Kahdeskymmenes kirje: Toivottavasti et ole odottanut tätä kirjettä

[Pauliinan kuukausikirje]

Hyvä lukijani, 

Toivottavasti et ole odottanut tätä kirjettä. En haluaisi tuottaa pettymystä edes näin yksipuolisena kirjeystävänä. 

Kirjoittamattomuuteen on yleensä enemmän syitä kuin kirjoittamiseen. Tai niin huomaan väittäväni, vaikka tarkemmin ajatellen syitä on nyt oikeastaan vain yksi. Olen ollut kirjoittamatta (näitä kirjeitä) koska olen kirjoittanut mahdottoman vaativaa romaanisarjaa. Työskentelyn nielussa en ole kerta kaikkiaan yltänyt siihen etäisyyteen, jossa tarkastelen ja kielennän sitä mitä teen, miten olen ja mitä tunnen. Aivoni ovat olleet ylikuumentuneet ja ylityöllistyneet, ja kolottava ruumiskin on alkanut kapinoida yksipuolisia asentoja ja tauottomuutta vastaan. 

Nyt sitten ihan kummallisesti, yhtäkkiä, tuli hetki kirjoittaa. Ehkä se avautui vain siksi, että keksin muuttaa työjärjestystäni (pitkä tarina, liittyy romaanien eri versioiden järjestykseen ja aikatauluttamiseen) ja yhtäkkiä työhöni ja olemiseeni ilmestyi kaipaamani keveys ja vapaus ja tila.

Aion hyödyntää sitä ainakin muiden kirjoittamien romaanisarjojen lukemiseen. Työskentelyni taustalla on kummitellut pelko siitä, että kaikki tämä vaivannäkö menee hukkaan, kun en jaksa haastaa itseäni riittävästi: että tyydyn kelvolliseen, vaikka voisin yltää loistavaan, jos nostaisin rimaa. Kelvollinenkin lopputulos vaatii niin paljon työtä, että houkutus olla vaatimatta itseltään enempää on suuri. 

Sen sijaan että ruoskisin itseäni valmiudesta keskinkertaisuuden hyväksymiseen, ajattelin inspiroitua. Onhan se niin paljon miellyttävämpi tapa löytää rakkaus yksityiskohtiin ja halu etsiä toimivien ratkaisujen tilalle kiinnostavampia. 

Kirjoitin romaanisarjojen lukemishankkeestani Substackiin, ja ajattelin kirjoittaa siellä joskus  myös jatkossa, koska alusta tuntui tällä hetkellä sopivimmalta kirjallisuusspesifeihin pohdintoihin. Jos haluat, voit lukea ensimmäisen postauksen täältä. 

Muuten toivon sinulle kaikkea hyvää. Ennen kaikkea ajatuksellisia kuperkeikkoja, jotka tekevät raskaista asioista kevyempiä ja luovat ahtaisiin paikkoihin tilan tunteen.

Ystävällisesti

Pauliina