Seitsemästoista kirje: Kultteja ja muita vaihtoehtoja (helmi 25)
Pauliinan kuukausikirje
Hyvä lukijani,
Mitä enemmän katson dokumentteja erilaisista kulteista – ja katson niitä aivan liikaa – sitä vakuuttuneempi olen siitä, että toisessa elämässä voisin helposti päätyä haastateltavaksi noihin eksploitatiivisiin tositarinoihin. Olen parantumaton idealisti, mikä tarkoittaa myös taipumusta mustavalkoiseen ajatteluun, alttiutta syyllistyä ja halua olla täydellinen. Jos olisi olemassa introverteille ihmisille räätälöityjä epäsosiaalisia kultteja ilman varhaisia aamuherätyksiä, minun täytyisi todella pitää varani.
Nyt kun kukaan ei onnekseni tai epäonnekseni sanele, mitä minun pitäisi uskoa ja ajatella, koetan koulia mieltäni itse. Se menee niin helposti äärimmäisyyksiin. Usein se väittää, että on olemassa ainoastaan kaksi vaihtoehtoa. Esimerkiksi että voin joko osallistua maailmaan tai eristäytyä siitä. Suostua kaikkeen tai kieltäytyä kaikesta. Avautua, linnoittautua. Valitse vapaasti.
Joudun käyttämään koko mielikuvitustani, jotta saan hahmoteltua selkeiden ääripäiden välille kolmansia vaihtoehtoja. Sellaisia jotka ottavat huomioon omat ristiriitaiset tarpeeni ja toiveeni, muiden näkökulmat ja tilanteiden väliset erot, eivätkä sullo maailmaa summittaisesti yhteen ja samaan laariin. Mietin kolmansia vaihtoehtoja niin kuin joku syö kaurapuuroa tai lähtee lenkille – se nyt on vain hyväksi vaikkei aina maistu.
Uuden kirjani ilmestymiseen on pari viikkoa. Olen miettinyt ankarasti, millainen olisi kolmas vaihtoehto sen vastaanoton… vastaanottamiseen. Tiedän etten jaksa esimerkiksi palata someen pysyvämmin. Toisaalta tuntuu järjettömältä kirjoittaa monta vuotta teosta ja olla sitten kertomatta siitä kenellekään. Haluan yhteyttä muihin mutten millä tahansa ehdoilla. Tahdon kuulla, miten muut kirjan kokevat. Tai ehken sittenkään? Näissä hetkissä muistan aina mitä puolisoni sanoi minulle joskus (jotenkin näin se meni): ”Sinä kirjoitat mitä haluat ja juokset sitten karkuun.”
Hahmotelma omakuvaksi: ihminen, joka rientää muiden luo, puhuu nopeasti ja hengästyneenä kaiken mitä on ajatellut, säntää pois ennen kuin kukaan ehtii vastata.
Seisoa aloillaan. Paeta. Oliko niitä kolmansia vaihtoehtoja?
tervehtien
Pauliina