaalta 60-luvun muistoissa on omituisia katkoksia. Oliskohan
>mahdollista, että Laakson mäki on laskettu paitsi lasten pulkalla,
>
Muisti palautui visionomaisessa näyssä, jossa muuan kurjensaari
kertoi, että vuoden 1965 Mitä-Missä-Milloin vuosikirjassa olisi
ollut kuva tästä Laakson hyppyrimäestä hyppäävästä Ministä.
Valitettavasti Itä-Pasilan kirjastossa oli MMM-kirjoja vain
vuodesta 1990.
Pertti Uusitalo
wrote:
>Mitä maunulan mäkeä? Eihän se ollu maunulassa päinkään.
>Sehän oli suurinpiirtein samalla leveystasolla kun ratsastushallit.
Jaahas. Katso puhelinluettelon karttaa sivu 21 ruutu 51/79 niin miten
saat tuonkin Koivikkotie 14:n kohdalla olevaa entistä mäkeä siirrettyä
Maunulasta minkään (Ruskeasuon??) ratsastushallin kohdalle? Kysynpä
vaan. :-)
Ota selvää ennenkuin kääkätät.
Pertti Uusitalo
<erkki....@dlc.fi> wrote:
>Tiedän. Ajattelin, että "Helsinki" ymmärretään tässä ryhmässä =
>Suur-Helsinki.
>Tarkoitus oli kysellä myös Espoon, Kauniaisten, Vantaan ja miksei
>Sipoonkin mäkiä (kehä3:n sisäpuolelta)
Heh, kerrohan mikä Sipoon osa on Kehä III:n sisäpuolella? :-)
Timo Noko
Maunulassa on Maunulan mäki, Laaksossa Laakson mäki. Kaksi
aivan eri mäkeä. Yksinkertaista.
Pertti Uusitalo
wrote:
>On Mon, 22 Jan 2001 09:56:54 GMT, Pertti Uusitalo <p...@tarha.net> wrote:
>>On 20 Jan 2001 06:53:01 GMT, timo...@kkkolumbus.fi (Timo Noko)
>>wrote:
>>
>>>Mitä maunulan mäkeä? Eihän se ollu maunulassa päinkään.
>>>Sehän oli suurinpiirtein samalla leveystasolla kun ratsastushallit.
>>
>>Jaahas. Katso puhelinluettelon karttaa sivu 21 ruutu 51/79 niin miten
>>saat tuonkin Koivikkotie 14:n kohdalla olevaa entistä mäkeä siirrettyä
>>Maunulasta minkään (Ruskeasuon??) ratsastushallin kohdalle? Kysynpä
>>vaan. :-)
>
>Maunulassa on Maunulan mäki, Laaksossa Laakson mäki. Kaksi
>aivan eri mäkeä. Yksinkertaista.
Kaksi eri mäkeä, I see... Viestistäsi saattoi saada kuvan että väitit
että Maunulassa ei olisi ollut ikinä minkäännäköistä mäkeä. Tällaista
tänään. :-)
Solja Saarto
Erkki Mikola wrote:
> "Timo Noko" <timo...@kkkolumbus.fi> kirjoitti viestissä
> > Solja Saarto <solja....@tike.hel.fi> wrote:
> > >
> > >Roihuvuoressa oli vielä 1960-luvulla hyppyrimäki, jossa oli puinen
> > >vauhdinottotorni ja muotoiltu alastulorinne. Se oli aika jännä
> leikkipaikka,
>
> Pitäisi meikäpojan muistaa, mutta kun tuo muisti....
> Millä kohtaa se oli?
Hei, unohdin lukea tätä ryhmää, joten vastaan vasta nyt.
Hyppyri oli Roihuvuoren kansakoulun ("ylä koulu") lähellä kallioilla.
Alastulorinne laski ns. pahamaineiseen ala-metsään. Meitä pikkulapsia
kiellettiin menemästä tuonne metsään, koska siellä oli nähty namusetiä.
Nykyään metsän halki kulkee kävelytie ja siellä on myös koirapuisto. Eli
metsäkaistale Herttoniemen teollisuusalueen ja Roihuvuoren välissä.
