Valtion politiikka on yhä enemmän ”talouden realiteettien” sanelemaa.
”Talouden realiteetit” eli numerot edellyttävät jatkuvaa halpatyövoiman
lisäämistä. Elinkeinoelämä ja sen tahtoa nykyisin käytännössä toteuttava
valtio pitää huolen siitä, että maahan virtaa halpatyövoimareservi. Työn
ehdot murretaan ja muutetaan. Työehdoitta työskentelemään valmiina
olevien massiivinen maahanotto on sisäpolitiikan Kiina-ilmiö.
Uusmoralistisen vasemmiston tavoite on ”pelastaa ihmisiä”.
Sentimentaalinen efektiivisyys on vallannut vasemmiston.
Koska samat ihmiset (=”pakolaiset”) toimivat molemmille rintamille,
tilanne on täydellinen win–win. Ääneen lausuttu tai ääneen lausumaton
valtion lopettamisen tahto yhdistää nämä ryhmät. Talouden ja sen
numeroiden lopullinen ylivalta varmistuu nopeammin kuin hitaammin.
Lopuksi voi pohtia, kumpi on pahempi, uusliberaali oikeisto, joka haluaa
tuet ja oikeudet minimiin kaikilta vai moralistinen vasemmisto, joka
haluaa nuo tuet ja oikeudet kaikille?
Pahuudesta on paha sanoa, mutta on selvää, että uusliberaali oikeisto
toimii järkiperäisesti. Finanssivetoinen elinkeinoelämä – uusliberaalin
oikeiston perusta – on ainoastaan rationaalinen, omien intressiensä
mukainen.
-
Lainasin hyvin vapaasti Riikka Purran 9.9.2015 ”Pakolaiset, intressit,
moraali, politiikka (ja yksi dystopia)” kirjoitusta
Tutkija Purra valmistelee väitöskirjaa maahanmuutosta,
http://www.emn.fi/kansallinen_v…/henkilojasenet/riikka_purra
https://www.facebook.com/jarisakarijakonen/posts/1099982690035631