EKP - Finanssieliitti rikastuu ja tavallinen kansa köyhtyen maksaa.
Vallitsevissa talousoloissa keskuspankkien rahapolitiikka on kyvytöntä
elvyttämään reaalitaloutta, mutta reaaliomaisuus vaihtaa kiivaasti
omistajaa EKP:n höttörahalähdettä lähellä olevien taskuihin.
EKP lupasi viime torstaina pankkien käyttöön jopa tuhat miljardia uutta
euroa – ja avitti samalla arvopaperikurssit yhä ylemmäs. Finanssieliitti
hyötyi heti, mutta kokeellisen tuen vaikutus tavallisen kansan
reaalitalouteen on epävarma.
Keskuspankkien tuuppaama ja takaama uuden rahan tulva hyödyttää ensin ja
eniten niitä, jotka ovat rahalähteen lähellä. Viimeiseksi ja vähiten –
jos lainkaan – hintojen noususta hyötyvät ne, jotka ovat kauimpana uuden
rahan lähteestä. Pikemminkin uuden rahan lähteestä kauimmas jääville
hintojen muutoksista koituu kaikista varmimmin entistä suurempia menoja.
Toisin sanoen finanssieliitti rikastuu, ja tavallinen kansa maksaa
kiitos keskuspankkien.
EKP aikoo eri tukimuotoja yhdistelemällä kasvattaa tuoreen rahan
tarjontaa euroalueen liikepankeille yhteensä arviolta jopa tuhannen
miljardin euron verran. Se syöttää uutta rahaa pankeille puoli-ilmaisin
luotoin ja mittavin arvopaperiostoin.
Uunituoreita miljardeja saavat ensin ja eniten käyttöönsä
finanssijärjestelmän ytimessä talouden rahamyllyjä pyörittävät alueen
suurpankit ja niiden tuntumassa vikkelimpiä rahavirtoja ohjailevat
kansainväliset keinottelijat, kuten vipurahastot.
Finanssivarallisuuden arvon nousu oli välitön ja nyt jo toteen käynyt
seuraus EKP:n neuvoston tuoreimmista tuki-ilmoituksista. Sen sijaan
vasta kenties vuosien kuluttua selviää, koituuko näistä
kokeiluluontoisista tukitoimista euroalueen reaalitaloudelle ja
kansalaisten enemmistölle hyötyä vai haittaa.
Uusi EKP-raha hakeutuu samaan käyttöön kuin suurin osa maailman suurten
keskuspankkien liikkeeseen panemista uusista miljardeista on viime
vuosina hakeutunut: finanssimarkkinoiden keinotteluun.
Eikä tämä ole pelkkä oletus vaan tosiseikka, johon muun muassa
kansainvälinen järjestelypankki BIS on kiinnittänyt huolestuneen huomionsa:
1) Vallitsevissa talousoloissa keskuspankkien rahapolitiikka on likimain
kyvytöntä elvyttämään reaalitaloutta.
2) Keskuspankkien poikkeukselliset elvytystoimet ovat edistäneet enemmän
finanssi- kuin reaalitalouden kysyntää.
3) Finanssimarkkinoille on saattanut jo syntyä suoranaista riippuvuutta
keskuspankkien yhä runsaampien tukitoimien raharuiskeille.
-
Lainasin erittäin vapaasti Taloussanomien Jan Hurrin 'Finanssieliitti
kiittää, pääjohtaja Liikanen' 7.9.2014 analyysiä omiani mukaan sotkien.
https://www.facebook.com/jarisakarijakonen/posts/859089137458322
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2014/09/07/finanssieliitti-kiittaa-paajohtaja-liikanen/201412361/12