Erkki Mikola
"Erkki Mikola" <erkki....@dlc.fi> kirjoitti viestissä
> Mutta 50-luvulla Hertsikassa oli vain se Majavatien päässä ollut
> aikuisten mäki.
Kun olen viime aikoina propagoinut Malmin lentokentän säilyttämisen
puolesta, niin tulkoon kerrottua, että Hertsikan hyppyrimäen hävitys oli, ja
on vieläkin, meille vanhoille herttoniemeläisille kotiseutuun kohdistunut
hävitysisku.
Harvat malmilaiset itse lentävät, ja harvat herttoniemeläiset hyppäsivät,
mutta samalla lailla kuin lentokenttä on Malmin symboli, hyppyrimäki oli
Herttoniemen symboli. Onhan siellä pääkadun nimi vieläkin Hiihtomäentie, ja
sen eräs poikkikatu Mäenlaskijantie. Herttoniemen urheilukentän lähelle
tehtiin korvaava mäki, josta ensin huhuttiin poikain kesken, että siitä
tulee yhtä hieno ja iso kuin Lahden senaikainen suurmäki (yli 70m mäki), ja
sen takia vanha mäki joutaa purettavaksi. Ja sitten sanottiin, että
hyppyrimäen alle tulee rakennusmaan kaatopaikka ja myöhemmin hautausmaa
(muistaakseni) ja siksi mäki pitää purkaa, eli siirtää toiseen paikkaan.
Pari viikkoa sitten kävin katsomassa. Alamäen alle ei ole ilmestynyt yhtään
mitään, mikä estäisi hyppäämisen vaikka tänä päivänä. (Vai katsoinko
huonosti) Keskellä alamäkeä kasvaa kyllä iso koivu, eikä ylämäestä tai
suksivarastosta/pukukopista/kilpailutoimistosta ole mitään jäljellä. Mutta
alamäen portaat ovat vielä paikallaan lahoamassa. En tiedä pidetäänkö niitä
kunnossa, vai ovatko ne vain niin hyvin kyllästettyä puuta.
Tuntuu kuin kaupungin virkamiehet viekkaudella ja vääryydellä olisivat
varastaneet meiltä sen Herttoniemen, jossa me kasvoimme. Ei tee mieli edes
mennä sinne enää.
Ja luulen, että moni entinen malmilainen tulee suhtautumaan samalla lailla
siihen Malmiin, jossa ei ole enää lentokenttää.
--
Erkki Mikola
http://www.saunalahti.fi/mikolat/erkki/erkki.html
-------------------------------------------------------------------
Mitähän tuoltakin löytyy-> http://nautilus.tky.hut.fi/malmi/
Roope Lehto
: Harvat malmilaiset itse lentävät, ja harvat herttoniemeläiset hyppäsivät,
: mutta samalla lailla kuin lentokenttä on Malmin symboli, hyppyrimäki oli
: Herttoniemen symboli. Onhan siellä pääkadun nimi vieläkin Hiihtomäentie, ja
Mutta miksi Hiihtomäentien numerointi ei ala ykkösestä tai edes
kakkosesta, niinkuin luulisi katunumerojen alkavan? Pienin sen osoite
on numero 12.
--
Roope Lehto
roope...@helsinki.REMOVE.fi
Yleinen hälytysnumero Poliisin hälytysnumero
112 10022
Timo Noko
>Erkki Mikola <erkki....@dlc.fi> wrote:
>
>: Harvat malmilaiset itse lentävät, ja harvat herttoniemeläiset hyppäsivät,
>: mutta samalla lailla kuin lentokenttä on Malmin symboli, hyppyrimäki oli
>: Herttoniemen symboli. Onhan siellä pääkadun nimi vieläkin Hiihtomäentie, ja
>
>Mutta miksi Hiihtomäentien numerointi ei ala ykkösestä tai edes
>kakkosesta, niinkuin luulisi katunumerojen alkavan? Pienin sen osoite
>on numero 12.
>
Hiihtomäentie on luonnollinen jatke hiihtäjäntielle.
Erittäin sekavaa, jos numerointi alkaisi Alkon kohdalla uudestaan.
Roope Lehto
: On 20 Feb 2001 16:38:58 GMT, Roope Lehto <rjl...@cc.helsinki.fi> wrote:
:>Mutta miksi Hiihtomäentien numerointi ei ala ykkösestä tai edes
:>kakkosesta, niinkuin luulisi katunumerojen alkavan? Pienin sen osoite
:>on numero 12.
: Hiihtomäentie on luonnollinen jatke hiihtäjäntielle.
Miksi sitten Hiihtäjäntien numerot kasvavat vastakkaiseen suuntaan?
: Erittäin sekavaa, jos numerointi alkaisi Alkon kohdalla uudestaan.
Jos se on luonnollinen jatke, niin saisi sitten sekavuuden välttämiseksi
olla samaa katua.
Timo Noko
>Timo Noko <timo...@kkkolumbus.fi> wrote:
>: On 20 Feb 2001 16:38:58 GMT, Roope Lehto <rjl...@cc.helsinki.fi> wrote:
>:>Mutta miksi Hiihtomäentien numerointi ei ala ykkösestä tai edes
>:>kakkosesta, niinkuin luulisi katunumerojen alkavan? Pienin sen osoite
>:>on numero 12.
>
>: Hiihtomäentie on luonnollinen jatke hiihtäjäntielle.
>
>Miksi sitten Hiihtäjäntien numerot kasvavat vastakkaiseen suuntaan?
Tjaa. Seuraava ehdotukseni on, että hiihtomäentie oli ennen pitempi,
se kulki jossain siellä, missä nykyään on moottoritie ja metroasema.
Siitäpä tulikin mieleeni, että toimiessani GWS:n säilykepurkkitehtaalla
siivojana 1976, niin joskus tuli mieleeni matkustaa herttoniemestä junalla
helsinki zityyn.
Herttoniemen asemalla oli ovi, jossa luki "Kassa" ja aseman edessä oli
joskus henkilövaunuja. Ilmeisesti kyseessä oli varsin tehokas
transportointimenetelmä, jos matkanpäänä oli pääradan varsi.
Erkki Mikola
"Timo Noko" <timo...@kkkolumbus.fi> kirjoitti viestissä
> Siitäpä tulikin mieleeni, että toimiessani GWS:n säilykepurkkitehtaalla
> siivojana 1976, niin joskus tuli mieleeni matkustaa herttoniemestä junalla
> helsinki zityyn.
>
> Herttoniemen asemalla oli ovi, jossa luki "Kassa" ja aseman edessä oli
> joskus henkilövaunuja. Ilmeisesti kyseessä oli varsin tehokas
> transportointimenetelmä, jos matkanpäänä oli pääradan varsi.
Itse asuin Herttoniemessä vuosina 1953...1978. Eikä tuona aikana
Herttoniemen radalla kulkenut matkustajajunia. (Jostain olen kyllä lukenut,
että jonkun bussilakon aikana olisi tilapäisesti järjestetty
matkustajaliikennettäkin ko. radalle.) Tavarajunia sillä välillä kulki kyllä
säännöllisesti joka päivä. Tuli meidänkin perheen perunat maalta sinne
asemalle. Ja polkupyöräni lähti keväällä sieltä, ja tuli syksyllä takaisin
sinne.
lue lisää
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19961027/kaup/961027ka04.html
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19961027/kaup/961027ka03.html
http://www.valt.helsinki.fi/staff/hakkinen/Hannikainen.htm
Luulenpa, että se kassa oli tarkoitettu tavarakuljetusten maksamiseen.
Matkustajavaunut olivat ehkä "työmaaparakkeja" tai jostain muusta hyvästä
syystä siellä. Esim. teekkarit tekivät aikanaan ekskursioita ympäri Suomea
vuokraamalla VR:ltä makuuvaunun ja sen hinauksen haluttuihin kohteisiin.
Asiasta toiseen. Kerran olen ollut "junakyydissä" Herttoniemen radalla.
Meille esiteltiin silloin uusia metrojunia, joiden tukikohta oli Roihuvuoren
pohjoispuolella (Roihupellon teollisuusalueella, entisen kyllästyslaitoksen
paikalla. Taitaa metrovarikko olla siellä vieläkin?)
Metroradan ja junaradan liittymäkohdasta kertoo
http://koti.mbnet.fi/~kriek/hejuli/metro/metro.htm
Erkki Mikola
"Roope Lehto" <rjl...@cc.helsinki.fi> kirjoitti viestissä
> Mutta miksi Hiihtomäentien numerointi ei ala ykkösestä tai edes
> kakkosesta, niinkuin luulisi katunumerojen alkavan? Pienin sen osoite
> on numero 12.
Oliskohan Hiihtomäentie jäänyt lyhemmäksi kuin joskus on suunniteltu.
Silloin kun muutimme Herttoniemeen 1953, se loppui Hiihtomäentie 20:n
kohdalla. Jospa Hiitomäentie oli kaavoitettu jonnekin Kivinokan risteykseen
asti, t.s. niille tienoille, missä oli Herttoniemen poliisiasema, se pieni
punainen tupa, josta vankikarkuritkin erehtyivät etsimään turvapaikkaa. Vai
mikä se legenda olikaan idyllisestä pienestä poliisiasemasta?
Roope Lehto
: Oliskohan Hiihtomäentie jäänyt lyhemmäksi kuin joskus on suunniteltu.
: Silloin kun muutimme Herttoniemeen 1953, se loppui Hiihtomäentie 20:n
: kohdalla. Jospa Hiitomäentie oli kaavoitettu jonnekin Kivinokan risteykseen
: asti, t.s. niille tienoille, missä oli Herttoniemen poliisiasema, se pieni
: punainen tupa, josta vankikarkuritkin erehtyivät etsimään turvapaikkaa. Vai
: mikä se legenda olikaan idyllisestä pienestä poliisiasemasta?
Eikös se ollut Abraham Wetterin tiellä?
Erkki Mikola
"Roope Lehto" <rjl...@cc.helsinki.fi> kirjoitti
> Erkki Mikola <erkki....@dlc.fi> wrote:
> : niille tienoille, missä oli Herttoniemen poliisiasema, se pieni
> : punainen tupa, josta vankikarkuritkin erehtyivät etsimään turvapaikkaa.
Vai
> : mikä se legenda olikaan idyllisestä pienestä poliisiasemasta?
>
> Eikös se ollut Abraham Wetterin tiellä?
Kyllä se oli Herttoniemen siirtolapuutarhan ja Porvoontien (nykyisen
Itäväylän) välissä suunnilleen siinä missä nykyisin pääsee Itäväylän alitse
Kipparlahden kohdalla. (saattaa olla että muutti siitä Abraham Wetterin
tielle)
Pertti Uusitalo
wrote:
>Mutta miksi Hiihtomäentien numerointi ei ala ykkösestä tai edes
>kakkosesta, niinkuin luulisi katunumerojen alkavan? Pienin sen osoite
>on numero 12.
On niitä muitakin. Esim Fredrikinkatu tai Päiväläntie (Tapanila)
Joka taas minua ihmetyttää on että joillakin kaduilla puuttuu
kokonaisia "numeroita". Esimerkkinä Malmin Raitti Helsingin Malmilla.
Malmin Raitin varrella on joku rukoushuone, en tiedä minkä klaanin.
Sen numero on (hihasta) 30 ja edellinen talo/tontti/whatever on about
20. Samanlainen ilmiö Malmin Kirkonkyläntiellä siellä sairaalan
kohdalla, Esson puolella tietä.
Harri Ahola
<p...@tarha.net> wrote:
> Joka taas minua ihmetyttää on että joillakin kaduilla puuttuu
> kokonaisia "numeroita".
Johtuu varmaan siitä, että tontteja on yhdistetty, kun on rakennettu
esim. rivitaloyhtiö. Näin minunkin osoitteessani. Osoitteeni on
xxxxxtie 6 ja seuraavan talon 12.
Numerot 8 ja 10 ovat hävinneet 80-luvun alussa, kun yhtiömme talot (5
rivitaloa) rakennettiin.
-Harri
Pertti Uusitalo
<ha...@REMOVETHISiki.fi> wrote:
>Johtuu varmaan siitä, että tontteja on yhdistetty, kun on rakennettu
>esim. rivitaloyhtiö. Näin minunkin osoitteessani. Osoitteeni on
>xxxxxtie 6 ja seuraavan talon 12.
>Numerot 8 ja 10 ovat hävinneet 80-luvun alussa, kun yhtiömme talot (5
>rivitaloa) rakennettiin.
Hyvä selitys! Mutta eikö osoite silloin pitäisi olla *oikeasti* joku
XX-katu 5-7, jos osoite käsittää tontit numero 5 ja 7 kokonaisuutena?
Jos joku on kiinnostunut, käyköön Munkkivuoressa Ulvilantien
tonttijakoa ihmettelemässä! :-) Luuletko esim sinä, lukijani, että
löydät heti perille jos saat kaveriltasi tuparikutsun jossa (tuulesta
temmattu) osoite on Ulvilantie 29/1Ad 23/2 ?!?!?!?!? Tän näköisiä
osoitteita sieltä nimittäin löytyy! Onneksi alueella on
poikkeuksellisen hyvä viitoitus ja mielestäni erittäin selkeästi
merkityt talot!
Harri Ahola
<p...@tarha.net> wrote:
> Hyvä selitys! Mutta eikö osoite silloin pitäisi olla *oikeasti* joku
> XX-katu 5-7, jos osoite käsittää tontit numero 5 ja 7 kokonaisuutena?
Ehkä virallisesti pitäisikin, mutta osoitteen saa muutetuksi ihan
virallisestikin "yksinumeroiseksi".
Sain kiinteistövirastolta tällaisen vastauksen, kun kysyin asiaa
(muussa yhteydessä):
Jos yhtiössä on käytössä vain XXXXtie 6, voisimmme poistaa
kiinteistöltä XXXXtien ylimääräiset osoitenumerot 8 ja 10.Tätä
toimenpidettä varten pitäisi yhtiön lähettää Kiinteistöviraston
kaupunkimittausosastolle pyyntö osoitteen korjaamiseksi.
Terveisin Sirkka Ruotsalainen
Kiinteistövirasto
Kaupunkimittausosasto
PL 2205
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Puh. (09) 7312 4409
sirkka.ru...@kv.hel.fi
-Harri
harju...@gmail.com
> Entisenä herttoniemeläisenä tulee aina välillä muisteltua, kuinka monta
> rakennettu tilalle? Hyppyrimäellä tarkoitan nyt ihan oikeita "isoja"
> mäkiä, joissa oli puinen vauhdinottotorni ja muotoiltu alastulorinne,
> mäki liikuntaviraston tai urheiluseuran hoidossa ja merkittynä karttaan.
>
> Itse muistan ainakin seuraavat:
> -Herttoniemi
> -Vartiokylä,
> -Aarnikka (Pihlajamäki)
> -Alppila
> -Lauttasaari,
> -Munkkivuori, Talin keilahallin länsipuolella
> -Pikku-Huopalahti (Paciuksen kadun varressa)
> -Meilahti?
>
> hyppyrimäiksi?
>
> Mitähän olivat noiden mäkien mäkiennätykset, milloin ja miksi ne
> rakennettiin ja purettiin, ja mitä rakennettiin tilalle (Lahden, Puijon
> ja Rukan suurmäet?)
>
> Entisaikaan mäenlasku oli joka pojan harrastus Helsingissäkin, mutta
> mikä sen lopetti? Ei ainakaan suomalaisten heikko menestys mäenlaskussa.
> Oliko se jääkiekko vai laskettelu hissimäissä vai vähälumiset talvet?
>
> (vastaukset ohjattu sfnet.alueet.suur-helsinki)
Meilahdessa oli maki viela 60-luvun lopulla ja ehka viela 70-luvun alussakin. Haagassa ainakin oli myos maki, josta ei enaa nay kuin alamaen paikka.